AsOyTamminummi, kuntoarvio 2013 ja valokuvaliite

AS OY / BOST AB

Tamminummi KUNTOARVIO

ReCon

Oy Insinööritoimisto Ingenjörsbyrå Ab

Tamminummi, kuntoarvio 2013.docx

5/2013 MV

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

SISÄLLYSLUETTELO

JOHDANTO 1 1.1 1.1.1 1.1.2 1.1.3 1.1.4 1.1.5 1.1.6 1.2

YHTEENVETO .....................................................................

Yhteenveto kiinteistön kunnosta ja kiireelliset toimenpiteet.

Piha-alueet ...........................................................................

Rakennuksen ulkopuoliset osat ...........................................

Yleistilat ................................................................................

Huoneistot ...........................................................................

LVI -järjestelmät ...................................................................

Sähkö- ja tietojärjestelmät ....................................................

Kiinteistön PTS -ehdotus eli yhteenveto kunnossapitotoimenpiteistä ja lisätutkimuksista .....................................

1.2.1 Aluerakenteiden ja rakennustekniikan PTS -ehdotus ..........

1.2.2 LVI -järjestelmien PTS -ehdotus ..........................................

1.2.3 Sähkö- ja tietojärjestelmien PTS -ehdotus ...........................

5 5 5 5 5 6 6 7

2 2.1 2.2 2.3 2.4

KUNTOARVION LÄHTÖTIEDOT ........................................

Kiinteistön perustiedot ..........................................................

Korjaushistoria .....................................................................

Käytettävissä olleet asiakirjat ...............................................

Kuntoarvion toteutus ............................................................

12 12 12 13 13

3 3.1 3.2 3.3 3.4 3.5 3.6

KUNTOARVION TULOKSET ..............................................

Aluerakenteiden ja rakennustekniikan kuntoarvio ................

Tilojen rakennustekninen kuntoarvio ...................................

LVI -järjestelmien kuntoarvio ................................................

Sähkö- ja tietojärjestelmien kuntoarvio ................................

Laajennettu energiatalouden selvitys ...................................

Kiinteistöhoidon kehitystarpeiden arviointi ...........................

14 14 24 33 50 59 63

4

SUOSITELTAVAT KUNTOTUTKIMUKSET .........................

63

8 9 10 11

LIITTEET - Valokuvat (numeroitu kuvasarja 1-36)

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

2

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

JOHDANTO Tässä kuntoarvioraportissa käsitellään Asunto Oy Tamminummen tilannetta, kuntoa ja käyttöä. Kuntoarvio on laadittu ohjekortissa KH 90-00293 esitetyillä menetelmillä. Raportissa esitetään ja ehdotetaan lisätutkimuksia ja kunnossapitotoimenpiteitä sekä käydään läpi uusimistarpeet. Raportin PTSosaan sisältyvät ehdotettujen toimenpiteiden ajoitus ja kustannusennusteet budjetointia varten.

Kuntoarviota täydentää kiinteistöstä otetut 36 valokuvaa, joihin viitataan raportissa vahvennetuin numeroin. Valokuvat ovat erillisenä liitteenä. Tilojen osalta tarkastettiin kuusi (6) asuntoa.

Kunnossapitosuunnitelma ja korjausohjelma Kuntoarviota voidaan hyödyntää kiinteistön korjaussuunnitelman ja korjausohjelman laadinnassa. Kiinteistönomistaja laatii tai laadituttaa kunnossapitosuunnitelman kuntoarvion ja tarvittavien lisätutkimuksien perusteella. Korjausohjelmassa otetaan huomioon paitsi rakennuksen teknisestä kunnosta, myös tilojen käyttötarkoituksen muutoksesta, asukkaiden toiveista tms. syistä aiheutuvat kunnostus- ja muutostarpeet, ja sovitetaan ne taloudellisiin resursseihin. Raportissa ei varsinaisesti oteta kantaa mahdollisiin tilamuutoksiin eikä käyttötarkoituksen muutoksiin, joten ne kiinteistönomistajan tulee selvittää ja ottaa huomioon lopullista korjausohjelmaa laatiessaan.

Laajennettu energiatalouden selvitys Laajennettu energiatalouden selvitys on tehty ohjekortissa KH 90-00314 esitetyillä menetelmillä ja viitetiedoilla. Ehdotukset energiataloudellisiksi korjaustoimenpiteiksi on esitetty raportin kohdassa 3.5.

PTS-ehdotus Raportin PTS-osa on kuntoarvion suorittajien ehdotus kiinteistön kunnossapitosuunnitelmaksi. Raportin PTS-ehdotuksessa esitetyt kustannusarviot ovat ennusteita budjetointia varten. Ne ovat vuoden 2013 kustannustasossa ja sisältävät arvonlisäveron 24 %. Yksittäisten toimenpiteiden kustannusarviot sisältävät myös niihin liittyvien töiden kustannukset. Esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmän kunnostus sisältää siihen liittyvät rakennus- ja sähköteknisten töiden kustannukset. Arvioihin sisältyvät myös suunnittelu- ja valvontakustannukset.

PTS-taulukoissa on esitetty kullekin tarkastuskohdenimikkeelle kuntoluokka.

Tämä luokittelu on kuntoarvioijan arvio kohteen yleisestä kunnosta.

Kuntoluokkien avulla voidaan eri rakennuksien ja rakennusosien kuntoa verrata toisiinsa.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

3

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

Tässä kuntoarviossa käytetyt kuntoluokat ovat: 1 = hyväkuntoinen, uutta vastaava 2 = tyydyttävässä kunnossa, ei välitöntä uusimis- tai korjaustarvetta 3 = välttävässä kunnossa, uusimis- tai korjaustarve 4 = huonokuntoinen, teknisesti vanhentunut, heti korjattava tai uusittava.

Kuntoarvion tulosten esittely Kuntoarviossa tuloksia käsittelevissä luvuissa on noudatettu seuraavaa esitysjärjestystä: - Ensin kuvataan olemassa olevan järjestelmän perustiedot ja ominaisuudet.

- Seuraavaksi todetaan nykytilanne ja kohteessa tehdyt havainnot.

- Lopuksi annetaan toimenpide-ehdotukset. Ehdotuksiin ei ole sisällytetty vuosittain toistuvia huoltotoimenpiteitä, mutta kiireelliset, tekemättömiksi todetut huoltotoimenpiteet on esitetty.

Vaasassa 22.05.2013

Kuntoarvion suoritti Markku Varsanpää

puh.

041-434 2335

puh.

0500-583 273

markku.varsanpaa@netikka.fi

Kuntoarvion vastuuhenkilö Lars Nyqvist lars.nyqvist@netikka.fi

Yhteystiedot Oy Insinööritoimisto ReCon Ingenjörsbyrå Ab Vaasanpuistikko 18, 4.krs 65100 Vaasa puh. ja fax

06-312 0778

http://www.netikka.net/recon recon@netikka.fi

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

4

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

1

YHTEENVETO

1.1

Yhteenveto kiinteistön kunnosta ja kiireellisestä korjaustarpeesta

1.1.1 Piha-alueet Kiinteistön piha-alue on tyydyttävässä kunnossa. Pihasuunnitelman avulla pihasta voidaan tehdä asukkaille viihtyisä oleskelualue pidemmällä aikavälillä.

Pihavarusteet ovat tyydyttävässä kunnossa. Piha-alueen kunnostus tulee ajankohtaiseksi salaoja- ja sadevesijärjestelmän rakentamisen yhteydessä PTS 10-vuotisjakson alkupuolella.

Kiireelliset toimenpiteet:  Ei kiireellisiä toimenpiteitä.

1.1.2 Rakennuksen ulkopuoliset osat Parvekekunnostukset on tehty vuosina 1997 ja 1998. Julkisivukunnostus ja ikkunoiden ja parvekeovien maalaus on tehty vuonna 2004. Julkisivun betonija maalipinnat sekä elastiset elementtisaumat ovat silmämääräisen tarkastuksen perusteella suhteellisen hyvässä kunnossa. Parvekerakenteissa on havaittavissa ruostuneiden betoniraudoitteiden aiheuttamia halkeamia.

Ikkunat ja parvekeovet alkavat olla käyttöikänsä loppupuolella. Ikkunoiden sisäpuitteiden pintakäsittelyllä ja tiivisteitä uusimalla käyttöikää voidaan vielä pidentää. Niiden uusimista suositellaan tehtäväksi PTS 10-vuotiskauden loppupuolella.

Kiinteistön B talon ryömintätiloissa on vuosien aikana kertynyttä ylimääräistä tavaraa. Ryömintätilojen ulkoseinillä maan pinnalla havaittiin salaojien toimimattomuudesta aiheutuneita kosteus- ja mikrobivaurioita. B talon eteläpäädyssä pohjaveden pinta nousee ajoittain ja ryömintätilassa tulvii.

Rakennusten salaojien huutelussa ja kuvauksessa on havaittu salaojaputkien olevan useasta kohtaan rikkoutuneet ja luhistuneet poikki. Salaoja- ja sadevesijärjestelmän rakentaminen sekä ryömintätilojen kunnostus on ajankohtainen heti PTS 10-vuotiskauden alussa.

Vesikaton kunnostuksesta on aikaa yli 10 vuotta. A ja B talojen vesikatoille havaittiin hieman sammalkasvustoa. Vesikatot tulee huoltaa säännöllisesti.

Kiireelliset toimenpiteet:  Ryömintätilojen maanpintojen kunnostukset, desinfiointi ja siivoukset

1.1.3 Yleiset tilat

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

5

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

Porrashuoneet ja pesutupa ovat tyydyttävässä kunnossa. A talon vesivaurion korjaustyön yhteydessä kellarin lattiapinnat on suurelta osin maalattu ja ne ovat hyvässä kunnossa. Ulkoseinillä on havaittavissa maalipinnan hilseilyä, mikä viittaa salaojien toimimattomuuteen Kuivaushuoneeseen on uusittu energiaa säästävä kondenssikuivain. Siivouskomero on peruskorjauksen tarpeessa lähivuosina. Kylmävarastoille ehdotetaan tarveselvitystä. Yleisten tilojen ja teknisten tilojen siivous tulee suorittaa kerran vuodessa kevätsiivouksen yhteydessä. Ulkoiluväline-/pyörävarastojen kunnostus tulee tehdä lähivuosina.

Porrashuonekohtaisissa saunaosastoissa on tehty eriasteisia kunnostuksia 2000 luvulla. Ne ovat tyydyttävässä ja toimivassa kunnossa.

Kiireelliset toimenpiteet:  Ei kiireellisiä toimenpiteitä.

1.1.4 Huoneistot Tarkastetuista huoneistoista osa on alkuperäisessä kunnossa ja osaan on suoritettu eriasteisia kunnostuksia osakkaiden toimesta. Alkuperäiset keittiöt ja pesuhuoneet ovat käyttöikänsä lopussa ja kunnostuksen tarpeessa.

Märkätilojen kosteus- ja kuntokartoituksen perusteella päätetään korjattavat pesuhuoneet.

Uuden asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkaan tekemistä kunnostuksista on aina ilmoitettava kirjallisesti isännöitsijälle ja hallitukselle. Taloyhtiön edustajan rakennusalan asiantuntijan (valvojan) tulisi neuvoa ja valvoa osakkaiden korjaustyön suorituksessa, jotta vältyttäisiin määräyksien ja ohjeiden vastaisista ratkaisuista, jotka aiheuttavat haittaa muille osakkaille ja taloyhtiölle.

Kiireelliset toimenpiteet:  Ei kiireellisiä toimenpiteitä.

1.1.5 LVI-järjestelmät Lämmönjakokeskuksen on uusittu vuonna 2005. Samassa yhteydessä lämmitysverkosto on kunnostettu ja perussäädetty. Kiinteistön lämmitysverkosto on hyvässä ja toimivassa kunnossa.

Kiinteistön kylmävesiverkoston alkuperäiset runkoputket A ja B talojen kellarissa ja ryömintätiloissa on uusittu myös vuonna 2005.

Käyttövesiverkoston linjasulku- ja säätöventtiilit ovat myös uusittu 2005.

Talovesijohto on uusittu muoviputkeksi sujuttamalla vanhan putken sisälle vesivaurion yhteydessä vuonna 2005. Asuntojen kupariset käyttövesiputket ovat alkuperäisiä ja niiden teknistä käyttöikää arvioidaan olevan yli kymmenen

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

6

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

vuotta. Asuntojen pesuhuoneiden vanhat muovikaivot tulee uusia muovikaivoiksi kunnostuksien yhteydessä. Muovisen viemäriputkien kannatukset olivat osittain puutteellisia ryömintätiloissa. Niiden kunnostaminen on ajankohtainen PTS 10-vuotiskauden alkupuolella.

Kiinteistön koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmän on lähes alkuperäisessä kunnossa. Poistoilmapuhaltimien tekninen käyttöikä on lopussa.

Poistoilmapuhaltimien uusiminen on ajankohtaista PTS 10-vuotisohjelman keskivaiheilla ilmanvaihtojärjestelmän perusparannuksen yhteydessä.

Huoneistojen poistoilmamääriin vaikuttavat suuresti poistoventtiilien likaisuus.

Muutamissa huoneistossa poistoilmaventtiilit olivat niin likaisia, että mittauksissa havaittiin ilmavirtausta huomattavaa vähenemistä. Huoneistojen poistoilmaventtiilien puhdistus kuuluu osakkaiden hoitovastuulle.

Huoneistoissa ei ole korvausilmaventtiilejä. Korvausilmaventtiilien asentaminen tuuletusluukuihin tulee tehdä lähiaikoina. Ilmanvaihdon perusparannukseen varaudutaan uusimalla ikkunat tuloilmaikkunoiksi, jolloin korvausilman otetaan ikkunarakenteen kautta.

Kiireelliset toimenpiteet:  Ei kiireellisiä toimenpiteitä.

1.1.6 Sähkö- ja tietojärjestelmät Piha-alueiden valaistustaso on tyydyttävä. Alkuperäiset pylväsvalaisimet ja sisäänkäyntien valaisimet uusitaan valaistusteholtaan parempiin ja energiasäästäviin valaisimiin.

Kiinteistön sähköjärjestelmät ovat toimivassa kunnossa. Tarkastuksessa testattiin pistokokein huoneistojen maadoitettujen pistorasioiden turvallisuus schukotesterillä eikä puutteita havaittu. Sähkökalusteiden määrä yleisissä tiloissa ja huoneistoissa on tyydyttävä. Alkuperäisissä keittiöissä pistorasioiden määrä on välttävä. Pesuhuonekunnostuksien yhteydessä sähkölattialämmityksiin ja pistorasioihin (tai ryhmäkeskuksiin) on asennettava vikavirtasuojakytkimet. Vanhojen sähköliesien liitosjohdot tulee uusia kalusteiden uusimisen yhteydessä. Niiden kunto tulee tutkia kaikissa huoneistoissa. Kiinteistöön on ehdotettu sähkö- ja telelaitteiden kuntokartoitus, jonka yhteydessä mm. tarkastetaan sähkökeskusten kunto, korjataan pienet puutteet ja keskusmerkinnät sekä korjataan sähköpiirustukset ajan tasalle.

Antenniverkosto on kunnostettu ja tarkastettu. Se on tyydyttävässä kunnossa.

Puhelinverkko on alkuperäisessä ja toimivassa kunnossa.

Kiireelliset toimenpiteet:  Ei kiireellisiä toimenpiteitä.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

7

AsOy Tamminummi

1.2

Kuntoarvio 2013

Kiinteistön PTS-ehdotus eli yhteenveto kunnossapitotoimenpiteistä

2018

2019

2020

2021

LVI-järjestelmät

3.4

Sähkö- ja tietojärjestelmät

22 49

0

3

1

0

0

201

0

0

279

16

177 15

0

0 60

0

0

0

7

0

275

0

0

0

0

0

0

0

0

0

26

hm2

Yhteensä (1000 €)

19 225 64

0

3 61

0

0 201

7

0

580

0 0,8 16

0

0

0

Yhteensä / huoneistoala 2 € / hm

5

26

60 17

2022

2017

3

Aluerakenteet ja rakennustekniikka

3.3

3 764

2016

3.1-3.2

2015

Luku

2014

2013

Kustannusarvio (1000 €) ja ehdotettu toteutusvuosi 2023 2032

Yhteensä 2013-2022

154,1

53 1,9

Kustannustaso 5/2013. Hintoihin sisältyy alv 24%.

PTS-yhteenveto 2013-2022 250

x 1000 euroa

200

150

100

50

0 2013

2014

2015

3.1-3.2 Aluerakenteet ja rakennustekniikka

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

2016

2017

2018

3.3 LVI-järjestelmät

2019

2020

2021

2022

3.4 Sähkö- ja tietojärjestelmät

8

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

3

1 erä

Pihasuunnitelma

2

1 erä

Päällysrakenteet

1

Pysäköintialueen ajokäytävän asfaltointi

3

350 m

Pihakalusteiden hankinta

3

1 erä

2

Leikkialueen kunnostus

3

1 erä

2

Metallisten pihavarusteiden huoltomaalaus

3

1 erä

2

Kellarin ulkoportaiden kunnostus

3

1 erä

3

Urheiluväline/pyörävarastojen kunnostus

3

1 erä

3

Jätehuoltopaikan kunnostus

3

1 erä

3

Sokkelien kunnostus, kosteus- ja routaeristys

3

100 m

Ryömintätilojen homesaneeraus ja pudistus

4

1 erä

Väestönsuojan tarkastus ja kunnostus Pelastussuunnitelman päivittäminen ja pelastautumissuunnitelmapiirustuksen laatiminen

3

1 erä

1

4

1 erä

1

F3

Julkisivu

1

Julkisivusaumauksien paikkakorjaus

3

1 erä

F32

Ikkunoiden uusiminen

4

164 kpl

F33

Asuntojen parvekeovien uusiminen

3

50kpl

Ikkunoiden ja parvekeovien puunsuoja-aineen

3

2 erä

2

Puu ulko-ovien kunnostukset ja huoltomaalaus

3

2 kpl

1

Sisäänkäyntien ulko-ovien uusiminen

2

9 kpl

23

Porrashuoneovien lakkaus

2

50

8

Asuinparvekkeet

1

D8

D9

F1

F2

F34.1

2023 2032

Viherrakenteet Nurmikoiden kunnostus ja oksien harvennus

D7

2022

2021

2020

2019

2018

2017

2

2016

1

2015

Määrä arvio

2014

Toimenpide-ehdotus

Kustannusarvio (1000 €) ja ehdotettu toteutusvuosi 2013

D6

Kunto luokka

Raportin koodi

1.2.1 Aluerakenteiden ja rakennustekniikan PTS -ehdotus

1 2

12

Aluevarusteet

Ulkopuoliset rakenteet

Perustukset 2

7 5

Rakennuksen runko

F4

Yläpohjarakenteet

F41

Vesikattojen tarkastukset, huolto ja kunnostukset

1 125 35

4

1 erä

5

3 3

1 erä

5

Kellarikerroksen lattioiden maalaukset Teknisten tilojen ja varastojen siivous ja kunn.

3

1 erä

1

Märkätilojen kunto- ja kosteuskartoitus

3

44 as

5

Märkätilojen kunnostuksen suunnittelu

3

1 erä

1

F5,6,7 Yleiset tilat Siivouskomeron ja WC kunnostus ja maalaus

1 erä

3

F5,6,7 Asuinhuoneistot

Rakennustekniikka yhteensä

10 3 22 49

0

3

1

0

0 191

0

Kustannustaso 5/2013. Hintoihin sisältyy alv 24%.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

9

0

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

G1

Lämmitysjärjestelmät

G11

Lämmöntuotanto

G12

Lämmönjakelu 2

Linjasäätöventtiilit

1

G13

Lämmönluovutus

1

G14

Eristykset

Vesi- ja viemärijärjestelmät Vesijohtoverkostot

2

Talojen välisen kanaalin uusiminen

4

35 jm

Sulkuventtilien merkinnät

3

1 erä

Viemäriverkosto

2

A ja B talon pohjaviemäreiden kannakointi

4

1 erä

2022

2021

2020

2019

2018

2017

20 1 2

2

Putkirakenteet LVI-suunnittelu ja konsultointi ja valvonta

3

1 erä

E43

Salaojajärjestelmän uusiminen

4

1 erä

120

G24

Sadevesijärjestelmän rakentaminen

4

1 erä

30

G25

Vesi- ja viemärikalusteet

3

G26

2016

1

G2

E4

2015

7

G22

G24

2023 2032

1

Lämmityksen perussäätö

Lämmitysverkoston eristyksien kunnostus

Määrä arvio

2014

Toimenpide-ehdotus

Kustannusarvio (1000 €) ja ehdotettu toteutusvuosi 2013

Kunto luokka

Raportin koodi

1.2.2 LVI -järjestelmien PTS -ehdotus

Vuotavien ja yli kymmenen vuotta vanhojen vesihanojen uusitaan

3

Eristykset

2

J6

Rakennusautomaatiojärjestelmät

G3

Ilmastointijärjestelmät

1 erä

Puistoilmapuhaltimien uusiminen

4

3 kpl

Keittiöiden liesikupujen uusiminen

4

60 kpl

Korvausilmaventtiilien asentaminen

4

44 as

G4

Kylmäteknisten laitteiden kuntotutkimus

3

1 erä

G7

Palovaroittimien ja jauhesammuttimet

1

1 erä

LVI-järjestelmät yhteensä

15

1

10

30 30 10 2

16 182 15

0

0 60

0

0

0

7

Kustannustaso 5/2013. Hintoihin sisältyy alv 24%.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

10

0

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

2019

2020

2021

2022

2014

2013

Piha- ja julkisivuvalaisimien uusiminen

3

1 erä

10

Autolämmitystolppien tarkasus ja kunnostus sekä vikavirtasuojakytkimen asennus

3

30 kpl

1

Autotallien lämmityspistorasioiden uusiminen

3

18 kpl

3

Sähkö- ja telejärjestelmien kuntokartoitus

3

1 erä

3

Sähkökeskusten merkintöjen täydennys sekä keskuskaavioiden ja sähköpiirustusten päivitt.

3

1 erä

4

Pääkeskus

2

Kiinteistökeskusosa

2

Mittarikeskukset

2

Asuntojen ryhmäkeskukset

2

Ryhmäjakokeskukset

2

0

0

0

0

0

0

0

0

Kytkinlaitokset ja jakokeskukset

Johtotiet 4

2

Johdot ja niiden varusteet Pääjohto

2

Asuntojen nousujohdot

2

Ryhmäjakokeskusten nousujohdot

2

Asuntojen valaistusryhmäjohdot

2

Maadoitukset täydentäminen

3

Valaisimet Yleisten tilojen valaisimien uusiminen

3

H6

Lämmittimet, kojeet ja laitteet

J1

Puhelinjärjestelmät Puhelinjärjestelmä

J2

2018

H5

2023 2032

Aluesähköistys

Ryömintätilojen johtoteiden kunnostaminen H4

2017

H3

Määrä arvio

2016

H2

Toimenpide-ehdotus

Kustannusarvio (1000 €) ja ehdotettu toteutusvuosi 2015

H1

Kunto luokka

Raportin koodi

1.2.3 Sähkö- ja tietojärjestelmien PTS -ehdotus

1 1 erä

2

2

Antennijärjestelmät Antennijärjestelmän Sähkö- ja tietojärjestelmät yhteensä

2 0 26

Kustannustaso 4/2013. Hintoihin sisältyy alv 24%.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

11

0

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

2

KUNTOARVION LÄHTÖTIEDOT

2.1

Kiinteistön perustiedot

Kiinteistön nimi Osoite Kiinteistötunnukset Y-tunnus Tonttien pinta-alat Rakennustyyppi Valmistumisvuosi Rakennukset Portaat Kerrokset - asuinkerrokset - kellarikerros Tilavuus Käytetty kerrosala Huoneistoala Asuinhuoneistot Asukasluku Talosaunat Talopesula Väestönsuojat Huoneistoparvekkeet Tuuletusparvekkeet Autotallit Autopaikat ulkona Isännöitsijä Kiinteistöhuolto Siivous

2.2

Asunto Oy Tamminummi Bostads Ab Sala-ampujenkatu 11, 65370 Vaasa 905-29-39-2 (Ak, Asuinkerrostalo korttelialue) 950-29-39-3 (Amp, Autopaikkojen korttelialue) 0184090-9 4 571 m2 (Ak, kaupungin vuokratontti) 3 080 m2 (Amp, kaupungin vuokratontti) kerrostalo 1978 2 asuinrakennusta 6 kpl 3 kpl (1-3 kerros) 1 kpl (A talossa) 11 730 m3 3 466 m2 2 847 m2 44 kpl 73 henkilöä 6 kpl (porrashuoneittain) 1 kpl S1-luokan väestönsuoja 69,4 m² ja 115 henkilölle 48 kpl 18 kpl 30 kpl lämmityspisteellä ja 5 kpl ei merkitty c/o Isännöinti Saarenmäki, Sirkka Saarenmäki Rauhankatu 22, 65100 Vaasa, puh 010 228 8103 Ay Talopalvelu-Hessu, Heimo Hanka Kyntäjänkatu 9, 65370 Vaasa, puh 06- 3152 861 Siivouspalvelu N&J, Kappelinmäentie 7, 65370 Vaasa, puh 06- 3165 200

Korjaushistoria

Tiedot aikaisemmista korjauksista on saatu taloyhtiön isännöitsijältä ja asiakirjoista.  lukituksen sarjoitus (Abloy Exec)  A talon parvekekorjaus  B talon parvekekorjaus

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

v. 1996 v. 1997 v. 1998

12

AsOy Tamminummi      

2.3

vesikattojen kunnostus (uusiminen) julkisivujen ja ikkunapuitteiden maalaus lämmitysjärjestelmän perusparannus kylmän veden runkoputkien uusiminen poistoilmanvaihdon säätö salaojien huuhtelu ja kuntotutkimus

Kuntoarvio 2013 v. 2001 v. 2004 v. 2005 v. 2005 v. 2005 v. 2012

Käytettävissä olleet asiakirjat

 rakennuslupapiirustukset 15.03.1977 (loppukatselmus )  rakennustyöselitys 24.05.1977 (suunnittelu ja toteutus perustajaurakoitsijana Rakennusliike K.E. Nyman, hyväksynyt Arkk.tsto Veli Hyrskykari & Co)  LVI-työselitys 25.05.1977 (LV-suunnittelu Leo Palomäki)  vesi- ja viemärijohdot piirustukset 20.06.1977  lämpöjohdot piirustukset 27.06.1977  ilmanvaihto piirustukset 15.06.1977 (suunnittelu ja toteutus Oy Leinolat Ab)  sähkötyöselitys 25.04.1977 (suunnittelu Vaasan Asennussuunnittelu Ky, C.Harv ja toteutus Merenkurkun Sähkötyö Oy)  sähköpiirustukset 25.04.1977  lämmön, veden ja sähkön kulutustiedot vuodelta 2008 – 2012 Toimenpide-ehdotukset  Taloyhtiön asiakirjat ja piirustukset ovat arkistoituna isännöitsijän arkistossa.

Alkuperäisistä piirustuksista tulee kopioida sarjat kiinteistöön arkistoitavaksi tulevia kunnostuksia ja LVI-laitteiden huolto- ja puhdistustoimenpiteitä varten etteivät alkuperäiset piirustukset vahingoitu tai joudu hukkaan. Asiakirjat ja piirustukset tulee arkistoida esim. lämmönjakohuoneeseen sijoitettavaan arkistokaappiin, jonne asiakirjat (korjaussuunnitelmat, kuntokartoitus- ja tutkimusraportit sekä mittauspöytäkirjat) arkistoidaan aikajärjestyksessä.  Lisäksi sähköpääkeskuksessa tulee olla rakennuksen sähköpiirustukset, ryhmäkeskuksissa ryhmäkaaviot, puhelinjakokeskuksessa puhelinkaaviot ja antennijakokeskuksessa antennikaaviot sekä väestönsuojassa väestönsuoja-asiakirjat. Piirustukset tulee säilyttää keskuksissa ja tiloissa muovitaskuissa ja kansioissa. Tulevien kunnostuksien yhteydessä täydennetään tai laaditaan kunnostettavista rakenteista ja järjestelmistä piirustukset, jotka arkistoidaan asianmukaisesti.

2.4

Kuntoarvion toteutus

Kuntoarvion laadinnassa on noudatettu ohjekortissa KH 90-00294 Asuinkiinteistön kuntoarvio, Suoritusohje esitettyä nimikkeistöä. Otsikoissa olevat tunnukset viittaavat tähän nimikkeistöön. Raportin otsikointi ja käsittelyjärjestys ovat ohjekortin mallisisällysluettelon mukaiset.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

13

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

Kuntoarvion yhteydessä ei ole tehty hissin kuntoarviota ohjekortin KH 9000287 Asuintalon hissien kuntoarvio mukaisesti. Hissien kunnon selvitystarvetta on arvioitu hissien iän ja sekä haastattelujen ja käytössä olleen vikahistorian perusteella.

Kiinteistön energiatalouden selvitys on tehty ohjekortissa KH 90-00314 esitetyillä menetelmillä ja viitetiedoilla. Selvitykseen sisältyvät kulutusvertailut ja johtopäätökset sekä ehdotukset energiataloudellisiksi korjaustoimenpiteiksi.

Kiinteistötarkastukseen valittiin kahdeksan (6) asuinhuoneistoa. Huoneistot ovat A8, B12, C18, D24, E33 ja F44. Kiinteistötarkastus suoritettiin 12.05.2011 sekä lisäksi suoritettiin erillisiä tarkastuskäyntejä.

3

KUNTOARVIOINNIN TULOKSET

3.1

Aluerakenteiden ja rakennustekniikan kuntoarvio

Viherrakenteet (D6) Pihan nurmikkoalueet ovat hoidettuja ja suhteellisen hyvässä kunnossa.

Pihakäytävillä ja leikkialueella nurmikko on osittain levinnyt sorapinnoille ja rajaukset ovat epäselviä. Pihan puut ja pensaat ovat hoidettuja ja hyvässä kunnossa. Pihan pensaista, varsinkin ruusupensaista tulisi leikata kuivat oksat ja vaahterapuun oksia tulisi voimallisesti karsia. Lisäksi naapurikiinteistön välistä pensasaitaa tulisi harventaa ja aluskasvillisuutta karsia. Isot puut ja korkeakasvuiset pensaat estävät ensimmäisen kerroksen ikkunoiden näkyvyyttä. Piha-alueella oli havaittavissa muutamia osakkaiden istuttamia kukkaistutuksia, jotka elävöittivät pihapiiriä. Kuvat 4 ja 5.

Toimenpide-ehdotukset  Nurmikon rajauksien korjaukset tulee tehdä pihakäytävien lanauksen ja leikkialueen kunnostuksen yhteydessä.  Puiden ja pensaiden karsimiset leikkauksineen.  Pihapiirin suunnittelu aktiivisten osakkaiden toimesta, jonka perusteella laaditaan pihasuunnitelma ammattialaisen toimesta.

Päällysrakenteet (D7) Autopaikoitusalue on pääosin sorapintaisia ja ajoväylä on asfaltoitu. Asfaltti pinnassa oli runsaasti halkeamia sekä pohjamaan routimisen vaikutuksesta syntyneitä kohoumia ja raemaisia halkeamia. Huoltomiehen kertoman mukaan hiekkapintainen autopaikoitusalue lanataan huoltotoimenpiteenä muutamia

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

14

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

kertoja vuodessa. Autopaikoitusalueen sade- ja sulamisvedet ohjautuvat asfaltin ja soran reunaa pitkin osittain Sala-ampujankadulle ja osittain vastakkaiselle puolelle maastoon. Kallistukset ovat pääosin riittäviä. Kuitenkin asfaltin rajaan sorapinnalle muodostuu kuoppia ajoneuvojen vaikutuksesta, joihin vesi lammikoituu. Sala-ampujankadun edusta on huonossa kunnossa ja tulisi kunnostaa. Piha-alueella ja autopaikoitusalueella ei ole sadevesikaivoja.

Pohjoispuolen autopaikoitusalue sijaitsee erillisellä AMP autopaikkojen korttelialueella olevalla tontilla. Autopaikoitusalueella on 30 lämmitystolpallista autopaikkaa ja viisi vieraspaikka ilman lämmitystolppaa. Vieraspaikkoja ei ole merkitty kyltillä. Autotalleissa on 18 autopaikka. Autopaikat on toteutettu asemapiirustuksen mukaisesti. Kuva 6.

Piha-alueen käytävät ovat sorapintaisia. Porrashuoneiden sisäänkäyntien edustojen käytävät ovat hyvässä kunnossa. Niiden kaadot ovat osittain riittävät ja osittain välttävät. Rakennuksien välisille käytäville ja leikkialueen sorapinnoille ovat levinneet nurmikkokasvillisuus. Pihamaan maanpinta on kauttaaltaan painunut, mikä näkyy porrashuoneiden sisäänkäyntien edustalla ja sokkeleissa. Sisäänkäyntien porraslaatat ovat kahden Eräpolun puoleisen porrashuoneen osalta ilmassa ja sokkeleiden alareunassa on bitumieristys tullut esille. Piha-alueen käytävillä ei ole sadevesikaivoja. Sade- ja sulamisvedet ohjataan pihakäytävien kaatoja pitkin Eräpolulle.

Piha-alueen A ja B talon käytävällä on pelastustiemerkintä. Pelastuslain mukaan kiinteistön pelastustie tulee olla merkittynä liikennemerkein ja pelastustie tulee olla esteetön.

Toimenpide-ehdotukset  Autopaikoitusalueen asfaltoidun ajokäytävän uudelleen asfaltointi yhteistyössä naapurikiinteistön kanssa. Samalla voidaan selvittää koko autopaikoitusalueen asfaltoimista tai osittaista asfaltointia autotallien edustalta.  Pihakäytävien lanaus, kunnostus ja nurmikon rajauksien siistiminen.

Eräpolun puoleisten käytävien nostaminen soratäytöillä.  Porrashuoneiden edustan täytöt korjattava salaojakunnostuksen yhteydessä.

Aluevarusteet (D8) Varustetasoltaan piha-alue on välttävä. Asukkaiden viihtyisyyden parantamiseksi oleskelualueelle tulisi hankkia pihakalusteita. A talon kellarissa varastoituna olevat pihapenkit ovat tyydyttävässä kunnossa. Kiinteistön pihaalueella on pieni lasten leikkialue. Lukumäki, hiekkalaatikko ja keinut ovat välttävässä kunnossa. Hiekkalaatikon reunapuut ja liukumäen puurakenteet ovat kuluneita. Niiden kiinnitykset ja kunto tulee tarkastaa vuosittain.

Pihakeinusta puuttui kolme keinua ja kahden keinun kumiset kettinginsuojat

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

15

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

olivat kuluneet ja rikkoutuneet. Lasten turvakeinu oli tyydyttävässä kunnossa.

Leikkialueen maanpinta keinujen alueella ei täytä sille asetettuja turvanormeja (EN 1176-x ja 1177). Leikkialueen kumimatto ei ole riittävän kimmoisa.

Kuva 5.

Metalliset kuivaustelineet, mattotelineet sekä pihakeinu ja liukumäen teräsrunko ovat maalipinnoiltaan välttävässä kunnossa. Kuivaustelineen narut ovat likaantuneet puista tippuvan mahlan ja siitepölyn vaikutuksesta.

Kiinteistön etelä- ja pohjoisrajan raja-aitana on puurakenteinen lauta-aita. Aita on painekyllästetystä puusta tehty ja hyvässä kunnossa.

Lasikuiturunkoinen lipputanko on huoltamatta. Lipputangon tarkastuksessa havaittiin lipputangossa vihreää kasvillisuutta, Se on osittain sammalkasvuston vihertämä. Lipputangon laakerit ovat todennäköisesti jumissa, naru ja muoviset lipun kiinnikkeet olivat tyydyttävässä kunnossa.

Toimenpide-ehdotukset  Uusien pihavarusteiden hankkiminen esim. paripihakeinu ja pöytäkalustoja.

Vanhat pihakalusteet tulee inventoida, kunnostaa vaurioituneita osin ja rikkinäiset käyttämättömät pihakalusteet tulee viedä kierrätyskeskukseen.  Lasten leikkialue tulee kunnostaa. Keinujen ja liukumäen alapuoleinen maanpinta tulee uusia turvanormien mukaiseksi. Hiekkalaatikkoon uusittaan hiekka ja keinun keinulaudat uusitaan. Leikkialue ja -varusteet tulee huoltaa ja kunnostaa säännöllisesti. Vastuu leikkialueen kunnossapidosta on taloyhtiön hallituksella.  Metallisten pihavarusteiden huoltomaalaus.  Lipputanko tulee huoltaa säännöllisesti esim. kerran kahdessa vuodessa.

Ulkopuoliset rakenteet (D9) A talon betonirakenteinen kellariporras on välttävässä kunnossa.

Kellariportaiden porrasaskelmat ja lattiatasot ovat kuluneita ja betonipinta rapautunutta. A talon takapihan sisäänkäyntien metallirunkoisten puuportaat ovat myös välttävässä kunnossa. Portaista puuttuvat kaiteet ja B porrashuoneen portaat kallistavat ulospäin maan painumisesta johtuen.

Portaiden kallistusta on korjattu hitsaamalla runkoon pituutta alimmaisen askeleen kohdalta. Hitsaus on hieman epämääräisen näköinen ja sen kestävyys tulisi tutkia. Kummankin portaiden lankkuaskelmat olivat osittain huonossa kunnossa ja osittain heikosti kiinnitetty sekä metallirungon paalipinta hilseilee.

Kiinteistön pihamaalla on yksi kevytrakenteista puurunkoista maanvaraisesti rakennettua urheiluväline/pyörävarastoa. Maata vasten olevat puiset painekyllästetyt ulkoseinien alasidepuut ovat tyydyttävässä kunnossa ja puurunko tuntui tukevalta. Julkisivujen paneeleissa varsinkin eteläpuolella havaittiin halkeamia, maalipinta paikoin hilseili ja valoaukkoina toimivat

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

16

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

lasikuituvalokatteet ovat huonossa kunnossa. Pulpettikattoinen bitumikermikate on tyydyttävässä kunnossa. Vuotoja ei havaittu. Varaston lattiapintana on sorapintainen maapohja. Varaston puurakenteinen ovi oli kulunut ja kolhuinen.

Autotallit ovat teräsprofiilirunkoisia. Ulkoverhouksena ovat muovipinnoitetut profiilipellit ja vesikattona ovat sinkkipintaiset profiilipellit. Autotallien lattioina ovat maanvaraiset betonilaatat. Autotallit ovat hyydyttävässä kunnossa.

Autotalien peltien pinnoitus on auringon haalistamat ja takaseinä on osittain töherretty spray-maalilla. Autotallin takana on yksi muurahaispesä, joka voi aiheuttaa haittaa muutamissa autotalleissa.

Kiinteistön jätehuoltopiste sijaitsee autopaikoitusalueen pohjois-länsinurkassa.

Jätehuoltopisteen alusta on asfaltoitu ja sen yhdellä sivulla on lyhyt lauta-aita.

Aita on tehty painekyllästetystä puusta ja sen kunto on välttävä. Kierrätysastiat on jaettu uuden jätelain mukaisesti. Poltettavalle jätteelle on kaksi 1000 litran teräskonttia. Toisen kontin pohja oli lähes ruostunut irti ja toinen kontti oli juuri vaihdettu uuteen. Biojätteelle on 2 kpl 280 litran uutta muoviastiaa ja metallinkeräykselle 1 kpl 660 litran muovisia kierrätysastioita.

Kierrätyspaperille on 2 kpl ja kierrätyslasille 1 kpl 360 litran muovisia kierrätysastioita. Postilaatikkomallinen paristojen kierrätysastia on toimivassa kunnossa. Astioiden lukumäärä näyttää olevan tyhjennysväliin nähden riittävä ja kierrätystaso on hyvä. Jätehuoltoyhtiö on Lassila & Tikanoja. Kuva 7.

Toimenpide-ehdotukset  Kellariportaiden ja sisäänkäyntien portaiden kunnostus salaojien uusimisen yhteydessä.  Urheiluväline/pyörävaraston oven kunnostus ja huoltomaalaus maalaus.

Julkisivupaneelien huoltomaalaus ja valokatteiden uusiminen.  Autotallien huolto ja kunnostukset kuuluvat tallinomistajien hoitovastuulle.  Jätehuoltopisteen ympärille tulee rakentaa aitaus. Aitaus voisi olla vastaava kuin pihan lauta-aita. Poltettavan jätteen toinenkin kontti tulee uusia.

Perustukset, sokkelit, alapohjat (F1) Perustuksissa ei havaittu painumia tai muita rakenteellisia vikoja.

Rakennusten rakennusaikaisten piirustusten mukaan perustukset ovat paikalla valettuja anturoita, elementtirakenteisia perusmuureja ja sokkelipalkkeja. Rakennukset on perustettu paaluttamalla. Kiinteistöllä ei ole käytettävissä rakennepiirustuksia. A talon kellarikerroksen alapohjarakenteet ovat maanvaraisia, tiivistetyn hiekkakerroksen ja muovikalvon päälle tehtyjä teräsbetonilaattoja, joissa pintakäsittelynä maalaus tai muovimatto.

Rakennuksien sokkelit ovat ulkopuolelta maan yläpuolisilta osin pintakäsitelty sokkelimaalilla ja alapuolisin osin bitumisivelyllä vedeneristettyjä betonipintoja.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

17

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

Sokkelien maalipinta on tyydyttävässä kunnossa. Maalipinta on haalistunut eteläpuolen sokkeleissa auringon valon vaikutuksesta. Maapinnan painumisen vaikutuksesta sokkeleissa on tullut esille bitumisively.

A ja B talojen ryömintätiloissa on maapinnalta hienoa hiekkaa.

Hiekkakerroksen päälle on asennettu muovikalvot. Ryömintätilojen ulkoreunoilla maan pinnalla ja muovikalvojen alapinnassa on paikoin havaittavissa kohonneen kosteuden aiheuttamaa suolakidemuodostumia ja homekasvustoa. Kuva 8. B talon eteläpäädyssä on havaittavissa ajoittaisen tulvimisen merkkejä. Kuvat 9 ja 10. Ryömintätilan tulviminen viittaa salaojien toimimattomuuteen. Ryömintätiloissa on runsaasti rakennusaikana ja eri kunnostuksien yhteydessä jätettyä rakennusjätettä ja ylimääräistä tavaraa (esim. kylmäkoneiden osia on jätetty ryömintätilaan). Kuva 11.

Asuntojen välipohjista ei ollut rakenteellista huomauttamista.

Pintoja on käsitelty kohdassa 3.2.

Toimenpide-ehdotukset  Maanpinnan alapuoleisten sokkeleiden kunnostus, veden- ja routaeristys salaojajärjestelmän uusimisen yhteydessä.  Ryömintätilojen homeisten maanpintojen saneeraus ja ryömintätilojen siivous ylimääräisistä tavaroista salaojien kunnostuksen yhteydessä.

Rakennusrunko (F2) Ei rakenteellista huomauttamista rungon osalta.

Rakennuksen kantavia pystyrakenteita ovat betonielementtirakenteiset 160 mm paksuiset väliseinät sekä päädyissä 120 mm paksuiset teräsbetoniseinät.

Jäykistävinä rakenteina ovat teräsbetonielementtirakenteiset porrashuoneseinät. Kantavina vaakarakenteina ovat 200 mm teräsbetonilaatat, joiden pinta teräshierretty.

Toimenpide-ehdotukset  Rungon osalta ei kunnostustoimenpiteitä seuraavien 10 vuoden aikana.

Runkoa täydentävät rakenteet, kevyet väliseinät (F52) Asuinhuoneistojen sisäiset kevyet väliseinät ovat (myös kylpyhuoneiden osalta) lastulevyseiniä puurungolla. Kellari- ja 1. kerroksen väliseinät ovat puhtaaksi muurattuja moduulikalkkihiekkatiiliseiniä. A talon kellarin huonetiloissa olevat alakatot ovat levytetty kipsilevyillä.

Toimenpide-ehdotukset

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

18

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

 Pesuhuoneiden kunnostuksen yhteydessä kipsi- ja lastulevyt vaihdetaan kosteuden kestäviin Kaakeliluja-levyihin.  A- ja B-talojen 1. kerroksen sekä A-talon kellarin huonetiloissa on käytetty lujalevy, jotka sisältävät asbestia. Niitä purettaessa tai rei’ittäessä tule huomioida työturvallisuus. Purku- tai rei’itystyö tulee tehdä asbestipurkutyönä. Lujalevyjä havaittiin ainakin saunaosastojen WC:den seinissä sekä talouskellareiden seinissä ja katoissa.

Väestönsuoja (F21) Kiinteistössä on rakennusaikaisen luokituksen mukainen S1-luokan väestönsuoja. Väestönsuojan ilmastointilaitteet ovat alkuperäiset ja huoltamatta. Väestönsuojan varustelaatikko ja muut varusteet löytyivät väestönsuojasta ilmanvaihtolaitteiden vierestä. Väestönsuojan varusteet olivat päivitettyjä. Viemärin sulkuventtiili havaittiin tarkastuksen yhteydessä olevan ruostunut täysin auki. Mikä tarkoittaa että väestönsuoja ei ole toimintakuntoinen. Väestönsuojasta havaittiin selkeästi viemärin hajua, kun väestönsuojan lattiakaivo oli kuiva tarkastushetkellä. Kaivon pohjalla oli hiekkaa. viemärin haju levisi irtaimistovaraston puolelle väestönsuojan avoimesta ovesta.

Väestönsuojan oven ja luukun kumitiivisteet ovat vielä elastisessa ja toimivassa kunnossa. Mutta oven tiiviste ei ole kauttaaltaan kiinni.

Väestönsuoja tulisi läpäistä tiiveyskokeen, joka suoritetaan väestönsuojan tarkastuksen yhteydessä. Väestönsuojan varapoistumistienä toimiva betonikuilu oli siistissä kunnossa. Käytävällä oli muutama tiiliskivi.

Väestönsuojan rakenteissa ei havaittu kosteusvauriojälkiä.

Kiinteistölle on tehty Talon Turvallisuussuunnitelmaa, mutta sen päivittäminen on jäänyt tekemättä. Sisäministeriön 1.9.1995 voimaan tulleen määräysten mukaan kiinteistön on organisoitava talosuojelutoiminta, jonka tehtävänä on väestönsuojan kunnossapito, kriisitilanteiden organisoiminen ja päivittäisen turvallisuuden ylläpito. Porrashuoneiden ilmoitustauluilta puuttuvat pelastautumissuunnitelmapiirustukset. Väestönsuojaan ei ole tehty määräaikaistarkastusta väestönsuojeluviranomaisen toimesta.

Kiinteistön väestönsuojaan ohjaavat merkinnät olivat asianmukaisessa kunnossa. Väestönsuojasta puuttuivat väestönsuojan asiakirjat. Väestönsuoja on asukkaiden irtaimistovarastokäytössä. Väestönsuojasta oli muutama valaisimen lamppu rikki. Sisäpintoja on käsitelty kohdassa 3.2.

Toimenpide-ehdotukset  Kiinteistön väestönsuojaan tulee tehdä väestönsuojan määräaikaistarkastus väestönsuojeluviranomaisen toimesta. Väestönsuoja laitteet ja varusteet huolletaan toimintakuntoon. Samassa yhteydessä laaditaan väestönsuojan asiakirjat ja arkistoidaan ne väestönsuojaan. Jatkossa väestönsuoja tulee tarkastaa ja koekäyttää esim. 5 vuoden välein kiinteistön sisäisenä

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

19

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

tarkastuksena ja määräaikaistarkastus 10 vuoden välein väestönsuojeluviranomaisen toimesta.  Kiinteistön porrashuoneiden ilmoitustaulujen viereen tulee laatia laminoidut pelastautumissuunnitelmapiirustukset, johon merkataan hätäpoistumisreitit, pelastustiet ja palosammuttimien sijainnit ym.

Julkisivut (F3) Ulkoseinät (F31) Rakennuksen julkisivut ovat harjattuja betonipintaisia SW-elementtejä, joissa pintakäsittelynä on silikonihartsiperusteinen StoSilco Color Fill julkisivumaali.

Julkisivukunnostus on tehty vuonna 2004 kevytkorjauksena. Julkisivun betonija maalipinnat ovat silmämääräisen tarkastuksen perusteella hyvässä kunnossa. Kuvat 1- 4.

Julkisivuelementtien elastisten saumauksien uusimisen ajankohtaa ei ole tiedossa. Ne ovat silmämääräisen tarkastuksen perusteella vielä hyvässä kunnossa. Elementtisaumoja on osittain kunnostettu julkisivun korjauksen yhteydessä vuonna 2004. Julkisivun maalauksen yhteydessä elementtisaumat on maalattu yli. Saumoissa on nähtävissä maalipinnan halkeilua, mikä ei vaikuta elastisen saumamassan tekniseen toimivuuteen. Maalipinnan halkeilulla on vain ulkonäöllistä haittaa. Päätyjen sokkeleissa on paikoin ilkivaltaisesti rikottu ja rei’itetty saumauksia.

Toimenpide-ehdotukset  Sokkeleiden vaurioituneet maalipinnat ja elastiset saumaukset tulee paikkakorjata salaojien uusimisen yhteydessä.

Ikkunat (F32) Ikkunat ovat kolmilasisia puurakenteisia MSK- ikkunoita, jotka avautuvat sisäänpäin. Sisäpuitteet on kytketty yhteen. Ikkunoissa on tuuletusluukut.

Ikkunoiden Pinotex Extra puunsuojakäsittely on suurelta osin tyydyttävässä kunnossa. Ikkunat on pintakäsitelty ulkopuolelta julkisivukunnostuksen yhteydessä vuonna 2004. Osakkaat ovat huoltokäsitelleet ikkunat huoneistosta käsin taloyhtiön hankkimalla puunsuojalla. Muutamien huoneistojen ikkunoiden sisällä olevien karmien ja puitteiden puunsuojakäsittely oli tarkastushetkellä tekemättä. Näissä asunnoissa aurinko on polttanut puunsuojan kokonaan pois ja puupinnat olivat paljaat. Kuvat 12, 13 ja 14.

Parvekeseinien isot ikkunat olivat hankalasti käsiteltäviä, ja niiden puitteet olivat muutamissa ikkunoissa vääntyneitä. Ikkunoissa on yksinkertainen tiivistys. Tiivisteet olivat pääosin tyydyttävässä ja osittain huonossa kunnossa.

Tiivisteitä on uusittu osakkaiden toimesta. Osakkaat ovat tiivistäneet ikkunat

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

20

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

pääosin ympäri eivätkä ole jättäneet yläkarmista 1/3 tiivistämättä. Ikkunoiden yläkarmien tiivistämättömät raot on tarkoitettu korvausilma-aukoiksi.

Muutamissa ikkunoissa on vielä jäljellä alkuperäiset puuvillakudostiivisteet, joiden ilmatiiveys on huono. Ikkunoiden vesipeltien kallistukset ovat riittävät.

Ikkunoiden ulkopuolen alapuitteisiin on uusittu alumiiniset suojalistat. Listat olivat hyvässä kunnossa. Tuuletusikkunoiden pitkäsalvat (lukitusmekanismit) ovat osittain kuluneita ja niiden toiminta oli jäykkää. Pitkäsalpojen mekanismien öljyämisellä säännöllisesti esim. kerran vuodessa, voidaan niiden toiminta ja käyttöikää lisätä.

Toimenpide-ehdotukset  Puurakenteiset kolmilasiset ikkunat ovat pääosin vielä toimivassa kunnossa vaikka niiden tekninen käyttöikä on lopussa. Ikkunoiden sisäpuoleinen huoltokäsittely voidaan tehdä vielä osakkaiden toimesta. Taloyhtiö hankkii puunsuoja-aineen. Samassa yhteydessä suositellaan ikkunoiden tiivisteiden tarkastusta ja uusimista huonokuntoisten tiivisteiden osalta.  Laaditaan tiedote osakkaille ikkunoiden korvausilmareiteistä huolehtimisesta (yläkarmeista 1/3 tulee olla tiivistämättä) ja tuuletusikkunoiden pitkäsalpojen öljyämisestä (esim. kerran vuodessa). Rikki olevat pitkäsalvat tulee uusia huoltomiehen toimesta. Mikäli korvausilman saantia parannetaan tuuletusluukkuihin asennettavilla korvausilmaventtiileillä, ikkunat voidaan tiivistää ympäri.  Asuntojen ikkunat tulee uusia nelilasisiin matalaenergiaikkunoihin alumiiniulko-puitteilla varustettuina. Nykyaikaisten matalaenergiaikkunoiden U-arvo on alle 0,8 W/m2K. Uudet matalaenergia-ikkunat ovat huoltovapaampia sekä ääni- ja lämpöteknisesti vanhoja ikkunoita parempia.

Ikkunavalinnoissa tulee huomioida ulkoikkunaan ulkopintaan kondenssivapaa pinnoite. Vanhoja ikkunoita suositellaan käytettäväksi loppuun ja niiden uusiminen tulee tehdä PTS 10-vuotiskauden loppupuolella.

Ulko-ovet (F33) Porrashuoneiden pääsisäänkäyntien teräskehysovet ovat kaksilehtisiä ovia, joiden toisessa ovipuoliskossa on paniikkisalpa. Salpamekanismit olivat jäykkiä ja huoltamatta. Ovien ikkuna-aukot ovat varustettuna yksinkertaisilla laseilla. Ulko-ovien lämmöneristävyys on huono. Sisäänkäyntien teräskehysovien maalipinta on tyydyttävässä kunnossa. Ovissa on potkupellit ja ovensulkijat. Sisäänkäyntien ovet olivat toimivassa kunnossa ja niissä on toimiva sähkölukitus. Kuva 15.

A talon porraskäytävien takapihan sisäänkäyntien teräskehysovet ovat yksilehtisiä ovia. Ovet ovat rakenteeltaan vastaavia kuin pääsisäänkäyntien ovet. Niiden lämmöneristävyys on huono. Ovet olivat toimivassa kunnossa.

Huoneistojen puurakenteiset porrastaso-ovet ovat kasinkertaisia ovia. Ulkoovet ovat viilupintaisia ja kirjeluukuilla varustettuja palo-ovia ja sisäovet ovat Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

21

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

puolestaan tehdasmaalattuja laakaovia. Porrashuoneovet ovat suhteellisen hyvässä kunnossa. Porrashuoneovissa ei ole tiivisteitä ja niiden ääneneristävyys on tyydyttävää luokkaa. Porrashuoneiden käytäväovet ovat vastaavia viilupintaisia palo-ovia kuin huoneistojen porrashuoneovet. A talon kellarikäytävän laakaovet rakenteeltaan ja toimivuudeltaan hyvässä kunnossa.

Kellarin sisäänkäynnin ulko-ovi on uusittu ja hyvässä kunnossa.

Parvekeovet ovat kaksinkertaisia sisään ja ulos aukeavia puuovia ilman lasiaukkoa. Ulko-ovet ovat ulko- ja sisäpuolelta paneloituja. Sisäovet ovat eristettyjä laakaovia. Ovien tiiveydet ovat osittain puutteelliset kierojen ovien ja puutteellisen tiivistyksen vuoksi. Kuva 14. Parvekesisäovien pitkäsalvat (lukitusmekanismit) ovat osittain kuluneita ja niiden toiminta oli jäykkää.

Pitkäsalpojen mekanismien öljyämisellä säännöllisesti esim. kerran vuodessa, voidaan niiden toiminta ja käyttöikää huomattavasti lisätä. Kuva 13.

Urheiluväline/pyörävaraston ja A talon kellarin puurakenteiset paneelipintaiset ovet ovat huonossa kunnossa. Ovissa on kolhuja ja pintakäsittely on osittain kulunut.

Kiinteistön ovilukot ovat yhtenäisesti sarjoitettu vanhalle Abloy:n Execavaimelle soveltuvaksi. Abloy:n Exec-avaimen tuotesuoja on rauennut, jolloin avaimen kopiointi on vapaata. Avainturvallisuus on huonontunut. Osaan huoneisto-oviin on asennettu varmuuslukkoja sekä murtosuojarautoja osakkaiden toimesta.

Toimenpide-ehdotukset  Sisäänkäyntien ulko-ovien uusiminen alumiinirakenteisiin eristettyihin ovielementteihin.  Asuntojen parvekeovet uusitaan ikkunoiden uusimisen yhteydessä matalaenergiaoviin alumiiniulko-kuorella varustettuina. Nykyaikaisten matalaenergiaovien U-arvo on alle 0,7 W/m2K. Uuden teknologian parvekeovet ovat huoltovapaampia sekä ääni- ja lämpöteknisesti vanhoja ikkunoita parempia.  Porrashuoneiden käytäväovien pintakäsittely (lakkauskäsittely).  Parvekeovien pitkäsalpojen öljyämisestä laaditaan tiedote asukkaille.  Urheiluväline-/ pyörävarastojen ovien ja A talon kellarioven kunnostukset ja huoltomaalaukset.

Julkisivun täydennysosat (F34) Parvekkeet ovat ulosvedettyjä ja betonielementtirakenteisia. Kaikissa huoneistoissa on parveke. Vähän yli puoleen asuinparvekkeisiin on asennettu parvekelasit. Asuinparvekkeet on kunnostettu parvekekorjauksen yhteydessä A talon osalta vuonna 1997 ja B talon osalta -98. Lisäksi parvekkeet on paikkakorjattu julkisivukunnostuksen yhteydessä vuonna 2004.

Parvekerakenteet olivat silmämääräisen tarkastuksen perusteella Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

22

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

tyydyttävässä kunnossa. Parvekekaiteissa ja -pielissä havaittiin paikoin raudoitteiden ruostumisesta aiheutuneita betonipinnan halkeamia. Kuvat 2, 4 ja 17.

Parvekelaatat (etureunat, lattiat ja katot) ovat maalattu kunnostuksen yhteydessä Tikkurilan Kivisil julkisivumaalilla. Parvekelattioiden maalipinta hieman hilseili lasittomissa tarkastetuissa parvekkeissa. Parvekelattiat on aikoineen maalattu yksikomponentisella Belzone Membraani lattiamaalilla.

Värisävy liuskeharmaa. Parvekelattioiden vedenheittäjät ovat alkuperäisiä ja lyhyitä. Parvekelattioissa ovat yleisesti puuritilät. Yhdessä lasitetussa parvekelattiassa on kokolattiamatto. Parvekelattioihin saa asentaa vain niihin tarkoitettuja huokoisia ”hengittäviä” mattoja, joiden alapuolella ovat kuminystyrät. Liian tiiviit parvekematot pitävät lattian pidempään kosteana ja vaurioittavat parvekelattian pintaa. Parvekkeiden betonirakenteiset parvekekaiteet ovat maalipinnaltaan hyvässä kunnossa. Yhden tarkastetun asunnon parvekekaiteessa havaittiin kosteuden aiheuttamaa maalipinnan hilseilyä. Kuva 16.

Rakennuksien talotikkaat on huoltomaalattu julkisivukunnostuksen yhteydessä. Talotikkaisiin ei ole asennettu turvakiskoja.

Toimenpide-ehdotukset  Hilseilevien alueiden paikkaukset tulee tehdä huoltotoimenpiteinä. Samalla tutkitaan ja poistetaan vaurion aiheuttaja (esim. parvekelasien vedenohjaukset).  Parvekkeiden lasitus pidentää huomattavasti parvekkeen käyttöikää.

Lasitetut parvekkeet ovat paremmassa kunnossa. Taloyhtiön tulee suositella että kaikki osakkaat asennuttaisivat parvekelasitukset.  Talotikkaisiin tulee asentaa turvakiskot.

Yläpohjarakenteet (F4) Yläpohja (F41) Rakennusten singelipäällysteinen kumibitumikermikate on tyydyttävässä kunnossa. Kiinteistöllä ei ole vesikatteen kunnostuksesta laadittuja kunnostussuunnitelmia, joista ilmenisivät kunnostuksen tekotapa. Vesikatteen kunnostuksesta löytyi takuutodistus josta ilmenee että uusi vesikate on asennettu vanhan vesikatteen päälle ja uusi kate on 4 mm paksu S-kate.

Vesikatto on kunnostettu 28.5.2001. Samalla katteella on kunnostettu myös ulkovaraston vesikate 27.9.2001. Rakennusten katoille on asennettu 4 kpl alipainetuuletinta. Katon kaadot ovat kunnolliset ja suojakivetys on peittävä.

Parvekekattoihin ja sisäänkäyntien lippoihin on uusittu kaksinkertainen kumibitumikermikate julkisivukunnostuksen yhteydessä vuonna 2004.

Samassa yhteydessä parvekekattoihin on uusittu vesikourut ja syöksytorvet sekä lippoihin on asennettu uudet ulosheittäjät.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

23

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

Nykyään vaadittavia vesikaton räystäskorotuksia ei ole tehty vesikattojen kunnostuksen yhteydessä Kattoliiton ja RT-kortiston ohjeiden mukaisiksi.

A ja B talojen suojakivetykset ovat muutamin paikoin sammaloituneet.

Vesikattojen kunnostuksien yhteydessä vanha suojakivetys on asennettu takaisin. Vanhaan puhdistamattomaan suojakivetykseen on jäänyt humusta ym. roskia, mikä hidastaa vesieristeen kuivumista ja edistää sammalkasvustoa. Runsas sammalkasvusto ja kostea singeli vähentävät vesikatteen käyttöikää. Kuva 18.

Vesikaton kantavat puiset kattorakenteet on tuettuna teräsbetoniholvin päältä.

Kattoluukuista tehtyjen havaintojen perusteella yläpohjan tuuletus on toimiva ja puiset kattorakenteet olivat hyvässä kunnossa. Yläpohjan eristepaksuus on rakennuslupapiirustusten mukaan 125 mm PV-AL + 30 mm PV-100 L mineraalivillaeristystä. Eristeiden kuntoa ei voitu tarkastaa tarkastusluukkujen ahtauden vuoksi.

Toimenpide-ehdotukset  Vesikattojen singelin pesu ja sammaleen, havunneulasten ja oksien puhdistaminen tulee tehdä vesikaton huolto- ja kunnostustoimenpiteitä yhteydessä. Vesikaton tarkastus ja huolto tulee tehdä vuosittain, mikä pidentää huomattavasti vesikatteen käyttöikää.  Vesikatolla olevat tuuletusviemäreiden päihin tulisi asentaa Uponorin valmistamat jäätymissuojat, Hajustop (LVI-n:o 2368 011), jotka estävät tuuletusviemäriä jäätymästä.

3.2

Tilojen rakennustekninen kuntoarvio

Yleistilat (F5, F6, F7) Sisäänkäynti ja porrashuone Porrashuoneessa on maalatut seinä- ja kattopinnat sekä lattiassa vinyylilaatoitus. Seinäpinnoilla havaittiin muutamia kolhuja ja naarmuja.

Seinien ja kattojen maalipinnat olivat tyydyttävässä kunnossa. Porrastasojen katoissa ovat äänieristyslevyt, joissa on muutamia ajan saatossa tulleita kolhuja. Porrashuoneiden ylimmissä kerroksissa poistoilmaventtiilin ympärillä havaittiin kosteuden aiheuttamia värimuutoksia ääneneristyslevyissä.

Siivouksen taso porrashuoneessa ja käytävillä oli tarkastushetkellä hyvä.

Porrastasojen reunoissa ja katoissa havaittiin lattian pesuvedestä aiheutuneita valumajälkiä. Ulko-oven edustan lattiassa havaittiin rikkoutuneita ja irti olevia vinyylilaattoja. Vinyylilaatat sisältävät asbestia.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

24

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

Porrashuoneiden käytävissä (saunaosastoihin ja kylmähuoneisiin) on vastaavia kuin porrashuoneissa. Käytävien alakatot ovat levytetty lujalevyllä, jotka sisältävät asbestia. Katot ovat siistissä kunnossa. A talon käytävien portaiden taustaseinästä on lohjennut vinyylilaatoista paloja. Vinyylilaatat sisältävät asbestia.

Muut yleistilat Muut yleistilat sijaitsevat A talon kellarikerroksessa ja rakennusten ensimmäisissä kerroksissa. A talon kellarikerroksessa sijaitsevat pesula, kuivaushuone, lämmönjakohuone, siivouskomero, WC, sähköpääkeskuskomero, puhelinkomero, askarteluhuone, irtaimistovarastot ja väestönsuoja. Rakennusten ensimmäisissä kerroksissa sijaitsevat saunaosasto ja kylmähuoneet porrashuoneittain. Urheiluväline- ja pyörävarasto sijaitsee rakennusten välisessä piharakennuksessa.

Pesula Pesula on alkuperäisessä kunnossa. Pesulan lattiassa on klinkkerilaatoitus sekä pesukoneen ja pesualtaan vastaisella seinällä on puolilaatoitus. Muilta osin seinät ja katto on maalattuja. Taustalaatoituksen ylimmässä laattarivissä havaittiin olevan osittain irti ”kopoa”. Seinässä oven vieressä havaittiin halkeama. Lattian klinkkerilaatoissa havaittiin kohonnutta kosteutta ulkoseinän vieressä ja pesukoneen poistovesikaukalossa 8,0 % E3 märkä. Kun keskilattialta mitattiin kuivia kosteusarvoja 4,7-4,9 % E3. Poistovesikaukalon lattiakaivon kohdalta seinästä kahden laattarivin alueelta mitattiin kohonnutta kosteutta 10,0-12,0%. Pesula on vielä suhteellisen hyvässä kunnossa.

Pesulan siivouksessa oli hieman puutteita, kuten lattiakaivot olivat pesemättä.

Pesukoneen poistovesikaukalon lattiakaivon kansi oli lähes tukossa nukasta ja tuuletusikkunan hyttysverkko oli lähes tukossa. Kuva 19. Katso myös kohta Vesi- ja viemärikalusteet (G25), Pesutuvan vesi- ja viemärikalusteet.

Kuivaushuone Kuivaushuoneessa on ollut päävesijohdon liittimen korroosiovaurion aiheuttama vesivahinko. Kuivaushuone on kunnostettu vesivaurion kuivatuksen jälkeen. Tarkastuksen yhteydessä ulkoseinien vierestä noin 20 cm leveydeltä ja seinien alareunasta noin 5 cm korkeudelta mitattiin vielä kohonneita kosteusarvoja 8,0 E3 märkä. Uusi maalipinta hilseili näiltä aluilta.

Seinä- ja kattopinnat ovat valkoisiksi maalatuja ja siistissä kunnossa.

Kuivaushuoneessa olivat toimivat kuivausnarut. Kuva 20. Kuivaushuoneen tuuletusikkunan mekanismi oli öljyämättä ja tiukka. Ulkoseinä korvausilmaventtiilin ympäriltä oli likainen. Kuivaushuone oli siivottu ja siistissä kunnossa.

Lämmönjakohuone

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

25

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

Lämmönjakohuone on sisäpinnoiltaan hyvässä kunnossa. Betonilattia, seinät ja katto on maalattu lämmönvaihtimen uusimisen yhteydessä.

Lämmönjakohuoneen siivoustaso on tyydyttävä. Lattiakaivo oli likainen.

Lattiakaivon läpi on kytketty kuivaushuoneen kondenssikuivaimen viemäriputki. Tilaan on varastoitu kiinteistön huoltotarvikkeita.

Lämmönjakohuoneessa on suhteellisen hyvin huoltotarvikkeille soveltuvaa hyllytilaa.

Siivouskomero Siivouskomero on alkuperäisessä ja välttävässä kunnossa. Maalattu betonilattia on kulunut, likainen ja maali hilseilee ulkoseinän vierestä.

Lattiasta ulkoseinän vierestä mitattiin kohonnutta kosteutta 6,0-7,9% E3 märkä, kun keskilattialta mitattiin kuivia kosteusarvoja 4,0-5,0% E3 kuiva.

Valkoisiksi maalatut seinä- ja kattopinnat ovat hieman likaantuneet. Kapeat lastulevyhyllyt ja laudasta tehty ripustin ovat aikansa eläneet. Kuva 21.

Siivouskomerosta puuttuvat asianmukaiset siivousvälineiden säilyttämiseen ja huoltamiseen soveltuvat kalusteet. Roskis oli tarkastushetkellä täynnä.

Katonrajassa sijaitsevan sähköjohtojen suojakourun kiinnitys oli puutteellinen.

Sähkökaapelit kulkevat kuuman käyttövesiputken päältä, kohtaan on laitettu rätti väliin.

Yleis-wc WC:n on alkuperäisessä ja tyydyttävässä kunnossa. Muovimatto lattiassa sekä seinä- ja kattopinnat ovat valkoisiksi maalatuja. Lattiasta muovimaton päältä mitattiin kohonnutta kosteutta 7,9% E3 märkä.

Sähköpääkeskuskomero Sähköpääkeskuskomero on alkuperäisessä kunnossa. Lattiassa on huonokuntoinen muovimatto sekä seinä- ja kattopinnat on maalattuja.

Muovimatto on käyttöikänsä lopussa ja uusimisen tarpeessa. Sähköpääkeskuskomeroon oli jätetty vain muutamia vanhoja vaihdettuja sähkökalusteita, jotka tulisi siivota pois. Tila oli kauttaaltaan siistissä kunnossa.

Puhelinkomero Puhelinkomero sisäpinnat ovat maalattuja. Oven avain ei ole kiinteistö sarjassa, mikä on vanhentunut käytäntö. Lattialla on runsaasti johdonpätkiä, pölyä ja maalipinta kulunut. Tilaa ei ole siivottu.

Talon miehen varasto (askarteluhuone) Huoneen sisäpinnat ovat maalattuja. Lattia on maalattu uudelleen. Maalipinta hilseilee ulkoseinän vierestä, josta mitattiin kohonnutta kosteutta 6,4 % E4 märkä. Huoneessa sijaitsee putkikotelo, josta lähtevät putket toiseen taloon.

Putkikotelossa ei ole tarkastusluukkua. Seinä- ja kattopinnat ovat maalattuja

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

26

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

ja tyydyttävässä kunnossa. Tilassa säilytetään huoltomiehen tavaroita. Tila on siivouksen tarpeessa.

Kausisäilytys (peli- ja kokoushuone) Huoneen sisäpinnat ovat maalattuja. Lattia on maalattu uudelleen ja siistissä kunnossa. Huone on käytössä urheilu- ja kokoustilana. Seinä- ja kattopinnat ovat maalattuja ja tyydyttävässä kunnossa.

Kellarin käytävä Käytävän sisäpinnat ovat maalattuja. Lattia on maalattu uudelleen ja siistissä kunnossa. Ulko-oven edustalla ja lattiakaivon ympäriltä lattian maalipinta hilseilee runsaasti. Lattiapinnalta mitattiin kohonnutta kosteutta 6,3% E4 märkä. Kellariportaiden alatasolla lattiassa on muovinen kuivakaivo, jonka poistoputki on liitetty kellarikäytävän lattiakaivoon. Seinä- ja kattopinnat ovat maalattuja ja tyydyttävässä kunnossa. Ilmoitustaulu on epäsiisti, uusittava.

Irtaimistovarasto Asukkaiden irtaimistovarastot sijaitsevat A talon kellarissa osittain väestönsuojassa ja osittain irtaimistovarastossa. Irtaimistovaraston maalatut seinä- ja kattopinnat ovat vielä tyydyttävässä kunnossa. Valkoiseksi maalatuissa seinä- ja kattopinnoissa on paikoin mustia sormenjälkiä, kolhuja ja hankaumia. Lämmityspattereiden yläpuoleiset seinät ovat tummentuneet.

Käytävällä ovat sinkityistä profiilipellistä tehdyt alakatot. Lattioiden maalipintapinnat on uusittu ja hyvässä kunnossa. Irtaimistovarastojen lattiat ovat jääneet maalaamatta ja epäsiistissä kunnossa. Teräsverkko- ja lautarakenteiset irtaimistovarastot ovat rakenteeltaan tyydyttävässä kunnossa.

Asukkaiden irtaimistovarastot olivat osittain täytetty vaatteilla ja tavaroilla lattiasta kattoon. Huomioitavaa on että irtaimistovarastojen lattiapinnalla säilytettäviä tavaroita ei korvata vesivahinkojen yhteydessä vakuutusyhtiöiden toimesta. Irtaimistovarastot ovat siivouksen tarpeessa. Asukkaiden irtaimistovarastot tulee vuosittain siivota ylimääräisestä tavaroista kiinteistön kevätsiivousten aikana. Käytävän lattiassa on pohjaviemärin tarkastuskaivo, jossa on ummehtunutta haju. Kaivon kannen reunoilla on jäljellä vanhoja valulautoja, kaivon pohja oli likainen ja siivouksen tarpeessa.

Väestönsuoja Väestönsuoja on sisäpinnoiltaan välttävässä kunnossa. Suojan betonilattian maalipinta on käytävän osalta kulunut ja hilseilee paikoin. Seinä- ja kattopinnat ovat betonipintaisia. Väestönsuojan rakenteissa ei havaittu kosteusvaurioita. Väestönsuojaa käytetään asukkaiden varastotilana.

Teräsverkko- ja lautarakenteiset irtaimistovarastot ovat tyydyttävässä kunnossa. Väestönsuojien viemärien vesilukot olivat kuivuneet ja väestönsuojassa oli aistittavissa hieman viemärin hajua. Katso myös kohta 3.1 F21.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

27

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

Saunaosastot Porrashuoneittain sijaitsevia saunaosastoja on yhteensä kuusi kappaletta, joita on osittain kunnostettu. Pesuhuoneissa ovat alkuperäiset seinälaatat ja saumaukset. Laatoituksissa havaittiin paikoin irti olevia laattoja ”kopoa”, pintakosteusmittarilla kohonnutta kosteutta ja muutamissa alimmissa laatoissa oli lohjennut paloja irti. Saumalaasteissa oli halkeamia ja paikoin homekasvuston aiheuttamia tummentumia. Saunaosastojen lattioihin on uusittu muovimatot. Saumojen hitsaukset ja ylösnostot olivat hyvässä kunnossa. Pintakosteusmittarilla ei havaittu kohonnutta kosteutta. Lattiakaivot ovat alkuperäisiä muovikaivoja. Lattiakaivojen korotusrenkaan läpi on asennettu kylmähuoneiden kupariset kondenssiputket. Kiristysrenkaat olivat suurimmalta osin kireitä. Pesuhuoneiden kattojen alkuperäiset ja osittain uusitut kattopaneelit olivat suurelta osin hyvässä kunnossa.

Korvausilmaventtiilien ympärystät olivat likaisia. Lämmityspatterissa oli paikoin maalipinnan lohkeilua ja ruostevaurioita. Saunojen seinä- ja kattopaneelit sekä lauteet ovat suurelta osin hyvässä kunnossa. E portaan saunan lauteissa oli kosteuden aiheuttamaa tummentumaa. Sähkökiukaat ovat kaikilta osin uusittu erivaiheissa. F portaan kiukaan seinäkiinnitys oli osittain irti.

Saunaosaston pukuhuoneet, WC:t ja niiden kalusteet olivat siistissä kunnossa. Saunaosastojen muutama lasiovi oli liukunut saranakiinnityksestä niin että lasiovi osui karmiin. Saunaosastojen valaisimien kuvut olivat pölyisiä.

Kylmäsäilytystilat Porrashuoneittain sijaitsevat kylmiöt ovat alkuperäisessä kunnossa. Seinissä on pintakäsittelemättömät lujalevyt, jotka sisältävät asbestia. Lattioissa ovat muovimatot. Kylmiöiden katoissa kylmäpattereiden yläpuolella havaittiin pilkkumaista homekasvustoa ja ulkoseinillä korvausilmalautasventtiilien ympärystät olivat likaisia. Katoissa levyjen saumoissa ja poistoilmaventtiilien ympärillä havaittiin kosteusvaurioita. Kattorakenteeseen on muodostunut kondenssikosteutta. Kylmäsäilytystilojen Huurre-ovien tiivisteet olivat vanhentuneet, menettäneet kimmoisuuttaan ja likaiset lukituksen alueelta.

Ovien tiivisteiden kylmävuodot aiheuttavat kondenssia ja homekasvustoa tiivisteiden pinnalle. Kylmäsäilytyskomeroiden käyttöaste tulisi selvittää, sillä tarkastushetkellä komeroista oli noin puolet käyttämättöminä tai tyhjillään.

Käyttämättömissä komeroissa on asukkaiden jättämiä tavaroita ja osa komeroista oli likaisia. Komerot ovat siivouksen tarpeessa.

Urheiluväline/pyörävarasto Piharakennuksessa olevan urheiluväline/pyörävaraston seinä- ja kattopinnat ovat pintakäsittelemättömiä puulaudoituksia. Varastossa on sorapintainen lattiapinta. Varastossa on ummehtunut maakellarimainen haju.

Seinälaudoitukset ovat osittain tummuneita. Varastoissa on puurakenteiset pyörä- ja suksitelineet. Varastossa oli tarkastushetkellä jonkin verran pyöriä, jotka eivät ole käyttökunnossa. Pyörävarastojen siivoaminen tulee tehdä vuosittain kevätsiivouksen aikana.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

28

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

Autotallit Autotallit ovat osakkaiden hoitovastuulla. Autotallien sisäpinnat ovat sinkittyä profiilipeltiä ja lattiat käsittelemätöntä betonia. Autotalleja ei tarkastettu.

Tarkastuksen yhteydessä ei ollut yhtään tallia avoinna että tarkastus olisi voitu tehdä.

Toimenpide-ehdotukset  Siivouskomeroon tulee tehdä perusteellinen kunnostus, jonka yhteydessä kunnostetaan myös WC. Sisäpinnat kunnostetaan ja maalataan.

Siivouskomeroon uusitaan asianmukaiset vesikalusteet, siivousvälineiden säilytys- ja huoltovarusteet nykyisten vaatimusten mukaisesti (LVI-kortti 0610448, Siivoustilat).  Kylmähuoneiden kattorakenteista tulee tehdä kuntotutkimus rakenteita avaamalla, jossa selvitetään kosteusvaurioiden muodostumisen syyt. Lisäksi tulee tehdä kylmähuoneiden tarve- ja käyttöselvitys.  Puhelinkomeron lattiapinta tulee maalata siivouskomeron kunnostuksen yhteydessä.  Kellarikerroksen ulkoseinien viereisten lattiapintojen hilseilevät alueet tulee paikkamaalata sekä väestönsuojan ja irtaimistovarastojen lattiat hultomaalata salaojien korjaamisen jälkeen. Teknisten tilojen vesilukkoihin tulee lisätä veden haihtumista estävää ainetta hajulukkojen kuivumisen estämiseksi.  Kiinteistön yleisissä tiloissa ja varastoissa tulee tehdä jokavuotinen kevätsiivous kaupungin teettämän katujen hiekanpuhdistuksen jälkeen.

Asukkaat merkitsevät omat tavaransa lapuilla ja merkitsemättömät tavarat siivotaan taloyhtiön tilaamalle kierrätysjätelavalle. Kevätsiivouksen yhteydessä siivotaan irtaimistovaraston ja väestösuojan irtaimistovarastot sekä urheiluväline/pyörävarastot ylimääräisistä ja käyttämättömistä tavaroista.  Tekniset tilat; lämmönjakohuone, puhelinkomero, kompressorikomerot, väestönsuojan ilmanvaihtokojekomerot, sähköpääkeskuskomeron ja porrashuoneiden ryhmäkeskuskaapit tulee siivota vuosittain järjestettävän kevätsiivouksen yhteydessä. Huoltomies järjestää tilojen tavarat ja siivooja siivoaa sisäpinnat.  Kylmähuoneiden perusteellinen siivous osakkaiden ja osittain siivoojan toimesta kevätsiivouksen yhteydessä. Kylmähuoneiden ovien tiivisteiden uusiminen ja ovien puhdistaminen.  Saunaosastojen pienet kunnostukset ja huoltokorjaukset. Saunaosastojen kunto- ja kosteustarkastus asuntojen pesuhuoneiden tarkastuksen yhteydessä.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

29

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

Huoneistot Asuntojen tarkastuksissa kiinnitettiin erityistä huomiota kosteisiin tiloihin pesuhuoneisiin ja keittiöihin. Tarkastuksen kohteena oli kuusi asuntoa.

Tarkastetut asunnot olivat A8, B12, C18, D24, E33 ja F44.

Suurimmassa osassa asuntojen pesuhuoneissa on suoritettu eriasteisia korjauksia ja kunnostuksia. Tarkastuksessa havaittiin vielä muutamia alkuperäisessä kunnossa olevien pesuhuoneita, joiden seinissä ovat muovitapetit ja lattioissa muovimatto. Kuva 22. Tarkastuksessa havaittiin seinien muovitapettien alareunojen ja pystysaumojen reunojen osittain irronneen liimakiinnityksessä. Katot ovat tasoitettuja ja maalattuja. Lattiakaivot ovat muovisia. Lattiakaivojen kiristysrenkaat olivat pääsääntöisesti löysiä.

Alkuperäisessä kunnossa olevat pesuhuoneet ovat käyttöikänsä lopussa ja peruskunnostuksen tarpeessa.

Suurelta osin tarkastetuissa pesuhuoneissa on tehty osakkaiden ja osittain myös taloyhtiön hoitovastuuseen kuuluvia korjaustoimenpiteitä, joiden yhteydessä lattiat ja seinät on laatoitettu tai pinnoitettu muovimatolla.

Kunnostuksen yhteydessä pesuhuoneisiin on asennettu suihkuverho tai ovellinen suihkuseinä. Kunnostetuissa pesuhuoneissa lattiakaivot olivat pääosin alkuperäisiä muovikaivoja. Lattiakaivot olivat osittain epäsiistissä kunnossa. Kahdessa tarkastetussa asunnossa lattiakaivo on uusittu. Lähes kaikkiin kylpyhuoneisiin oli asennettu alkuperäisen hehkulamppuvalaisimen tilalle loisteputkivalaisimella varustettu peilikaappi.

Pesuhuoneiden alkuperäiset lastulevyseinät ja muovitapetti sekä lattioiden muovimatot eivät sovellu laatoituksien alustaksi. Pesuhuoneiden betoniseinissä muovitapetin alla on alkuperäisesti valkoiset kuivan tilan tasoitteet, jotka tulee poistaa kunnostuksien yhteydessä.

Tarkastuksessa ja haastatteluissa kävi ilmi että pääsääntöisesti 90 luvulla kunnostettujen pesuhuoneiden lattia- ja seinäpinnoille on asennettu osakkaan toimesta laatat vanhojen muovimattojen ja -tapettien päälle. Kuva 23. Vanhat alkuperäiset muovimatot ja -tapetit eivät ole alkalin kestäviä ja haurastuvat emäksisen kiinnityslaastin vaikutuksesta menettäen vedeneristysominaisuutensa. Muovimattojen päälle laatoitetut pesuhuoneet ovat käyttöikänsä lopussa ja ne tulee kartoittaa kaikkia pesuhuoneita kattavassa kosteus- ja kuntotarkastuksen yhteydessä.

Alkuperäisten ja 90 luvulla vanhojen muovimattojen päälle laatoitettujen pesuhuoneiden käyttöikää voidaan pidentää hankkimalla suihkuun altaallinen suihkukaappi. Suihkukaapissa tulee olla neljä seinää ja allas. Suihkukaapin altaan poistoputki asennetaan lattiakaivon kannen läpi ja suihkuvesi virtaa suoraan lattiakaivoon. Suihkukaapilla estetään kosteusrasitus pesuhuoneiden vanhoissa lattia- ja seinärakenteissa. Näin vanhojen pesuhuoneiden käyttöä voidaan jatkaa ilman asianmukaista kunnostusta.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

30

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

Tarkastuksessa havaittiin 2000 luvun jälkeen korjattuja pesuhuoneita, joissa ovat nykymääräysten mukaiset vedeneristykset. Taloyhtiön pesuhuonekunnostuksia on valvottu Insinööritoimisto ReConin toimesta 2000 luvun jälkeen. Tarkastuksista on raportit isännöitsijällä ja ReConin toimistolla arkistoituna.

Tarkastuksen yhteydessä kylpyhuoneissa mitattiin pistokoeluontoisesti pintakosteuden osoittimella kosteuspitoisuuksia (Humitest MC-100S).

Asuntojen pesuhuoneiden lattia- ja seinäpinnoilta mitattiin pääosin kuivia kosteusarvoja. Kahden asunnon A8 ja B12 lattia- ja seinäpinnoilta mitattiin kohonneita kosteusarvoja. Lattiakaivojen ympäriltä mitattiin yleisesti hieman koholla olevia kosteusarvoja.

Alkuperäisessä kunnossa olevien pesuhuoneiden sekä 90 luvulla vanhojen muovimattojen päälle laatoitettujen pesuhuoneiden kunnostukset ovat ajankohtaisia. Osakkaiden hoitovastuuseen kuuluvat asuntojen sisäiset pintapuoliset korjaukset, esim. pesuhuoneiden haljenneiden ja irronneiden muovimattojen korjaukset. Pesuhuoneiden lattia- ja seinäpintojen kunnostuksiin liittyy aina myös taloyhtiön hoitovastuuseen kuuluvat vedeneristeiden, käyttövesiputkien ja lattiakaivojen korjaukset, jotka on tehtävä samassa yhteydessä märkätilakorjausten kanssa. Osakkaan tekemistä kunnostuksista on aina ilmoitettava isännöitsijälle ja hallitukselle.

Taloyhtiön edustajan (valvojan) tulisi neuvoa osakkaita ja myös tarkastaa toimenpiteiden asiallisuus ennen peittäviä työsuorituksia.

Asuntojen pesuhuoneiden vedeneristeiden, eli lattiamattojen ja uudelleen laatoitettujen alueiden vedeneristykset sekä lattiakaivojen, vesikalusteiden ja kosteiden tilojen alapuolisten kattojen kunto tulee tarkastaa kaikkia asuntoja koskevassa kosteus- ja kuntotarkastuksessa. Tarkastuksen perusteella laaditaan vikalista ja toimenpidekehotukset. Pesuhuonekunnostuksia varten teetetään pesuhuoneiden korjaussuunnitelma ja mahdolliset korjaukset tehdään osakkaiden toimesta korjaussuunnitelman mukaan. Taloyhtiön edustaja valvoja valvoo osakkaiden teettämät korjaukset. Näin pystytään ennakoimaan tulevat vesivauriot ja tekemään tarvittavat korjaukset ennen vakavien kosteusvaurioiden syntymistä.

Huoneistoissa on alkuperäiset tasoitetut ja maalatut seinät ja katot.

Olohuoneissa, keittiöissä ja makuuhuoneissa on alkuperäisesti muovimatto tai parketti. Huoneistojen kunnostuksien yhteydessä on pintamateriaaleja uusittu.

Yleisesti lattiapinnoille on asennettu laminaatit tai parketti muovimattojen tilalle. Laminaattien asentamisen yhteydessä tulee kiinnittää erityistä huomiota askelääneneristävyyteen. Laminaattipäällysteen alle tulee asentaa paras mahdollinen markkinoilta saatava askelääneneristysalusta. Huoneistojen pintapuoliset kunnostukset kuuluvat osakkaan hoitovastuuseen. Osakkaan tekemistä kunnostuksista on aina ilmoitettava isännöitsijälle ja hallitukselle.

Asuntojen alkuperäisissä keittiöissä on levyrakenteiset kaapistot, rstpesupöydät, liesi, jääkaappi. Kuvat 24. Keittiöiden ylä- ja alakaapistojen välit on laatoitettu. Yhdessä tarkastetussa asunnossa keittiössä oli jäljellä

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

31

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

alkuperäinen muovinen vesilukko, joissa ei ole astianpesukoneen poistoputken kytkentämahdollisuutta. Tarkastettujen asuntojen osalta lähes kaikkiin keittiöihin on tehty osakkaiden toimesta eriasteisia kunnostuksia.

Suureen osaan tarkastetuista asunnoista keittiökalusteet oli uusittu. Kuvat 25.

Osaan asuntoihin on asennettu osakkaiden toimesta kiertoilmaliesituulettimia hiilisuodattimella varustettuna. Asukkaiden huoltovelvollisuuteen kuuluva rasvasuodattimien ja tuulettimien puhdistus säännöllisesti ettei laiminlyönneistä syntyisi kiinteistölle palovaara. Astianpesualtaiden vesilukot on uusittu pääosin uudenaikaisiin malleihin, jossa on valmiina tiskipesukoneen liitäntämahdollisuus. Keittiöiden liedet oli vaihdettu kaikissa tarkastetuista asunnoista ja liitoskaapeleissa ei ollut havaittavissa näkyviä vaurioita.

Keittiöihin on yleisesti uusittu ja lisätty kylmäkalusteita. Osassa työvalaisimet on vaihdettu loisteputkivalaisimiin. Myös astianpesukoneita on lisätty asuntoihin. Astianpesukoneiden alta puuttuivat nykyohjeiden mukaiset muovikaukalot. Astianpesukoneiden ja keittiöiden vesipisteiden tarkastukset tulee liittää pesuhuoneiden kosteustarkastukseen.

Muutamissa tarkastetussa asunnossa todettiin että sisätiloissa tupakoidaan.

Hajuhaitta on havaittavissa ajoittain porrashuoneessa ja viereisissä asunnoissa. Tupakointi huoneiston sisällä on kielletty taloyhtiön säännöissä.

Uuden asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkaan tekemistä kunnostuksista on aina ilmoitettava kirjallisesti isännöitsijälle ja hallitukselle. Taloyhtiön edustajan rakennusalan asiantuntijan (valvojan) tulisi neuvoa ja valvoa osakkaiden korjaustyön suorituksessa, jotta vältyttäisiin määräyksien ja ohjeiden vastaisista ratkaisuista, jotka aiheuttavat haittaa muille osakkaille ja taloyhtiölle. Vastuu korjaustöistä ja virheellisistä asennuksista on kuitenkin osakkaalla. Katso kohta 3.6 Kiinteistöhoidon kehitystarpeiden arviointi.

Toimenpide-ehdotukset  Kaikissa pesuhuoneissa tulee tehdä kosteus- ja kuntotarkastus rakennusalan kosteuskartoitusasiantuntijan toimesta. Kosteuskartoituksesta laaditaan tarkastuspöytäkirja ja korjauskehotukset tarvittavassa laajuudessa.

Kartoituksen yhteydessä tulee tarkastaa myös keittiöiden vesipisteiden ja astianpesukoneiden liitännät.  Valmistaudutaan osakkaiden teettämiin pesuhuoneiden kunnostuksiin teettämällä etukäteen märkätilojen suunnittelu- ja kunnostusohjeet sekä sovitaan kustannusjaosta ja hankitaan taloyhtiölle kosteiden tilojen kunnostuksia valvova asiantuntija (valvoja). Pesuhuoneiden korjauskehotukset annetaan kuntotarkastuksen perusteella.  Vaihtoehtoisesti valmistaudutaan taloyhtiön teettämään märkätilakunnostukseen noin puoleen kiinteistön kylpyhuoneista teettämällä korjaussuunnitelmat ja kustannusarviot korjaussuunnittelua suorittavalla asiantuntijalla tai suunnittelutoimistolla. Kunnostettavien kylpy- ja pesuhuoneiden korjauspäätökset tehdään kuntokartoituksen perusteella.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

32

AsOy Tamminummi

3.3

Kuntoarvio 2013

LVI-järjestelmien kuntoarvio

Lämmitysjärjestelmät (G1) Lämmöntuotanto (G11) Lämmönsiirtimet Kiinteistö on kytketty Vaasan Sähkön kaukolämpöverkkoon rakentamisen yhteydessä 1978. Lämmönjakokeskuksen lämmönvaihtimet ovat uusittu ja lämmitysverkoston perussäätö on tehty Oy LVI-suunnittelu K. Lindgrénin suunnitelmien mukaan vuonna 2005. Lämmönjakokeskuksen kunto on hyvä eikä toimintahäiriöitä ole ollut huoltomiehen mukaan. Kuva 26.

Kaukolämmön tilausvesivirta on nykyisten laitteiden osalta Vaasan Sähkön kaukolämpösopimuksessa 6 m3/h ja tilausteho on 348 kW (mitoitus 50 oC jäähdytyksellä).

Lämmönjakosiirtimet ovat Danfossin valmistamat ja HKL-2 tyyppitunnukseltaan. Valmistusnumero on 020022005642 / 2005.

Tarkastuksen yhteydessä ei ollut käytettävissä luovutuskansiota, joista olisi saanut selville lämmönsiirtimien tekniset tiedot.

Lämmönjakokeskuksen lämmönsiirtimissä ei ollut tyyppikilpiä.

Lämmönsiirtimien K Lindgrénin mitoituskaavion LVI 401 suunnitteluarvot ovat: - Lämmityksen lämmönsiirrin, teho 230 kW, virtaus 1,1/1,8 dm3/s, mitoituslämpötila 115-65 / 90-60 oC, painehäviö 5 / 5 kPa, valmistus vuosi -05.

- Lämpimän käyttöveden lämmönsiirrin, teho 360 kW, virtaus 1,9/1,9 dm3/s, mitoituslämpötila 75-25 / 10-55 oC, painehäviö 20 / 10 kPa, valmistus vuosi 05.

Lämmönjakokeskuksen levylämmönvaihtimet ovat luonnollisesti hyvässä kunnossa ja niiden käyttöikää on jäljellä yli 10 vuotta.

Toimenpide-ehdotukset  Ei kunnostustoimenpiteitä seuraavien 10 vuoden aikana.  Kaukolämmön tilausvesivirta on Vaasan Sähkön lämpösopimus 6 m3/h.

Ikkunoiden ja parvekeovien uusimisella sekä lämmitysverkoston perussäädöllä voidaan kiinteistön tilausvesivirtaa pienentää. Tilausvesivirta vaikuttaa kaukolämmön perusmaksun suuruuteen. Sen alentamismahdollisuudet neuvotellaan lämmöntoimittajan kanssa.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

33

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

Mittarit Lämmönjakohuoneen mittarit ovat elohopeamittareita ja painemittarit osoitinmittareita. Mittarit ovat suurelta osiltaan toimivia. Uusitussa lämmönjakokeskuksessa ei ollut olenkaan elohopealämpömittareita.

Keskuksen lämpöantureja luetaan säätökeskuksesta.

Lämpimän käyttöveden paluupuolen lämpötila oli 56 oC. SRMK D 1:n mukaan alin käyttöveden lämpötila on 55 oC. Kaukolämpöverkon energiamittari on kytketty Vaasan Sähkön etäluettavat Multical 601. Mittari oli hyvässä kunnossa.

Toimenpide-ehdotukset  Ei kunnostustoimenpiteitä seuraavien 10 vuoden aikana.

Lämmönjakelu (G12) Kiertovesipumput Lämmitysverkoston ja käyttövesiverkoston kiertovesipumput on uusittu lämmitysverkoston perussäädön yhteydessä vuonna 2004. Ne ovat hyvässä kunnossa.

Lämmitysverkoston integroidulla taajuusmuuntajalla varustetun keskipakopumpun tyyppikilven tiedot ovat: -

Kolmeks AE-33/4 FCC virtaama 1,70 dm3/s halkaisija 135 mm painehäviö 10 kPa sähköteho 0,12 kW taajuusmuuntajan asetus 90 %

Lämpimän käyttöveden kiertovesipumpun tyyppikilven tiedot: - Kolmeks AEP-26/4R - virtaama 0,03 dm3/s - halkaisija 90 mm Varapumppu ilman taajuusmuuntajaa löytyi tarkastuksen yhteydessä lämmönjakohuoneen hyllyltä.

Toimenpide-ehdotukset  Ei kunnostustoimenpiteitä seuraavien 10 vuoden aikana.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

34

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

Paisunta- ja varolaitteet Paisuntajärjestelmänä on uusittu lämmönjakokeskuksen uusimisen yhteydessä 2004. Reflex N Kalvopaisunta-astia koko 400 l ja esipaine on 150 kPa. Paisunta-astian kytkentäjohdossa oli huoltosulkuventtiili. Lämmitysverkoston varoventtiilit sijaitsevat paisunta-astian kytkentäjohdossa. Varoventtiileitä on kaksi kappaletta 2,5 baarin Braukmann merkkistä venttiiliä. Varoventtiilien toimintaa ei tarkastettu. Kuva 24. Paisunta-astian kytkentäjohdossa sijaitsevassa painemittarissa paine oli 2,0 bar.

Toimenpide-ehdotukset  Ei kunnostustoimenpiteitä seuraavien 10 vuoden aikana.

Lämmitysverkosto varusteineen Lämmitysverkoston runkoputket, nousulinjat ja pattereiden lämpöputket ovat alkuperäisiä mustia teräsputkia kierre- ja hitsausliitoksin. Runkoputkissa esiintyi myös laippaliitoksia, jotka ovat nähtävillä lämmönjakohuoneessa.

Lämmitysverkoston runkoputket ovat asennettuna A talon kellarikerroksen kattoon osittain näkyviin. Kellarikerroksen käytävällä ne kulkevat alaslasketun katon sisällä. Osittain A talossa ja B talossa runkoputket kulkevat ryömintätilan katossa. Lämpöputkien ripustukset ovat silmämääräisesti tarkastettuna tyydyttävässä kunnossa. Rakennusten välissä runkoputket kulkevat maan alla alkuperäisissä Fiskarsin kanavaelementeissä, jotka olivat silmämääräisen tarkastuksen perusteella välttävässä kunnossa. A talon varaston putkikotelossa ei ole tarkastusluukkua, mikä estää elementtien päiden määräaikaisen tarkastamisen. B talon ryömintätilassa lämpöputket roikkuvat vedossa sisääntuloaukon kohdalla. Kanaalin pää on betonikaivossa ja maan painuminen on aiheuttanut betonikaivon ja kanaalin pään osittaista painumista, mikä taas aiheuttaa vetoa lämpölinjoissa ensimmäisten ripustusten kohdalla. Sama ongelma on myös kanaalissa kulkevissa käyttövesiputkissa.

Kerroksissa lämmitysverkoston nousulinjojen putket kulkevat osittain seinäpinnoilla näkyvissä ja osittain putkihormeissa. Lämpöputket ovat näkyviltä osin valkoisiksi maalattuja. Ne ovat siistissä kunnossa eikä vuotoja ollut havaittavissa.

Lämmitysverkoston linjasulku- ja linjasäätöventtiilit on uusittu ja säädetty lämmitysverkoston perussäädön yhteydessä vuonna 2005. Uusitut linjasäätöventtiilit ovat Danfoss MSV-C tyyppisiä säätöventtiilejä mittausyhteillä varustettuna ja sulkuventtiilien merkkiä ei saatu selville.

Venttiileissä ei ollut nähtävissä vuotokohtia ja ne ovat luonnollisesti hyvässä kunnossa. Linjasäätöventtiileihin on asetettu säätöarvot ja lämpöpiirustuksiin on merkitty venttiilien suunnitelmavirtaamat. Suunnitelmien mukaan sulku- ja linjasäätöventtiilejä on 49 paria. Kuva 27. Lämmitysverkostoon on jätetty Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

35

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

vanhat alkuperäiset tyhjennysventtiilit, jotka alkavat vuotaa. Venttiileissä oli havaittavissa hapettumaa.

Lämmitysverkostoon on lisätty sivuvirtaussuodatin lämmitysverkoston perussäädön yhteydessä vuonna 2005. Tarkastuksessa havaittiin että suodatin on vaihdettu säännöllisesti. Suodatin on viimeksi vaihdettu 09.04.2013. Suodattimen suodatustiheys on 5 mikronia. Sivuvirtaussuodattimen vaihto tulee tehdä säännöllisesti huoltotoimenpiteenä myöhemmin kerran vuodessa. Lämmitysverkosto on puhdistettu peittauskäsittelyllä ja suojattu korroosionsuojakäsittely lämmitysverkoston perussäädön yhteydessä vuonna 2005.

Kuntoarviotarkastuksen yhteydessä mitattiin huoneistojen eteisistä huonelämpötilat. Eteisten lämpötilamittausten keskiarvo oli 21,6 oC, korkeimman lämpötilan ollessa 22,4 oC ja matalimman 21,0 oC. Ohjeellinen lämpötila huonetiloissa on 21 oC. Mittausten perusteella huonelämpötilat ovat hyvää tasoa.

Toimenpide-ehdotukset  Rakennusten välisten putkielementtien uusiminen tulee tehdä salaojien uusimisen yhteydessä. Jatkossa ne tulee tarkastaa säännöllisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa.  Lämmitysverkoston perussäätö tulee tehdä uudelleen ikkunoiden ja parvekeovien uusimisen jälkeen.

Lämmönluovutus (G13) Lämmityspatterit Lämmityspatterit olivat asuinhuoneissa ja yleistiloissa 1 tai 2-levyisiä teräslevypattereita. Kuva 28. Lämpöpatterit ovat visuaalisesti tarkasteltuna hyvässä kunnossa. Huoneistojen tarkastuksessa ei havaittu pattereissa vuotoja. Pattereiden sulkuyhdistäjät ja ilmaruuvit ovat alkuperäisiä.

Saunaosastojen pesuhuoneiden lämmityspatterissa havaittiin vähäisiä pintapuolisia ruostevaurioita ja maalipinnan lohkeilua.

Toimenpide-ehdotukset  Saunaosastojen lämmityspatterien maalaus.  Pattereiden sulkuyhteiden ja ilmausruuvien uusiminen sekä lämmitysverkoston tyhjennysventtiilien uusiminen seuraavan lämmitysverkoston perussäädön yhteydessä.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

36

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

Patteriventtiilit Patteriventtiilit ovat aikaisemmin uusittu Oraksen esisäädettäviin termostaattiventtiileihin. Lämmitysverkoston perussäädön yhteydessä vanhoihin venttiileihin on asetettu suunnitelmien mukaiset esisäätöarvot. Samassa yhteydessä olohuoneiden patteriventtiileihin on asennettu irtoanturilla varustetut Oraksen TermoStar termostaattiosat. Kuva 28.

Huoltomiehen haastattelussa kävi ilmi että venttiilit ovat toimineet suhteellisen hyvin.

Toimenpide-ehdotukset  Ei kunnostustoimenpiteitä seuraavien 10 vuoden aikana.

Eristykset (G14) Lämmitysverkoston eristeet ovat LVI-työselityksen ja paikanpäällä tehtyjen havaintojen mukaan vuorivillakourueristyksiä, jotka ovat päällystetty katemuovilla. Lämmönjakohuoneessa lämmitysputket on päällystetty pelillä ja PVC-katelevyllä. Kerroksissa ja rakenteissa eristykset ovat päällystämättä.

Eristykset ovat silmämääräisesti tarkastettuna hyvässä kunnossa.

Lämmitysverkoston venttiilien uusimisen yhteydessä eristyksiä on purettu ja uusittu alumiinipaperipäällysteisiksi mineraalivillaeristeisiin. Jatkokset olivat suhteellisen siistejä. Kuva 27.

Toimenpide-ehdotukset  Ei kunnostustoimenpiteitä seuraavien 10 vuoden aikana.

Rakennusautomaatiojärjestelmät (J6) Säätölaitteet Lämmitysverkoston ja lämpimän käyttöveden säätölaite on vuodelta 2005 lämmönjakokeskuksen uusimisen. Säätölaitteet ja -venttiilit ovat toimivassa kunnossa.

Lämmönjakokeskuksen säätölaite on Oumanin valmistama. Lämmönjakokeskuksen luovutusasiakirjoja ei ollut käytettävissä kuntoarvion yhteydessä.

Säätölaitteen virityspöytäkirja löytyi lämmönjakohuoneesta.

Lämmitysverkoston säätölaitteen toimintaa tarkastettiin lämmityskaudella 16.04.2013 ulkolämpötilan ollessa 9 oC. Säätökäyrän mukaan menoveden lämpötilapyyntö on 33 oC ja lämmitysverkoston menoveden lämpötila oli 35 oC. Käyrää on hieman nostettu. Säätölaite on toimivassa kunnossa.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

37

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

Lämpimän käyttöveden ja lämmitysverkoston säätölaite ja säätöventtiilit on uusittu lämmönjakokeskuksen uusimisen yhteydessä vuonna 2005. Laitteet olivat luonnollisesti hyvässä kunnossa.

Toimenpide-ehdotukset  Ei kunnostustoimenpiteitä seuraavien 10 vuoden aikana.

Hälytyslaitteet Lämmönjako keskuksessa on uusittu Fargo Maestro 20 GMS/Gprs 900/ 1800 hälytyskeskus. Hälytyskeskukseen on kytketty vain lämmityskeskus. Hälytys menee huoltoyrityksen päivystykseen.

Toimenpide-ehdotukset 

Ei kunnostustoimenpiteitä seuraavien 10 vuoden aikana.

Vesi- ja viemärijärjestelmät (G2) Vesi- ja viemärijärjestelmästä kuntohavainnot on esitetty raportin kyseisissä kohdissa. Järjestelmä on lähes alkuperäisessä kunnossa ja 35 vuotta vanha.

Toimenpide-ehdotukset  Vesi- ja viemäriverkoston uusiminen ei ole ajankohtainen PTS 10vuotisohjelman aikana. Kiinteistössä olevien käyttövesijärjestelmän kupariputkien ja viemärijärjestelmän muoviputkien teknistä käyttöikää arvioidaan olevan vielä jäljellä yli 10 vuotta.

Vesijohtoverkostot (G22) Kiinteistön vesimittari nro. 46870 (ZR 05082392) sijaitsee A talon kuivaushuoneessa erillisessä kotelossa. Päävesiputki on poikennut ennen vesimittaria galvaanisen korroosion aiheuttamana vuonna 2005. Kiinteistön tonttivesijohto on uusittu sujuttamalla vanhan käyttövesiputken sisälle ja vesimittari on uusittu samana vuonna 2005. Vesiputken rikkoutuminen aiheutti A talon kellarikerroksessa tulvan. Kosteusvauriot on kuivattu ja lattiat on maalattu sen jälkeen. Lattioissa on mitattu kohonnutta kosteutta ulkoseinien vierellä ja näillä aluille maalipinta hilseilee. Tarkastuksessa havaittiin että kotelon sisällä oleva päävesiputki ja vesimittari kondensoivat ajoittain ja kondenssivesi kastelee alapuoleista lattiaa. Kuvat 20 ja 28.

Kylmän veden galvanoidut runkoputket A ja B talon ryömintätilassa sekä A talon kellarissa on uusittu kupariputkiksi lämmönjakokeskuksen uusimisen yhteydessä vuonna 2005. Rakennusten välinen kylmän veden runkoputki on

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

38

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

alkuperäinen 63 mm muoviputki. Kiinteistötarkastuksen yhteydessä kylmän veden runkoputkissa, sulkuventtiileissä ja putkiliitoksissa ei havaittu vuotoja.

Vesijohtojen ja linjasulkujen merkinnät puuttuvat. Merkinnät tulisi asentaa tulevien pesuhuonekunnostuksien vuoksi, ettei korjauksien yhteydessä tarvitsisi koko talon tai pahimmassa tapauksessa kummankin talon vesiä laittaa poikki putkitöiden vuoksi.

Rakennuksien käyttövesiputket (kylmän ja lämpimän käyttöveden osalta) ovat kupariputkia juotosliitoksin. Runkoputket on ripustettu A talon kellarikerroksen kattoon sekä A ja B talon ryömintätilan kattoon näkyviin. Putkien ripustukset ovat silmämääräisesti tarkastettuna tyydyttävässä kunnossa. Asuinkerroksissa nousujohdot kulkevat rakenteiden sisällä putkihormeissa yhdessä viemärien ja ilmanvaihtoputkien kanssa. Käyttövesiverkoston putket ovat näkyviltä osiltaan tyydyttävässä kunnossa. Asuinkerroksien käyttövesiputkissa ei havaittu vuotokohtia tarkastuksen yhteydessä.

Talojen välisen kanaalin lämpimän käyttöveden putkia ei ole uusittu. Niiden uusiminen on ajankohtaista tulevan salaojien uusimisen yhteydessä.

Pesuhuoneiden käyttövesiputkien läpiviennit putkihormista on alkuperäisesti otettu hanakulmilla suihkuseinällä. Hanakulmat ovat suihkuveden rasittamia ja vanhentuessaan alttiita kosteusvaurioriskille. Nykyisten ohjeiden mukaan käyttövesiputkien läpiviennit tehdään suihkuseinän (putkihormin) yläosaan ja putket tuodaan yläkautta suihkusekoittajalle. Kuva 22. Käyttövesiputkien läpivientimuutokset tulee tehdä pesuhuonekunnostuksien yhteydessä.

Lämpimän käyttöveden menoveden lämpötila oli tarkastushetkellä +56 oC. Määräysten mukaan kiertoveden lämpötila ei saa olla missään verkoston osassa alle +55 oC. Lämpimän käyttövesiverkoston mitoitus ja kierto on näin ollen hyvä.

Toimenpide-ehdotukset  Päävesijohdon kondenssieristäminen kuivaushuoneen kotelossa.  Kylpy-/pesuhuoneiden käyttövesiputkien uusiminen pesuhuonekunnostuksien yhteydessä.  Talojen välisen putkikanaalin uusiminen tulevan salaojaputkien uusimisen yhteydessä.

Lämpimän käyttöveden verkostoon liitetyt lämmityslaitteet (G22.1) Lämpimän käyttöveden verkostoon on asennettu porrashuoneiden saunojen ja WC:den Fiskars käyttövesipatterit sekä siivoushuoneen kuivausteline.

Käyttövesipattereissa olivat käsisäätöventtiilit. Siivoushuoneen kuivausteline oli huonossa kunnossa. Nykyisten rakentamismääräysten D1 mukaan käyttövesiverkostoon ei saa enää asentaa varsinaisia lämmityspattereita (rättipattereita).

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

39

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

Toimenpide-ehdotukset  Siivoushuoneen kuivauspatterin uusiminen.

Vesijohtoverkoston sulku- ja linjasäätöventtiilit (G22.3) Kylmän ja lämpimän käyttöveden johtojen sulku- ja linjasäätöventtiilit ovat uusittu lämmitysverkoston venttiilien uusimisen yhteydessä vuonna 2005.

Uusitut linjasäätöventtiilit ovat Danfoss MSV-C tyyppisiä säätöventtiilejä mittausyhteillä varustettuna. Sulkuventtiilien tyyppiä ei saatu selville.

Kuva 27.

Lämpimän käyttövesiverkoston paluupuolen säätöventtiileihin on asennettu säätöarvot. Säätöventtiileissä oli asianmukaiset merkinnät. Taloyhtiöllä on K Lindgrénin päivitetyt LVI-piirustukset, joissa säätöventtiilien suunnitteluarvot on merkitty. Suunnitelmien mukaan sulku- ja linjasäätöventtiilejä on 25 paria.

Linjasäätö- ja sulkuventtiilit ovat luonnollisesti hyvässä kunnossa. Venttiileissä ei havaittu vuotoja tai sinkkikatoa.

Toimenpide-ehdotukset  Ei kunnostustoimenpiteitä seuraavien 10 vuoden aikana.

Viemäriverkosto (G24) Rakennuksen sisäpuoleiset jätevesiviemärit ovat alkuperäisiä PEHmuoviputkia muhviliitoksin ja haarayhteet PVC-muoviyhteitä muhviliitoksin.

LVI-piirustusten ja paikanpäällä tehtyjen havaintojen mukaan pystyviemärit kulkevat putkihormeissa. Pystyviemärit ovat kerroksissa kokoa 110 mm ja ne haaroittuvat asuntojen välipohjissa keittiöihin kokoa 75 mm ja pesuhuoneiden viemäripisteisiin kokoa 110 mm. Viemäreiden tarkastusluukut sijaitsevat A talon kellarikerroksen pystylinjoissa lattian yläpuolella ja kellarikäytävän lattiassa tarkastuskaivossa. Tarkastuskaivossa havaittiin ummehtunutta hajua.

A ja B talossa viemäreiden tarkastusluukut sijaitsevat ryömintätiloissa pystylinjojen kohdalla. PEH-muoviviemäreiden muhviliitokset on havaittavissa A ja B talon ryömintätilassa. Nousuhormeissa PEH-muoviviemärien liitoksia on tehty osittain hitsausliitoksin (KWH/ Geberit). Hitsatut Geberit viemäriliitokset voivat vanhentuessa repeytyä ja aiheuttaa kosteusvaurioita.

A talon pohjaviemärit on asennettu osittain kellarikerroksen maanvaraislattian alle näkymättömiin. A ja B talossa pohjaviemärit kulkevat ryömintätilassa maanpinnan yläpuolella katosta ja seinistä kannakoituna. Viemäriputket on ripustettu katosta vannesiteillä ja kannakoitu seinistä kulmaraudoilla.

Ryömintätilassa olevien viemäriputkien ripustukset ovat tehty osittain liian harvaan ja pehmeät PEH-muoviviemärit ovat notkolla paikoin kannatusten välillä. Lisäksi kulmien muhviliitosten kannakointi ja kiinnitykset ovat paikoin puutteellisia tai puuttuvat kokonaan. Viemäreiden muhviliitosten irtoaminen

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

40

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

90o kulmissa on mahdollista, jolloin jätevedet virtaavat ryömintätilaan.

Pohjaviemärit ovat kokoa 110 mm ja 160 mm.

Asuntojen keittiöissä oli vielä alkuperäisiä muovisia hajulukkoja, joissa ei ole astianpesukoneliitosta. Pääosin osakkaat ovat uusineet muovisia vesilukkoja, jotka ovat astianpesukoneliitoksella varustettuja. Pesuhuoneiden lattiakaivot ovat yleisesti vanhoja muovikaivoja. Pesuhuoneiden poistoputket on asennettu lattian sisässä suoraan lattiakaivoihin. Alkuperäisten muovimatolla varustettujen pesuhuoneiden tarkastetut lattiakaivojen kiristysrenkaat olivat suurelta osin löysiä. Löysän kiristysrenkaan alta vesi pääsee imeytymään betonilattiaan aiheuttaen kohonnutta kosteutta lattiakaivojen ympärillä.

Yläpohjassa olevat tuuletusviemärit ovat kokoa 110 mm ja ne ovat eristämättä. Vesikatolla tuuletusviemäreiden päät ovat myös eristämättä.

Paikanpäällä tehtyjen tarkastuksien perusteella A ja B talojen pohjaviemärit laskevat talojen välissä sijaitsevaan tarkastuskaivoon ja edelleen Eräpolussa sijaitsevaan Vaasan Veden liittymiskaivoon. Kadussa sijaitseva liittymiskaivon kansi on todennäköisesti asfaltoitu yli. Asfaltissa havaittiin pyöreä kohouma todennäköisen kaivon kohdalla. Talojen välinen viemärin tarkastuskaivo tarkastettiin kuntoarvion yhteydessä. Kaivon toiseksi alimman kaivonrenkaan saumasta valui pohjavettä viemärikaivoon. Muuten tarkastuskaivo oli hyvässä kunnossa. Kiinteistön tarkastuskaivot ovat betonirengaskaivoja, joissa ovat valurautaiset kannet.

Toimenpide-ehdotukset  A ja B talojen ryömintätilojen pohjaviemäreiden kannatuksien tarkastus ja lisääminen.  Vesikatolla sijaitsevien tuuletusviemäreiden päähän tulee asentaa Uponorin valmistamat jäätymissuojat ns. hajustopit. Hankinta sisältyy vesikaton kunnostuksiin.

Putkirakenteet (E4) Rakennusaikaisten LVI-piirustusten ja paikanpäällä tehtyjen havaintojen perusteella rakennusta ympäröivät muoviputkisalaojat. Salaojien tarkastuskaivot tarkastettiin osittain kuntoarvioinnin yhteydessä. Kaikkia tarkastuskaivoja ei löytynyt tarkastuksen yhteydessä. Tarkastuskaivojen pohjalla havaittiin runsaasti lietettä ja sakkaumaa. B-talon kellarin eteläpäädyssä havaittiin merkkejä ajoittaisesta tulvimisesta. Salaojien kunto arvioitiin huonoksi. Salaojien kuntotutkimusta suositeltiin pikaisesti huuhtelemalla ja kuvaamalla verkosto. Salaojat on huuhdeltu ja tarkastettu kuvaamalla vuonna 2011 Lassila & Tikanojan toimesta. Salaojien tarkastuksesta on piirretty käsivarainen kartta, tehty kirjallinen selvitys ja kuvauksesta on nauhoitettu DVD-levy, jotka olivat käytettävissä kuntoarvion yhteydessä.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

41

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

Salaojien tarkastuksen ja kuntotutkimuksen tarkastusdokumenttien perusteella salaojien kunto osoittautui huonoksi. Ennen salaojaputkien huuhtelua, niissä oli runsaasti sakkaumaa ja lietettä. Käytännössä salaojat eivät toimineet lainkaan. Maaperän rautapitoisuuden vuoksi tarkastuskaivoissa ja salaojaputkissa havaittiin runsaasti rautasaostumaa. Salaojaputkien huuhtelulla ja tarkastuskaivojen tyhjennyksellä rautasaostumat ja lietteet saatiin pois. Salaojaputken ympärillä on käytetty hienoa hiekka-ainesta, joka tukkeutuu rautapitoisesta lietteestä. Rautasaostumat tukkivat maa-aineksen huokoset ja salaojaputkien reiät. Huuhtelulla näitä saostumia ei saada pois.

Huokosreikien tukkeuduttua pohjaveden pääsy salaojiin heikentyy huomattavasti ja salaojien toimivuus huononee. Kuva 30.

Lisäksi kuntotarkastuksessa havaittiin A-talon pohjoispäädyn länsinurkan tarkastuskaivon ensimmäinen kaivonrengas oli siirtynyt paikoiltaan ja tarkastuskaivoon valui hiekkaa. Kuntotutkimuksen perusteella, salaojaputket ovat useasta kohtaan painautuneet ja halkeilleet. B-talon kellarin eteläpäädyn tulviminen viittaa salaojien toimimattomuuteen. Kuvat 9 ja 10.

Kuntoarvion ja kuntotutkimusmateriaalin perusteella salaojat ovat käyttöikänsä lopussa. A talon kellarin lattiapinnoilla ulkoseinän vieressä havaittiin maalipinnan hilseilyä ja mitattiin pintakosteusmittarilla kohonnutta kosteutta.

Kellarikerroksen lattiasta tehdyt havainnot viittaavat salaojien toimimattomuuteen.

Kiinteistön piha-alueella ei ole sadevesikaivoja.

Paikanpäällä tehdyn tarkastuksen perusteella rakennusten kattojen sadevedet ja salaojien perusvedet laskevat rakennusten välissä sijaitsevaan huleveden kokoojakaivoon. Kokoojakaivon hulevedet laskevat edelleen Eräpolussa sijaitsevaan Vaasan Veden huleveden vesiviemäriin. Tarkastuskaivoa ei löytynyt kadusta. Kiinteistön tarkastuskaivot ovat betonirengaskaivoja, joissa ovat valurautakannet ja peltiset sisäkannet.

Toimenpide-ehdotukset  Salaojajärjestelmä tulee uusia kokonaisuudessaan PTS 10-vuotiskauden alkupuolella.  Kiinteistölle tulee tehdä sadevesijärjestelmään rakentamissuunnitelmat asiantuntevan LVI-suunnittelutoimiston toimesta. Sadevesiviemäröintijärjestelmien rakennustyöt tulee suorittaa salaojajärjestelmän uusimisen yhteydessä PTS 10-vuotiskauden alkupuolella.

Vesi- ja viemärikalusteet (G25) Asuntojen vesi- ja viemärikalusteet Tarkastetuissa huoneistoissa oli seuraavia keittiöiden vesi- ja viemärikalusteita:

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

42

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

- kaksialtaiset rst-pöydät, osittain uusittu osakkaiden toimesta - suurelta osin uusitut muoviset vesilukot, joissa on astianpesukoneelle liitosyhde. Jäljellä on vielä alkuperäisiä muovisia vesilukkoja, joissa ei ole astianpesukoneelle liitosyhdettä.

- kalusteisiin piilotetut vesijohdot - 1-otesekoittimet Oras, pääosin uusittu taloyhtiön tai asukkaiden toimesta - suurella osalla uusittu keittiöhana astianpesukonehanalla varustettuna Tarkastetuissa huoneistoissa oli seuraavia pesuhuoneiden vesi- ja viemärikalusteita: - vesijohdot putkihormeissa näkymättömissä, pesukoneiden vesiputket ovat pinta-asennuksena ja niiden maalipinta hilseili yleisesti - pääosin 1-ote- tai termostaattisekoittimia, yleisin merkki Oras - pesuhuoneissa on alkuperäisesti suihkut, jotka varustettu suihkuseinillä ja verholla - lattiakaivot alkuperäisiä muovikaivoja, muutamissa kunnostetuissa pesuhuoneissa lattiakaivo uusittu muovikaivoiksi - alkuperäiset WC-istuimet 9 litran huuhtelusäiliöllä merkki Arabia, muutamissa havaittiin läpivuotoja. WC-istuimia uusittu osakkaiden toimesta, yleisin merkki on Ido. - pyykinpesukonehanat, yleisesti uusittu Oras merkkisiin (muutamista puuttui imusuoja). Käytössä on vielä alkuperäisiä hanoja.

Kaikkien asuntojen sekoittajat ja hanat ovat varustettu Ballofix sulkuventtiileillä, joiden kunto on tyydyttävä. Alkuperäiset ja yli 10 vuotta vanhat vesihanat alkavat olla käyttöikänsä lopussa. Varsinkin keittiöiden vesihanojen tiivisteiden ikääntyminen aiheuttaa kasvaneen vuotoriskin.

Keittiöhanan vesivuoto on yleensä vaikeasti havaittavissa allaskaapin sisällä.

Alkuperäisten astianpesupöytien kunto on välttävä. Huoneistojen vesikalusteita on uusittu osakkaiden tai taloyhtiön toimesta keittiöiden ja kylpyhuoneiden kunnostuksien yhteydessä.

Vesihanojen virtaamia ei mitattu. Suomen Rakentamismääräyskokoelman D 1:n mukainen normivirtaama on keittiö- ja suihkuhanoille 12 l/min ja allashanoille 6 l/min. Normivirtaamien ylitykset lisäävät huomattavasti vedenkulutusta.

Toimenpide-ehdotukset  Kiinteistön kaikissa kosteissa tiloissa (märkätiloissa) tulisi suorittaa kunto- ja kosteuskartoitus, jonka yhteydessä tarkastetaan myös vesi- ja viemärikalusteiden kunto. Vuotavat vesi- ja wc-kalusteet korjataan tai uusitaan heti. Lattiakaivojen kiristysrenkaiden tiiveys tarkastetaan.  Kaikki yli 10 vuotta vanhat 1-otesekoittajat (vesihanat) vaihdetaan uusiin 1otesekoittajiin. Kaikkiin vesihanoihin asennetaan vettä säästävät poresuuttimet ja suihkuihin asennetaan vettä säästävät suihkusuuttimet.  Pyykinpesukoneiden vesipisteet varustetaan imusuojilla (jos puuttuu).

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

43

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

 Kosteiden tilojen kuntotarkastuksen yhteydessä tarkastetaan myös astianpesukoneiden kytkentöjen ja tiskialtaiden kunto. Astianpesukoneiden poistoletkut kytketään pesualtaan vesilukon liitosyhteeseen ja varustetaan kiristysklemmarilla (jos puuttuu). Astianpesukoneiden alle asennetaan muovikaukalot osakkaiden toimesta.

Saunaosaston vesi- ja viemärikalusteet Rakennuksissa ovat porrashuonekohtaiset saunaosastot, joihin kuuluu sauna, pesuhuone ja pukuhuone sekä WC. Pesuhuoneiden kunnostuksien yhteydessä suihkusekoittajat on uusittu osittain Oraksen termostattisekoittimiin ja osittain Oraksen 1-otesekoittajiin. Muutamissa pesuhuoneissa on jäljellä vielä alkuperäiset suihkut. Pesuhuoneiden alkuperäiset lattiakaivot ovat valurautaisia ja ne olivat sisäpinnoiltaan ruosteessa. Kiristysrenkaat olivat tiukkoja.

Toimenpide-ehdotukset  Seuraavan saunaosastojen kunnostuksien yhteydessä valurautaiset lattiakaivot uusitaan. Suihkuihin asennetaan uudet vettä säästävät suihkusetit.

Pesutuvan vesi- ja viemärikalusteet Pesutuvassa on uusittu Electrolux W 365H Exacta Control pyykinpesukoneet sekä Peko Wärtsilä CSA 40 kuivausrumpu. Pesukoneen teräspunotulla kumiletkuilla varustetut liitäntäletkut ja imusuojilla varustetut liitäntähanat ovat hyvässä kunnossa. Pesukoneen ja kuivausrummun viemäröinti on hoidettu lattian yläpuolella kumiletkuilla suoraan lattiakaivoon laskevaan laskukouruun.

Pesukoneen viemäriputken päässä ei ole nukanerotinta. Pesulan lattiakaivon kansi oli likainen ja nukkainen. Pesulan varusteina ovat lisäksi lasikuituiset pesualtaat, vanhat 2- otesekoittimet, lasikuituinen pyykinkuljetusvaunu ja laskuituinen työtaso. Pyykinkuljetusvaunun renkaat eivät toimineet kunnolla ja työtason jalat olivat huterat.

Toimenpide-ehdotukset  Pyykinkuljetusvaunu ja laskuituinen työtaso kunnostus huoltotyönä.  Pyykinpesukoneelle hankitaan nukanerotin.

Eristykset (G26) Vesijohtoverkoston eristeet ovat LVI-työselityksen mukaisia vuorivillakourueristyksiä. Eristykset ovat päällystetty PVC-muovikatteella. Kellarin alaslasketun katon sisässä ja putkihormeissa eristykset ovat päällystämättä.

Ryömintätiloissa uusittujen kylmävesiputkien eristykset on uusittu alumiinipäällysteisiin lasivillakourueristeisiin. Kerroksissa putkihormeissa Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

44

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

eristykset ovat sidottu rautalangalla ja päällystämättä. Eristykset ovat silmämääräisesti tarkastettuna hyvässä kunnossa.

Toimenpide-ehdotukset  Ei kunnostustoimenpiteitä PTS 10-vuotisjakson aikana.

Ilmastointijärjestelmät (G3) Ilmastointikojeet (G31) Rakennuksien ilmanpoistoa hoitavat vesikatoilla sijaitsevat 2kierroslukumoottorilla varustettu keskipakopuhallinkojeet (1 kpl rakennusta kohti). Porrashuoneissa ei ole ilmanvaihtoa lainkaan. Kiinteistöllä on alkuperäiset ilmanvaihtopiirustukset ja kojekortit. A ja B talon puhallinkojeiden moottorit olivat alkuperäinen Asea valmistamia 2-kierroslukuisia sähkömoottoreita. Alkuperäisissä Asean sähkömoottoreissa havaittiin voimistuneet käyntiäänet. Tarkastuksessa havaittiin että IV-kojeiden kammiot ja puhaltimien siipipyörät olivat likaisia. Puhaltimen kuperiin siipiin kertyvä rasva ja lika heikentävät puhallintehoa huomattavasti. Poistoilmapuhaltimien alapuolella olevat jakolaatikot ovat sisäpuolelta mineraalivillalla ääneneristetyt. Ääneneristysvillat olivat likaisia ja jakolaatikon pohjasta villaeristys oli osittain runsaasti kulunut. Puhallinkojeet ovat käyttöikänsä lopussa. Vesikatolta jakolaatikossa olivat asianmukaiset puhaltimien turva-/huoltokytkimet.

Kuva 31.

A talon poistoilmakojeen tiedot: - puhallin (LLP-12) - moottori Asea, MT90L-24-4/8 - tehontarve 1,10/0,18 kW - ilmamäärä 1,33/0,66 m3/s - kierrosluku 1430/720 r/min - kokonaispaine 230 Pa B talon poistoilmakojeen tiedot: - puhallin (LLP-12) - moottori Asea, MT90L-24-4/8 - tehontarve 1,10/0,18 kW - ilmamäärä 1,15/0,57 m3/s - kierrosluku 1430/720 r/min - kierrosluku 900 - kokonaispaine 220 Pa IV-kojeiden käyntiajat on ohjattu kiinteistön sähköpääkeskuksessa olevalla kello-ohjauksella. Tehostetut käyntiajat ovat 10.30- 13.00 ja 15.30- 18.30.

Poistoilmakojeiden ohjauksessa on ulkotermostaatti, joka estää suuremman ilmamäärän käytön, kun ulkolämpötila on alle - 10 Co. Ilmanvaihtokojeista puuttuivat hälytykset.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

45

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

Toimenpide-ehdotukset  Poistoilmanvaihdon perusparannusta suositellaan tehtäväksi PTS 10vuotisjakson keskivaiheilla. Poistoilmapuhallinkojeet tulee uusia kierroslukuja painesääteisiin huippuimureihin. Keittiöihin asentaa järjestelmään soveltuvat liesikuvut.  Ilmanvaihdon perusparannuksen suunnittelun yhteydessä tulee tutkia ja selvittää mahdollisten vaihtoehtoisten ratkaisujen soveltuvuus olemassa olevaan poistoilmanvaihtojärjestelmään. Esimerkiksi poistoilman lämpöenergiaa voidaan ottaa talteen lämpöpumpputekniikalla ja hyödyntää käyttöveden lämmittämiseen. Talojen välisen lämpökanaalin uusimisen yhteydessä tulee varautua asentamalla sujutusputket ilmanvaihdon lämmön talteenoton mahdollisesti myöhemmin asennettavia keruuputkistoa varten.

Kanavat (G33) Rakennuksissa on peltirakenteiset yhteiskanavajärjestelmät. Rakennusten yläpohjan, pystykanavat ja A talon kellarin vaakakanavat ovat pyöreitä kierresaumattuja peltikanavia. Yläpohjan, ryömintätilojen ja A talon kellarin tarkastusluukut olivat tyydyttävässä kunnossa.

Poistoilmakanavien puhdistus- ja säätötyö on tehty viimeksi vuonna 2002 Vaasan LVI-huolto ja säätö Oy:n toimesta. Ilmanvaihtopiirustuksen kansiossa oli mittauspöytäkirjat. Poistoilmanvaihto on uudelleen säädetty lämmönjakoverkoston kunnostuksen yhteydessä vuonna 2005. Tarkastuksen yhteydessä kanavat olivat likaisia. Kuva 32. Kanavien puhdistus-, mittaus- ja säätötyö on suoritettava Sisäasianministeriön suosituksen mukaan vähintään joka 10:s vuosi.

Toimenpide-ehdotukset  Ilmanvaihtokanavien tarkastusluukkujen tiivisteet tulee uusia ja luukut tarkastaa seuraavan ilmanvaihtokanavien puhdistuksen yhteydessä.  Poistoilmakanavien puhdistus ja ilmamäärien mittaus- ja säätötyö tulee suorittaa ilmanvaihdon perusparannuksen yhteydessä PTS 10-vuotisjakson keskivaiheilla.

Poistoilmaelimet (G34.3) Koneellisen ilmanvaihdon poistoilmaelimet ovat KS -poistoilmaventtiilejä.

Huoneistojen poistoventtiilit sijaitsevat keittiöissä, pesuhuoneissa ja vaatehuoneissa. Myös yleisissä tiloissa ja saunaosastoissa ovat KS poistoilmaventtiilit. Porrashuoneessa ei ole poistoilmanvaihtoa lainkaan. A ja B talojen ryömintätiloissa on poistoilmaventtiilit.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

46

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

Poistoilmaventtiilien puhdistus kuuluu huoneistoissa osakkaille ja yhteistilojen osalta taloyhtiölle huoltomiehelle. Poistoilmaventtiilien likaisuus vaikuttaa huomattavasti asunnon poistoilmamääriin.

Tarkastuksen yhteydessä suoritettiin ilmavirtausmittauksia anemometrillä (Alnor GGA-65+AM300). Huoneistojen keittiöiden poistoilmavirtamäärien keskiarvo oli 12 l/s, kun pienin mitattu ilmamäärä oli 0 l/s ja suurin mitattu ilmamäärä oli 20 l/s. Kylpyhuoneiden poistoilmavirtamäärien keskiarvo oli 18 l/s, kun pienin mitattu ilmamäärä oli 7 l/s ja suurin mitattu ilmamäärä oli 26 l/s.

Mittausten hajonta oli suuri. Yhdestä huoneiston keittiöstä mitattiin hyvin vähäisiä poistoilmamääriä, koska poistoilmaventtiili oli erittäin likainen.

Poistoilmamääriin vaikuttavat myös korvausilmareittien puuttuminen, joita on poistettu ikkunatiivisteiden uusimisen yhteydessä.

Huoneistojen keittiöiden tehostetuksi poistoilmamääräksi on ilmanvaihtopiirustusten mukaan suunniteltu 22 l/s ja kylpyhuoneiden 17 l/s, mitkä ovat lähes nykyisten määräysten mukaisia poistoilmamääriä.

Yleisissä tiloissa poistoilmavirtamääriä mitattiin pistokoeluonteisesti ja mitatut ilmamäärät olivat riittäviä.

Toimenpide-ehdotukset  Poistoilmaventtiilien likaisuus vaikuttaa huomattavasti asunnon poistoilmamääriin. Huoneistoihin tulee jakaa poistoventtiilien puhdistusohjeet ja opastetaan myös poistoilmaelimien puhdistus asukkaille.  Yleisten tilojen venttiilit tulee puhdistaa, tarkastaa ja puutteet korjata huoltomiehen toimesta säännöllisesti.

Korvausilmaelimet (G34.3) Huoneistoissa ei ole alkuperäisesti korvausilmaventtiilejä. Korvausilma on alkuperäisesti otettu ikkunoiden ja parvekeoven tiivisteraoista. Asukkaat ovat tiivistäneet ikkunoita ja parvekeovia itse ja tiivistysten yhteydessä korvausilmarakoja ei ole enää jätetty. Tiivistysten yhteydessä korvausilmaraot on tukittu eikä huoneistoissa ole korvausilmareittejä. Käytännössä huoneistojen korvausilma tulee porrashuoneista porrashuoneovien postiluukuista sekä epätiiviistä ovi- ja ikkunaraoista.

Porrashuoneiden saunaosastoissa (pukuhuoneessa ja pesuhuoneessa) ovat luonnolliset korvausilmakanavat tehty kierresuomatuista peltiputkista.

Korvausilma otetaan rakennuksen ulkoseinissä olevista ulkosäleiköistä ja sisäilmaan korvausilma virtaa alakatoissa olevista alumiinisista lautasventtiileistä. Saunojen korvausilmakanavat ovat muoviputkia ja ne kulkevat ryömintätilassa. Korvausilma otetaan sokkeleissa olevista ulkosäleiköistä ja korvausilma virtaa kiukaiden alla olevista lautasventtiileistä.

Saunojen lautasventtiilit olivat ruosteessa.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

47

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

Porrashuoneiden kylmähuoneiden korvausilma otetaan ulkoseinässä olevista valurautaisista raitisilmasäleiköistä ja sisäpuolella ovat lautasventtiilit.

Tarkastuksessa havaittiin venttiilien ja ympäröivien seinien olevan likaisia.

A talon kellarikerroksen ulkoseinissä on alkuperäiset pyöreät valurautaiset raitisilmasäleiköt ja sisäpuolella alumiiniset lautasventtiilit. Tarkastuksessa havaittiin yleisten tilojen venttiilien ja ympäröivien seinien olevan likaisia.

Toimenpide-ehdotukset  Huoneistojen ikkunoiden tuuletusluukkuihin tulee asentaa korvausilmaventtiilit esim. EH-Muovi Oy:n valmistamat EH-100 T ulkoilmaventtiili ja EHO-100 ilmanohjain.  Ikkunoiden uusimisen yhteydessä korvausilma tulee järjestää huoneistoihin uusittujen tuloilmaikkunoiden kautta.  Yleisten tilojen korvausilmaventtiilit puhdistetaan huoltomiehen toimesta ja seinäpinnat puhdistetaan siivoojan toimesta kevätsiivouksen yhteydessä kerran vuodessa.

Väestönsuojan ilmanvaihtolaitteet (G35) Väestönsuojan IV-laitteet ovat alkuperäisiä Suomen Puhallintehdas Oy:n valmistamia S1-luokan mukaisia suojapuhaltimia. Kummatkin suojapuhaltimet ovat Fläkt SP-150/500, joissa ovat erikoissuodattimet Fläkt SE-150 (aktiivihiilisuodattimet) ja Fläkt tuloilman esilämmittimet. Puhaltimien moottorit ovat Oy Strömberg Ab valmistamia HXUR145C1 V1, teho 0,37 kW. Yhtiöllä ei ollut käytettävissä väestönsuojan puhaltimien koneistokortteja. Huolto-ohjeet löytyivät puhaltimien peltisestä säilytyslaatikosta.

Puhaltimet koekäytettiin tarkastuksen yhteydessä ja ne olivat toimintakunnossa. Väestönsuojan puhaltimet ottavat korvausilman väestönsuojan hätäpoistumiskäytävästä.

Rauhanajan poistoilmanvaihdon venttiilit sijaitsivat väestönsuojassa varastokopissa 20. Väestönsuojan poistoilmavirtoja ei mitattu. Väestönsuojan korvausilma tulee varastokoppiin 15.

Toimenpide-ehdotukset  Väestönsuojan kanavat ja poistoilmaventtiili tulee puhdistaa seuraavan ilmanvaihdon puhdistuksen yhteydessä.  Väestönsuojan suojapuhaltimet tarkastetaan ja huolletaan. Niiden suunnitteluasiakirjat hankitaan ja arkistoidaan väestönsuojaan.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

48

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

IV-eristykset (G37) Yläpojan pyöreät peltikanavat ja neliskanttiset jakolaatikot ovat palo- ja lämpöeristetty verkkovahvisteisella mineraalivillaeristeellä. Yläpohjan ilmanvaihtokanavien eristykset olivat tarkastusluukuista tehtyjen silmämääräisten tarkastuksien perusteella hyvässä kunnossa.

Toimenpide-ehdotukset  Ei kunnostustoimenpiteitä PTS 10-vuotisjakson aikana.

Kylmätekniset järjestelmät (G4) Rakennuksissa on porrashuonekohtaiset kylmäsäilytystilat. Kylmäkoneistot sijaitsevat A talossa a portaassa kylmähuoneen vieressä, B portaassa yhdessä irtaimistovarastossa sekä C portaan ja kaikki B talon kylmäkoneistot sijaitsevat ryömintätiloissa saunaosastojen alapuolella. Saunaosastojen pukuhuoneista on käyntiluukut ryömintätiloihin. Kylmäkoneistoja ja niiden laitteistoja on uusittu eri vaiheissa. Ryömintätiloihin ja irtaimistovarastoihin oli jätetty vanhoja purettuja kylmälaitteistoja. Kuva 11. Kylmäkoneistoihin kytketyt kello-ohjaukset toimivat kylmäpatterien sulatuksena.

Kylmähuoneissa sijaitsevat alkuperäiset kylmäpatterit olivat siistissä kunnossa. Kylmäpattereiden kondenssivesiputket on asennettu saunaosastojen pesuhuoneiden lattiakaivoihin. Kylmähuoneiden termostaatteja on osittain uusittu.

Kylmäkoneita ei ole huollettu säännöllisesti. Huolto on perustunut vikailmoituksiin, joiden yhteydessä kyseinen laitteisto on huollettu tai uusittu.

Toimenpide-ehdotukset  Kylmälaitteille tulee tehdä kuntotutkimus kylmäkoneasentajan toimesta.

Kuntotutkimuksesta laaditaan kirjallinen selvitys, josta ilmenee kylmäkoneiden ja -laitteiden tiedot, uusimisajankohta, lähivuosien tarpeelliset huolto- ja kunnostustoimenpiteet ja niiden kustannusarviot.

Kylmäkoneille tulee laatia huoltokortit, jotka asennetaan kylmäkoneiden viereen. Kortteihin merkataan kylmäkoneille ja -laitteille tehdyt huollot, kunnostukset ja laitteiden uusimiset.  Vanhat kylmäkoneet ja -laitteistot tulee siivota pois ryömintätiloista.

Palontorjuntajärjestelmät (G7) Kiinteistössä palontorjuntajärjestelmät ovat hyvät. Kaikissa porrashuoneissa on palohälytin ylimmän kerroksen katon rajassa. Jokaisen porrashuoneen saunaosaston käytävällä sijaitsee 6 kg jauhesammutin. Käsisammuttimet on tarkastettu viimeksi 20.2.2013 ja seuraava tarkastus tulee suorittaa kahden

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

49

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

vuoden kuluttua. Palosammuttimien sijainnit on merkattu kylteillä käytävien oviin. Lisäksi A talon kellarin käytävillä on kaksi 6 kg jauhesammutin.

Palosammuttimien sijainnit on merkattu kylteillä kellarin oviin. Tarkastetuissa asunnoissa oli palohälyttimet. A talon kellarin käytävät olivat siivottuja eikä ylimääräistä tavaraa lojunut nurkissa. Irtaimistovarastot ja ryömintätilat (B talo) tulee siivota ylimääräisistä tavaroista, jotka muodostavat ylimääräistä palokuormaa. Kiinteistössä ei tiettävästi ole tehty määräaikaista palotarkastusta.

Kiinteistön porrashuoneiden ilmoitustaulujen viereen tulee laatia laminoidut pelastautumissuunnitelmapiirustukset, johon merkataan kiinteistön palovaroittimien, palosammuttimien ja poistumisreitit sekä kokoontumispaikan sijainnit.

Toimenpide-ehdotukset  Kiinteistössä tulee tehdä paloviranomaisen palotarkastus.  Irtaimistovarastojen ja ryömintätilojen siivoaminen ylimääräisistä tavaroista kevätsiivouksen yhteydessä.  Asuntoihin tai porrashuoneiden ilmoitustauluille tulee jakaa tiedote säännöllisesti, jossa muistutetaan palovaroittimista ja niiden paristojen vaihdosta.  Laminoitujen pelastautumissuunnitelmapiirustukset laatiminen, joihin merkataan kiinteistön palovaroittimien, palosammuttimien ja poistumisreitit sekä kokoontumispaikan sijainnit. Sisältyy kohtaan Väestönsuoja (F21).

3.4

Sähkö- ja tietojärjestelmien kuntoarvio

Aluesähköistys (H1) Piha- ja aluevalaisimet (H11.1) A ja B talojen päädyissä ovat HPL-lampuilla (150W) varustetut seinävalaisimet. Sisäänkäyntien katoissa ovat kirjaimilla varustetut kuutiokuvulliset energiansäästölampuilla varustetut valaisimet. Myös A talon parvekepuoleisen julkisivujen sisäänkäyntikatoksissa on vastaavat valaisimet.

Alkuperäiset sisäänkäyntien valaisimet ovat välttävässä kunnossa. Pihamaalla on kaksi kartiokupuista pylväsvalaisin. Pylväsvalaisimien kuvut ovat kellastuneita, haljenneet osittain ja likaisia.

Valaistusta ohjataan hämärä- ja kellokytkimellä. Piha-alueen valaistus on kauttaaltaan tyydyttävä.

Toimenpide-ehdotukset

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

50

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

 Alkuperäiset pylväsvalaisimet ja sisäänkäyntien valaisimet tulisi uudistaa valaistusteholtaan parempiin ja energiasäästäviin valaisimiin.

Autojen sähkölämmitystolpat (H1.3) Autopaikoitusalue sijaitsee kiinteistön pohjoispuolella. Autopaikoitusalueella on 30 sähkölämmitystolpalla varustettua autopaikka ja viisi vieraspaikka ilman lämmitystolppaa. Sähkölämmitystolpat ovat uusittu käyttäjäkohtaisella kellokytkimellä ja automaattisulakkeella varustettuihin kotelomalleihin. Kuva 33. Autopaikoitusalueella on peltirakenteisia riviautotalleja, joissa on 18 autopaikkaa. Autotallien sähkölämmitysjärjestelmässä ei ole vikavirtasuojakytkintä.

Toimenpide-ehdotukset  Autopaikoitusalueen sähkölämmitystolpat tulee tarkastaa ja mahdolliset vauriot korjataan.  Autotalleihin tulee asentaa käyttäjäkohtaisella kellokytkimellä ja vikavirtasuojakytkimellä varustetut autolämmitykselle tarkoitetut pistorasiat.

Kytkinlaitokset ja jakokeskukset (H2) Jakokeskukset alle 1000V (H22) Pääkeskus (H22.1) Kiinteistön sähköpääkeskus sijaitsevat A talon kellarikerroksen sähköpääkeskuskomerossa. Pääkeskuksen pääkytkin on 400 A ja päävarokkeiden koko on 3 x 200/250 A. Pääkeskuksessa ei ole vapaana varokelähtöjä. Kiinteistökeskusosa ja A porrashuoneen asuntojen sähkömittarit on rakennettu samaan kehikkoon pääkeskuksen kassa.

Pääkeskuksen erottaa musta pystyviiva. Keskukset ovat Oy Strömberg Ab valmistamia peltikotelo mallisia keskuksia, joiden kotelointiluokka on IP 20.

Pääkeskus sekä jakelu ryhmäkeskuksille ovat pääosin 4-johdinjärjestelmän mukaisia, eikä näin ollen täytä nykyisiä sähköturvallisuusmääräyksiä.

Sähköpääkeskuskomerosta puuttuu täydelliset sähköpiirustukset.

Isännöitsijältä löytyivät sähkön piirustussarja, joka tulisi kopioida ja arkistoida sähköpääkeskushuoneeseen. Pää- ja kiinteistökeskuksen merkinnät olivat osittain puutteellisia. Kuva 34.

Toimenpide-ehdotukset  Sähkö- ja telejärjestelmien kuntokartoitus, jonka yhteydessä laaditaan ajan tasalla olevat ryhmäkeskuskaaviot ja sähköpiirustukset sekä korjataan keskusmerkinnät ja havaitut sähköviat. Kuntokartoituksen yhteydessä

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

51

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

kartoitetaan myös osakkaiden tekemät sähköjärjestelmien muutokset mm. lattialämmitykset, ryhmäkeskukset jne.  Sähköpääkeskuskomeroon asennetaan arkisto- ja sulakekaappi ja tila siivotaan ylimääräisistä tavaroista.  Sähköpääkeskuskomeroon arkistoidaan täydellinen sähköpiirustussarja suojakansioon.  Talojen välisen kanaalin uusimisen yhteydessä asennetaan talojen välille suojaputket mahdollisia kaapeliasennuksia varten.

Muut keskukset (H22.2) Kiinteistökeskus Kiinteistökeskusosa on rakennettu samaan kehikkoon pääkeskuksen kanssa.

Keskuksen pääkytkin on 125 A ja päävarokkeet ovat 3 x 100/250 A. Kiinteistökeskusosa palvelee kiinteistöä, A talon kellarikerroksen tiloja ja A porrashuonetta. Kiinteistökeskusosassa on ulkovalaistuksen, IV-kojeiden, autolämmityspistorasioiden ja ulko-ovien kello-ohjaukset sekä A porrashuoneen ja kellarikerroksen käytävän valojen ohjausautomaatti.

Keskuksen viereen on asennettu autotallien kWh-mittarit. Kiinteistön etäluettava Landis+Gyr Enermet E120 Lime-3-0212-r 3-vaihe-kWh-(kvarh)mittarit (nro.200048) on asennettu kiinteistökeskukseen A portaan sähkömittarisen alapuolelle. Sähkömittari on uusittu vuonna 2009.

Kiinteistökeskuksessa on 32 A voimapistorasia. Keskuksessa on muutamia vapaita varokelähtöjä. Keskuksen merkinnät on tehty osittain huopakynävaraisesti epäsiististi keskukseen.

Kiinteistön ryhmä-/ohjauskeskukset Kiinteistön ryhmä- ja ohjauskeskukset on sijoitettu ko. tilojen seinille.

Keskukset ovat peltikoteloituja ja kosketussuojaisia. Kiinteistökeskusosa palvelee A talon kellarikerroksen tiloja ja A porrashuonetta. Ryhmäkeskukset RK1 palvelee B porrashuonetta ja A talon poistoilmakojetta sekä RK2 palvele B taloa, sen poistoilmakojetta ja B porrashuonetta. Mittarikeskukset MK1 palvelee C porrashuonetta, MK2 palvelee D porrashuonetta ja MK3 F porrashuonetta. Ryhmäkeskus RK palvelee lämmönjakohuoneen lämmönjakokeskusta ja ryhmäkeskus VS palvelee väestönsuojaa.

Ryhmäkeskuksissa oli muutamia vapaita varokkeita ja varokeaihioita.

Keskuksissa ei havaittu välitöntä korjaustarvetta, vain merkinnöissä oli vähäisiä puutteita. Kuva 35.

Keskuksista puuttuivat keskuskaaviot. Porrashuoneiden keskuskoteloiden pohjalla oli koskia, palaneita sulakkeita ja ylimääräisiä tavaroita.

Toimenpide-ehdotukset

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

52

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

 Sähkökeskuksien merkinnät korjataan ja täydennettävä ajan tasalle.

Muutokset täydennetään piirustuksiin ja kaavioihin. Keskuskaaviot arkistoidaan keskuksiin muovitaskuihin.

Mittarikeskukset Asuinhuoneistojen kWh-mittarit on sijoitettu porrashuoneiden ryhmäkeskuksiin lukuun ottamatta A porrashuoneen kWh-sähkömittareita, jotka on sijoitettu samaan kehikkoon pääkeskuksen kanssa. Sähkömittarit on uusittu Landis+Gyr etäluettaviin 1-vaihe-kWh-mittareihin vuonna 2009.

Mittarikeskuksissa on yksiöiden osalta 1 x 25A nousuvarokkeet ja suurten asuinhuoneistojen osalta1 x 35A. Toimenpide-ehdotukset  Ei kunnostustoimenpiteitä PTS 10-vuotisjakson aikana.

Asuntojen ryhmäkeskukset Asuntojen ryhmäkeskukset ovat Sähkövaruste Oy:n upotettuja ja peltikannella varustettuja keskuksia, joissa ovat 40 A ja 35 A pääkytkimet. Keskukset ovat asuntojen osalta yksivaiheisia. 35 A ryhmäkeskuksissa on 9 varokepaikka ja 40 A ryhmäkeskuksissa on 12 varokepaikka. Isommissa ryhmäkeskuksissa oli vapaita varokepaikkoja ja pienemmissä keskuksissa kaikki varokkeet olivat käytössä. Keskuksissa ei havaittu puutteita. Sulakemerkinnät olivat kaikissa tarkastetuissa asunnoissa kunnossa.

Toimenpide-ehdotukset  Ei kunnostustoimenpiteitä PTS 10-vuotisjakson aikana.  Asuntojen pesuhuoneiden kunnostuksien yhteydessä pistorasiat varustetaan vikavirtasuojakytkimillä.

Johtotiet (H3) Huoneistojen nousujohdot on sijoitettu betoniseiniin valettuihin putkituksin. A talon kellarikerroksen johdotukset on tehty osittain pinta-asennuksena, osittain upotettuna rakenteisiin ja osittain alaslaskettujen kattojen sisällä. Asennukset ovat näkyviltä osiltaan tyydyttävässä kunnossa.

Tarkastuksessa havaittiin B talon ryömintätilan maassa kulkevien ryhmäkeskusten välisten nousukaapelien, puhelin- ja antennikaapelien olevan osittain pingottuneet maapohja painumisen vaikutuksesta.

Toimenpide-ehdotukset

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

53

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

 Ryömintätiloissa kulkevien maakaapeleiden mahdollisten vaurioiden ja kytkentöjen tarkastaminen.

Johdot ja niiden varusteet (H4) Liittymisjohdot (H41) Kiinteistön liittymisjohto on alkuperäinen. Liittymisjohtoa ei ole merkitty pääkeskukseen eikä piirustuksiin. Päävarokkeet ovat kotelossa 3 x 200/250A. Kiinteistön liittymäteho on 460 kW ja huipputeho on 130 kW. Toimenpide-ehdotukset  Ei kunnostustoimenpiteitä PTS 10-vuotisjakson aikana.

Maadoitus ja potentiaali tasaukset (H42) Rakennuksen maadoitusta ei tarkastettu. Maadoitusjohtojen koko on piirustuksiin merkattu 16 mm kupariköysi.

Toimenpide-ehdotukset  Rakennuksen maadoitus tarkastetaan sähkön kuntokartoituksen yhteydessä. Maadoitusten parannuksiin varaudutaan salaojien kaivuutöiden yhteydessä.

Kytkinlaitosten ja jakokeskusten väliset johdot (H43) Pääkeskukselta sähkö jaetaan jakokeskuksille 4-johdinkaapeleilla, jotka on asennettu johtoteille. Nousujohdot ovat MK, ML ja MMJ-tyyppisiä muovikaapeleita. Ulkoalueen maahan upotetut asennukset ovat AMCMK- ja MCMK-tyypin maakaapeleita. Kiinteistön nousujohdot on esitetty sähköpiirustuksien nousujohtokaaviossa piir. N:o 11-6-77. Nousujohdot olivat kiristyneet maan painumisen johdosta B talon ryömintätilassa. Johdotuksia on jonkin verran lisätty esim. autopistorasioiden lisäyksien ja autotallien rakentamisen yhteydessä. Johdot ovat näkyviltä osin kunnossa. Asennukset eivät täytä nykyisiä maadoitusvaatimuksia.

Toimenpide-ehdotukset  Ei kunnostustoimenpiteitä PTS 10-vuotisjakson aikana.  Nousujohdot kaivetaan esille ryömintätiloissa. Nousujohdot ja kytkennät tarkastetaan.

Voimaryhmäjohdot (H44)

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

54

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

Pesulan pesukoneet, kuivausrumpu ja linko ovat kiinteästi liitetty ja niissä on turvakytkimet. Lämmönjakohuoneessa olevat pumput on liitetty lämmönjakohuoneen ryhmäkeskuksen kautta kiinteästi lämpökeskuksen ohjauskeskukseen. Ilmanvaihtokojeen moottorit on liitetty kiinteästi ilmanvaihdon ohjauskeskukseen. IV-kojeiden jakolaatikoissa on huoltokytkimet. Asuinhuoneistojen liedet on asennettu kumikaapeleilla.

Toimenpide-ehdotukset  Ei kunnostustoimenpiteitä PTS 10-vuotisjakson aikana.

Valaistusryhmäjohdot (H45) Kellarikerroksessa, urheiluvälinevarastoissa on alkuperäisiä MMJmuovikaapeleita ja muovikytkimiä. Huoneistojen alkuperäiset valaistusryhmäjohdot on putkitettu rakenteisiin. Pistorasioiden määrä vastaa rakennuksen valmistumisen aikaista tyydyttävää tasoa ja on riittävä nykyisiin tarpeisiin. Jatkojohtoja käytetään yleisesti.

Toimenpide-ehdotukset  Ei kunnostustoimenpiteitä PTS 10-vuotisjakson aikana.

Valaisimet (H5) Yleisten tilojen valaistus Porrashuoneiden valaistus näyttää silmämääräisesti välttävältä. Valaisimia on aulassa ja kaikilla kerrostasanteilla 1 kpl/krs. Valaisimet ovat alkuperäisiä kattoon asennettuja hehkulappuvalaisimia, joissa on muovikuvut. Valaisimien kuvut olivat hieman kellastuneita ja sisältä pölyisiä.

A talon kellaritilojen (käytävän, teknisten tilojen, pesutuvan, kuivaushuoneiden, irtaimistovaraston ja väestönsuojan) valaisimet ovat pyöreitä opaalikupuisia hehkulamppuvalaisimia, joiden antama valaisuteho on vaatimaton. Muutamista valaisimista kuten sähköpääkeskuksen sekä yhden irtaimistovaraston valaisimista puuttuivat valaisimen kuvut. Rakennusten 1. kerroksien saunaosaston käytävässä, pukuhuoneessa ja saunassa ovat alakattoon upotetut hehkulamppuvalaisimet. Muilta osin saunaosaston pesuhuoneissa ja WC:ssä sekä kylmiöissä ovat alkuperäiset opaalilasikupuiset ja muovikantaiset hehkulamppuvalaisimet sekä osittain vastaavia valaisimia kuin porrashuoneessa. Teknisten tilojen valaistusta tulisi tehostaa uusimalla valaisimia loisteputkivalaisimiin tai hehkulamput tulisi vaihtaa tehokkaimpiin energiansäästölamppuihin.

Toimenpide-ehdotukset  Yleisiin tiloihin suositellaan uusittavaksi energiansäästövalaisimet.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

55

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

 Teknisiin tiloihin (lämmönjako- ja sähköpääkeskushuoneeseen) suositellaan uusittavaksi loisteputkivalaisimet.  Yleisten tilojen valaisimiin hankitaan puuttuvat suojakuvut.

Huoneistojen valaisimet Huoneistojen alkuperäiset keittiön työpöytävalaisimet ovat opaalikupuisia hehkulappuvalaisimia (2 x 40 W), joissa ei ole pistorasiaa. Keittiöiden katossa ovat alkuperäiset kiinteästi asennetut loisteputkivalaisimet (2 x 40 W).

Maadoitettuja pistorasioita on työtasolla vain 1 kpl. Osaan tarkastetuista keittiöistä on asennettu pistorasialla varustettuja loisteputkivalaisimia ja valaisimella varustettuja liesituulettimia.

Kylpyhuoneisiin on kunnostuksien yhteydessä asennettu peilikaappeja ja/tai pistorasialla varustettuja loisteputkivalaisimia. Alkuperäisissä kylpyhuonetiloissa ja WC:ssä ovat opaalilasikupuiset hehkulamppuvalaisimet.

Valaisimista palaa helposti toinen lamppu ja syy tulisi selvittää.

Toimenpide-ehdotukset  Keittiön alkuperäiset loisteputkivalaisimet tulee uusia osakkaiden teettämien keittiökunnostuksien yhteydessä. Pesuhuoneiden loisteputkivalaisimilla ja pistorasioilla varustettujen peilikaappien uusimisen yhteydessä huomioidaan pesuhuoneiden pistorasioihin vikavirtasuojakytkimet.

Lämmittimet, kojeet, laitteet (H6) Yleisten tilojen sähkövarustus Porrashuoneiden ja kellarikerroksen käytävän valokatkaisimina ovat painonapit, joita on osittain uusittu. A talon kellarikäytävälle on uusittu liiketunnistimella varustetut katkaisimet. Porrashuoneissa on siivouspistorasiat jokaisella kerrostasolla.

Porrashuonekohtaisissa saunoissa on uusittu kaikki kiukaat Saunatec Oy Helo, Harvia tai Viki 6-8 kW sähkökiukaisiin. Kiukaan päälläoloaika asetetaan kiukaan alareunan paneelissa olevasta kellokytkimestä. Kiinteistön pesulan alkuperäinen Peko Wärtsilä CSA 40 linko 0,8 kW on käyttöikänsä lopussa.

Sen poistaminen käytöstä tapahtuu tulevan 10-vuotisjakson aikana.

Pesulassa on uusittu Electrolux W365H Exacta Control pyykinpesukone, jonka kapasiteetti 6,5 kg ja 7,4 kW. Lisäksi pesulan on vanha Pekoroll W 80 mankeli 0,2 kW. Kuivaushuoneeseen on uusittu Esteri TurboDry Remo ilmankuivain nimellisteho 4,6 kW ja Esteri KP kattopuhallin 1,5kW. Kuivauspuhallin toimii ajastimella. Kuivauspuhaltimen poistoputki on porattu kuivaushuoneen seinänläpi lämmönjakohuoneen ja asennettu lattiakaivoon.

Puhallin oli tarkastuksen yhteydessä puhdas. Kuivaimen puhdistus ja huolto tulee tehdä säännöllisesti.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

56

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

Kiinteistökeskuksessa oli alkuperäinen 32 A voimavirtapistorasia.

Kiinteistötarkastuksen yhteydessä ei havaittu talon ulkoseinillä ulkopistorasioita. Autotallin toisessa päässä oli yksi auton lämmityspistorasiakotelo. Kotelo oli kiinni eikä rasiaa voitu tarkastaa. Yleisten tilojen sähkövarustelu on riittävä ja asennukset ovat kunnossa.

Toimenpide-ehdotukset  Pesulan alkuperäinen linko poistetaan käytöstä kun se menevät epäkuntoon.

Huoneistojen sähkövarustus Tarkastuksessa testattiin pistokokein huoneistojen maadoitettujen pistorasioiden turvallisuus schukotesterillä. Tarkastetuissa asunnoissa ei havaittu varallisia tai määräysten vastaisia maadoitettuja pistorasioita.

Keittiöiden vanhat Strömberg-malliset liedet alkavat olla käyttöikänsä lopussa.

Liesien vielä jäljellä olevat alkuperäiset kytkentäjohdot tulee selvittää ja uusia.

Vanhentuessaan liesien kytkentäjohtojen kuoret haurastuvat ja voivat mennä rikki helposti. Lisäksi vanhat kytkennät löystyvät ajanmittaa aiheuttaen kytkentäjohdoissa ylikuumenemista. Tarkastuksessa ei havaittu vaurioituneita liesien kytkentäjohtoja. Huoneistojen liedet olivat pääosin uusittu osakkaiden toimesta.

Huoneistojen alkuperäinen sähkövarustus on osittain tyydyttävä ja osittain välttävä. Keittiön työpöytävalaisimet ovat hehkulappuvalaisimia (2 x 40 W), joissa ei ole pistorasiaa. Maadoitettuja 2-osaisia pistorasioita on työtasolla vain 1 kpl. Osaan tarkastetuista keittiöistä on asennettu pistorasialla varustettuja loisteputkivalaisimia osakkaiden toimesta. Pesuhuoneissa on maadoitetut pistorasiat ilman vikavirtasuojakytkintä. Huoneissa on yleisesti olohuoneessa kolme pistorasiaa ja makuuhuoneissa kaksi pistorasiaa.

Sähkökalusteita (valokytkimiä ja pistorasioita) on muutamien asuntojen osalta uusittu osakkaiden toimesta. Viallisia heti korjausta vaativia pistorasioita ei havaittu.

Toimenpide-ehdotukset  Liesien johdot tulee tarkastaa systemaattisesti sähkömiehen toimesta palovaaran välttämiseksi. Vaurioituneet johdot uusitaan tarkastuksen yhteydessä.  Alkuperäiset keittiön työtasovalaisimet uusitaan keittiöremonttien yhteydessä 1 x 18 W loisteputkivalaisimiksi, joissa on 2-osaiset pistorasiat.  Pesuhuoneiden kunnostuksien yhteydessä uusittavat pistorasiat varustetaan vikavirtasuojakytkimellä.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

57

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

Puhelinjärjestelmät (J1) Yleiseen puhelinverkkoon liittyvät puhelinjärjestelmät (J11) Kiinteistön puhelinjakoteline sijaitsee A talon kellarikerroksen käytävällä olevassa puhelinjakokomerossa. Komeron lukko on sarjoitettu ainoastaan Vaasan Läänin Puhelimen sarjaan ja se tulisi muuttaa taloyhtiön sarjaan.

Puhelinjakotelineeltä johdotus on tehty uppoputkituksin. Puhelinkaavion mukaan johdotukset on tehty MMs-puhelinjohdoilla. Huoneistoissa puhelinrasiat on sijoitettu eteiseen ja yhteen makuuhuoneeseen. Lisäksi väestönsuojaan on asennettu puhelinpistorasia. Puhelinrasioiden määrä on huoneistoissa riittävä. Kiinteistön puhelinsisäverkko on toimiva, mutta ei vastaa nykyisiä tarpeita. Puhelinkaavio on kiinteistön sähköpiirustuksissa.

Kiinteistössä on kiinteän nettiyhteyden valmiudet. Puhelinkomeroon on tuotu kuitukaapeli mutta sitä ei ole kytketty.

Toimenpide-ehdotukset  Puhelinkaavio täydennetään kunnostuksien osalta ja kopio arkistoidaan muovikansioon puhelinkomeron oven sisäpuolelle.  Puhelinjärjestelmästä tulee tehdä kuntotutkimus, jonka perusteella arvioidaan korjaus- ja kunnostustarve.

Antennijärjestelmät (J2) Kiinteistössä on alkuperäinen ketjutettu tähtiverkko ns. ”kerrostähtiverkko”.

Kiinteistö on liittynyt Anvian CATV-kaapeliverkkoon.

Kiinteistön antennivahvistin sijaitsee sähköpääkeskuskomerossa.

Antennijärjestelmään on uusittu Salentic Atlanta talovahvistin. Kuva 36.

Vahvistin on uusittu Antennihuolto Ikonen Ky:n toimesta. Samassa yhteydessä antenniverkosto on mitattu ja säädetty Ikosen toimesta.

Talokaapeliin on uusittu lisävahvistin, joka on sisään tulevassa kaapelissa ennen talovahvistinta. Talovahvistimen asennusohjeeseen on kirjattu antenniverkoston mittaukset. Antenniverkon kapasiteetti on kunnostuksen jälkeen 6 … 606 MHz. Antenniverkosto on toimiva mutta kapasiteetti on jäämässä pieneksi Anvian lisätessä kanavia. Antennin sisäjohdotus on AJS70-4/M12,6 ja rakennusten väliset maakaapelit NEK-KX 75-1,10/7,3-F. Asuntojen olohuoneissa ovat alkuperäiset AP14 antennipistorasiat yht. 49 kpl.

Antenniverkko on toimiva eikä vikoja havaittu.

Antenniverkoston kytkentäkaavio on kiinteistön sähköpiirustuksissa. Kaaviota ei ole tehty täydennetty kunnostuksien yhteydessä. Antennivahvistimen päältä löytyi vahvistimen asennusohje, johon oli merkattu mittauksen tulokset ja päiväys.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

58

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

Toimenpide-ehdotukset  Antennikaavio täydennetään kunnostuksien osalta ja kopio arkistoidaan muovikansioon antennivahvistimen viereen.  Antenniverkostoon tulee tehdä kuntotutkimus, jonka perusteella arvioidaan korjaus- ja kunnostustarve nykyisiä Anvian kaapelitelevisiopalveluja ajatellen.

3.5

Laajennettu energiatalouden selvitys

Kohdetiedot Kohteen laajuustiedot on esitetty kohdassa 2.1 Kiinteistön perustiedot.

Energiataloutta parantavia toimenpiteitä ei ole tehty lukuun ottamatta lämmitysverkoston perussäätöä.

Kulutustiedot Lämmitysenergian kulutustiedot on saatu isännöitsijältä yhtiön tasekirjasta sekä Vaasan Sähkön kaukolämpötiedotteesta.

Kohteen mitattu lämpöenergian kulutus vuosina 2010…2012 esitetään taulukossa A. Lämmitystarvelukukorjaus (normittaminen) on tehty Vaasan normaalivuoden lämmitystarvelukuun S17,norm = 4 588 oCd. Lämmönkulutuksen normittamisessa on käytetty kaavaa Qnormitettu = SN/Smitattu x (0,75 x Qkok) + 0,25 x Qkok Energiakulutuksen vertailuarvo on määritelty vuosina 1975-1979 Vaasassa valmistuneiden 77 asuinkerrostalon kulutuksien keskiarvojen perusteella.

Tiedot vuosittaisista vertailuarvoista on saatu Vaasan Sähkön kaukolämpötiedotteesta.

Kiinteistösähkön kulutus vuosina 2010…2012 esitetään taulukossa B. Kiinteistösähkön kulutus asuntoyhtiömuotoisissa kerrostaloissa on tällä hetkellä noin 6,5 kWh/m3a. Käyttöveden kulutus esitetään taulukossa C. Kiinteistösähkön vertailuarvona on käytetty KHX1-00291 Kiinteistön ylläpidon kustannuksia ja menekkejä esitettyä arvoa 6,5 kWh/m3a.

Vedenkulutuksen vertailuarvona on käytetty myös l/asukas vuorokaudessa jolloin vertailuarvona voidaan käyttää 150 l/asukas vuorokaudessa.

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

59

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

Taulukko A. Lämpöenergian kulutus.

2010

2011

2012

Lämpöenergian kulutus, MWh/a

540

488

509

Kulutus, kWh/m3a

46,0

41,6

43,4

Normeerattu tunnusluku, kWh/m3a

44,8

47,4

44,5

Normeerattu vertailuluku, kWh/m3a

46

46

46

3

Ero vertailuarvoon, kWh/m a

-1,2 (-3%)

+1,4 (+3%) -1,5 (-3%)

Lämmön ominaiskulutus (normeerattu tunnusluku) on ollut lähellä vastaavan tyyppisten, vuosien 1975-1979 aikana Vaasassa valmistuneiden asuinkerrostalojen energiankulutuksen keskiarvoa. Kiinteistön energiakulutus on pysynyt samalla tasolla vertailuvuosien aikana.

Ikkunoita ja parvekeovia uusimalla voidaan lämmitysenergian kulutusta pienentää arviolta 10 %. Ikkunoiden ja ovien uusimisen yhteydessä tulee myös tehdä lämmitysjärjestelmän perussäätö jotta saavutetaan täysi hyöty energiatehokkaimmista ikkunoista.

Mikäli halutaan saavuttaa merkittäviä energiansäästöjä, tulee ilmanvaihdon poistoilmajärjestelmään rakentaa lämmön talteenottojärjestelmä esim. PILPjärjestelmä (poistoilmalämpöpumppujärjestelmä).

Kuntoarvioraportissa ehdotettuja energiakulutukseen vaikuttavia korjauksia ovat:  Asuntojen ikkunoiden ja parvekeovien uusiminen  Ulko-ovia uusiminen

Taulukko B. Kiinteistösähkön kulutus.

2010

2011

2012

Kiinteistösähkön kulutus, MWh/a

51,21

48,37

47,89

Sähkön kulutus, kWh/m³a

4,37

4,12

4,08

Vertailuarvo, kWh/m³a

6,51

6,51

6,51

Ero vertailuarvoon, kWh/m³a

-2,14

-2,39

-2,43

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

60

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

Taloyhtiön kiinteistösähkön kulutus vuonna 2012 on ollut 4,08 kWh/m³/v, mikä on kiinteistön varustetasoon suhteutettuna suhteellisen korkea. Kiinteistön sähkönkulutus on hieman laskenut vertailuvuosien aikana.

Kuntoarvioraportissa ehdotettuja kiinteistön sähkön kulutukseen vaikuttavia korjausehdotuksia ovat:  Loisteputkivalaisimien asennus kiinteistön yleistiloihin  IV-kojeiden uusinta ilmanvaihtojärjestelmän perusparannuksen yhteydessä  Autotallien lämmityspistorasioiden uusiminen  Ulkovalaistuksen tehostaminen energiansäästölampuilla

Taulukko C. Veden kulutus.

2010

2011

2012

Veden kulutus, m3/a

3535

3870

3949

Veden kulutus, l/henk, d

150

156

155

Vertailuarvo, l/henk, d

150

150

150

Ero vertailulukuun, l/henk, d

+0 (+0%)

+6 (+4%)

+5 (+3%)

Veden kulutus vuonna 2012 on ollut 155 l/henk, d mikä on hieman keskiverto kulutusta suurempaa. Kiinteistön vedenkulutus on hieman kasvanut vertailuvuosien aikana. Vedenkulutus on suhteellisen tyydyttävällä tasolla.

Kuntoarviotarkastuksen yhteydessä ei havaittu vesikalusteista ja WC-istuimien vuotoja.

Kuntoarvioraportissa ehdotettuja kiinteistön veden kulutukseen vaikuttavia korjausehdotuksia ovat:  Kaikki 10 vuotta vanhat 1-otesekoittajat (vesihanat) vaihdetaan uusiin 1otesekoittajiin. Lisäksi säädetään vesihanojen virtaamat.  Kaikkiin vesihanoihin asennetaan vettä säästävät poresuuttimet ja suihkuihin asennetaan vettä säästävät suihkusuuttimet.  Tarkastetaan WC-istuimien ja hanojen kunto. Vuotavat vesikalusteet kunnostetaan heti tarkastuksen yhteydessä.

Toimenpide-ehdotukset Kiinteistön lämmitysenergiankulutus on vuonna 1974-79 Vaasassa valmistuneiden asuinkerrostalojen energiankulutuksen keskiarvoa. Kulutus on hieman laskenut vertailuvuosien aikana. Kuntoarvion perusteella ikkunat ja Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

61

AsOy Tamminummi

Kuntoarvio 2013

ulko-ovet ovat käyttöikänsä lopussa. Vanhoja ikkunoita suositellaan käytettäväksi loppuun ja niiden uusimista suositellaan energiataloudellisista syistä PTS 10-vuotiskauden keskivaiheilla. Asuntojen ikkunoita tulee uusia nelilasisiin matalaenergiaikkunoihin alumiiniulko-puitteilla varustettuina.

Nykyaikaisten matalaenergiaikkunoiden U-arvo on alle 0,8 W/m2K. Uudet matalaenergia-ikkunat ovat huoltovapaampia sekä ääni- ja lämpöteknisesti vanhoja ikkunoita parempia. Samassa yhteydessä parvekeovet tulee uusia nykyaikaisiin matalaenergiaoviin.

Ikkunoiden ja ovien uusimisen jälkeen lämmitysverkosto tulee uudelleen perussäätää, jotta saadaan paremmin eristävistä ikkunoista saavutettu energiasäästö talteen. Mikäli perussäätöä ei tehdä, asuntojen lämpötilat nousevat ja liikalämpö tuuletetaan ikkunoista helposti ulos.

Edellä esitettyjen energiataloudellisten kunnostusten johdosta lämmitystehon tarve (tilausteho) ei todennäköisesti voida alentaa nykyisestä 510 kW. Tilaustehon alentamismahdollisuus tulee tutkia perussäädön yhteydessä LVIsuunnittelijan toimesta.

Käyttöveden kulutus kohteessa on keskimääräistä vertailutasoa. Veden kulutus voidaan laskea kuntoarviossa esitetyllä toimenpiteillä vielä nykyisestä.

Käyttöveden kulutus vaikuttaa myös lämmitysenergian kokonaiskulutukseen, ei kuitenkaan lämmitystehon tarpeeseen (tilaustehoon).

Edellä esitettyjen energiataloudellisten kunnostusten alentavat kiinteistön energiakulutusta yhteensä noin 5 - 6 kWh/m3a. Toimenpideohjelman toteuttamisen jälkeen normitettu kulutus kiinteistössä on arvioitu olevan n. 38,5 – 39,5 kWh/m3a. Lämpöenergian säästö olisi n. 5 kWh/m3a x 11 730 m3 = 58 MWh/a. Vaasan kaukolämmön hinnalla 50,- €/MWh ylläpitokustannukset alenevat 58 MWh/a x 50,- €/MWh = 2 900 €/a.

Investointikustannukset ovat 183 000 €. Toimenpiteiden takaisinmaksuaika on 63 vuotta. Mikäli energian hinta kasvaa, niin takaisinmaksuaika lyhenee.

Toimenpiteet parantavat myös asumismukavuutta ja asumisen terveellisyyttä.

Taulukko D. Energiataloutta parantavien toimenpiteiden karkeat säästövaikutukset ja kannattavuudet.

Kustannukset € Ikkunoiden, parvekeovien ja ulko-ovien uusiminen Lämmitysverkoston perussäätö YHTEENSÄ

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

178 000 5 000 183 000

Säästöt kWh/m3a

Takaisinmaksuaika, a

4…5

> 40

1

~6

5…6

> 40

62

AsOy Tamminummi

3.6

Kuntoarvio 2013

Kiinteistöhoidon kehitystarpeiden arviointi

Kiinteistössä ei ole seurattu asukkaiden toimesta veden ja energian kulutusta.

Kulutuksien seurantaan voitaisiin kouluttaa energiaekspertti, joka voisi olla asiasta kiinnostunut kiinteistön osakas tai taloyhtiön hallituksen jäsen.

Kirjallisuutta on saatavilla Kiinteistöalan Kustannus Oy:ltä Energiaekspertin työkirja. Energiaekspertin toimenkuvaan kuuluu kiinteistön energiatalouden parantamista edistävien asioiden hoito kuten esim. energiakulutuksen seuranta, antaa kiinteistönhoidolle ajankohtaista tietoa talon ja sen asukkaiden tarpeesta, tekee ehdotuksia energiatalouden parantamisesta kotioloissa ym.

Huoltokirjaa ei ole laadittu. Huoltokirjan laadintaa ja käyttöönottoa suositellaan. Huoltokirja on apuna huoltomiehelle kiinteistössä tarvittavien hoito- ja huoltotehtävien oikea-aikaiseksi suorittamiseksi. Myös asuntojen osalta tulisi laatia huoltokirja, johonka lisätään asukkaiden huoltovastuulle kuuluvat toimenpiteet. Lisäksi huoltokirjaan voidaan sisällyttää energiasäästöohjeita, jätteiden kierrätysohjeita, kiinteistön säännöt, kiinteistön huollon tiedot, jne.

Asunto-osakeyhtiölain mukaan asunto-osakeyhtiö on vastuussa kiinteistön kosteiden tilojen (märkätilojen) vedeneristyksistä, joihin lukeutuu myös asuntojen pesuhuoneiden ja saunojen vesieristykset. Yhtiön tulisi nimetä vastuuhenkilö tai konsultti, joka ohjaa ja valvoo pesuhuonekorjauksien kulkua oikeisiin rakenneratkaisuihin.

Tai vaihtoehtoisesti valmistaudutaan osakkaiden teettämiin pesuhuoneiden ja saunojan kunnostuksiin teettämällä etukäteen märkätilojen suunnittelu- ja kunnostusohjeet sekä sovitaan kustannusjaosta ja hankitaan taloyhtiölle kosteiden tilojen kunnostuksia valvova asiantuntija (valvoja).

4

SUOSITELTAVAT KUNTOTUTKIMUKSET  Kaikkien pesuhuoneiden ja muiden märkätilojen kosteuskartoitus  Sähkö- ja telejärjestelmän kuntokartoitus  Asbestikartoitus

Oy Insinööritoimisto ReCon / MV

63

22.05.2013

Kuva 2. A talon länsijulkisivun parvekkeet.

AsOy Tamminummi, Kuntoarvion valokuvaliite

Oy Insinööritoimisto ReCon Kuva 1. A talon itäjulkisivu.

1(9)

M. Varsanpää Kuva 3. B talon pohjoispääty ja itäjulkisivu.

Kuva 4. B talon länsijulkisivun parvekkeet.

22.05.2013

Kuva 7. Kiinteistön jätehuoltopiste.

Kuva 8. Ryömintätilojen maanpinnan ulkoreunoilla suolamuodostumia.

2(9)

M. Varsanpää

Kuva 6. Kiinteistön autopaikoitusalue.

AsOy Tamminummi, Kuntoarvion valokuvaliite

Oy Insinööritoimisto ReCon Kuva 5. Talojen välinen piha-alue.

22.05.2013

Kuva 11. Ryömintätilaan on jätetty vanhoja kylmäkoneen osia ym.

Kuva 12. Keittiön kolmelasinen MSK-ikkuna tuuletusluukulla.

3(9)

M. Varsanpää

Kuva 10. B talon eteläpäädyn ryömintätilassa havaittiin vapaata vettä.

AsOy Tamminummi, Kuntoarvion valokuvaliite

Oy Insinööritoimisto ReCon Kuva 9. B talon eteläpäädyn ryömintätilassa pohjavesi tulvii ajoittain.

22.05.2013

Kuva 15. Pääsisäänkäynnin teräskehyksinen ulko-ovi.

Kuva 16. Parvekekaiteessa vähäistä betonipinnan halkeilua.

4(9)

M. Varsanpää

Kuva 14. Parveketaustaseinän ikkuna ja parvekeovi ulkoa.

AsOy Tamminummi, Kuntoarvion valokuvaliite

Oy Insinööritoimisto ReCon Kuva 13. Parveketaustaseinän ikkuna ja parvekeovi sisäpuolelta.

22.05.2013

Kuva 19. Pesula on alkuperäisessä kunnossa.

Kuva 20. Kuivaushuone kunnostettu pinnoiltaan vesivahingon yhteydessä.

5(9)

M. Varsanpää

Kuva 18. A talon vesikatolla vähäistä sammalkasvustoa.

AsOy Tamminummi, Kuntoarvion valokuvaliite

Oy Insinööritoimisto ReCon Kuva 17. Parvekerakenteet suhteellisen hyvässä kunnossa.

22.05.2013

Kuva 23. Pesuhuoneen lattia laatoitettu vanhan muovimaton päälle.

Kuva 24. Alkuperäisessä kunnossa oleva keittiö, jossa jääkaappi uusittu.

6(9)

M. Varsanpää

Kuva 22. Alkuperäisessä kunnossa oleva pesuhuone.

AsOy Tamminummi, Kuntoarvion valokuvaliite

Oy Insinööritoimisto ReCon Kuva 21. Siivouskomero alkuperäisessä kunnossa.

22.05.2013

Kuva 27. Lämmitys- ja käyttövesiverkoston uusitut säätö- ja sulkuventtiilit.

Kuva 28. Huoneistojen lämmityspatteri ja termostaattiventtiili.

7(9)

M. Varsanpää

Kuva 26. Lämmönjakokeskus uusittu vuonna 2005.

AsOy Tamminummi, Kuntoarvion valokuvaliite

Oy Insinööritoimisto ReCon Kuva 25. Uusittu keittiö.

22.05.2013

Kuva 31. A talon poistoilmanvaihtokojeen siipipyörät ovat likaiset.

Kuva 32. Pesuhuoneen poistoilmakanava on likainen.

8(9)

M. Varsanpää

Kuva 30. Salaojan tarkastuskaivossa rautasaostumaa.

AsOy Tamminummi, Kuntoarvion valokuvaliite

Oy Insinööritoimisto ReCon Kuva 29. Vesimittari ja pääsulku sijaitsevat kuivaushuoneessa.

22.05.2013

Kuva 35. C Porrashuoneen jako-/ mittarikeskus.

Kuva 36. Kiinteistön antennivahvistin.

9(9)

M. Varsanpää

Kuva 34. Kiinteistön sähköpääkeskushuone.

AsOy Tamminummi, Kuntoarvion valokuvaliite

Oy Insinööritoimisto ReCon Kuva 33. Uusitut autolämmitystolpat ovat hyvässä kunnossa.