Kurkistus mielen maailmaan: Skitsofrenia TOTUUS ON HARHA, HARHA TOTUUS
S
kitsofrenia on sairaus lukuisten sairauksien joukossa. Sitä pidetään vakavana mielen sairautena, joka vaikuttaa potilaan itsensä lisäksi myös hänen perheeseensä ja ystäviinsä. Mikä on skitsofrenia?
Skitsofrenia on erityisesti nuorten ja työikäisten sairaus. Tyypillisesti skitsofreniaan sairastutaan 15-45 ikävuosien välillä, sairastumishuippu osuu noin 25 ikävuoden kohdalle. Skitsofreniaan sairastuu noin 1% väestöstä, Suomessa se tarkoittaa noin 50000 sairastunutta ihmistä. Sairastuminen ei onneksi tarkoita sitä, että sairastunut olisi loppuikänsä sairas. Vain osa sairastuneista kärsii vaikeasta ja kroonisesta skitsofreniasta. Kolmannes sairastuneista paranee kokonaan, toinen kolmasosa selviää sairaudesta hyvin ja pystyy elämään melko normaalia elämää, oireiden välillä ollessa vaikeampia välillä lievempiä. Sairastuminen tarkoittaa vaikeata persoonallisuuden koossapitävien voimien vähenemistä, siten että ihmisen todellisuudentaju ja toimintakyky heikkenevät. Skitsofreniaa sairastava ei erota mielikuvitusta todellisuudesta, hänelle harhat ovat yhtä tosia kuin terveelle ihmiselle esimerkiksi puheen kuuleminen tai veden virtaamisen
näkeminen. Skitsofreniaa sairastavan luova ajattelu vaikeutuu ja hänen on hankala ilmaista erilaisia tunteita, kuten pelkoa tai rakkautta. Sairauteen liittyy myös vaikeuksia muistitoiminnoissa ja tarkkaavaisuudessa. Sairauden muotoja on erilaisia, mutta yleisnimityksenä puhutaan skitsofreniasta. Skitsofrenia tautiluokituksen alle luetaan myös skitsoaffektiiviset häiriöt, niissä mielialahäiriö sekoittuu skitsofreenisiin harhaluuloihin. Mistä skitsofrenia johtuu? Skitsofrenian syntysyyt eivät ole aivan yksiselitteisiä. Nykykäsityksen mukaan skitsofrenia on selvittämätön aivosairaus, jonka tuloksena ihmisen ajatustoiminta häiriintyy. Aivojen välittäjäaineiden ja hermosolujen toiminta on siinä määrin häiriintynyttä, että kyky ajatella selkeästi, johtopäätösten teko ja vaikeus erottaa todellisuutta mielikuvituksesta vaikeutuu. Yhtä selkeää syytä taudin puhkeamiseen ei ole, se on useiden asioiden summa. Perinnöllisyys, sosiaaliset suhteet ja elinympäristön stressitekijät vaikuttavat omalta osaltaan sairauden kehittymiseen. Riskiä taudin puhkeamiseen voivat lisätä myös raskauden tai synnytyksen aikana sikiön hapenpuute tai raskauden aikana sairastettu influenssa. Perinnöllisyyden osuutta skitsofreniaan on selvitetty paljon. Sairastumisriski on noin kymmenkertainen, jos ensiasteen 8
sukulaisella on havaittu skitsofrenia. On kuitenkin muistettava, että valtaosassa tapauksista skitsofreniaan sairastuneen perheessä ei esiinny skitsofreniaa eikä muutakaan psykoosia. Kasvuympäristö vaikuttaa kaikkien ihmisten, myös skitsofreniaan sairastuvien kehitykseen. Lapsuuden ja nuoruuden kokemukset saattavat aikaistaa taudin puhkeamista tai vaikeuttaa sen kulkua. Nuoret, joilla on suuri geneettinen riski, ovat herkempiä kasvuperheen ilmapiirin poikkeavuuksille kuin muut nuoret ja he ovat herkempiä ihmissuhteissaan. Asiantuntijat uskovat, että skitsofrenia kehittyy biologisen haavoittuvuuden ja erilaisten stressitekijöiden yhteisvaikutuksesta. Skitsofreniaa ei siis voi aiheuttaa itse eikä toinen ihminen.
