Vieraana ATL:n Kalle Euro Arkkitehtitoimistoalalla käynnissä murros

KALLE EURO Toiminnanjohtaja, ATL KUVA: Laura Mendelin

VIERAS

SEURAAKO ARKKITEHTIALA INSINÖÖRITOIMISTOJEN RAKENNEMUUTOSTA?

Kolmen suuren suomalaisen arkkitehtitoimiston sijoittajavetoinen fuusio herätti kiinnostusta rakennusalalla. Insinööritoimistojen puolella tällaista liikehdintä on jo nähty. Insinööritoimistoihin on ostettu arkkitehtitoimistoja myös Suomessa.

Kiinnostus arkkitehtitoimistoja kohtaan on ollut nousussa Skandinaviassa jo vuosia. Skandinaavinen markkina on jo olemassa, ja se lähestyy Suomea. Isoilla toimijoilla on hyvä asema eri Pohjoismaissa. Olemassa on myös eurooppalaisen yhteismarkkinan muodostumisen mahdollistava EU:n lainsäädäntö.

Palvelumarkkinoiden kehitys on nähty jo esimerkiksi lakiasiain- ja viestintätoimistoissa sekä taloudellisen konsultoinnin alalla. Isommat markkinat ovat synnyttäneet suuria kansainvälisiä toimijoita. Kansainväliset yritykset haluavat tarjota asiakkailleen hyviä palveluita näiden kaikilla toiminta-alueilla. Markkinoille jää silti tilaa paikallisille pienille ja keskisuurille toimijoille myös Suomessa.

Isompi markkina luo uusia mahdollisuuksia suomalaisille arkkitehtitoimistoille. Skandinavian lailla myös Suomessa on mahdollista tuottaa laadukasta kansainvälistä arkkitehtisuunnittelua. Erityisesti jotkut tanskalaiset ja norjalaiset toimistot ovat kasvaneet isoiksi kansainvälisiksi toimijoiksi, joiden laatu tunnetaan maailmalla. Suuri koko helpottaa myös kansainvälistymistä ja yrityksen kehittämistä.

Suurimmat pohjoismaiset toimistot tarjoavat työtä 800−1 700 suunnittelijalle. Ennen uuden suomalaisen suurtoimisto Arcon syntyä Suomen suurimmissa toimistoissa oli työntekijöitä hieman alle sata, nyt noin 190.

Suomalaisen arkkitehtuurin nousun este on työvoimapula. Suomessa on noin 3 200 työskentelevää arkkitehtia, kun Norjassa määrä on noin 6 000, Tanskassa 7 500 ja Ruotsissa 10 000. Tarvitsisimme kipeästi lisää yliopistoarkkitehteja, mutta myös apua ja helpotusta kansainvälisen työvoiman hankintaan. Pohjoismaisia suurtoimistoja on kasvatettu pääomasijoituksin. Vaikka monesti niin pelätään, ei sijoittaja halua automaattisesti huonontaa arkkitehtuurin laatua. Miksi se pilaisi omistuksensa brändiä? Eivätkä pohjoismaiset esimerkit viittaa laadun heikkenemiseen.

Arkkitehtitoimistojen omistuksen muutos ja toimistojen koon kasvu ovat seurausta paitsi kansainvälistymisestä, myös hankkeiden kasvusta ja monimutkaistumisesta. Isompia hankkeita tekevissä toimistoissa tarvitaan enemmän työntekijöitä ja laajempaa kirjoa osaamista. Myös digitalisoituminen tuo uusia vaatimuksia.

Arkkitehtitoimistot ovatkin muuntumassa yhä monimuotoisemmiksi. Entinen malli “nimiarkkitehti ja hänen avustajansa” tulee toki osin säilymään, mutta yhä enemmän syntyy yleistä suunnittelu- tai konsulttitoimistoa muistuttavia toimistoja.

Ehkä juuri siksi viime aikoina toimistojen nimissäkin on näkynyt muita kuin perustajien nimistä tai niiden alkukirjaimista johdettuja versioita. Eli kyllä, arkkitehtitoimistoalalla on käynnissä sama murros kuin insinööritoimistoalallakin.