Kabbalah vakiopalsta: pois avuttomuudesta

Teksti Michal Shneor

Henkilö hakee työpaikkoja lukuisia kertoja, ja aina joku toinen hakija tulee valituksi. Muutaman kuukauden jälkeen hän luopuu kokonaan työn etsimisestä. Joku toinen puolestaan saattaa epäonnistua toistuvasti unelma-ammattiinsa johtavan koulun pääsykokeessa. Kolmannen kerran jälkeen hän luovuttaa ja päättää muuttaa urasuunnitelmiaan.

Joillekin meistä toistuva epäonnistuminen voi johtaa siihen, mitä psykologit kutsuvat opituksi avuttomuudeksi. Se on mielentila, joka syntyy, kun henkilö ei pysty hallitsemaan tilanteen lopputulosta. Opittua avuttomuutta tapahtuu usein negatiivisten tapahtumien jälkeen, kun henkilö pohtii, mitä järkeä on edes yrittää? Kabbalan viisaus kuitenkin opettaa, että meillä on tapahtumiin enemmän vaikutusmahdollisuuksia kuin uskommekaan; meissä ei ole mitään avutonta.

Avuttomuus voi tulvia mieleemme kun emme näe tuloksia. Se ei toimi, ajattelemme itseksemme, ja kaikki hyvä työ näyttää täysin turhalta. Nämä ovat kuitenkin vain reaktiivisia ajatuksia. Meidän ei pitäisi pelkästään vastustaa tällaisia ajatuksia, vaan meidän tulee vastustaa jopa tulosten etsimistä. Aina kun odotamme jotakin tiettyä tulosta, todellisuudessa hidastamme sen tapahtumista, koska katkaisemme asioita eteenpäin vievän positiivisen ajattelutavan. Yhtäkkiä painopisteemme muuttuu jakamisesta ja yleisestä hyvästä siihen, mitä hyötyä saamme itsellemme.

Kuinka paljon uskomme voivamme tehdä ja kuinka paljon voimme todella tehdä – niiden välinen ero riippuu suuresti mielentilastamme. Avuttomuuden tunne syntyy silloin, kun annamme negatiivisinten ajatusten ja tunteiden ottaa vallan. Mutta niitäkin ajatuksia ja tunteita voidaan muuttaa.

Ainoastaan tietoisuus ratkaisee. Hallitsemme tapahtumia elämässämme silloin, kun valitsemme korkeamman ymmärryksen ja suuremman kokonaiskuvan tarkkailun negatiivisten tunteiden, ajatusten ja reaktioiden sijaan. Kun ohjaamme ajatuksemme kohti positiivista, sammutamme negatiivisen. Tämä ei ole aina helppoa – varsinkaan silloin, kun koemme toistuvia vaikeuksia tai epäonnistumisia. Se vaatii sitkeyttä ja harjoittelua.

Jack Canfield ja Mark Victor Hansen muodostivat luovan tiimin, joka kokosi Chicken Soup for the Soulin. Vaati 140 hylkäyskertaa, ennen kuin julkaisija vihdoin innostui heidän inspiroivien tarinoidensa kokoelmasta. Steven Spielberg haki USC:n elokuvakouluun kahdesti ennen kuin pääsi sisään. Lopulta hän valmistui Cal State Long Beachista. Vincent van Gogh myi vain yhden maalauksen koko elinaikanaan, vaikka oli tuottelias ja teki yli 800 taideteosta. Hänen arvokkaimman maalauksensa hinta on nyt yli sata miljoonaa euroa. On selvää, että nämä luovat ihmiset kokivat tuskallisia takaiskuja, jotka olisivat saattaneet viedä heidät pois kurssista, elleivät he olisi saaneet mieltään hallintaansa.

Seuraavat kolme harjoitusta voivat auttaa meitä muotoilemaan näkökulmaamme uudelleen ja torjumaan avuttomuutta. Kun teemme niin, voimme liittyä korkeampaan ymmärrykseen ja antamisen energiaan.

Ensinnäkin tunnista negatiivinen uskomus, jota haluat muuttaa. Esimerkiksi: en koskaan pääse korkeakouluun opiskelemaan lääketiedettä. Kirjoita sitten ajatus uudelleen positiiviseen muotoon: minut hyväksytään hyvämaineiseen lääketieteelliseen ohjelmaan ja minulla on palkitseva ura lääketieteen alalla.

Kun lausut uuden vahvistuslauseen, pane merkille, mitä ajatuksia ja tunteita se herättää. Aluksi saatat saada kielteisen tuntemuksen. Muistuta itseäsi, että tämä on vain reaktio vanhaan uskomukseen, jonka olet nyt vapauttamassa. Toista uusi vahvistus päivittäin, tarvittaessa jopa useita kertoja päivässä. Ajan myötä alamme sisäistää uuden lauseen ja todella uskoa siihen, ja käytännössä se poistaa avuttomuuden.

Meidän on muistutettava itseämme, että se, mitä pidämme todellisuutena, on ainoastaan tämän hetkinen käsityksemme ja tapamme katsoa maailmaa. Voimme milloin tahansa ohjata ajatuksemme uudelleen - ja niin tekemällä elämämme tapahtumat muuttuvat. Se on hyvin yksinkertaista: ajatuksemme sanelevat, keitä olemme ja mihin olemme matkalla elämässämme.

Meillä on kyky toimia kaiken hyvän ja positiivisen kanavina, mutta ainoastaan jos uskomme tähän kykyyn. Kun avuttomuuden tunne hiipii mieleemme, meidän tehtävämme on päästää irti tuosta rajallisesta ajattelusta. Tämä on valinta, joka täytyy tehdä joka päivä. Meitä ei määrittele puutteemme. Meidän tulee jatkuvasti vastustaa tunteita, jotka yrittävät kertoa, että olisi vain vähän toivoa eikä ole syytä yrittää uudelleen. Mitä enemmän pystymme sitä tekemään, sitä paremmin elämän suuri kuva loksahtaa paikoilleen. Se myös sisältää tapahtumiin liittyvät muut ihmiset, eikä vain itseämme.

Kun näemme tuon suuremman kuvan, voimme alkaa oppia irti avuttomuuden tunteesta ja alkaa määritellä positiivisempaa polkua. Sellaista universumi meille koko ajan tarjoaa ja opastaa kun vaan sen huomaamme.