Henkilö: Virpi Sarasvuo

Luonnonlapsi

KUKA? Virpi Sarasvuo, 44, entinen huippuhiihtäjä, nykyisin valmentaja-yrittäjä, jonka perheeseen kuuluvat aviomies Jari Sarasvuo ja 8- ja 9-vuotiaat tyttäret. Motto: ”aina eteenpäin”. JUURI NYT? Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa MTV3:lla.

Virpi Sarasvuon lapsuus maatilalla oli kuin yhtä ikuista kesää. Lapsuudesta kumpuaa hänen rakkautensa luontoon ja kotoiluun. Nyt maailmanmestarilla on aikaa keskittyä perheen kanssa touhuiluun ja siirtää lapsuudenkodin perintöä omille tyttärilleen. TEKSTI ROSANNA MARILA KUVAT JANITA AUTIO

Kun marraskuun synkkyys uhkaa vyöryä päälle, yrittäjä Virpi Sarasvuo ottaa kaikki keinot käyttöön pitääkseen itsensä virkeänä. Aamuisin hän napsauttaa päälle kirkasvalolampun, iltaisin hän sytyttää kynttilöitä ympäri kotia tunnelmaa luomaan.

Ruokavaliotaankin Virpi keventää hieman, ettei keho menisi ainakaan ravinnon puolesta tukkoon. – Yritän taklata syksyn synkkyyttä myös käymällä aamuisin ulkona. En välttämättä lenkillä, vaan ihan happihyppelyllä. Metsässä lataudun, seesteisyyttä huokuva Virpi kertoo.

Kuluva syksy on ollut Virpille muuten varsin valoisaa aikaa, sillä hän on viuhunut ansiokkaasti tanssiparketilla Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa. Ja nauttinut siitä valtavasti.

Virpi kertoo sydämensä sykkineen tanssille jo pitkään, mutta lajille ei ole tahtonut löytyä aikaa kalenterista. Nyt hän uskoo, että tanssi on tullut hänen elämäänsä jäädäkseen. – Jos ei nyt, niin sitten ei koskaan. Tanssiminen on ihanaa, olen aina kuin Hangon keksi. Koska olen nyt pystynyt raivaamaan päivästäni viisikin tuntia tanssitreeneille, pystyn siihen pienemmässä mittakaavassa varmasti myöhemminkin, hän miettii.

Maatilan töissä

Virpi on taustaltaan maatilan tyttö. Hän vietti lapsuutensa isänsä kotitilalla pienessä kylässä Kangasniemellä EteläSavossa, jossa asuivat myös mummo ja pappa.

Maatilalla oli lampaita, lehmiä, kanoja, kissoja, koiria ja työhevonen. Virpi vietti käytännössä koko lapsuutensa ulkona – hänelle tuo aika on jäänyt mieleen yhtenä ikuisena kesänä. Virpi, sisarukset ja kylän lapset pyörivät usein vanhempiensa mukana heinäpellolla. Kun aikuiset tekivät heinätöitä, Virpi keräsi muiden lasten kanssa leppäkerttuja traktorinlavalta viljankorjuun jälkeen. Eväät syötiin keskellä peltoa. – Teimme paljon arkisia asioita yhdessä aikuisten kanssa. Puita piti pilkkoa usein, koska leivinuunit lämpesivät vain niillä. Lampaille syötimme kuivaa ruisleipää, ja kanoilta haimme munia, hän muistelee.

Lapsuudessaan Virpi myös innostui hiihtämisestä. Urhei- paan elämään sopeutuminen meni Virpin mielestä yllättäluvaihtoehtoja ei pienellä kylällä tosin ollut liikaa tarjolla: vänkin helposti. Muutoksessa auttoi äitiys, sillä Virpi tuli niitä olivat joko yleisurheilu, hiihto tai suunnistus. Hiihto nopeasti raskaaksi hiihtouransa jälkeen. vei Virpin mukanaan paitsi luontaisten taitojen takia, myös – Olen luonteeltani sopeutuva, otan elämän vastaan selsiksi, että hän viihtyi Kangasniemen Kalske -seurassaan niin laisena kuin se tulee. Vaikka urheilu antoi minulle paljon, äihyvin. Muistot saavat hänet hymyilemään. tiys lähti sen jälkeen luontevasti ja onnellisesti käyntiin. Mi– Meillä oli todella hauska ja yhteenhitsautunut hiihto- nusta tuntuu hyvältä, että saan nyt palvella omaa perhettäni. porukka. Leirit olivat urheilun lisäksi yhtä nauruterapiaa. Äitinä Virpi uskoo olevansa jämäkkä ja rakastava. Koto-

Virpi muutti kotoaan pois jo varsin nuorena, 16-vuotiaa- na on tietyt säännöt, joita noudatetaan. Esimerkiksi se, että na, sillä hän lähti urheilulukioon Jyväskylään. Opiskelija- keittiöpuuhissa saa kokeilla vaikka mitä, mutta sotkut pitää huone oli kahdeksanneliöinen: sinne mahtui vain sänky, pie- siivota itse sen jälkeen. ni pöytä ja lavuaari. Lastensa kanssa Virpi ulkoilee, leikkii, tekee läksyjä ja lu-

Jälkikäteen ajateltuna Virpiä vähän hämmentää, miten kee. Jarin kanssa he pyrkivät puhumaan lapsille avoimesti vapaasti hän sai nuorena elää. Koska kännyköitä ei ollut, yh- eri asioista ikätason huomioiden. teydenpito kotiin ei ollut sa- – Uskon, että lapseni saamalla tavalla mahdollista kuin vat turvallisen kuvan elämästä. nykyään. Virpi soitti kotiin vain kerran viikossa kadulla olevasta puhelinkopista, joka toimi kolikoilla. – Tuskinpa tänä päivänä pystyisin omien tyttärieni kanssa samaan. Mutta aika oli silloin toinen. "Olen sopeutuva. Otan elämän vastaan sellaisena kuin se tulee." Ainakin toivon näin. Hallittu arki Urheilu-ura oli Virpin elämässä kirkasta aikaa. Silloin kaikki tekeminen johti yhteen ja samaan asiaan: koko elämä oli optimoitu hiihdon ehdoilla. Oma aamuhetki Nykyään Virpin arki on tietyllä tavalla monimutkaisemNykyään aamuvirkun Virpin paa – ainakin palloja on lasarkipäivät käynnistyvät yleensä viimeistään aamukuudel- ten myötä enemmän ilmassa. Tiettyjä tapoja on silti urheita. Kun aviomies, valmentaja Jari Sarasvuo sekä parin 8- ja lu-uralta tarttunut matkaan. Yksi niistä on hyvä etukäteis9-vuotiaat tyttäret vielä nukkuvat, Virpi keittelee itselleen valmistautuminen. aamukahvit. Siinä sivussa hän vastailee työsähköpostiin ja Joka sunnuntai Virpi käy Jarin kanssa läpi koko perheen pyöräyttää aamiaisen perheelle. tulevan viikon aikataulut: kenen pitää olla missäkin mihin – Aamu on oma rauhallinen hetkeni ennen päivän kiirei- aikaan, kuka vie ja hakee. Sunnuntaisin Virpi suunnittelee den alkua, hän sanoo. valmiiksi myös seuraavan viikon ateriat. Apunaan hän käyt-

Kun lapset on saatu kouluun, Virpi tekee päivästä riip- tää verkkokauppaa, jonka kautta hän tilaa ruokakassit suopuen töitä joko kotitoimistolla tai muualla. Yrittäjänä hän on raan kotiovelle. itse vastuussa kalenteristaan ja pyrkii järjestämään arken- Etukäteissuunnittelu säästää paitsi hermoja, myös ympäsa niin, että voi olla mahdollisimman paljon kotona lastensa ristöä. Virpi pyrkii aina suunnittelemaan arkiruoat niin, että kanssa. edellisen päivän ylijäämiä voi hyödyntää seuraavan päivän

Kun Virpi vuonna 2009 lopetti maastohiihtouransa, hän kokkailuissa. ei kohdannut suurta ammattikriisiä. Kuuden maailmanmes- Helppo ja nopea Sarasvuon perheen arkiruoka on kasvistaruuden ja kahden olympiapronssimitalin jälkeen arkisem- wokki, jonka sekaan tulee lohta.

VIRPIN VINKIT HYVÄÄN OLOON:

KUNNON YÖUNET On turha tehdä oikeastaan mitään, jos oma olo on koko ajan väsynyt ja univelkainen. Silloin ei luonnistu kunnolla treeni eikä työntekokaan.

RUOKAKOLMIO

Jos elimistössä ei ole oikeanlaisia ravintoaineita, lihakset eivät kehity eivätkä aivot jaksa. Terveellinen, säännöllinen ja kohtuullinen syöminen toimii.

LIIKUNTA

Jos olet väsynyt etkä syö hyvin, on turha liikkua. Urheilu kannattaa sitten, kun keho on valmis sitä vastaanottamaan. Kokonaisuus ratkaisee.

OMA ASENNE Jokainen voi itse päättää miten asioihin suhtautuu, vai antautuuko olosuhteiden uhriksi. Sadesäälle ei voi mitään, mutta aina voi pukea sadevaatteet.

"Keittiössämme ei valmenneta ketään, se puoli kuuluu työrooleihimme."

– Arjessa minulle on tärkeää, että perusasiat ovat hallussa. Urheiluaikoina opin, että kannattaa ennakoida mieluummin kuin reagoida. Kun olen varautunut tulevaan viikkoon, minun ei tarvitse säntäillä, vaan voin keskittyä nauttimaan. Vaikka kahden yrittäjän perheessä kalenteri kuitenkin väistämättä elää ja muuttuu, Virpi pysyy jämäkkänä. – Kun pohjavire on kunnossa, arki kestää muutokset. Silloin kukaan perheestämme ei hajoa ensimmäiseen yllätykseen. Toki ajankäytön ja arjen rutiineja on pitänyt välillä etsiä uudestaan, mutta siitäkin on selvitty.

Virpiä naurattaa kysymys siitä, lähteekö Sarasvuon pariskunnasta jompikumpi valmentamaan ja konsultoimaan toista kesken arkisten askareiden. Työkseen Jari ja Virpi valmentavat asiakkaita sekä erikseen että yhdessä. – Keittiössämme ei valmenneta ketään, se puoli kuuluu työrooleihimme. Jos meillä on tarvetta käydä työhön liittyviä keskusteluja kotona, sovimme, että nyt puhutaan hetki töistä. Perusarjessa emme kuitenkaan neuvo toisiamme.

Leivontageeni kulkee suvussa

Virpi viihtyy kotonaan erittäin hyvin. Juuri nyt hänellä ei ole tarvetta olla vapaaajallaan missään muualla. – Olen innokas kotoilija. Sain entisessä elämässäni reissata sen verran paljon, että nykyään nautin jopa vähän liikaa kotona olemisesta. Voisihan sitä joskus käydä muuallakin.

Virpi tunnustautuu innokkaaksi käsityöihmiseksi. Kun hän löysi hiljattain kaappiensa perukoilta vanhoja farkkuja, ne muuntautuivat käden käänteessä kolmeksi treenikassiksi.

Kun Virpi innostuu uudesta käsityöprojektista, hän ei malttaisi syödä eikä nukkua, ennen kuin työ on valmis. Tällä tekniikalla koko perheelle syntyi yhteiset perhevillapaidat – ensin tytöille, sitten Jarille ja lopuksi Virpille itselleen. – Olen arjessa PuuhaPete, en koskaan malta olla kauan paikallani. Pysähdyn korkeintaan katsomaan uutisia. Kävelyaskelia minulla kertyykin joka päivä reippaasti yli terveyssuositusten.

Myös leipominen on lähellä Virpin sydäntä. Se on lapsuudesta saatu perintö. – Äitini on kova keittiöihminen. Sain olla pienenä hänen mukanaan leipomassa pullaa ja milloin mitäkin. Nyt omien lasten kanssa on kivaa laittaa äidin perintöä eteenpäin.

Pulla onkin Sarasvuon perheessä itseleivotuista herkuista mieluisin. Perinteiden lisäksi Virpi on keittiössä myös luova kokeilija. Muu perhe on päässyt maistelemaan muun muassa erilaisia gluteenittomia herkkuja. – Perheeni on ihmeen mukautumiskykyinen, he testaavat ruokiani mukisematta. Välillä he kyllä myös heittävät huulta siitä, sekoitanko seuraavaksi lehtikaalisipsejä ja suklaata.

Metsä hurmaa hiljaisuudellaan

Virpi viihtyy arjessaan myös Kauniaisissa sijaitsevan omakotitalonsa hyötypuutarhassa, jossa kasvaa omena, päärynäja luumupuita. Pihaltaan hän poimii herukat aamupuuroon ja yrtit aterioihin. Syksyisin hän keittelee oman maan tuotoksista antaumuksella eri hilloja.

Virpi suhtautuu luontoon kunnioituksella, se on hänelle rauhan lähde. Jo oma lähimetsä riittää hurmaamaan hänet hiljaisuudellaan. Mieleen ovat kuitenkin piirtyneet myös KeskiEuroopan hiihtoleirien henkeäsalpaavat maisemat. – Livignossa ja Davosissa on niin upeat maisemat, ettei paremmasta väliä. Tunnen kunnioitusta ja kiitollisuutta siitä, että olen saanut tehdä töitä niin hienoissa paikoissa.

Kaiken kaikkiaan Virpin elämä on tällä hetkellä todella hyvällä mallilla. – Tuntuu hienolta, että läheiseni ovat terveitä ja että heillä on hyvä olla. Nautin olosta myös itseni kanssa. Tässä iässä itseensä tutustumisen vaihe on ohi. Tiedän ja uskallan olla se, kuka olen. Niin on hyvä elää.