Äär e t ön І kesäkuu 2020
Tontut
suomalaisessa mytologiassa teksti ja tonttukuva s.
46 niina niskanen
Artikkeli on julkaistu alunperin www.fairychamber.com sivustolla
S
uomessa, Tanskassa ja Ruotsissa on ollut hyvin vahva tonttu-usko ja tonttuperinne. Suomessa harmillisesti tontuista ei löydy paljon kirjallista tietoa. Suurin osa tonttutarinoista on esi-kristilliseltä ajalta ja Suomen kirjakieli syntyi vasta 1500-luvulla, jolloin kirkko paheksui ihmisten tonttu-uskoa.
Tonttu-sana on johdettu sanasta tontti. Tonttu olikin alunperin asuinalueen ja/ tai rakennuksun suojelija. Haltija- sana on johdettu sanoista pitää hallussaan. Tonttujen lisäksi suomalainen mytologia on täynnä erilaisia haltijoita. Haltija merkitsee henkiolentoa. Tontut ovat haltijoita, mutta kaikki haltijat eivät ole tonttuja. 46
Tonttuja on monenlaisia. Kodin haltija on kotitonttu. Saunan haltija on saunatonttu, tallin haltija on tallitonttu, kirkoissakin saattoi olla oma tonttu, kirkkotonttu, Turun linnassa asuu kuuluisa Turunlinnan tonttu ja laivassa laivatonttu. Metsässä asuu myös metsänhaltijatonttuja. Nykypäivänä tunnetuimpia ovat joulutontut.
Yksi saunatontun tehtävistä oli vahtia, että saunaan menijät käyttäyivät saunassa kunnioittavasti. Suomessa onkin vanha sanonta mennä saunaan yhtä hartaasti kuin kirkkoon. Tonttua kunniotettiin esi-isänä ja asumuksen suojelijana. Suomalaisten juhlimiseen kuului vahvasti saunominen ja tontulle heitettiin aina omat löylyt.
Pohjoismaiset tontut muistuttavat ulkonäöltään vanhoja herroja ja rouvia. Tontut ovat yleensä noin puolimetriä pitkiä ja miespuolisilla on pitkä harmaa tai valkoinen parta, nuttu ja lakki. Naispuolisilla hyväntahtoiset kasvot ja harmahtavat hiukset.
Kodinhaltijaa kunniotettiin hyvän onnen tuojana ja esi-isänä. Tonttu saattoi myös suuttua perheelle, jos se käyttäytyi talossa epäkunnoittavasti. Perhe saattoi lepyytellä tonttua jättämällä sille ruokaa, joskus jopa puhtaita vaatteita (tontuilla ja vaatteilla oli hyvin erilainen merkitys mitä Harry Potterin maailmassa).
Tontut liitetään vahvasti esi-isiin. Erään uskomuksen mukaan talonrakentajasta tuli myös talon suojelija eli kotitonttu, samoin kuin saunan ensimmäisestä kylpijästä tuli saunatonttu.
Ruotsissa ja Tanskassa tonttu tunnetaan nimillä tomte ja nisse.
Pohjoismaiden tontuilla myös on yleensä ihmismäiset korvat eikä suippokorvat. Tanskassa ja Ruotsissa on kahdenlaisia haltijoita. Heillä on tonttuhaltijat (Nisse ja Tomte) sekä keijumaiset haltijat (älven), jot-
