Hannun kesäterveiset

Oi, katsokaa, miten lainehet niin kauniisti rantoja kaulaa! Oi, kuunnelkaa, miten lintuset niin kauniisti lehdossa laulaa! Oi, ootteko nähnehet illan kuun ja kuullehet kuisketta metsän puun, min ylitse valkeat hattarat suvitaivaalla vaeltavat?

Tai ootteko koskaan te painaneet pään kesäistä nurmea vastaan, kun heinäsirkat on helisseet ja raikunut laulu rastaan? Sinikellot tokko ne keinuivat, lepinkäiset tokko ne leijuivat, ja tuoksuiko kukkaset tuhannet? Sitä tuoksua unhota et.

Ja ootteko mennehet milloinkaan te aamulla järven rantaan, kun aurinko noussut on aalloistaan ja paistanut valkosantaan? Vesi välkkyikö tyynenä heijastuin, sumun keskeltä nousiko seijastuin sadun saaret, niemet ne terheniset? Sitä utua unhota et.

Oi, ootteko silloin te tunteneet maan luonnossa maailman Luojan? Oi, ootteko silloin te löytäneet yön aaveilta armahan suojan? Ja ootteko silloin te itkeneet ja hyviä olleet ja hymyilleet, oi, ootteko silloin te lempinehet? Sitä lempeä unhota et.

Otteita Eino Leinon runosta Hymyilevä Apollo valinnut Hannu

Salon Klubitalon taideryhmä osallistui toukokuussa valtakunnalliseen Mielenterveysseuran toteuttamaan Mental Health Art Week -tapahtumaan pitämällä Salon Sinisessä talossa oman ” Mitä haluan elämästäni muistaa ” kuvataidenäyttelyn. Näyttelyssä ei keskitytty kuitenkaan menneeseen vaan tulevaisuuteen.

Näyttelyssä olivat mukana Sauli, Taina, Petri, Kiksu, Lasse, Tomi ja Mauri omalla luovalla työpanoksellaan. Ohjaajana taideprojektissa toimi ihana kuvataiteilija SatuMaaria Mäkipuro, joka lähti mielellään mukaan projektiimme.

Taideryhmä kokoontui Salon taidemuseo Veturitallin tiloissa 14 kertaa, missä meillä oli mahtavat työskentelytilat käytössämme. Taidenäyttely sai paljon huomiota osakseen myös paikallislehdessämme Salon Seudun Sanomissa. Toimittaja Veli-Matti Henttonen kertoi lehtijutussaan hienosti taidenäyttelystämme ja ajatuksista töittemme takana. Kaiken kaikkiaan näyttelyssä oli esillä peräti neljäkymmentä työtä.

Taiteilijoiden ajatuksia

Saulille ryhmä tarjosi tilaisuuden työskennellä intensiivisesti yhden aiheen parissa. Ryhmässä sai tuntea yhteenkuuluvuutta ja jakaa kokemuksia taiteen tekemisestä. Sauli on opiskellut kuvan tekemistä ja harrastanut sitä aika ajoin. Tämä taideprojekti poikikin Saulille oman taidenäyttelyn jonka hän pitää heinäkuussa taidetalo Villissä, jonne kaikki ovat lämpimästi tervetulleita!

Tainalle oli suuri ilo päästä mukaan ryhmään toteuttamaan itseään. Tutustuminen eri tekniikoihin ja välineisiin oli antoisaa ja vie railu taiteilija-ohjaajamme SatuMaarian omaan ateljeehen oli lumoava. Hänestä oli mahtavaa myös seurata muiden tapoja työskennellä ja edistyä tuotoksissaan. Taideryhmä oli kevään aikana Tainan viikon kohokohta.

Petrille tämä ryhmä oli ensi kosketus hänen omaan luovuuteensa, vaikka hän onkin muuten melko ahkera kulttuurin kuluttaja. Hän kiinnostui ryhmästä koska halusi kokeilla tehdä itse taidetta oikean taiteilijan opastuksella. Hän haluaisikin nyt ryhmän jälkeen jatkaa maalauksen ja piirustuksen opettelua. Mauri on harrastanut maalaamista kauan mutta se harrastus on ollut pitkään tauolla. Nyt tämän ryhmän myötä hän on löytänyt harrastuksensa uudelleen. On upea tunne kun on onnistunut jossain, sitä voisi kuvata jopa jonkinlaiseksi flow-tilaksi, Mauri tuumii. Nyt kun pääsin taas harrastuksen makuun, ei sitä malttaisi lopettaa hän toteaa taidenumerossa juttunsa lopuksi.

Näyttelysivut ovat nähtävissä : www. salonklubitalo.fi / galleria

Kiksu halusi lähestyä aihetta positiivisesta näkökulmasta, koska vaikeat aiheet olisivat voineet ahdistaa liikaa. Nyt taideryhmän loputtua hän toteaakin että tämä taideprojekti ei ollut ollenkaan hullumpi juttu. Hän oppi paljon uutta ja huomasi että hänenkin elämässään on ollut niitä hauskoja hetkiä. Kiksu aikoo jatkaa uutta harrastusta tämän jälkeenkin.

Satu-Maaria, ohjaajamme, on ollut ryhmästämme hyvin ylpeä. Hän on ihaillut sitä heittäytymistä ja keskittynyttä tekemistä johon ryhmän jäsenet lähtivät avoimin mielin. Hän on arvostanut suuresti kurssilaisten itsensä likoon laittamista ja hiljaista työskentelyä itsensä parissa. Näin on syntynyt koskettavia teoksia etsivien käsien ja uteliaiden silmien avulla, niiden tehdessä hiljaista työtään suoraan sydämestä käsin, hän tiivistää ajatuksiaan ryhmästä.

Tämä taideprojekti on ollut menestys ja taidenäyttely on saanut paljon positiivista palautetta, vaikka näyttelymme oli esillä vain viisi päivää. Klubitalo kiittää lämpimästi kaikkia ryhmän jäseniä, Satu-Maaria Mäkipuroa, Salon Veturitallia, Sinistä taloa, Salon Seudun Sanomia ja Suomen Mielenterveysseuraa siitä, että tämä projekti oli mahdollista toteuttaa. Toivottavasti saamme sille vielä jatkoa. Ensi keväänä osaamme varata riittävän ison tilan jo ajoissa.

Kuukauden vertaisonnistujia kiittäen, Kikka

Lähteet: Salon Seudun Sanomat 18.5.15 ja Salon Klubitalolehden taidenumero 2/2015