Nro 3/2015
Julkaisija
Salon Klubitalo Salon Klubitalo on mielenterveyskuntoutujien ja palkatun henkilökunnan muodostama jäsenyhteisö, joka tarjoaa vertaistukea ja tavoitteellista toimintaa. Noudatamme kansainvälistä Fountain House-ideologiaa ja kansainvälisiä standardeja. Painopaikka Mediamaja, ATK-yksikkö
Yhteystiedot Salon Klubitalo Länsiranta 8 II krs 24100 SALO puh. 044 727 5150 E-mail: salonklubitalo@ssmts.fi Kotisivut: www.salonklubitalo.fi Klubitalo avoinna ma - pe klo 8.30 - 15.45 Kesäaikaan avoinna ma-to klo 8.30-15.30 pe 8.30-14.00
Sisällysluettelo Sun täytyy uskoa sun unelmiin ................
3
Salon klubitalo itsenäistyy .......................
4
Kevätseminaarissa kuultua .....................
5
Saulin sarjis .... .......................................
6
Takaisin työelämään ...............................
7
Kurkistus mielen maailmaan: Skitsofrenia
8
Hannun kesäterveiset .............................
11
Kuukauden onnistujat..............................
12
Rantapirtin kesäjuhlat..............................
14
Irti tupakasta -ryhmä ...............................
15
Kirjallisuuden merkitys ............................
16
Paikka auki -hanke..................................
18
Opiskelijahaastattelut ..............................
20
Kesän ohjelmatiedot................................
18
Yhteystiedot .... .......................................
23
Ruoka- ja riippuvuus ...............................
24
Päätoimittaja Arja Timonen Toimituspäällikkö Mikko Taitto Satu, Mikko, Jenni, Ahti Kansikuva Sauli Leskinen Tämän lehden toimittivat: Sauli, Hannu, Arja, Jenni, Ahti, Mari, Mikko, Mervi, Taina R, Timo, Kikka, Satu, Teemu, Lasse Opiskelijat: Linda , Roosa, Gunnar, Anzhelika
KLUBILEHTEMME ILMESTYMISPÄIVÄT
Käytämme etunimiä suojellaksemme kirjoittajien henkilöllisyyttä.
2
LEHTI 4
30.9.2015
LEHTI 5
25.11.2015
Sun täytyy uskoa sun unelmiin
H
ain keväällä Turussa sijaitsevaan Verveen ammatilliseen kuntoutusselvitykseen. Verve on tukena, kun ihmisillä on vaikeuksia päästä työelämään tai he ovat vaarassa pudota sieltä pois. Kävin 12 päivän kurssin, jonka aikana tapasin mm. sosiaalityöntekijän, kuntoutusohjaajan, lääkärin ja psykologin. Lääkärit, joita olen tavannut vuosien varrella ovat olleet sitä mieltä, että en ole kykenevä työelämään. Osittain se pitääkin paikkansa. En ole kykenevä harjoittamaan nykyistä ammattiani. Se ei kuitenkaan estä sitä, että voisin työllistyä johonkin muuhun ammattiin. Päivien aikana tehtiin mm. psykologisia testejä ja käytiin läpi vanhoja papereita. Yhdessä mietimme mikä olisi paras vaihtoehto edetä kohti työelämää. Aloitan Vervessä 110 päivän ammatillisen kuntoutuskurssin joka sisältää mm. 2 työkokeilujaksoa. Näiden tavoitteena on
tarkkailla mm. jaksamista ja minun tapauksessa myös tutustua uusiin ammatteihin mitkä testien mukaan sopisivat minulle.
Päätän kirjoitukseni legendaarisen eurodance-yhtyeen 2. Maanantain sanoihin: ” Sun täytyy uskoa sun unelmiin ja pitää niistä kii. ”
Haluan kiittää klubitalon työ- ja opintoyksikön ohjaaja Jenniä, että on jaksanut potkia minua eteenpäin.
Unelma elää. Unelmoikaa! Mikko
Salon Klubitalo toivottaa lukijoilleen ja yhteistyökumppaneilleen oikein hyvää kesää!! 3
S
alon Klubitalo on perustettu ja käynnistetty Salon mielenterveysseuran aloitteesta. Klubitalo avattiin elokuussa 2008, kun Ray ja Salon kaupunki olivat myöntäneet rahoituksen toimintaan. Allekirjoittanut on toiminut Klubitalon johtajana alusta alkaen. Ohjaajia oli alkuun lisäkseni yksi. Toiminta on ajan myötä kehittynyt ja löytänyt paikkansa muiden alueen mielenterveyspalvelujen täydentäjänä. Yhteistyökumppanit Salon kaupungissa sekä erikoissairaanhoidossa ovat ja ohjanneet kuntoutujia klubitalon toimintaan. Toimintaan on liittynyt 147 kuntoutujaa, päivittäin työpainotteiseen klubipäivään osallistuu keskimäärin 18 kuntoutujaa. Klubitalolla työskentelee nykyisin kolme kokoaikaista ja yksi osapäiväinen koulutettu työntekijä, sekä yksi Rayn Nuorisotakuuseen liittyvällä projektirahalla palkattu nuori työntekijä.
Salon Klubitalo itsenäistyy Klubitalo on verkostoitunut suomalaisten klubitalojen kanssa, sekä liittynyt kansainväliseen kattojärjestöön ( Cl ubhouse International ) . Verkostoituminen edesauttaa toiminnan kehittämistä, mutta tuo mukanaan myös haasteita. Voidaksemme kuulua kansainväliseen Fountain House- mallin mukaan toimivaan klubitaloverkostoon, meidän täytyy lähitulevaisuudessa osoittaa, että täytämme niille asetetut laatukriteerit eli standardit. Tällainen ehto on asetettu kaikille maailman Klubitaloille. Laadunvarmistuksesta käytetään nimitystä akkreditointi. Oheisessa artikkelissa sivulla 5 on avattu, mitä akkreditoinnilla tarkoitetaan. Aiemmin Klubitalon hallinnon tukena toiminut Neuvoa-antava hallitus oli vailla virallista päätäntävaltaa, osa asiantuntevista hallituksen jäsenistä koki sen turhauttavana ja sanoutui irti. Muutaman vuoden toiminnan jälkeen NA-hallitus päätettiin lopettaa.
4
Keskustelimme Klubitalon tarpeesta akkreditoitua toiminnanjohtajamme Eevaliisa Lindholmin kanssa alkutalvesta,. Tuolloin totesimme, että yksi kinkkisimpiä kysymyksiä laatusertifikaatin hankkimisessa on se , että klubitalollamme ei ole hallitusta. Yhteistuumin totesimme, että tässä kohtaa olisi hyvä sauma Salon Klubitalon itsenäistymiselle. Se mahdollistaa akkreditoitumisen sekä Klubitalon jäsenten osallistumisen standardien mukaisesti klubitalon hallintoon myös hallituksen kautta. Käytännössä itsenäistyminen tietää irtautumista Salon mielenterveysseurasta, ja yhdistyksen perustamista Klubitalon taustajärjestöksi. Salon mielenterveysseuran hallitus käsitteli asiaa kokouksessaan 21.4.2015. ja teki myönteisen päätöksen Klubitalon itsenäistymisestä. Asian etenemisestä tiedotetaan seuraavassa Klubilehdessä. Arja
Kevätseminaarissa kuultua: Klubitalojen laadunarviointi eli akkreditointi
S
alon klubitalo on kirjannut vuoden 2016 toimintasuunnitelmaansa akkreditointiprosessiin valmistautumisen ja tarkoitus on, että Salon klubitalo on sertifioitu klubitalo vuonna 2017. Klubitalojen Kevätseminaarissa Heurekassa asiaan paneuduttiin kokonaisen päivän ajan. Mitä on akkreditointi?
sertifikaatti, joka on todistus klubitalon sitoutumisesta kuntoutustyön laadukkaaseen toteutumiseen. Miksi akkreditointi? Klubitalon toiminnan yhteinen perusteellinen pohtiminen lisää jäsenten ja henkilökunnan ymmärrystä klubitalon toiminnan tavoitteellisuudesta ja tulevaisuuden suunnasta. Se kertoo mitä klubitalo on ja mitä se ei ole. Sertifiointiraportin selvityksestä on helppoa näyttää rahoittajille mihin tarkoitukseen
rahat on käytetty. Sertifikaatti on osoitus erinomaisesta asiakaslähtöisestä, voimaannuttavasta kuntoutusmallista, jossa jäsenet työskentelevät tasaveroisina henkilökunnan kanssa. Raportin mukaisesti klubitalo saa tietoa vahvuuksistaan ja kehittämiskohteistaan ja se rakentaa osaltaan luottamusta siihen, että toiminnan laatu vastaa jäsenten, omaisten, jäsenyyteen ohjaavien yhteistyötahojen, työnantajien ja rahoittajien tarpeita.
Maailmanlaajuinen Clubhouse International on kehittänyt kansainvälisen laadunvarmistus- ja laadunparantamisohjelman yhdessä klubitalojen jäsenten ja henkilökunnan kanssa. Tämä akkreditointiohjelma pohjautuu 36 laatusuositukseen eli standardiin, jotka ovat käytössä maailman jokaisessa yli 300:ssa Fountain House klubitalossa. Akkreditointiohjelma arvioi miten hyvin klubitalo pystyy tarjoamaan kuntoutusmahdollisuuksia jäsenilleen. Se on myös prosessi, jonka yhteydessä klubitalolle tehdään kehittämissuunnitelma. Laadunvarmistukseen sitoutuu koko klubitalon yhteisö ja se sisältää perusteellista klubitalon toiminnan itsearviointia annettujen kriteerien pohjalta sekä Salon Klubitalo pystytti myyntipöydän Uganantaa mahdollisuuden dan Klubitalon hyväksi kevätseminaariin. objektiiviseen vertaisarMyynnissä oli Ugandan klubitalolla tehtyjä viointiin. Clubhouse Intuotteita kuten helmiä ja laukkuja. ternational päättää ulkoPöytä veti mukavasti väkeä puoleensa. Tuotto puolisten arvioijien raoli 211,50€. Lämmin kiitos kaikille Ugandan portin perusteella myöntaloa tukeneille! netäänkö klubitalolle 5
Sertifioitu klubitalo Sertifioidun klubitalon toiminta perustuu 36 kansainväliseen laatusuositukseen. Näissä standardeissa edellytetään klubitalon toimivan paikkana, joka kunnioittaa jäseniään ja antaa heille mahdollisuuksia parantaa elämänlaatuaan. Sertifioitu klubitalo on sitoutunut korkeaan laatuun ja toiminnan kehittämiseen ja laaduntarkkailuun. Se on klubitalo joka kykenee aidosti auttamaan psyykkisesti sairastuneita ihmisiä vähentämään tai tulemaan toimeen ilman raskasta erikoissairaanhoitoa, ja samalla saavuttamaan sosiaalisia, taloudellisia, koulutuksellisia ja ammatillisia tavoitteita. Se on paikka, jossa psyykkisesti sairastuneella ihmisellä on mahdollisuus voida paremmin.
Saulin sarjakuva
6
O
Takaisin työelämään—Turvallisuus on tunne
len ollut noin vuoden jäsenenä Salon klubitalolla ja nyt parisen vuotta irtisanomisen jälkeen siirtynyt takaisin vartiointialan tehtäviin. Tiesin jo varsin hyvin millaisen työn tulen ottamaan vastaa. Kykenen kyllä loistavasti asiakaspalveluun ja hallitsen ne harvat eteen tulevat hieman nokkeluutta vaativat tilanteet. Myöskään voimankäyttötilanteiden mahdollisuus ei ole se mikä saa näitä tehtäviä väistämään. Sairaudestani johtuen oma haasteeni on huolehtia työvälineistä sekä muiden tiellä liikkujien turvallisuudesta. Pelkään virheitä, ehkä eniten liikenteessä, mutta pelkään myös hukkaavani työkaluja kuten avaimia.
Minä ja työtehtävät muuttuvat
Kiirettä ja hermojen hallintaa
Nautin työstäni - Erityisesti pidän vaihtuvista tilanteista sekä jatkuvista stimulanteista, jotka pitävät ” pään käynnissä ” . Kotiin lähtö koittaa melkeinpä liian pian vuoron alkamisen jälkeen. Pienenä perfektionistina olen ollut myös juuri niin perusteellinen kuin työnantaja saattoi olettaa palkatessaan minut töihin.
Ainoa iso ongelmani on hermojen hallinta kiireen keskellä. Terapeuttini kanssa on ollut puhetta hengittämisen tärkeydestä. En varsinaisesti ole klassisen musiikin ystävä, mutta soitan sitä ajaessani ja yritän samalla keskittyä juuri hengittämiseen. Uskallan muutaman vuoron kokemuksella sanoa tämän toimivan paremmin kuin lääkkeet.
Aika työttömänä on myös kasvattanut minua askeleen eteenpäin ihmisenä. Uskallan nyt olla rohkeammin oma itseni ja myöntää virheitäni. Nämä kaksi linkittyvät tavalla tai toisella juuri viimeisen vuoden kokemuksiin klubitalolla. Samalla olen löytänyt itsestäni uusia vahvuuksia.
Olen saanut kuulla ambulanssin henkilökunnan harvemmin juoksevan onnettomuuspaikalle. Juokseminen kohottaa sykettä, mikä helposti käynnistää kehossa ” pakene ja taistele ” -reaktion ja työssä tarvitaan viileää arviointikykyä. Yritän parhaani mukaan toteuttaa tuota samaa, tilanteita rauhallisesti lähestyvää metodia.
Mikko Stig/Lehtikuva 7
Kurkistus mielen maailmaan: Skitsofrenia TOTUUS ON HARHA, HARHA TOTUUS
S
kitsofrenia on sairaus lukuisten sairauksien joukossa. Sitä pidetään vakavana mielen sairautena, joka vaikuttaa potilaan itsensä lisäksi myös hänen perheeseensä ja ystäviinsä. Mikä on skitsofrenia?
Skitsofrenia on erityisesti nuorten ja työikäisten sairaus. Tyypillisesti skitsofreniaan sairastutaan 15-45 ikävuosien välillä, sairastumishuippu osuu noin 25 ikävuoden kohdalle. Skitsofreniaan sairastuu noin 1% väestöstä, Suomessa se tarkoittaa noin 50000 sairastunutta ihmistä. Sairastuminen ei onneksi tarkoita sitä, että sairastunut olisi loppuikänsä sairas. Vain osa sairastuneista kärsii vaikeasta ja kroonisesta skitsofreniasta. Kolmannes sairastuneista paranee kokonaan, toinen kolmasosa selviää sairaudesta hyvin ja pystyy elämään melko normaalia elämää, oireiden välillä ollessa vaikeampia välillä lievempiä. Sairastuminen tarkoittaa vaikeata persoonallisuuden koossapitävien voimien vähenemistä, siten että ihmisen todellisuudentaju ja toimintakyky heikkenevät. Skitsofreniaa sairastava ei erota mielikuvitusta todellisuudesta, hänelle harhat ovat yhtä tosia kuin terveelle ihmiselle esimerkiksi puheen kuuleminen tai veden virtaamisen
näkeminen. Skitsofreniaa sairastavan luova ajattelu vaikeutuu ja hänen on hankala ilmaista erilaisia tunteita, kuten pelkoa tai rakkautta. Sairauteen liittyy myös vaikeuksia muistitoiminnoissa ja tarkkaavaisuudessa. Sairauden muotoja on erilaisia, mutta yleisnimityksenä puhutaan skitsofreniasta. Skitsofrenia tautiluokituksen alle luetaan myös skitsoaffektiiviset häiriöt, niissä mielialahäiriö sekoittuu skitsofreenisiin harhaluuloihin. Mistä skitsofrenia johtuu? Skitsofrenian syntysyyt eivät ole aivan yksiselitteisiä. Nykykäsityksen mukaan skitsofrenia on selvittämätön aivosairaus, jonka tuloksena ihmisen ajatustoiminta häiriintyy. Aivojen välittäjäaineiden ja hermosolujen toiminta on siinä määrin häiriintynyttä, että kyky ajatella selkeästi, johtopäätösten teko ja vaikeus erottaa todellisuutta mielikuvituksesta vaikeutuu. Yhtä selkeää syytä taudin puhkeamiseen ei ole, se on useiden asioiden summa. Perinnöllisyys, sosiaaliset suhteet ja elinympäristön stressitekijät vaikuttavat omalta osaltaan sairauden kehittymiseen. Riskiä taudin puhkeamiseen voivat lisätä myös raskauden tai synnytyksen aikana sikiön hapenpuute tai raskauden aikana sairastettu influenssa. Perinnöllisyyden osuutta skitsofreniaan on selvitetty paljon. Sairastumisriski on noin kymmenkertainen, jos ensiasteen 8
sukulaisella on havaittu skitsofrenia. On kuitenkin muistettava, että valtaosassa tapauksista skitsofreniaan sairastuneen perheessä ei esiinny skitsofreniaa eikä muutakaan psykoosia. Kasvuympäristö vaikuttaa kaikkien ihmisten, myös skitsofreniaan sairastuvien kehitykseen. Lapsuuden ja nuoruuden kokemukset saattavat aikaistaa taudin puhkeamista tai vaikeuttaa sen kulkua. Nuoret, joilla on suuri geneettinen riski, ovat herkempiä kasvuperheen ilmapiirin poikkeavuuksille kuin muut nuoret ja he ovat herkempiä ihmissuhteissaan. Asiantuntijat uskovat, että skitsofrenia kehittyy biologisen haavoittuvuuden ja erilaisten stressitekijöiden yhteisvaikutuksesta. Skitsofreniaa ei siis voi aiheuttaa itse eikä toinen ihminen.
Kurkistus mielen maailmaan: Skitsofrenia SKITSOBIBOILUA
Harhoja ja epäilyjä
inulla on skitsoaffektiivinen häiriö, jota itse pidän vaikeana sairautena. En sairasta selkeästi skitsofreniaa, enkä kaksisuuntaista mielialahäiriötä, vaikka kummankin sairauden oireita minulla on. Olen siis jotain siltä väliltä. Minulla on skitsoaffektiivisen häiriön mielialapainotteinen muoto.
Olen läpikäynyt psykoosin useamman kerran. Silloin todellisuudentajuni pettää ja en erota mielikuvitusta todellisuudesta. Kuulen esimerkiksi ääniä. Ne ovat aina syyttäviä, vittuilevia ja käskeviä, mikä on erittäin ahdistavaa. Vielä vuosi sitten luulin kuulevani muiden ihmisten ajatuksia ja tämä ” kuuleminen ” on tehnyt vuorovaikutustilanteeni hyvin vaikeiksi ja ahdistaviksi. Joskus luulin, että kotiini oli asennettu mikrofoni, koska jostain syystä tuntui siltä, että kaikki tiesivät mitä olin heistä sanonut tai ajatellut ja ventovieraatkin puhuivat juuri minusta, missä ikinä liikuinkin. Tällä hetkellä en kuule ääniä enkä usko, että toisten ajatuksia voi kuulla. Enkä usko, että minua kuunnellaan, vaikka pieniä epäilyjä voi joskus pilkahtaa mieleen.
M
Mielen vuoristoradalla Manian puutteen vuoksi minua ei ole koskaan diagnostisoitu kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavaksi, mutta minulla on hypomaniaa. Silloin minulla menee hyvin ja lujaa ja elämä hymyilee. Käyn niin sanotusti ylikierroksilla ja teen paljon asioita. Unirytmi on sekaisin, koska minua ei väsytä. Energiaa riittää kuin pienellä oravalla. Kaikki asiat sujuu ja kalenteri on täynnä menoja. Mopo ei kuitenkaan karkaa kokonaan käsistä niin kuin maniassa, siksi hypomaniaa on vaikea huomata. Teen silloin asioita joita kadun myöhemmin. Sitten tulee tipahdus. Väsähdän totaalisesti ja mielialani laskee ja muuttuu masentuneeksi. Jään neljän seinän sisälle ja eristäydyn, vaikka juuri silloin minun tarvitsisi lähteä ulos ihmisten ilmoille. Ovesta ulos lähteminen on vain liian vaikeaa. Minulla on ollut elämäni aikana useita vaikeita masennuksia, mutta onneksi nykyään ne ovat lievempiä.
Epäluuloisuus toisia ihmisiä ja heidän tarkoitusperiään on tällä hetkellä suurin ongelmani. Ymmärrän ja tulkitsen ihmisiä väärin, enkä aina ymmärrä mitä minulle sanotaan. Aika usein sattuu sitten niin, että tilanne johtaa puolin ja toisin hermostumiseen ja ikävä kyllä, aivan syyttä. Elämää rajoittava sairaus Toinen iso päivittäinen ongelma on iltaisin tulevan ahdistus. Se on kuin krapulamorkkis, mikä ei hellitä millään. Sen voi laukaista mikä vaan, vaikka televisiossa sanottu lause tai sana ja siksi minun on vaikea 9
katsoa televisiota. Yleensä ahdistus tulee helpommin silloin kun päivän aikana on tapahtunut paljon asioita tai olen hyvin väsynyt. Yritän paeta ahdistusta tekemällä koko ajan jotain, mutta se ei yleensä auta. Ahdistus iskee päälle kuin höyryjuna heti kun seisahdan. Stressinsietokykyni on normaalia matalampi. Se ylittyy helposti ja silloin minulla yksinkertaisesti keittää yli ja alan oirehtimaan. Kaikki suuret elämänmuutokset ovat kompastuskiviä elämässäni. Kun stressaava tilanne selkeytyy tai on ohi, oireenikin yleensä helpottuvat. Ikävä kyllä elämässä tapahtuu asioita joihin ei voi itse vaikuttaa. Nykyhetki Tällä hetkellä minulla menee ihan hyvin. Lääkitys on kohdallaan ja pystyn elämään melko normaalia elämää. Minulla on lievä masennus, epäluuloisuutta, sekä ahdistus ja vauhdikkuus vaihtelevat, mutta elämäni peruspalikat ovat kunnossa. En voi kuin kiittää hoitohenkilökuntaa ja tukiverkostoa siitä, että minut on saatu näinkin hyvään kuntoon. Kiitos siitä teille kaikille! -Lillerilalleri-
Kurkistus mielen maailmaan: Skitsofrenia ARKIELÄMÄÄ PARANOIDiSEN SKITSOFRENIAN KANSSA
sairauksia eikä se ole yksittäinen sairaus.
freniasta voi kuntoutua hyvin, jos
Kohti elämää
sairaus havaitaan ajoissa.
airastuin vuonna 2001 myöhäisenä syksynä. Vanhemmat veivät minut pitkän, kuuden kuukauden psykoosin jälkeen hoitoon Halikon sairaalaan.
Minua kuntoutettiin aktiivisesti ja pääsin sairaalasta puolen vuoden päästä. Muutin mielenterveyskuntoutujien kuntoutuskotiin Sarkaan ja opin siellä arjen taitoja, sekä sosiaalisuutta. Niiden avulla totuin normaalien ihmisten maailmaan.
Koen tärkeäksi, että lääkäri määrää injektiolääkityksen psykoosien estoon, sillä psykoosi itsessään on mielelle hyvin turmiollista ja jopa hengenvaarallista.
S
En uskonut harhojani En uskonut omia tuntemuksiani, sitä miten ulkopuolinen ( k uuloharhat ) ja sisäinen maailma ( ahdistus, masennus ) ja kognitiiviset oireet ( m uistaminen, päättely ) sekoittuivat ja muodostivat elämän josta oli vain pikku hiljaa, päivä kerrallaan, selvittävä eteenpäin. Skitsofrenia on oireyhtymä, jossa on monia erilaisia psyyken-
Sarkan jälkeen menin kuntouttavaan työhön, mikä on erittäin tärkeää skitsofreniapotilaalle, että sosiaaliset kontaktit säilyvät ja kaikista tärkein on päivärytmin säilyttäminen. Nykyisin vietän ihan perusnormaalia elämää ainoastaan sillä erotuksella, että en käy palkkatöissä. Skitsofreniasta voi kuntoutua Haluan painottaa, että skitso-
Skitsofreniasta kuntoutumisessa auttaa myönteinen suhtautuminen auttavaan henkilökuntaan ja se että hyväksyy omaisten avun. Koen, että hyvillä elintavoilla on suuri merkitys. Suosittelen kroonista tulehdusta ehkäisevää ja ylipäätään terveellistä ruokavaliota, päihteetöntä elämäntyyliä ja aktiivista ja elämänmyönteistä asennetta sekä lapsenomaista kiinnostusta ympäristöä kohtaan. FAKTOJA SKITSOFRENIASTA valtaosa sairastuneista kuntoutuu
skitsofrenia ei ole itse aiheutettua
sairastuneet eivät ole yleisesti väkivaltaisia, eivätkä vaarallisia
huumausaineiden, kuten kannabiksen käyttö lisää riskiä sairastua psykoosin kautta skitsofreniaan
sairastuneella ei ole kahtia jakautunutta persoonaa
älykkyydeltään skitsofreniaa sairastavat eivät poikkea muista
skitsofrenia on ennen kaikkea elämisen ongelma. Työ, toiminta ja ihmissuhteet ovat tällöin kuntoutumisen keskeiset asiat. pääosa hoidosta tapahtuu avohoidossa 10
Hannun kesäterveiset
Oi, katsokaa, miten lainehet niin kauniisti rantoja kaulaa! Oi, kuunnelkaa, miten lintuset niin kauniisti lehdossa laulaa! Oi, ootteko nähnehet illan kuun ja kuullehet kuisketta metsän puun, min ylitse valkeat hattarat suvitaivaalla vaeltavat? Tai ootteko koskaan te painaneet pään kesäistä nurmea vastaan, kun heinäsirkat on helisseet ja raikunut laulu rastaan? Sinikellot tokko ne keinuivat, lepinkäiset tokko ne leijuivat, ja tuoksuiko kukkaset tuhannet? Sitä tuoksua unhota et. Ja ootteko mennehet milloinkaan te aamulla järven rantaan, kun aurinko noussut on aalloistaan ja paistanut valkosantaan? Vesi välkkyikö tyynenä heijastuin, sumun keskeltä nousiko seijastuin sadun saaret, niemet ne terheniset? Sitä utua unhota et. Oi, ootteko silloin te tunteneet maan luonnossa maailman Luojan? Oi, ootteko silloin te löytäneet yön aaveilta armahan suojan? Ja ootteko silloin te itkeneet ja hyviä olleet ja hymyilleet, oi, ootteko silloin te lempinehet? Sitä lempeä unhota et. Otteita Eino Leinon runosta Hymyilevä Apollo valinnut Hannu
11
S
Kuukauden onnistujat: Hyvän mielen kuvataiteilijat
alon Klubitalon taideryhmä osallistui toukokuussa valtakunnalliseen Mielenterveysseuran toteuttamaan Mental Health Art Week -tapahtumaan pitämällä Salon Sinisessä talossa oman ” Mitä haluan elämästäni muistaa ” kuvataidenäyttelyn. Näyttelyssä ei keskitytty kuitenkaan menneeseen vaan tulevaisuuteen. Näyttelyssä olivat mukana Sauli, Taina, Petri, Kiksu, Lasse, Tomi ja Mauri omalla luovalla työpanoksellaan. Ohjaajana taideprojektissa toimi ihana kuvataiteilija SatuMaaria Mäkipuro, joka lähti mielellään mukaan projektiimme. Taideryhmä kokoontui Salon taidemuseo Veturitallin tiloissa 14 kertaa, missä meillä oli mahtavat työskentelytilat käytössämme. Taidenäyttely sai paljon huomiota osakseen myös paikallislehdessämme Salon Seudun Sanomissa. Toimittaja Veli-Matti Henttonen kertoi lehtijutussaan hienosti taidenäyttelystämme ja ajatuksista töittemme takana. Kaiken kaikkiaan näyttelyssä oli esillä peräti neljäkymmentä työtä.
Taiteilijoiden ajatuksia
S
aulille ryhmä tarjosi tilaisuuden työskennellä intensiivisesti yhden aiheen parissa. Ryhmässä sai tuntea yhteenkuuluvuutta ja jakaa kokemuksia taiteen tekemisestä. Sauli on opiskellut kuvan tekemistä ja harrastanut sitä aika ajoin. Tämä taideprojekti poikikin Saulille oman taidenäyttelyn jonka hän pitää heinäkuussa taidetalo Villissä, jonne kaikki ovat lämpimästi tervetulleita!
T
ainalle oli suuri ilo päästä mukaan ryhmään toteuttamaan itseään. Tutustuminen eri tekniikoihin ja välineisiin oli antoisaa ja vie
railu taiteilija-ohjaajamme SatuMaarian omaan ateljeehen oli lumoava. Hänestä oli mahtavaa myös seurata muiden tapoja työskennellä ja edistyä tuotoksissaan. Taideryhmä oli kevään aikana Tainan viikon kohokohta.
P
etrille tämä ryhmä oli ensi kosketus hänen omaan luovuuteensa, vaikka hän onkin muuten melko ahkera kulttuurin kuluttaja. Hän kiinnostui ryhmästä koska halusi kokeilla tehdä itse taidetta oikean taiteilijan opastuksella. Hän haluaisikin nyt ryhmän jälkeen jatkaa maalauksen ja piirustuksen opettelua. 12
M
auri on harrastanut maalaamista kauan mutta se harrastus on ollut pitkään tauolla. Nyt tämän ryhmän myötä hän on löytänyt harrastuksensa uudelleen. On upea tunne kun on onnistunut jossain, sitä voisi kuvata jopa jonkinlaiseksi flow-tilaksi, Mauri tuumii. Nyt kun pääsin taas harrastuksen makuun, ei sitä malttaisi lopettaa hän toteaa taidenumerossa juttunsa lopuksi.
Näyttelysivut ovat nähtävissä : www. salonklubitalo.fi / galleria
K
Kuukauden onnistujat: Hyvän mielen kuvataiteilijat
iksu halusi lähestyä aihetta positiivisesta näkökulmasta, koska vaikeat aiheet olisivat voineet ahdistaa liikaa. Nyt taideryhmän loputtua hän toteaakin että tämä taideprojekti ei ollut ollenkaan hullumpi juttu. Hän oppi paljon uutta ja huomasi että hänenkin elämässään on ollut niitä hauskoja hetkiä. Kiksu aikoo jatkaa uutta harrastusta tämän jälkeenkin.
S
atu-Maaria, ohjaajamme, on ollut ryhmästämme hyvin ylpeä. Hän on ihaillut sitä heittäytymistä ja keskittynyttä tekemistä johon ryhmän jäsenet lähtivät avoimin mielin. Hän on arvostanut suuresti kurssilaisten itsensä likoon laittamista ja hiljaista työskentelyä itsensä parissa. Näin on syntynyt koskettavia teoksia etsivien käsien ja uteliaiden silmien avulla, niiden tehdessä hiljaista työtään suoraan sydämestä käsin, hän tiivistää ajatuksiaan ryhmästä.
Tämä taideprojekti on ollut menestys ja taidenäyttely on saanut paljon positiivista palautetta, vaikka näyttelymme oli esillä vain viisi päivää. Klubitalo kiittää lämpimästi kaikkia ryhmän jäseniä, Satu-Maaria Mäkipuroa, Salon Veturitallia, Sinistä taloa, Salon Seudun Sanomia ja Suomen Mielenterveysseuraa siitä, että tämä projekti oli mahdollista toteuttaa. Toivottavasti saamme sille vielä jatkoa. Ensi keväänä osaamme varata riittävän ison tilan jo ajoissa.
Kuukauden vertaisonnistujia kiittäen, Kikka
Lähteet: Salon Seudun Sanomat 18.5.15 ja Salon Klubitalolehden taidenumero 2/2015 13
Rantapirtin kesäjuhlat
Patikkaryhmä ja 10 kilometrin koitos!
Antti ja pallo
Salo on tunnetusti kova lentopallokaupunki..
Mari keskittyy napakymppiin
Onni on oma muurikka!! 14
Irti tupakasta – r yhmä 2016
H
ankkeen rahoituksen hakija ja alullepanija on Filha ry. ( Hengitys ja Terveys järjestö ) . Hankkeen toteuttamisen avuksi he kysyivät mielenterveysjärjestöjä yhteistyöhön. Hanke on tarkoitus toteuttaa Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella.
keuhkojen tilavuutta mittaavia testejä. Testien avulla voisi seurata keuhkojen tilavuuden myönteisiä muutoksia , oman kunnon kohentumista verrattuna häkämittausten paraneviin tuloksiin. Nämä koettaisiin suoraan elämänlaadun paranemisena.
Hankkeen alullesaattamiseksi järjestettiin Skype palaveri 28.4. Filhan edustajien ja Klubitalon porukoiden kesken. Tupakoivat kuntoutujat kertoivat toiveitaan ja odotuksiaan ryhmistä.
Ryhmien toivotaan olevan toiminnallisia, jolloin voisi samalla löytää korvaavia toimintoja tupakoinnin tilalle. Yksi ehdotus oli, että ryhmään voisi ottaa mukaan oman vertaistuki/ omaisen.
Keskustelussa lensi ideoita ja ajatuksia. Mitattaviksi asioiksi toivottiin häkämittauksia ja
Perinteinen ryhmä tietäisi noin 15 kertaa kokoontumisia, jossa vetäjänä olisi lääkäri -
sairaanhoitaja työpari. Ryhmät keskittyisivät fyysisen riippuvuuden katkaisuun ja tapaamiset jatkuisivat non-stop vertaistukiryhmänä tavoitteena psyykkisen riippuvuuden katkaisu ja tupakoimattomuuden ylläpito. Ryhmien kokoontumistilojen tulisi sijaita keskeisellä, hyvin saavutettavalla paikalla, mahdollisesti jonkin yhteistyökumppanin tiloissa. Hanke on tarkoitus aloittaa tammikuussa 2016. Lisätietoa hankkeen toteutumisesta saadaan joulukuussa. Mervi ja Taina R
Retkelle tervetulleita olivat myös perheenjäsenet.
Jaana solmi kauniin koristeen tupaan jätettäväksi
Tässä Joakim esittelee ” k alasaalistaan ” .
kiitokseksi vieraanvaraisuudesta. 15
Kirjallisuuden merkitys
L
apsena luin paljon sisäoppilaitoskirjoja ja hevoskirjoja. Kirjat saivat minut haaveilemaan sisäoppilaitokseen pääsystä ja omasta hevosesta. Pääsin myöhemmin sisäoppilaitokseen, mutta omaa hevosta en saanut. Erityisen kiinnostuneena luin tanskalaisesta sisäoppilaitoksesta kertovia Puck - kirjoja, joissa sisäoppilaitos kuvattiin nuorisokirjoille tyypillisesti myönteisesti ja viihdyttävällä tavalla. Donna Tartti kirjoittaa synkästi Myöhemmin luin Donna Tarttin esikoisteoksen Jumalat juhlivat öisin. Se kertoo synkän tarinan sisäoppilaitoksesta. Romaani kertoo, kuinka amerikkalainen yhteiskunta perustuu murhaan. Kirjan sankarit murhaavat vahingossa maanviljelijän ja täysin tietoisesti opiskelutoverinsa Bunnyn. Ryhmän johtajahahmo Henry päätyy itsemurhaan. Teos perustuu kirjan kertojan Richardin katumukseen kahdeksan vuotta myöhemmin. Kirja antoi minulle mahdollisuuden verrata omia kokemuksiani sisäoppilaitoksessa ja yliopistossa Richardin kokemuksiin ja miettiä, miten Bunnyn olisi voinut pelastaa murhanhimoisilta luokkatovereiltaan sekä Henryn itsemurhalta. Vastakkaisiakin mielipiteitä on. Eivät ryhmät murhaa. Donna Tarttin kolmas teos Tikli kertoo tarinan orpoutuvasta pojasta Theosta. Kirja kertoo, kuinka orpo Theo käyttäytyy ja miten amerikkalainen yhteiskunta kohtelee orpoja. Tikli on lintulaji. Theo varastaa tiklin kuvan taidemuseosta, jossa
tapahtuneessa räjähdyksessä hänen äitinsä kuolee. Theo kuljettaa taideteosta mukanaan ja pelkää, että hänet saadaan kiinni taidevarkaudesta. Theo saa tiklin kuvasta lohtua äidittömyyteensä ja isättömyyteensä. Kirja kuvaa, kuinka orpoja kohdellaan amerikkalaisessa yhteiskunnassa ja kuinka orpo kasvaa aikuiseksi. Kirjat kertovat myös historiasta Esimerkiksi Jung Changin Villijoutsenet kertoo kiinalaisten naisten historiasta. Kirjasta saa tietoa esimerkiksi siitä, minkälainen oli jalkavaimon asema Kiinassa ja minkälaisia virkamiehiä vallankumouksen aikaiset virkamiehet olivat. Viilijoutsenet kuvaa myös, miten kirjan tekijä pääsi kommunistisesta Kiinasta Englantiin opiskelemaan. Sofi Oksasen teokset kertovat Viron lähihistoriasta. Saksassa asuvan Herta Mullerin teokset kertovat Romanian lähihistoriasta. Ja tulevaisuudesta Paitsi historiasta, kirjallisuus kertoo myös tulevaisuudesta. Emmi Itärannan Teemestarin kirja on dystopia eli kauhea kuvitelma tulevaisuudesta. Kirjassa kuvataan, kuinka tulevaisuuden ihmisillä on pulaa makeasta vedestä, sotilasdiktatuuri hallitsee, teeseremoniat symboloivat ihmisen yhteyttä luontoon ja toisiinsa. Kirjoja ei tulevaisuuden maailmassa ole lukuun ottamatta yliopistokirjoja ja teemestarin käsin kirjoitettuja kirjoja. Koulukirjat luetaan viestimiltä. Kirjan lopussa kertoja tuo dystopiaan hieman toivoa. Teoksen viimeinen lause on: ” 16
Tänä aamuna maailma on tomua ja tuhkaa, mutta ei toivosta tyhjä ( s.330 ) . ” Kirjat palvelevat mieltä ja oppimista Kirjoista voi oppia vieraita kieliä. Itse opin Shakespearen Macbethiä lukiessa, miten paljon englannin kieli on muuttunut neljässäsadassa vuodessa. Hyvän sanakirjan avulla mahdottomankin näköisestä tekstistä sai selvää. Olen tosin unohtanut jo Macbethin juonen.Kirjoja lukemalla myös suomen kielen taito kohenee. Mika Waltarin kirjoja sanotaan erityisen opettavaisiksi suomen kielen suhteen. Kirjallisuus voi toimia terapiana Mieleeni on jäänyt skitsofreniasta kertova kirja ” E n luvannut sinulle ruusutarhaa ” . Salanimellä Hannah Green tehtiin Joanne Greengergin kirjasta laulu tai kirja laulusta. Kirjasta on myös elokuva, jota en ole nähnyt. Teoksessa on kuvattu skitsofreenikoille tyypillisiä harhoja. Amerikkalainen kirjailija on parantunut ainakin osittain nuorena 16-vuotiaana sairastamastaan skitsofreniastaan ja pystynyt äidiksi ja kirjailijaksi. Kirjoista saa myös tietoa ihmissuhteista ja voi auttaa myös omien ihmissuhteiden hahmottamisessa.. Mm. Riikka Pelon Jokapäiväinen elämämme kertoo runoilija Marina Tsvetajevan ja hänen tyttärensä toimittaja Ariadna ( Alja) E fronin suhteesta ja senkehityksestä. Kun Ariadna on lapsi, hän kirjoittaa äitinsä Marinan kanssa kirjaa.
Kirjallisuuden merkitys Aikuisena hän kirjoittaa lehtijuttuja itsenäisesti. Kirjassa Ariadnan lapsuuden tapahtumia kuvataan äidin näkökulmasta ja aikuisiän tapahtumia puolestaan hänen omasta näkökulmastaan. Maailmankatsomuksen laajentamista Kirjallisuus antaa välineitä oman maailmankatsomuksen rakentamiseen. Georg Henrik von Wrightin kirja Humanismi elämänasenteena antaa välineitä humanistisen maailmankatsomuksen rakentamiseen. Ns. hyvän fiktiivisen kirjallisuuden tehtävä on tuottaa lukijastaan inhimillisempi olento kehittämällä myötätuntoa erilaisten ihmiskohtaloiden suhteen.
seen toivoa ja lohtua yksinäisyyteen. Lisäksi kirjallisuus tarjoaa työtä ainakin kirjailijoille, kustantajille, kirjakauppiaille, kirjastonhoitajille, kirjallisuudentutkijoille ja toimittajille. Kirjallisuus on myös tieteen ala yliopistossa, joka tarjoaa tutkimusmahdollisuuksia niin opiskelijoille kuin yliopistotutkijoillekin.
Kirjallisuuden merkitys on viihdyttää lukijaa ja antaa unelmia, joita toteuttaa. Kirjallisuus lisää myös tietoa vieraista yhteiskunnista, historiasta, varsinkin lähihistoriasta ja tulevaisuudesta. Kirjallisuudesta voi oppia äidinkieltä ja vieraita kieliä. -Mari
KIrjallisuus voi tuoda toivottomalta näyttävään elämäntilantee-
Mediamajan kesäkuulumiset
17
PAIKKA AUKI – hanke YHTEISÖAVUSTAJA PEETU
Y
hteisöavustaja Peetu Häggström ehti olla ilonamme 8 kuukautta. Peetu tuli taloon Paikka auki -projektin kautta edellisen nuoren jatkaessa elämäänsä eteenpäin. Nyt on Peetun aika jättää jäähyväisiä ja lähteä kokeilemaan siipiensä kantavuutta. Mielekäs työpaikka Peetu itse kokee tämän ajan antoisana, positiivisena koke-
muksena. Hän sai kokeilla monenmoista tehtävää joista on ollut apua myös henkilökohtaisessa elämässä. Liikunnallisena ihmisenä hänelle mielekkäimpiä olivat liikunnalliset jutut, punttisali, sähly, frisbeegolf ja biljardi. Tärkeimmäksi anniksi jaksostaan hän kuitenkin sanoo sosiaaliset suhteet, hänen oma rohkeutensa kasvoi ja kuntoutujien tapaaminen on ollut erittäin positiivinen kokemus. Peetu miettii voiko kos-
kaan enää tehdä mitään kovin yksinäistä työtä, koska on tottunut yhteisössä tarvittaviin taitoihin. Juuri tuo valtava sosiaalisuus ja yhteisössä toimimisen paineet tuntuivat alussa kovin vaikeilta. Tulevaisuus hanskassa Paikka auki -hankkeen tarkoitus on myös tehdä nuorelle jatkosuunnitelma yhteisöavustajan työn loputtua. Alkuvaiheessa Peetulla oli mielessä pelastusopistoon pyrkiminen ja jakson aikana hän huomasi, että sosiaali- ja terveydenhuollon työ ei ole hänelle tarkoitettu, joten lähihoitajaopiskeluiden kautta hän ei itseään lähde kouluttamaan palomieheksi. Kahdeksassa kuukaudessa on aikaa peilata ja miettiä omia uravalintojaan rauhassa. Varmaa on, että kun kesäkuun lopussa työsuhde päättyy, Peetu lähtee reppureissaamaan maailmalle ja syksyllä odottaa haku ammattiopistoon logistiikkakoulutukseen. Kiitokset kaikille Peetu haluaa kiittää kaikkia klubilaisia lämpimästä vastaanotosta ja tärkeästä, antoisasta ajasta klubitalolla. ” O n ilo ollut työskennellä kanssanne. Pitäkää lippu korkealla ja jatkakaa tärkeää työtänne. On ollut upeaa saada kulkea kappaleen matkaa kanssanne. ” Me puolestamme kiitämme Peetua eritoten positiivisesta asenteesta ja iloisesta hymystä klubilla. Kiitos, Peetu ja hyvää jatkoa!
18
PAIKKA AUKI – hanke MENTORIN MIETTEITÄ
P
aikka auki-hanke on RAY:n rahoittama projekti, jonka tarkoituksena on palkata määräaikaiseksi työntekijäksi alle 29-vuotias nuori, jolla on työllistymis- tai koulutusvaikeuksia ja joka tämän kautta on syrjäytymisvaarassa. Salon klubitalo on ollut mukana projektissa alusta saakka ja ensimmäinen yhteisöavustavan vakanssilla toimiva nuori aloitti meillä maaliskuussa 2014. Suunnitelmallista toimintaa Nuorelle työpaikka on tärkeä monin eri tavoin. Ensimmäinen asia on varmasti toimeentulo, mutta määräaikaisuuden vuoksi jaksolla on tärkeää olla muitakin ulottuvuuksia. Jokaiselle nuorelle tehdään jatkosuunnitelma. Se voi olla koulun käyminen loppuun, parempien työllistymismahdollisuuksien saaminen tai koulutukseen lähtö. Yleensä näitä kaikkia mietitään
elämänhallinnan ja työelämän pelisääntöjen lisäksi. Salon klubitalolla nuorella on käytössään mentor, joka auttaa alussa eteenpäin viikoittaisilla keskusteluilla ja loppua kohden mietitään enemmän nuoren sijoittumista jatkossa. Yhteistyökumppanimme Salon seudun koulutuskuntayhtymästä auttavat nuorta koulutus asioissa ja tarpeiden mukaan käytetään muita yhteistyökumppaneita.
Kolmas nuori kehiin Salon klubitalolla aloittaa heinäkuussa kolmas nuori yhteisöavustajan pestissä. Mentorille tämä työtehtävä on ollut mielekäs ja antoisa. On upeaa nähdä miten nuoret ottavat haltuun vaikean työtehtävän, sillä työskentely klubitalon kaltaisessa yhteisössä ei ole henkisesti helppoa ja nuorilla ei ole koulutuksen tuomaa ammatillista suojaa tehtäväänsä.
Hankkeen tulokset erinomaiset
Vaikka projekti on alkuvaiheessa ja toiminut vasta reilun vuoden, tulokset ovat rohkaisevia ja nuorten näkökannasta mullistavia. Ray:n avustushanke vastaa nuorisotyöttömyyteen sen vaikeimmalla osa-alueella; vaikeasti työllistyvien nuorien kautta. Ensimmäisenä vuotena järjestöjen kautta työpaikan sai noin 100 nuorta, vuonna 2015 120 nuorta. Tulokset ovat erinomaiset. Salon klubitalon nuorista ensimmäinen on työllistynyt pelastustöihin ja odottaa lähihoitaja oppisopimuksen alkamista. Toiselle tulevaisuuden suunnitelmat kirkastuivat ja polku opintojen kautta työelämään näyttää selkeälle. Yksi tärkeä nimittäjä on kummassakin tapauksessa ja se on työtodistus Salon klubitalolta ja realistiset suositukset omasta toiminnasta. Jenni
19
Sairaanhoitajaopiskelija Linda
O
len Linda, 24-vuotias pienen pojan äiti Salosta. Mielenterveyden ja päihdetyön työharjoittelussa olen ollut Salon klubitalolla 16.3-19.4 ajan. Aikaisemmin olen valmistunut 2009 lähihoitajaksi ja silloin erikoistunut ensihoitoon. Nyt olen loppu metreillä sairaanhoitaja opiskelun suhteen, valmistun kesän jälkeen kun saan kesän työt hyväksiluettua harjoitteluiksi. Tämä on kolmas työharjoitteluni, aikaisemmin olen tehnyt sisätaudit salon sairaalassa ja samoin kirurgian harjoittelut. Joten on sanomattakin selvää että tämä paikka on aivan erilainen kuin aikaisemmat paikat. Ei siis selkeää hoitajapotilas asetelmaa, vaan tasavertainen yhteisötoiminta ammatillisesti. Lisäksi olen työskennellyt opiskeluiden aikana Raaseporissa ambulanssissa useamman vuoden. Sitä ennen olin Turun yliopistollisessa sairaalassa töissä lasten klinikalla puoli vuotta ja melkein vuoden aikuisten teho-osastolla.
Olen siis tottunut toimimaan eri näkökulmasta, tämä onkin sopivaa haastetta oman ammatillisuuden tarkastelulle. Tärkeimpiä tavoitteitani on ollut oma ammatillisuus-tasavertaisuus, vuorovaikutus ja voimavarojen löytäminen. Aikaisemmin en ollut kuullut klubitalosta, eikä koulustammekaan kukaan ollut kuullut tästä paikasta. Hieman oli aluksi vaikea löytää perille mutta yhteisöön pääsi nopeasti sisälle ja ihmiset olivat avoimia. En ole harkinnut työskenteleväni mielenterveystyössä vahvan akuutti taustan vuoksi mutta kyllä nyt saattaisin työskennellä tällaisessa paikassa jossa saa olla oma persoona ja toteuttaa omaa luovuuttaan. Pidin erityisesti keittiövuoroista jossa sai tutustuttua paremmin jäseniin kädet pullataikinassa.
sessä katsomassa ” Armi elää ” elokuvaa. Lisäksi sain osallistua eri työpisteisiin, aktiviteetteihin ja ohjata kuntosali toimintaa. Sain huomata kuinka tärkeä klubitalo on monelle ja hienoa että ruokaavustuksiakin jäsenet ovat saaneet arjen tukemiseksi. Lämpimät kiitokset kaikille ja ihanaa kesän aikaa ! Linda
Harjoitteluni aikana kävimme tutustumassa Salmi Ry tiloihin iltatoimintana ja lumon päivänäytök-
Anzhelika, international nursery student
H
ello everyone! My name is Anzhelika, I am 21 years old and I am from Russia. I am studying Nursing in Turku AMK. This is my second year and Clubhouse was my first practical place in mental health.
and spend time together. That ’ s the place where people get help
without any peels and psychotherapies and I think the most important thing is that people feel safe and comfortable in here. During my practice I have done many things: cooking, working on the computer, playing, cleaning together with members. And I get to know many things about Finland, especially food.
I have spent here 5 weeks and I really enjoyed being here. All people: stuff and members are really nice and positive. You can feel a warm atmosphere in Clubhouse.
I really think that such place like Clubhouse is very useful and there should be more and more places like that and there should be also in Russia.
I have never been in such place before; we don ’ t have Clubhouse in Russia. I have learned that this is very different place from mental health wards; people come here to relax and have fun
Best recards Anzhelika 20
Lähihoitajaopiskelija Gunnar
N
yt keväällä valmistuva aikuispuolen lähihoitajaopiskelija Gunnar tutustui alkukevään kolme viikkoa klubitalon toimintaan. Gunnarin on houkutellut sosiaalialalle halu auttaa ihmisiä. Aikaisemmin hän on ollut harjoittelemassa päiväkodissa, päihdekuntoutuksessa, alkoholidementiayksikössä sekä kehitysvammaistyössä. Harjoittelujen aikana juuri päihde- ja mielenterveystyö ovat osoittautuneet kiintoisimmaksi. Erityisen lähellä Gunnarin sydäntä on väärinymmärrettyjen ihmisten auttaminen. Klubilaisille Gunnar oli työteliäs helposti lähestyttävä opiskelija, joka onnistu luomaan myös äijäkeittiöömme aavistuksen lisää henkeä ja ryhtiä. Klubitalon jäsen-
ten tasa-arvoisuus henkilökunnan kanssa, hyvä yhteishenki ja vertaistuki ovat Gunnarin mielestä esimerkki yleisesti sosiaalialalle, joka kaipaisi enemmän ihmisten kohtaamista heidän omalla tasollaan. Harjoittelujakson aikana klubilaisten joukossa huomiota herätti Gunnarin romanitausta. Sosiaaliseen tyyliinsä hän oli valmis keskustelemaan avoimesti, ja henkilökunnan pyynnöstä myös esitelmöi kulttuuritaustastaan. Kysyttäessä miten oma tausta vaikuttaa kanssakäymiseen työpaikalla ja harjoittelussa, Gunnar korostaa ammatillista asennetta työntekoon. - ” Lähden töihin omana itsenäni, Gunnarina - en romanina”
Lähihoitajaopiskelija Roosa Ennen kun tulin tänne, tietoni Klubitalon toiminnasta oli melko vähäiset. Ensimmäisinä päivinä huomasin, että tämä ei ole samanlainen kuin muut harjoittelupaikkani, toisin sanoen hoidollisuutta Klubitalolla ei ole ja tasavertaisuus on pääasemassa.
O
len Roosa, 18-vuotias lähihoitajaopiskelija Salosta. Olen suuntautunut mielenterveysja päihdepuolen koulutusohjelmaan. Olen kolmannen vuoden lähihoitajaopiskelija ja tämä on viimeinen työharjoitteluni ennen keväällä valmistumistani.
Harjoitteluni Klubitalolla ajoittui keväälle 30.3.-13.5.2015 väliselle ajalle. Näiden kuuden viikon aikana sain huomata, että Klubitalon toiminta on todella monipuolista ja erilaisten työpisteiden avulla jäsenten on helppo löytää oma paikkansa ja tekemistä missä he pääsevät näyttämään omat vahvuutensa ja taitonsa. Nyt kuuden viikon jälkeen voin iloisin mielin sanoa, että olen viihtynyt Klubitalolla erittäin hyvin ja täällä olen päässyt mukaan näkemään ja kokemaan paljon. Esim. lähdemme keskiviikkona ( 13.5. ) Ikeaan pienellä kokoonpanolla ja 21
mukaan lähtee myös muutama Klubitalon yhteistyökumppaneihin kuuluvasta Salmi ry porukasta. Harjoitteluni Klubitalolla on antanut erilaisia valmiuksia jatkaessani työelämään. Klubitalo on ollut todella erilainen ( hyvällä tavalla ) kuin aikaisemmat harjoittelupaikkani. Erilaisuuden kautta minun on helpompi suhtautua uusiin asioihin ja muuttuviin tilanteisiin jatkossa. Klubitalon tasavertaisuus ja laaja jäsenistö on tuonut uudenlaisen näkökulman aikaisemmin muodostamaani näkemykseen miten hoitotyö ja mielenterveys kuntoutuminen toimii. Haluan kiittää koko Klubitalon väkeä näistä mahtavista kuudesta viikosta ja hyvää kesän alkua kaikille! : ) Roosa
Ohjelmatiedot Klubitalon kesäaukiolot Ma- to klo 8:30-15:30 Perjantaisin klo 8:30-14:00
Kuntosali Salon lukiolla Tiistaisin klo 14:30-15:30 Perjantaisin klo 13:00-14:00
Kesäretket Rantapirtille Tiistaina 14.7. Tiistaina 18.8
Sähly ja Bändi kesätauolla!
Mad Pride Salo 10.10.2015 klo 13.30-17.00 Päivän teema: Mielenterveyspalvelujen käyttäjien aseman kohottaminen
Luentoja. Kynttiläkulkue Salon torille. Kahvia.
Jatkuvat hullut päivät !
Bipoa kiristää ! 22
KLUBIN JÄSENILLE KAHVI JA MUNKKI 3 e
YHTEYSTIEDOT:
PUHELINNUMEROT:
KLUBITALON OHJELMA:
Salon Klubitalo Länsiranta 8 II krs 24100 Salo 044-727 5150
Johtaja Arja Timonen 040 532 9748
KESÄAUKIOLOAJAT: ma—to klo 8.30-15.30 pe klo 8.30-14.00
salonklubitalo@ssmts.fi
Ohjaaja Mervi Hopia 044 532 9740
www.salonklubitalo.fi
Ohjaaja Jenni Salakari 044 727 5152
Ohjaaja Satu Laakso 044 727 5153 Yhteisöavustaja
Ruokailut: ma—pe klo 12.00 Kahvila auki: ma—pe klo 10.00-10.30 klo 14.00-14.30 Talokokous: joka toinen viikko
044 727 5154
23
Vastaanottaja
24
