Uusi Aika – Henkisyydestä hengellisyyteen

Teksti: Iisakki Totuudentalo

Kolumni Uusi Aika – henkisyydestä hengellisyyteen

Päätös etsiä totuutta

Yleensä päätös etsiä totuutta syntyy valtavien tuskien keskellä, kun ihminen on joutunut kohtaamaan valheellisen itsensä. Tämä on voinut tapahtua esimerkiksi fyysisten sairauksien tai mentaalisten nöyryytysten keskellä. Pakon keskellä tahto on kuitenkin aina puutteellinen.

Totuuden etsimisen kannalta onkin oleellista, että ihmisellä todella on aito halu kohdata totuus. Jos halua ei oikeasti ole, vaan se on vaikkapa opettajan oppilaalleen tyrkyttämä tai kuolemanrajakokemuksen tai huumausaineiden aiheuttama, ei tällöin pysyviä tuloksia saada aikaan. Valitettavan usein oppilas löytää itsensä jossain vaiheessa vanhasta elämäntyylistään, omasta persoonallisesta totuudestaan.

Silloin kun oppilas on valmis aloittamaan henkisen matkansa, maailma ohjaa hänet kohtaamisiin salaseurojen, erilaisten mysteerien palvojien, uskontojen ja moniulotteisten salaliittoteorioiden kanssa.

Tämän ensimmäisen vaiheen, ensimmäisen portin tarkoitus on varmistaa, onko ihminen todellakin valmis oppilas, eli onko hän valmis etsimään perimmäistä totuutta itsestään käsin.

Jos ihminen ei ole vielä valmis kohtaamaan itseään, jää hän todella helposti kiinni uusiin ilmiöihin, alkaa pohtia maailman epäoikeudenmukaisuutta salaliittoteorioiden näkökulmista, tai liittyy johonkin hengelliseen liikkeeseen.

Tätä kiinnittymistä voi perustella esimerkiksi sillä, ettei ihmisen itsensä tarvitsisi nähdä kaikkea vaivaa etsiäkseen totuutta. Se, mihin ihminen tässä vaiheessa suuntaa huomionsa, siihen hän hukkuu. Kannattaa siis suunnata huomio itseensä, ei itsensä ulkopuolelle.

Mitä muut mahtavat ajatella?

Totuuden etsimisen toinen haaste on nimeltään ”Martta vastaan Maria” (vrt. Luukas 10:38–42). Toisella portilla mitataan ihmisen valmiutta luopua ja heittäytyä johdatukseen. Martta on yhteiskunnan silmissä kunnollinen, ahkera ja täsmällinen ihminen. Martta pitää asiat järjestyksessä, laskut maksettuna, omaisuuden kasvussa, lapset hoidettuna ja ruoan valmiina – Martta on niin sanotusti hyvä tyyppi. Martta ei kuitenkaan tule pääsemään tästä portista läpi.

Maria puolestaan on laskenut arkihuolten taakan pois selästään ja nyt vain keskittyy olemiseen, maailman ihmettelyyn ja perimmäisen totuuden etsimiseen. Maria on kiinnostunut ikuisista asioista kuten sielusta, totuudesta, tiedosta ja elämästä. Maria pitää esikuvinaan viisaita rikkauksien metsästäjien sijaan. Joka päivä Martalla ja Marialla on vähemmän yhteistä. Heistä toisen on tullut aika väistyä ja vähetä, ja toisen on tullut aika ottaa tilaa ja kasvaa.

Martta puolustaa kotiaan kuin eläin reviiriään ja suojelee perhettään, olivat he millaisia tahansa. Maria puolestaan on luopunut omaisuudestaan, rutiineistaan ja laajasta ystäväpiiristään. Saatuaan iskuja vasten kasvojaan Maria on oppinut kääntämään aina myös toisen poskensa, eikä hän siten koskaan tee pahalle vastarintaa.

Martta pitää kiinni omaisuuden lisäksi myös identiteetistään, arvoistaan ja uskomuksistaan. Martta toimii siten, kuin hän on aina toiminut, ja pitää itseään muita ihmisiä tärkeämpänä ja arvokkaampana. Maria on valinnut toisin. Maria on laittanut itsensä ahtaalle ja metsästänyt omia uskomuksiaan, ja ampunut niitä alas. Maria-ajattelun lähtökohtana on ajatus ”tiedän vain sen, etten tiedä mitään”. Tämä on perisynnin, eli oman tietämättömyytensä tunnustus.

Totuuden tien alkusoittoon kuuluu ulkoisen uskon siirtyminen sisäiseksi, jolloin puhutaan itseoivalluksesta. Itseoivallus on totuuden tien ensimmäinen suuri kokemus ja siksi siihen liittyy myös alkuvaiheen suurimmat vaarat. Useimmat totuuden tielle sattumalta tulleet ihmiset jäävät kiinni juuri tähän vaiheeseen. He luulevat pelastuneensa uskonsa ja vain oman olemisensa ja olemuksensa kautta, jolloin heidän ei enää tarvitse kulkea tietä eteenpäin. Itseoivalluksen tuoma ylivertaisuuden kokemus on alitajunnan luoma ansa, joka pitää ohittaa viekkaudella.

Tunne itsesi – elämänfilminauha auttaa

Seuraavaksi totuuden tie vie meidät elokuviin. Tässä näytelmässä improvisoivaa pääosaa esität sinä itse. Uskon ja luottamuksen jälkeen ihminen on vihdoin valmis vastaanottamaan itsensä juuri sellaisena kuin hän on. Itseään ei voi tuntea, ellei ole oikeasti valmis kohtaamaan myös omaa varjoaan. Usein totuus sattuu. Tähän vaiheeseen kuuluvat välähdykset menneestä elämästä. Kun ihminen tutkii omaa käyttäytymistään ja omia ajatuksiaan, hän huomaa mieleensä nousevan tilanteita, joissa hän toimi kyseenalaisesti tai muuten erikoisella tavalla. Ehkä myös nuoruuteen ja lapsuuteen liittyviä asioita alkaa muistua mieleen.

Tunne itsesi -teemaan kuuluu, että ihminen kykenee tutkimaan ja työstämään ajatuksiaan. Kun ajatusmaailma ja mielenhallinta kehittyvät, ihminen saa yhä useammin välähdyksiä menneistä tapahtumista. Jossain vaiheessa nämä tapahtumat alkavat näyttäytymään muodossa, joissa ihminen ei enää ole niiden kokija, vaan näkee kaiken ulkopuolisen näkökulmasta. Tässä vaiheessa ihminen saattaa pystyä aistimaan muiden ihmisten ajatuksia ja tunteita. Kun tämä kyky kirkastuu edes jossain määrin hallittavaksi, tulee ihmisen elämässä kaikki muuttumaan.

Koko henkilökohtainen menneisyys alkaa vaikuttaa valheelliselta ja sen tilalle alkaa hahmottua uusi menneisyys, jossa on oman näkökulman lisäksi myös muiden ihmisten näkökulmia. Tämä on alkua itsekkyyden katoamiselle. Kun sielun filminauhassa jokin asia muuttuu, sen vaikutukset ovat koettavissa heti.

Ollakko vai eikö olla?

Itsetuntemuksen huipentuma tapahtuu mielen syvimmillä tasoilla. Syviä tasoja voidaan kuvata muun muassa psykologian termeillä id, yliminä sekä identiteetti, temperamentti ja persoonallisuus. Näillä tasoilla ongelmien ja valheiden löytäminen on vaikeinta ja hitainta, mutta toisaalta myös onnistumisesta seuraava palkinto ja vapautuminen ovat vertaansa vailla. Tähän vaiheeseen henkistä evoluutiota kuuluu Jumalan nimen ymmärtäminen. Jumalan nimi on ”minä olen”.

Ihminen on rakentanut koko elämänsä, itsensä ja identiteettinsä käyttämällä termiä ”minä olen”. Kaikki vaikeimmat riidat ja mahtavimmat suosionosoitukset ihminen on kokenut juuri tällä tasolla. Ihminen siis loukkaantuu helposti, kun häntä ivataan identiteettitasolla. Mitä suurempi sisäinen narsisti ihmisen sisällä asuu, sen vaikeampaa on anteeksiantaminen ja elämän jatkaminen identiteettitason loukkauksien jälkeen. Usein juuri narsistiset ihmiset myös osaavat mairitella ja manipuloida muita ihmisiä tämän tason avulla. Ehkä juuri näiden seikkojen vuoksi Mooses opetti käskyissään, ettei tätä Jumalan nimeä saa käyttää väärin. Ehkä tämä on myös syy siihen, ettei heprean, arabian tai hieroglyfien kielestä löydy tavallista olla-verbiä. On siis olemassa kansakuntia, jotka eivät kykene käyttämään tätä nimeä väärin.

Tässä vaiheessa ihminen saa ensikosketuksen siitä, miten kaikki asiat ovat mahdollisia. Jumalan nimen voima voi ilmaantua esimerkiksi siten, että ihminen kokee olevansa jotain aivan uutta. Ihminen voi herätä joka aamu uutena persoonana, kuten kirjailijana, taikurina, näyttelijänä, yrittäjänä, tiedemiehenä, poliitikkona, alkemistina, parantajana tai henkisenä opettajana. Jos ihminen ei tunne Jumalan nimeä, viimeistään tässä vaiheessa portit lyödään kiinni ja ihminen jää kiinni omaan identiteettiinsä, jonka luulee olevansa hänen syvin todellisuutensa.

Itseoivallus ja uskoontuleminen ovat kuin kaksiteräinen miekka. Niitä tarvitaan tiellä etenemiseen, mutta ne haluavat niellä ihmisen sielun ja juurruttaa sen väkisin tähän maailmaan - siksi itsensä tuntemisen jälkeen seuraa vaihe nimeltä itsensä kieltäminen. Jos itsensä tuntee, muttei kiellä, on se sama kuin näkisi rikoksen, muttei ilmiantaisi tekijää. Tällöin ihminen asettaa kätensä perisyntinsä päälle ja jää portille jumiin. Portinvartija ei häntä tunne.

Itsensä kieltäminen tarkoittaa kulkemista oman elämänsä alkupisteeseen. Jokainen ajatuksista päivänvaloon kumpuava uskomus on kyseenalaistettava ja tutkittava. Miksi ajattelen näin? Ajattelenko näin oikeasti, vai onko joku opettanut minua ajattelemaan juuri näin? Jos minulla on vihollisia, kuka nämä viholliset on minulle antanut ja miksi he ovat minua vastaan?

Jos joku haluaa kulkea tämän portin läpi, tulee hänen tarmokkaasti kieltää itsensä joka päivä. Jos tässä vaiheessa elää aktiivisesti osana yhteiskuntaa, on valitettavan todennäköistä, että mielenlujuus alkaa järkkyä ja ihminen voi helposti joutua etsimään apua lääkäriltä tai mielen terveyspalveluista. Usein tien kulkeminen loppuu tähän vaiheeseen.

Harva uskaltaa ottaa sen ajan ja tilan itselleen, minkä tämä prosessi oikeasti ihmiseltä vaatisi. Tekosyitä on satoja, mutta niitä ei henkisessä evoluutiossa etsitä. Nyt etsitään sopeutumista ja luovaa ajattelua. Omaa luovuuttasi voit herätellä tanssin, maalaamisen tai minkä tahansa asian parissa, johon tunnet vetovoimaa.

Kun olet onnistuneesti vapauttanut sisäisen luovuutesi ja elämänfilminauhasi nostaa esiin muistoja, olet hyvin lähellä kokea jotain uutta ja erilaista. Tässä vaiheessa sinulta kysytään vain kärsivällisyyttä, ja huomiosi siirtyy henkeen kuin itsestään. Henki johdattaa meitä ei-olevaisuuteen, ja sen ominaisuuksia ovat syvyys, äärettömyys ja ikuisuus, sekä pimeys ja lepo. Olematonta ei voi myöskään aistia tai kuvata, ja siksi sinun tulisi kyetä heittäytymään sen johdatuksen varaan. Henki kutsuu sinua kohtaamaan illuusiot ajasta, rahasta ja kuolevaisuudesta.

Jossain vaiheessa matkaa huomaat kyseleväsi itseltäsi ”ollakko vai eikö olla”. Tämä on seuraavan portin arvoitus.

Iisakki Totuudentalo

Iisakki Totuudentalo on hengellinen tutkija ja opettaja, sekä verkkosivusto Totuuden talon perustaja ja ylläpitäjä. Totuuden talo tarjoaa verkossa maksutonta opetusta henkisestä kasvusta, pyhistä kirjoista, sekä esimerkiksi NLP:stä, hypnoosista ja meditaatiosta. Iisakin syvällisempi opetus koskettaa lähinnä ikuisia ja äärettömiä aiheita, kuten totuutta ja rakkautta. Kun sydän punnitaan, kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia ja siksi jokaisen ihmisen sielussa on sama potentiaali tulla Jumalan kuvaksi.

iisa@houseoftruth.education http://houseoftruth.education/fi