Pääkirjoitus

PÄÄTOIMITTAJA MIIMU AIRAKSINEN MIIMU.AIRAKSINEN@RIL.FI @MIIMUAIRAKSINEN

KESTÄVÄ RAKENNETTU YMPÄRISTÖ VAATII PITKÄJÄNNITTEISTÄ YLLÄPITOA

Suomalaisista 72 prosenttia asuu kaupunkiseuduilla, joten ei ole yhdentekevää, minkälaisia kaupunkimme ja kaupunkiseudut ovat asukkaiden näkökulmasta. Etenkin näin korona-aikana olemme jokainen huomanneet, miten tärkeää on lähiympäristön viihtyisyys ja toimivuus.

Kaupungit toimivat myös talouden moottoreina, sillä yli 80 prosenttia bruttokansantuotteesta syntyy kaupungeissa. Kaupungin suuruuden ja taloudellisen kehityksen välillä on yhteys; kun kaupunkialueen väestömäärä kaksinkertaistuu, alueen tuottavuus kohoaa noin 3–8 prosenttia. Myös tietyn toimialan koon kaksinkertaistuminen lisää toimialan yritysten tuottavuutta alueella keskimäärin 4,5 prosenttia. Lisäksi yli 90 prosenttia innovaatioista syntyy kaupungeista.

Yritykset, jotka toimivat kaupungeissa, hyötyvät myös työvoiman moninaisuudesta. Alalta toiselle siirtyvien määrä on kaupungeissa suurempi, jolloin myös eri alojen välisiä uusia käytäntöjä siirtyy yritysten välillä.

Samaan aikaan yli 70 prosenttia päästöistä syntyy joko suoraan tai epäsuoraan kaupunkien ja siellä toimivien ihmisten ja yritysten toiminnoista. Kaupunkiseuduilla ja kunnilla on keskeinen merkitys ilmastonmuutoksen torjumisessa ja siihen sopeutumisessa.

Lisäksi rakennetun ympäristön korjausvaje on kasvanut kaikilla osa-alueilla. VTT:n arvion mukaan asuinrakennusten korjauksiin olisi laskennallisesti sijoitettava keskimäärin 9,4 miljardia euroa vuosina 20162025. Seuraavalla kymmenvuotiskaudella asuinrakennusten korjaustarve kasvaa edelleen 1,1 miljardia euroa.

Kuntien palvelurakennuskannassa laskennallinen korjausvaje on yhdeksän miljardia euroa. Kaikki tämän päivän toiminnalliset tarpeet ja laatuvaatimukset huomioiden, perusparannustarve kuntien rakennuksissa nousee 16,5 miljardiin euroon.

Tieverkkomme on suurelta osin 1960-luvulta. Se kaipaa kunnon parantamisen lisäksi toiminnallista päivitystä, jotta se voisi vastata nykyisiin vaatimuksiin.

Myös vesihuollon kokonaisinvestoinnit pitäisi jatkossa lähes kaksinkertaistaa (400 miljoonaa € -> 770 miljoonaa €). Vesihuoltoverkostojen saneerausinvestoinnit on nostettava aiemmalta 100-120 miljoonan euron vuotuiselta tasolta jopa 480 miljoonaan euroon, jotta korjausvelka saadaan hallintaan ja verkostojen toimintavarmuus turvattua.

Tarvitsemme viisasta ja pitkäjännitteistä päätöksentekoa, että rakennettu ympäristömme säilyy toimivana.

RAKENNUSTEKNIIKKA ilmestyy vuonna 2021 neljästi sekä printtinä että diginä. Löydät kaikki aiemmat lehdet osoitteesta: rakennustekniikkalehti.fi