ÄÄRETÖN • JOULUKUU 2016
VEDEN MUISTI VEDEN MUISTI JA HOMEOPATIA Me ihmiset olemme oikeita vesiolentoja: kehomme koostuu noin 70-prosenttisesti vedestä. Veden muistin ominaisuudet saattavat siis selittää myös tietoisuutemme ja ajatuksemme vaikutuksen kehoomme.
Anni Salminen
Homeopatian toiminta perustuu todennäköisesti veden muistiominaisuuteen
N
obel-palkittu professori Luc Montagnier on todentanut tutkimuksissaan, että vedellä on muisti, joka säilyy monien laimennosten jälkeenkin. Homeopatiassa lääkettä laimennetaan niin pitkälle, kunnes lääkeaineen haittavaikutuksia ei enää ole. Homeopaattiset lääkeaineet ovat vettä tai sokeripillereitä, joihin on sekoitettu parhaimmillaan miljoonasosien verran tiettyä lääkinnällistä vaikutusta sisältävää nestettä. Suhde on niin pieni, ettei perinteisen tieteen nimissä todellista vaikutusta voida todeta. Montagnierin tutkimukset osoittavat, että lukuisien laimennusten jälkeen lääkeaineen tehot eivät katoa. Montaignier on virustutkija, joka on muun muassa löytänyt yhteyden HIVin ja AIDSin välillä. Hän on havainnut, että liuokset, joissa on virusten ja bakteerien DNAta pystyvät lähettämään alhaisia radioaaltoja. Nämä aallot vaikuttavat molekyyleihin niiden ympärillä ja muuttavat niiden rakenteita järjestelmälliseksi. Hän on havainnut, että aallot pysyvät vedessä, vaikka vesi olisi laimennettu monta kertaa.
18
Professori Montagnier toteaa: “En voi sanoa, että homeopatia sopii kaikkeen. Sen kuitenkin voin sanoa, että homeopatian käyttämä korkea laimennusaste on oikein. Korkea laimennusaste ei ole sama kuin ei-mitään, se ei tarkoita “ei vaikuttavia ainesosia”. Veden rakenteet imitoivat alkuperäisiä molekyylejä.” Montagnier on kollegoineen suorittanut kokeita, jotka vahvistavat että alkuperäisen aineen elektromagneettiset signaalit jäävät jäljelle, kun ainetta laimennetaan ja ravistellaan; elektromagneettiset signaalit siirtyvät “veden muistissa” koko liuokseen. Havainto veden kyvystä muistaa saattaa tuottaa aivan uudenlaisia hoitotapoja moniin kroonisiin tauteihin ja sairauksiin. Homeopaattisesta lääkinnästä ja sen tuottamista tuloksista on tehty vertaisarvioitua tutkimusta. Vaikka toimintamekanismia ei varsinaisesti ole tunnettu, kliinisten kokeiden tulokset mm. allergioiden, astman, reuman, ripulin, keskittymisvaikeuksien ja syöpähoitojen haittavaikutusten minimoimisessa ovat olleet positiivisia. Varsinaisia tutkimustuloksia vahvistavat potilaiden omat kokemukset homeopaattisen hoidon antamasta avusta.
Montagnierin tutkimukset saavat tukea toiselta Nobelvoittajalta Immunologi Jacques Benveniste (1935-2004) suoritti aikoinaan koesarjan, joka toistettiin kolmessa eri yliopistossa. Benveniste kollegoineen käytti runsaasti laimennettuja liuoksia ja kokeili niiden tehoa erääseen valkosolun tyyppiin nimeltä basofiili. Vaikka tiedeyhteisö tyrmäsi Benvenisten työn, Montagnier uskoo, että kollegan työn merkitys avautuu yhteiskunnalle vasta myöhemmin. Montagnierin kanssa samoilla linjoilla on nobelisti ja emeritusprofessori Brian Josephson, jonka mukaan veden nestemäinen olemus on hämärtänyt monen käsityksen ja rajoittanut oikeiden kysymysten kysymistä. Ei ole todistettu, etteikö vedellä nestemäisyydestään huolimatta olisi kykyä säilyttää rakennettaan järjestyksessä yli makroskooppisten etäisyyksien. Josephson kertoo kiinnostuneensa asiasta kuultuaan Benvenisten puhuvan eräässä konferenssissa, varsinkin koska Benvenisten esitelmä herätti niin voimakkaan vastareaktion ja vastustuksen kuulijoissa. Käytös kuvailee Josephsonin mukaan tiedeyhteisön vastahakoisuutta omaksua uutta tietoa. On olemassa
