AsOy Korsholmanpuistikko 21, kuntoarvio 2012 ja valokuvaliite

AS OY / BOST AB

Korsholmanpuistikko 21 KUNTOARVIO

ReCon

Oy Insinööritoimisto Ingenjörsbyrå Ab

AsOy Korsholmanpuistikko 21, Kuntoarvio 2012.docx

Tarkastusvuosi 2012/ MV

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

SISÄLLYSLUETTELO

JOHDANTO 1 1.1 1.1.1 1.1.2 1.1.3 1.1.4 1.1.5 1.1.6 1.2

YHTEENVETO .....................................................................

Yhteenveto kiinteistön kunnosta ja kiireelliset toimenpiteet.

Piha-alueet ...........................................................................

Rakennuksen ulkopuoliset osat ...........................................

Yleistilat ................................................................................

Huoneistot ...........................................................................

LVI -järjestelmät ...................................................................

Sähkö- ja tietojärjestelmät ....................................................

Kiinteistön PTS -ehdotus eli yhteenveto kunnossapitotoimenpiteistä ja lisätutkimuksista .....................................

1.2.1 Aluerakenteiden ja rakennustekniikan PTS -ehdotus ..........

1.2.2 LVI -järjestelmien PTS -ehdotus ..........................................

1.2.3 Sähkö- ja tietojärjestelmien PTS -ehdotus ...........................

5 5 5 5 5 6 6 7

2 2.1 2.2 2.3 2.4

KUNTOARVION LÄHTÖTIEDOT ........................................

Kiinteistön perustiedot ..........................................................

Korjaushistoria .....................................................................

Käytettävissä olleet asiakirjat ...............................................

Kuntoarvion toteutus ............................................................

12 12 12 13 13

3 3.1 3.2 3.3 3.4 3.5 3.6

KUNTOARVION TULOKSET ..............................................

Aluerakenteiden ja rakennustekniikan kuntoarvio ................

Tilojen rakennustekninen kuntoarvio ...................................

LVI -järjestelmien kuntoarvio ................................................

Sähkö- ja tietojärjestelmien kuntoarvio ................................

Laajennettu energiatalouden selvitys ...................................

Kiinteistöhoidon kehitystarpeiden arviointi ...........................

14 14 26 33 51 58 61

4

SUOSITELTAVAT KUNTOTUTKIMUKSET .........................

62

8 9 10 11

LIITTEET - Valokuvat (numeroitu kuvasarja 1-40)

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

2

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

JOHDANTO Tässä kuntoarvioraportissa käsitellään Asunto Oy Korsholmanpuistikko 21:n tilannetta, kuntoa ja käyttöä. Kuntoarvio on laadittu ohjekortissa KH 90-00293 esitetyillä menetelmillä. Raportissa esitetään ja ehdotetaan lisätutkimuksia ja kunnossapitotoimenpiteitä sekä käydään läpi uusimistarpeet. Raportin PTSosaan sisältyvät ehdotettujen toimenpiteiden ajoitus ja kustannusennusteet budjetointia varten.

Kuntoarviota täydentää kiinteistöstä otetut 40 valokuvaa, joihin viitataan raportissa vahvennetuin numeroin. Valokuvat ovat erillisenä liitteenä. Tilojen osalta tarkastettiin kolme (3) asuntoa.

Kunnossapitosuunnitelma ja korjausohjelma Kuntoarviota voidaan hyödyntää kiinteistön korjaussuunnitelman ja korjausohjelman laadinnassa. Kiinteistönomistaja laatii tai laadituttaa kunnossapitosuunnitelman kuntoarvion ja tarvittavien lisätutkimuksien perusteella. Korjausohjelmassa otetaan huomioon paitsi rakennuksen teknisestä kunnosta, myös tilojen käyttötarkoituksen muutoksesta, asukkaiden toiveista tms. syistä aiheutuvat kunnostus- ja muutostarpeet, ja sovitetaan ne taloudellisiin resursseihin. Raportissa ei varsinaisesti oteta kantaa mahdollisiin tilamuutoksiin eikä käyttötarkoituksen muutoksiin, joten ne kiinteistönomistajan tulee selvittää ja ottaa huomioon lopullista korjausohjelmaa laatiessaan.

Laajennettu energiatalouden selvitys Laajennettu energiatalouden selvitys on tehty ohjekortissa KH 90-00314 esitetyillä menetelmillä ja viitetiedoilla. Ehdotukset energiataloudellisiksi korjaustoimenpiteiksi on esitetty raportin kohdassa 3.5. sivulta 58 alkaen.

PTS-ehdotus Raportin PTS-osa on kuntoarvion suorittajien ehdotus kiinteistön kunnossapitosuunnitelmaksi. Raportin PTS-ehdotuksessa esitetyt kustannusarviot ovat ennusteita budjetointia varten. Ne ovat vuoden 2012 kustannustasossa ja sisältävät arvonlisäveron 23%. Yksittäisten toimenpiteiden kustannusarviot sisältävät myös niihin liittyvien töiden kustannukset. Esimerkiksi putkisaneerauksen sisältää siihen liittyvät rakennus- ja sähköteknisten töiden kustannukset. Arvioihin sisältyvät myös suunnittelu- ja valvontakustannukset.

PTS-taulukoissa on esitetty kullekin tarkastuskohdenimikkeelle kuntoluokka.

Tämä luokittelu on kuntoarvioijan arvio kohteen yleisestä kunnosta.

Kuntoluokkien avulla voidaan eri rakennuksien ja rakennusosien kuntoa verrata toisiinsa.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

3

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

PTS-ehdotuksessa käytetyt kuntoluokat ovat: 1 = hyväkuntoinen, uutta vastaava 2 = tyydyttävässä kunnossa, ei välitöntä uusimis- tai korjaustarvetta 3 = välttävässä kunnossa, uusimis- tai korjaustarve 4 = huonokuntoinen, teknisesti vanhentunut, heti korjattava tai uusittava.

Kuntoarvion tulosten esittely Kuntoarviossa tuloksia käsittelevissä luvuissa on noudatettu seuraavaa esitysjärjestystä: - Ensin kuvataan olemassa olevan järjestelmän perustiedot ja ominaisuudet.

- Seuraavaksi todetaan nykytilanne ja kohteessa tehdyt havainnot.

- Lopuksi annetaan toimenpide-ehdotukset. Ehdotuksiin ei ole sisällytetty vuosittain toistuvia huoltotoimenpiteitä, mutta kiireelliset, tekemättömiksi todetut huoltotoimenpiteet on esitetty.

Vaasassa 16.03.2012

Kuntoarvion suoritti Markku Varsanpää

puh.

041-434 2335

puh.

0500-583 273

markku.varsanpaa@netikka.fi

Kuntoarvion vastuuhenkilö Lars Nyqvist lars.nyqvist@netikka.fi

Yhteystiedot Oy Insinööritoimisto ReCon Ingenjörsbyrå Ab Vaasanpuistikko 18, 4.krs 65100 Vaasa puh. ja fax

06-312 0778

www.recon.fi recon@netikka.fi

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

4

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

1

YHTEENVETO

1.1

Yhteenveto kiinteistön kunnosta ja kiireellisestä korjaustarpeesta

1.1.1 Piha-alueet Kiinteistön piha-alue on suhteellisen pieni. Puut, pensaat ja kasvillisuus ovat vähäisellä hoidolla. Vähäiset nurmikot ovat harvakasvuisia. Pihan hiekkapintaisen liikennealueen kaadot ovat osittain puutteellisia autotallin luiskan läheisyydessä. Porrashuoneiden edustan betonilaatoitukset ovat hieman painuneet. Pihassa ei ole sadevesikaivoja ja katon sadevedet ohjataan pihan kaatoja pitkin Korsholmanpuistikolle. Vähäiset pihavarusteet ovat välttävässä kunnossa. Kiinteistölle tulee rakentaa uusi jätehuoltopaikka.

Kiireelliset toimenpiteet:  Ei kiireellisiä toimenpiteitä.

1.1.2 Rakennuksen ulkopuoliset osat Julkisivurappaus ja sokkeleiden rappaukset ovat suhteelliseen hyvässä kunnossa. Julkisivurappausta suojaava maalikerros on kulunut lähes pois.

Rappauksissa on havaittavissa lähinnä kosteuden aiheuttamia paikallisia vaurioita. Julkisivurappauksen paikkakorjaus ja julkisivumaalaus ovat ajankohtaisia lähivuosina. Ikkunat ja parvekeovet ovat käyttöikänsä lopussa ja niiden uusiminen tulee tehdä julkisivukunnostuksen yhteydessä.

Parvekekorjaukset on tehty vuonna 2004 kevytkorjauksena. Huoneistojen lasitetut parvekkeet ovat hyvässä kunnossa. Ulokkeellisten suojaamattomien tuuletusparvekkeiden betonilaattojen alapintojen (parvekekattojen) rakenteissa havaittiin jo betonivaurioita ja maalipinnan lohkeilua.

Tuuletusparvekkeiden perusparannus on aiheellista suorittaa julkisivukunnostuksen yhteydessä.

Vesikaton sinkityn peltikatteen maalipinta on haalistunut ja paikoin hilseilee.

Vesikatto on kunnostus- ja huoltomaalauksen tarpeessa.

Kiireelliset toimenpiteet:  Ei kiireellisiä toimenpiteitä.

1.1.3 Yleiset tilat Yleiset tilat ovat lähes alkuperäisessä kunnossa ja kunnostuksen tarpeessa.

Porrashuoneiden seinä- ja kattopinnat olivat tyydyttävässä kunnossa sekä lattioiden vinyylilaatat olivat osittain irti reunoilta. Saunaosaston pesuhuone, pukuhuoneet ja WC olivat alkuperäisessä ja välttävässä kunnossa. Saunaan Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

5

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

on jossain vaiheessa uusittu kiuas, paneelit ja lauteet. Saunan paneelien ja lauteiden kunnostuksella sekä pesuhuoneen kalustehankinnoilla voidaan saunaosaston käyttöastetta ja käyttöikää lisätä. Pesutupa on alkuperäisessä ja toimivassa kunnossa. Pesutuvan pesukone on käyttöikänsä lopussa ja sen tulee uusia lähiaikoina monipuolisempaan malliin. Kuivaushuoneen kuivauskoneen uusimisen yhteydessä tilan pinnat tulee maalata. Tekniset tilat ja autotallit olivat sisäpinnoiltaan kunnostuksen ja siivouksen tarpeessa.

Kellarikerroksen käytävillä ja varastoissa sekä väestönsuojassa havaittiin salaojien toimimattomuudesta seinien alaosissa kosteusvaurioita. Tilojen lattioissa ei ollut maalia, joten huokoisesta betonipinnasta pääsee kapillaarinen maakosteus haihtumaan sisäilmaan. Toiseen talouskellariin on tehty lähivuosina kylmäsäilytyshuone ja tila on hyvässä kunnossa.

Saunaosaston ja pesutuvan perusparannus tulee tehdä tulevan putkisaneerauksen yhteydessä.

Väestönsuoja määräaikaiset viranomaistarkastukset sekä kiinteistön palotarkastus on suorittamatta. Kiinteistön väestönsuoja ei ole pelastuslain edellyttämässä toimintakunnossa. Väestönsuojaan tulee tehdä perusparannus.

Kiireelliset toimenpiteet:  Ei kiireellisiä toimenpiteitä.

1.1.4 Huoneistot Osassa huoneistojen kylpyhuoneista olivat lähes alkuperäisessä kunnossa ja osaan on tehty eriasteisia kunnostuksia osakkaiden toimesta. Kaikkien kylpyhuoneiden perusparannus tulee tehdä PTS 10-vuotisohjelman loppupuolella putkisaneerauksen yhteydessä, joten osakkaiden tekemiä kylpyhuoneen kunnostuksia tulee jatkossa välttää. Kylpyhuoneissa havaittiin pintakosteusmittarilla kohonnutta kosteutta lattiakaivojen ympärillä ja kylpyhuoneiden alapuolisten tilojen katoissa havaittiin maalipinnan hilseilyä lattiakaivojen kohdalla.

Kiireelliset toimenpiteet:  Kaikkien kylpyhuoneisiin ja keittiöihin sekä niiden alapuolisten tilojen kattoihin tulee tehdä systemaattinen kunto- ja kosteuskartoitus.

1.1.5 LVI-järjestelmät Lämmitysverkostoon tulee tehdä perussäätö ikkunoiden ja parvekeovien uusimisen jälkeen. Lämmitysverkoston perussäätö edellyttää linjasäätöventtiilien asentamista, patteriventtiilien uusimista ja lämmönjakokeskuksen uudelleen virittämistä. Lämmitysverkoston perussäädöllä saavutetaan vasta ikkunoiden ja parvekeovien uusimisesta saavutettavat energiansäästöt.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

6

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

Vesijohtojen ja viemärien uusimiseen tulee varautua PTS 10-vuotijakson loppupuolella. Siihen varaudutaan teettämällä kuntotutkimukset ja korjaussuunnitelmat. Mahdolliset vesivahingot ja viemäreiden tukkeumat aikaistavat uusimista. Kiinteistöön tulee tehdä asbestikartoitus, jotta saadaan selville sisältävätkö lämmitys- ja vesiputkien eristykset asbestia. Mahdolliset asbestia sisältävät putkieristykset puretaan asbestipurkutyönä putkisaneerauksen yhteydessä.

Kiinteistön koneellinen poistoilmanvaihto toimii puutteellisesti. Vanhalle poistoilmakojeelle tulee puhdistus ja huoltaa poistoilmahormien nuohouksen yhteydessä. Poistoilmaventtiilit todettiin tarkastuksen yhteydessä erittäin likaisiksi, mikä vähentää huomattavasti poistoilmamääriä. Huoneistoissa ei ole korvausilmaventtiilejä. Korvausilman saanti tulee toteuttaa kiireellisesti ikkunoiden tiivisterakojen kautta. Ilmanvaihdon perusparannusvaihtoehto tulee olla selvillä ennen ikkunoiden uusimista. Mikäli ilmanvaihdon kunnostus toteutetaan nykyisenä poistoilmanvaihtona, tulee uusittaviin ikkunoihin asentaa korvausilmaventtiilit valmiiksi. Ilmanvaihdon perusparannus tulee toteuttaa tulevan putkisaneerauksen yhteydessä.

Salaojat huudellaan, tarkastetaan kuvauksin ja tarkastuskaivojen sakkapesä pudistetaan. Jätevesiviemärin tarkastuskaivo tulee tarkastaa, puhdistaa ja huuhdella. Tarkastuskaivon kansi tulee madaltaa.

Kiireelliset toimenpiteet:  Poistoilmaventtiilien puhdistus ja korvausilman toteuttaminen ikkunatiivisterakojen kautta. Katso kohta Korvausilmaelimet (G34.3).

Toimenpiteistä laaditaan tiedote ja ohje osakkaille.

1.1.6 Sähkö- ja tietojärjestelmät Piha-alueiden valaistus on välttävä. Sisäänkäyntien valaistuksen parantaminen lähivuosina on välttämätöntä vanhempien asukkaiden liikkumisen helpottamiseksi. Sähköjärjestelmien kuntotutkimus on ajankohtaista PTS 10-vuotisjakson loppupuolella. Antenniverkostoa on kunnostettu vuonna 2003 ja kiinteistöön on tuotu kahden operaattorin laajakaistayhteydet. Kiinteistön puhelinverkko ei kuitenkaan vastaa nykypäivän tietoliikennetarpeita Sähkö- ja tietojärjestelmien perusparannus on taloudellista ja järkevää tehdä putkisaneerauksen yhteydessä.

Tarkastetuissa huoneistoissa ja kiinteistön yleisissä tiloissa havaittiin muutamia viallisia sähkökytkentöjä ja laitteita.

Kiireelliset toimenpiteet:  Viallisten sähkökytkentöjen ja laitteiden korjaus.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

7

AsOy Korsholmanpuistikko 21

1.2

Kuntoarvio 2012

Kiinteistön PTS-ehdotus eli yhteenveto kunnossapitotoimenpiteistä

2021

2020

2019

2018

0

2017

406

2015

14

2016

Aluerakenteet ja rakennustekniikka

2014

3.1-3.2

2013

Luku

2012

Kustannusarvio (1000 €) ja ehdotettu toteutusvuosi

0

0

0

0

0 80

400

0

900

2022 2031

Yhteensä 2012-2021

3.3

LVI-järjestelmät

1

11 30

2

0

2

0

2

0

542

0

590

3.4

Sähkö- ja tietojärjestelmät

0

16

1

0

0

0

0

0

0

116

0

133

hm2

Yhteensä (1000 €)

15 433 31

2

0

2

0

2 80

1058

0

1623

Yhteensä / huoneistoala € / hm2

11

0 1,4 58

762

1 388

312 22 1,44

0 1,4

1169,3

Kustannustaso 1/2012. Hintoihin sisältyy alv 23%.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

8

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

3

D7

Päällysrakenteet

1

D8

Aluevarusteet Pihakalusteiden hankinta Metallisten pihavarusteiden huoltomaalaus

3 3

1 erä 1 erä

2 2

Ulkopuoliset rakenteet Kellarin ulkoportaiden kunnostus Uuden jätehuoltopaikan rakentaminen

3 3

1 erä 1 erä

3 10

Perustukset Sokkelin kunnostus ja maalaus Sokkelin kunnostus ja pintakäsittely

4 3

35 m 2 35 m

2

3 3

4

1 erä

25

4

1 erä

1

4 4 4 4 4

1 erä 2 570 m 2 240 m 28 kpl 2 kpl

12

3 1 4

2 kpl 22 kpl 6 kpl

20

3

1 erä

30

3 4 3 3 3

10 5

3

1 erä 1 erä 1 erä 1 erä 2 kpl 1 erä

4

1 erä

3

3 3 3

24 as 24 as 24 as

2

D9

F1

F2

F3

F31.3 F32 F33

F34.1 F4 F41

Rakennuksen runko Väestönsuojan tarkastus ja kunnostus Pelastussuunnitelman päivittäminen ja pelastautumissuunnitelmapiirustuksen laatiminen Julkisivu Julkisivun kuntotutkimus ja korjaussuunnittelu Julkisivun rappauskorjaus ja maalaus Ikkunoiden uusiminen Parvekeovien uusiminen Autotalliovien uusiminen Puu-ulko-ovien kunnostukset ja huoltomaalaus Asuinparvekkeet Tuuletusparvekkeiden peruskorjaus Yläpohjarakenteet Vesikaton kunnostus ja huoltomaalaus sekä turvakiskon asentaminen

F5,6,7 Yleiset tilat Kellarikerroksen tilojen maalauskunnostukset Saunaosaston peruskorjaus Pesutuvan perusparannus Kuivaushuoneen kunnostus Porrashuoneiden kunnostus Siivouskomeron rakentaminen Teknisten tilojen ja varastojen siivous ja kunnostus F5,6,7 Asuinhuoneistot Märkätilojen kunto- ja kosteuskartoitus LVIS-saneerauksen suunnittelu ym.

Kylpyhuoneiden peruskorjaus

2021

2020

2019

2018

2017

2016

1

Viherrakenteet Nurmikoiden kunnostus ja oksien harvennus

2015

1 erä

D6

2014

Määrä arvio

2013

Toimenpide-ehdotus

Kustannusarvio (1000 €) ja ehdotettu toteutusvuosi 2012

Kunto luokka

Raportin koodi

1.2.1 Aluerakenteiden ja rakennustekniikan PTS –ehdotus

2022 2031

1

Rakennustekniikka yhteensä

150 93 25 10 1

20 10

5 10 4

80 360 14 406

0

0

0

0

0

0 80 400

0

Kustannustaso 1/2012. Hintoihin sisältyy alv 23%.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

9

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

G1

Lämmitysjärjestelmät

G11

Lämmöntuotanto

G12

Lämmönjakelu

G13

G14

E4

Paisunta-astian uusiminen

3

1 kpl

2

Lämmityksen perussäätö

3

1 erä

5

Linjasäätö- ja sulkuventtiilien uusiminen

4

1 erä

7

Sivuvirtaussuodattimen asentaminen

3

1 erä

1

Lämmönluovutus

1

Termostaattiventtilien ja sulkuyhteiden uusim.

3

1 erä

12

2021

2020

2019

2018

2017

2016

2015

Eristykset 3

Vesi- ja viemärijärjestelmät Vesi- ja viemärijärjestelmien saneeraus

3

1 erä

Viemäriverkoston painehuuhtelu ja kuvaus sekä kuntokartoitus

4

4 erää

330 4

2

2

2

Putkirakenteet

E43

Salaojajärjestelmän uusiminen

3

1 erä

100

G24

Sadevesijärjestelmän rakentaminen

3

1 erä

30

G25

Vesi- ja viemärikalusteet

3

Vuotavien ja yli kymmenen vuotta vanhojen vesihanojen uusiminen

3

Eristykset

2

G26 J6

2 erää

1

2

Rakennusautomaatiojärjestelmät LVI-hälytysjärjestelmän hankinta ja asennus

G3

2022 2031

1

Asbestikartoitus G2

2014

Määrä arvio

2013

Toimenpide-ehdotus

Kustannusarvio (1000 €) ja ehdotettu toteutusvuosi 2012

Kunto luokka

Raportin koodi

1.2.2 LVI -järjestelmien PTS -ehdotus

3

1 erä

2

Ilmastointijärjestelmät Poistoilmapuhaltimen uusiminen

3

1 kpl

15

Keittiöiden liesikupujen uusiminen

3

24 kpl

25

Kanavien ja poistoilmaelimien uusiminen

3

1 erä

IV-kanavien ja puhaltimen puhdistus

3

1 erä

G4

Kylmätekniset laitteet

1

G7

Palovaroittimet ja jauhesammuttimet

1

Jauhesammuttimien hankinta

4

1 erä

2

Palovaroittimien asentaminen

4

1 erä

4

LVI-järjestelmät yhteensä

40 3

1 11 30

2

0

2

0

2

0 542

Kustannustaso 1/2012. Hintoihin sisältyy alv 23%.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

10

0

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

H1

Aluesähköistys

H2

Kytkinlaitokset ja jakokeskukset

Piha- ja julkisivuvalaisimien uusiminen

2021

2020

2019

2018

2017

2016

Sähkökeskusten merkintöjen täydennys sekä keskuskaavioiden ja sähköpiirustusten päivitt.

3

1 erä

2

Pää- ja kiinteistökeskus

2

1 kpl

Mittarikeskukset

2

2 kpl

8

Asuntojen ryhmäkeskukset

2

24 kpl

12

Ryhmäjakokeskukset

2

1 erä

3

5

Pääjohto

2

Asuntojen nousujohdot

3

Ryhmäjakokeskusten nousujohdot

3

5

Asuntojen valaistusryhmäjohdot

3

20

Maadoituksien täydentäminen

3

5

Valaisimet Yleisten tilojen valaisimien uusiminen

3

1 erä

Kuivaushuoneen kondenssikuivaimen hankinta

4

1 erä

5

Pesukoneen uusiminen

3

1 erä

7

25

10

Lämmittimet, kojeet ja laitteet

Puhelinjärjestelmät Puhelinjärjestelmä

J2

2015

2

Johdot ja niiden varusteet

J1

2014

1 erä

Johtotiet

2022 2031

8

4

H4

H6

3

Sähkö- ja telejärjestelmien kuntokartoitus

H3

H5

Määrä arvio

2013

Toimenpide-ehdotus

Kustannusarvio (1000 €) ja ehdotettu toteutusvuosi 2012

Kunto luokka

Raportin koodi

1.2.3 Sähkö- ja tietojärjestelmien PTS -ehdotus

2

7

Antennijärjestelmät Antennijärjestelmän kuntokartoitus Sähkö- ja tietojärjestelmät yhteensä

2

1 0 16

1

8 0

0

0

0

0

0 116

Kustannustaso 1/2012. Hintoihin sisältyy alv 23%.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

11

0

AsOy Korsholmanpuistikko 21

2

KUNTOARVION LÄHTÖTIEDOT

2.1

Kiinteistön perustiedot

Kiinteistön nimi Osoite Kiinteistötunnus Y-tunnus Rakennustyyppi Valmistumisvuosi Rakennukset Portaat Kerrokset -asuinkerrokset -kellarikerros Tilavuus Huoneistoala Asuinhuoneistot Hissit Autotallit Saunaosasto Talopesula Väestönsuojat Huoneistoparvekkeet Tuuletusparvekkeet Autopaikat ulkona Isännöitsijä Kiinteistöhuolto

2.2

Kuntoarvio 2012

Asunto Oy Korsholmanpuistikko 21 Korsholmanpuistikko 21, 65100 Vaasa 905-8-10-51-R 0209528-5 asuinkerrostalo 1962 1 asuinrakennus 2 kpl 4 kpl (1-4 kerros) 1 kpl 4 100 m3 1 388 m² 24 kpl - kpl 2 kpl / 2 autopaikkaa 1 kpl 1 kpl 34 m2, yhteensä 59 henkeä 22 kpl 6 kpl 8 kpl lämmityspisteellä varustettuja 1 kpl ilman lämmityspistettä (vieraspaikkaa ei merkitty) Realia Isännöinti Oy, Risto Konttas Rauhankatu 22, 65100 Vaasa, puh 010 228 8100 Kiinteistönhoitopalvelut Suomela Ky Riihikuja, 65300 Vaasa, puh 0400-926 604

Korjaushistoria

Tiedot aikaisemmista korjauksista on saatu isännöitsijäntodistuksesta ja löydetyistä asiakirjoista.      

pääulko-ovien osittainen uusiminen lämmönvaihdin uusittu lukituksen perusparannus parvekkeiden peruskorjaus antenniverkoston perusparannus kylmähuoneen rakentaminen

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

v. v. 1998 v. 2002 v. 2003 v. 2003 v.

12

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

Isännöitsijän todistuksessa oleva kiinteistön korjaushistorian tiedot ovat suppeat. Kiinteistön korjaushistoria tulee selvittää ainakin viimeisen kymmenen vuoden ajalta.

2.3

Käytettävissä olleet asiakirjat

 rakennusaikaiset pääpiirustukset 10.5.1960, Arkkitehtitoimisto Iika Martas (kopioitu rakennusvalvonnasta). Rakentaja on toiminut Rakennustoimisto A. Jungerstam.  alkuperäiset rakennepiirustukset (1-12) 30.5.1962  osittain rakennusaikaiset sähköpiirustukset (sähköpääkeskuskaavio ja kellarikerroksen sähköpiirustus)  antennikaavio päivitettynä 6.2.2003 J.I.  lämmön, veden ja sähkön kulutustiedot vuodelta 2005 – 2007  ei käytettävissä / alkuperäiset vesi- ja viemäripiirustukset  ei käytettävissä / alkuperäiset lämpöpiirustukset  ei käytettävissä / alkuperäiset ilmanvaihtopiirustukset Toimenpide-ehdotukset  Kuntoarvion yhteydessä ei ollut käytettävissä kiinteistön alkuperäisiä LVISpiirustuksia ja työselityksiä. AsOy:n tulee etsiä ja hankkia kaikki alkuperäiset piirustukset tulevia perusparannushankkeita varten. Piirustuksia tulee jäljittää vanhoilta isännöitsijöiltä ja hallitusten jäseniltä.  AsOy:n tulee säilyttää rakennuksen piirustuksia asianmukaisesti, kuten muitakin osakeyhtiön arvopapereita, järjestyksessä mappeihin arkistoituna.

Lisäksi sähköpääkeskuksessa tulee olla rakennusten sähköpiirustukset, puhelinjakokeskuksessa puhelinkaaviot ja antennijakokeskuksessa antennikaaviot päivitettynä. Piirustukset tulee säilyttää keskuksissa muovitaskuissa. Tulevien kunnostuksien yhteydessä täydennetään tai laaditaan kunnostettavista rakenteista ja järjestelmistä piirustukset, jotka arkistoidaan asianmukaisesti.  Kiinteistön kellarikerros ei ole toteutettu kaikilta osin rakennusluvan mukaisen kellarikerroksen pohjapiirustuksen mukaan. Muutokset tulee päivittää pohjapiirustuksiin.

2.4

Kuntoarvion toteutus

Kuntoarvion laadinnassa on noudatettu ohjekortissa KH 90-00294 Asuinkiinteistön kuntoarvio, Suoritusohje esitettyä nimikkeistöä. Otsikoissa olevat tunnukset viittaavat tähän nimikkeistöön. Raportin otsikointi ja käsittelyjärjestys ovat ohjekortin mallisisällysluettelon mukaiset.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

13

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

Kuntoarvion yhteydessä ei ole tehty hissien kuntoarviota ohjekortin KH 9000287 Asuintalon hissien kuntoarvio mukaisesti. Hissien kunnon selvitystarvetta on arvioitu hissien iän ja sekä haastattelujen ja käytössä olleen vikahistorian perusteella.

Kiinteistön energiatalouden selvitys on tehty ohjekortissa KH 90-00314 esitetyillä menetelmillä ja viitetiedoilla. Selvitykseen sisältyvät kulutusvertailut ja johtopäätökset sekä ehdotukset energiataloudellisiksi korjaustoimenteisiksi.

Kiinteistötarkastukseen valittiin kolme asuinhuoneistoa. Huoneistot ovat A1, A7 ja B25. Kiinteistötarkastus suoritettiin 28.7.2011 sekä lisäksi suoritettiin erillisiä tarkastuskäyntejä.

3

KUNTOARVIOINNIN TULOKSET

3.1

Aluerakenteiden ja rakennustekniikan kuntoarvio

Viherrakenteet (D6) Kiinteistön tontti on suhteellisen pieni ja viheralueita on vähäisesti. Pienet nurmikkoalueet ovat harvakasvuisia ja nurmikon rajaukset ovat epäsiistejä.

Korsholmanpuistikon puoleisen pensasraja-aidan alareunan tukipuu on pettänyt ja se on osittain pullistunut epäsiististi kadulle. Puut ja pensaat ovat vähäisellä hoidolla. Puita ja pensasaitoja leikkaamalla voidaan niiden kuntoa ja siisteyttä parantaa. A portaan viereisen kummun kukkaistutukset ovat epäsiistissä kunnossa. Istutusalueet tulisi suunnitella ja kunnostaa niin, että eri kukkalajikkeet kukkisivat vuorollaan koko kesän ajan. Kukkaistutusalueita tulee hoitaa kesän aikana kitkemällä rikkakasvit pois ja lannoittamalla kastelemalla säännöllisesti.

Kukkaistutuskumpu kallistaa kohti sokkelia ja kummun multamaa on kosketuksissa sokkeliin. Kostea maa kostuttaa sokkelia ja aiheuttaa kosteusvaurioita jotka ovat havaittavissa sokkelin maalipinnan hilseilynä ja väestönsuojan ulkoseinän kosteusvaurioina. Kuva 5.

Toimenpide-ehdotukset  Nurmikkoa tulee lannoittaa kasvun edistämiseksi ja rajaukset siistiä säännöllisesti esim. kaksi kertaa vuodessa.  Puita ja pensaita tulee hoitaa leikkaamalla ja samalla siistitään niiden ulkonäköä säännöllisesti.  Pihan ilmettä voisi parantaa kukkaistutuksin, joita tulee hoitaa säännöllisesti.

Päällysrakenteet (D7) Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

14

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

Kiinteistön hiekkapintainen piha toimii suurelta osin liikennealueena. Pihan kallistukset ovat välttävät. Pihan sade- ja sulamisvedet ohjataan kallistuksia pitkin Korsholmanpuistikolle. Sorapinnalle muodostuu kuoppia ajoneuvojen vaikutuksesta, joihin sadevesi lammikoituu. Pihamaalle on lisätty soraa vuosien aikana, mikä vuoksi pihan kaadot ovat osittain muuttuneet epäsuotuisiksi. Porrashuoneiden ja kellarin autotalliluiskan edustalla piha kallistaa kohti rakennusta. Sula- ja sadevedet ovat päässeet virtaamaan kellarin autotalliluiskaa alas ja aiheuttaneet tulvia autotallin lattialle. Pihaalueella ei ole sadevesikaivoja. Vesikaton syöksytorvien sadevedet ohjataan pihamaalle. Porrashuoneiden keskellä on yksi betonikouru, joka ohjaa pihan puolen keskimmäisen syöksytorven sadeveden keskemmälle pihaa. Sade- ja sulavedet valuvat pihan kaatoja pitkin Korsholmanpuistikon sadevesikaivoihin.

Käytäntö on vanhentunut eikä kaupunki salli sadevesien ohjaamista kadulle.

Kiinteistöissä, joissa ei ole hulevesiviemäröintiä, Vaasan Kaupunki velvoittaa niiden tekemistä hulevesisakon uhalla. Kuvat 3 ja 4.

Porrashuoneiden edustojen betonilaatoitukset ovat paikoin painuneet epätasaisiksi ja kallistavat hieman portaita kohti. Betonilaatoitusten päälle muodostuu vesilammikoita, jotka varsinkin talvella jäätyvät vaarallisen liukkaiksi.

Kiinteistön pihan autopaikoitusalueilla on kahdeksan lämpötolpallista ja yksi ilman lämpötolppaa olevaa autopaikkaa. Vieraspaikkaa ei ole. Autotallit (2 kpl) sijaitsevat rakennuksen kellarikerroksessa, jossa on kaksi autopaikkaa.

Autopaikan 1 kohdalla olevan viemärin tarkastuskaivon kansi on liian korkealla maan pintaan nähden. Auton pohja on osunut kaivonkanteen.

Toimenpide-ehdotukset  Piha-alueen sorapintojen tasaus ja kallistuksien korjaus lanauksella.  Porrashuoneiden edustan pihalaatoituksen uusiminen ja kallistuskorjaukset.  Pihamaan sadevesikaivojen ja hulevesiviemäröinnin rakentaminen, katso kohta Putkirakenteet (E4).  Viemärin tarkastuskaivon kannen madaltaminen tai pihamaan nostaminen kaivon ympäriltä.

Aluevarusteet (D8) Varustetasoltaan piha-alue on heikko. Pihavarustukseen kuuluvien pihapenkkien puu- ja metalliosien ovat osittain ruosteessa ja maalipinta kulunut. Asukkaiden viihtyisyyden parantamiseksi oleskelualueelle tulisi hankkia esim. pöytäkalusto.

Pyörätelineiden sinkkipinta oli osittain kulunut ja paljaat metallipinnat ruostunut. Roska-aitauksen vieressä oleva pyöräteline oli vaurioitunut.

Metallinen kuivaus- ja mattotelineen maali oli kulunut ja pinnoilla oli pistemäistä ruostetta. Myös muissa ulkopuolisissa maalatuissa

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

15

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

teräsrakenteissa kuten kaiteissa, sokkelin korvausilmasäleiköissä, talotikkaissa ym. maalipinta on kulunut ja pinnoilla oli pistemäistä ruostetta.

Kiinteistön teräsrakenteiset raja-aidat ovat huonossa kunnossa. Verkkoaita on pahoin ruostunut, verkkojen ylä- ja alatukiraudat ovat osittain vääntyneet ja verkko on osittain irronnut. Verkkoaidat ovat pensasaitojen sisällä ja siten vaikeasti korjattavissa ja uusittavissa.

Toimenpide-ehdotukset  Uusien pihavarusteiden hankkiminen esim. pihapenkit ja pöytäkalusto.  Pihavarusteiden kunnostus. Kuivaus- ja mattoteline ja muut ulkopuoliset maalatut teräsrakenteet tulisivat huoltomaalata lähivuosina.  Teräsrakenteinen verkkoaita tulee uusia yhteystyössä naapurikiinteistön kanssa.

Ulkopuoliset rakenteet (D9) Rakennuksen sisäänkäyntien graniittipintaiset porraslaatat olivat tyydyttävässä kunnossa. Graniittilaattojen saumaukset olivat kuluneet.

Porrassäleiköt olivat ruosteessa ja epäsiistin näköisiä. A-parrashuoneen porrassäleikön yksi säle oli hitsauksesta irti. Porrassäleikköjen jalkaharjat olivat kuluneita.

Kellarin autotallien betoninen ajoluiska on välttävässä kunnossa. Ajoluiskassa on muutama halkeama. Luiskan alapäässä on pieni sadevesikaivo, jonka kapasiteetti on luiskan pinta-alaan nähden liian pieni. Runsaiden sateiden yhteydessä sadevedet ovat tulvineet autotallien lattialle. Luiskan betonisten tukimuurien maalipinta on kulunut ja hilseilee sekä yläreunat ovat pakkasrapautuneet. Luiskan teräksisen kaiteen maalipinta on kulunut ja pinnoilla on muodostunut pistemäistä ruostetta. Kaiteessa on muutama taittunut pinna ja yhden alatukiteräksen kiinnityshitsaus on murtunut. Kuva 6.

Kiinteistön aidattu jätehuoltopiste sijaitsee pihan pohjoisnurkassa.

Jätehuoltopiste on välttävässä kunnossa. Jätehuoltopiste on pääosin sorapintainen ja osittain betonilaatta. Kierrätystason kasvaessa jäteastioiden määrä on lisääntynyt ja jäteastiat ovat suurelta osin soralla. Jätehuoltopisteen ympärillä on osittain puurakenteinen lauta-aita. Aidan maalipinta on kulunut ja aitauksen sisäpuolelta sammalkasvuston vihertämä. Jätehuoltopisteen astioiden lukumäärä ja kierrätystaso ovat riittävät. Astioiden kierrätysmerkinnät olivat kuluneet ja osittain rikkoutuneet. Kuva 7.

Toimenpide-ehdotukset  Rakennuksen sisäänkäyntien porraslaattojen kunnostus ja säleikköjen uusiminen.  Jäteastioiden merkinnät täydennetään.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

16

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

 Kiinteistölle tulee rakentaa uusi jätehuoltopaikka nykyisen tilalle.

Jätehuoltopaikka tulee olla alustaltaan teräsbetonilaatta, joka on aidattu ja katettu. Näin jätehuoltopaikasta saadaan toimivampi ja helppohoitoisempi.

Kierrätystasoa voidaan nostaa vielä, esim. kierrätyspahvi-rullakolla.

Jätehuoltopaikan rakennussuunnitelmat tulisi tehdä kiinteistön huoltokortin (KH 73-00210, Kiinteistön jätehuolto) mukaisesti.

Perustukset, alapohjat, sokkelit (F1) Perustuksissa ei havaittu painumia tai muita rakenteellisia vikoja.

Rakennuksen rakennepiirustusten ja havaintojen mukaan perustukset ovat paikalla valettuja teräsbetonisia perusmuureja. Rakennus on perustettu rakennusaikaisten rakennepiirustusten perusteella kallionvaraisina.

Rakennuksen kellarikerroksen alapohjarakenteet ovat paikalla valettuja maanvaraisia teräsbetonilaattoja, joissa pintakäsittelynä on maalaus. Kellarin lattioiden maalipinta oli yleisesti lähes kulunut pois. Kellarin lattioissa on betonin kuivumisen yhteydessä muodostuneita kutistumishalkeamia, jotka eivät aiheuta jatkotoimenpiteitä. Kellarikerroksen perusmuurien sisäpuolella on muurattu sisäkuori. Kellarin seinien alaosissa havaittiin yleisesti maalipinnan hilseilyä, mikä viittaa salaojien toimimattomuuteen.

Rakennuksen sokkelit ovat kadunpuolelta terastirapattuja (pesurapattuja) ja kivirouhepintaisia. Terastirapatut sokkelipinnat olivat suhteellisen hyvässä kunnossa. Koputettaessa havaittiin rappauksen olevan kiinni betonissa.

Pihanpuoleiset sokkelit ovat profiloitua ja maalattua betonia. Maalipinta on haalistunut ja paikoin hilseillyt pois alaosista. Pihanpuoleisen sokkelin alaosassa havaittiin paikoin kapillaarisen kosteuden nousun aiheuttamaa pakkasrapautumista. Kuvat 2 ja 8.

Asuntokerroksien välipohjista ei ollut rakenteellista huomauttamista.

Toimenpide-ehdotukset  Perusmuurien ulkopuolelle tulee tehdä routa- ja vedeneristys salaoja- ja sadevesiviemäröinnin rakentamisen yhteydessä.  Pihan puoleisen sokkelipinnan rappauskorjaus ja maalaus.

Rakennusrunko (F2) Ei rakenteellista huomauttamista rungon osalta.

Rakennuksen kantavia pystyrakenteita ovat paikalla valetut teräsbetonipilarit.

Jäykistävinä rakenteina ovat paikalla valetut teräsbetoniset 160 mm paksuiset porrashuoneseinät. Kantavina vaakarakenteina ovat paikalla valetut teräsbetoniset välipohja- ja palkkirakenteet. Kerroksissa ei kantavat väliseinät asunnoissa ja asuntojen välissä on tehty Siporex-elementeistä muuraamalla.

Kellarikerroksen väliseinät on muurattu tiilistä.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

17

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

Rakennuksen ei kantavissa Siporex-väliseinissä on havaittavissa halkeamia.

Halkeamat johtuvat betonivälipohjien ja -palkkien virumasta eli pitkällä aikavälillä tapahtuvasta taipumasta. Asunnon huoneiden väliseinissä halkeamilla ei ole muuta kuin kosmeettista haittaa. Asuntojen välisissä väliseinissä halkeamat heikentävät ääneneristystä. Halkeamat voidaan korjata osakkaiden teettämien huoneistoremonttien yhteydessä tasoitteella ja maalauksella tai tapetoinnilla.

Toimenpide-ehdotukset  Rungon osalta ei kunnostustoimenpiteitä seuraavien 10 vuoden aikana.  Halkeamien korjaus tilojen kunnostuksien yhteydessä.

Väestönsuoja (F21) Kiinteistössä on rakennusaikaisen luokituksen mukainen C-luokan 34,2 m2 väestönsuoja. Väestönsuoja ja sen laitteet olivat huoltamatta ja huonossa kunnossa. Väestönsuojassa ei ole tehty kymmenvuotismääräaikaistarkastuksia kaupungin pelastusviranomaisen toimesta eikä vuosittaisia tarkastuksia väestönsuojan hoitajan toimesta. Kiinteistön väestönsuoja ei ole pelastuslain edellyttämässä toimintakunnossa.

Väestönsuojan alkuperäinen käsikäyttöinen ilmastointilaite on huoltamatta.

Puhallinta käytetään mekaanisesti veivillä veivaten. Väestösuojan ilmastointilaitteen hiekkasuodatinkammiossa hiekan päällä havaittiin runsaasti roskia ja pölyä. Hiekan käyttökelpoisuus ilmansuodattimena tulee tutkia väestönsuojan kunnostuksen yhteydessä. Kuva 9. Väestönsuojassa on rauhanaikainen poistoilmanvaihto. Korvausilmaventtiili sijaitsee hiekkasuodatinkammiossa vastaisessa seinässä. Poistoilma- ja korvausilmaventtiilien teräslevyiset suojalaipat eivät ole riittävän tiiviitä.

Väestönsuojan väestönsuojeluun tarvittavat varusteet (varustelaatikot) löytyivät väestönsuojasta.

Väestönsuojassa ei ole vesijohtoa eikä viemäriä. Väestönsuojan sulkuhuoneen lattiassa on tarkastuskaivo, josta on havaittavissa tiilisalaojaputken pää. Salaojaputki ja tiivistämätön kaivonkansi aiheuttavat väestönsuojan epätiiveyskohdan.

Väestönsuojan ovien ja luukkujen kumitiivisteet ovat osittain irronneet ja jatkoksissa olivat raot. Hätäpoistumistien luukun kehyksen ympärillä on harva betonivalua ja luukun kehys on todennäköisesti epätiivis. Väestönsuoja tulisi läpäistä tiiveyskokeen, joka suoritetaan väestönsuojan tarkastuksen yhteydessä. Ylipainemittari ei ole toimintakunnossa.

Väestönsuojan hätäpoistumistien yläosan teräsrakenteinen luukku on erittäin ruosteinen, lukitus on puutteellinen ja hieman raollaan olevasta luukusta valuu sadevettä varapoistumiskuiluun.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

18

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

Väestönsuojan ulkoseinäpinnoilla havaittiin paikoin kosteusvaurioita, joissa esiintyy valkoista suolahärmeen muodostumista ja maalipinnan hilseilyä.

Kuva 10. Kosteusvauriot johtuvat todennäköisesti salaojien puutteellisesta toimivuudesta ja pihan kukkaistutuskummun vaikutuksesta.

Kiinteistölle on tehty Talon Turvallisuussuunnitelmaa. Sisäministeriön määräysten mukaan kiinteistön on organisoitava talosuojelutoiminta, jonka tehtävänä on väestönsuojan kunnossapito, kriisitilanteiden organisoiminen ja päivittäisen turvallisuuden ylläpito. Talon Turvallisuussuunnitelmaa tulee päivittää.

Väestönsuojan ovessa oli väestönsuojamerkintä, mutta porrashuoneista puuttuivat väestönsuojaan ohjaavat merkinnät. Väestönsuoja on asukkaiden pyörien säilytyspaikkana ja varastona. Sisäpintoja on käsitelty kohdassa 3.2.

Toimenpide-ehdotukset  Kiinteistön väestönsuojaan tulee tehdä väestönsuojan perusparannus, jonka yhteydessä väestönsuoja kunnostetaan määräysten mukaiseen toimintakuntoon. Perusparannus tulee suunnitteluttaa asiaan perehtyneen suunnittelutoimiston toimesta. Väestönsuojan perusparannus tulee toteuttaa suunnitelmien mukaan PTS 10-vuotissuunitelman alkupuolella.  Jatkossa väestönsuoja tulee tarkastaa ja VS-laitteet koekäyttää esim. vuoden välein taloyhtiön sisäisenä tarkastuksena ja määräaikaistarkastus tehdä 10 vuoden välein pelastusviranomaisen toimesta.

Julkisivut (F3) Ulkoseinät (F31) Rakennuksen julkisivut ovat karkeaksi roiskerapattuja ja maalattuja.

Julkisivujen rappaukset on tehty kolmikerrosrappauksena. Julkisivurappaus on silmämääräisesti tarkastettuna suhteellisen hyvässä kunnossa.

Rappauspinnassa on havaittavissa halkeamia lähinnä ulkonurkissa ja ikkunanurkissa. Halkeamat johtuvat ilman liikuntasaumoja muuratusta ulkokuoresta, johon on muodostunut ulkokuoren lämpöliikkeistä aiheutuneita halkeamia. Lisäksi halkeilua havaittiin päätyseinien yläreunassa lämpimän asuinkerroksen ja kylmän ullakon rajassa. Rapatussa julkisivussa havaittiin näkyviä paikkarappauksia vaurioituneille alueille. Rappauksessa on havaittavissa vaurioita syöksytorvien kohdalla ja tuuletusparvekkeiden lattialaattojen kulmissa. Vuotavat syöksytorvet kosteusvaurioittavat nopeasti rappauspintaa, kun kosteus jäätyessään aiheuttaa pakkasrapautumista. Pihan puoleisen keskimmäinen syöksytorvi on liukunut alaspäin ja yksi sauma oli auki. Näillä vaurioalueilla rappaus havaittiin olevan osittain irti (eli ”kopoa” esiintyy) ja osittain rapautunutta pakkasvaurioiden vaikutuksesta. Julkisivun vanha kalkkimaalipinta on kulunut ja menettänyt suojaavan ominaisuutensa.

Kuva 1, 2 ja 11. Asuinparvekekorjauksen yhteydessä parveketaustaseinät on maalattu ja ne ovat hyvässä kunnossa.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

19

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

Rakennepiirustuksien mukaan rakennuksen ulkoseinät on muurattu ulkopuolelta poltetuilla tiilillä ja sisäpuolelta Siporex- elementeillä.

Ulkoseinärakenteen väliin on asennettu lämmöneristykseksi noin 75 mm mineraalivillaeristys. Rakennepiirustusten mukaan muurattu tiiliulkokuori on sidottu välipohjien ja pilarien kohdalta n. 6 mm (1/4”) ruostesuojatuilla muuraussiteillä. Muuraus-siteiden kunto tulee tutkia erillisellä kuntotutkimuksella korroosioriskin vuoksi tulevan julkisivukunnostuksen yhteydessä.

Toimenpide-ehdotukset  Julkisivun kuntotutkimus, jonka yhteydessä selvitetään rappauksen kunto koputtelemalla (irti olevat ja pakkasvaurioituneet rappausalueet merkitään julkisivupiirustuksiin) ja selvitetään julkisivumaalin koostumus. Lisäksi tutkitaan ulkokuoren muuraussiteiden kunto pistokoeluontoisesti.

Julkisivututkimuksen perusteella laaditaan julkisivun korjaussuunnitelma korjausrakentamiseen perehtyneen insinööritoimiston toimesta jonka perustella kunnostus- ja pinnoitustyöt suoritetaan ja valvotaan.  Julkisivukunnostus PTS 10-vuotisjakson alkupuolelle. Julkisivukunnostus sisältää paikkarappauksen ja julkisivun maalauksen tai pinnoituksen.  Syöksytorvet tulee tarkastaa säännöllisesti mahdollisten vaurioiden ja vuotojen havaitsemiseksi.

Ikkunat (F32) Huoneistojen ikkunat ovat kaksilasisia puurakenteisia ikkunoita, jotka avautuvat sisäänpäin. Ikkunoissa on tuuletusikkunat. Ikkunoiden ulkopuitteisiin on asennettu jossain vaiheessa alumiininen tippalista. Ikkunoiden viimeisestä maalauksesta ei ole tietoa. Ikkunoiden ulkopuolinen maalipinta on haalistunut ja hilseilee varsinkin ylemmissä kerroksissa. Ikkunoiden alapuitteiden maalipinta hilseili yleisesti ja varsinkin ikkunoiden välitilassa. Ylempien kerrosten ikkunat ovat erityisen huonossa kunnossa. Ikkunoiden tiivistyksiä on tehty asukkaiden toimesta ja ne vaihtelevat asuntokohtaisesti. Ikkunakarmien ja -puitteiden välit ovat muutamien ikkunoiden osalta niin isoja että tiivisteet osuvat vain osittain ikkunapuitteisiin. Ikkunat ovat vetoisia ja niissä on myös huono ääneneristävyys. Ikkunoiden vesipeltien kallistukset ovat puutteelliset ja peltien maalipinta on hilseillyt. Kuvat 1, 2, 5 ja 11- 13.

Parvekeikkunoiden sisälasit ovat kiinteät ja ulkopuitteet sivusaranoituja ja avautuvat ulospäin. Ikkunapuitteen ja sisälasin välitilassa maalipinta hilseilee.

Ikkunoiden tiivistys ja ääneneristys ovat puutteelliset. Osakkaat ovat itse maalanneet ikkunoita. Parvekeikkunoiden ulkopuolet on maalattu parvekekunnostuksen yhteydessä 2003. Muutamien ikkunakarmien ja ulkopuitteiden välit ovat osittain niin isoja, etteivät ikkunat pysy kiinni. Kuva 12.

Porrashuoneiden tuuletusparvekkeiden ikkunoiden sisälasit ovat kiinteät ja ulkopuitteet sivusaranoituja ja avautuvat ulospäin. Ikkunat ovat vastaavassa kunnossa kuin asuntoparvekkeiden ikkunat. B-porrashuoneen ylimmän kerroksen ikkuna on uusittu.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

20

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

Toimenpide-ehdotukset  Kaikki ikkunat tulee uusia kauttaaltaan niiden huonon kunnon vuoksi ja energiataloudellisista syistä PTS 10-vuotiskauden alkupuolella julkisivukunnostuksen yhteydessä. Asuntojen ikkunat tulee uusia nelilasisiin matalaenergiaikkunoihin joissa on alumiiniset ulkopuitteet. Nykyaikaisten matalaenergiaikkunoiden U-arvo on alle 0,8 W/m2K. Uudet matalaenergiaikkunat ovat huoltovapaampia sekä ääni- ja lämpöteknisesti vanhoja ikkunoita huomattavasti parempia. Ikkunavalinnoissa tulee huomioida ulkolasin ulkopintaan kondenssivapaa pinnoite (ns. huurtumaton ulkolasi).

Vanhojen ikkunoiden kunnostus ei ole enää taloudellisesti kannattava.  Ikkunoiden uusiminen vaikuttaa parantavasti energiatalouteen. Tiiviit ja paremmin lämpöä eristävät ikkunat vähentävät lämmitystarvetta.

Lämmitysverkoston kunnostus ja perussäätö tulee tehdä ikkunoiden uusimisen jälkeen, jotta ikkunoiden uusimisesta saadaan maksimaaliset lämmitysenergian säästöt.

Ulko-ovet (F33) Pääsisäänkäyntien ovet ovat uusittuja ulosaukeaviksi kaksiosaisiksi alumiinirunkoisiksi ulko-oviksi, joissa on kaksilasiset eristyslasielementit.

Porrashuoneiden toisessa ovilehdessä on toimivat pitkäsalvat. Ovet ovat hyvässä kunnossa. Ovien kynnyksien maalipinta on kulunut ja kynnykset olivat ruosteessa. Säänkäyntien ovissa on toimiva sähkölukitus. Pääovien vieressä on vielä alkuperäiset puurakenteiset kellariovet, jotka olivat kiinteästi lukittuna. Ovet ovat välttävässä kunnossa.

Huoneistojen puurakenteiset porrastaso-ovet ovat viilupintaisia ja kirjeluukuilla varustettuja. Ovet ovat pinnoiltaan tyydyttävässä kunnossa. Ovien ääneneristys ei vastaa nykyisiä vaatimuksia, kun sisäovet puuttuvat. Ovissa olivat vanhat tiivisteet. Yhteen tarkastettuun oveen oli uusittu osakkaan toimesta silikonitiivisteet. Huonon ääneneristyksen vuoksi porrashuoneista kuuluvat selkeästi puheäänet. Lisäksi porrashuoneovet toimivat osittain korvausilmareitteinä, kun korvausilmaa virtaa tiivistämättömistä oviraoista.

Ovien lattiassa ja seinissä sijaitsevat stopparit olivat osittain vääntyneet ja irronnet.

Kellarikerroksen ja ullakon pellitetyt palo-ovet olivat rakenteeltaan ja toimivuudeltaan tyydyttävässä kunnossa. Palo-ovien saranoissa olevat ovisulkijoiden jouset olivat löystyneet ja niiden sulkemisvoima on vähentynyt.

B-porrashuoneen kellarinovi osuu karmiin ja ovi jää raolleen. Oven karmi on irronnut muuratusta seinästä. Palo-ovista puuttuvat kahvat, joista ovi voitaisiin vetää kiinni. Kellarikerroksen tilojen laakaovet olivat tyydyttävässä kunnossa.

Huoneistojen parvekeovet ovat kaksinkertaisia sisään ja ulos aukeavia lasiaukollisia puuovia, joiden umpinainen alaosa on verhoiltu vanerilevyllä.

Kuvat 13 ja 14. Parvekeovet ovat huonossa kunnossa. Ovien tiivistykset, lämmön- ja ääneneristysominaisuudet ovat huonot. Parvekeovien tiivistykset

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

21

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

on tehty osakkaiden toimesta ja ne vaihtelevat suuresti. Parvekeovet olivat osittain kieroja. Parvekeovien lukitukset olivat väljiä ja toimivat huonosti. Ulkoovissa on yksi lukko keskellä ovilehteä ja sisäovissa on kaksiosainen salpalukitus. Salpalukituksien mekanismit ovat väljiä, kuluneita ja osittain öljyn puutteesta jäykkiä. Salpalukituksien mekanismit toimivat huonosti.

Porrashuoneiden tuuletusparvekeovet ovat vastaavassa kunnossa kuin huoneistoparvekkeiden ovet. Kuva 15. Tuuletusparvekkeiden ovien lukitus on osittain niin huonossa kunnossa, etteivät ovet pysy kiinni. B-porrashuoneen yksi tuuletusparvekeovi on asukkaan toimesta sidottu narulla kiinni.

Tuuletusparvekeovista puuttuvat tiivisteet kokonaan.

Autotallien ovet ovat alkuperäisiä teräskehysrakenteisia nosto-ovia ja ne ovat huonossa kunnossa. Ovet ovat ulkopuolelta paneloituja ja sisäpuolelta pellitettyjä. Nosto-ovissa on vanhanaikainen vastapainoilla toimiva nostomekanismi. Ovien ulkopuolisen paneelin maalipinta on haalistunut ja hilseilee. Nosto-ovissa ei ole tiivisteitä ja lämmöneristys on huono. Ovien lukitus on puutteellinen ja toiseen oveen on asennettu riippulukko.

Huoneisto-ovien lukot ovat uusittuja Abloy:n suojatulle Exec-avaimelle soveltuviksi lukoiksi. Osaan huoneisto-oviin on asennettu varmuuslukkoja sekä murtosuojarautoja asukkaiden toimesta. Muilta osin kiinteistön lukitus on jäänyt vanhalle Abloy:n Classic-avaimelle soveltuvaksi. Usealle ovilukolle on omat avaimet. Lukkopesät olivat muutamissa ovissa irti ja öljyn puutteesta jäykkiä. Classic avainsarjaan ei ole yleis- eikä huoltoavainta, minkä vuoksi huoltomiehen avainsarjasta muodostuu suuri avainnippu. Avaimia lainailtaessa eri huoltomiehille, ne helposti katoavat. Tarkastuksen yhteydessä ei löytynyt isännöitsijältä eikä huoltomieheltä avaimia ullakon poistoilmakammioon ja poistoilmakojeet jäivät siten tarkastamatta.

Toimenpide-ehdotukset  Huoneistojen porrashuoneoviin uusitaan hyvälaatuiset silikonitiivisteet.  Huoneistoparvekkeiden ja tuuletusparvekkeiden ovet tulee uusia ikkunoiden uusimisen yhteydessä. Parvekeovet tulee uusia lasiaukollisiin yksilehtisiin ulosaukeaviin puualumiini-parvekeoviin joiden U-arvo <1,0 W/m2K .  Autotallien nosto-ovet (2 kpl) tulee uusia parvekeovien uusimisen yhteydessä.  Vanhat Abloy:n Classic-avaimelle soveltuvat lukot tulee sarjoittaa samaan sarjaan huoneistojen ovilukkojen kanssa Abloy:n suojatulle Exec-avaimelle soveltuvaksi. Sarjaan tulee lisätä huoltomiehen avain kiinteistön yleisten ja teknisten tilojen lukkoihin.

Julkisivun täydennysosat (F34) Huoneistojen parvekkeet sijaitsevat rakennuksen lounaisjulkisivussa.

Parvekkeet ovat sisäänvedettyjä. Jokaisessa huoneistossa on parveke. Yli puoleen parvekkeista on asennettu parvekelasit. Parvekkeiden viimeisestä

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

22

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

kunnostuksesta on kulunut 8 vuotta ja ne ovat hyvässä kunnossa. Kuvat 1 ja 14.

Huoneistoparvekkeiden seinien, kattojen ja lattioiden maalipinnat ovat tyydyttävässä/hyvässä kunnossa. Parvekekaiteen teräksisessä käsijohteessa havaittiin pistemäisiä ruostevaurioita. Kaiteiden alaraudoissa havaittiin maalipinnan hilseilyä ja ruostevaurioita. Parvekelasituksien yhteydessä parvekekaiteiden alareunan ja lattian rako on pellitetty umpeen. Pellityksessä ei ole huomioitu parvekelattian vedenpoistoa. Kahden lasitetun huoneistoparvekkeen välisissä kevyissä väliseinissä ei ole huomioitu nykyisten palomääräysten mukaista tulipalon leviämistä rajoittava rakenne (>EI15).

Tuuletusparvekkeita on 6 kappaletta ja ne sijaitsevat koillisjulkisivussa.

Tuuletusparvekkeet on kunnostettu samassa yhteydessä huoneistoparvekkeiden kanssa vuonna 2003. Tuuletusparvekkeiden kunnostus on toteutettu kevytkorjauksena ja ne ovat jo huomattavasti huonommassa kunnossa kuin huoneistoparvekkeet. Tuuletusparvekkeet ovat ulosvedettyjä ja siten alttiita säärasitukselle. Parvekkeiden lattiat ovat suhteellisen siistissä kunnossa, sitä vastoin parvekelaattojen alapuoliset katot ovat huonossa kunnossa. Tuuletusparvekkeiden katoissa on havaittavissa maalipinnan hilseilyä ja betonipinnan lohkeilua. Parvekekattojen reunoissa havaittiin reunaraudoitteiden ruostumisesta aiheutuvia betonin halkeamia ja pistemäisiä ruosteen aiheuttamia värjäämiä. Kuva 16. Tuuletusparvekkeiden maalatut teräskaiteet ja -käsijohteet ovat maalipinnoiltaan tyydyttävässä kunnossa.

Kaiteissa oli havaittavissa pieniä pistemäisiä ruostevaurioita. Ylimpien tuuletusparvekkeiden katoksien seinäliitoksissa ei ole asianmukaisia ylösnostoja. Katosten peltikatteiden maalipinta hilseilee.

Lisäksi havaittiin porrashuoneiden sisäpuolella tuuletusparveketaustaseinien lattiarajassa paikoin maalipinnan hilseilyä, mikä johtuu parvekkeiden lattian ja parveketaustaseinän alareunan välisestä vesivuodosta.

Rakennuksen koillisjulkisivussa on käytöstä poistettu savupiippu. Piipun pää on katettu pellittämällä. Savupiipun alapään vaakakanavat ovat osittain jäljellä lämmönjakohuoneessa. Vaakakanavat sisältävät todennäköisesti asbestia, mikä tulee huomioida vaakakanavien purkamisen yhteydessä. Savupiipun puhtaaksi muuratussa yläosassa havaittiin tiilipinnan rapautumista ja lohkeilua.

Savupiipuun on kiinnitetty rakennuksen talotikkaat. Savupiipun päällä on turvakaiteet ja savupiipun toista puolta kulkevat talotikkaat vesikatolle.

Talotikkaat ja savupiipun pään teräskaiteet ovat pahoin ruosteessa.

Savupiipun pään teräskaiteiden kiinnitykset ovat löystyneet ajan saatossa.

Kaiteiden kiinnitykset tulee tarkastaa, mikäli talotikkaita käytetään. Tikkaista puuttuu nykyvaatimuksien mukainen turvakisko. Vesikatolle on kulkuyhteys myös ullakolta kahdesta kattoluukusta.

Toimenpide-ehdotukset

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

23

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

 Tuuletusparvekkeiden kuntotutkimus ja perusparannus tulee tehdä julkisivukunnostuksen yhteydessä. Samassa yhteydessä kunnostetaan ylimpien tuuletusparvekkeiden katokset.  Lasitettujen huoneistoparvekkeiden kevyiden väliseinien paloturvallisuus tulee tarkastaa ja väliseinät täydentää nykyvaatimuksien mukaiseksi.  Savupiipun yläosan kunnostus tulee tehdä julkisivukunnostuksen yhteydessä.  Savupiipussa sijaitsevat talotikkaat uusitaan julkisivukunnostuksen yhteydessä. Tikkaisiin asennetaan turvakisko ja taloyhtiölle hankitaan turvavaljaat ja siihen kuuluvat varusteet.

Yläpohjarakenteet (F4) Yläpohja (F41) Rakennuksessa on harjakattoinen konesaumattu peltikatto. Vesikaton pitkillä lappeilla on betonirakenteiset lyhyehköt räystäät. Päädyissä ei ole räystäitä ollenkaan. Vesikaton viimeisestä maalauksesta ei ole tietoa. Peltikaton pintamaali on haalistunut ja paikoin lohkeillut niin, että sinkitty peltipinta on tullut esille. Peltikatossa havaittiin vain muutamia pistemäisiä ruostevaurioita.

Kuvat 17 ja 18. A-porrashuoneen ylimmän kerroksen katossa havaittiin kosteusvaurio, joka johtuu todennäköisesti vesikattovuodosta.

Vesikaton jalkarännit ovat suhteellisen hyvässä kunnossa. Tarkastuksessa havaittiin yhdessä vesikaton syöksytorven liitoksessa kattopellitykseen vaurio, josta sadevedet pääsevät vuotamaan katto- ja julkisivurakenteisiin. Kuva 18.

Vesikaton syöksytorvet ovat pääosin alkuperäisiä. Yksi syöksytorven alapää on uusittu. Pihan julkisivun keskimmäisen syöksytorven alapää on tipahtanut niin että yhdestä jatkoksesta sadevedet vuotavat osittain julkisivulle.

Vesikatolla on toimivat lumiesteet ja kattosillat. Kattosilloista puuttuvat turvakiskot. Lisäksi vesikaton kulkuyhteyksiä tulee täydentää savupiipulle kulkevilla kattotikkailla ja turvakiskolla. Ilmanpoistohormin yläpäästä puuttui suojakatos.

Peltikaton aluslaudoitus on tehty paikalla tehtyjen havaintojen mukaan harvalaudoituksena n. 50 mm välein. Vesikaton harjakohdassa ja räystäillä on umpilaudoitus. Vesikaton puurakenteet olivat tyydyttävässä kunnossa.

Vesikaton paikalla tehdyt puiset katto-orret ovat 125x125 mm (5”x 5”) palkit ja kattokannattajat 50x125 mm (2”x 5”) k 800 mm jaolla. Vesikaton puurakenteet on tuettu palopermannon läpi teräsbetonisen välipohjalaatan päältä 125x125 mm (5”x 5”) pilareilla. Pilareiden kiinnitystapa ei selvinnyt rakennepiirustuksista eikä paikan päällä. Yläpohjan eristyksenä on 60 mm solumuovieristys (20 + 40 mm Styrox-eristys), jonka päälle on valettu 40 mm teräsbetonilaatta (palopermanto). Palopermanto kaataa ulkoseinien ulosheittäjäputkia kohti.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

24

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

Yläpohjan tuuletus on hoidettu kahdella kattohormilla. Tuuletus on toimiva, mutta hormien juuren puurakenteissa on havaittavissa kosteusvauriojälkiä.

Hormien alapuolella on rakennettu vesikourut, jotka kuljettavat hormeista tippuvan sade- ym. veden ulkoseinille palopermannon päälle ja kaatoja pitkin ulosheittäjiin. Vesikourun pään lähellä on palopermantoa lävistävän puupilaria, jota pitkin vesi voi valua yläpohjarakenteen sisälle. Vesikaton tuuletushormit vesikourujärjestelmineen ovat vaurioalttiit ja ne tulisi korjata paremmin toimiviksi vesikaton maalauskunnostuksen yhteydessä. Kuva 19.

Vesikaton luukkujen kiinnitysvaijereiden kiinnitykset ovat puutteellisia. Toisen kattoluukun vaijerin kiinnityshakanen on irronnut eikä luukku ole kiinnitetty lainkaan. Luukkujen kiinnitykset tulee tehdä uudelleen huolellisesti ja luotettavasti ettei luukut pääse tippumaan kovalla myrskytuulella tai huoltotöiden yhteydessä. Kuva 20. Yläpohjaan on pesiytynyt lintuja, jotka ovat mahtuneet ulosheittäjistä sisälle. Ullakon yhden varaston kohdalla ulosheittäjän eteen oli asetettu kivi estämään lintujen pääsyä ullakolla.

Ulosheittäjien eteen tulee kiinnittää teräsverkot, jotka estää lintujen pääsyn ulosheittäjien kautta ullakolle.

Vesikaton varustus on välttävä. Katolta puuttuvat kulkusiltojen turvakiskot ja taloyhtiön turvavaljaat. Vesikaton tarkastukset ja huollot helpottuisivat ja olisivat turvallisempia turvavarusteiden hankkimisen myötä.

Vesikaton jalkarännien ja syöksytorvien huoltoon ja kunnostukseen tulee kiinnittää huomioita. Kiinteistönhoitajan huoltorutiineihin on sisällytettävä kourujen puhdistaminen ja syöksytorvien tarkastus vähintään kerran vuodessa. Vuotavat syöksytorvet vahingoittavat rapattua julkisivua nopeasti.

Yläpohjassa on kylmä ullakkotila, jossa on asukkaiden puurakenteisia kanaverkkovarastoja ja pyykinkuivaustila. Varastot ovat rakenteiltaan välttävässä kunnossa. Ullakkovarastoissa säilytetään osittain asukkaiden jopa käyttökelvotonta tavaraa, jotka aiheuttavat ullakolle turhaa palokuormaa.

Ullakon käytävällä havaittiin muutamia asukkaiden jättämiä tavaroita.

Vesikatolla ja kylmällä ullakolla kulkevat viemärin tuuletusputket olivat eristämättä.

Toimenpide-ehdotukset  Vesikatto, jalkarännit ja syöksytorvet tulee tarkastaa ja puhdistaa säännöllisesti vähintään kerran vuodessa. Syöksytorvien kiinnitykset tarkastetaan ja kunnostetaan. A-portaan vesikaton vuotokohta tutkitaan ja korjataan.  Vesikatto tulee huoltomaalata lähivuosina. Vesikaton kunnostuksesta ja huoltomaalauksesta laaditaan kunnostus-/ maalaustyöselitys korjausrakentamiseen perehtyneen insinööritoimiston toimesta jonka perustella kunnostus- / huoltomaalaustyöt suoritetaan ja valvotaan.  Vesikaton turvavarustus täydennetään kattotikkailla, turvakiskoilla ja turvavaljailla varusteineen.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

25

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

 Ullakon vesikaton tuuletusaukkojen (hormien) suojakatokset tulee muuttaa siten, ettei sadevesi tunkeudu sisään aiheuttamaan kosteusvauriota yläpohjassa. Ulosheittäjien eteen tulee kiinnittää harvat teräsverkot (lintusuojaverkot).  Ilmanpoistohormi tulee varustaa suojakatoksella.  Vesikatolla olevat tuuletusviemäreiden päihin asennetaan Uponorin valmistamat jäätymissuojat ns. hajustopit (LVI-n:o 2368 011), jotka estävät tuuletusviemäriä jäätymästä. Ullakolla olevat viemäriputket tulee eristää.  Ullakon käytävä, kuivaustila ja asukkaiden ullakkokomerot tulee siivota ylimääräisestä tavarasta kevätsiivouksen yhteydessä.

3.2

Tilojen rakennustekninen kuntoarvio

Yleistilat (F5, F6, F7) Sisäänkäynti ja porrashuone Rakennuksen kahden porrashuoneen edellisestä kunnostuksesta ei ole tietoa.

Porrashuoneiden maalatut seinä- ja kattopinnat ovat välttävässä kunnossa.

Seinä- ja kattopinnoilla havaittiin vähäisiä kolhuja ja naarmuja.

Tuuletusparvekkeiden taustaseinien alareunassa havaittiin paikoin kosteuden aiheuttamaa tasoitteen ja maalin hilseilyä. A-porrashuoneen ylimmän kerroksen katossa havaittiin kosteusvaurio, jossa tasoite ja maalipinta kupruilevat. Porrastasojen katoista puuttuivat äänieristyslevyt.

Porrashuoneiden vinyylilaattapintaiset lattiat ovat välttävässä kunnossa.

Laattojen reunat ovat yleisesti irronneet ja nousseet pystyyn sekä laattojen pinta on kulunut likaisen harmaaksi. Laattojen reunat ratisevat niiden päälle astuttaessa. Porrashuoneiden aulojen vinyylilaatat on poistettu ja tilalle on asennettu klinkkerilaatat. Muutamissa laatoissa havaittiin ”kopoa” eli laatat ovat irti alustastaan. Vanhojen vinyylilaattojen liimoissa on todennäköisesti asbestia. Porrashuoneiden teräskaiteiden maalipinta on hieman kolhiintunut ja kaiteiden muoviset käsijohteet on kiinnitetty uudelleen. Porrashuoneiden pesubetoniportaat ovat värjäytyneet ajan saatossa likaisen kellertäviksi.

Siivoustaso porrashuoneissa ja kellarikerroksen käytävällä oli tyydyttävä tarkastushetkellä.

Kellarikerroksen käytävän betonilattian maalipinta on kulunut ja lattian pinta on likaisen harmaa. Käytävän seinien maalipinta on kulunut ja likainen.

Kellarikerroksen seinien alaosissa on havaittavissa kosteuden aiheuttamaa valkoisen suolahärmeen muodostumista ja maalipinnan hilseilyä. Käytävän katon maalipinta on välttävässä kunnossa. Urheiluvälinevaraston (vuokratun toimistohuoneen) oven edustalla käytävän katossa maalipinta kupruilee.

Vauriokohta on yläpuolisen huoneiston A2 kylpyhuoneen lattiakaivon kohdalla.

Porrashuoneiden alapuolella olevat pienet varastotilat ovat varastokäytössä.

A-porrashuoneen alapuoleinen varastotilan ovi oli auki. Tilaan on varastoituna

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

26

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

asukkaan tavaroita. Tilan pinnat ovat välttävässä kunnossa. Matalan ulkoseinän ala- ja yläreunassa havaittiin suolahärmeen muodostumista ja maalipinnan hilseilyä. Yläreunassa seinäpinta oli tummunut. Tilassa oli maakellarimaista hajua. B-porrashuoneen alapuoleinen varastotilan ovi on lukittuna riippulukolla ja sitä ei voitu tarkastaa. Kuva 21.

Muut yleistilat Muut yleistilat sijaitsevat kellarikerroksessa ja ullakolla. Kellarikerroksessa sijaitsevat pesutupa, kuivaushuone ja mankelihuone, saunaosasto (kaksi pukuhuonetta, pesuhuone ja sauna sekä WC), kylmäkellari, sähköpääkeskuskomero sekä väestönsuoja, lämmönjakohuone ja autotallit.

Kellarikerroksessa sijaitsevat myös polttoaine-, talouskellari- ja urheiluvälinevarastot, joiden käyttötarkoitusta on muutettu. Ullakolla sijaitsevat asuntojen irtaimistovarastot, pyykinkuivaustila ja ilmanvaihtokammio.

Pesutupa Pesutuvan seinä- ja kattopinnat ovat maalattuja sekä lattiassa on alkuperäinen kuusikulmainen klinkkerilaatoitus. Kylpyammeen taustaseinät ovat laatoitettu osittain. Pesutuvan lattiasta mitattiin pintakosteusmittarilla kuivia kosteusarvoja. Pesuhuoneen seinien alaosista ja kylpyammeen laatoitetuilta pinnoilta mitattiin kohonneita kosteusarvoja. Kosteilla alueilla seinien alaosissa maalipinta hilseilee. Kylmä- ja pesuhuoneen välisen seinän lävistävän kondenssiputken vesi kostuttaa pesuhuoneen seinän alareunaa.

Kondenssiputken päähän tulee tehdä tippanokka. Pesutupa oli tarkastuksen yhteydessä toimivassa kunnossa. Kuva 22. Katso myös kohta Vesi- ja viemärikalusteet (G25), Pesutuvan vesi- ja viemärikalusteet.

Kuivaushuone Kuvaushuoneen katto-, seinä- ja lattiapinnat ovat maalattuja. Lattian maalipinta on kulunut ja hilseilee. Seinien ja katon maalipinnat ovat tummuneita ja likaisia. Kuivaushuoneen kuivausnarut olivat toimivassa kunnossa. Ne tulisi kuitenkin kiristää suoriksi. Tila on suhteellisen siisti ja toimivassa kunnossa. Kuva 23. Katso myös kohta Poistoilmakoneet varusteineen (G31.3).

Mankelihuone Mankelihuoneen käyttötarkoitus on muutettu varastotilaksi ja sitä vuokrataan.

Varaston oven lukko ei ollut kiinteistön uudessa avainsarjassa. Varasto oli tyhjillään. Varaston (mankelihuoneen) katto-, seinä- ja lattiapinnat ovat maalattuja. Lattian maalipinta on kulunut. Seinien ja katon maalipinnat ovat tummuneita ja likaisia. Lämmityspattereiden yläpuolella ja korvausilmaventtiilin ympärillä seinäpinnat olivat selvästi likaantuneet ilmavirtausten vaikutuksesta.

Mankelihuoneena toimii saunaosaston toinen pukuhuone. Pukuhuoneen seinä- ja kattopinnat ovat maalattuja ja tyydyttävässä kunnossa. Katossa ilmainvaihtoputkien takana havaittiin kosteusvaurio, jossa katon maalipinta

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

27

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

hilseilee. Kyseisessä kohdassa on yläpuoleisen huoneiston A1 kylpyhuoneen lattiakaivo, jossa on ilmeisesti vuotovaurio. Lattian vanha muovimatto on välttävässä kunnossa.

Saunaosasto Lähes alkuperäisessä kunnossa oleva saunaosasto on perusparannuksen tarpeessa. Saunaosastoon on tehty osittaisia kunnostuksia. Saunan lauteet, katto- ja seinäpaneelit sekä kiuas ovat uusittu jossain vaiheessa. Saunan paneelit ja lauteet ovat kuivuneet ja halkeilleet pinnoiltaan. Kuva 24. Saunan oven alareuna on kosteusvaurioitunut pesuhuoneen puolelta. Saunan ja pesuhuoneen lattioissa on alkuperäinen kuusikulmainen klinkkerilaatoitus.

Lattioissa havaittiin osittain ”kopoa” eli laatat ovat irti alustastaan pesuhuoneen lattiakaivon ympäriltä. Lattiakaivot ovat alkuperäisiä valurautakaivoja. Lattiakaivonkannet olivat niin lujasti kiinni, ettei niitä voitu tarkastaa. Pesuhuoneiden seinien laatoitukset ovat alkuperäisiä.

Pesuhuoneen suihkuseinien alareunoissa alimmassa laattarivissä havaittiin märkiä kosteusarvoja. Pesuhuoneen ikkunan puitteet ovat huonossa kunnossa.

Pukuhuoneet ja niiden yhteydessä olevat WC:t ovat välttävässä kunnossa.

Saunaosaston toinen pukuhuone on mankelihuonekäytössä. Tilojen seinä- ja kattopinnat ovat maalattuja ja lattioissa on muovimatot. Tilojen seinä- ja kattopinnoilla havaittiin muutama kosteusvaurio mankelihuoneen katossa ja WC-istuimen takana seinän alareunassa. Käytävän ja toisen pukuhuoneen (mankelihuoneen) yhden seinän alaosaan on asennettu ohut sisustuspuukuitulevy. Niiden käyttötarkoitus jäi epäselväksi. Pukuhuoneiden kalusteet ovat tyydyttävässä kunnossa.

Haastatteluissa ja vuorolistasta tuli ilmi saunaosaston vähäinen käyttöaste.

Saunan käyttöastetta voidaan nostaa osaston perusparannuksella.

Saunaosaston käytön lisääntyminen vähentäisi huoneistojen kylpy-/ pesuhuoneiden käyttöä ja kosteusrasitus pienenisi huoneistoissa.

Kylmäsäilytystilat Kellarikerroksen B porrashuoneen puoleinen talouskellari on muutettu kylmähuoneeksi. Rakentamisajankohtaa ei ole tiedossa. Kylmähuoneen seinissä ja katossa on pintakäsittelemättömät lujalevyt sekä lattia on maalattu.

Kylmäsäilytystilan pinnat ovat hyvässä kunnossa. Kuva 25. Käytävän katossa termostaatin yläpuolella havaittiin vähäistä pilkkumaista homekasvustoa, yhden varastokopin katossa havaittiin pyöreä kosteusvauriojälki ja ulkoseinällä korvausilmalautasventtiilin kohdalla havaittiin vesivuotojälkiä ja pölyä.

Kylmähuoneen ulkoseinää vasten olevat seinärakenteet ovat kosteusteknisesti riskirakenteita ja niiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti.

Kylmähuoneen lattian maalipinta hilseilee paikoin ja näillä alueilla on suolahärmeen muodostumista. Kylmähuoneen Huurre-ovi on hyvässä kunnossa. Kylmäsäilytyskomeroiden käyttöaste tulisi selvittää, sillä tarkastushetkellä komeroista oli noin puolet käyttämättöminä tai tyhjillään.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

28

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

Käyttämättömissä komeroissa on asukkaiden jättämiä tavaroita ja osa komeroista oli likaisia. Komerot ovat siivouksen tarpeessa.

Sähkötilat Sähköpääkeskushuone sijaitsee kellarikäytävällä saunaosastoa vastapäätä.

Puhelinkeskus- ja mittarikomerot sijaitsevat kellarikäytävällä molemmin puolin sähköpääkeskushuonetta. Tilat ovat seinä- ja kattopinnoiltaan maalattuja ja lattiat ovat pintakäsittelemättömiä. Sähköpääkeskushuoneen lattialla on lautaritilät. Tilojen siivous on puutteellinen. Tilojen seinien ja kattojen maalipinnat ovat likaisia. Sähköpääkeskushuoneen ulkoseinän tasoite ja maalipinta on halkeillut. Seinän alareunassa on kapillaarikosteuden aiheuttamaa vähäistä tummumista ja maalipinnan hilseilyä sekä yläosan maalipinta on kauttaaltaan tummunut. Tilat ovat kunnostuksen tarpeessa.

Sähköpääkeskushuoneessa on ylimääräistä romua. Tilojen ovien lukkopesät olivat jäykkiä ja sähköpääkeskushuoneen lukko oli irti. Puhelinkeskus- ja mittarikomeroista puuttuivat huoltovalaistukset.

Väestönsuoja Väestönsuoja on sisäpinnoiltaan välttävässä kunnossa. Suojan betonilattia on pintakäsittelemättä ja lattia on likaisen harmaa. Ulkoseinäpinnoilla havaittiin paikoin kosteusvaurioita, joissa on valkoista suolahärmeen muodostumista ja maalipinnan hilseilyä. Kuva 10. Seinien ja kattojen maalipinnat ovat tummuneet ja likaantuneet. Väestönsuojaa käytetään asukkaiden pyörä- ja urheiluvälinevarastona. Väestönsuojaan on varastoituna asukkaiden ylimääräisiä käyttämättömiä tavaroita jotka tulee siivota pois. Katso myös kohta 3.1 F21.

Lämmönjakohuone Lämmönjakohuone on sisäpinnoiltaan epäsiistissä kunnossa. Tilan lattian maalipinta on kulunut sekä valkoiseksi maalatut seinä- ja kattopinnat ovat likaisia. Lämmönjakohuone on kunnostuksen tarpeessa. Tilaan on varastoitu ylimääräistä romua.

Autotallit Autotallien sisäpinnat ovat välttävässä kunnossa. Autotallin lattian maalipinta on kulunut ja likaisen harmaa. Valkoiseksi maalatut seinä- ja kattopinnat ovat likaisia ja tummuneita. Yhteen seinään oli maalattu punaista spray maalia.

Lämmityspatterit ovat maalipinnoiltaan likaantuneet.

Varastot Ullakkotilan kanaverkkovarastot ovat rakenteeltaan välttävässä kunnossa.

Ullakon paloturvallisuuden kannalta asukkaiden varastot tulee siivota ylimääräisestä tavaroista kiinteistön kevätsiivousten aikana.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

29

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

Vanhan polttoainevaraston luukun aukkoon on tehty puurakenteinen kivivillalla eristetty lastulevyseinä, jonka alaosassa havaittiin kosteusvauriojälkiä.

Seinärakenteen alaosan puurakenteet ovat todennäköisesti kosteus- ja mikrobivaurioituneet. Aukon puurakenteinen seinärakenne suositellaan muutattavaksi kivirakenteiseksi. Polttoainevarasto on osittain asukkaiden varastokäytössä. Tilan lattian maalipinta on kulunut ja likaisen harmaa.

Valkoiseksi maalatut seinä- ja kattopinnat ovat likaisia ja tummuneita. Seinien alaosassa on havaittavissa kapillaarisen kosteuden aiheuttamaa tasoite- ja maalipinnan hilseilyä sekä suolahärmeen muodostusta.

A-porrashuoneen talouskellari on muutettu varastoksi ja vuokrattu ulkopuoliselle. Varaston oveen ei ollut avainta kuntoarvion yhteydessä, joten tilaa ei tarkastettu.

Urheiluvälinevarasto on muutettu toimistohuoneeksi ja vuokrattu ulkopuoliselle yrittäjälle. Tila on pinnoiltaan kunnostettu muutoksen yhteydessä. Muutokseen ei ole haettu rakennuslupaa, joten tilan vuokraaminen toimistohuoneena on luvatonta (käyttötarkoituksen muutos).

Toimenpide-ehdotukset  Rakennuksen kellarikerroksen tilat ovat sisäpinnoiltaan välttävässä kunnossa ja kunnostuksen tarpeessa.  Porrashuoneisiin tulee tehdä perusteellinen kunnostus, jonka yhteydessä seinät ja katot maalataan, kattopintoihin asennetaan jälkikaiunta-aikaa lyhentävät ääneneristyslevyt, lattioiden vinyylilaatoitukset uusitaan ja portaat hiotaan. Lattialaattojen tasoitus- ja kiinnityslaastista tulee selvittää asbestipitoisuus. Porrashuoneiden kunnostustyö tulee tehdä putkisaneerauksen yhteydessä.  Saunaosastossa tulee tehdä kevytkunnostus, jolla siirretään perusparannustarvetta putkisaneerauksen yhteyteen. Kunnostuksessa uusitaan saunan paneelit ja lauteet, pesuhuoneen kalusteet sekä pukuhuoneiden, käytävän ja WC:n seinä- ja kattopinnat maalataan.

Toimenpiteellä pyritään lisäämään saunaosaston käyttöastetta. Tulevan saunaosaston perusparannuksen suunnittelu toteutetaan putkisaneerauksen suunnittelun yhteydessä. Suunnitelmissa tulee huomioida ikääntyvien asukkaiden erityistarpeet kalustuksen, kynnysten ja valaistuksen osalta.  Pesutuvan perusparannuksen toteutus putkisaneerauksen yhteydessä.  Sähkötilojen sisäpinnat tulee kunnostaa ja tilat siivota säännöllisesti.

Sähköpääkeskushuoneeseen tulee asentaa hylly sähköpiirustusmapeille ja sulakekaapit. Sähkökomeroihin tulee asentaa huoltovalaistukset.  Väestönsuoja sisäpintojen maalaus väestönsuojan perusparannuksen yhteydessä.  Autotallin sisäpintojen maalauskorjaus ovien uusimisen yhteydessä.  Lämmönjakohuoneen pintojen kunnostukset lämmitysverkoston perussäädön yhteydessä.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

30

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

 Urheiluvälinevaraston muutoksesta toimistotilaksi tulee hankkia käyttötarkoituksen muutoslupa rakennusvalvonnasta.  Kiinteistöstä puuttuu siivoushuone, joka on varustettu asianmukaisella LVI asennuksilla ja siivousvälineiden säilytys- ja huoltovarusteilla nykyisten määräysten ja ohjeiden mukaisesti.  Kiinteistön yleisissä tiloissa tulisi tehdä jokavuotinen kevätsiivous. Asukkaat siivoavat omat kylmä- ja ullakkovarastonsa ylimääräisistä tavaroista ja roskista taloyhtiön tilaamalle jätelavalle. Kevätsiivouksen yhteydessä siivotaan kerran vuodessa myös tekniset tilat huoltomiesten ja siivoojien avustuksella. Lämmönjakohuone, sähköpääkeskushuone, puhelin- ja sähkömittarikomerot, polttoainevarasto, muut varastot ja väestönsuojan pinnat ja ylimääräiset käyttämättömät tavarat siivotaan pois jätelavalle.

Huoneistot Huoneistojen tarkastuksissa kiinnitettiin erityistä huomiota kosteisiin tiloihin, kylpyhuoneisiin ja keittiöihin. Tarkastuksen kohteena oli kolme asuntoa.

Tarkastetut asunnot olivat; A1, A7 ja B25.

Huoneistojen kylpyhuoneisiin on suoritettu osakkaiden toimesta eriasteisia korjauksia ja kunnostuksia. Alkuperäisten kylpyhuoneiden seinät on laatoitettu puoleenväliin. Seinien yläosat ja katot ovat pinnoiltaan tasoitettuja ja maalattuja. Kylpyhuoneiden lattiat ovat laatoitettuja. Alkuperäisissä kylpyhuoneissa on sisään muuratut vanhat valurauta-ammeet, joiden kuparinen poistoputki kulkee lattian sisällä yhdistyen valurautaisen lattiakaivon kupariseen korokerenkaaseen. Kylpyamme oli poistettu yhdestä tarkastetusta kylpyhuoneesta. Alkuperäisen pesualtaan kuparinen poistoputki kulkee myös lattian sisällä yhdistyen valurautaisen lattiakaivon kupariseen korokerenkaaseen. Kuva 26.

Huoneiston A 7 kylpyhuoneessa on tehty kunnostus, jonka yhteydessä lattiat ja seinät on laatoitettu. Kuva 27. Huoneistojen A1 ja A7 kylpyhuoneiden uudelleen laatoitetuissa lattian klinkkerilaatoissa havaittiin paikoin ”kopoa”, eli laatat ovat irti alustastaan. Huoneiston A 7 kunnostuksen yhteydessä kylpyhuoneesta on poistettu kylpyamme ja tilalle on tehty suihkuverholla varustettu suihku. Vanhaan valurautaiseen lattiakaivoon on uusittu muovinen korokerengas. Korokerenkaaseen on yhdistetty suihkutilaan asennettu kuivakaivon poistoputki. Pesualtaan vanha poistoputki on purettu ja uusi poistoputki on asennettu vanhan lattiakaivon uuden muovikannan läpi.

Kunnostetun kylpyhuoneen seinien ja lattian vedeneristyksestä ei ole tietoa.

Tarkastuksessa ei havaittu viitteitä siitä, että nykyaikaisia siveltäviä vedeneristeitä olisi käytetty laatoitusten alla vedeneristeenä. Lattiasta ja seinistä mitattiin pintakosteusmittarilla kuivia kosteusarvoja. Kylpyhuonetta ei ole käytetty hetkeen aikaan koska lattiakaivon hajulukko oli kuivunut.

Lattiakaivo oli sisäpinnoiltaan ruosteessa ja vesilukon ruosteinen tulppa oli irti.

Kylpyhuoneessa oli uusittu Svedbergs WC-istuin, jossa havaittiin pientä ylivuotoa. Huoneiston B25 kylpyhuoneen alkuperäisen Arabian WC-istuimen vesihana vuotaa kostuttaen WC-istuimen jalan ympäröivää lattiaa.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

31

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

Kylpyhuoneiden ammetta ja pesuallasta palvelevat vesihanat on uusittu kaikilta osin. Vesihanojen yhteyteen on yleisesti lisätty pesukonehanat.

Kylpyhuoneissa oli yleisesti käytössä pyykinpesukoneet, joiden poistoletkut johdetaan kylpyammeeseen. Tarkastetuissa pesukoneen vesihanoissa oli imusuojat. Suurelta osin tarkastetuista kylpyhuoneita puuttuivat asianmukaiset kylpyhuoneovien kynnykset, jotka tulisi olla nostettu lattiatasosta 20 mm ja joissa tulisi olla riittävä >10 mm tuuletusrako oven ja kynnyksen välissä.

Tarkastettujen huoneistojen A1 ja A7 kylpyhuoneiden katoissa tasoite- ja maalipinta lohkeilee yläpuoleisten huoneistojen lattiakaivojen kohdalta.

Kellarikerroksen katossa on havaittavissa samanlaiset vauriot huoneiston A1 ja A2 kohdalla. Tarkastuksen yhteydessä kylpyhuoneissa mitattiin pistokoeluontoisesti pintakosteuden osoittimella kosteuspitoisuuksia (Humitest MC-100S; mitatut arvot paino-%). Kylpyhuoneiden pintakosteuskartoituksessa havaittiin kohonnutta kosteutta lattiassa lattiakaivojen ympäriltä ja katoissa ylemmän huoneiston lattiakaivon kohdalta.

Osakkaiden hoitovastuuseen kuuluvat asuntojen sisäiset pintapuoliset korjaukset, esim. haljenneiden laatoitusten ja hilseilevien maalipintojen kunnostukset. Kylpyhuonekunnostuksiin liittyy aina myös taloyhtiön hoitovastuuseen kuuluvat vedeneristystyöt ja lattiakaivojen uusimisista sekä mahdolliset sähkö- ja putkityöt, jotka on tehtävä samassa yhteydessä kylpyhuoneiden kunnostuksien kanssa. Taloyhtiön edustajan tulisi neuvoa osakkaita kylpyhuonekunnostuksien yhteydessä ja myös tarkastaa toimenpiteiden asiallisuus ennen peittäviä työsuorituksia. Katso kohta 3.6 Kiinteistöhoidon kehitystarpeiden arviointi.

Kylpyhuoneiden vedeneristeiden, eli laatoitettujen alueiden sekä kosteiden tilojen alapuolisten kattojen kuntoa tulisi tarkastaa. Tarkastuksia tulee jatkaa säännöllisesti vesijohtojen ja viemärien uusimiseen asti. Näin pystytään ennakoimaan mahdolliset tulevat vesivauriot ja tekemään tarvittavat korjaukset ennen vakavampien kosteusvaurioiden syntymistä.

Huoneissa on alkuperäiset tasoitetut ja maalatut seinät ja katot. Olohuoneissa, keittiöissä ja makuuhuoneissa on uiva parkettilattia tai muovimatto.

Huoneistojen kunnostuksien yhteydessä on pintamateriaaleja kunnostettu tai vaihdettu. Huoneistojen pintapuoliset kunnostukset kuuluvat osakkaan hoitovastuuseen.

Huoneistojen alkuperäisissä keittiöissä on puulevyrakenteiset kaapistot, rstallaspöydät, liesi ja jääkaappi. Kuva 28. Allaskaappien alkuperäiset valurautaiset hajulukot on uusittu muovisiksi. Keittiöiden ylä- ja alakaapistojen välit on laatoitettu. Alkuperäisten keittiöiden ulkoseinän viereisessä ruokakaapissa ns. kylmäkaapissa ovat korvausilmaventtiilit. Keittiöihin on tehty eriasteisia kunnostuksia ja muutoksia. Keittiökalusteet oli uusittu yhdestä tarkastetusta asunnosta. Lähes kaikkiin tarkastettuihin keittiöihin on asennettu osakkaiden toimesta kiertoilmaliesituulettimia aktiivihiilisuodattimella.

Keittiöiden liedet oli vaihdettu kaikissa tarkastetuissa asunnoissa ja liitoskaapeleissa ei ollut havaittavissa näkyviä vaurioita. Keittiöihin on yleisesti

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

32

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

uusittu ja lisätty kylmäkalusteita. Kaikissa keittiöissä työvalaisimet on vaihdettu loisteputkivalaisimiin. Myös astianpesukoneita on lisätty keittiöihin.

Uuden asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkaan tekemistä kunnostuksista on aina etukäteen ilmoitettava kirjallisesti isännöitsijälle. Taloyhtiön edustajan rakennusalan asiantuntijan (valvojan) tulisi neuvoa ja valvoa osakkaan korjaustyön suorituksessa, jotta vältyttäisiin määräyksien ja ohjeiden vastaisista ratkaisuista, jotka aiheuttavat haittaa muille osakkaille ja taloyhtiölle. Vastuu korjaustöistä ja virheellisistä asennuksista on kuitenkin osakkaalla. Katso kohta 3.6 Kiinteistöhoidon kehitystarpeiden arviointi.

Asuntojen ilmanvaihdossa on puutteita, katso kohta 3.5 IV-kanavat, venttiilit ja ilmavirrat.

Toimenpide-ehdotukset  Kylpyhuoneissa tulee tehdä kunto- ja kosteuskartoitus. Kartoituksen yhteydessä tulee tarkastaa myös kylpyhuoneiden alapuoleiset katot.

Kartoituksia tulee jatkaa säännöllisesti seuraavaan putkisaneeraukseen saakka.  Kosteustarkastuksen yhteydessä tulee tarkastaa asuntojen liesituulettimien kytkennät. Suoraan hormiin puhaltavia liesituulettimia ei saa olla kytkettynä yhteiskanavajärjestelmään. Tarkastuksessa ei havaittu yhtään virheellisesti asennettua liesituuletinta.  Huoneistoihin tulee laatia käyttöohje, jossa opastetaan lattiakaivojen ja poistoilmaventtiilien puhdistus. Katso kohta 3.6 Kiinteistöhoidon kehitystarpeiden arviointi.  Huoneistojen alkuperäiset kylpyhuoneet ovat käyttöikänsä lopussa ja perusparannuksen tarpeessa. Kylpyhuoneiden perusparannus tulee tehdä putkisaneerauksen yhteydessä PTS 10-vuotisjakson lopussa. Ennen putkisaneerausta kylpyhuoneiden peruskunnostuksia tulee välttää.

3.3

LVI-järjestelmien kuntoarvio

Lämmitysjärjestelmät (G1) Lämmöntuotanto (G11) Kiinteistön alkuperäisenä lämmitysmuotona on ollut koksi- /öljylämmitys.

Kattilat on purettu vuonna 1982, kun kiinteistö on liitetty Vaasan Sähkön kaukolämpöverkkoon. Vanhasta lämmitysjärjestelmästä on jäljellä savupiippu, vaakahormi ja rikkauuni. Öljysäiliön olemassa oloa ei selvinnyt kuntoarvion yhteydessä, ulkoseinällä on vanha täyttö- ja ilmaputki näkyvissä. Öljysäiliön mahdollinen sijainti pihamaalla tulee selvittää. Kellarikerroksen pohjapiirustuksessa se on sijoitettu pihamaalle lämmönjakohuoneen edustalle.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

33

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

Nykyinen lämmönjakokeskus on uusittu vuonna 1998 ja sen lämmönvaihtimet ovat hyvässä kunnossa. Kuva 29. Vanha lämmönjakokeskus on purettu.

Lämmönjakosiirtimet ovat LPM-yhtiöiden valmistama ja tekniseltä arvoltaan: - Lämmitys malli HL2-24, lämpövirta/-teho 110 kW, mitoituslämpötila 11560/65-80 oC, virtaus 0,54/1,34 dm3/s painehäviö 2/10 kPa. - Käyttövesi malli HK1-52/52, lämpövirta/-teho 200 kW, mitoituslämpötila 7010/25-55 oC, virtaus 1,08/1,07 dm3/s, painehäviö 19 (2) /20 kPa. Lämmönjakokeskus on 13 vuotta vanha ja toimivassa kunnossa.

Toimenpide-ehdotukset  Lämmönjakokeskuksessa havaitut puutteet korjataan lämmitysverkoston perussäädön yhteydessä.  Vanhan öljysäiliön olemassaoloa ja sijaintia tulee selvittää. Mikäli vanha öljysäiliö on vielä jäljellä maan alla, se tulee joko poistaa tai puhdistaa ja täyttää hiekalla.  Kaukolämmön tilausvesivirta on nykyisten laitteiden osalta Vaasan sähkön kaukolämpösopimuksessa 1,4 m3/h. Ehdotettu ikkunoiden ja parvekeovien uusiminen sekä lämmitysverkoston perussäätö vähentävät lämmitystehon tarvetta. Tilausvesivirtaa tulee tarkastella tehtyjen korjaustöiden jälkeen uudelleen ja sen alentamismahdollisuudesta tulee neuvotella lämmöntoimittajan kanssa. Tilausvesivirta vaikuttaa kaukolämmön perusmaksun suuruuteen.

Mittarit Lämmönjakohuoneen lämpömittarit ovat elohopeamittareita ja painemittarit osoitinmittareita. Vaasan Sähkön kaukolämmön veden tulolämpötila oli +107 oC ja veden paluulämpötila oli +62 oC. Jäähdytys oli 45 oC, mikä oli kohtuullinen. Viimeiset tarkastukset tehtiin vielä lämmityskaudella 2.2.2012, jolloin ulkolämpötila oli -20 oC. Lämmitysverkoston menevän veden lämpötila oli +75 oC ja paluupuolen veden lämpötila +58 oC. Menoveden lämpötila on hieman kohollaan säätökeskuksen virityspöytäkirjan säätökäyrään verrattuna. Painemittarit olivat toimivia.

Lämpimän käyttöveden menopuolen lämpötila oli 55 oC, paluupuolen lämpötila oli 53 oC välillä. SRMK D 1:n mukaan alin käyttöveden lämpötila saa olla 55 oC. Käyttöveden säätöarvo oli 55 oC. Käyttövesiverkoston lämpimän veden lämpötilat ovat ohjeiden mukaisia.

Lämmönjakokeskuksessa ja kaukolämmön tuloputkessa on elohopealämpömittareita (3 kpl) rikki. Lämmönjakokeskuksen rikkinäiset mittarit jätettiin lämmityspuolen ja lämpimän käyttöveden menopuolelle.

Mittarit ovat helposti vaihdettavissa ja ne tulee vaihtaa lämpötilojen tarkkailun helpottamiseksi.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

34

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

Kaukolämpöverkkoon on kytketty Vaasan Sähkön energiamittari 52008617.

Mittari oli hyvässä kunnossa ja se on uusittu 1997.

Toimenpide-ehdotukset  Lämmönjakokeskuksen kolmea elohopealämpömittaria uusitaan huoltomiehen toimesta.

Lämmönjakelu (G12) Kiertovesipumput Kiertovesipumput on uusittu lämmönjakokeskuksen uusimisen yhteydessä.

Pumput ovat Kolmeks Oy:n valmistamat. Kuva 29.

Lämmitysverkoston kiertovesipumpun tyyppikilven tiedot ovat: -

Kolmeks AE-32/4 virtaama 1,23 dm3/s juoksupyörä 115  paine 40 kPa

Lämpimän käyttöveden kiertovesipumpun tyyppikilven tiedot ovat: -

Kolmeks AP-20/4 virtaama 0,30 dm3/s juoksupyörä 110  paine 40 kPa

Lämmitysverkoston kiertovesipumput ovat hyvässä kunnossa.

Lämmitysverkoston varapumppua ei löytynyt tarkastuksen yhteydessä.

Varapumppu tulee hankkia ja asentaa näkyville esim. telineeseen seinälle.

Lämpimän käyttövesiverkoston kiertovesipumpun liitosjohdon vedonpoistoholkki on rikki. Vanhan lämmönjakokeskuksen lämmitysverkoston varapumppu lojui vaakahormin päällä.

Toimenpide-ehdotukset  Hankitaan lämmitysverkoston kiertovesipumpulle varapumppu.  Lämpimän käyttövesiverkoston kiertovesipumpun liitosjohdon vedonpoistoholkki korjataan.

Paisunta- ja varolaitteet Paisuntajärjestelmä on uusittu lämmönjakokeskuksen uusimisen yhteydessä.

Nykyinen paisuntajärjestelmä on suljettu. Kalvopaisunta-astian tyyppikilven tiedot ovat: -

Ufotek Oy

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

35

AsOy Korsholmanpuistikko 21 -

Kuntoarvio 2012

valmistusvuosi 1982 tilavuus 200 dm2

Paisunta-astia alkaa olla käyttöikänsä lopussa. Paisunta-astialla ei ole huoltosulkuventtiiliä. Vanhaa avonaista paisunta-astiaa on vielä jäljellä ullakolla. Se sijaitsee B-porrashuoneen ullakon oven vieressä. Vanha avonainen paisunta-astia tulisi purkaa putkisaneerauksen yhteydessä.

Varoventtiilejä oli kaksi Duco 2,5 baarin venttiiliä rinnan. Lämmitysverkoston paine oli 2,3 baaria.

Toimenpide-ehdotukset  Paisunta-astia tulee uusia lämmitysverkoston perussäädön yhteydessä.  Uusittavalle paisunta-astialle lisätään huoltosulkuventtiili.  Ullakon vanha paisunta-astia tulee purkaa ja putket tulpataan.

Lämmitysverkosto varusteineen Lämmitysverkoston pohjajohdot, nousulinjat ja pattereiden lämpöjohdot ovat alkuperäisiä teräsputkia kierreliitoksin. Kerroksissa nousulinjojen putket kulkevat seinärakenteiden sisällä ja haarautuvat välipojassa pattereille.

Lämpöputket ovat kerroksissa näkyviltä osin siistissä kunnossa ja vuotoja ei ollut havaittavissa. Kellarikerroksessa lämpöjohdot ovat asennettuna kattoon näkyviin. Lämpöjohtojen ripustukset ovat kellarikerroksen käytävän katossa hyvässä kunnossa. Näkyvissä olevat eristämättömät lämpöputket kellaritiloissa ovat siistejä. Selviä vuotokohtia putkissa ei havaittu.

Lämmitysverkoston linjasulkuventtiilit ovat alkuperäisiä vinoistukkaventtiileitä.

Sulkuventtiileissä havaittiin sinkkikatoa ja karavuotoja kun niitä kosketettiin.

Sulkuventtiilit olivat osittain jumiutuneet, eivät todennäköisesti toimi.

Lämmitysverkostossa ei ole säätöventtiilejä, joten lämmitysverkostoa ei voida perussäätää. Sulkuventtiilit ovat kauttaaltaan huonossa kunnossa ja käyttöikänsä lopussa. Kuva 30. Kuntoarvion yhteydessä ei ollut käytettävissä lämmitysverkoston piirustuksia.

Toimenpide-ehdotukset  Lämpöputkilla ei ole kunnostustarvetta seuraavan 10 vuoden aikana.

Normaaleissa käyttöolosuhteissa lämpöputkien yläikärajaa ei tunneta.

Ulkopuolinen kosteusvaurio tai toistuvan hapekkaan veden lisääminen lyhentää lämmitysverkoston käyttöikää.  Lämmitysverkostoon tulee tehdä täydellinen perussäätö ikkunoiden ja parvekeovien uusimisen jälkeen. Lämmitysverkoston perussäädön edellytyksenä ovat linjasäätöventtiilien asentaminen ja patteriventtiilien uusiminen. Lisäksi uusitaan kaikki lämmitysverkoston tyhjennysventtiilit.

Linjasäätöventtiilien ja patteriventtiilien virtaamat ja niiden asetusarvot tulee suunnitella LVI-suunnittelijan toimesta. Perussäädön suunnittelun

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

36

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

yhteydessä laaditaan uudet lämmitysverkoston piirustukset, mikäli vanhoja piirustuksia ei löydetä.  Säätötyön yhteydessä kaikki linjasäätöventtiilit varustetaan tunnuskilvin, joista ilmenee nousulinjojen numero, kv- ja esisäätöarvot sekä lämpöjohdot merkitään tarroilla.  Vanhan avonaisen paisuntajärjestelmän takia lämmönjakoverkostossa on todennäköisesti sakkaumia. Lämmitysverkosto tulee perussäädön yhteydessä puhdistaa, eli käsitellä peittausaineella ja huuhdella perusteellisesti sekä varustaa pysyvästi korroosionsuoja-aineella. Lisäksi verkostoon lisätään sivuvirtaussuodatin.

Lämmönluovutus (G13) Lämmityspatterit Lämmityspatterit olivat asuinhuoneissa ja yleisissä tiloissa 1-levyisiä teräslevypattereita. Kuva 31. Patterit ovat visuaalisesti tarkasteltuna suurelta osin tyydyttävässä kunnossa. Pattereissa ovat alkuperäiset sulkuyhdistäjät ja ilmaruuvit. Kylpyhuoneissa lämmityspattereiden putket tulevat lattiarakenteen sisällä. Lattia tuntuu lämpimältä putkien kohdalla WC-istuimen edessä.

Kiinteistön yleisten tilojen patterit olivat suhteellisen hyvässä kunnossa.

Pattereissa ovat alkuperäiset sulkuyhdistäjät ja ilmaruuvit sekä tyhjennysventtiilit. Vuotavia pattereita ei havaittu. Saunan patterin maalipinta hilseilee.

Toimenpide-ehdotukset  Kaikkiin lämmityspattereihin uusitaan sulkuyhdistäjät ja ilmaruuvit patteriventtiilien uusimisen yhteydessä.  Asuntojen ja yleisten tilojen lämmityspatterien kunto tarkastetaan patteriventtiilien säädön ja uusimisen yhteydessä.

Patteriventtiilit Huoneistojen patteriventtiilit ovat vanhaa Danfossin mallia. Kuva 31.

Vanhoissa termostaattiventtiileissä ei ole esisäätömahdollisuutta.

Huoneistojen vaatehuoneissa on vielä jäljellä vanhat käsisäätöventtiilit.

Lämmityspattereiden termostaattiventtiilejä uusimalla ylärajalukittaviin malleihin ja huonelämpötiloja alentamalla +21 oC, voidaan lämmitysenergian kulutusta vähentää.

Yleisten tilojen lämmityspattereissa on käsisäätöventtiilit. Joidenkin tilojen kuten väestönsuojan ja varastojen lämmityspattereihin on asennettu Danfossin termostaattiventtiilejä (vanhan malliset). Porrashuoneiden sulkuventtiileistä on poistettu käsisäätöpyörät.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

37

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

Toimenpide-ehdotukset  Lämmitysverkoston perussäädön yhteydessä tulee kaikkiin lämpöpattereihin uusia patteritermostaatit esisäädettäviin malleihin ja varustaa ne ylärajan lukituksella +21 oC. Parvekeseinien pattereihin asennetaan irtoanturilla varustettu termostatti. Myös kaikkiin yleisiin tiloihin ja autotalleihin tulee asentaa termostattiventtiilit. Porrashuoneiden venttiilit varustetaan kiinteällä suojalla (ns. kovis).

Eristykset (G14) Lämmitysverkoston eristeet ovat suurelta osin EPS eli polystyreenikourueristeitä (Styrox-eristeitä). Lämpöputkien kulmat ovat eristetty todennäköisesti asbestipitoisella massalla. Kiinteistölle ei ole tehty asbestikartoitusta. Eristeet ovat tyydyttävässä kunnossa. Ne on päällystetty ympäri kiedotulla punaisella muovinauhalla. Lämmönjakohuoneessa on uusittu vanhoja eristeitä uusiin PCV-muovipäällysteiseen mineraalivillakourueristeeseen lämmönjakokeskuksen uusimisen yhteydessä.

Toimenpide-ehdotukset  Kiinteistölle tulee tehdä asbestikartoitus. Kuntoarvion perusteella asbestia sisältäviä rakennusmateriaaleja epäillään olevan putkieristeissä (kulmat), porrashuoneiden Hovilaatoissa ja liimassa, lämmönjakohuoneen vaakahormin muurauslastissa, pellitetyissä palo-ovissa ja kylpyhuoneiden (tasoite-, kiinnitys- ja saumaus-) laasteissa.  Asbestikartoituksen jälkeen mahdolliset asbestia sisältävät lämpö- ja vesiputkieristeet merkitään asbestista varoittavin tarroin.  Lämpö- ja vesiputkien eristeet tulee purkaa asbestipurkutyönä tulevan putkisaneerauksen yhteydessä. Putkistot eristetään uudelleen mineraalivillakourueristeellä ja päällystetään PCV-muovipäällysteellä.

Rakennusautomaatiojärjestelmät (J6) Säätölaitteet Lämmitysverkoston ja lämpimän käyttöveden säätökeskus ja säätöventtiilit on uusittu lämmönjakokeskuksen uusimisen yhteydessä vuonna 1998.

Lämmitysverkoston säätökeskus on Landis & Gyr Sigmagyr RVP-97 ja siinä on menoveden lämpötilan yöpudotusmahdollisuus.

Lämmitysverkoston moottoriventtiili on uusittu Simens Acvatix SQS 35 ja lämmitysverkoston säätöventtiilin runko on uusittu mallia Simens VVG 55.152.5. Lämpimän käyttöveden moottoriventtiili on Landis & Gyr SQX 31 ja lämpimän käyttöveden säätöventtiilin runko on mallia Landis & Gyr VVF 52.15 kokoa DN 15, virtaama 6,3 m3/h, painehäviö 25 bar. Venttiilit olivat toimiva.

Lämmitysverkoston vanha moottoriventtiili ja säätöventtiili lojuivat lämmönjakohuoneen lattialla.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

38

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

Toimenpide-ehdotukset  Säätökeskus viritetään uudelleen lämmitysverkoston perussäädön yhteydessä.

Hälytyslaitteet Lämmönjakohuoneessa on alkuperäinen LVI-hälytyskeskus, jossa on 6 hälytyssilmukkaa. Hälytyssilmukat on merkintöjen perusteella asennettu vanhalle öljykattilalle. Hälytyskeskus ei ole käytössä.

Toimenpide-ehdotukset  LVI-hälytyskeskus tulee uusia lämmitysverkoston perussäädön yhteydessä.

Hälytysmerkiksi tulee asentaa ulkoseinään merkkivalo/-summeri, josta osakkaat näkevät ja kuulevat hälytyksen tapahtuessa. Vanha hälytyskeskus tulee purkaa.

Vesi- ja viemärijärjestelmät (G2) Vesi- ja viemärijärjestelmästä kuntohavainnot on esitetty raportin kyseisissä kohdissa. Järjestelmä on lähes alkuperäisessä kunnossa ja 50 vuotta vanha.

Kuntatarkastuksen yhteydessä ei ollut käytettävissä vesi- ja viemäripiirustuksia.

Toimenpide-ehdotukset  Vesijohtojen ja viemärien uusiminen tulee ajankohtaiseksi PTS 10vuotisohjelman loppupuolella ja siihen varaudutaan teettämällä ennakkoon kuntotutkimukset ja korjaussuunnitelmat. Mahdolliset viemäreiden tukkeutumiset ja vesivahingot aikaistavat hankkeen käynnistämistä.

Vanhentunutta järjestelmää tulee tarkkailla säännöllisin tarkastuksin mahdollisten vesivahinkojen välttämiseksi.  Huomioitavaa on että kiinteistön vakuutus ei korvaa vanhojen vesi- ja viemäriputkien aiheuttamia vesivahinkoja täysimääräisesti. Vakuutuksissa on ikävähennys ja korjaukset jäävät suurelta osin taloyhtiön maksettavaksi.

Vesijohtoverkostot (G22) Kiinteistön vesimittari nro 03660 sijaitsee kellarikerroksessa vanhassa polttoainevarastossa. Vesimittari on uusittu 2007 ja se on hyvässä kunnossa.

Kiinteistön päävesijohto on uusittu sujuttamalla uusi vesijohtoputki alkuperäisen 3 tuuman valurautaputken sisälle. Uusi päävesiputki on 40 PEH polyeteeni muoviputkea. Kuva 32. Varaston ovesta puuttuu käyttöveden pääsulun ja vesimittarin merkintä.

Kylmävesiverkostoon on asennettu Bauer Pipejet- vedenkäsittelylaite, jonka tarkoituksena on puhdistaa kylmävesiverkoston sakkaumia. Bauer Pipejet-

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

39

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

vedenkäsittelylaitteen putkistoon asennettavan käsittelyosaan eli kelaputkeen liittyvä putkiasennustyö on tehty puutteellisesti. Vesimittarista lähtevä kuparinen kylmävesiputki on asennettu liian lähelle salaojan tarkastuskaivon kantta ja näin kylmävesiputki on jäänyt eristämättä. Kylmävesiputki kondensoi runsaasti kosteutta ja putkeen kondensoitunut vesi kastelee alapuolisia rakenteita. Kuva 32.

Vesijohtoverkosto on alkuperäinen, 50 vuotta vanha, ja alkaa olla teknisen käyttöikänsä loppupuolella. Kylmävesijohdot ovat kauttaaltaan kuumasinkittyä putkea hamppu-/ kitti-kierreliitoksin. Pohjajohdot on ripustettu kellarikerroksen käytävien ja tilojen kattoon näkyviin. Asuinkerroksissa nousujohdot kulkevat rakenteiden sisällä putkihormeissa yhdessä viemärien ja muiden vesijohtojen kanssa. Pohjakerroksessa näkyvillä olevien kylmävesijohtojen eristykset ovat päällystetty sinisellä muovinauhalla. Kylmävesijohdoissa havaittiin yksi vuotokohta kellarikerroksen käytävällä tarkastuksen yhteydessä. Vuodosta on tiedotettu huoltoyhtiötä.

Sinkityn teräsputken ongelmana on putken sisäpuoleinen umpeen kuroutuminen ja siitä aiheutuva käyttöveden paineen pieneneminen.

Vedenpaineen alentuminen havaitaan ensimmäisenä rakennuksen ylimmissä kerroksissa. Kylmävesiverkostoon on asennettu Bauer Pipejetvedenkäsittelylaite, jonka tarkoituksena on puhdistaa kylmävesiverkoston sakkaumia ja vesiputkien umpeen kuroutumaa. Isännöitsijän kertoman mukaan käyttöveden paine on parantunut huoneistoissa vedenkäsittelylaitteen asentamisen jälkeen.

Lämpimän käyttöveden putket ovat kauttaaltaan kuparia juotosliitoksin. Putket on asennettu samoihin asennustiloihin kylmävesiputkien ja viemärien kanssa.

Lämpimän käyttöveden putket ovat näkyviltä osiltaan tyydyttävässä kunnossa.

Vesijohtojen ja linjasulkujen merkinnät ovat puutteellisia.

Lämpimän käyttöveden menoveden lämpötilaksi luettiin +55 oC, ja palaavan kiertoveden lämpötilaksi luettiin +53 oC. Määräysten mukaan kiertoveden lämpötila ei saa olla missään verkoston osassa alle +50 oC. Liian alhainen veden lämpötila lisää riskiä legionella-bakteerien lisääntymiselle käyttövesiverkostossa.

Toimenpide-ehdotukset  Vesijohtoverkosto uusitaan PTS 10-vuotisjakson loppupuolella. Verkoston uusimiseen varaudutaan teettämällä tarvittavat kuntotutkimukset ja LVIsekä rakennustöiden korjaussuunnitelmat.  Käyttövesiputket tarkastetaan silmämääräisesti putkimiehen toimesta.

Vuotavat putket korjataan. Käyttövesiputkien tarkastuksia on jatkettava säännöllisesti seuraavaan putkisaneerauksen saakka.  Bauer Pipejet- vedenkäsittelylaitteeseen liittyvän putkiasennuksen korjaaminen ja kylmävesiputken kondenssieristäminen.

Vesijohtoverkoston sulku- ja linjasäätöventtiilit (G22.3) Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

40

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

Lämpimän käyttöveden putkien linjasulkuventtiilit on uusittu palloventtiileiksi ja kylmävesiverkostossa on vielä jäljellä alkuperäiset vinoistukkaventtiilit.

Lämpimän käyttöveden kiertojohdon linjasäätöventtiilit on uusittu.

Uusimisajankohta ei ole tiedossa. Lämpimän käyttöveden venttiilit ovat tarkastetuilta osin tyydyttävässä kunnossa. Venttiileissä on nähtävillä vähäistä sinkkikatoa. Kylmävesiverkoston sulkuventtiileissä havaittiin sinkkikatoa ja karavuotoja kun niitä kosketettiin. Sulkuventtiilit olivat osittain jumiutuneet, eivät todennäköisesti toimi. Linjasulku- ja linjasäätöventtiilit olivat merkitsemättä. Kuva 30.

Toimenpide-ehdotukset  Käyttövesiverkoston linjasulku- ja linjasäätöventtiilit uusitaan vesiverkoston uusimisen yhteydessä.  Käyttövesiverkoston linjasulku- ja linjasäätöventtiilit merkitään (mitkä huoneistoja ne palvelevat) putkimiehen toimesta vesi- ja viemäriverkoston tarkastuksen yhteydessä.

Viemäriverkosto (G24) Rakennuksen sisäpuoleiset jätevesiviemärit ovat alkuperäisiä muhvillisia valurautaviemäreitä lyijy-hamppu-liitoksin. Pystyviemärit kulkevat putkihormeissa. Pystyviemärit ovat kerroksissa kokoa DN 100 ja haaroittuneina asuntojen välipohjissa kylpyhuoneisiin DN 100 sekä keittiön viemäripisteisiin DN 70. Viemäreiden tarkastusluukut sijaitsevat kellarikerroksen pystylinjoissa lattian yläpuolella. Valurautaviemärit on näkyviltä osin siistissä kunnossa eikä vuotojälkiä havaittu.

Vanhojen valurautaisten viemäriputkien ongelmana on että ne syöpyvät putkien yläosasta viemärikaasujen vaikutuksesta ja putkien alaosat voivat olla vielä hyvässäkin kunnossa. Vanhat valurautaiset viemärit tukkeutuvat usein ja vesilukoissa havaitaan pulppuamista. Vanhojen valurautaisten viemäreiden huoltoon kuluu niiden säännöllinen painehuuhtelu tukkeumien välttämiseksi.

Viemäreiden huuhtelusta ei ole tietoa. Asukkaiden haastattelujen perusteella viemärit ovat toimineet tyydyttävästi.

Ullakon tuuletusviemärit ja vesikatolla tuuletusviemäreiden yläpäät ovat eristämättä. Alkuperäiset valurautaiset pohjaviemärit on kokoa DN 150.

Pohjaviemärit sijaitsevat kellarikerroksen lattian alle näkymättömissä. Kellarin käytävällä on yksi tarkastuskaivo, jossa sijaitsee pohjaviemärin tarkastusluukku. Pohjaviemärin tarkastusluukku on runsaasti ruostunut maapohjasta nousevan kosteuden vuoksi. Tarkastuskaivoon on asennettu lasivillaeristyslevyn pala, joka oli tarkastushetkellä kostea. Kostea eriste vain lisää kosteusrasitusta pohjaviemärin tarkastusluukulle. Kuva 33.

Vaasan Veden liittymätietojen ja paikan päällä tehtyjen havaintojen mukaan vanha jätevesiviemäri on 300 mm betoniputkea. Viemärin tarkastuskaivo sijaitsee ensimmäisen autopaikan kohdalla. Kaivon kansi on korkealla

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

41

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

maanpintaan nähden ja se on osunut muutamia kertoja auton pohjaan.

Tarkastuskaivon tarkastuksessa havaittiin kaivon pohjan reunoilla hiekkaa.

Betonisessa viemäriputkessa oli viemärivettä yli puolillaan, mikä viittaa viemäriputken takakaatoon tai tukokseen. Lisäksi viemärin tarkastusaukon suulla havaittiin paperitukosta. Kuva 34. Viemärin tarkastuskaivon pohja tulee puhdistaa ja tarkastaa. Kiinteistön viemäri laskee Korsholmanpuistikolla sijaitsevaan Vaasan Veden jätevesikaivoon.

Toimenpide-ehdotukset  Viemäriverkosto tulee huuhdella ja tarkastaa kuvauksin. Viemärikuvaus tulee tallentaa dvd:lle myöhempää tarkastusta varten. Viemäriverkosto tulee huuhdella säännöllisesti tulevaan viemärisaneeraukseen saakka.  Viemärin tarkastuskaivon pohja tulee tarkastaa, puhdistaa ja huuhdella sekä kansi tulee madaltaa autopaikan nro 1 kohdalla.  Viemäriverkoston saneeraukseen valmistaudutaan teettämällä kuntotutkimukset ja kunnostussuunnitelmat valmiiksi. Viemärien uusimiseen varaudutaan PTS 10-vuotisjakson loppupuolella.

Putkirakenteet (E4) Rakennusaikaisten rakennepiirustusten ja paikanpäällä tehtyjen havaintojen perusteella rakennusta ympäröivät sekä osittain sisäpuolella kulkevat savitiilestä valmistetut putkirakenteiset salaojat. Salaojaputket on havaittavissa kellarin entisessä polttoainevarastossa sijaitsevassa salaojan tarkastuskaivossa. Kuva 35. Tarkastuksessa havaittiin että kaivon hiekkapesä on täynnä lietettä ja purkuputken pää on kuivuneen lietteen sisällä. Salaojan tarkastuskaivon purkuputken päästä puuttui padotusventtiili.

Tarkastuksen yhteydessä ei ollut käytettävissä LVI-piirustuksia. Vaasan vedeltä saadun nykytilanteen karttaotteen ja vanhan LVI-liitospiirustuksen perusteella salaojat on liitetty kiinteistön viemäriverkkoon. Epäselväksi jäi salaojien tarkastuskaivojen olemassa oleminen ja niiden mahdollinen sijainti.

Kiinteistön pysäköintialueella sijaitsee vain jätevesiviemärin tarkastuskaivo.

Kiinteistössä ei ole hulevesiviemäröintijärjestelmää. Salaojien perusvedet laskevat kaupungin jätevesiviemäriverkkoon, mikä ei ole enää sallittua.

Kiinteistön kohdalla Korsholmanpuistikolla on hulevesiverkosta, jonne rakennuksen hulevedet (salaojien perusvedet ja katon sekä pihamaan sadeja sulamisvedet) tulee ohjata. Kiinteistö ei tällä hetkellä joudu maksamaan Vaasan kaupungille huleveden sakkomaksua.

Kellarikerroksen seinien alareunojen kosteusvauriot viittaavat salaojien toimimattomuuteen.

Rakennuksen vesikatolta tulevien syöksytorvien sade- ja sulamisvedet laskevat pihamaalle sokkeleiden viereen. Pihanpuoleisten syöksytorvien maahan imeytyvät sadevedet aiheuttavat kosteusrasitusta sokkelissa.

Sokkelissa on havaittavissa rappaus- ja maalipinnan rapautumista ja hilseilyä.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

42

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

Rakennuksen pihanpuolen keskimmäisen syöksytorven sadevedet laskevat betonikourua pitkin keskemmälle pihamaalle. Pitkäkadulla syöksytorvien sadevedet on ohjattu kadulle ja sitä pitkin kaupungin sadevesikaivoihin.

Toimenpide-ehdotukset  Kellarissa sijaitsevan salaojan tarkastuskaivon hiekkapesä on puhdistettava välittömästi. Selvitetään rakennuksen ympäröivien salaojien mahdollisten tarkastuskaivojen sijainti. Tarkastuskaivot kaivetaan esille, tarkastetaan ja kunnostetaan. Salaojat tulee huuhdella ja kartoittaa kuvauksin kokonaan.

Salaojien tarkastuskaivojen hiekkapesät tulee puhdistaa.  Kiinteistölle tulee tehdä salaoja- ja sadevesiviemäröintijärjestelmien rakentamissuunnitelmat asiantuntevan LVI-suunnittelutoimiston toimesta.

Salaojat tulee uusia ja sadevesikaivoja tulee lisätä PTS 10-vuotiskauden loppupuolella putkisaneerauksen yhteydessä.

Vesi- ja viemärikalusteet (G25) Asuntojen vesi- ja viemärikalusteet Tarkastetuissa huoneistoissa oli seuraavia keittiöiden vesi- ja viemärikalusteita: - kaksialtaiset rst-pöydät - tarkastetuilta osin keittiön vesilukot on uusittu muovisiksi, vanhoja valurautaisia vesilukkoja voi olla vielä käytössä.

- rakenteisiin piilotetut vesijohdot - pääosittain uusittuja 1-otesekoittimia (keittiöhanoja) - astianpesukonehanat osassa huoneistoja, asennettu asukkaiden toimesta Tarkastetuissa huoneistoissa oli seuraavia kylpyhuoneiden vesi- ja viemärikalusteita: - rakenteisiin piilotetut vesijohdot - pääosin 1-ote- tai termostaattisekoittimia, yleisin merkki Oras - pesualtaiden poistoputket on johdettu lattian sisällä kupariputkella lattiakaivon korokerenkaaseen.

- alkuperäiset kylpyammeet suuressa osassa jäljellä, joiden poistoputki on johdettu lattian sisällä kupariputkella lattiakaivon korokerenkaaseen.

- lattiakaivot alkuperäisiä valurautakaivoja, joissa kuparinen korotusrengas - pesukonehanat osassa huoneistoja, asennettu asukkaiden toimesta - alkuperäiset 1-levypatterit kylpyhuoneissa lämmitysverkostoon asennettuna Alkuperäisten astianpesupöytien kunto on välttävä. Huoneistojen vesikalusteita on uusittu osakkaiden toimesta keittiöiden ja kylpyhuoneiden kunnostuksen yhteydessä. Yhden kylpyhuoneen WC-istuimen sulkuventtiilissä havaittiin vuoto, joka kostuttaa lattiaa istuimen takana.

Toimenpide-ehdotukset

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

43

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

 Kiinteistön kaikissa kosteissa tiloissa (märkätiloissa) tulee suorittaa kunto- ja kosteuskartoitus, jonka yhteydessä tarkastetaan myös vesi- ja viemärikalusteiden kunto. Vuotavat vesi- ja wc-kalusteet korjataan tai uusitaan heti. Kuntokartoituksen yhteydessä asuntojen kylpyhuoneiden alapuoleiset katot tarkastetaan. Tarkastuksia jatketaan säännöllisesti tulevaan putkisaneeraukseen asti.  Kaikki 2-otesekoittajat ja yli 10 vuotta vanhat 1-otesekoittajat vaihdetaan uusiin 1-otesekoittajiin.  Alkuperäiset kylpyammeet poistetaan tai vaihtoehtoisesti uusitaan viimeistään tulevan putkisaneerauksen yhteydessä.  Pyykinpesukoneiden vesipisteet varustetaan imusuojilla (jos puuttuu).  Kosteiden tilojen kuntotarkastuksen yhteydessä tarkastetaan myös astianpesukoneiden kytkentöjen ja tiskialtaiden kunto. Esim. poistoletkut kytketään pesualtaan vesilukon liitosyhteeseen ja varustetaan kiristysklemmarilla (jos puuttuu).

Saunaosaston vesi- ja viemärikalusteet Saunaosastoon kuuluu sauna, pesuhuone ja 2 pukuhuonetta sekä WC. Pesuhuoneessa on kaksi Oraksen 1-otesekoittajaa ja saunassa on yksi 2otesekoittaja. Pesuhuoneessa ja saunassa on alkuperäiset valurautaiset lattiakaivot. Saunan 2-otesekoittajaan on liitetty vesiletku. WC:n pesualtaassa on vanha 2-otesekoittaja ja Arabian WC-istuin. Saunaosaston vesikalusteet ovat tyydyttävässä kunnossa.

Toimenpide-ehdotukset  Lattiakaivot ja vesikalusteet uusitaan saunaosaston saneerauksen yhteydessä.

Pesutuvan vesi- ja viemärikalusteet Pesutuvassa on vanha Electrolux Wascator W-74 pyykinpesukone. Kuva 22.

Pesukoneen kumiset liitäntäletkut ja vesihanat ovat tyydyttävässä kunnossa.

Pesukonehanoista puuttuvat takaiskuventtiilit. Pesukoneen viemäröinti on hoidettu muoviviemärillä lattian päältä suoraan lattiakaivon ilman nukankeräystä. Alkuperäisvarustuksena on lisäksi kylpyamme ja kaksi vanhaa 2-otesekoitinta. Kylpyammeen yhteydessä olevaan vesihanaan on liitetty vesiletku ja toisessa on juoksuputki.

Toimenpide-ehdotukset  Pesukoneen vesihanoihin lisätään takaiskuventtiilit ja liitäntäletkut uusitaan teräsverkkovahvisteisiin kumiletkuihin.  Pesutupaan hankitaan uusi pesukone nukankeräysaltaalla varustettuna.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

44

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

Eristykset (G26) Lämpimän käyttövesijohtoverkoston ja kylmävesijohtoverkoston eristeet ovat EPS eli polystyreenikourueristeitä (styrox-eristeitä). Käyttövesiverkoston kulmat ovat eristetty todennäköisesti asbestipitoisella massalla.

Käyttövesiverkoston asbestieristyksiä on avonaisena ainakin lämmönjakohuoneessa ja polttoainevarastossa. Avonaisista asbestieristeistä pääsee ilmaan asbestipölyä joka leviää kellarikerroksen käytävälle. Asbesti on terveydelle haitallista.

Putkien eristeet on päällystetty erivärisillä muovinauhalla ympäri ja ne ovat pääosin siistissä kunnossa. Kylmävesijohdot on päällystetty sinisellä muovinuhalla ja lämpimät käyttövesijohdot on päällystetty vihreällä muovinauhalla sekä lämmitysvesijohdot on päällystetty punaisella muovinauhalla. Käyttövesiverkoston eristyksiä ja muovinauhoja on osittain purettu sulku- ja säätöventtiilien uusimisen yhteydessä. Vesiputket on jätetty eristämättä ja siistimättä korjauksen jälkeen. Kuva 30.

Rakenteiden sisällä olevissa nousuhormeissa on todennäköisesti alkuperäiset asbestipitoiset eristeet, mikä on otettava huomioon tulevassa vesijohtojen ja viemärien uusimistyön suunnittelussa ja toteutuksessa. Samoin on otettava huomioon mahdolliset asbesti- ja kivihiilipikiesiintymät huoneiston purettavissa kylpyhuone- ym. rakenteissa. Putkieristykset ovat suurelta osin tyydyttävässä kunnossa.

Toimenpide-ehdotukset  Kiinteistössä tulee tehdä asbestikartoitus, jonka yhteydessä asbestia sisältävät eristeet merkitään asbestista varoittavin tarroin.  Lämpö- ja vesiputkien eristeet tulee purkaa asbestipurkutyönä tulevan putkisaneerauksen yhteydessä. Putkistot eristetään uudelleen mineraalivillakourueristeellä ja päällystetään PCV-muovipäällysteellä.

Ilmastointijärjestelmät (G3) Poistoilmakoneet varusteineen (G31.3) Rakennuksessa on koneellinen poistoilmanvaihto, joka hoidetaan yhdellä poistoilmakojeella. Puhallinkoje on alkuperäinen 2-kierroslukuinen keskipakopuhallin. Puhallinkojetta ei tarkastettu, koska kammion oveen ei ollut avainta kiinteistötarkastuksen yhteydessä. Ilmanvaihtokojeen ohjauskeskus sijaitsee ullakolla puhallinkammion oven vieressä. Poistoilmakojeen ohjauksessa ei ollut ulkoilman lämpötilan ohjausta (täyskierrosluvun rajoitusta). Ulospuhallusaukon päältä puuttui suojakatos. Kuntoarvion yhteydessä ei löytynyt ilmanvaihtokojeen luovutuspapereita eikä ilmanvaihtojärjestelmän piirustuksia. Moottorin huoltoajankohtaa ei ole tiedossa. Tarkastuksessa kuunneltiin poistoilmakojeen käyntiääniä.

Poistoilmakojeen käyntiäänessä havaittiin laakereista kuuluvaa rahinaa.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

45

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

Poistoilmakojeen täystehokäyntiajat eivät selvinneet tarkastuksien yhteydessä viikkokellosta. Kojeen täystehoajat ovat asuntojen normaalin käyttötarkoitusten mukaan. Tehostetut käyntiajat tulee merkitä ohjauskeskukseen.

Kuivaushuoneessa on lämmitysverkostoon kytketty kuivauspuhallin, joka on Suomen Puhallintehtaan valmistama. Puhaltimen konekilven tiedot: puhallin TKB-402-V-VC ja moottori Asea teho 0,18 kW. Kuivaushuoneen puhaltimen konekorttia ei ollut käytettävissä. Kuivauspuhallin on energiaa tuhlaava, tehoton ja meluisa.

Pesutuvassa on ulospuhaltava kanavapuhallin LHG Kanal Fläkt AB, KV 160M TW-96. Puhaltimen konekilven tiedot 0,33 A ja teho 76 W. Puhallin toimii käsikäyttöisesti kytkimellä.

Toimenpide-ehdotukset  Poistoilmakojeelle tulee tehdä tarkastus ja huolto poistoilmahormien nuohouksen yhteydessä.  Kiinteistön ilmanvaihto ei ole Suomen Rakentamismääräyskokoelman D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto, Määräykset ja ohjeet 2010 mukaisella tasolla. Nykyiset määräykset ja ohjeet tarkoittaa käytännössä tulo- ja poistoilmanvaihtoa lämmöntalteenottojärjestelmällä varustettuna.

Vanhaan rakennukseen nykyisten määräysten mukaista ilmanvaihtoa ei tarvitse rakentaa, mutta sen rakentamista tulee harkita putkisaneerauksen yhteydessä PTS 10-vuotisjakson loppupuolella.  Vaihtoehtoisesti poistoilmakojeisto tulee uusia ilmavaihtojärjestelmän perusparannuksen yhteydessä nykyaikaiseen ja tehokkaampaan kierroslukusääteiseen poistoilmapuhaltimeen. Ohjauskeskus tulee myös uusia uuden IV-kojeen ja nykyisten määräysten vaatimalle tasolle.  Ulospuhallusaukon päälle tulee hankkia suojakatos.  IV-koneen täystehon käyntiaikoja tulee lisätä.  Kuivaushuoneen vanha kuivauspuhallin puretaan ja tilalle hankitaan lämpöpumppuperiaatteella toimiva kondenssikuivauspuhallin, joka vähentää kuivaushuoneen energian kulutusta ja kosteuskuormaa sekä lyhentää kuivausaikoja huomattavasti. Lisäksi kondenssikuivauspuhallin on hiljainen.

Kanavat (G33) Rakennuksessa on alkuperäinen rakennusaineinen yhteiskanavajärjestelmä.

Yläpohjan vaakakanavat ovat rakennusaineisia (muurattuja ja betonirakenteisia) suorakaidekanavia. Rakennuksen pystykanavat ovat muurattuja harkkorakenteisia hormeja. Kuva 36. Kellarikerroksen vaakakanavat ovat peltirakenteisia. Puhallinkammio on muurattu harkoista ja sisäpuolelta äänieristetty mineraalivillalla sekä huolto-ovella varustettu.

Yläpohjan vaakakanavissa on metallirakenteiset tarkastusluukut.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

46

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

Rakennusaineiset ilmanpoistokanavat ovat yleisesti epätiiviitä. Kanavissa ja kammioissa esiintyvät halkeamat lisäävät epätiiveyttä. Harkoista muuratussa puhallinkammiossa havaittiin halkeamia. Valurautaisissa ja teräslevyillä varastetuissa poistoilmakanavien tarkastusluukuissa ei ollut tiivisteitä.

Poistoilmakanavien edellisestä puhdistuksesta ei ole tietoa. Tarkastuksen yhteydessä keittiöiden poistoilmakanavat olivat likaisia. Kanavien puhdistus on suoritettava Sisäasianministeriön suosituksen mukaan vähintään joka 10:s vuosi, koneellisen poistoilmanvaihdon toimivuuden kannalta suositeltava puhdistusväli olisi kuitenkin joka 5. vuosi rakennusaineisten kanavien osalta.

Toimenpide-ehdotukset  Poistoilmakanavat tulee nuohota ja tarkastaa sekä kunnostetaan tarvittavilta osin. Poistoilmakanavien nuohous tulee suorittaa jatkossa 5 vuoden välein.  Rakennusaineisten kanavien uusimista tai tiivistämistä tulisi harkita ilmanvaihdon perusparannuksen yhteydessä.

Poistoilmaelimet (G34.3) Koneellisen ilmanvaihdon poistoelimet ovat neliskanttisia keraamisia rakoventtiilejä KGEB -poistoilmaventtiilejä. Huoneistojen poistoventtiilit sijaitsevat keittiöissä, kylpyhuoneissa ja vaatehuoneissa. Myös yleisissä tiloissa on alkuperäiset KGEB -poistoilmaventtiilit. Porrashuoneessa on luonnollinen ilmanvaihto. Tarkastuksessa havaittiin pääosan venttiileistä olevan erittäin likaisia. Venttiilejä puhdistetaan asukkaiden toimesta pintapuolisesti ja venttiilien raot jäävät puhdistamatta. Venttiilien raot ovat pääosin täysin tukossa rasvasta ja pölystä. Varsinkin keittiöiden venttiilit olivat täysin tukossa tarkastetuilta osin. Kuva 37. Poistoilmanvaihdon toiminnan kannalta on tärkeää että oviraot ovat riittäviä esim. kylpyhuoneissa ja vaatehuoneissa. Kylpyhuoneiden tarkastuksissa havaittiin ovirakojen olevan ylisesti liian pieniä. Lisäksi huoneistojen kunnostuksien yhteydessä venttiilejä on liimautunut maalauksien ja laatoitusten yhteydessä niin kiinni ettei niitä saanut irti. Poistoilmaventtiilien puhdistus kuuluu asunnoissa osakkaille ja yhteistilojen osalta taloyhtiölle. Poistoilmaelimien likaisuus vaikuttaa huomattavasti poistoilmamääriin.

Kuntoarvion yhteydessä ei ollut käytettävissä kiinteistön alkuperäisten ilmanvaihtopiirustuksia eikä niistä luettavia poistoilmamäärien suunnitteluarvoja. Keittiöiden alkuperäiseen varustukseen ei ole kuulunut liesikupua, mutta suurelta osin asukkaat ovat itse asentaneet keittiöihin aktiivihiilisuodattimella varustettuja liesituulettimia.

Tarkastuksen yhteydessä suoritettiin ilmavirtausmittauksia anemometrillä (Alnor GGA-65+AM300) kolmen huoneiston osalta ja pohjakerroksen yleisten tilojen osalta. Huoneistojen mitatut poistoilmavirrat alittivat keittiöiden ja pesuhuoneiden osalta ja ylittivät vaatehuoneiden osalta nykyiset ohjearvot (SRMK D2). Nykyisten ohjeiden mukaiset poistoilmavirrat ovat liesikuvulla

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

47

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

varustettujen keittiöiden osalta 20 l/s, kylpyhuoneiden osalta 15 l/s ja vaatehuoneiden osalta 3 l/s.

Yleisissä tiloissa poistoilmavirtamääriä mitattiin pistokoeluonteisesti ja mitatut ilmamäärät olivat tilojen käyttötarkoituksiin nähden alhaisia. Yleisten tilojen poistoilmaventtiilejä puhdistamalla voidaan huomattavasti lisätä poistoilmamääriä.

Toimenpide-ehdotukset  Poistoilmaventtiilien likaisuus vaikuttaa huomattavasti huoneistojen poistoilmamääriin. Huoneistoihin tulee jakaa poistoventtiilien puhdistusohjeet ja opastetaan myös poistoilmaelimien puhdistus asukkaille.  Yleisten tilojen venttiilit tulee puhdistaa, tarkastaa ja puutteet korjata huoltomiehen toimesta säännöllisesti.  Alkuperäisiä keraamisia poistoilmaventtiilejä ei voida säätää. Ilmanvaihdon perusparannuksen yhteydessä poistoilmaventtiilit tulee uusia nykyaikaisiin säädettäviin KSO saneerausventtiileihin.

Korvausilmaelimet (G34.3) Huoneistoissa ei ole korvausilmaventtiilejä lainkaan. Rakennuksen rakennusaikaiseen rakentamistapaan on kuulunut että korvausilma on otettu ikkunoiden yläpuitteiden kautta poistamalla pala ikkunatiivistettä. Osakkaiden tekemien ikkunoiden uudelleen tiivistyksien yhteydessä näitä ikkunoiden yläpuitteiden korvausilmarakoja ei ole jätetty auki vaan ikkunat on tiivistetty kauttaaltaan. Huoneistojen keittiöissä on ns. kylmäkaapit, joihin on asennettu kaksi korvausilmaventtiiliä kylmäkaappia kohti ulkoseinän läpi. Venttiilit on osassa asuntoja tukittu keittiökunnostuksien yhteydessä.

Poistoilmanvaihdon toiminnan kannalta huoneistoihin tulee järjestää korvausilmareitit. Korvausilmareitit on järjestettävissä esim. ikkunoiden tiivisterakojen kautta. Todellisuudessa huoneistojen epätiiviit ja huonossa kunnossa olevat ikkunat ja parvekeovet toimivat korvausilmareitteinä. Lisäksi keittiöiden kylmäkaapit toimivat myös korvausilmareittinä, mikäli niitä ei ole tukittu. Ikkunoista ja ovista hallitsemattomasti virtaava korvausilma aiheuttaa vedon tunnetta.

Rakennuksen kellarikerroksen ulkoseinissä ovat alkuperäiset valurautaiset raitisilmaventtiilit ulkopuolella ja sisäpuolella säädettävät läppäventtiilit.

Väestönsuojan tuloilma on hoidettu hiekkasuodatinkammion kautta väestönsuojan seinän läpi, jossa on sisäpuolella lautasventtiilit.

Tarkastuksessa havaittiin kellarikerroksen tilojen läppäventtiilien ja lautasventtiilien olevan kiinni.

Toimenpide-ehdotukset  Tiedotetaan osakkaita tarkastamaan että ikkunoiden tiivisteissä ovat korvausilma-aukot. Lisäksi laaditaan kirjallinen ohje niiden tekemiseen.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

48

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

Yleisten tilojen korvausilmaventtiilit huolletaan toimintakuntoon huoltomiehen toimesta.  Huoneistojen korvausilmareittien valintaan vaikuttaa ilmanvaihdon perusparannuksen valinta. Mikäli päädytään nykyiseen poistoilmanvaihtojärjestelmään, tulee korvausilmaventtiilit sisällyttää uusittaviin ikkunoihin julkisivukunnostuksen yhteydessä.  Yleisissä tiloissa korvausilmaelimet uusitaan ilmanvaihtojärjestelmän perusparannuksen yhteydessä uudenaikaisiin säädettäviin raitisilma- tai lautasventtiileihin.  Huoneistojen kylmäkaappien venttiilit poistetaan käytöstä julkisivukunnostuksen yhteydessä.

Väestönsuojan ilmanvaihtolaiteet (G35) Väestönsuojassa on rakennusaikaisten säädösten mukainen ilmavaihtojärjestelmä hiekkasuodattimineen ja ylipaineventtiileineen.

Järjestelmää ei ole koekäytetty eikä tarkastettu. Rauhanajan ilmanvaihdon poistoilmavirtoja ei mitattu tarkastuksen yhteydessä. Väestönsuojan poistoilmaventtiili sijaitsee sulkutilassa ja korvausilmaventtiili hiekkasuodatinkammion vastaisessa seinässä. Väestönsuojan ilmanvaihto oli käyttötarkoitukseen nähden toimiva.

Toimenpide-ehdotukset  Väestönsuojan ilmanvaihtolaitteisto tulee uusia väestönsuojan perusparannuksen yhteydessä.

IV-eristykset (G37) Rakennusainekanavia ja peltikanavia ei ole eristetty. Puhallinkammion eristyksiä ei tarkastettu.

Toimenpide-ehdotukset  Puhallinkammion puhdistus seuraavan nuohouksen yhteydessä.

Kylmätekniset järjestelmät (G4) Kellarikerroksen B porrashuoneen talouskellariin on rakennettu jälkeenpäin kylmäsäilytyshuone. Kuva 25. Kylmäsäilytyshuone on rakenteiltaan ja laitteiltaan uudehko. Kylmäkoneisto sijaitsee lämmönjakohuoneessa.

Lämmönjakohuoneen seinällä on ohjauskello, jolla ohjataan kylmäpatterien sulatusta kerran vuorokaudessa kahden tunnin ajan.

Kylmähuoneissa sijaitsevat kaksi kylmäpatteria ovat hyvässä kunnossa.

Patterien kondenssivesikaukalot tulee tyhjätä ja puhdistaa lietteestä.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

49

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

Kylmäpatterin kondenssivesiputki on asennettu pesutuvan seinän läpi.

Kondenssiputken pää on lähes vaakatasossa ja vesi valuu putkea pitkin seinälle ja lattialle. Putken päähän tulee puristaa tippanokka, jotta vesi tippuu pesutuvan lattialle. Kylmähuoneen Hanco termostaatti on toimivassa kunnossa. Kylmähuoneen lämpötila oli tarkastushetkellä + 5 oC, kun termostaatin asetusarvo oli + 6 oC. Kylmäkoneen huoltokorttia ja teknisiä tietoja ei löytynyt koneen vierestä. Kylmäkoneen putket olivat eristämättä lämpimässä kellaritilassa.

Toimenpide-ehdotukset  Selvitetään kylmäkoneen ja -laitteiden tiedot, uusimisajankohta, huolto- ja kunnostustoimenpiteet. Kylmäkoneelle tulee laatia huoltokortti, jotka asennetaan kylmäkoneen viereen. Korttiin merkataan kylmäkoneelle ja laitteille tehdyt huollot, kunnostukset ja laitteiden uusimiset.

Palontorjuntajärjestelmät (G7) Kiinteistössä ei tiettävästi ole tehty määräaikaista palotarkastusta.

Kiinteistössä ei ole palontorjuntajärjestelmiä. Yleisistä tiloista puuttuvat palohälyttimet. Ullakon irtaimistovarastot tulee siivota ylimääräisistä tavaroista, jotka muodostavat palokuormaa.

Toimenpide-ehdotukset  Kiinteistössä tulee tehdä palotarkastus palotarkastajan toimesta.  Yleisiin tiloihin tulee asentaa sähköverkkoon kytketyt palohälyttimet ja tilat tulee siivota ylimääräisistä tavaroista.  Kiinteistölle tulisi hankkia ensisammutuskalustoksi kuusi kappaletta 6 kg käsijauhesammutinta. Jauhesammuttimet tulisi asentaa seinään kiinnitettäviin telineisiin porrashuoneisiin ylös ja alas sekä lämmönjakohuoneeseen ja autotalliin.

3.4

Sähkö- ja tietojärjestelmien kuntoarvio

Aluesähköistys (H1) Piha- ja aluevalaisimet (H11.1) Rakennuksen pihanpuoleisessa koillisjulkisivussa on yksi 125 W HPL-N lampulla varustettu katuvalaisin. Lisäksi sisäänkäynneissä ovat kuutiokuvulliset hehkulamppuvalaisimet. Valaistusta ohjataan hämärä- ja kellokytkimellä. Piha-alueen valaistus on kauttaaltaan tyydyttävä. Kuvat 2 ja 3.

Toimenpide-ehdotukset

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

50

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

 Nykyiset sisäänkäyntien valaisimet tulisi uudistaa HQL-valaisimiin (50/80W), jotta sisäänkäyntien valaistus paranee. Lisäksi aluevalaistusta tulee lisätä muutamalla pylväsvalaisimella autopaikoituspaikalle ja jätehuoltopisteelle autojen lämmitystolppien uusimisen yhteydessä.

Autojen sähkölämmitystolpat (H1.3) Autopaikoitusalueella on autolämmitysjärjestelmä. Alueella on 4 kpl auton sähkölämmityspistorasiatolppaa, yhteensä 8 autolle lämmityspaikka.

Lämmitystolpat ovat vanhoja kahdella pistorasialla varustettuja, joita ohjataan kiinteistökeskuksessa sijaitsevalla omalla kellokytkimellä.

Nykyisten sähköturvallisuusmääräysten mukaan ulkopistorasioissa tulee olla vikavirtasuojakytkimet. Autolämmitysjärjestelmässä ei ole vikavirtasuojakytkintä. Autolämmityksen päälläoloaikoja ohjataan kellokytkimellä. Ajat eivät selvinneet kellokytkimestä, jonka merkinnät puuttuivat.

Autojen lämmitystolppien pistorasioihin käyttöön on kiinnitetty huomiota taloyhtiön toimesta. Avoin pistorasiakotelo tai vapaasti roikkuva sähköistetty lämmitysjohto ovat hengenvaarallisia esimerkiksi leikkiville lapsille.

Toimenpide-ehdotukset  Vanhat lämmitystolpat tulee uusia nykyisten määräysten mukaisiin käyttäjäkohtaisella kellokytkimellä ja vikavirtasuojakytkimellä varustettuihin kotelomalleihin. Taloyhtiössä tulee laatia ilmoitustaululle asialliset ohjeet lämpötolppien käytöstä. Taloyhtiön tulee myös valvoa ohjeiden noudattamista lasten turvallisuuden vuoksi kunnes lämmitystolpat uusitaan.

Kytkinlaitokset ja jakokeskukset (H2) Jakokeskukset alle 1000V (H22) Pääkeskus (H22.1) Kiinteistön sähköpääkeskus ja kiinteistökeskus sijaitsevat kellarikerroksen sähköpääkeskushuoneessa. Pääkeskuksen nimellisvirta on 200 A ja päävarokkeiden koko on 3 x 125/200 A. Pääkeskuksessa on porrashuoneiden mittarikeskusten nousuvarokkeet kokoa 3 x 80 A. Pääkeskus on alkuperäinen ja rakenteeltaan koteloitu. Pääkeskuksen maadoitus on kiinnitetty rakennuksen vesijohtoihin. Kiinteistökeskus on rakennettu samaan kehikkoon pääkeskuksen kanssa. Sähköpääkeskushuoneessa oli sähköpiirustukset laminoituna kovalevylle, mutta niiden kunto on huono. Kuva 38. Kuntoarvion yhteydessä oli käytettävissä pääkeskuskaavio ja kellarikerroksen sähköpiirustus. Piirustukset löytyivät lämmönjakohuoneesta kiinteistön vanhojen papereiden joukosta. Pääkeskuskaavioon ei ole merkitty tehtyjä muutoksia.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

51

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

Toimenpide-ehdotukset  Sähköpääkeskuksen merkinnät täydennetään.  Sähköpiirustukset tule etsiä esille. Sähköpääkeskuskomeroon tulee arkistoida yksi täydellinen sähköpiirustussarja kansioon säilytettynä.

Piirustukset täydennetään muutetuilta osin.  Kiinteistöön tulee tehdä sähköjärjestelmien kuntotutkimus ja sen pohjalta sähköjärjestelmien perusparannussuunnitelmat sekä varaudutaan sähköjärjestelmien mahdolliseen perusparannukseen putkisaneerauksen yhteydessä PTS 10-vuotisjakson loppupuolella.

Muut keskukset (H22.2) Kiinteistökeskus Kiinteistökeskus on rakennettu samaan kehikkoon pääkeskuksen kanssa ja ne ovat alkuperäisiä. Pääkeskuksen ja kiinteistökeskuksen raja on merkitsemättä. Keskuksen päävarokkeet ovat 3 x 60 A. Kiinteistökeskuksessa on kiinteistön sähkömittari (nro.309058) ja porrashuonevalojen ohjausautomaatti. Sähköpääkeskuksen viereen on asennettu ulko-ovien lukituksen, ulkovalaistuksen ja autolämmityksen ohjauskellot sekä kiukaan Harvia C150VKK- ohjauskeskus. Keskuksessa ei ole vapaita varokelähtöjä.

Kiinteistökeskuksen vieren on asennettu erillinen muovinen keskus auton lämmitystolppien sähköreleitä varten. Lisäksi vanha sähkömittari palvelee autolämmitystä. Kiinteistökeskuksesta on kytketty 32 A voimapistorasia.

Sähköpääkeskushuoneen lattialla lojuu ylimääräistä tavaraa.

Toimenpide-ehdotukset  Kiinteistökeskuksen merkinnät on saatettava ajan tasalle ja samalla kytkennät tarkastetaan. Muutokset merkitään vanhan olemassa olevaan sähköpääkeskuskaavioon.  Sähköpääkeskuskomerosta tulee siivota ylimääräiset tavarat pois.

Kiinteistön ryhmä-/ohjauskeskukset Kiinteistön ryhmä- ja ohjauskeskukset on sijoitettu ko. tilojen seinille.

Keskukset ovat peltikoteloituja. Lämmönjakohuoneessa, saunaosastossa, ullakolla olevat ryhmäkeskukset palvelevat tilojen koneita ja laitteita.

Keskuksista puuttuu merkinnät ja lisäykset on jäänyt merkitsemättä.

Sähköpääkeskuksessa sijaitseva kiukaan uusi ohjauskeskus on merkitty asianmukaisesti. Ryhmäkeskuksissa oli muutamia vapaita varokkeita ja varokeaihioita. Keskuksissa ei havaittu välitöntä korjaustarvetta, vain merkinnöissä oli vähäisiä puutteita.

Toimenpide-ehdotukset  Ryhmäkeskuksien merkinnät on saatettava ajan tasalle.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

52

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

Mittarikeskukset Huoneistojen kWh-sähkömittarit on sijoitettu kellarikerroksen käytävälle mittarikeskuskomeroihin. A-portaan mittarikeskuksessa M1 (asunnot 1-12) osalta ja B-portaan mittarikeskuksen M2 (asunnot 13-24) osalta.

Mittarikeskukset ovat alkuperäisiä ja rakenteeltaan peltikoteloituja.

Mittarikeskuksissa on asuinhuoneistojen mittaukset (1-vaihe) nousuvarokkeet 1 x 25/25A. Keskuksissa ei ole pääkytkimiä.

Toimenpide-ehdotukset  Mittarikeskukset uusitaan putkisaneerausta yhteydessä PTS 10 vuotisjakson loppupuolella.

Asuntojen ryhmäkeskukset Asuntojen ryhmäkeskukset ovat alkuperäisiä upotettuja peltikoteloituja, joissa on 25 A pääkytkin ja 4 varoketta. Keskuksissa on kaksi aihiota varokelähtöjen lisäämiseksi. Keskukset ovat kapasiteetilta välttävät. Kuva 39.

Toimenpide-ehdotukset  Asuntojen ryhmäkeskukset uusitaan vesi- ja viemärisaneerausta yhteydessä PTS 10 -vuotisjakson loppupuolella.

Johtotiet (H3) Huoneistojen nousujohdot on sijoitettu seinärakenteisiin asennettuihin putkituksin. Kellarikerroksien ja ullakkotilojen johdotukset on tehty pintaasennuksena. Asennukset ovat tyydyttävässä kunnossa.

Toimenpide-ehdotukset  Huoneistojen nousujohdot uusitaan vesi- ja viemärisaneerausta yhteydessä PTS 10 -vuotisjakson loppupuolella.

Johdot ja niiden varusteet (H4) Liittymisjohdot (H41) Kiinteistön liittymisjohto on alkuperäinen ja se on liitetty Vaasan Sähkön sähköverkkoon. Liittymisjohtoa on merkitty pääkeskuskaavioon ja se on MCMK 3x25+16. Päävarokkeet ovat kotelossa 3 x 125A. Toimenpide-ehdotukset

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

53

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

 Liittymisjohto uusitaan putkisaneerauksen yhteydessä PTS 10 -vuotisjakson loppupuolella.

Maadoitus ja potentiaali tasaukset (H42) Pääkeskuksessa on maadoitus- ja potentiaalin tasauskisko, johon on liitetty rakennuksen metalliputkistot, antenni- ja puhelinlaitteet sekä maadoituselektrodi. Pääkeskuskaavion ei ole merkitty pää- ja kiinteistökeskuksen maadoituksen kuparijohdon kokoa.

Toimenpide-ehdotukset  Saatetaan maadoitukset vastaamaan nykyisiä vaatimuksia salaoja- ja sadevesiviemäröintijärjestelmän rakentamisen yhteydessä.

Kytkinlaitosten ja jakokeskusten väliset johdot (H43) Mittarikeskuksien ja asuntojen ryhmäkeskuksien väliset nousujohdot on putkitettu rakenteisiin, 2x6 mm2 -johdoilla ja isojen asuntojen (11-12) osalta 2x10 mm2 -johdoilla. Mittarikeskuksien nousujohdot ovat Mk 4x25 mm2.

Autolämmitysjärjestelmän maahan upotettu asennukset ovat MCMK-tyypin maakaapeli. Johdot eivät täytä nykyisiä maadoitusvaatimuksia.

Toimenpide-ehdotukset  Huoneistojen nousujohdot uusitaan ryhmäkeskusten uusimisen yhteydessä.

Voimaryhmäjohdot (H44) Pesukone ja kiuas ovat kiinteästi liitettyjä 4*6 mm2 nousujohdoilla ja niissä on turvakytkimet. Lämmönjakokeskuksen pumput ja moottoriventtiilit on liitetty lämmönjakohuoneen vanhan ryhmäkeskuksen kautta kiinteästi lämmönjakokeskuksen ohjauskeskukseen. Lämmönjakokeskuksen nousujohto on 4*4 mm2. Ullakon ilmanvaihtokojeen ryhmäkeskuksen nousujohto on 4*2,5 mm2.

Nousujohtojen kapasiteetti on riittävä.

Valaistusryhmäjohdot (H45) Kellarikerroksessa ja ullakolla on alkuperäisiä ML- ja MMJ-muovikaapeleita ja muovikytkimiä. Huoneistojen alkuperäiset valaistusryhmäjohdot on putkitettu rakenteisiin. Pistorasioiden määrä vastaa rakennuksen valmistumisen aikaista tasoa eikä riitä nykyisiin tarpeisiin. Jatkojohtoja käytetään yleisesti.

Toimenpide-ehdotukset  Yleisten tilojen valaisimien kytkimet uusitaan tilojen kunnostuksien yhteydessä. Rikkoutuneet kytkimet uusitaan kiireellisesti.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

54

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

Valaisimet (H5) Yleisten tilojen valaistus Porrashuoneiden valaistus näyttää silmämääräisesti tyydyttävältä. Valaisimia on auloissa ja kaikilla kerrostasanteilla 1 kpl/krs. Valaisimet ovat alkuperäisiä kattoon asennettuja hehkulappuvalaisimia, joissa on opaalilasikuvut.

Valaisimien kuvut olivat sisäpuolelta likaisia ja puhdistuksen tarpeessa. Bporrashuoneessa havaittiin irti oleva porrashuonevalaisin ja yhdestä valaisimesta puutui kupu.

Kiinteistön yleistiloissa on alkuperäiset pyöreät opaalikupuiset ja posliini-/ alumiinikantaiset hehkulamppuvalaisimet. Kellarikerroksen käytävällä on viisi seinään asennettua opaalilasikupuista hehkulamppuvalaisinta, joiden valaistustaso on vaatimaton. Sähkömittari- ja puhelinkomeroista puuttuivat huoltovalaistukset.

Ullakon valaistuksena ovat opaalikupuiset hehkulamppuvalaisimet, jotka ovat tehottomia valaisten vain pieneltä alueelta. Valaisimet on sijoitettu käytävälle.

Valaistusta tulisi tehostaa lisäämällä valaisimia ja hehkulamput tulee vaihtaa tehokkaampiin energiansäästölamppuihin. Yleisistä tiloista puuttui valaisimien suojakupuja esim. lämmönjakohuoneesta, pesutuvasta ja B-porrashuoneesta, joihin tulee hankkia uudet kuvut.

Toimenpide-ehdotukset  A-porrashuoneen valaisimet korjataan.  Yleisten tilojen valaisimiin lisätään suojakuvut puuttuvilta osin.  Yleisten tilojen valaisimien opaalikuvut pestään.  Yleisiin tiloihin suositellaan uusittavaksi loisteputkivalaisimet.

Huoneistojen valaisimet Huoneistojen alkuperäiset keittiövalaisimet ovat hehkulappuvalaisimia (1 x 40 W), joissa ei ole pistorasiaa. Pistorasioiden puute on ilmeinen. Keittiöihin on asennettu pistorasialla varustetut loisteputkivalaisin.

Tarkastettujen huoneistojen kylpyhuoneisiin on asukkaiden toimesta asennettu peilikaappeja ja/tai loisteputkivalaisimia pistorasialla varustettuna.

Alkuperäisissä kylpyhuonetiloissa on posliinikantaiset opaalikupuiset hehkulamppuvalaisimet ilman pistorasioita.

Toimenpide-ehdotukset  Alkuperäiset keittiön pöytävalaisimet uusitaan vesijohtojen ja viemärien uusimisen yhteydessä 1 x 18 W loisteputkivalaisimiksi, joissa on 2-osaiset shukopistorasiat. Lisäksi kylpyhuoneisiin lisätään loisteputkivalaisimella ja

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

55

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

shukopistorasioilla varustetut peilikaapit. Kylpyhuoneiden pistorasiat tulee lisäksi varustaa vikavirtasuojakytkimellä.

Lämmittimet, kojeet, laitteet (H6) Huoneistojen sähkövarustus Tarkastuksessa testattiin pistokokein huoneistojen maadoitettujen pistorasioiden turvallisuus shuko-testerillä. Tarkastuksessa havaittiin yhdessä huoneistossa A 7 keittiön lieden vieressä maadoittamaton pistorasia, jossa sähköjohdot olivat näkyvissä.

Huoneistojen alkuperäisen sähkövarustelun suurimpana puutteena on pistorasioiden vähyys, joka johtaa jatkojohtojen käyttöön. Jatkojohdot on turvallisuusriski etenkin, jos käytetään maadoittamattomia johtoja.

Alkuperäisissä keittiöissä on vain yksi pistorasiaa työtasolla. Kylpyhuoneissa on maadoitettu pistorasia ilman vikavirtasuojakytkintä. Huoneissa on yleisesti olohuoneessa kolme pistorasiaa ja makuuhuoneissa kaksi pistorasiaa.

Toimenpide-ehdotukset  Alkuperäiset keittiön pöytävalaisimet uusitaan seuraavan vesi- ja viemäriremontin yhteydessä 1 x 18 W loisteputkivalaisimiksi, joissa on 2osaiset sukopistorasiat. Kylpyhuoneiden pistorasiat varustetaan lisäksi vikavirtasuojakytkimellä.

Yleisten tilojen sähkövarustus Porrashuoneissa valokytkiminä ovat alkuperäiset painonapit. Aporrashuoneessa painonappikytkimen kansi oli halki yhdessä kytkimessä.

Porrashuoneissa on siivouspistorasiat joka toisella kerrostasolla. Yleisissä tiloissa ovat alkuperäiset pistorasiat ja valokytkimet. Yleisten tilojen valaisinkytkimet olivat huonossa kunnossa.

Kiinteistön saunaosastossa on uusittu Savo sähkökiuas, jonka ohjauskeskus sijaitsee sähköpääkeskushuoneessa. Kiuas ja kiuastermostaatti on uusittu.

Pesutuvan Electrolux Wascator W-74 pyykinpesukone alkaa olla käyttöikänsä lopussa. Saunaosaston toisessa pukuhuoneessa sijaitsee alkuperäinen mankeli. Mankelin kytkentäjohdon kuori halkeilee kytkimen vierestä.

Kiinteistökeskuksessa ja lämmönjakohuoneen ryhmäkeskuksessa sijaitsevat 32 A ja 16 A voimapistorasiat. Kiinteistötarkastuksen yhteydessä ei havaittu talon ulkoseinillä pistorasioita.

Toimenpide-ehdotukset  Pesutuvan pesukone tulee uusia.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

56

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

 Kuivaushuoneeseen tulee asentaa kondenssikuivain, joka kuivattaa pyykit tehokkaasti lyhyellä kuivausajalla ja pienellä energiankulutuksella.  Mankelin kytkentäjohto tulee uusia.

Puhelinjärjestelmät (J1) Yleiseen puhelinverkkoon liittyvät puhelinjärjestelmät (J11) Kiinteistön puhelinjakoteline sijaitsee kellarikerroksen käytävällä pesutupaa vastapäätä puhelinkomerossa. Komeron lukko on sarjoitettu ainoastaan Anvian sarjaan ja se tulisi muuttaa myös taloyhtiön sarjaan. Jakotelineeltä johdotus asuntoihin on tehty putkituksin. Huoneistoissa puhelinrasiat ovat sijoitettu ainoastaan eteisiin. Kiinteistön puhelinsisäverkko on toimiva, mutta ei vastaa nykyisiä tarpeita. Puhelinkaaviota ei ollut käytettävissä kuntoarvin yhteydessä. Kiinteistön puhelinkomeroon asti on tuotu valokuidulla varustetut kiinteät nettiyhteysvalmiudet Anvian liittymille.

Toimenpide-ehdotukset  Puhelinverkko uusitaan tulevan putkisaneerauksen yhteydessä tietoverkoksi, joka mahdollistaisi tulevaisuuden laajakaistayhteydet.

Mahdollisten tietoverkkopalvelujen monipuolistuminen ja käytön lisääntyminen aikaistavat puhelinjärjestelmän perusparannustarvetta.

Antennijärjestelmät (J2) Antenniverkko on vuonna 2003 kunnostettu ketjutettu tähtiverkko. Päivitetty antennikaavio ja mittauspöytäkirja 6.2.2003 olivat käytössä kuntoarvion yhteydessä. Antennikaapelin tyyppi on kaavion mukaan AJS 60-5.

Antennipisteitä on isojen huoneistojen osalta kaksi ja pienten huoneistojen osalta yksi huoneistoa kohti. Olohuoneessa olevat pistorasiat on uusittu Apu 131 yhteensä 28 kpl. Talovahvistin on uusittu ullakolle TV- ja antennihuolto Ikonen Ky toimesta. Kiinteistö on liittynyt CATV-kaapeliverkkoon.

Antenniverkoston kytkentäkaavio on isännöitsijällä. Päivitetty antennikaavio tulee säilyttää myös ullakolla talovahvistimen kotelossa muovitaskussa.

Antenni on poistettu katolta ja läpivientikohta on paikattu. Kohdassa havaittiin vanhoja vuotokohtia.

Toimenpide-ehdotukset  Antenniverkon uusimiseen tulee varautua parveketaustaseinien kunnostuksen yhteydessä asentamalle uudet johtotiet ja putkitukset asuntoihin. Antenniverkosto suositellaan uusittavaksi ensisijaisesti Tähti 2000 -antennikaapelointiin (taajuusalue 5...2150 MHz). Tällöin voidaan antennipisteitä lisätä ja antenniverkon kapasiteetti nousee huomattavasti.

Jokaiseen huoneeseen johdetaan oma antennijohdin järjestelmän tähtipisteestä. Mahdollisten digitaalisten palvelujen monipuolistuminen ja käytön lisääntyminen aikaistavat antennijärjestelmän perusparannustarvetta.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

57

AsOy Korsholmanpuistikko 21

3.5

Kuntoarvio 2012

Laajennettu energiatalouden selvitys

Kohdetiedot Kohteen laajuustiedot on esitetty kohdassa 2.1 Kiinteistön perustiedot.

Energiataloutta parantavia toimenpiteitä on tehty uusimalla lämmönvaihtimia ja pääsisäänkäyntien ulko-ovet sekä patteritermostaatit.

Kulutustiedot Lämmitysenergian kulutustiedot on saatu isännöitsijältä Risto Konttakselta.

Kohteen mitattu lämpöenergian kulutus vuosina 2008…2010 esitetään taulukossa A. Lämmitystarvelukukorjaus (normittaminen) on tehty Vaasan normaalivuoden lämmitystarvelukuun S17,norm = 4 588 oCd. Lämmönkulutuksen normittamisessa on käytetty kaavaa Qnormitettu = SN/Smitattu x (0,75 x Qkok) + 0,25 x Qkok Energiakulutuksen vertailuarvo on määritelty 1960- luvulla Vaasassa valmistuneiden 129 asuinkerrostalon kulutuksien keskiarvojen perusteella.

Tiedot vuosittaisista vertailuarvoista on saatu Vaasan Sähkön kaukolämpötiedotteesta.

Kiinteistösähkön kulutus vuosina 2008…2010 esitetään taulukossa B. Kiinteistösähkön kulutus asuntoyhtiömuotoisissa kerrostaloissa on tällä hetkellä noin 6,5 kWh/m3a. Käyttöveden kulutus esitetään taulukossa C. Kiinteistösähkön vertailuarvona on käytetty KHX1-00291 Kiinteistön ylläpidon kustannuksia ja menekkejä esitettyä arvoa 6,5 kWh/m3a.

Vedenkulutuksen vertailuarvona on käytetty myös l/asukas vuorokaudessa jolloin vertailuarvona voidaan käyttää 150 l/asukas vuorokaudessa.

Taulukko A. Lämpöenergian kulutus vuosina 2008…2010.

Lämpöenergian kulutus, MWh/a Normeerattu tunnusluku, kWh/m3a 3

Normeerattu vertailuluku, kWh/m a 3

Ero vertailuarvoon, kWh/m a

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

2008

2009

2010

267

320

342

52,1

58,7

54,9

50,0

50,0

50,0

+2,1 (+4%) +8,7 (+17%) +4,9 (+10%)

58

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

Lämmön ominaiskulutus (normeerattu tunnusluku) on ollut vastaavan tyyppisten, 60-luvuilla Vaasassa valmistuneiden asuinkerrostalojen energiankulutuksen keskiarvon yläpuolella. Kiinteistön energiakulutusta on vaihdellut vertailuvuosien aikana. Vuonna 2010 kiinteistön normeerattu lämpöenergian kulutus on ollut 10 % suurempi keskiarvoon verrattuna.

Lämmönenergian kulutukseen vaikuttavat ikkunoiden ja parvekeovien huono kunto ja lämmitysverkoston puutteelliset säädöt.

Kiinteistön energiakulutusta voidaan huomattavasti pienentää ikkunoita ja parvekeovia uusimalla, lämmitysjärjestelmän kunnostuksilla ja perussäädöllä.

Ikkunoiden ja parvekeovia uusimisella voidaan energian kulutusta pienentää arviolta 10 %. Kuitenkin vasta lämmitysverkoston kunnostuksella ja perussäädöllä saadaan aikaan asuntojen ikkunoiden ja parvekeovien uusimisesta saavutettavat energiansäästöt kokonaisuudessaan.

Lämmitysverkoston linjasäätöventtiilien asentamisella ja lämmityspatterien termostaattiventtiilejä uusimalla ja lämmitysverkoston perussäädöllä sekä asuntojen lämpötiloja tarkistamalla on kulutusta mahdollista pienentää vielä arviolta 15 %.

Kuntoarvioraportissa ehdotettuja energiakulutukseen vaikuttavia korjauksia ovat:  Kaikkien ikkunoiden ja parvekeovien uusiminen  Lämmitysverkoston linjasäätöventtiilien asentaminen ja lämmityspatterien termostaattiventtiilien uusiminen

Taulukko B. Kiinteistösähkön kulutus.

2008

2009

2010

Kiinteistösähkön kulutus, Mwh/a

21,23

14,35

16,50

Sähkön kulutus, kWh/m³a

5,18

3,50

4,02

Vertailuarvo, kWh/m³a

6,5

6,5

6,5

Ero vertailuarvoon, kWh/m³a

-1,32

-3,0

-2,48

Taloyhtiön kiinteistösähkön kulutus vuonna 2010 on ollut 4,02 kWh/m³a, mikä on vertailuarvoa noin 38 % alhaisempi luku. Kiinteistön sähkönkulutus on vaihdellut paljon vertailuvuosien aikana.

Kuntoarvioraportissa ehdotettuja kiinteistön sähkön kulutukseen vaikuttavia korjausehdotuksia ovat:  Energiansäästölamppujen vaihtaminen hehkulamppujen tilalle kiinteistön yleistiloihin

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

59

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

 Kuivauspuhaltimen uusiminen  Autolämmitystolppien uusiminen

Taulukko C. Veden kulutus.

2008

2009

2010

Veden kulutus, m3/a

1 492

1 710

1 858

Veden kulutus, l/henk, d

123

150

150

Vertailuarvo, l/henk, d

150

150

150

Ero vertailulukuun, l/henk, d

-17 (-11%)

+0 (+0%)

+0 (+0%)

Veden kulutus on ollut vuonna 2008 n. 123 l/henk, d mikä on vertailuarvoon verrattuna noin 11 % pienempi kulutus. Kiinteistön vedenkulutus on noussut vertailuvuosien aikana. Vuosina 2009 ja 2010 kulutus on ollut keskitasoa.

Kiinteistön vedenkulutukseen vaikuttavat osittain vanhat vesikalusteet ja kylpyammeiden käyttö.

Kuntoarvioraportissa ehdotettuja kiinteistön veden kulutukseen vaikuttavia korjausehdotuksia ovat:  Kaikki 2-otesekoittajat ja yli 10 vuotta vanhat 1-otesekoittajat vaihdetaan uusiin vettä säästäviin 1-otesekoittajiin.  Vuotavat vesi- ja wc-kalusteet korjataan tai uusitaan heti.  Ammeiden poistaminen kylpyhuoneiden perusparannuksen yhteydessä.

Toimenpide-ehdotukset Lämpöenergian kulutus on rakennuksen ikään nähden keskiarvokulutusta selvästi suurempaa. Energiankulutus on selvästi noussut vertailuvuosien aikana. Kuntoarvion perusteella ikkunat ja parvekeovet ovat elinkaarensa päässä.

Ikkunoiden ja parvekeovien uusimisen jälkeen tulee lämmitysverkosto kunnostaa ja perussäätää. Kiinteistössä tulee energiatalouden kannalta suoritta lämmitysverkoston perussäätö, jonka yhteydessä lämmitysverkostoon asennetaan linjasäätöventtiilit ja lämmityspattereiden termostaattiventtiilit uusitaan.

Ilmanvaihtojärjestelmän puhdistuksella ja korvausilman järjestämisellä parannetaan huoneiden ilmanlaatua, mutta samalla lisätään hieman lämmitysenergian kulutusta.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

60

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

Vaasan sähkön kaukolämpösopimuksen mukaan kiinteistön tilausvesivirta on nyt 1,4 m3/h. Kuntoarviossa ehdotettujen lämmitysenergiaa säästävien korjaustoimenpiteiden avulla kaukolämmön tilausvesivirtaa voidaan pudotettua. Korjaustoimenpiteet tuottaisivat vuosittaista säästöä myös perusmaksun alenemisella. Kaukolämmön tilausvesivirta tulee laskennallisesti tarkastaa ja neuvotella lämpölaitoksen kanssa perusmaksun tarkistamisesta.

Käyttöveden kulutus kohteessa on hieman noussut vertailuvuosien aikana.

Vedenkulutus kohteessa on kuitenkin keskivertotasoa. Vedenkulutus voidaan laskea kuntoarviossa esitetyllä toimenpiteillä vielä nykyisestä. Käyttöveden kulutus vaikuttaa myös lämmitysenergian kokonaiskulutukseen, ei kuitenkaan lämmitystehon tarpeeseen (tilaustehoon).

Ikkunoiden ja parvekeovien uusiminen, lämmitysverkoston linjasäätöventtiilien ja lämmityspattereiden termostaattiventtiilien uusiminen sekä lämmitysverkoston perussäätö alentavat rakennuksen energiakulutusta yhteensä noin 12,0 -14,0 kWh/m3a. Toimenpideohjelman toteuttamisen jälkeen normitettu kulutus kiinteistössä on arvioitu olevan n. 43,9 – 41,9 kWh/m3a. Lämpöenergian säästö olisi n. 14,0 kWh/m3a x 4 100 m3 = 57,4 MWh/a. Vaasan Sähkön kaukolämpöenergian hinnalla ylläpitokustannukset alenevat 57,4 MWh/a x 48,25 €/MWh = 2 770 €/a.

Investointikustannukset ovat 147 000 €. Toimenpiteiden takaisinmaksuaika on 53 vuotta. Mikäli energian hinta kasvaa, niin takaisinmaksuaika lyhenee.

Toimenpiteet parantavat myös asumismukavuutta ja asumisen terveellisyyttä.

Taulukko D. Energiataloutta parantavien toimenpiteiden karkeat säästövaikutukset ja kannattavuudet.

Kustannukset €

Säästöt kWh/m3a

Takaisinmaksuaika, a tai kann.

118 000

5

> 40

24 000

6…8

~ 15… 20

1

~3

Ikkunoiden ja parvekeovien uusiminen Lämmitysverkoston kunnostus ja perussäätö Kondenssikuivain YHTEENSÄ

3.6

5 000 147 000

12,0 …14,0

> 40

Kiinteistöhoidon kehitystarpeiden arviointi

Kiinteistössä ei ole seurattu asukkaiden toimesta veden ja energian kulutusta.

Kulutuksien seurantaan voitaisiin kouluttaa energiaekspertti, joka voisi olla

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

61

AsOy Korsholmanpuistikko 21

Kuntoarvio 2012

asiasta kiinnostunut kiinteistön osakas tai taloyhtiön hallituksen jäsen.

Kirjallisuutta on saatavilla Kiinteistöalan Kustannus Oy:ltä Energiaekspertin työkirja. Energiaekspertin toimenkuvaan kuuluu kiinteistön energiatalouden parantamista edistävien asioiden hoito kuten esim. energiakulutuksen seuranta, antaa kiinteistönhoidolle ajankohtaista tietoa talon ja sen asukkaiden tarpeesta, tekee ehdotuksia energiatalouden parantamisesta kotioloissa ym.

Huoltokirjaa ei ole laadittu. Huoltokirjan laadintaa ja käyttöönottoa suositellaan. Huoltokirja on apuna huoltomiehelle kiinteistössä tarvittavien hoito- ja huoltotehtävien oikea-aikaiseksi suorittamiseksi. Myös asuntojen osalta tulisi laatia huoltokirja. Huoltokirjassa on asukkaiden vastuuseen kuuluvat asuntojen huoltoon liittyvät toimenpiteet esim. poistoilmaventtiilien puhdistukset. Lisäksi huoltokirjaan voidaan sisällyttää energiasäästöohjeita, jätteiden kierrätysohjeita, kiinteistön säännöt, kiinteistön huollon tiedot, jne.

Asunto-osakeyhtiölain mukaan asunto-osakeyhtiö on vastuussa kiinteistön kosteiden tilojen (kylpyhuoneiden) vedeneristyksistä, joihin lukeutuu myös asuntojen kylpyhuoneiden vesieristykset. Kiinteistön vesi- ja viemärijärjestelmät alkavat olla käyttöikänsä loppupäässä ja putkisaneeraus on tulossa 10-vuotisjakson loppupuolella. Putkisaneerauksen yhteydessä myös kaikissa huoneistojen kylpyhuoneissa tulee tehdä perusparannus, joten asukkaiden teettämiä kylpyhuonekorjauksia tulisi välttää taloyhtiössä ja asiasta on tiedotettava asukkaita.

Mikäli osakkaat teettävät putkisaneerauksesta huolimatta kylpyhuonekunnostuksia tulisi taloyhtiön nimetä vastuuhenkilö tai konsultti, joka ohjaa ja valvoo kylpyhuonekunnostuksien kulkua oikeisiin rakenneratkaisuihin. Lisäksi taloyhtiön tulisi laadituttaa kunnostusohje kylpyhuonekunnostuksia varten ja määrätä vähimmäisvaatimuksena ne korjausmenetelmät ja rakennusaineet, joita korjauksissa käytetään. Taloyhtiö voisi korvata osakkaille määrätyn osuuden vedeneristyksien korjaamisen osalta. Näin varmistettaisiin kylpyhuonekorjauksien rakennusmääräysten ja ohjeiden mukainen rakennustapa ja vältyttäisiin vaikeasti korjattavilta vesi- ja kosteusvahingoilta.

4

SUOSITELTAVAT KUNTOTUTKIMUKSET  Kiinteistön asbestikartoitus  Kaikkien kylpyhuoneiden ja muiden märkätilojen kosteuskartoitus  Julkisivujen kuntotutkimus  Vesi- ja viemärijärjestelmän kuntotutkimus  Sähköjärjestelmän kuntotutkimus

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

62

02.02.2012

Kuva 2. Asuinrakennuksen koillisjulkisivu.

AsOy Korsholmanpuisto 21, Kuntoarvion valokuvaliite

Oy Insinööritoimisto ReCon Kuva 1. Asuinrakennuksen lounaisjulkisivu.

1 ( 10 )

M. Varsanpää Kuva 3. Kiinteistön pieni piha-alue.

Kuva 4. Kiinteistön autopaikoitusalue.

02.02.2012

Kuva 7. Kiinteistön aidattu jätehuoltopiste.

Kuva 8. Pihapuolen muotorapattu sokkeli ja syöksytorven pää.

2 ( 10 )

M. Varsanpää

Kuva 6. Kellarin autotallien betoniluiska.

AsOy Korsholmanpuisto 21, Kuntoarvion valokuvaliite

Oy Insinööritoimisto ReCon Kuva 5. Kiinteistön eteläpiha kukkaistutuskumpu.

02.02.2012

Kuva 11. Ikkunoiden maalipinta on haalistunut.

Kuva 12. Parvekeikkunan karmin ja ulkopuitteen iso rako.

3 ( 10 )

M. Varsanpää

Kuva 10. Väestönsuojan ulkoseinässä kosteusvaurioita.

AsOy Korsholmanpuisto 21, Kuntoarvion valokuvaliite

Oy Insinööritoimisto ReCon Kuva 9. Väestönsuojan hiekkasuodatinkammion pinnalla on roskia.

02.02.2012

Kuva 15. Tuuletusparvekkeen ikkuna ja ovi.

Kuva 16. Tuuletusparvekkeiden katoissa betonivaurioita.

4 ( 10 )

M. Varsanpää

Kuva 14. Lasitetut huoneistoparvekkeet ovat hyvässä kunnossa.

AsOy Korsholmanpuisto 21, Kuntoarvion valokuvaliite

Oy Insinööritoimisto ReCon Kuva 13. Olohuoneiden parvekeovet ja ikkunat.

02.02.2012

Kuva 19. Tuuletushormin vesikouru laskee vesikaton pilarin viereen.

Kuva 20. Vesikaton kattoluukkujen puutteellinen kiinnitys.

5 ( 10 )

M. Varsanpää

Kuva 18. Syöksytorven yläpään liitos vesikattoon on vaurioitunut.

AsOy Korsholmanpuisto 21, Kuntoarvion valokuvaliite

Oy Insinööritoimisto ReCon Kuva 17. Vesikaton maalipinta on haalistunut ja paikoin hilseilee.

02.02.2012

Kuva 23. Kuivaushuoneen lämmitysverkostoon kytketty kuivauspuhallin.

Kuva 24. Sauna välttävässä kunnossa.

6 ( 10 )

M. Varsanpää

Kuva 22. Kiinteistön pesutupa alkuperäisessä kunnossa.

AsOy Korsholmanpuisto 21, Kuntoarvion valokuvaliite

Oy Insinööritoimisto ReCon Kuva 21. Kellarin portaiden alapuolinen matala varastotila.

02.02.2012

Kuva 27. Kylpyhuoneesta poistettu kylpyamme ja pinnat on laatoitettu.

Kuva 28. Huoneiston lähes alkuperäisessä kunnossa oleva keittiö.

7 ( 10 )

M. Varsanpää

Kuva 26. Huoneiston lähes alkuperäinen kylpyhuone.

AsOy Korsholmanpuisto 21, Kuntoarvion valokuvaliite

Oy Insinööritoimisto ReCon Kuva 25. Kylmäsäilytyshuone rakennettu jälkeenpäin.

02.02.2012

Kuva 31. Kylpyhuoneen lämmityspatteri.

Kuva 32. Kiinteistön päävesijohto, vesimittari ja vedenkäsittelylaite.

8 ( 10 )

M. Varsanpää

Kuva 30. Käyttövesiverkoston ja lämmitysverkoston venttiilit.

AsOy Korsholmanpuisto 21, Kuntoarvion valokuvaliite

Oy Insinööritoimisto ReCon Kuva 29. Uusittu lämmönjakokeskus on toimivassa kunnossa.

02.02.2012

Kuva 35. Salaojan tarkastuskaivon hiekkapesä on täynnä.

Kuva 36. Keittiölinjan harkkorakenteinen poistoilmahormi.

9 ( 10 )

M. Varsanpää

Kuva 34. Viemärin tarkastuskaivon pohjalla hiekkaa ja viemärissä tukosta.

AsOy Korsholmanpuisto 21, Kuntoarvion valokuvaliite

Oy Insinööritoimisto ReCon Kuva 33. Pohjaviemärin ruosteinen tarkastusluukku.

02.02.2012

Kuva 39. Huoneiston ryhmäkeskus.

Kuva 40. Puhelinkomero ja puhelinjakoteline sekä Anvian internet-keskus.

10 ( 10 )

M. Varsanpää

Kuva 38. Sähköpääkeskus ja kiinteistökeskus.

AsOy Korsholmanpuisto 21, Kuntoarvion valokuvaliite

Oy Insinööritoimisto ReCon Kuva 37. Keraamiset poistoilmaventtiilit olivat likaisia.