Päivi Laitila: ”Yhteistyöllä saadaan tuloksia.”

Päivi Laitila vastaa Motivassa porukkansa kanssa energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan ja energiamurroksen vauhdittamiseen liittyvistä toiminnoista. ”Työpöydillämme olevat uudet avaukset liittyvät muun muassa julkisen puurakentamisen edistämiseen, rakentamisen muovien vähentämisen koulutukseen ja lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien neuvontafoorumin käynnistämiseen.”

TEKSTI: Henriikka Hellström KUVA: Mirkku Merimaa

Motivan energiatehokkuusasioiden johtaja Päivi Laitila:

”Yhteistyöllä saadaan tuloksia.”

Toimintamalli − sanojen ja tekojen on vastattava tosiaan – sekä vahva into oppia uutta ohjaa Päivi Laitilan työtä. Samoin faktoihin pohjautuva tekninen tausta yhdistettynä ihmisyyteen ja inhimillisyyteen. Hän kaipaa alalle lisää horisontaalista osaamista, sillä pelkällä tekniikalla ei ratkaista energiatehokkuushaasteita.

CLIMATE change -esitteen teon aikana reilut kaksikymmentä vuotta sitten Päivi Laitila pohti, mistä ihmeestä on kyse. Enää hänen ei ole tarvinnut tätä miettiä, sillä Laitila on kuulunut jo pitkään Suomen eturivin asiantuntijoihin. Kiinteistöjen energiatehokkuusasiat kotimaassa ja kansainvälisesti kuuluvat hänen arkipäiväänsä kiinteästi. ”Noin 40 prosenttia energian loppukäytöstä kuluu rakennuksissa ja siellä syntyy noin 30 prosenttia CO₂-päästöistä. Energiatehokkuuden merkitys on valtava ja se muodostaa ytimen myös vähähiilisyyden ja kestävän kehityksen tarkasteluissa.”

Tässä onkin näkökulma, joka motivoi Motivassa. ”Tiedän tekeväni todella merkityksellistä ja vaikuttavaa työtä, jonka tarpeellisuus kasvaa ilmastonmuutoksen aiheuttamien haasteiden myötä.”

Laitilan ansioluettelo on vakuuttava. Kattavan Motivan ja VTT:n työkokemuksen lisäksi hän on opiskellut jatkuvasti muun muassa johtajuuteen ja viestintään liittyen. Parhaillaan hän suorittaa johtamisen erikoisammattitutkintoa strategisesta johtamisesta. Taustalta löytyy myös muun muassa kasvatustieteiden approbatur Helsingin yliopistosta. Ihmisläheinen ote tekemiseen on innostanut Laitilaa uran alkuajoista alkaen. Samaan kategoriaan hän lukee myös energia-asiat.

Into uuden oppimiseen kuvaa hyvin Laitilaa, joka pitää yhtenä työnsä tärkeimpänä ja antoisampana puolena vahvoja verkostoja ja niiden yhdistämistä yli sektorirajojen. Hän työskentelee parhaillaankin useissa kansainvälisissä ja kansallisissa ohjaus-, työ- ja johtoryhmissä.

Tänä vuonna energiatehokkuuden saralla tapahtuu Suomessa paljon. Työn alla on työ- ja elinkeinoministeriössä ilmasto- ja energiastrategian laadinta ja ympäristöministeriössä keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma. ”Yhä tärkeämpää on näiden välinen yhteistyö, joka

Päivi Laitila

• Kotoisin: Keravalta, asuu Keravalla omakotitalossa • Harrastukset: liikunta ja ulkoilu kotona ja mökillä (ryhmäliikunnat, pilates, golf, pihanhoito, suppilovahverometsä). Vapaaehtoistyö mm. mentoroinnin parissa, aiemmin myös fudisäiti. • Perhe: kotona aviomies ja lukiolainen, 2 aikuista poikaa maailmalla

Urastepit • Tekniikan lisensiaatiksi 2015 Aalto-yliopiston Perustieteiden koulutusohjelmasta: Organizational Behavior and

Knowledge Management, DI:ksi 1987

Teknillisestä korkeakoulusta, pääaineena LVI-tekniikka ja sivuaineena energiatalous + elinikäistä oppimista, viimeisimpiä mm. Certified Business

Coach 2017 ja viimeistelyvaiheessa johtamisen erikoisammattitutkinto strategisesta johtamisesta. • Motivassa eri yksiköiden ja liiketoiminta-alueiden esimiehenä ja johtajana vuodesta 2010, nykyään energiatehokkuuden liiketoiminta -alueen johtajana, aiemmin Kestävä kulutus- ja yhteiskunta- sekä Kuluttajat ja palvelut-yksiköiden johtajana sekä johtavana asiantuntijana, viestintäjohtajana sekä projekti- ja viestintäpäällikkönä vuodesta 1997 • VTT:n konsernipalveluissa suunnittelijana ja henkilöstön kehitystiimin vetäjänä vuodesta 1995 ja Rakennustekniikan tutkijana vuodesta 1988 toimiikin hyvin. Merkittäviä toimenpiteitä ovat myös erilaiset sektorikohtaiset strategiat, kuten helmikuussa kommenteilla ollut liikenne- ja viestintäministeriön fossiilittoman liikenteen tiekartta.”

TARVITAAN UUDENLAISIA RAHOITUSINSTRUMENTTEJA

Laitila sanoo, että energiatehokkuuteen panostamisessa ei ole häviäjiä. ”Investoimalla energiatehokkuuteen saavutetaan sekä kustannussäästöjä että vähennetään hiilidioksidipäästöjä. Samaan aikaan myös sisäilma paranee ja prosessit kehittyvät. Paikallisesti energiatehokkuuteen panostamalla luodaan lisäksi työpaikkoja eri puolille Suomea. Tällainen ”multi benefit -ajattelu” on EU-piireissäkin vahvasti esillä.”

Vähähiilisen yhteiskunnan saavuttaminen vaatii lukuisia erilaisia investointeja. Laitilan mukaan näistä suurimpia ovat erilaiset energiaverkkoihin ja infrastruktuuriin liittyvät investointitarpeet, jotka ovat välttämättömiä niin sanotun energiamurroksen myötä. ”Erilaisten rahoitusinstrumenttien pitäisi olla pitkäjänteisiä ja ennakoitavia. Olisi mahtavaa, jos voisimme hyödyntää erilaisia EU:n rahoitusinstrumentteja. Valitettavasti ne kaikki eivät kuitenkaan sovi Suomen kokoluokan ratkaisuihin.”

Vähähiilisyys korostuu joka tapauksessa kansainvälisissä rahoituskriteereissä, sillä esimerkiksi European Investment Bank eli EIB ei rahoita enää tämän vuoden jälkeen fossiilisiin vaihtoehtoihin perustuvia ratkaisuja. ”EU:n kestävän rahoituksen taksonomia herätti lausuntokierroksella mielenkiintoa. Se on keskeinen työkalu vihreän rahoituksen kehittymisessä”, Laitila sanoo.

Laitila osallistuu vahvasti energiatehokkuusdirektiiveihin liittyvään työhön ja kokemusten vaihtoon myös EU-tasolla, esimerkiksi Rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin eli EPBD:n liittyen. Hän painottaa vaikuttamisen oikea-aikaisuutta tarpeeksi ai-

kaisessa vaiheessa, jotta Suomen erityisolosuhteet eivät unohdu päätöksiä tehdessä.

VAPAAEHTOISILLA ENERGIATEHOKKUUSTOIMILLA KESKEINEN MERKITYS

Suomessa lähes 100 kuntaa ja yli 550 yritystä ja niiden lähes 6 400 toimipaikkaa säästivät vv. 2017-2019 vapaaehtoisilla energiatehokkuustoimilla vuosittain yhteensä noin 7 TWh energiaa. Uusi sopimuskausi on voimassa vuoteen 2025 saakka. ”Tuo säästetty energiamäärä vastaa yli 350 000 sähkölämmitteisen pientalon vuosittaista energiankäyttöä”, Laitila kuvaa sopimusten vaikuttavuutta.

Laitila oli mukana myös pitkän aikavälin korjausstrategian työstämisessä. Jotta rakennuskannan päästöt olisivat vuonna 2050 vain kymmenesosan nykyisestä, tarvitaan vähähiilisiä lämmitysratkaisuja sekä kiinteistön käytön ja ylläpidon tehostamista.

Tilatehokkuuden parantumisen arvioidaan vaikuttavan kolmasosalla siihen, että rakennuskanta uudistuu tavoitteen mukaiseksi. Covid 19-pandemian myötä lisääntynyt etätyöskentely tehostaa tilojen käyttöä todennäköisesti vielä arvioitua enemmän.

Summatessaan tähänastista uraansa, Laitila nostaa yhdeksi kohokohdaksi TEMin Energiatehokkuustoimikunnan mietinnön työstämisen yhdessä puheenjohtaja Sirkka Vilkamon kanssa. Työ kesti vuoden vv. 2008-2009 ja tuotti 125 toimenpide-ehdotusta noin 130 asiantuntijan toimesta. Raportti luovutettiin työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkariselle, joka puolestaan myönsi Laitilalle Energiatsemppari -tunnustuksen.

Tämä korreloi hyvin sekä tiimiläisiltä saatuun palautteeseen että omaan mottoon: ”Yhteistyöllä saadaan tuloksia.”

Näitä mentoreitani arvostan

Edesmennyt äitini – kannusti mm. opiskeluun ja oli arjen esimerkki tasapainoisesta, tavallisesta elämästä.

Reijo Kohonen – VTT:n LVI-tekniikan laboratorion johtaja antoi vastuuta nuorena tutkijana. Asioihin löytyi aina ratkaisu.

Sirkka Vilkamo – teollisuusneuvos, joka työskenteli TEM:n energiaosastolla. Erittäin vahva ja arvostettu ammattilainen, jonka rinnalla sain syvän läpileikkauksen energia-asioista ja eri hallinnonaloista mm. TEM energiatehokkuustyöryhmän työssä. Hän korosti aina myös läheisten ja harrastusten merkitystä, sekä neuvottelutilanteiden diplomatiaa.