Ei enää vain lageria laseissa

K-Citymarket Seppälän olutosastolla voi skannata tabletille olutpullon tiedot ja saada juomasta lisätietoja. ”Esimerkiksi minkälaisen ruoan kanssa kyseinen olut sopii ja millaisia pisteitä se on saanut käyttäjiltä”, kertovat kauppias Vesa Nurminen ja myymäläpäällikkö Anja Ylivainio.

”Moni asiakas haluaa olutsuosituksia vaikkapa pääsiäisen tai juhannuksen ruokien pariksi.”

Vielä vuosituhannen alussa olut tarkoitti monille vaaleaa lageria, ja erikoisoluisiin perehtyneet harrastajat tilasivat juomia ulkomailta. Toisin on nyt. Ruokakauppojen juomaosastot ovat laajentuneet valtavasti sen jälkeen, kun vuoden 2018 alussa uusi alkoholilaki astui voimaan. Lakiuudistuksen myötä myös päivittäistavarakaupat saivat alkaa myydä enintään 5,5-prosenttisia juomia. Samalla myös alkoholittomien oluiden valikoima on kasvanut reilusti.

Jyväskyläläisen K-Citymarket Seppälän juomaosastolla on pelkästään oluita yli 700 erilaista nimikettä. Määrä on viidessä vuodessa liki tuplaantunut. – Kotimaisten pienpanimoiden määrä on kasvanut hurjasti, ja se näkyy meidän hyllyissä. Alkoholiprosentin nostaminen on tuonut paljon lisämaustetta valikoimaan. Myös alkoholittomissa oluissa on nykyään runsaasti tosi hyviä vaihtoehtoja, sanoo kauppias Vesa Nurminen.

Nurmisen ja myymäläpäällikkö Anja Ylivainion mukaan juomien prosenttimäärät tuntuvat olevan yhä harvemmalle olennainen seikka juomavalinnassa. Määrän sijaan ostetaan laatua. – Se, että suomalaiset käyttävät kokonaisuudessaan aiempaa vähemmän alkoholia, on tietenkin erittäin tervetullut suunta, Nurminen sanoo.

Olut ruokajuomana

Monet asiakkaat etsivät usein sopivaa olutta ruokajuomaksi. Siksi K-Citymarket Seppälässä panostetaan henkilökunnan kouluttamiseen. Moni työntekijä juomaosastolla on itsekin juomien harrastaja ja tuntee tuotteet. – Kauas on tultu siitä, kun kauppojen juomavastaavien suurin tehtävä oli latoa mäyräkoirat hyllyihin, sanoo Ylivainio, joka vastaa kaupan juomaosaston palvelusta ja valikoimasta. – Moni asiakas haluaa olutsuosituksia vaikkapa pääsiäisen tai juhannuksen ruokien pariksi. Asiakkaat tulevat myös kertomaan, jos ovat maistaneet tiettyä pienpanimojuomaa ja toivovat sitä valikoimiin. Kuuntelemme toiveet ja usein otammekin kokeiluun uusia tuotteita, kauppias Vesa Nurminen kertoo.

Kauppiaan mukaan monet asiakkaat ihmettelevät, miksi alkoholijuomia ei saa tilattua kotiin samalla, kun tekee ruoan verkkokauppatilauksen. – Se on hyvä kysymys, joka toistuu asiakaspalautteissa usein. Ulkomailta kun kuitenkin voi tilata, hän sanoo.

Alkoholimyynnin ikärajavalvonta edellyttää kaupalta tietysti huolellisuutta. K-ruokakaupoissa kysytään varmuuden vuoksi henkilöllisyystodistus kaikilta alkoholia ostavilta asiakkailta, jotka vaikuttavat alle 30-vuotiailta. – Jos alkoholin myynti verkkokaupassa joskus sallitaan, on varmaa, että meidän tilauksia toimittavat ihmiset tarkistavat tilaajan iän ja kunnon yhtä vastuullisesti kuin kassoillakin, Nurminen painottaa.

K-KAUPPOJEN ALKOHOLITTOMIEN OLUIDEN VALIKOIMA ON YLI KAKSINKERTAISTUNUT KOLMESSA VUODESSA.

RUOKAPROFESSORI

Taru Lindblom tuntee suomalaisten tavat syödä ja juoda.

Juomakulttuurista puhuttaessa ei voida sivuuttaa ruokakulttuuria, sillä ne liittyvät saumattomasti yhteen. Laadukkailla juomilla on iso rooli osana huolellisesti suunniteltua ateriaa. Ja toki juomat kuuluvat myös juhlaan. – Kuohuviinin kilistely tai viinien maistelu illallisella on monille tärkeä osa juhlaa. Alkoholin lisäksi nykyään on yhä useammin tarjolla myös juhlavia alkoholittomia vaihtoehtoja, sanoo ruokakulttuurin professori Taru Lindblom Helsingin yliopistosta.

Lindblom tutkii työssään muun muassa suomalaisten ruoankulutusta ja syömisen kulttuurisia ilmiöitä, joihin kuuluu myös juomakulttuuri. Hänen mukaansa pitkään on ajateltu, että ruokapöytään kuuluvat nimenomaan viinit, mutta nykyään myös oluet ovat suosittuja ruokajuomia, kuten ne ovat aikoinaan historiassakin olleet. – Tähän on varmasti vaikuttanut ainakin se, että vielä parikymmentä vuotta sitten olut tarkoitti usein peruslageria. Nyt lähikaupassakin on monia eri olutlaatuja ja läheltä tulevia pienpanimotuotteita. Ne houkuttelevat ihmisiä, sillä kotimaisuutta ja paikallisuutta arvostetaan paljon. Oluita arvioidaan niiden ominaisuuksien ja makuvivahteiden perusteella ihan kuten viinejäkin.

Ei tiukkoja linjoja

Suomessa alkoholin kokonaiskulutus on tasaisesti vähentynyt vuodesta 2007 alkaen. Nuorten alkoholinkäyttö alkoi vähentyä jo vuosituhannen taitteessa. Myös kiinnostus kokonaan alkoholitonta elämää kohtaan on lisään-

tynyt, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että alkoholittomien oluiden ja juomasekoitusten eli mocktailien valikoima on moninkertaistunut viime vuosina. – Tämä on ollut iso muutos, joka on tuonut myös uusia vivahteita ruokapöytiin, kun illallinen halutaankin nauttia vain alkoholittomien juomien kanssa. On hyvä, että ihmisillä on mahdollisuus valita halutessaan laadukas alkoholiton juoma, sillä etenkin runsaaseen alkoholinkäyttöön liittyy aina myös terveydellisiä haittoja, sanoo Lindblom. Samalla kun alkoholittomuus on alkanut kiinnostaa yhä useampia, suhtautuminen alkoholirajoituksiin on lieventynyt. Taloustutkimuksen viimevuotisessa Suomi Syö -tutkimuksessa 59 prosenttia suomalaisista toivoi myös viinejä myyntiin ruokakauppoihin, kun vuonna 2021 luku oli 49 prosenttia. Lindblomin mukaan asenteiden muuttumisessa voi olla kyse siitä, että ihmiset eivät halua olla monessa muussakaan asiassa ihan niin ehdottomia kuin aiemmin. – Aiemmin vaikkapa erilaisissa hyvinvointi- ja ruokavaliotrendeis60 % sä mentiin ääripäistä toiseen – eli tee kaikki tai ei mitään. Nyt ollaan sallivampia, ja on ihan ok olla noudattamatta jotain tiukkaa linjaa jatkuvasti. Tämä heijastuu myös suhtautumisessa alkoholiin tai holittomuuteen. K-ruokakaupoissa myytiin vuonna 2022 yli 1 800:aa – Alkoholista kieltäytymistä ei erilaista kotimaista erikois- enää yksioikoisesti tulkita niin, että ja pienpanimo-olutta. Määrä on kasvanut kolmessa vuodessa 60 %. olet joko raitistunut alkoholisti tai raskaana. Ja sekin on ihan ok, että Yhteensä K-ruokakaupoissa välillä valitset ruoan kanssa hyvän myytiin samana vuonna yli 5 500:aa erilaista mietoa alkoholijuomaa. viinin ja toisinaan jonkun ihanan alkoholittoman drinkin.

Kun RPS Brewing aloitti toimintansa, tuotteita oli kolme: Rock-, Paper- ja Scissors-oluet, joista panimon nimikin on lyhenne. Nyt erilaisia oluita ja juomasekoituksia on jo lähes 40. ”Myös meksikolaista lageria, jota ei moni muu kotimainen panimo tee”, sanoo toimitusjohtaja Samuli Huuhtanen.

”Ruokakaupoissa on nykyään juomiin hyvin perehtynyttä henkilökuntaa, joka tuntee laadun ja ihmisten toiveet.”

Kun Samuli Huuhtanen oli parikymppinen, ei käsite ”yksille menemisestä” oikeasti juuri koskaan tarkoittanut yksiä. Toisin on nykyään, sanoo 49-vuotias Huuhtanen, kuopiolaisen pienpanimon RPS Brewingin toimitusjohtaja. – Moni suomalainen arvostaa nykyään sitä, että saa nauttia yhden laadukkaan erikoisoluen useamman happy hour -keskarituopin sijaan, hän sanoo.

Huuhtanen kiinnostui panimoalasta jo kymmenisen vuotta sitten, kun hän työskenteli ravintola-alalla ja huomasi ihmisten kasvavan kiinnostuksen pienpanimotuotteita kohtaan. Hän perusti yhtiökumppaneidensa kanssa Kuopion Siikarannassa sijaitsevan RPS Brewingin vuonna 2016. Varsinaisesti panimon toiminta alkoi juhannuksena 2017 eli vain puolisen vuotta ennen vuoden 2018 alkoholilakimuutoksen voimaan tulemista.

RPS Brewingille oli itsestään selvää aloittaa nopeasti vähän vahvempien oluiden ja juomasekoitusten kehittäminen. Lakimuutoksen myötä oli mahdollista saada laajempi tuotevalikoima myyntiin myös ruokakauppoihin. Huuhtanen kiittelee sitä, että ihmiset arvostavat Suomessa ruokien ja juomien paikallisuutta, ja siksi myös ruokakaupat ottavat valikoimiinsa mielellään paikallisia tuotteita. – Pienempienkin panimoiden on nykyään helpompi saada tuotteita ruokakauppojen juomahyllyille. Tosin hyllyt alkavat olla jo niin suuria ja laadukkaita, että joukosta erottuminen on sitten toinen juttu, sanoo Huuhtanen nauraen.

Olut myös elinkeino

Pienpanimoyrittäjän näkökulmasta on ilahduttavaa, että oluesta on alkanut tulla taas salonkikelpoinen juoma myös ruokapöytiin viinien rinnalle. Huuhtanen sanoo, että innokkaimmat olutharrastajat valitsevat ensin mieleisen oluen ja suunnittelevat ruoan sen ympärille. Myös sopivan oluen valitseminen tietyn ruoan pariksi vaatii sekin vähän harrastuneisuutta – tai sitten asiantuntevaa palvelua. – Ruokakaupoissa on nykyään juomiin hyvin perehtynyttä henkilökuntaa, joka tuntee juomat, osaa arvioida eri laatuja ja tietää hyvin, mitä asiakkaat haluavat.

RPS Brewingilla on ollut alusta alkaen vahva kasvustrategia ja suunta myös ulkomaille. Samuli Huuhtanen toivoisi, että Suomessa alkoholinvalmistus nähtäisiin merkittävänä elinkeinona, liiketoimintana ja myös vientituotteena, joka työllistää ihmisiä. – Olisiko siitä haittaa, jos ruokakaupoissa myytäisiin nykyistä vähän vahvempiakin juomia? En usko, sillä mielestäni alkoholikulttuurissamme on tapahtunut muutos aiempaa elämyksellisempään ja vähemmän humalahakuiseen suuntaan.