RIL-Palkinto 2021 Helsinki-Vantaan lentoaseman kehitysohjelmalle

2 1

RIL-Palkinto 2021 jaettiin juhlavissa tunnelmissa Säätytalolla marraskuussa. Palkintolaattaa pitää käsissään Finavian suunnittelupäällikkö Kari Ristolainen ja kukkia Finavian projektijohtaja, Martti Nurminen. Tunnustuksen saajan päättänyt yritysjohtaja, TkT, Matti Alahuhta seisoo Nurmisen vieressä.

3

4

Ylimmässä ja keskimmäisessä kuvassa 2. jaetulle sijalle RIL-Palkinto-kilpailussa yltäneiden hankkeiden edustajia. Ylimpänä Tampereen raitiotie-hankkeen kunniakirjat vastaanottaneet ja keskimmäisessä Poistoputken kapasiteetin tehostamishankkeen työryhmää. Alimmassa kuvassa kiitospuhetta pitää Finavian tekniikasta ja vastuullisuudesta vastaava johtaja Henri Hansson. Puhetta kuuntelemassa RILin toimitusjohtaja, Janne Tähtikunnas ja päätuomari Matti Alahuhta.

RIL-Palkinnon aikaisemmat voittajat viimeisen kymmenen vuoden ajalta

Olympiastadionin perusparannus ja uudistamistyö (2020), Lighthouse Joensuu (2019), Amos Rex (2018), Inoroom-leikkaussalikonsepti (2017), Tampereen rantatunneli (2016), Presidentinlinnan peruskorjaushankkeen perustusten vahvistustyöt (2015), Kastellin monitoimitalo (2014), Arctia Shippingin kelluva toimistorakennus (2013), Auroran silta (2012), Helsingin Musiikkitalo (2011)

RILPALKINTO

TEKSTI: Henriikka Hellström KUVAT: RIL / Sami Perttilä ja Finavia

RIL-palkinto 2021 Helsinki-Vantaan lentoaseman kehitysohjelman projektikokonaisuudelle

Vuoden RIL-Palkinnon on saanut Helsinki-Vantaan lentoaseman kehitysohjelman projektikokonaisuus. Toiselle sijalle ylsivät Tampereen raitiotiehanke, osa 1 sekä Poistoputken kapasiteetin tehostamishanke Turusta. Tunnustuksen saajan päätti yritysjohtaja, TkT Matti Alahuhta.

TUNNUSTUSPALKINNON saajan valinnut Matti Alahuhta korosti onnittelupuheessaan, että kaikki kolme palkittua olivat tehneet erinomaista työtä. ”Minulle on syntynyt vahva vaikutelma, että jokaista hanketta on viety eteenpäin korkeatasoisella ammattitaidolla ja vahvalla sitoutumisella tavoitteisiin. Tiivis yhteistyö verkostokumppaneiden kanssa on ollut olennainen osa toimintamallia ja tavoitteet on saavutettu hyvässä, inspiroivassa yhteistyön hengessä.”

Helsinki-Vantaan lentokenttä on RIL-Palkinto 2021-kilpailun päätuomarin mukaan kiistatta Suomen tärkeimpiä näyteikkunoita maailmalle, portti Suomeen ja suomalaisuuteen. ”Tämän kehitysohjelman lopputuloksena uusi toimintakokonaisuus tuo monipuolisesti esiin suomalaista osaamista, ja samalla koko Suomea kestävän kehityksen edelläkävijänä. Kehitysohjelma vahvistaa Helsinki-Vantaan asemaa Euroopan yhtenä johtavana vaihtolentoasemana. Tällä on suora vaikutus niin maamme liike-elämään, talouteen kuin saavutettavuuteen.”

RIL-Palkinnon voittaja julkistettiin 23.11.2021 Säätytalolla Helsingissä. Päätuomari teki valintansa kolmen finalistin joukosta, rakennusalan asiantuntijoista koostuvan esiraadin arvioiden pohjalta. Kaikkiaan RIL-Palkinto-kilpailuun osallistui seitsemän kovatasoista ehdotusta.

Lisää yritysjohtaja, TkT Matti Alahuhdan ajatuksia voittajakohteesta s. 14 alkavassa jutussa.

RILPALKINTO

SUOMEN KILPAILUKYKY LENTOON

Ainutlaatuinen Helsinki-Vantaan kehitysohjelman projektikokonaisuus on mittava, miljardiluokan ponnistus, jossa insinöörityöllä on merkittävä rooli. Lentoaseman muutostyöt on toteutettu erinomaisella yhteistyöllä ja innovaatiohengellä, vastuullisuusnäkökulmat huomioiden.

Helsinki-Vantaa on eittämättä yksi Suomen näkyvimmistä ja merkittävimmistä porteista ja näyteikkunoista maailmalle, kuten RIL-Palkinto 2021 -kilpailun päätuomari, yritysjohtaja, TkT Matti Alahuhtakin totesi onnittelupuheessaan.

Lentoaseman kehitysohjelman projektikokonaisuus on saanut kiitosta muun muassa monitahoisesta ja ketterästä yhteistyöstä, joka on mahdollistanut myös parantuneen asiakaskokemuksen. ”Projektia on pystytty viemään eteenpäin erittäin vaativassa toimintaympäristössä. Työtä on jouduttu tekemään tarkasti rajatulla alueella toimivan lentokentän yhteydessä. Merkittävää on, että asiakastyytyväisyys on projektin edetessä parantunut koko ajan”, Alahuhta sanoi.

Eri osaprojekteissa on hyödynnetty yhteistoimintamalleja. ”Niiden käyttäminen lisää tilaajan taloudellista riskiä, mutta tuo samalla toteuttamiseen ketteryyttä ja joustavuutta. Toki myös kannustimet ovat yhteisiä, niin suunnittelijoille kuin toteuttajillekin”, Finavian projektijohtaja Martti Nurminen sanoo.

Helsinki-Vantaan kehitysohjelmassa hyödynnettiin myös MSP-johtamismallia. Se keskittyy liiketoimintahyötyihin ja niiden monitorointiin. Nurmisen mukaan malli ulotettiin kaikkiaan 25 projektiin ja lukuisiin toimenpiteisiin.

TALOTEKNIIKASSA HYÖDYNNETTY TAHTITUOTANTOA Projektikokonaisuudessa on hyödynnetty laajamittaisesti erilaisia digitaalisia ratkaisuja, myös digitaalisia kaksosia. ”Tiettävästi terminaali- ja infrasuunnittelun yhdistettyä tietomallintamista ei ole hyödynnetty aiemmin missään muualla näin laajasti”, Finavian suunnittelupäällikkö, Kari Ristolainen kertoo.

Myös Alahuhta painotti tätä valintaperusteissaan ja kiitospuheessaan. ”Finavia on toteuttanut koko projektissa laajasti digitaalisuutta, niin varsinaisessa rakentamistyössä kuin tietomallintamisessa ja tiedolla johtamisessa. Tämä on mahdollistanut kokonaisuuden ja sen osien ennakoinnin sekä joustavat muutokset aina silloin, kun ongelmanratkaisua on tarvittu hyvän asiakaskokemuksen takaamiseksi. Tietomallijohtamisella on ollut keskeinen osuus myös esteettisyyden, toimivuuden, turvallisuuden ja taloudellisuuden toteuttamisessa. Lisäksi esimerkiksi virtuaalisafarit ovat mahdollistaneet sen, että käyttäjät ovat voineet kokea tulevat tilat virtuaalisesti ja antaa palautetta jo suunnitteluvaiheessa.”

Lentoasemalle on tuotu uusinta ja innovatiivista teknologiaa, kuten henkilöstö- ja matkatavaratarkastukseen tehokkaammat 3D-kuvantamislaitteet turvaprosessin palvelutasoa parantamaan.

Lisäksi tahtituotannolla on pystytty tehostamaan rakennusprosesseja. Toteutusaikataulu lyheni menetelmän ansiosta kokonaisuudessaan jopa kahden kuukauden verran. ”Työn kestojen ja resurssien määrittämistä suoraan tietomallista ei ole aiemmin hyödynnetty näin laajasti tahtiaikataulun teossa.

Eteneviä asennuksia myös seurattiin tietomallipohjaisesti, jotta työmaan tilanteesta välittyisi kaikille osapuolille ajantasainen visuaalinen kuva ja tulevien sisävalmistustyövaiheiden ’vaunujen’ eteneminen eri tahtialueilla”, allianssin projektipäällikkö, SRV, Jasmiina Hietala kuvaa.

AIKATAULU JA BUDJETTI PITIVÄT Alahuhta kiitteli puheessaan myös vastuullisuuden huomioimista läpi koko hankkeen. Hankkeelle on myönnetty merkittävä kansainvälinen BREEAM-sertifikaatti excellent- tasolla kokonaisvaltaisesta ratkaisukeskeisyydestä.

Terminaali on esimerkiksi rakennettu 30 prosenttia vaatimuksia energiatehokkaammaksi. Lisäksi parkkitalojen sähköautojen latauksessa hyödynnetään aurinkoenergiaa lähes 700 aurinkopaneelin voimalla.

Kokonaisuudessaan lentoaseman kehitysohjelma on ollut noin miljardi euroa maksanut, poikkeuksellisen laaja projektikokonaisuus. Sen myötä terminaalin pinta-alaa on kasvatettu 45 prosenttia eli noin 103 000 neliötä. Suuruudeltaan koko vastaa Linnanmäen huvipuiston kokoista aluetta. Nyt terminaalin kokonaispinta-ala on kaikkiaan yli 250 000 neliömetriä. ”Uusia siltapaikkoja on rakennettu yhteensä 23, joista kahdeksan laajarunko- ja neljä kapearunkokoneille. Samalla matkatavarakäsittelyn ja passintarkastuksen kapasiteetti kasvoi 100 prosenttia”, Finavian tekniikasta ja vastuullisuudesta vastaava johtaja, Henri Hansson kertoo.

Valtava hanke onnistui monella mittarilla, ja myös Alahuhta korosti valintaperusteissaan hankkeen onnistunutta toteutusta aikataulussa ja budjettiraameissa sekä laatu- ja turvallisuustavoitteiden mukaisesti. ”Tämä on tärkeä osa julkisen rakennusprojektin yhteiskunnallista merkitystä. Mukana hankekokonaisuudessa on ollut erittäin laaja joukko suunnittelu- ja rakennusalan yrityksiä.”

Helsinki-Vantaan lentoaseman kehitysohjelman projektikokonaisuus:

• Rakennuttaja: Finavia Oyj • Rakennuttajakonsultti:

Sweco PM, HTJ • Pääsuunnittelu: PES-Arkkitehdit, ALA Arkkitehdit,

HKP-Arkkitehtitoimisto • Rakennesuunnittelu: Sweco

Rakennetekniikka, Ramboll • LVISA-suunnittelu:

Granlund, Ramboll • Infra-, liikenne- ja aluesuunnittelu: Sitowise,

Ramboll • Geo-suunnittelu: Sipti &

Pohjatekniikka Ramboll • Paloturvallisuusasiantuntija:

L2-Paloturvallisuus • Tietomallikoordinointi:

Gravicon • Pääurakoitsija: Lemminkäinen /YIT, Destia, SRV Rakennus, Kreate • Aliurakoitsijat: yli 400 yritystä • Järjestelmätoimittajat:

Beumer Group, Holger Hartman Oy & McDonald Humfrey, Thyssen Group, Finwind,

Valoe

RILPALKINTO

RILPALKINTO 2021, JAETTU TOINEN SIJA: TAMPEREEN RAITIOTIEHANKE, RAITIOTIEN OSA 1

• Rakennustyön tilaajaosapuolet ja rakennuttajat:

Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön palvelualueen johtaja Mikko Nurminen, rakennuttamisjohtaja Milko Tietäväinen, raitiotien kehitysohjelman projektijohtaja Ville-Mikael

Tuominen

Tampereen Raitiotie Oy, toimitusjohtaja Pekka

Sirviö, ratapäällikkö Markus Keisala, turvallisuus- ja järjestelmäpäällikkö Jonna Anttila

• Suunnittelu

Raitiotieallianssi: Sweco Finland Oy, suunnittelupäällikkö Jukka Heinonen, tekniikkalajivastaavat: Antti Kiviniemi, Janne Toljola, Juha Inkiläinen, Antti Artukka, Terhi Olden, Janne

Rantala, Helen Melander ja katujen pääsuunnittelijat: Antti Kiviniemi, Jukka Heinonen, Krista Löf, Hanna Isotalo

Raitiotieallianssi: AFRY Finland Oy, katusuunnitteluvastaava Markus Kytölä, tekniikkalajivastaavat: Karin Lepola, Merja Tyynismaa, Jarmo

Pöljö, Jussi Jaakkosela, Sauli Sainio, Jaakko

Uimonen, Juha-Pekka Reilin ja katujen pääsuunnittelijat: Tuomas Laitinen, Annika Jalonen, Kati Lång • Rakentaminen:

Raitiotieallianssi: NRC Group Finland

Oy ja YIT Suomi Oy, raitiotieallianssin projektipäällikkö Sari Valjus (NRC), tuotantopäällikkö Kari Simonen (YIT), turvallisuuspäällikkö Mika Mölsä (YIT), viestintäpäällikkö Marja Merta (NRC), katurakentaminen ja johtosiirrot Mika Arvonen (YIT), lohkopäälliköt: Lasse Kivekäs (YIT),

Olli Tuomisto (YIT), Kari-Pekka Lumme (NRC), Antti Mäki (YIT), Jyri Kulha (NRC), taitorakenteet Jani Kiili/ Mikko Sipiläinen (YIT), raitiotien päällysrakenne Timo

Kuusela (NRC), tekniset järjestelmät Tero

Heino (NRC), sähkönsyöttö Vesa-Matti

Koskinen (NRC), raitiotien sähköratarakenteet Jori Friman (NRC), talonrakennus Harri Järvinen (YIT), käyttöönotto ja laadunvarmistus: Petra Brunnila (NRC)

RILPALKINTO 2021, JAETTU TOINEN SIJA: POISTOPUTKEN KAPASITEETIN TEHOSTAMINEN SUOMEN ENSIMMÄINEN MTBMPROJEKTI

• Rakennustyön tilaaja: Turun seudun puhdistamo Oy • Rakennuttaja: Turun seudun puhdistamo Oy, toimitusjohtaja

Mirva Levomäki ja tekninen päällikkö Jarno Arfman • Hankintajuristi: Hankintakumppanit Oy, juristi, yrittäjä Sanna

Kronström • Rakennuttajakonsultti: Fimpec

PMO Oy, hankkeen projektipäällikkö Esa Kunnassaari ja valvoja

Juha Väyliö • Suunnittelun projektipäällikkö:

AFRY Finland Oy, Arto Wegelius • Pääsuunnittelija: AFRY Finland

Oy, Guido Nuijten • Rakennesuunnittelija: AFRY Finland Oy, Olli Salo • Geosuunnittelu: AFRY Finland

Oy, Iikka Kärki ja Elina Lätti • Urakoitsija: Ward and Burke

Group Ltd., johtaja Michael Ward ja projektipäällikkö Niall Flood