Pääkirjoitus

PÄÄTOIMITTAJA JANNE TÄHTIKUNNAS JANNE.TAHTIKUNNAS@RIL.FI @TAHTIKUNNAS

KUVA: Mikko Mäntyniemi

AMMATTIYLPEYDEN ILMENTYMIÄ

Näin vuoden päätteeksi palkitaan vuoden parhaimpia rakennushankkeita. Minusta näistä tunnustuspalkinnoista kaikkein kokonaisvaltaisin on luonnollisesti RIL-Palkinto.

Tärkeisiin huomionosoituksiin lukeutuvat myös muun muassa eri rakennusmateriaalien oivallisesta hyödyntämisestä myönnettävät palkinnot. Samat kohteet saavat usein moniakin palkintoja ja mainintoja, vaikkakaan harvemmin kuitenkaan kaikkia alan tunnustuksia.

Suomessa rakennetaan vuosittain useita loistavia kohteita, joten on virkistävää nähdä palkintokohteita eri puolilta kaunista maatamme. Koko maata palvelevan sisääntuloportin, Helsinki-Vantaan projektikokonaisuuden lisäksi myös pienemmät kohteet ovat hyvin kiinnostavia. Esimerkiksi tänä vuonna valmistuneet Ylivieskan kirkko sekä kellotapuli ovat tutustumisen arvoisia, pari mainitakseni.

Olen ollut itsekin mukana monissa erilaisissa palkintotuomaristoissa, joten tiedän valinnanvaikeuden voittajia päätettäessä. Mieleeni on jäänyt useita, kovissa kilpailuissa pistesijoille jääneitä aivan mahtavia kohteita, eikä vain niitä palkinnon voittaneita. Vuosia sitten mieltäni jäi kaihertamaan yksi pistesijoille jäänyt kohde. Sekin sai kuitenkin hiukan myöhemmin Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon.

Yhteistä palkittaville ja kilpailuun ilmoitetuille kohteille on niiden tekijöiden tuntema ylpeys omasta tuotoksesta ja ammattitaidosta. Toki suomalaisittain tämä tuodaan esiin hillitysti. Yleensä rakennesuunnittelijan kiitospuhe on lyhyt ja lähinnä muita hankkeeseen osallistuneita mainitseva. Sama koskee toteuttajien edustajia.

Sovitaan, että ensi kerralla kiitospuheissa on kerrottava rinta rottingilla palkintokohteen taustalla vaikuttaneesta vaativasta opiskeluputkesta, vuosikymmenien työkokemuksesta ja kaiken edellisen yhdistämisestä kohdattujen ongelmien ratkaisemiseksi. Saman saa toki kertoa muistakin hankkeeseen osallistuneista asiantuntijoista.

Palkintoja noutavat maamme etevimmät ammattilaiset. Mitä useampi tilaisuutta seuraava opiskelija tai vast’ikään työuransa aloittanut haluaa tulevaisuudessa olla itse palkittavien joukossa, sen parempi. Uskallan väittää, että esimerkiksi yhdeksi viidestä Vuoden nuoreksi konsultiksi 2021 valittu Valtteri Keto (myös RILin teekkariyhdyshenkilö!) tai Vuoden nuori RILiläinen Teemu Meriluoto voisivat olla yksiä heistä. Edeltäjistä moni on jo noussut eturiviin palkittavien riveihin.

Meidän vanhempien tieteenharjoittajien täytyy tukea nuorempien nousua ja ammattiylpeyden kasvua. Osa kasvusta tapahtuu jo koulutuksen aikana. Esimerkiksi rakennustekniikan opetukseen ollaan toivottavasti kiinnittämässä enemmän huomiota. Ainakin Aalto-yliopistossa alkaa ensi syksynä oma rakennustekniikan oma kandiohjelma.

Myös RIL-Mentorointi koskettaa aktiivisimpia nuoria ammattilaisia, mutta joukkoon tarvitaan useita mentoreita parantamaan koko alan toimintaa. Onneksi meitä vanhempia on koko ajan kasvava joukko.

Hyvää Joulua kaikille Rakennustekniikan lukijoille!