Hävikkiä hävittämässä

Walleniuksen nelihenkinen perhe pysähtyi miettimään ruokahävikkiään ja -menojaan ja ryhtyi tuumasta toimeen. Pienet ja helpot muutokset vähensivät perheen ruokahävikkiä merkittävästi sekä toivat säästöä.

TEKSTI SANNA WALLENIUS KUVITUS RIKU OUNASLEHTO

1. Hurja hävikki

”Taas sama tilanne. Jääkaappimme on täynnä jämäruokarasioita ja nahistuneita vihanneksia. Keiton tai uunivuoan jämistä ei riitä ateriaa perheemme kahdelle aikuiselle ja kahdelle teinille.

Ryntäämme puolison kanssa kauppaan ilman listaa. Pähkäilemme hyllyjen äärellä, pitäisikö ostaa myös leipää ja jugurttia varmuuden vuoksi, sillä unohdimme tarkistaa, onko niitä vielä kaapissa. Kotona lastaamme jääkaappiin uudet elintarvikkeet niin, että vanhat hautautuvat uusien taakse.

Sama toistuu monta kertaa viikossa. Ennen pitkään osa ruoasta menee aina vanhaksi ja se on heitettävä pois. Biojäteroskis täyttyy hetkessä. Seuraamme julkista keskustelua ruoan vastuullisuuskysymyksistä ja häpeämme aiheuttamaamme ruokahävikin määrää.

Suomessa kotitaloudet heittävät vuosittain ruokaa roskiin yli 100 miljoonaa kiloa, keskimäärin 20–25 kiloa henkilöä kohden. En ole punninnut biojätepussejamme, mutta olen varma, että hävikkimme on vähintään keskivertotasoa.”

2. Rahaa roskiin

”Koko ruokahuollostamme on tullut stressaava oravanpyörä, joka tiivistyy yhteen kysymykseen: mitä tänään syötäisiin? Usein tuntuu kuin koko Suomi olisi innoissaan ruoanlaitosta. Somekanavat ovat täynnä höyryäviä patoja ja hittireseptien äärellä kohkaavia keittiöihmisiä.

Mekin nautimme hyvästä arkiruuasta – jos joku muu vain suunnittelisi ja tekisi sen. Arvostamme kotimaisia ja laadukkaita raaka-aineita, ja sydämestä kouraisee joka kerta, kun heitämme niitä roskiin. Järkevämmällä suunnittelulla nekin olisivat päätyneet lautaselle.

Samalla heitämme myös rahojamme roskiin. Olemme laskeneet, että kotitaloutemme ruokakulut lohkaisevat kaikista perheen menoista noin kolmanneksen. Suomessa ruoan osuus kotitalouksen kulutusmenoista on laskenut 60 vuodessa noin viidenneksellä. 2020-luvun nelihenkinen teinilapsiperhe käyttää keskimäärin 940 euroa kuussa ruokaan, meillä ruokamenot ovat selvästi suuremmat.

Samankokoinen suomalainen perhe heittää ruokaa roskiin keskimäärin 500 euron edestä vuosittain, joten aika paljon menee roskikseen meidänkin euroja – ja ihan turhaan.”

3. Ruokauudistus

”Alamme suunnitella ruokalistoja tarkemmin ja harvennamme ostosreissuja. Käymme kerran viikossa isomman listan kanssa kaupassa ja vähennämme pikavisiittejä, joilla sorrumme yleensä heräteostoksiin.

Pidämme jääkaapin tavanomaista tyhjempänä, jotta pysymme paremmin kärryillä sen sisällöstä. Käytämme vanhat elintarvikkeet loppuun ennen kuin ostamme uusia.

Otamme tavaksi kokata isomman satsin ruokaa vähintään joka toinen viikko. Kanakeittoa syntyy samalla vaivalla kymmenen litran kattilallinen kuin puolikas määrästä. Kasviswokkia tai lihapullia teemme jopa kolminkertaisen määrän entisestä. Jaamme ruuan valmiisiin annosrasioihin ja laitamme siitä osan jääkaappiin ja loput pakastimeen. Isojen satsien väliin teemme välillä muuta ruokaa, jotta aterioihin tulee vaihtelua.

Mukavin hetki on huomata, että pakastimessa on ruoka-annoksia valmiina ja päivän ruokahuolto on taattu. Näin voimme pitää ruoanlaittovapaita päiviä.”

€ 4. Yllättävä lopputulos

”Ensimmäisen muutoksen huomaamme jo parin kuukauden jälkeen. Ruokahävikin määrä on tipahtanut minimiin, samoin ruoanlaitosta koituva stressi. Teinit ovat alkaneet syödä säännöllisemmin, kun valmiit annokset on helppo lämmittää mikrossa tai liedellä.

Puolen vuoden kuluttua muutoksesta tarkastelemme ruokamenojamme uudelleen. Väliin mahtuvat joulu ja uusivuosi, jolloin perheemme kauppalasku on iso. Olemme panostaneet herkkuihin ja laadukkaaseen ruokaan, mutta niistä huolimatta olemme säästäneet satoja euroja, kun ruokaa ei ole mennyt roskiin.

Erityisesti mieltä lämmittää se, että tunnemme nyt tekevämme vastuullisia valintoja. Tuntuu hyvältä huomata, ettei biojätepussi täyty enää hetkessä eivätkä jääkaapissa tilaa valtaa jatkuvasti kymmenet jämäpurnukat, joihin kukaan ei koske. Häpeilyn tilalla onkin nyt hyvä omatunto siitä, että ruokahävikkiä pienentämällä emme enää kuormita ympäristöä yhtä paljon kuin ennen. Tämä totisesti kannustaa jatkamaan.”

LÄHTEET: HELSINGIN YLIOPISTO, HÄVIKKIVIIKKO/KULUTTAJA, ELINTARVIKETEOLLISUUSLIITTO JA TILASTOKESKUS

HÄVIKKI- VIIKKOA VIETETÄÄN 13.–19.9.

KUKA?

Toimittaja ja bloggaaja Sanna Walleniuksen, 46, perheeseen kuuluvat mies ja kaksi teiniä. Perhe asuu Vantaalla.

Näin ostat fiksummin:

1 Mene kauppaan kylläisenä ja etukäteen laaditun listan kanssa. 2 Hyödynnä satokauden herkut: kesällä parsaa, salaatteja ja uusia perunoita. Syksyllä juureksia, kaaleja ja sieniä. 3 Valmista samasta raaka-aineesta kerralla eri ruokalajeja ja pakasta osa annoksista: jauhelihasta syntyy mureke, jauhelihakastike ja lasagne. Lohesta voi tehdä keiton ja lohikiusauksen. 4 Suosi reseptejä, joihin käytetään kokonaisia pakkauksia. Näin avatut tuotteet eivät jää kaappiin pilaantumaan. 5 Säilytä nopeammin pilaantuvat elintarvikkeet jääkaapin etuosassa. Muista, että parasta ennen -merkinnän jälkeenkin ruoka voi olla syöntikelpoista. 6 Joskus eines onkin edullisempi ratkaisu: maksalaatikko, hernekeitto ja pakastevihanneksista tehty keitto säästävät kokkaajan aikaa ja rahaa. 7 Suosi kaupan omia tuotemerkkejä, jotka ovat yleensä muita merkkejä edullisempia. Muista verrata kaupassa eri tuotteiden kilohintoja.

LÄHDE: MARTAT