Investment Club

Teksti: Ilmari Mäkelä

Kriisiajan sijoittaminen

No matter what

Osakemarkkinoilla rytisee, Venäjän aloittama sota Ukrainassa on nostanut erityisesti energian hintoja ja taloustoimitusten kolumnistit ovat maalanneet piruja seinille koko alkuvuoden ajan. Mitä tässä maailmantilanteessa sitten tulisi tehdä rahoillansa, kun osakkeiden ja käteisen arvot sulavat kuin jätski kesähelteillä? Tässä tekstissä käyn läpi mitä sijoittajien olisi hyvä pitää mielessä tällaisessa markkinatilanteessa ja eri tapoja sijoittaa osakemarkkinoille maailman myllerryksissä.

Lähes jokainen on varmasti joskus kuullut rahoitus- ja sijoitusalan gurujen kuten Martin Paasin, Markus Mätön tai Karo Hämäläisen paasaavan Jeremy Siegelin laskemasta, teoreettisesta USA:n osakemarkkinoiden tuotosta vuosien 1802 ja 2012 välillä. Vuonna 1802 sijoitettu dollari kyseiselle markkinalle olisi vuoteen 2012 mennessä kasvanut 704 997 euroon, keskimääräinen inflaatiokorjattu vuosituotto olisi siis 6,6 prosenttia.

Mutta eihän meistä kukaan ole enää vuonna 2232 keräämässä näitä omenoita. Onko tämä tuotoilla mässäily vain rahoitusalan tuputtamaa propagandaa, jotta mahdollisimman moni siirtäisi varansa “Varainhoito-super Large Cap ESG Technology USA kasvuosuus -osakerahastoon”, vai onko tässä historiahakuisuudessa jotakin perää? Vastaus kysymykseen piilee tuon ajan historiankirjoituksesta. Tuohon 210 vuoden ajanjaksoon mahtuu muun muassa pandemioita ja lukemattomia sotia. Historia ei koskaan ole tae tulevasta, mutta USA:n osakemarkkinan kehitys kaiken tapahtuneen jälkeenkin luo mielestäni todella hyvän pohjan argumentille siitä, että osakkeet ovat erinomainen pitkän aikavälin sijoitus, no matter what.

Yksityinen sektori eli yritykset tuottavat lisäarvoa yhteiskuntaan ja tuo lisäarvo purkautuu yritysten tuloslaskelmiin. Pitkällä eli yli 10 vuoden aikajänteellä, osakkeet ovat lähestulkoon aina olleet hyvä sijoituskohde. Sijoittipa sitten suoraan osakkeisiin tai matalakuluisten indeksirahastojen kautta on erittäin todennäköistä, että sijoitettu pääoma kasvaa arvonnousun ja/ tai osinkovirran johdosta.

Pihvi

Käsittämättömän pitkän alustuksen jälkeen päästäänkin käsiksi itse pihviin, moni nimittäin miettii nyt mihin ne opintolainat tai muut sukanvarteen kertyneet rahavarat kannattaa laittaa. Lähtökohtaisesti sijoitusstrategiaa ei kannata muuttaa aina kun markkinalla tapahtuu, mutta itsetutkiskelu, salkkukatsaus, sijoitussuunnitelman ja -strategian kertaus voivat rauhoittaa mieltä tai nostaa esille salkun heikkouksia ja kehityskohteita.

Rahastosijoittajan ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen eikä löytää yksittäistä yhtiötä, joka vie ihmiskunnan sukkulalla Venukseen, mutta rahastojakin löytyy joka lähtöön. Itse suosittelen osta ja unohda -strategiaa, mutta ostaessa olisi hyvä tutustua rahaston sijoitusperiaatteisiin.

Tällä hetkellä fossiilisen energian alasajo näyttää kiihtyvän Euroopan halutessa irti Venäjältä tulevasta öljystä ja kaasusta. Vihreän siirtymän saadessa vauhtia tästä tilanteesta, kestävän kehityksen ja - energiatuotannon alalla toimivat yhtiöt ovat hyvinkin potentiaalinen tuottojen lähde tulevaisuudessa. Juuri erityyppiset ESG-rahastot, jotka painottavat hallinnollista-, sosiaalista- ja ympäristövastuuta sijoituspäätöksissään, ovat olleet jo valmiiksi kovassa nosteessa viime vuosina.

Myös maantieteellisellä riskillä on oma osansa. Sota Euroopassa vaikuttaa tietysti eniten eurooppalaisiin yhtiöihin luomalla epävarmuutta tulevasta ja tietysti myös siksi että osalla yhtiöistä on liiketoimintaa ja tuotantoa Venäjällä. Tällä hetkellä USA:n ja Kanadan osakemarkkinat näyttävät siis geopoliittisesti vakaimmilta kohteilta, olkoonkin että monella Amerikkalaisyhtiöllä on ollut liiketoimintaa Venäjällä.

Rahastoja valitessa ja tutkiessa kannattaa minimoida transaktio- ja hoitokulut ja kiinnittää huomiota rahaston suurimpiin omistuksiin. Usein samat suuret yhtiöt löytyvät suurella painolla erilaisista rahastoista ja tämä syö hajautuksen tuomaa hyötyä. On fiksua tarkistaa, että rahastot eivät sijoita täysin samoihin yhtiöihin. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään kuolemansynti, joten ei haittaa, jos rahastoista tai omasta salkusta löytyy yksittäisiä samoja yhtiöitä. Toisaalta suurimmat omistukset voivat paljastaa myös sen, sijoittaako rahasto oikeasti nimensä mukaisesti, esimerkiksi vastuulliseen liiketoimintaan ja millainen geopoliittinen altistus salkun yhtiöillä on.

Osakepoimijalla onkin sitten enemmän valinnanvaraa, mutta varallisuuden jakamisessa kannattaa olla tarkkana. Samat lainalaisuudet pätevät tässäkin lajissa näinä aikoina, mutta yhtiövalintoihin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Kasvuyhtiöiden arvostus on muuttunut hurjasti diskonttokoron noustessa, kun riskipreemio ;) ja riskitön korko nousee epävarmuuden ja keskuspankkien kiristyvän rahapolitiikan takia. Toisaalta tilanne voi avata ostopaikkoja parhaisiin kasvuyhtiöihin, heikossa talousympäristössä jyvät erotellaan akanoista, parhaiten johdetut ja parhaalla liikeidealla varustetut yhtiöt voivat menestyä hyvin tänä aikana ja sijoittajat usein palkitsevat tällaiset menestystarinat tuomalla lisää rahaa yhtiön ostolaidalle. Toimialalla on jälleen hurjan suuri merkitys siihen, miten yhtiöt tässä epävarmassa ympäristössä kehittyvät ja tietyt kasvuyhtiöt voivat tarjota riskiä sietävälle sijoittajalle mahdollisuuksia ylituottoihin. Pitää kuitenkin muistaa, että koronakriisin takia keskuspankit ja valtiot elvyttivät taloutta 30 tuhannella miljardilla dollarilla, koko maailman bruttokansantuotteen ollessa 90 tuhatta miljardia. Tämä jos joku on ollut omiaan paisuttamaan arvostuskertoimia, joten myös tätä kautta ’ilmaisen rahan’ poistuminen markkinoilta vaikuttaa siihen, miten tulevaisuuden kassavirtoja arvostetaan.

Arvoyhtiöt voivat tällaisena aikana tarjota turvasataman mielelle ja rahoille. Arvoyhtiön tunnistaa esimerkiksi erityisen matalasta P/B-luvusta, mutta myös osinkotuotto, omavaraisuuden eri mittarit ja matala P/E-luku ovat arvoyhtiön merkkejä. On sanomattakin selvää, että toimialalla on jälleen suuri merkitys yhtiövalinnassa, sillä erityisesti syklisen teollisuuden osakkeet näyttävät ajoittain arvoyhtiöiltä tunnuslukujen valossa. Tärkeää onkin arvioida tarkasti yhtiön toimialan ja liiketoiminnan tulevaisuudennäkymiä, koska huonolla toimialalla tai heikossa kilpailuasetelmassa oleva yhtiö voi näyttää halvalta ihan syystäkin.

Laatuyhtiöt ovat myös osoittautuneet hyviksi sijoituskohteiksi historiassa ja erityisesti epävakaina aikoina. Laatuyhtiön tunnistaa vahvasta brändistä ja siihen liittyvistä kilpailueduista. Yhtiö ei ole vahvasti riippuvainen talouden sykleistä, vaan kannattavuus ja tulostaso pysyvät vakaina läpi huonoimpienkin aikojen. Oman- ja sijoitetun pääoman tuotto ovat myös vakaita ja hyvällä tasolla. Yhtiö lähes aina kasvattaa vuosittain maksettavaa osinkoa, mutta jaettava osinko ei estä yhtiötä investoimasta liiketoiminnan kehittämiseen tai kasvattamiseen. Niin ja se toimiala...

Edes Helsingin pörssistä ei löydy montaakaan yhtiötä, joiden Venäjä -altistus olisi niin suuri, ettei niihin kannattaisi koskea tässä tilanteessa pitkällä tikullakaan. Monella kuitenkin on liiketoimintaa tai tuotantoa Venäjällä. Talouspakotteiden vaikutukset tulevat vaikuttamaan eurooppalaisiin yhtiöihin puhumattakaan tuotantolaitosten kansallistamisesta, joka joidenkin yhtiöiden kohdalla on todellinen riski. Vuosikertomuksista ja tuloslaskelmista kannattaakin etsiä tietoja mahdollisesta Venäjän liiketoiminnasta ja riskeistä. Vuosikertomuksissa yleensä esimerkiksi jaotellaan liikevaihdon jakautuminen maittain.

Mitä vielä?

Kuten jo kerran tai kaksi pääsin toteamaan, on toimialalla hirvittävän suuri merkitys sijoituspäätöksiä tehdessä tällaisessa markkinaympäristössä. Olitpa osakepoimija tai rahastosijoittaja, arvo- ja laatuyhtiöt ovat tällaisessa markkinatilanteessa vähemmän riskipitoinen vaihtoehto kuin kasvuosakkeet.

Loppuun asti lukeneet voivat taputtaa itseään olkapäälle, teksti oli pitkä eikä sisältö ollut tajunnan räjäyttävää. Sijoittaminenhan ei ole monimutkaisempaa. Itsekään en missään nimessä kaikkea tässä tekstissä kiskonut omasta hihasta, vaan olen yhdistellyt itseäni viisaampien ajatuksia ja keskityin perusasioihin. Kannattaakin aktiivisesti seurata esimerkiksi sijoitusfoorumeja, Kauppalehteä ja erityisesti Inderesin eri sisältöjä. Voi kun tuon hintavan, mutta hyödyllisen, palvelun saisi jostakin käyttöön vain kuudella eurolla.

Jätin tarkoituksella sanat “dippi” ja “ostopaikka” käyttämättä, koska en itse usko, että tällä hetkellä olisi käynnissä vain lyhytaikainen ulospuhallus vaan uskon vielä suurempaan laskuun. Tällaiset hetket ovat kuitenkin loistava muistutus ajallisen hajauttamisen tärkeydestä ja että kuukausisäästösopimus matalakuluiseen indeksirahastoon on yksi varmimmista tavoista sijoittaa. Tätä kirjoittaessani osakkeita saa samalla rahalla enemmän kuin puoli vuotta sitten, joten nyt jos joskus kannattaa vetää ne shoppailuhousut ja –hameet jalkaan, henkselit sekä vyöt tiukalle ja pitää mielessä Warren Buffetin legendaariset sanat.

Be fearful when others are greedy and greedy when others are fearful.

Lukekaahan sijoitusaiheisia kirjoja, muistakaa nauttia elämästä myös näinä aikoina ja hyvää vappua.