Kurkistus mielen maailmaan: Skitsofrenia

TOTUUS ON HARHA, HARHA TOTUUS

Skitsofrenia on sairaus lukuisten sairauksien joukossa. Sitä pidetään vakavana mielen sairautena, joka vaikuttaa potilaan itsensä lisäksi myös hänen perheeseensä ja ystäviinsä.

Mikä on skitsofrenia?

Skitsofrenia on erityisesti nuorten ja työikäisten sairaus. Tyypillisesti skitsofreniaan sairastutaan 15-45 ikävuosien välillä, sairastumishuippu osuu noin 25 ikävuoden kohdalle. Skitsofreniaan sairastuu noin 1% väestöstä, Suomessa se tarkoittaa noin 50000 sairastunutta ihmistä.

Sairastuminen ei onneksi tarkoita sitä, että sairastunut olisi loppuikänsä sairas. Vain osa sairastuneista kärsii vaikeasta ja kroonisesta skitsofreniasta. Kolmannes sairastuneista paranee kokonaan, toinen kolmasosa selviää sairaudesta hyvin ja pystyy elämään melko normaalia elämää, oireiden välillä ollessa vaikeampia välillä lievempiä.

Sairastuminen tarkoittaa vaikeata persoonallisuuden koossapitävien voimien vähenemistä, siten että ihmisen todellisuudentaju ja toimintakyky heikkenevät. Skitsofreniaa sairastava ei erota mielikuvitusta todellisuudesta, hänelle harhat ovat yhtä tosia kuin terveelle ihmiselle esimerkiksi puheen kuuleminen tai veden virtaamisen näkeminen. Skitsofreniaa sairastavan luova ajattelu vaikeutuu ja hänen on hankala ilmaista erilaisia tunteita, kuten pelkoa tai rakkautta. Sairauteen liittyy myös vaikeuksia muistitoiminnoissa ja tarkkaavaisuudessa.

Sairauden muotoja on erilaisia, mutta yleisnimityksenä puhutaan skitsofreniasta. Skitsofrenia tautiluokituksen alle luetaan myös skitsoaffektiiviset häiriöt, niissä mielialahäiriö sekoittuu skitsofreenisiin harhaluuloihin.

Mistä skitsofrenia johtuu?

Skitsofrenian syntysyyt eivät ole aivan yksiselitteisiä. Nykykäsityksen mukaan skitsofrenia on selvittämätön aivosairaus, jonka tuloksena ihmisen ajatustoiminta häiriintyy. Aivojen välittäjäaineiden ja hermosolujen toiminta on siinä määrin häiriintynyttä, että kyky ajatella selkeästi, johtopäätösten teko ja vaikeus erottaa todellisuutta mielikuvituksesta vaikeutuu. Yhtä selkeää syytä taudin puhkeamiseen ei ole, se on useiden asioiden summa. Perinnöllisyys, sosiaaliset suhteet ja elinympäristön stressitekijät vaikuttavat omalta osaltaan sairauden kehittymiseen. Riskiä taudin puhkeamiseen voivat lisätä myös raskauden tai synnytyksen aikana sikiön hapenpuute tai raskauden aikana sairastettu influenssa.

Perinnöllisyyden osuutta skitsofreniaan on selvitetty paljon. Sairastumisriski on noin kymmenkertainen, jos ensiasteen sukulaisella on havaittu skitsofrenia. On kuitenkin muistettava, että valtaosassa tapauksista skitsofreniaan sairastuneen perheessä ei esiinny skitsofreniaa eikä muutakaan psykoosia. Kasvuympäristö vaikuttaa kaikkien ihmisten, myös skitsofreniaan sairastuvien kehitykseen. Lapsuuden ja nuoruuden kokemukset saattavat aikaistaa taudin puhkeamista tai vaikeuttaa sen kulkua. Nuoret, joilla on suuri geneettinen riski, ovat herkempiä kasvuperheen ilmapiirin poikkeavuuksille kuin muut nuoret ja he ovat herkempiä ihmissuhteissaan. Asiantuntijat uskovat, että skitsofrenia kehittyy biologisen haavoittuvuuden ja erilaisten stressitekijöiden yhteisvaikutuksesta. Skitsofreniaa ei siis voi aiheuttaa itse eikä toinen ihminen.

SKITSOBIBOILUA

Minulla on skitsoaffektiivinen häiriö, jota itse pidän vaikeana sairautena. En sairasta selkeästi skitsofreniaa, enkä kaksisuuntaista mielialahäiriötä, vaikka kummankin sairauden oireita minulla on. Olen siis jotain siltä väliltä. Minulla on skitsoaffektiivisen häiriön mielialapainotteinen muoto. Mielen vuoristoradalla Manian puutteen vuoksi minua ei ole koskaan diagnostisoitu kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavaksi, mutta minulla on hypomaniaa. Silloin minulla menee hyvin ja lujaa ja elämä hymyilee. Käyn niin sanotusti ylikierroksilla ja teen paljon asioita. Unirytmi on sekaisin, koska minua ei väsytä. Energiaa riittää kuin pienellä oravalla. Kaikki asiat sujuu ja kalenteri on täynnä menoja. Mopo ei kuitenkaan karkaa kokonaan käsistä niin kuin maniassa, siksi hypomaniaa on vaikea huomata. Teen silloin asioita joita kadun myöhemmin. Sitten tulee tipahdus. Väsähdän totaalisesti ja mielialani laskee ja muuttuu masentuneeksi. Jään neljän seinän sisälle ja eristäydyn, vaikka juuri silloin minun tarvitsisi lähteä ulos ihmisten ilmoille. Ovesta ulos lähteminen on vain liian vaikeaa. Minulla on ollut elämäni aikana useita vaikeita masennuksia, mutta onneksi nykyään ne ovat lievempiä. Harhoja ja epäilyjä Olen läpikäynyt psykoosin useamman kerran. Silloin todellisuudentajuni pettää ja en erota mielikuvitusta todellisuudesta. Kuulen esimerkiksi ääniä. Ne ovat aina syyttäviä, vittuilevia ja käskeviä, mikä on erittäin ahdistavaa. Vielä vuosi sitten luulin kuulevani muiden ihmisten ajatuksia ja tämä ” kuuleminen ” on tehnyt vuorovaikutustilanteeni hyvin vaikeiksi ja ahdistaviksi. Joskus luulin, että kotiini oli asennettu mikrofoni, koska jostain syystä tuntui siltä, että kaikki tiesivät mitä olin heistä sanonut tai ajatellut ja ventovieraatkin puhuivat juuri minusta, missä ikinä liikuinkin. Tällä hetkellä en kuule ääniä enkä usko, että toisten ajatuksia voi kuulla. Enkä usko, että minua kuunnellaan, vaikka pieniä epäilyjä voi joskus pilkahtaa mieleen. Epäluuloisuus toisia ihmisiä ja heidän tarkoitusperiään on tällä hetkellä suurin ongelmani. Ymmärrän ja tulkitsen ihmisiä väärin, enkä aina ymmärrä mitä minulle sanotaan. Aika usein sattuu sitten niin, että tilanne johtaa puolin ja toisin hermostumiseen ja ikävä kyllä, aivan syyttä. Elämää rajoittava sairaus Toinen iso päivittäinen ongelma on iltaisin tulevan ahdistus. Se on kuin krapulamorkkis, mikä ei hellitä millään. Sen voi laukaista mikä vaan, vaikka televisiossa sanottu lause tai sana ja siksi minun on vaikea katsoa televisiota. Yleensä ahdistus tulee helpommin silloin kun päivän aikana on tapahtunut paljon asioita tai olen hyvin väsynyt. Yritän paeta ahdistusta tekemällä koko ajan jotain, mutta se ei yleensä auta. Ahdistus iskee päälle kuin höyryjuna heti kun seisahdan. Stressinsietokykyni on normaalia matalampi. Se ylittyy helposti ja silloin minulla yksinkertaisesti keittää yli ja alan oirehtimaan. Kaikki suuret elämänmuutokset ovat kompastuskiviä elämässäni. Kun stressaava tilanne selkeytyy tai on ohi, oireenikin yleensä helpottuvat. Ikävä kyllä elämässä tapahtuu asioita joihin ei voi itse vaikuttaa. Nykyhetki Tällä hetkellä minulla menee ihan hyvin. Lääkitys on kohdallaan ja pystyn elämään melko normaalia elämää. Minulla on lievä masennus, epäluuloisuutta, sekä ahdistus ja vauhdikkuus vaihtelevat, mutta elämäni peruspalikat ovat kunnossa. En voi kuin kiittää hoitohenkilökuntaa ja tukiverkostoa siitä, että minut on saatu näinkin hyvään kuntoon. Kiitos siitä teille kaikille! -Lillerilalleri-

ARKIELÄMÄÄ PARANOIDiSEN SKITSOFRENIAN KANSSA

Sairastuin vuonna 2001 myöhäisenä syksynä. Vanhemmat veivät minut pitkän, kuuden kuukauden psykoosin jälkeen hoitoon Halikon sairaalaan. En uskonut harhojani En uskonut omia tuntemuksiani, sitä miten ulkopuolinen ( k uuloharhat ) ja sisäinen maailma ( ahdistus, masennus ) ja kognitiiviset oireet ( m uistaminen, päättely ) sekoittuivat ja muodostivat elämän josta oli vain pikku hiljaa, päivä kerrallaan, selvittävä eteenpäin. Skitsofrenia on oireyhtymä, jossa on monia erilaisia psyykensairauksia eikä se ole yksittäinen sairaus. Kohti elämää Minua kuntoutettiin aktiivisesti ja pääsin sairaalasta puolen vuoden päästä. Muutin mielenterveyskuntoutujien kuntoutuskotiin Sarkaan ja opin siellä arjen taitoja, sekä sosiaalisuutta. Niiden avulla totuin normaalien ihmisten maailmaan. Sarkan jälkeen menin kuntouttavaan työhön, mikä on erittäin tärkeää skitsofreniapotilaalle, että sosiaaliset kontaktit säilyvät ja kaikista tärkein on päivärytmin säilyttäminen. Nykyisin vietän ihan perusnormaalia elämää ainoastaan sillä erotuksella, että en käy palkkatöissä. Skitsofreniasta voi kuntoutua Haluan painottaa, että skitsofreniasta voi kuntoutua hyvin, jos sairaus havaitaan ajoissa. Koen tärkeäksi, että lääkäri määrää injektiolääkityksen psykoosien estoon, sillä psykoosi itsessään on mielelle hyvin turmiollista ja jopa hengenvaarallista. Skitsofreniasta kuntoutumisessa auttaa myönteinen suhtautuminen auttavaan henkilökuntaan ja se että hyväksyy omaisten avun. Koen, että hyvillä elintavoilla on suuri merkitys.

Suosittelen kroonista tulehdusta ehkäisevää ja ylipäätään terveellistä ruokavaliota, päihteetöntä elämäntyyliä ja aktiivista ja elämänmyönteistä asennetta sekä lapsenomaista kiinnostusta ympäristöä kohtaan.

FAKTOJA SKITSOFRENIASTA

 valtaosa sairastuneista kuntoutuu  skitsofrenia ei ole itse aiheutettua  sairastuneet eivät ole yleisesti väkivaltaisia, eivätkä vaarallisia  huumausaineiden, kuten kannabiksen käyttö lisää riskiä sairastua psykoosin kautta skitsofreniaan  sairastuneella ei ole kahtia jakautunutta persoonaa  älykkyydeltään skitsofreniaa sairastavat eivät poikkea muista  skitsofrenia on ennen kaikkea elämisen ongelma. Työ, toiminta ja ihmissuhteet ovat tällöin kuntoutumisen keskeiset asiat. pääosa hoidosta tapahtuu avohoidossa