Muumi
1
Muumi Muumi (Mumin) on suomenruotsalaisen kirjailijan ja taiteilijan Tove Janssonin luoma satuhahmolaji. Yksi tunnetuimmista muumihahmoista on Muumipeikko, joka asuu huolettoman ja seikkailunhaluisen muumiperheensä kanssa Muumitalossa Muumilaaksossa. Jansson kirjoitti ruotsiksi lukuisia Muumi-kirjoja, jotka ovat suosituinta ja käännetyintä suomalaista lastenkirjallisuutta. Muumikirjoja on käännetty 43 eri kielelle, ja niistä on tehty kirjojen ja sarjakuvien lisäksi myös animaatiosarjoja, lukuisia näytelmiä ja ooppera. Erityisen suosittuja muumit ovat olleet Japanissa.
Tove Janssonin piirtämä sarjakuvakirjan kansikuva.Muumihahmot vasemmalta oikealle: Nipsu, Nuuskamuikkunen, Muumipappa, Muumimamma, Muumipeikko, Mymmelin tytär, Mörkö, Niiskuneiti ja Hattivatit.
Kirjoittamisen lisäksi Tove Jansson myös kuvitti kirjansa itse. Muumit viestivät harmoniaa. Vaikka muumimaailma onkin perusturvallinen, sen asukkaille tapahtuu välillä jännittäviä asioita, jotka ovat kertomisen arvoisia. Ensimmäinen Muumi-teos oli vuonna 1945 ilmestynyt Småtrollen och den stora översvämningen (ilmestyi suomeksi vuonna 1991 nimellä Muumit ja suuri tuhotulva). Tampereen taidemuseon itsenäisen yksikön Muumilaakso-museon, joka sijaitsee kaupunginkirjasto Metson tiloissa, kokoelmissa on Tuulikki Pietilän, Tove Janssonin ja Pentti Eistolan alkuperäistä Muumi-aineistoa: Pietilän tekemiä muumikuvaelmia, Janssonin taidegrafiikkaa ja alkuperäisiä muumikirjojen kuvituksia sekä kirjoja. Kokoelman helmi on Pietilän, Janssonin ja Eistolan yhdessä rakentama viisikerroksinen Muumitalo, josta on tehty myös tietokonesovellus. Naantalin kaupungissa toimii lasten Muumimaailma-teemapuisto.
Muumi
2
Muumihahmot Muumit asuvat Muumilaaksossa Muumitalossa. Muumiperheeseen kuuluvat Muumipeikko sekä hänen äitinsä Muumimamma ja isänsä Muumipappa, sekä perheen ottolapsi Nipsu. Muumilaakson asukkaisiin kuuluvat myös muun muassa Niiskuneiti, Mymmeli, Pikku Myy, Niisku, Vilijonkka ja lapset, Nuuskamuikkunen, Mörkö, Hemuli ja Haisuli. Harvemmin nähtyjä hahmoja ovat esimerkiksi Taikuri, Tuutikki, Surku, Jenni-täti, sekä Tiuhti ja Viuhti. Vaatteita muumit eivät paljon käytä: Muumimamma käyttää pelkkää esiliinaa, Muumipappa pelkkää hattua ja Muumipeikko on ilkialasti. Kuitenkin he Muumilaakson uimarannalla käydessään pukeutuvat uimapukuihin. Muumipeikko ja Pikku Myy voidaan katsoa taiteilijan psykologisiksi omakuviksi. Muumit, yleisesti ottaen, liittyvät vahvasti Janssonin omaan perheeseen — he olivat boheemeja, elivät luonnonläheisesti, olivat sallivaisia muunlaisia eläväisiä kohtaan ja ihastuneita Muumimamman keitoksiin. Jotkut Janssonin hahmot reunustavat synkkyyttä, kuten Vilijonkat, jotka ovat aina muodollisia tai oudot Hattivatit, jotka liikkuvat yksimielisissä pahaenteisissä joukoissa. Novelisti Alison Lurie on kuvannut Mörköä, mustaa kukkulan muotoista luomusta hehkuvilla silmillä, tietyn tyylisenä kävelevänä pohjoismaisen melankolian ilmentymänä — jokainen, keneen hän koskee, kuolee, ja maa jäätyy kaikkialla, missä hän kävelee.
Muumien äiti Tove Jansson
Muumitarinoissa on humaani sanoma. Kirjoissa on oivalluksia ja lausahduksia, jotka pohtivat elämää ja maailman menoa. Nuuskamuikkunen sanoo Vanha perhekuva muumien suvusta. vapaudesta tällä tavalla: "Ikinä ei tule aivan vapaaksi, jos ihailee toista liikaa." Omistamisesta taas hän toteaa seuraavasti: "Omistaminen merkitsee huolia ja matkalaukkuja, joita joutuu raahaamaan mukanaan." Muumilaakson tarinoiden viimeisessä jaksossa, Kohti etelää, Niisku, Noita ja Aliisa lähtevät sarjasta pois, eikä heitä enää nähdä uusissa Muumilaakson tarinoita -jaksoissa. Janssonin elämänkumppani oli taidegraafikko Tuulikki Pietilä, jonka persoonallisuus inspiroi Tuutikki-hahmoa kirjassa Taikatalvi (1958, ruots. Trollvinter 1957).
Muumi
Musiikki Muumitarinoissa on aina esiintynyt laulua ja musisointia. Muumihahmoilla on omat laulunsa jotka kertovat heidän senhetkisestä olotilastaan. Nuuskamuikkunen soittaa saduissa huuliharppua.
Alkuperäiset laulut Muumilaakson ulkopuolella kuultiin muumilauluja ensimmäistä kertaa vasta 1960-luvun alussa. Laulut sävelsi Erna Tauro Tove Janssonin omiin ruotsinkielisiin teksteihin. Näitä lauluja esitettiin näytelmissä Tukholmassa ja Helsingin Svenska Teatern. Bonniers kirjakustantamo julkaisi Visor från Finnair laittoi isokokoisia Muumi-tarroja joihinkin Japaniin lentäviin koneisiinsa vuonna 2002. Mumindalen -laulukirjan Tauron kuoleman jälkeen vuonna 1993. Laulukirja sisältää kaikki Tauron kirjoittamat laulut sekä lisäksi useita Janssonin säveltämättömiä sanoituksia. WSOY julkaisi suomenkielisen käännöskokoelman Muumilaakson laulukirja, jonka riimittäjänä on Vexi Salmi. Nämä laulut julkaistiin Muumilauluja-nimisellä CD-levyllä ensi kertaa suomeksi vuonna 2005. Levyllä laulavat Eeppi Ursin ja Mirja Mäkelä, ja sovitukset ovat pianisti-säveltäjä Mika Pohjolan käsialaa. Pohjola on myös säveltänyt seitsemän Janssonin aikaisemmin säveltämätöntä tekstiä. Levyllä laulujen käännöksistä vastaa Salmen lisäksi myös Kirsi Kunnas ja Laila Järvinen. Kunnaksen käännökset ovat peräisin hänen kääntämistään teatteriesityksistä. Levyn ruotsinkielisellä versiolla, Muminröster, laulaa ahvenanmaalainen Johanna Grüssner. Kansainvälisesti levyt ja näin myös alkuperäiset muumilaulut, tunnetaan niiden yhteisellä englanninkielisellä nimellä Moomin Voices. Levyn molemmat versiot ovat saaneet huomiota Pohjoismaiden lisäksi etenkin Japanissa ja Yhdysvalloissa. Vuonna 2005 Bostonissa sijaitseva musiikkiyliopisto Berklee College of Music lisäsi muumit osaksi lastenmusiikkikurssiaan, jossa Moomin Voices -levyt, Pohjolan tuotanto ja sovitukset, Tauron sävellykset ja varsinkin Janssonin sanat ja niistä eriytyvä muumien filosofia ovat kurssin perusmateriaalia.
Muita lauluja ja esityksiä Suomessa epävirallisena muumilaulajana on myös pidetty Benny Törnroosia, joka laulaa omia säveltämiään ja sanoittamiaan muumilauluja suomeksi ja ruotsiksi. Japanilaisten animaatioiden taustamusiikit on säveltänyt japanilainen Sumio Shiratori ja TV-sarjassa kuultavan suomen- ja ruotsinkielisen muumien epävirallisen tunnuslaulun on säveltänyt hollantilainen Pierre Kartner, myös tunnettu taiteilijanimellä Vader Abraham. Muumeista on lisäksi tehty vuonna 1974 suomenkielinen ooppera, jonka säveltäjä oli Ilkka Kuusisto. Säveltäjä, tuottaja Heikki Mäenpää on myös luonut ja tuottanut useita muumiaiheisia lauluja sekä näytelmiä suomen, saksan ja ruotsin kielillä. Hän sävelsi ensimmäisen muuminäytelmänsä "Kuka lohduttaisi Nyytiä?" vuonna 1989. Vuonna 2006 julkaistiin 20 uutta muumiaiheista laulua vapaasti sanoitettuna Muumipeikko ja Pyrstötähti -kirjan inspiroimana. Näitä kappaleita esittävät muun muassa Samuli Edelmann (esitti myös Niiskua Muumilaakson tarinoissa), Sani, Tommi Läntinen, Jore Marjaranta, Jippu, Susanna Haavisto ja Eija Ahvo. Kappaleiden sävellyksistä vastasivat tuottajat Timo Poijärvi ja Ari Vainio. Sävellykset on julkaistu CD-levynä Muumipeikko ja pyrstötähti. Samat 20 laulua julkaistiin myös vuonna 2006 multimedia-CD-postikortteina.
3
Muumi
4
Teokset Muumeja on julkaistu sarjakuvina ja kirjoina. Tove ja Lars Janssonin sarjakuvat ovat ilmestyneet alun perin sanomalehdissä (englantilaisessa Evening Newsissä), ja niistä on koottu lehtiä ja albumeita useiden eri kustantajien toimesta. Turun Sanomat on julkaissut niitä yhdeksänosaisessa, isokokoisessa albumisarjassa (1978-1984). Vaasa Oy on julkaissut näitä sarjakuvia lehdissä (tarina per lehti) 1980-luvun alussa. WSOY on julkaissut samat 73 tarinaa 24-osaisen albumisarjan vuosina 1990–1996. Sarjakuvapuolta ja sen kehittymistä kuvaa Juhani Tolvasen kirja "Muumisisarukset Tove ja Lars Jansson – Muumipeikko-sarjakuvan tarina" (WSOY 2000).[1] Tove ja Lars Janssonin mustavalkoisten sanomalehtisarjakuvien lisäksi on julkaistu muumibuumin myötä vaihtelevanlaatuista värillistä Muumitarinoiden hahmoja. sarjakuvalehteä, aluksi Lehtimiehet-yhtymän toimesta, mutta myöhemmin Egmont Kustannuksen tekemänä. Niiden tarinat ovat pääsääntöisesti muiden kuin Janssonien kyhäämiä ja enemmän siis lapsikuluttajille suunnattua massaa. Viimeksi mainittu julkaisu täyttää silti helmikuussa 2007 jo 15 vuotta. Näitä ei-Janssonien muumitarinoita ovat sarjakuvalehtiin luoneet muiden muassa kuvittajat Jari Rasi, Ilkka Ruokola ja Jukka Murtosaari. Käsikirjoituksia näille muumiseikkailuille ovat kynäilleet esimerkiksi kirjailijat Johanna Sinisalo ja Juha Ruusuvuori. "Juhlavuoden" kunniaksi Egmont Kustannus julkaisi lokakuussa 2007 muumisarjakuvien historian ensimmäisen novellimittaisen sarjakuva-albumin. Albumi nimeltä Muumimamman vaarallinen nuoruus on Johanna Sinisalon käsikirjoittama ja Ilkka Ruokolan piirtämä.
Sarjakuvat (WSOY) • Muumipeikko (sarjakuva) • • • • • • • • • • • • • • • • •
Muumipeikko 1: Muumipeikko, Muumiperhe, Yksinäinen saari Muumipeikko 2: Muumiperhe Rivieralla, Vaarallinen talvi, Kuvitteluleikki Muumipeikko 3: Talonrakennus, Aloitamme uuden elämän, Viidakkoelämää Muumipeikko 4: Muumipeikko rakastuu, Muumipeikko ja marsilaiset, Muumiperhe ja meri Muumipeikko 5: Yhdistyselämää, Muumipeikko villissä lännessä Muumipeikko 6: Niiskuneiti Rokokoossa, Muumipeikko ja velvollisuudentunto Muumipeikko 7: Muumipeikko ja pyrstötähti, Muumipeikko ja kultainen häntä Muumipeikko 8: Muumitalvi, Muumipeikko merillä Muumipeikko 9: Hosulin kosinta, Muumin lamppu, Muumipeikko ja rautatie Muumipeikko 10: Muumipappa ja vakoojat, Muumipeikko ja sirkus, Muumit uudisasukkaina Muumipeikko 11: Muumipeikko ja partiolaiset, Muumipeikko maanviljelijänä, Muumipeikko ja kullankaivajat Muumipeikko 12: Robinson Muumi, Muumipeikko ja taide, Nipsun kylpylä Muumipeikko 13: Poliisimestarin veljenpoika, Neitonen ahdingossa, Nappeja ja avioliittoja Muumipeikko 14: Nipsun urheiluliike, Mymmelin timantti, Muumit ja vampyyri Muumipeikko 15: Muumit ja televisio, Alikehittyneet muumipeikot, Muumipeikko ja täti Muumipeikko 16: Muumit ja luonnonpuisto, Muumipeikko ja vanhat hyvät ajat, Koiranelämää muumilaaksossa Muumipeikko 17: Muumisalapoliisi, Kevättunteita, Muumipeikko pelastaa prinsessan, Muumipeikko ja agentti 008 ½
• Muumipeikko 18: Muumipeikon vaarallinen elämä, Muumit Torrelorcalla, Niiskuneiti seurapiireissä, Jo muinaiset kreikkalaiset
Muumi
5
• • • •
Muumipeikko 19: Nipsu parantaa tapansa, Muumipeikko toimittajana, Muumipeikko ja orpolapset, Ritarimuumi Muumipeikko 20: Muumipeikko ratsailla, Muumipeikko ja merenneito, Miskan paluu, Muumipeikko ja radikaalit Muumipeikko 21: Muumijoulu, Muumipeikko Egyptissä, Nipsu rakastuu, Muumipeikon kihlaus Muumipeikko 22: Muumipeikko ja lentävä hollantilainen, Niiskuneidistä tulee ennustaja, Muumipeikko ja uimaranta • Muumipeikko 23: Muumipeikko rikastuu, Muumipeikko ja guru, Muumipappa vanhuuden porteilla • Muumipeikko 24: Taistelu Muumilaaksossa, Muumipeikko Neandertalissa, Muumipeikko ja kymmenen säästöporsasta • Muumit: Sarjakuvaklassikot 1. Suomentanut Anita Salmivuori. Jälkisanat: Sirke Happonen. WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-34342-5. • Muumit: Sarjakuvaklassikot II. Suomentanut Anita Salmivuori ja Juha Tolvanen. Jälkisanat: Sirke Happonen. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-35404-9. • Muumit: Sarjakuvaklassikot III. Suomentanut Anita Salmivuori ja Juha Tolvanen. Jälkisanat: Sirke Happonen. WSOY, 2010. ISBN 978-951-0-36520-5.
Kirjat Teos
Julkaisuvuosi
Ensiesiintyjät
Muut henkilöt
Muumit ja suuri tuhotulva (Småtrollen och den stora översvämningen)
1945, suom. 1991
Muumipeikko, Muumimamma, Muumipappa, Nipsu, Hattivatit, Tulppaana, Muurahaisleijona, vanha herra, punatukkainen poika, merikissat, marabuherra, eräs hemuli, merenpeikot
Muumipeikko ja pyrstötähti (Kometjakten)
1946, suom. 1955, uudelleen julkaistu 1968 nimellä Kometen kommer
Nuuskamuikkunen, Niisku, Niiskuneiti, Muumipeikko, Nipsu, Muumipappa, Hemuli, Piisamirotta, Silkkiapina, Muumimamma, Hattivatit Talonpeikko, tähtitieteilijä, jättiläissisilisko, heinäsirkat, Hemulin serkku, kissanpentu
Taikurin hattu (Trollkarlens hatt)
1948, suom. 1956
Tiuhti ja Viuhti, Mörkö, Taikuri, pantteri
Muumipeikko, Muumimamma, Muumipappa, Niisku, Niiskuneiti, Nuuskamuikkunen, Piisamirotta, Hemuli, Hattivatit, Muurahaisleijona
Muumipapan urotyöt (Muminpappas bravader)
1950, suom. 1963, uudelleen julkaistu 1968 nimellä Muminpappans memoarer
Mymmeli, Mymmelin tytär, Pikku Myy, Drontti Edvard, Fredrikson, Juksu, Hosuli, Sosuli, Kummitus, Itsevaltias, Hemulitäti
Muumipappa, Muumipeikko, Muumimamma, Nuuskamuikkunen, Nipsu, Mörkö
Kuinkas sitten kävikään? (Hur gick det sen?)
kuvakirja, 1952
Vilijonkka, Louska, Hommuli
Muumipeikko, Mymmelin tytär, Pikku Myy, Muumimamma, Hattivatit
Vaarallinen juhannus (Farlig midsommar)
1954, suom. 1957
Emma, Miska, Homssu, Vilijaana, Poliisihemuli, Poliisihemulin serkku, Puistonvartija, Löytölapset
Muumipeikko, Niiskuneiti, Muumipappa, Muumimamma, Mymmelin tytär, Pikku Myy, Nuuskamuikkunen
Taikatalvi (Trollvinter)
1957, suom. 1958
Tuutikki, Surku, Kunto-Hemuli, ötökkä-Salome, Radamsa, Jäärouva, Kaunishäntäinen orava
Muumipeikko, Pikku Myy, Vilijonkka, Mörkö, Muumimamma, Niiskuneiti, Nuuskamuikkunen, Mymmelin tytär
Kuka lohduttaisi Nyytiä? (Vem ska trösta knyttet)
kuvakirja, 1960
Nyyti, Tuittu
Mörkö, Drontti, Homssut, Vilijaanat, Hemulit, Mymmelit, Pikku Myy, Tuutikki, ötökkä-Salome
Muumi
6
Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia (Det osynliga barnet och andra berättelser)
1962
Ninni, Ti-ti-uu, Sedrik
Muumipeikko, Muumimamma, Muumipappa, Vilijonkka, Kampsu (Louska), Nuuskamuikkunen, Mymmeli, Pikku Myy, Niiskuneiti, Hattivatit, Hemuli, Nyyti, Nipsu, Homssu
Muumipappa ja meri (Pappan och havet)
1965
kalastaja, merihevoset
Muumipeikko, Muumipappa, Muumimamma, Pikku Myy, Mörkö
Muumilaakson marraskuu (Sent i november)
1970
Ruttuvaari, homssu Tuhto
Vilijonkka, Mymmeli, Hemuli, Nuuskamuikkunen, esi-isä
Vaarallinen matka (Den farliga resan)
kuvakirja, 1977
Sanna
hiihtäjä-Hemuli, Tiuhti ja Viuhti, Surku, Nipsu, Tuutikki, Muumipappa, Muumimamma, Muumipeikko, Pikku Myy, Mymmeli, Homssu, Vilijonkka, ötökkä-Salome, Mörkö, Miska
Outo vieras Muumitalossa
valokuvakirja 1980
Haisuli
Muumipeikko, Pikku Myy, Muumimamma, Muumipappa, esi-isä, Ruttuvaari, tähtitieteilijä, Miska, Homssu, Nyyti, Tuittu, Niiskuneiti, Nipsu, Nuuskamuikkunen, löytölapset, Tuutikki, Mymmeli
Muita kirjoja • • • • • • • • • • • • • • •
Muumipeikon metsäretki Osaatko kotiin, Muumipeikko? Muumi ja Nipsu löytöretkellä Muumit sirkuksen lumoissa Muumit ja suuri salaisuus Suuri Muumilukemisto 1 Suuri Muumilukemisto 2 Suuri Muumilukemisto 3 Suuri Muumikirja (kokoelma, sis. mm. kaikki neljä muumikuvakirjaa) Muumiperheen tarina (kokoelma, sis. Taikatalvi, Muumipappa ja meri, Muumilaakson marraskuu) Takaisin Muumilaaksoon (kokoelma, sis. Muumipeikko ja pyrstötähti, Taikurin hattu, Muumipapan villi nuoruus, Vaarallinen juhannus, Näkymätön lapsi) Tarinoita Muumilaaksosta (kokoelma, sis. Muumipeikko ja pyrstötähti, Taikurin hattu, Taikatalvi, Muumipappa ja meri) Sami Malila: Muumimamman keittokirja (uudistettu laitos), s. 144. Keittokirja. Helsinki: WSOY, 2010. ISBN 978-951-0-36422-2. Sami Malila, Tove Janson: Muumilaakson vauvakirja, s. 45. Hakuteos/Tietokirja. Helsinki: WSOY, 2009. ISBN 9789510257425. Tove Janson, Sami Malila: Muumipapan mietekirja, s. 44. Mietekirja/Runous. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 9789510294574. • Lisäksi Tove Jansson/Sami Malila: Muumilaakson puutarhakirja; Muumimamman mietekirja; Muumipeikon mietekirja ; Nipsun mietekirja; Nuuskamuikkusen mietekirja; Pikku Myyn mietekirja[2]
Muumi
Puffin Books Moomin Characters Oy ja brittiläinen Puffin Books ovat sopineet täysin uudesta alle kouluikäisille suunnatusta kirjasarjasta, jonka ensimmäinen osa on tarkoitus julkaista vuonna 2010. Kirjojen tekijöistä ei ole vielä tietoa. Se on suurin Suomessa tehdyistä kustannusalan ulkomaanoikeuksia koskevista sopimuksista, vaikkei tarkkaa summaa olekaan paljastettu.
Elokuvat ja televisiosarjat Muumeista on tehty myös monia televisiosarjoja mm. Länsi-Saksassa, Venäjällä, Puolassa ja Japanissa. Ensimmäinen oli Augsburger Puppenkisten tuottama länsisaksalainen nukkeanimaatiosarja "Die Muminfamilie" vuosina 1959–1960. Sarjan osat 1–6 perustuivat kirjaan Taikurin hattu ja 7–12 kirjaan Vaarallinen juhannus. Seuraava oli ensimmäinen japanilainen muumisarja Tove Jasson no Tanoshii Mūmin Ikka vuosina 1969–1970. Sarjassa oli 65 osaa. Anime poikkesi suuresti Tove Janssonin muumeista, eivätkä jaksot pohjaudu kirjoihin. 1969 tehtiin 13-osainen Vivica Bandlerin ohjaama ruotsinkielinen televisionäytelmä, jossa esiintyivät mm. Lasse Pöysti ja Elina Salo. Japanilaiselle sarjalle tehtiin 1972 jatko-osa, 52-osainen Shin Mūmin. Sarjan ohjasi kuuluisa Rintaro. Neuvostoliittolainen Sojuztelefilm tuotti 1978 kolmiosaisen nukkeanimaation Mumi-troll kirjasta Muumipeikko ja pyrstötähti. Puolalainen Se-Ma-For tuotti 1977–1981 pala-animaatiosarjan Opowiadania Muminków (engl. The Moomins). Suomessa sarja tunnetaan nimellä Muumien maailma. Sarjasta tuli suosittu etenkin Isossa-Britanniassa. Ruotsissa tuotettiin 1980 lyhytelokuva Vem ska trösta knyttet? kuvakirjasta Kuka lohduttaisi Nyytiä? Neuvostoliittolainen Sverdlovsktelefilm tuotti 1980–1983 kolmiosaisen pala-animaation Šljapa Volšebnika kirjasta Taikurin hattu. Studio suunnitteli muumien ulkonäön uudestaan, mutta muuten animaatio noudattaa kirjan tapahtumia. Ehkä tunnetuin Muumi-sarja tuotettiin Japanissa lähde? 1990–1991. 78-osainen Tanoshii Mūmin Ikka ja 1991–1992 26-osainen Tanoshii Mūmin Ikka: Bōken Nikki, jotka tunnetaan Suomessa yhteisnimellä Muumilaakson tarinoita. Sarjan loputtua 1992 tehtiin vielä samannimiseen muumikirjaan perustuva elokuva Muumipeikko ja pyrstötähti. Sarja on julkaistu DVD-levyinä sekä VHS-kasetteina, joissa on kaikki Suomessa esitetyt 101 Muumilaakson tarinoita -sarjan jaksoa. Levyjä on yhteensä 25 kappaletta, ja VHS-kasetteja 30 kappaletta. Sarjasta tuli erittäin suosittu, ja sitä on uusittu Suomen televisiossa useasti. Viimeisin uusintakierros käynnistyi kesällä 2011.[3] Sarjan ääninäyttelijöinä toimivat Eero Ahre, Samuli Edelmann, Tapio Hämäläinen, Ilkka Merivaara, Marja Packalén, Matti Ruohola, Elina Salo, Rabbe Smedlund, Aila Svedberg, Ulla Tapaninen, Timo Torikka ja Leena Uotila. Ohjauksesta ja suomennoksesta vastasi Jertta Ratia-Kähönen, ja tunnuslaulut esitti Benny Törnroos.[4] Sarjan tuotti Dennis Livson. Vuonna 2008 julkaistiin puolalaisen Muumien maailma -sarjan pohjalta suomalaisten leikkaama ja editoima elokuva nimeltä Muumi ja vaarallinen juhannus. Samaan pala-animaatiosarjaan perustuu myös kolmiulotteiseksi muutettu elokuva Muumi ja punainen pyrstötähti (2010).
7
Muumi
8
Tietokonepelit Vanha sarja nimi
julkaisuvuosi
esiintyjät
Muumit piilosilla
1995
Lähes kaikki tärkeimmät Muumilaakson asukkaat
Muumit meren aalloilla
1996?
Muumipeikko, Muumimamma, Pikku Myy, Muumipappa, Nipsu, Nuuskamuikkunen, Niiskuneiti, Tahmatassu, Tuutikki, Hattivatit, Mörkö
Muumit ja Taikurin 1997 hattu
Muumipeikko, Niiskuneiti, Pikku Myy, Muumipappa, Nipsu, Nuuskamuikkunen, Muumimamma, Hemuli, Mymmelin tytär, Mörkö, Vilijonkka, Taikuri, Tiuhti ja Viuhti, Piisamirotta, Tuutikki, Niisku, Hattivatit
Muumit ja Näkymätön lapsi
1999
Ninni, Muumimamma, Muumipeikko, Nuuskamuikkunen, Pikku Myy, Nipsu, Niiskuneiti, Muumipappa, Niisku, Tuutikki
Muumit ja Taikatalvi
2000
Pikku Myy, Muumipeikko, Muumipappa, Nipsu, Muumimamma, Niiskuneiti, Haisuli, Mörkö, Hattivatit, Tiuhti ja Viuhti, Nuuskamuikkunen, Niisku
Muumit ja Taikalamppu
2001
Muumipeikko, Niiskuneiti, Pikku Myy, Nipsu, Lampun henki, Poliisimestari, Vilijonkka, Muumimamma, Taikuri
Uusi sarja nimi
julkaisuvuosi
esiintyjät
Muumit ja Salaperäiset huudot
2007
Muumipeikko, Pikku Myy, Niisku, Hemuli, Haisuli, Nuuskamuikkunen, Nipsu, Muumipappa, Muumimamma, Niiskuneiti, Poliisimestari, Hattivatit, Vilijonkka, Tiuhti ja Viuhti
Muumit ja Suuri syysjuhla
2007
Muumipeikko, Pikku Myy, Hemuli, Niisku, Haisuli, Muumipappa, Taikuri, Tiuhti ja Viuhti, Nipsu, Niiskuneiti, Muumimamma, Vilijonkka
Muut nimi
julkaisuvuosi
Suuri Muumijuhla 1996
esiintyjät lähes kaikki muumilaakson asukkaat
Muut Muumi-tuotteet Muumeja on käytetty aiheina monenlaisissa tuotteissa: on leluja, pussilakanoita, tyynyliinoja, purkkeja, vihkoja jne. • Muumipeli • Muumi (virvoitusjuoma)
Muumi
9
Muumi-astiat Arabia on valmistanut erilaisia Muumi-astioita ja -esineitä 1950-luvulla ja uudestaan 1990-luvulta alkaen.[5]
Posti Vuosina 1992–2011 Suomessa on julkaistu yhdeksän eri muumiaiheista postimerkkiä tai -lajitelmaa. Elokuussa 2004 juhlistettiin Janssonin 90. syntymävuotta julkaisemalla juhlarahan lisäksi Muumi-aiheinen postimerkki.[6] Uusin postimerkkisarja ilmestyi toukokuussa 2011.[7] Luettelo postimerkkijulkaisuista: • 9.10.1992: Nordia 1993 -postimerkkinäyttely (postimerkkivihko 4 × 2,10 mk) Haisuli-muki
• • • • • • • •
27.1.1994: Ystävyydellä — Muumeja (postimerkkivihko 8 × 1. lk., 2 erilaista merkkiä) 15.1.1998: Muumeja (postimerkkivihko 4 × 1. lk.) 15.3.2000: Muumeja (postimerkkivihko 4 × 1. lk.) 7.5.2003: Muumit ja taikatalvi (postimerkkivihko 6 × 1. lk.) 9.8.2004: Muumit (erikoispaperille painettu 1. lk:n merkki) 9.5.2007: Muumilaakson kesä (postimerkkivihko 6 × 1. lk.) 6.5.2009: Muumit sarjakuvissa (postimerkkivihko 6 × 1. lk.) 6.5.2011: Kuinkas sitten kävikään? (postimerkkivihko 6 × 2. lk.)
Muumeja on käytetty myös esimerkiksi postikorttien aiheena[8] sekä postin pakkaukseen tarkoitettujen pakkauslaatikoiden koristelussa.[9]
Muumit näyttämöllä
Muumi
10
Muumihahmot ovat löytäneet tiensä myös näyttämösovituksiin. Ilkka Kuusiston Muumiooppera sai kantaesityksensa Suomen Kansallisoopperassa vuonna 1974, ja sitä on sittemmin eistetty ainakin vuonna 1992 Lahden kaupunginteatterissa, vuonna 2002 Turun kaupunginteatterissa ja vuonna 1993 Tampereella Viinikan Filmi oy:n tuotantona. Taikurin hattu nähtiin Muumien ystävät Myy ry:n tuotantona Tampereella vuonna 1996. Vuonna 2002 Helsingin kaupunginteatterissa esitettiin näytelmä Muumit kulisseissa. Vuonna 2008 Svenska Teaternissa sai ensi-iltansa Tove ja Lars Janssonin kirjoittama näytelmä Kungen i Mumindalen. Vuonna 2009 turkulaisessa Linnateatterissa nähtiin Taikatalvi. Maailman ensimmäinen nykytanssisovitus muumitarinoista nähdään tamperelaisessa Tanssiteatteri MD:ssä vuonna 2010 nimellä Tanssiva Muumilaakso. Muumit ovat suosittuja hahmoja myös sarjakuvissa ja amatöörien tekemissä parodiaelokuvissa.
Lähteet
Muumiesitys menossa Teatteri Emmassa.
[1] HS.fi kulttuuri: Sarjakuvat muovasivat muumin (http:/ / www. hs. fi/ kirjat/ artikkeli/ Sarjakuvat+ muovasivat+ muumin/ HS20000828SI1KU01tip) 2000. Viitattu 2.9.2008. suomi [2] [3] [4] [5] [6]
[7] [8] [9]
Miete- ja muita muumi-kirjoja Bookplus.fi (http:/ / www. bookplus. fi/ kirjat/ malila,_sami/ ) Muumilaakson tarinoita jälleen ruudussa (http:/ / tv2. yle. fi/ juttuarkisto/ juttuarkisto/ muumilaakson-tarinoita) YLE. Viitattu 7.2.2012. Muumilaakson tarinoita (http:/ / yle. fi/ vintti/ yle. fi/ muumi/ jaksot. html) YLE. Viitattu 7.2.2012. Keräilijän luettelo Arabian muumiesineistä (http:/ / www. arabia. fi/ web/ Arabiawww. nsf/ file/ tietoa_arabiasta_muumit_arabiassa_muumi_keraily_esite_low20s/ $file/ muumi_keräily_esite_LOW(20s). pdf) 2007. Viitattu 14.1.2008. Suomen Yhdysvaltain suurlähetystö: Muumeista postimerkki ja juhlaraha, 5.8.2004. (http:/ / www. finland. org/ public/ default. aspx?contentid=147628& contentlan=1& culture=fi-FI) — Joulupostimerkki.suntuubi.com: Muumipostimerkit (http:/ / joulupostimerkki. suntuubi. com/ ?cat=23). Viitattu 2.8.2008. — Posti/Itella: Euroviisupostimerkeissä Lordi, Kirka, Marion Rung, Laila Kinnunen ja Katri Helena, 10.4.2007 (http:/ / www. posti. fi/ tiedotteet/ 2007/ 20070410euroviisupostimerkit. html) Postin verkkokauppa: Muumipostimerkki (https:/ / verkkokauppa. posti. fi/ PublishedService?file=page& pageID=9& itemcode=09017) Postcard Garden (http:/ / www. postcardgarden. com/ wbs/ shop/ index. php?categoryID=11). Luettu 2.8.2008 Itella, Pakkaustarvikkeet (http:/ / www. posti. fi/ kauppa/ pakkaustarvikkeet. html)
Kirjallisuutta • Laajarinne, Jukka: Muumit ja olemisen arvoitus. Jyväskylä: Atena, 2009. ISBN 978-951-796-592-7.
Aiheesta muualla • • • • •
Oy Moomin Characters Ltd:n sivusto (http://www.moomin.fi/) Muumilaakson tarinoita YLEn Elävässä arkistossa (http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=6&ag=107&t=815) Muumi-sarjakuvalehden sivusto (http://muumilehti.fi/) Tampereen taidemuseon Muumilaakso (http://inter9.tampere.fi/muumilaakso/) Naantalin Muumimaailman sivusto (http://www.muumimaailma.fi/)
Artikkelin lähteet ja muokkaajat
Artikkelin lähteet ja muokkaajat Muumi Lähde: http://fi.wikipedia.org/w/index.php?oldid=11513359 Muokkaajat:: 180888, A333, Abudhabi, Agony, Ahven on kala, Albval, Alcedoatthis, Alfred Dengan, Anonymous87, Anr, Apalsola, Apoyon, Bapil, Barosaurus Lentus, Bluto, Cary, Cathlyn, CommonsDelinker, Crash, Crimson Cherry Blossom, Crt, Cräkkipåå, Cuprum, Deepsea, Didimau, Diipii, Dinka, Dionne Jinn, Drgelo, ELLusKa 86, Eero on paha, Eetvartti, Egmontkustannus, Ejs-80, Ekeb, Envy, Enzerd, Fcrbdbhbtrdvhxverzhglkhmnufkybvcgrfvd, Fodreyb, George Esayas, Groovenstein, GyperSpace, Hanna V, Hapo, Hapsiainen, Harriv, Hasdrubal, Hautala, Hectigo, Henswick, Herra Maka, Hibb0, Hrrkrr31, Höyhens, Iossed, Islander, Ism, J, J!7, JJ Papin, Jaakko Sivonen, Jafeluv, Jani Korhonen, JannE, JmT, Jmartisk, Jmk, Jniemenmaa, Johannes sankari, Jonnabuz, Joutsen, Jpk, Junafani, Jupaju, Jusb, Jusba, Jyril, Kahkonen, Kallerna, Kangasala1, Kelli64636346, Killee, Kirsi86, Kooma, Kora, Lab-oratory, Lab-ot, LeMeMe, Leiska.89, Lentom, Linnea, MPorciusCato, Makele-90, Marcca, Max33, MiPe, Miiro, Mikko Paananen, MikkoK, Mlang.at.elisanet.fi, Moominwebmaster, Musamies, Muu-karhu, Muumifani, Nakkipeppu, Nawulf, Neurovelho, Nikita, Nironen, Nro92, Nuuskamikkonen, Nvidia, Nycmoomin, Nysalor, OM, Olimar, Olli, Omegaosiris, Omq, Oopperan kummitus, Opossumi, Otrfan, Panu, Pcs, Piisamson, Pilikku, Pitke, Ppntori, Pucca, Puuropyssy, Pökäle1, Quadriplegia, Quinn, R2d2, Rakel, Rakkolevä, Rbnqss, RicHard-59, Riisikuppi, Rijaol, Rion, Roquai, Samulili, SeppoHovi, Shinnin, Silvonen, Skotti 2 Hotti Katti, Spektri, Str4nd, Stryn, Sts, Suorakulmio, TPG, Talvi, Taubblindheit, Tbone, Teemu Maki, Tejasello, Teme, Terttu1, Teveten, Thi, Tietoukko, Tietä Akulle!, TotallyFail887, Toveri, Trainthh, Ttaseveneioy, Tuhoojat ry, Tve4, Tynkänen, Ulrika, Usm, Velhostin, Velma, Vesteri, Vilkkuu, Ville Siliämaa, Vinksu, Vkem, Vomppo, Wiipiiii, Wikiki, Äiti, 500 nimettömiä muokkauksia
Kuvien lähteet, lisenssit ja muokkaajat Tiedosto:Muumihahmot.JPG Lähde: http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tiedosto:Muumihahmot.JPG Lisenssi: tuntematon Muokkaajat:: Olimar Kuva:Tove Jansson 1956.jpg Lähde: http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tiedosto:Tove_Jansson_1956.jpg Lisenssi: Public Domain Muokkaajat:: Reino Loppinen Tiedosto:Muumit1878.gif Lähde: http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tiedosto:Muumit1878.gif Lisenssi: tuntematon Muokkaajat:: Max33, Opossumi, Samulili Tiedosto:Finnair MD-11 EFHK.jpg Lähde: http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tiedosto:Finnair_MD-11_EFHK.jpg Lisenssi: Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 Unported Muokkaajat:: User:Anttihav Tiedosto:Moominfamily.jpg Lähde: http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tiedosto:Moominfamily.jpg Lisenssi: tuntematon Muokkaajat:: Cary, JannE, Junafani, Olli, 2 nimettömiä muokkauksia Kuva:Cobalt Blue glassware and Moomin cup.jpg Lähde: http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tiedosto:Cobalt_Blue_glassware_and_Moomin_cup.jpg Lisenssi: Creative Commons Attribution 2.0 Muokkaajat:: Anssi Koskinen from Turku, Finland File:Teatteri Emma 2.jpg Lähde: http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tiedosto:Teatteri_Emma_2.jpg Lisenssi: Creative Commons Attribution-Sharealike 3.0 Muokkaajat:: kallerna
Lisenssi Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported //creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/
11