Pääkirjoitus

tarpeelliseksi ja kaiken ulkopuolella myllertävän elämän vastapainoksi löytyy paikka, johon on tervetullut ja hyväksytty omana itsenään. Ja jossa voi kehittää omaa itseään ja jaksamistaan. Tähän me pyrimme. Tottakai on yksilöstä itsestään kiinni sopiiko Klubitalon yhteisöllinen toiminta juurihänelle.

Lehdessä puhumme myös yksinäisyydestä.

meen eri tavoitteeseen: työelämään paluuseen tai siellä pysymiseen, koulutuksen aloittamiseen tai siellä pysymiseen ja mielenhyvinvoinnin pysymiseen, sillä tasolla, että ihminen ei tarvitse raskaita erikoissairaanhoidon palveluja. Suurin yhteinen tavoite on, että meillä kaikilla olisi hyvä olla tässä paikassa ja tässä ilmapiirissä. Tätä työtä teemme rinta rinnan jäsenten ja henki-

Mitäjokainenihminentavoittelee joka päivä? Tunnetta, että on arvostettu ja kelpaava omanaitsenään.

Yksinäisyys on aikamme vitsaus, joka sairastuttaa ja syrjäyttää ihmisiä yhteiskunnasta. Entisiä perhe- tai kyläyhteisöjä ei juuri ole ja covid-kausi vei monien vähäisetkin mahdollisuudet sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Maailman avautuessa kotoa onkin ollut vaikea lähteä ja ehkä entisen kaltaisia verkostoja ei enää olekaan. Yksinäisyyttä määritellään negatiivisena olotilana, joka ei ole toivottua, vapaaehtoista yksinoloa. Pahimmillaan yksinäisyys lisää päihteiden käyttöä ja itsetuhoistakäyttäytymistä.

Ihmisen on hyvä kuulua yhteisöön, joka on sitoutunut hy-