Run.SAS 1 - 2012 by SAS Institute

SAS Institute Oy:n sidosryhmälehti 1/2012

Master data paremmin hallintaan Sote-toimiala hyötyisi analytiikasta

S-ryhmä rakentaa vahvaa analytiikkaa

Ennusteiden avulla parempia suunnitelmia

Monikanavaisuus vaatii vahvaa asiakasanalytiikkaa

Monikanavaisessa maailmassa kuluttajien segmentointi ei enää riitä, vaan kuluttajien kanssa on päästävä dialogiin. Asiakasanalytiikka auttaa kuuntelemaan kuluttajia ja lähettämään personoituja viestejä.

Myynnin ja operaatioiden suunnittelu vaatii tuekseen yhä parempia ennusteita, jotta yritykset pystyvät vastaamaan jatkuvan muutoksen haasteisiin. Ottamalla kannattavuusnäkökulma mukaan suunnitelmiin alusta lähtien yritys pystyy keskittymään paremmin tuloksen tekoon.

Mielikuvituksesta voimaa analytiikkaan Åbo Akademin professori Alf Rehn ravistelee liikkeenjohtajia irti vanhoista ajatustavoista. Hän usuttaa käyttämään mielikuvituksen siivittämää analytiikkaa toimintatapojen uudistamiseen eikä vanhojen toimintatapojen tukemiseen.

1/2012 Tuotteissa aihetta innostukseen

Monikanavaisuus vaatii vahvaa asiakasanalytiikkaa 18

S-ryhmä parantaa koko arvoketjunsa tuottavuutta

SAS-osaajia Lappeenrannasta

Arkkitehtuuri huomioon ajoissa

SAS investoi terveydenhuollon analytiikkaan

SAS jo 25 vuotta Suomessa

Sote-toimiala tarvitsee analytiikkaa

Ennusteiden avulla parempia suunnitelmia

Bisnesetuja ydintietojen paremmalla hallinnalla

SAS-analytiikka vastaa suunnittelun haasteisiin

Turvallisuussektori hyötyy analytiikasta

Analytiikka helposti MS Office -ympäristöön Analytiikka nopeutuu kokonaan uudelle tasolle

28 29

Mielikuvituksesta voimaa analytiikkaan

Uutisia

JULKAISIJAN JA TOIMITUKSEN TIEDOT. SAS Institute Oy on SAS Institute Inc:n (Cary, NC, USA) tytäryhtiö. SAS Institute Inc. on maailman johtava analyyttisten liiketoimintaratkaisujen ja -palvelujen toimittaja. SAS on SAS Institute Inc:n rekisteröity tavaramerkki. run. sas on SAS Institute Oy:n sidosryhmälehti, joka ilmestyy 3–4 kertaa vuodessa. Osoitelähde: SAS Instituten asiakas- ja markkinointirekisteri. Julkaisija: SAS Institute Oy. Käyntiosoite: Innopoli II, Tekniikantie 14, Espoo. Postiosoite: PL 85, 02151 Espoo. Puhelin: (09) 5255 71. Fax: (09) 5255 7200. Sähköposti: etunimi.sukunimi@sas.com. Web-sivut: www.sas.com/fi. Päätoimittaja: Saara Saalamo. Teksti ja kuvat: Press Features Oy, Kyytipojanpolku 1 A, 04300 Tuusula, puhelin: (09) 2393 160, 040 575 6011, sähköposti: jorma.t.mattila@pp.inet.fi. Ulkoasu: Helsinki Events Oy, puhelin: 040 7570 425, sähköposti: pia.rydman@helsinkievents.fi. Taitto: Salaperä Oy, puhelin: 044 550 1313, sähköposti: martti.nevanpera@gmail.com. Paino: Forssa Print 2012.

1/2012

sisältö

RUN.SAS SISÄLTÖ

SAS INSTITUTE OY:N sidosryhmälehti

441 612 Painotuote

PEFC/02-31-162

PÄÄKIRJOITUS

Tuotteissa aihetta innostukseen Ratkaisutoimittajana olemme SASissa puhuneet asiakkaidemme kanssa niin antaumuksellisesti heidän liiketoimintatarpeistaan, että puhuminen konkreettisista tuotteistamme on jäänyt taka-alalle. On melkeinpä alettu ajatella, että tuotteista ei oikein edes sovi puhua. Tosiasiassa asiakkaan liiketoimintatarve lopulta kuitenkin ratkaistaan jollakin tuotteellamme. Toki asiakkaan tarpeiden ja niiden ratkaisemisen täytyykin olla kaiken keskiössä, mutta ei tuotteista puhumisessakaan mitään hävettävää ole. SASilla on – kerrankin suoraan sanoen – moniin tarpeisiin maailman parhaat tuotteet, joista olemme ylpeitä. Monet viimeaikaiset tuotejulkistuksemme ovat antaneet innostuksen aihetta omille työntekijöillemmekin. Olemme esitelleet uusimpien tuotteidemme huikeita ominaisuuksia omalle väellemme tarkemmin kuin vuosiin. Innostus on ollut silmiinpistävää. Kun tietoa tuotteiden ominaisuuksista on muillakin kuin tuotespesialisteillamme, ideoita niiden käyttömahdollisuuksista kumpuaa entistä isommalta joukolta. Lopputuloksena asiakas saa meiltä innovatiivisempaa palvelua. Esimerkiksi SASin uudet High-Performance Analytics -ratkaisut ovat hurjan innostavia. Vai miltä kuulostaa teknologia, jolla pystytään tekemään valtavasta datamassasta kymmenissä minuuteissa vaikkapa pankin riskimallinnus, joka tähänastisella teknologialla on vienyt yli vuorokauden? Suurinta innostusta herättävät meissä ja kenties asiakkaissammekin mahdollisuudet, joita tuotteidemme hämmästyttävä suorituskyky ja ominaisuudet liiketoiminnalle avaavat. Asiakkaat pystyvät asioihin, joista ei aiemmin osattu uneksiakaan. Johtaminen ja päätöksenteko saavat aivan uusia ulottuvuuksia, kun yrityksen tuoreimmasta datasta voidaan esimerkiksi tuottaa bisnesongelmien ratkaisemista varten useita erilaisia skenaarioita vaikkapa kesken johtoryhmän kokousta. Kun tuotteen myyjä tai käyttäjä on aidosti innostunut tuotteesta, hän motivoituu omaan työhönsäkin aivan uudella tavalla. Tuotteiden taikuutta lähentelevät ominaisuudet voivat jo sinällään herättää myös kokonaan uusia ajatuksia siitä, minkälaisiin bisnestarpeisiin analytiikkaa voisi käyttää. Saatetaan tunnistaa mahdollisuuksia, joita ei ole tultu edes ajatelleeksi, koska on yritetty ratkaista vain jo entuudestaan tunnistettuja ongelmia. Analytiikalla ei löydetä datamassoista vain vastauksia valmiisiin kysymyksiin, vaan myös kokonaan uusia kysymyksiä, joihin yritys huomaa tarvitsevansa vastauksia. Kun lähes mikä tahansa on nyt analytiikassa mahdollista, on päästettävä mielikuvitus valloilleen, jotta keksitään, mitä kaikkea oikeastaan halutaan. Parhaiten hyödyt analytiikasta saadaan avoimessa ja innostuneessa yrityskulttuurissa, jossa kaikki voivat hyödyntää innovatiivisesti analytiikan mahdollisuuksia. Sellainen kulttuuri voi rakentua vain ylimmän johdon aloitteen, tuen ja vahvan sitoutumisen kautta. Johan Sandell Sales and Marketing Director johan.sandell@sas.com

On päästettävä mielikuvitus valloilleen, jotta keksitään, mitä kaikkea oikeastaan halutaan. 1/2012

KAUPAN ANALYTTIIKKA

S-ryhmä parantaa koko arvoketjunsa tuottavuutta S-ryhmä rakentaa hyllytilan optimoinnista, kysynnän ennustamisesta ja hintojen optimoinnista koostuvaa analytiikan kokonaisratkaisua, jolla se pyrkii parantamaan koko arvoketjun tuottavuutta omista myymälöistään aina tavarantoimittajien prosesseihin asti.

uluttajaosuuskuntana S-ryhmä määrittelee päivittäistavarakaupan johtajan Jukka Ojapellon mukaan toimintansa keskeiset tavoitteet ja päämäärät asiakkaiden tarpeista ja odotuksista liikkeelle lähtien. ”Meidän on oltava hintaja valikoimajohtaja ja helpoin ostospaikka jokaisella alueella, koska sitä asiakkaat toivovat. Meillä täytyy olla edullisimmat tuotteet ja meidän täytyy palvella kuluttajia koko ajan paremmin”, hän sanoo. Jotta palvelulupaus voidaan täyttää ja tarvittavat investoinnit tehdä, ryhmän toiminnan tuloksellisuutta on hänen mukaansa kyettävä parantamaan suhteessa kustannuksiin. Tärkeimpiä käytännön keinoja siinä ovat tuotteiden hyllysaatavuuden varmistaminen ja kustannusten alentami4

1/2012

nen S-ryhmän koko arvoketjussa ja tilaus-toimitusketjussa. Monet maailman megatrendit, kuten kilpailua edistävä integraatio, Kiinan ja Intian keskiluokan nopea kasvu ja luonnonvarojen niukkuus vievät Ojapellon mukaan kohti tilannetta, jossa tuotteiden saatavuus heikkenee. ”Joudumme jatkossa kilpailemaan siitä, saammeko tavaraa vai emme. Mitä aikaisemmin pystymme antamaan tavarantoimittajille tilauksen täsmällisen määrän, sitä todennäköisemmin saamme tavarat oikeaan hintaan.” S-ryhmän ostoskorin täytyy kokonaisuutena aina olla kilpailijoita edullisempi, joten myös kustannuspaineet pysyvät kovina jatkuvasti. Jos kilpailijat alentavat hintojaan, S-ryhmän on kyettävä samaan.

Analytiikasta ainoa vaihtoehto Kyetäkseen vastaamaan suuriin haasteisiin S-ryhmä on jo pitkään kehittänyt yhteistyössä SASin kanssa analyyttistä kyvykkyyttään ja rakentanut päivittäistavarakaupan analyyttistä kokonaisratkaisua. ”Meillä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin analytiikka ja oikeanlaiset BI-rakenteet, joiden avulla asioita voidaan hoitaa. Analytiikkaan ja optimointiin on pakko mennä, koska muuten meillä ei ole markkinoilla mitään jakoa”, Ojapelto toteaa. Vähittäiskauppaketjut ympäri maailman hyödyntävät SAS-analytiikkaa eri toiminnoissa, mutta yleensä irrallisina erillisratkaisuina. S-ryhmä sen sijaan kehittää analytiikkaa koko arvoketjun näkökulmasta.

”Olemme jo vuosia tienneet, että emme voi ajatella vain itseämme, vaan meidän pitää ajatella koko arvoketjua – ei vain oman yrityksen sisäisiä prosesseja, vaan koko arvoketjua aina tavarantoimittajiin asti”, Ojapelto kertoo. Enää ei hänen mukaansa ole merkitystä sillä, että jossain vaiheessa ketjua joku toimii tehokkaasti, jos ketju kokonaisuudessaan ei toimi tehokkaasti. Kuluttaja-asiakas lopulta kuitenkin maksaa koko ketjun kustannukset. ”Sen takia haluamme alentaa kustannuksia myös tavarantoimittajien päässä. Teemme sellaisia ratkaisuja, joiden avulla toimittajat pystyvät ennakoimaan, mitä me teemme. Meille on paljon hyötyä siitä, että toimittajat tietävät etukäteen, miten me käyttäydymme.” Kun toimittajat esimerkiksi saavat hyvissä ajoin ennakkotietoa S-ryhmän tulevista tilausmääristä, niiden riskit vähenevät, tehokkuus lisääntyy ja ne voivat suunnitella kaikkia toimintojaan paremmin. Myös S-ryhmän sisällä yhdessä työtunnissa läpi menevien tuotteiden määrän täytyy Ojapellon mukaan jatkossa kas-

vaa kaikissa toiminnoissa tavaroiden keräilystä ja hyllytyksestä aina kassapalveluihin asti. Tuotteiden saatavuutta voivat haitata monenlaiset asiat maailmalla, mutta S-ryhmän asiakas ei Ojapellon mukaan saa huomata myymälöissä mitään ongelmiin liittyvää. ”Meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että asiakas huomaa vain, kuinka tuoretta, laadukasta ja edullista tavaraa hyllyillä on – ja juuri sitä tavaraa, mitä asiakas on aina halunnutkin ostaa. Se on analysoinnin, ennustamisen ja optimoinnin maali ja lopputulema.”

Ennuste ja optimointi kytköksissä toisiinsa S-ryhmän yhteistyö SASin kanssa käynnistyi jo 2005, kun yritykset ryhtyivät yhdessä kehittämään SASin tilanoptimointiratkaisua vastaamaan paremmin nykyaikaisen päivittäistavarakaupan tarpeita. Sittemmin S-ryhmä otti ensimmäisenä maailmassa käyttöönsä SASin tilanoptimointiratkaisun uuden, yhteistyössä kehitetyn version. Ratkaisua hyödyntävät

Tuotteiden saaman hyllytilan optimointi on päivittäistavarakaupan avainkysymyksiä, koska se vaikuttaa monin tavoin koko tilaus-toimitusketjuun.

S-ryhmän on ollut Jukka Ojapellon mukaan pakko ottaa analytiikka käyttöön, jotta se turvaisi pitkään jatkuneen menestyksensä myös tulevaisuudessa. 1/2012

S-ryhmän päivittäistavaraketjut Prisma, S-market, Sale, Alepa, ABC-market, ABC-deli ja Sokos-ruokakauppa. Niiden 900 myymälälle tehdään ratkaisun avulla lähes viikoittain myymäläkohtainen hyllytilaoptimointi tarkkoine hyllykarttoineen. ”Taustatyönä me profiloimme jokaisen myymälän tuoteryhmittäin ja tuotteittain erilaiseksi asiakaskunnan mukaisesti. Profiloinnin perusteella suunnittelemme kullekin myymälälle parhaiten kysyntää vastaavan tuotevalikoiman”, Ojapelto kertoo. Hyllytilan optimointiratkaisun rinnalla S-ryhmälle rakentuvaan analytiikan kokonaisuuteen kuuluvat myös SASin vähittäiskaupalle tarkoitettu ennustamisratkaisu sekä hintojen optimointiratkaisu. Kysynnän ennustamisessa sekä hyllytilan ja hintojen optimoinnissa kaikki vaikuttaa kaikkeen koko tilaus-toimitusketjussa. Ennustettu kysyntä vaikuttaa siihen, mitä tuotteita ja kuinka paljon hyllyyn halutaan, ja hinnat puolestaan vaikuttavat ennustettavaan kysyntään. ”Kaikki ovat kytköksissä toisiinsa, eikä järjestelmäratkaisuista mitään uutta irti saataisikaan, jos niiden käyttöä ei kytkettäisi toisiinsa. Silloin koko orkesteri toimii ja lopputulos on hyvä”, Ojapelto korostaa. Vaativaa kokonaisuutta kehittämään ja pyörittämään S-ryhmä on hiljattain rekrytoinut kymmenkunta analyytikkoa, joista viidellä on tohtorin tutkinto.

Se puolestaan vaikuttaa kuljetuskustannuksiin eli siihen, kuinka tiuhaan rekka-autot tai jakeluautot liikkuvat toimittajan ja S-ryhmän myymälöiden välillä. Jopa 40 prosenttia koko tavaravirrasta menee nykyisin suoratoimituksina toimittajilta myymälöille, mikä vähentää sekä välivarastoinnin että tavaroiden siirtelyn tarvetta. ”Itse asiassa kumipyöräkuljetukset eivät edes ole kallein vaihe ollenkaan. Kalliimpaa on, jos tavara pysäytetään jonnekin. Siksi meidän täytyy ennustaa hyvissä ajoin, paljonko tavaraa menee ja mihin se menee, jotta pystymme hoitamaan tavaravirtaa end-to-endmallin mukaisesti.” Hyllyyn laitettava tuotemäärä vaikuttaa myös siihen, minkälaisissa yksiköissä tuotteet toimittajalta tilataan. Erikokoisiin ja eri liikeidealla toimiviin myymälöihin tarvitaan eri määrä tuotteita: kokonainen palletti, täyspakkauserä tai ehkä vain muutama tuote. ”Me kasaamme optimointija ennustemekanismissa kaiken yhteen. Toimittaja saa yhdestä tuotteesta yhden tilauksen, jossa on myös määritelty, minkälaisissa erissä tavara kuhunkin myymälään toimitetaan.” Tuotteet pyritään saamaan myymälöihin valmiiksi hyllytettävinä paketteina. Se helpottaa hyllytystyötä, vähentää energia- ja pakkauskuluja ja roskan

määrää sekä turhia siirtoja ja hyllytyksiä mahdollisen välivarastoinnin aikana.

Ennusteita kolmivaiheisesti Oman organisaation ja tavarantoimittajien käyttöön tuotettavia kysynnän ennusteita S-ryhmän on tarkoitus tehdä kolmivaiheisesti. Juuri oikeanlaiset aikaikkunat eri vaiheille S-ryhmä määritteli yhteistyössä neljän täysin erilaisen tavarantoimittajansa kanssa. Ensimmäisen vaiheen ennuste tehdään tuoteryhmästä riippuen 4–8 kuukautta ennen kuin tuote on tulossa myymälöihin. Ennusteen pohjalta S-ryhmä voi neuvotella tavarantoimittajien kanssa ja ne puolestaan saavat jo tarkahkon käsityksen S-ryhmän tarpeista. ”Kansainvälisessä hankinnassa meillä on jopa vuotta pidempiä aikajänteitä, jotta pystymme varmasti takaamaan hyllysaatavuuden asiakkaille”, Ojapelto huomauttaa. Toisen vaiheen ennuste tehdään kaksi kuukautta ennen tuotteiden toimitusta. Sen yhteydessä tehdään myös ensimmäinen hyllytilan optimointi. Tavarantoimittajille tulokset kertovat muun muassa, minkälaisissa pakkauserissä tuotteet myymälöihin toimitetaan. Kolmannessa vaiheessa

Tilan optimointi kaupan avainasioita Tuotteiden saaman hyllytilan optimointi on Ojapellon mukaan päivittäistavarakaupan avainkysymyksiä, koska se vaikuttaa monin tavoin koko tilaus-toimitusketjuun. ”Tilan allokointi eri tuotteille määrittää jopa sen, kuinka usein kyseisen tuoteryhmän tuotteita tulee kyseiseen myymälään”, Ojapelto sanoo. 6

1/2012

Kari Kurppa käyttää tilanoptimointiratkaisulla tuotettua myymäläkohtaista planogrammia eli hyllykarttaa apuna hyllyttäessään uusia tuote-eriä S-marketin hyllyille.

tehdään myymäläkohtainen ennuste jokaiselle tuotteelle jokainen päivä 28 päivää eteenpäin. Rullaavat ennusteet ovat koko ajan tavarantoimittajien käytettävissä, jotta ne voivat varautua esimerkiksi työvoima- ja raaka-ainetarpeisiinsa. S-ryhmän myymälöille ennusteiden pohjalta voidaan tehdä työvuorolistatkin. Ennusteprosessiin liittyy Ojapellon mukaan myös hintojen optimointi, koska se vaikuttaa tuotteiden kysyntään. Hinnoilla on erityisesti päivittäistavarakaupassa kasvava merkitys muun muassa siksi, että asiakaskunta polarisoituu yhä voimakkaammin hyvä- ja huonotuloisiin. ”Ruoka on ensimmäinen asia, mistä säästetään, ja Suomessa on 1,8 miljoonaa ihmistä, jotka miettivät joka päivä, miten he tulevat toimeen ruokakustannustensa kanssa.” Hinta on Ojapellon mukaan kaksiteräinen miekka, jolla voi saada aikaan niin hyvää kuin pahaakin. SAS-analytiikan avulla pystytään kuitenkin ottamaan huomioon esimerkiksi halo-vaikutus eli miten jonkin tuotteen hintamuutos vaikuttaa tiettyjen muiden tuotteiden kysyntään. Väärä hinnoittelu on yleensä suurimpia syitä hyllypuutteisiin. Houkuttelevasti hinnoiteltu tuote loppuu ennen aikojaan, ja sitten asiakkaat ostavat pitkin hampain jotakin, mitä eivät tulleet hakemaan. Kauppias helposti vetää korvaavien tuotteiden menekistä väärän johtopäätöksen ja ennustaa taas kysyntää virheellisesti. ”Se on yksilöriippuvaista ennustamista, josta me haluamme uusien ratkaisujemme avulla nimenomaan pois”, Ojapelto toteaa. Vaikka analytiikan kokonaisratkaisua on nyt rakennettu S-ryhmän päivittäistavarakauppaa varten, kaikki on tehty Ojapellon mukaan niin, että ratkaisut ovat laajennettavissa muillekin liiketoiminta-alueille. ”Ensin meidän pitää kuitenkin oppia käyttämään tätä kaikkea”, hän sanoo.

•

It-ratkaisujen myyjät ja ostajat ovat nykyisin puheiden tasolla liikuttavan yksimielisiä siitä, että hankkeisiin ei tule ryhtyä teknologia edellä, vaan liiketoimintatarpeista lähtien. Usein ei myyntiprosessissa kuitenkaan kulu kuin hetki, kun asiakas jo alkaa kysellä myyjältä tuotteen teknisistä ominaisuuksista, ja yhtä halukkaasti myyjä ryhtyy niitä esittelemään nopeiden kauppojen toivossa. Siinä missä keskustelu liiketoimintatarpeista voi jäädä myyntiprosessissa puolitiehen, keskustelu asiakkaan arkkitehtuurista, johon uusi it-ratkaisu pitäisi istuttaa, ei valitettavan usein edes ala ennen kuin kaupat on solmittu. It-toimittajan ja asiakkaan it-arkkitehdit saattavat tavata toisensa ensimmäisen kerran vasta, kun käyttöönottoprojekti käynnistyy. Uuden ratkaisun tekniset ominaisuudet ja hieno käyttöliittymä voivat olla niin houkuttelevia, että keskustelua arkkitehtuurista ei nähdä tarpeelliseksi. Tällöin jää ehkä pohtimatta esimerkiksi se, mitä vaaditaan, jotta uusi ratkaisu saadaan tarpeiden kasvaessa myös konserninlaajuiseen käyttöön. Todelliset tarpeet hämärtyvät tuotteen päällimmäisten ominaisuuksien kimalluksen alle. Jos keskustelu arkkitehtuurista (ja liiketoimintatarpeista) jää myyntiprosessin aikana käymättä, se joudutaan väistämättä käymään käyttöönottoprojektin aikana. Sitä voi tietenkin pitää modernin iteratiivisena, agilena ja ties minä, mutta se taatusti merkitsee käyttöönoton pitkittymistä. Myös investoinnin tuotto, jota asiakas odottaa, siirtyy paljon tuonnemmas. Kehittääksemme näissä asioissa omaa toimintaamme perustimme vuoden alussa SASissa uuden Business and Architecture Consulting -tiimin, johon kuuluu sekä liiketoimintaan että teknologiaan suuntautuneita arkkitehtuuriosaajia. Heidän on tarkoitus astua ratkaisujemme usein varsin pitkässä myyntiprosessissa myyjän rinnalle jo varhaisessa vaiheessa, jotta arkkitehtuurinä-

Oikeisiin töihin päästään heti kaupan synnyttyä.

NÄKÖKULMIA

Arkkitehtuuri huomioon ajoissa

kökulma päästään ajoissa ottamaan huomioon asiakkaan kanssa. Mukaan keskusteluun on saatava myös asiakkaan omat arkkitehdit. Hallittu kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen perustuu liiketoiminnan tarpeisiin. Sen vuoksi arkkitehtuurikeskustelun kautta pystytään käynnistämään toimittajan ja asiakkaan kesken dialogi, jonka tuloksena saadaan parempi ymmärrys asiakkaan tarpeista. Kun arkkitehtuurikysymyksiä ja asiakkaan liiketoimintatarpeita käydään läpi jo myyntiprosessin aikana, sekä asiakas että toimittaja voivat varautua paremmin ratkaisun käyttöönottoprojektiin. Oikeisiin töihin päästään heti kaupan synnyttyä, koska ollaan jo hyppyrin nokalla eikä vasta kiipeämässä torniin. Säästyy aikaa ja rahaa ja asiakkaan investointi alkaa tuottaa hyötyjä nopeammin. Varhain aloitetussa arkkitehtuurikeskustelussa syntyy helposti myös uusia hyödyllisiä ideoita, joita ei muuten olisi ehkä koskaan keksitty. Juhani Luoma-Kyyny Senior Advisor juhani.luoma-kyyny@sas.com

1/2012

JUHLAVUOSI

SAS jo 25 vuotta Suomessa SAS Institute Oy juhlii tänä vuonna 25-vuotista toimintaansa yli 20 miljoonan euron liikevaihtoon yltäneenä 90 työntekijän yrityksenä, jonka ohjelmistomyynti on kasvanut jokaisena vuonna perustamisesta lähtien.

iime vuonna SASin liikevaihto nousi 21 miljoonaan euroon, missä oli 9 prosenttia kasvua. Varsinainen ydinbisnes, ohjelmistojen myynti, kasvoi 12 prosenttia. Koko historian aikana SASin liikevaihdon kasvu on pysähtynyt vain lamavuonna 2009, mutta ohjelmistomyynti kasvoi silloinkin. ”Taidamme olla Euroopassa SAS Institute Inc:n ainoa tytäryhtiö, jonka ohjelmistomyynti on kasvanut joka ikinen vuosi”, Suomen SASin toimitusjohtajana koko neljännesvuosisadan toiminut Matti Suutala sanoo. Amerikkalainen emoyhtiö on pannut siinä mielessä paremmaksi, että myös sen kokonaisliikevaihto on kasvanut koko 35-vuotisen historian ajan joka vuosi. Viime vuonna liikevaihto nousi 2,725 miljardiin dollariin, josta yhtiö sijoitti tuotekehitykseen 24 prosenttia. SASilla on lähes 13 000 työntekijää ja yli 55 000 asiakasta 131 eri maassa. Vuoden 2011 Fortune Global 500 -listan sadasta suurimmasta yrityksestä 90 prosenttia on SASin asiakkaita. Suomessa SASilla oli asiakkaita, kuten Tilastokeskus, Kela ja Alko, jo ennen tytäryhtiön perustamista maahan. Monet alkuaikojen asiakkaista, myös nuo mainitut kolme, ovat asiakkaita edelleenkin.

Ydinliiketoimintaa Viime vuosien merkittävimpänä piirteenä analytiikka- ja business intelligence -ratkaisujen markkinoilla Suutala pitää voimakasta konsolidoitumista toimittajien keskuudessa. Suuret pelurit, kuten IBM ja SAP, ovat nielaisseet joukon pienempiä alan kilpailijoita. ”Analytiikka ja BI eivät kuitenkaan ole näiden suurten pelurien ydinliiketoimintaa eivätkä välttämättä tule koskaan olemaankaan. Se merkitsee, että niiden investoinnit tälle alueelle eivät ehkä tule olemaan ihan sitä luokkaa kuin asiakkaiden kannalta pitäisi olla.” Suurten pelurien mukaantulo nostaa analytiikan statusta, vaikka se samalla myös hieman kolhii sitä. Kaikki puhu8

1/2012

vat nyt analytiikasta, koska sillä on vetoa markkinoilla, mutta usein kyse on tosiasiassa vain kehittyneestä raportoinnista tai korkeintaan keskiarvoennusteiden tapaisesta kevytanalytiikasta. ”Asiakasparka joutuu viime kädessä itse testaamaan, ollaanko heille tarjoamassa todella sellaista analytiikkaa, jota he ovat etsimässä.” SASille analytiikka on ollut ydinliiketoimintaa perustamisvuodesta lähtien, ja siihen on investoitu valtavasti tuotekehityspanoksia. ”Eikä kyse ole vain ohjelmistoista, vaan osaamisesta, joka SASille on kertynyt. Tärkeää on myös se, että meillä on joukko kumppaneita, jotka pystyvät toteuttamaan analytiikkahankkeita”, Suutala korostaa.

Uusia edelläkävijöitä SAS kasvaa Suutalan mukaan yhä selvemmin nimenomaan analyyttisten ratkaisujen myynnillä, vaikka kysyntää on toki edelleen myös tiedonhallinnan perusteknologialle. Analytiikan hyödyntämisen eturintamassa ovat tietointensiiviset toimialat, kuten pankki- ja vakuutusala, telesektori ja media. Viime vuosina hyödyntäjien joukkoon on liittynyt vähittäiskauppa ympäri maailman. Suutala uskoo, että kaupan jalanjäljissä seuraa pian myös elintarviketeollisuus. ”Myös muussa valmistavassa teollisuudessa on orastavaa kiinnostusta erityisesti ennustamista ja optimointia kohtaan.” Erittäin kiinnostavia analytiikkahankkeita ovat viime vuosina SASin kanssa

toteuttaneet muun muassa S-ryhmä, Itella, Veikkaus, Stora Enso, A-lehdet, Fazer Leipomot ja Finnair. ”Monille asiakkaille on tuottanut jopa yllätyksiä se, kuinka hyvin analytiikka on palvellut päätöksentekoa”, Suutala kertoo. Vaikka edelläkävijöiden joukko on kasvanut, ihan niin nopeasti analytiikan hyödyntäminen ei kuitenkaan ole yleistynyt kuin Suutala olisi odottanut. Yhtenä syynä hän pitää vanhemman polven johtajien joskus hieman ennakkoluuloistakin asennetta analytiikkaa kohtaan. ”Ei esimerkiksi oikein uskota, että kone voisi ennustaa. Sen sijaan uskotaan, että olennainen tieto on edelleenkin ihmisten korvien välissä ja että sen varassa on selvitty tähänkin asti”, hän sanoo. Erityisen huolissaan Suutala on siitä, että terveydenhuollossa ei ole vieläkään ryhdytty hyödyntämään analytiikan mahdollisuuksia. ”Siellä analytiikan avulla voisi tehdä todella paljon, jopa pelastaa ihmishenkiä.” Yhdistävä piirre useimmissa suomalaisissa menetystarinoissa on Suutalan mukaan se, että yrityksen johtoryhmätasolla on ollut henkilö, joka on uskonut analytiikan mahdollisuuksiin ja pystynyt viemään asiaa eteenpäin. ”Yrityskulttuuri ei muutu, jos johto ei sitä muuta. Muutos ei voi lähteä alhaalta päin.”

Big datasta kaikki irti Kuluvana vuonna kysyntää tuntuu Suutalan mukaan olevan erityisesti riskienhallin-

Hieno yrityskulttuuri, pörssiyhtiöistä poikkeava pitkäjänteinen kehitystyö, innovatiiviset ihmiset ja asiakkaille tuotettujen hyötyjen palkitsevuus ovat saaneet Matti Suutalan pysymään Suomen SASin johdossa jo 25 vuotta. nan ja asiakassuhdehallinnan analytiikalle. Varsinkin asiakassuhdehallinnan kehittäminen kiinnostaa nyt toimialoja lähes laidasta laitaan. Sosiaalisesta mediasta puhutaan myös paljon, joten Suutala odottaa, että sosiaalisen median analysointikin lähtisi pian liikkeelle. SAS on laajentanut viime aikoina huomattavasti tarjontaansa Integrated Marketing Management -alueella ja erityisesti verkkomarkkinoinnissa. Yrityksille kertyvän datamäärän koko ajan paisuessa on alettu puhua big datasta, jonka analysointi tulee Suutalan mukaan mullistamaan päätöksentekoa yrityksissä. Nykyjärjestelmillä big datasta ei saada kaikkea irti, koska datamassojen käsittely ei ole riittävän nopeaa. SASin kehittämät High-Performance Analytics -ratkaisut avaavat big datan hyödyntämiselle aivan uusia mahdollisuuksia, kun tähän asti useita tunteja tai jopa vuorokausia kestäneet mallinnusajot voidaan tehdä sekunneissa tai minuuteissa.

”Jopa johtoryhmän tai hallituksen kokouksissa pystytään ajamaan erilaisia skenaarioita, muuttamaan parametrejä ja ajamaan skenaario uudestaan ja tutkimaan tuloksia. Se varmasti tarjoaa kilpailuetua edelläkävijöille.”

Vahvistusta Pohjoismaista Analytiikkaratkaisujen myyminen ei ole Suutalan mukaan helppoa, koska niissä on kyse yhä kompleksisempien liiketoimintatarpeiden ratkomisesta. SASin pysyvä haaste onkin kehittää osaamistaan ja asiantuntemustaan asiakkaidensa liiketoiminnan ymmärtämisessä. ”Emme voi vain mennä asiakkaan luokse ja napsauttaa demoa päälle. Myyntiprosessi vaatii todella paljon sekä myyjiltä, myynnin tuelta että konsultoinnilta. Tarvitsemme entistä enemmän tukijoukkoja, jotka ymmärtävät ratkaisuja ja asiakkaan liiketoimintaa”, Suutala toteaa.

Tällaisia osaajia SAS on palkannut koko ajan lisää. Huomattavaa vahvistusta saadaan myös SASin Nordic-organisaatiosta, johon on pystytetty Center of Excellence -osaamiskeskukset liiketoiminnan ydinalueille eli riskienhallintaan, asiakassuhdehallintaan sekä informaatioteknologiaan. Eri toimialoille, kuten vähittäiskauppaan ja terveydenhuoltoon, on myös perustettu omat osaamiskeskuksensa. ”Sasilaisia on Pohjoismaissa noin 600, ja osaamiskeskuksiin on koottu kunkin aihealueen parhaat voimat. Pystymme käyttämään myyntihankkeiden tukena parhaita pohjoismaisia asiantuntijoita ja saamme toteutushankkeisiin kokeneita osaajia Pohjoismaista.” Osaltaan osaamisen ja asiantuntemuksen vaatimuksiin vastataan Suutalan mukaan myös kehittämällä kumppanitoimintaa. Suuret kumppanit, kuten Accenture, lisäävät olennaisesti analytiikan hyödyntämisen eteen työskenteleviä jalkapareja markkinoilla.

•

1/2012

SUUNNITTELU

Analyyttinen kyvykkyys pitäisi Robert Gimenon mielestä rakentaa sisään yritysten liiketoimintaprosesseihin niin, että analytiikka on käytettävissä päätöksenteossa ja todella vaikuttaa operaatioihin.

Ennusteiden avulla parempia suunnitelmia Myynnin ja operaatioiden suunnittelu vaatii tuekseen yhä parempia ennusteita, jotta yritykset pystyvät vastaamaan jatkuvan muutoksen haasteisiin. Ottamalla kannattavuusnäkökulma mukaan suunnitelmiin alusta lähtien yritys pystyy keskittymään paremmin tuloksen tekoon.

nnusteiden parempi hyödyntäminen on kuuma aihe yritysmaailmassa. Tämän osoitti myös se, että SASin ja Accenturen järjestämä seminaari ennakoivasta analytiikasta myynnin ja operaatioiden suunnittelun (S&OP) tukena sai helmikuussa viitisenkymmentä suurten suomalaisten yritysten edustajaa mukaan pohtimaan aiheeseen liittyviä haasteita. Accenture ja SAS tekevät strategisina kumppaneina hyvin läheistä yhteistyötä analytiikan sekä myynnin ja operaatioiden suunnittelun alueilla niin globaalisti kuin myös paikallisesti Suomessakin. ”Yhtiöillä on toisiaan hyvin täydentävät tarjoamat, jotka yhdessä muodostavat vieläkin vahvemman tarjoaman asiakkaillemme”, Accenturen Operations Consulting Practicesta Pohjoismaissa ja johdon konsultoinnista Suomessa 10

1/2012

vastaava Matti Kurvinen totesi alkusanoissaan. Toimitusketjun tehokkuuden ja suorituskyvyn parantamisesta puhunut Robert Gimeno Feu Accenturen Espanjassa Barcelonassa toimivasta Analytics Innovation Centeristä tiivisti koko seminaarin sisällön siihen, että paremmat ennusteet tuottavat parempia suunnitelmia, jotka puolestaan tuottavat parempia tuloksia koko liiketoiminnassa. Jotta yrityksissä pystytään vastaamaan Accenturen tunnistamiin multipolaarisen maailman kasvaviin haasteisiin, tarvitaan kykyä nähdä tulevaisuuteen paljon aiempaa paremmin. Siinä paremmilla ennusteilla ja suunnitelmilla on Gimenon mukaan päärooli. ”Epävarmuus ja epävakaisuus voimistuvat. Aikaisemmat saavutukset eivät ole koskaan ennen indikoineet yhtä huonosti tulevia tuloksia. Siksi täytyy

kyetä ennustamaan paremmin kuin koskaan”, hän sanoi. Myynnin ja operaatioiden suunnittelussa kysyntää ja tarjontaa pitää Gimenon mukaan myös pystyä tasapainottamaan huomattavasti aiempaa nopeammin. Yhtenä keinona tähän ovat dynaamiset toimitusketjuratkaisut, jotka pystyvät sopeutumaan jatkuvasti muuttuviin olosuhteisiin nopeasti. Joillekin asiakassegmenteille täytyy ehkä kyetä tarjoamaan erilaista toimitusketjua kuin muille tai jälkimarkkinoille erilaista kuin alkumarkkinoille. ”Dynaamiset toimitusketjut ovat enemmän kuin koskaan taloudellinen moottori, joka mahdollistaa kasvun, luo kassavirtaa ja edistää korkeampaa tuottoa sijoitetulle pääomalle [ROIC]”, Gimeno korosti. Kyse ei ole hänen mukaansa vain kysyntään vastaamisesta, vaan myös esimerkiksi

kyvystä vähentää käyttöpääomaa ja löytää muita uusia säästökohteita toiminnoista. Kaiken sen myötä operaatiot nousevat merkitykseltään askelta ylemmälle tasolle yritysten toiminnassa. Lähde: Accenture Research.

Low Performers

High Performers

Have significant decision23% support/ analytical capabilities 8%

Value analytical insights to a very large extent

65%

36%

Have above average analytical capability within industry

77%

23% Use analytics across their entire organization

40%

33%

Parhaiten menestyvissä yrityksissä analytiikalla on Accenturen tutkimuksen mukaan joka suhteessa suurempi rooli kuin heikommin menestyvissä yrityksissä.

Analytiikka mukaan bisnesprosesseihin Epävakauden hallinnassa tärkeimpiä mahdollistajia, joita ei aiemmin ollut tai jotka ovat nyt paljon kypsemmällä tasolla, ovat Gimenon mukaan analytiikka, Software as a Service (SaaS) sekä pilvipalvelut. ” A n a ly t i i k a n k äy t t ö mahdollistaa paljon aiempaa vahvemmat prosessit. SaaS puolestaan voi merkitä myös analytiikkaa palveluna, jolloin tuloksia saadaan ilman it-investointeja. Ja pilvipalveluiden avulla käyttöön saadaan enemmän laskentatehoa kuin koskaan ennen.” Accenturen tekemän tutkimuksen mukaan yritysten hyvät tulokset liiketoiminnassa ovat suoraan verrannollisia niiden kyvykkyyteen analytiikassa. Toimialansa parhaimpaan neljännekseen kuuluvista yrityksistä 77 prosentilla on alansa keskiarvoa parempi kyvykkyys analytiikassa, alimpaan neljännekseen kuuluvista 33 prosentilla. Monissa yrityksissä fiksut ihmiset puurtavat yksikseen erittäin kehittyneitä analyysejä, mutta niitä ei hyödynnetä kunnolla, koska analytiikkaa ei ole sisäänrakennettu liiketoimintaprosesseihin. ”Tuotetaan hyvin arvokasta tietoa, mutta se ei virtaa ihmisille, jotka tekevät päätöksiä päivittäisessä liiketoiminnassa.”

Kannattavuus huomioon S&OPsuunnitelmissa Monilla yrityksillä on jo hyvin määritelty S&OP-prosessi, mutta Gimenon mukaan Accenture ehdottaa, että sitä laajennettaisiin kannattavuuden, myynnin ja operaatioiden suunnitteluprosessiksi (PS&OP). ”Jotta perinteisen S&OP:n fokusta, joka on ollut operaatioissa ja volyymeissa, pystyttäisiin muuttamaan seuraavalle tasolle, pitäisi ottaa huomioon myös liiketoiminnan kannattavuus sekä

suunnitella myyntiä ja operaatioita alusta asti myös talouden näkökulmasta”, hän totesi. Tyypillisestihän yrityksissä tehdään ensin tarjonnan ja kysynnän tasapainottamiseen pyrkivä S&OP-suunnitelma, joka sitten muutetaan talousosastolla talousluvuiksi talousjohtajan hyväksyntää varten. PS&OP:ssa sen sijaan tarkastellaan kattavasti koko

markkinaa sekä kysyntää ja tarjontaa ja niihin vaikuttavia tekijöitä, joista luodaan erilaisia skenaarioita päätöksenteon tueksi. Skenaariolle määritellään myös toteutumistodennäköisyydet ja riskitekijät. Tällainen suunnitteluprosessi on perinteistä S&OP:tä nopeampi ja sisältää valmiina kysyntä-, tarjonta-, varasto-, markkinointi- ja hinnoittelu-

suunnitelmat, joista voidaan keskustella ja päättää suoraan toimitusjohtajan kanssa. ”Turbulentteja olosuhteita menestyksellisesti hallitsevat yritykset toimivat jo tällä tavalla eri kypsyysasteilla, ja tällaiseen ollaan yleisemminkin menossa. Accenturella on välineitä, joiden avulla tällaista suunnittelua voidaan tehdä”, Gimeno kertoi.

•

Varasto puolittui Iso-Britannian suurin valokuvausliikeketju Jessops onnistui Accenturen suunnittelemien viikoittaisten kysyntäennusteiden avulla puolittamaan varastonsa 18 kuukaudessa. Käyttöpääoma väheni pelkästään sen ansiosta jakson aikana 3,2 miljoonalla punnalla.

Samaan aikaan vanhentuvien tuotteiden määrä väheni rahallisen arvon mukaan 5 miljoonasta punnasta 2 miljoonaan puntaan, mikä toi käyttöpääomaan 0,5 miljoonan punnan vähennyksen. Varaston puolittumisesta huolimatta kaikkien tuo-

tenimikkeiden saatavuus on ketjulla 93 prosentin tasolla. Varaston kiertonopeus parani huomattavasti, koska tarkat ennusteet auttoivat ketjua tilaamaan juuri oikeita tuotteita oikean määrän.

•

Toimitusketjun suunnittelu uusiksi Musiikkiäänitteitä globaalisti Pohjois-Amerikkaa lukuun ottamatta myyvä yritys uudisti Accenturen avulla toimitusketjunsa suunnittelun ennustepohjaiseksi ja ulkoisti samalla tuotteiden saatavuuden varmistavan varastosuunnittelun Accenturelle. Ensimmäisenä vuotena uudistuksen jälkeen asiakasyrityksen varastot vähenivät

14 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna ja palvelutaso pysyi 96 prosentissa ja jopa parani tärkeän joulusesongin aikana. Vanhentuvien tuotteiden määrä vähentyi yrityksessä 16 prosentilla. Käyttöönotetut analyyttiset teknologiat ja parhaat käytännöt ovat tukeneet yrityksessä jatkuvia innovatiivisia

parannuksia poikkeustapausten hallinnassa, varastonsuunnittelussa, vanhentuvien tuotteiden määrän vähentämisessä sekä toimitusketjun läpinäkyvyyden kehittämisessä.

•

Analytiikkaa palveluna Jatkuvasti kasvanut espanjalainen erikoisruokakauppaketju La Sirena on siirtymässä toimitusketjun suunnittelussa integroituun malliin, joka kattaa myös keskitetyn myymälätason suunnittelun sekä kaikkien myymälöiden täydennystilaukset. Accenture määrittelee asiakkaan uuden suunnittelumallin ja osoittaa simuloinnin avulla koko muutosprosessin ROIn ennen toteutusta. Sen

jälkeen Accenture tarjoaa asiakkaalle ennustamiseen ja analytiikkaan liittyvät toiminnot palveluna. Asiakkaalle toiminnot siirretään, kunhan ne on optimoitu ja stabilisoitu. Yhdessä asiakkaan kanssa Accenture kehittää myös kuljetuksiin, varastointiin, kapasiteetin suunnitteluun sekä jakelusuunnitelmien optimointiin liittyvää analytiikkaa. Hankkeen tavoitteena

on muun muassa vähentää varastoja yrityksen koko toimitusketjussa 30 prosentilla kymmenen kuukauden aikana. Accenture myös varmistaa, että yrityksen parantunut suorituskyky pysyy yllä senkin jälkeen, kun toiminnot siirtyvät asiakkaalle.

•

1/2012

SUUNNITTELU

SAS-analytiikka vastaa suunnittelun haasteisiin Myynnin ja operaatioiden suunnittelun asettamiin vaatimuksiin tarkemmista ennusteista voidaan vastata SASanalytiikan avulla.

ccenturen ja SASin seminaarissa puhunut johtaja Tonny Dierckx SAS EMEAn Manufacturing Practicesta kertoi, että monien yritysten yhä käyttämät ennustamisteknologiat eivät vastaa kolmeen nykyisin hyvin tärkeään liiketoiminnan vaatimukseen. ”Yritykset haluavat entistä luotettavampia ennusteita tuottavia, erittäin skaalautuvia ja

helposti hallittavia ratkaisuja”, hän sanoi. SASin ennakoivan analytiikan ratkaisut vastaavat kaikkiin näihin tarpeisiin. SAS tarjoaa Dierckxin mukaan yrityksenlaajuisen ympäristön suuren mittakaavan automatisoidulle ja hierarkkiselle ennustamiselle. ”Pyrimme automatisoimaan ennustamisprosessin mahdollisimman pitkälle, jolloin järjestelmä tekee valtaosan rutiinitöistä ja analyytikot voivat keskittyä vaikeimpiin poikkeustapauksiin.” Hierarkkisuuden ansiosta ennusteita voidaan tehdä SASilla paitsi yksittäisten tuotteiden myös tuoteryhmien, tuotekategorioiden, maantieteellisen sijainnin tai muun tekijän näkökulmasta. Asiakas voi myös helposti muuttaa SASissa valmiina olevia hierarkioita. ”Asiakkaat itse päättävät,

SAS-analytiikan avulla ei Tonny Dierckxin mukaan vain ennusteta kysyntää, vaan pystytään myös muokkaamaan kysyntää tuottamalla skenaarioita vaikkapa hinnanmuutosten tai markkinointikampanjoiden vaikutuksista kysyntään. millä tasolla, mistä näkökulmasta ja minkä käyttäjäryhmien tarpeisiin ennusteita tehdään.”

Käyttäjät voivat tuottaa ennusteita joko interaktiivisesti tai eräajoympäristössä. SAS suoltaa ennusteita tavallisella

Toimitusvarmuus parantunut Fazer Leipomoissa Fazer Leipomot on ryhtynyt tekemään tilaus-toimitusrytmiltään hektisessä toimintaympäristössään kysyntäennusteita tuotteilleen SAS-ratkaisulla. Päivätason ennusteita Fazer Leipomoissa tehdään joka päivä neljäksi viikoksi eteenpäin, ja niitä hyödynnetään tuoretuotteiden tuotannonsuunnittelussa. Yhtiön toimitusvarmuus on päivätason ennusteiden ansiosta parantunut ja osa kysynnän ennakointiin tehtävästä manuaalisesta työstä on saatu poistettua, Logistics Manager Pia Persson kertoi Accenturen ja SASin seminaarissa. Viikkotason kysyntäennus12

1/2012

teita Fazer Leipomot tekee 16 kuukaudeksi eteenpäin pakasteille, pitkään säilyville ja tuoretuotteille. Tuotannonsuunnittelun lisäksi viikkotason ennusteita hyödynnetään henkilö- ja kapasiteettisuunnittelussa, tuotevalikoiman hallinnassa, budjetoinnissa sekä raaka-aineiden ja materiaalien hankinnassa. Tähän mennessä viikkotason ennusteet ovat Perssonin mukaan auttaneet nopeuttamaan varastonkiertoa ja vähentämään vanhenevien tuotteiden määrää. ”Kaikki tämä juontaa juurensa siitä, että meidän prosessimme ovat parantuneet,

koska meillä on näkymä paljon pidemmälle kuin ennen”, hän totesi. Tärkeänä Persson piti myös sitä, että ennustamisen keskittäminen yhteen järjestelmään vie hyvää vauhtia siihen, että kaikilla on organisaatiossa käytössään samat luvut, joiden pohjalta suunnittelua tehdään. Kehittämistyötä Fazer Leipomoiden ennustejärjestelmässä vaaditaan Perssonin mukaan vielä manuaalisen työn vähentämisessä, raportoinnin ja mittareiden hyödyntämisessä sekä ennustetarkkuuksissa sesonkien, pyhäpäivien, uutuustuotteiden ja valikoimaluokkamuutosten osalta.

•

Ennustamisratkaisu otettiin Fazer Leipomoissa käyttöön SAPin ERP-järjestelmän käytön laajentamisen yhteydessä, ja SASin integrointi SAPiin osoittautui Pia Perssonin mukaan yllättävänkin helpoksi.

pc:lläkin niin nopeasti, että useimmat tuotteet eivät yllä samaan edes supertietokoneella. Ja kaikesta, mitä SAS-analytiikalla on tehty, jää tarkan dokumentoinnin ansiosta läpinäkyvä audit trail. Tilastomatematiikkaan perehtymättömät käyttäjät pystyvät ajamaan SASilla ennusteita ”autopilottimoodissa”, kun taas kokeneet analyytikot voivat hyödyntää ratkaisujen kaikkia hienouksia. Ennustamisen tulokset voi jaella vaikkapa Excel-käyttöliittymän kautta tai suoraan operatiivisiin järjestelmiin, joiden käyttäjät tarvitsevat ennusteita päivittäisen päätöksenteon tueksi.

Ennusteilla voi muokata kysyntää SASia käytettäessä ennustettua kysyntää ei tarvitse ottaa annettuna, vaan kysyntää voidaan Dierckxin mukaan ryhtyä myös muokkaamaan mitä jos -analyysien ja skenaarioiden avulla yrityksen tavoitteita vastaavaksi. Analyysiin lisätään tällöin erilaisia tekijöitä, kuten hinnanmuutoksia tai markkinointikampanjoita, joiden avulla kyetään lisäämään myyntiä. ”Tämä ei perustu näppituntumaan, vaan historiada-

tan ja yrityksen henkilöstön toimialatuntemuksen tuomaan tietoon siitä, millaisilla hinnanmuutoksilla tai kampanjoilla myyntiä pystytään lisäämään.” Ennusteiden avulla ei tällöin vain reagoida kysyntäsignaaleihin, vaan muokataan kysyntää proaktiivisesti.

Monipuolisia lisäominaisuuksia SAS-ennusteissa voidaan ottaa huomioon kysynnän sesonkipiikit ja suurten urheilukilpailuiden kaltaiset erikoistapahtumat. Tarjolla on myös omat ennustealgoritmit tuotteille, joiden kysyntä on joko katkonaista tai jaksoittaista ja sen vuoksi hyvin vaikeaa ennustaa. O p ti mo i ta e s s a toim itusketjua kysyntäennusteiden avulla, SASilla voidaan Dierckxin mukaan simuloida vaikkapa uuden jakelukeskuksen avaamisen tai toimitusaikojen muuttamisen vaikutuksia kysyntään. Jos eri funktiot, kuten talous, tuotanto ja markkinointi, haluavat vaikuttaa ennusteisiin, se voidaan tehdä SAS-dataan tarjolla olevan Excel-käyttöliittymän kautta. Esimerkiksi tietystä tuoteryhmästä vastaava henkilö voi tehdä korjauksia tuoteryhmää koskeviin ennusteisiin ja hyväk-

syttää ne esimiehellään. Markkinointi puolestaan voi korjata ennusteita suunnitteilla olevien kampanjoidensa vuoksi. ”Ratkaisuun voidaan toteuttaa juuri sellaisia työnkulkuja kuin asiakas haluaa”, Dierckx sanoi.

Myös moniportaisen jakeluverkoston varastonoptimointiin SASilla on oma ratkaisunsa, jonka avulla päästään alhaisempiin varastotasoihin niin tehtaan kuin alueellisten ja paikallisten jakelukeskusten ja myymälöidenkin varastoissa.

•

Tarkempi ennuste, pienempi varasto Analyyttisten välineiden puute aiheutti monenlaisia ongelmia Nestlen jäätelödivisioonalle Dreyer’sille toimitusketjun suunnittelussa ja tuotannossa. SASin Proof of Value -projekti osoitti, että SASin ennusteratkaisu parantaisi ennustetarkkuutta 10–20 prosenttia. Nestle itse arvioi, että jokainen yhden prosentin parannus ennustetarkkuudessa vähentää varastotasoja kahdella prosentilla.

Muiksi ennusteratkaisun eduiksi todettiin myynnin ja operaatioiden suunnitteluprosessin huomattava nopeutuminen, Excel-viidakon karsinta sekä organisaation käyttöön saatavan datan yhdenmukaisuus. ”SASin kysyntäohjautuvan ratkaisun kehittynyt kysynnänsuunnittelun työpöytä on alansa paras”, sanoo Nestle USA:n Geoff Fisher, Director of Supply Chain.

•

Tärkeää tietoa hälyn seasta Varaosien kysynnän ennustaminen on haastavampaa kuin valmiiden tuotteiden, mihin oli törmännyt myös amerikkalainen AutoZone. Sen yli 3 300 myymälän tuotevalikoimiin kuuluu yhteensä yli miljoona tuotenimikettä, joiden kysynnälle yhtiö kaipasi parempia ennusteita. SASin toimittamassa ratkaisussa kootaan yhtiön useiden teratavujen tietovarastoon myymäläkohtaista, demografista ja mark-

kinadataa, jonka pohjalta yhtiö pystyy ennustamaan varaosien kysyntää entistä tarkemmin. ”SAS auttaa seulomaan tärkeät signaalit kaiken meille tulevan hälyn seasta, jotta voimme tehdä päätöksiä, jotka auttavat hyödyntämään varastojamme ja resurssejamme optimaalisesti sekä tuottamaan hyvän ROI:n”, AutoZonen Director of Product and Price Optimisation Rajeeve Kaul toteaa.

•

Huimia säästöjä jakeluketjussa

SASin hallinnoimaan dataan on tarjolla Excel-käyttöliittymä, johon voidaan rakentaa työnkulkuja, joiden avulla eri funktioiden edustajat pääsevät vaikuttamaan ennusteisiin oman vastuualueensa näkökulmasta.

Muun muassa ilmastointi- ja lämmityslaitteita toimittava amerikkalainen Lennox optimoi SASin ennuste- ja varastonoptimointiratkaisujen avulla moniportaista jakeluketjuaan. Hankkeen tuloksena varastointikustannukset yhtiön keskusvarastossa laskivat

12,2 prosentilla, alueellisissa varastoissa 24,4 prosentilla ja asiakasapalvelupisteissä 53,5 prosentilla. Yhteensä säästöjä kertyi vuositasolla 18,6 miljoonaa dollaria. Varastotasojen vähennyksistä huolimatta Lennox pystyi ylläpitämään 93 prosentin palvelutasoa.

•

1/2012

Ennakoiva kunnossapito analytiikan avulla voi teollisuuden tapaan säästää miljoonia myös puolustusvoimille, kun kalliin kaluston vikaantuminen vältetään oikein ajoitetuilla huoltotoimenpiteillä. Myös turvallisuus paranee, kun suorituskykyyn ei tule katkoja.

Turvallisuussektori hyötyy analytiikasta Analytiikalla on jatkuvasti kasvava merkitys siviiliturvallisuuden kohentamisessa ja maanpuolustuksessa. Turvallisuusviranomaiset ympäri maailman käyttävät SAS-ratkaisuja toimintansa tehostamiseen ja optimointiin.

AS pitää koko turvallisuussektoria yhtenä keskeisenä analytiikan soveltamisalueena, johon se on investoinut määrätietoisesti jo vuosien ajan. Vuonna 2010 SAS laajensi alan ratkaisuvalikoimaansa ostamalla kaksi turvallisuussektorin ratkaisuihin erikoistunutta toimittajaa, skotlantilaisen Memexin ja amerikkalaisen VSTI:n. Turvallisuussektori on joutunut kustannusleikkausten kohteeksi niin Suomessa kuin monissa muissakin maissa. Puolustusvoimien, poliisin, rajavartiolaitoksen, pelastustoimen ja tullin on pystyttävä entis14

1/2012

tä tehokkaampaan toimintaan aikaisempaa pienemmin resurssein. Yritysmaailman tapaan myös turvallisuusorganisaatiot käyttävät yhä laajemmin analytiikkaa ratkaistakseen toimintansa haasteita. Niillä on valtavat määrät operatiivista dataa, josta analytiikka auttaa löytämään uusia tapoja toiminnan tehostamiseen, kustannussäästöihin ja kansalaisten turvallisuutta uhkaavien ilmiöiden torjumiseen. ”Puolustusvoimat esimerkiksi ovat kaiken muun ohella myös melkoisia logistiikkaorganisaatioita, jotka pystyvät analy-

tiikan avulla optimoimaan ja virtaviivaistamaan logistiikkaprosessejaan”, SASin Senior Account Manager Pertti Lahtinen toteaa. Muun muassa Iso-Britannian puolustusvoimat käyttää SAS-analytiikkaa logistisen toimitusketjunsa suorituskyvyn parantamiseen ulkomailla, kuten Afganistanissa ja Irakissa, tapahtuvissa operaatioissaan. Se auttaa varmistamaan, että joukot saavat oikeat varusteet oikeaan aikaan ja pystyvät siten suoriutumaan entistä paremmin tehtävistään. Teollisuuden tapaan puolustusvoimissa voidaan käyttää ennustavaa analytiik-

Kuva: Joni Malkamäki

Toimintolaskennalla kustannussäästöjä Henkilöresurssien hallinnassa ja suorituskyvyn johtamisessa SAS-ratkaisuja voidaan Lahtisen mukaan hyödyntää turvallisuussektorin toiminnassa pitkälti samalla tavalla kuin yritysmaailmassakin. ”Voisiko esimerkiksi varusmiespalveluksen keskeytymistä vähentää ennakoivan analytiikan avulla?”, hän pohtii. Ennen kaikkea SAS-ratkaisu henkilöresurssien hallintaan auttaa rekrytoimaan oikeanlaista henkilöstöä, ylläpitämään henkilöstön osaamista ja huolehtimaan, että osaajat myös pysyvät talossa. Taloushallinnossa ja suorituskyvyn johtamisessa SAS-pohjainen toimintolaskenta paljastaa, mistä toiminnoista kustannukset aiheutuvat ja auttaa siten esimerkiksi löytämään säästökohteita, jotka heikentävät suorituskykyä mahdollisimman vähän. Samoin toimintolaskenta voi auttaa perustelemaan tiettyä määrärahojen tarvetta kyseisten toimintojen todellisilla kustannuksilla. ”Palveluja ulkoistettaessa toimintolaskenta auttaa arvioimaan tarjousten hintoja, kun tiedetään, mitä kyseinen toiminto itse tuotettuna on maksanut ja mistä kustannukset ovat muodostuneet.” Monopoliasemassa oleva palveluntarjoaja pystyy toimintolaskennan avulla hinnoittelemaan palvelunsa läpinäkyvästi, kuten esimerkiksi turvallisuusviranomaisiakin palveleva Ilmatieteen laitos Suomessa tekee SAS-ratkaisun avulla.

Pelastustoimi turvaa palvelutasoa

Turvallisuussektorilla voidaan Pertti Lahtisen mukaan hyödyntää analytiikkaa samoihin tarkoituksiin kuin yrityksissäkin, mutta se auttaa turvallisuussektoria hoitamaan paremmin myös ydintehtäviään.

Poliisilla monia sovelluskohteita Poliisitoiminnassa SASin tiedonhallinta- ja analytiikkaratkaisuja käytetään Lahtisen mukaan maailmalla lukuisiin eri tarkoituksiin. Maailman kolmanneksi suurin poliisilaitos eli Lontoon Metropolitan Police Service (MPS) esimerkiksi käyttää SASia operatiivisessa tiedonkeruussa, tiedustelutehtävissä sekä turvallisuusselvitysten teossa. Järjestelmällä on päivittäin yli 40 000 käyttäjää. Analytiikalla on avainrooli, kun MPS valmistautuu huolehtimaan Lontoon vuoden 2012 olympialaisten turvallisuudesta. Uhkakuvat kattavat kaiken mahdollisen terrorismista aina taskuvarkauksiin, väärennettyjen pääsylippujen myyntiin, olympialaisten tunnusten varjolla tehtäviin petoksiin ja tuoteväärennöksiin asti. Monet muutkin Iso-Britannian poliisilaitokset käyttävät Lahtisen mukaan SASia. South Wales Police esimerkiksi hoitaa SASalustalla sekä tiedon laatuun, hallintaan, analytiikkaan että raportointiin liittyvät työt uudessa keskitetyssä järjestelmässä, joka sisältää tiedot yli miljoonasta rikoksesta. Ratkaisu on tehostanut toimintaa, säästänyt kustannuksia ja muun muassa

Myös pelastustoimi hyötyy analytiikasta. Tanskassa paloauto- ja ambulanssipalveluja valtakunnallisesti tarjoava Falck optimoi 3 500 työntekijänsä työvuoroja SAS-ennusteiden avulla niin, että paloasemilla ympäri maan on tarpeita vastaava miehitys jokaisena ajankohtana. Ennusteissa otetaan huomioon vuodenajan, viikonpäivän, kellonajan, sääolojen, Roskilden festivaalien kaltaisten tapahtumien ja monien muiden tekijöiden vaikutus pelastustoiminnan tarpeisiin. ”Jo muutaman prosentin parannus työvoiman allokoinnissa on parantanut Falckin palvelutasoa ja tuonut samalla merkittäviä kustannussäästöjä”, Lahtinen kertoo. San Franciscossa pelastuslaitos puolestaan optimoi SASin avulla jatkuvasti lennosta, mihin päin kaupunkia sen tulisi siirtää minkäkin verran kalustoa ja henkilöstöä, jotta palvelutaso pysyisi eri alueilla korkeana myös tilanteissa, joissa iso osa resursseista on kiinni jossain suuressa pelastustehtävässä.

•

Pelastuspalveluja tarjoava Falck on nostanut palvelutasoa ja säästänyt kustannuksia optimoimalla työvuoroja. 1/2012

TURVALLISUUSSEKTORI

vapauttanut poliisin analyytikot rutiininomaisesta tiedonkeruusta ja -käsittelystä varsinaisten analyysien tekemiseen. EU-maiden turvallisuusviranomaisten yhteisessä Odyssey-projektissa SASilla analysoidaan ballistista ja rikosdataa. Tulokset auttavat rikollisuuden ja terrorismin torjunnassa yli maiden rajojen. SASia käytetään maailmalla myös vihapuhetta levittävien verkostojen analysointiin sosiaalisessa mediassa. Verkkomaailmasta ja muista datalähteistä etsitään SAS-analytiikan avulla myös merkkejä pommi-iskujen ja muiden terroritekojen valmistelusta.

kaa varaosavarastojen optimointiin. Näin vähennetään varastoon sitoutunutta pääomaa sekä varmistetaan, että saatavilla on sopiva määrä juuri oikeita varaosia, jotka ovat myös kurantteja. Yhdysvaltain rannikkovartioston suurissa aluksissa SAS-analytiikka auttaa esimerkiksi optimoimaan laivoilta operoivien helikoptereiden varaosavaraston olosuhteissa, joissa varastotilat ovat rajoitetut. Erittäin kalliin kaluston, kuten lentokoneiden ja laivojen, kunnossapidossa ennakoiva analytiikka voi paitsi säästää paljon kustannuksia myös auttaa huolehtimaan siitä, että suorituskyky ei vaarannu ennakoivaan huoltoon liittyvien puutteiden vuoksi. ”Analytiikan avulla voidaan myös nopeasti tunnistaa suorituskykyä uhkaavia laatuongelmia tai valmistusvikoja suurtenkin volyymien varusteissa ja tarvikkeissa samaan tapaan kuin esimerkiksi autoteollisuudessa SASin avulla tehdään.”

NEXT PRACTICE

ASin yritysjohdolle järjestämässä Analytiikka johtamisen välineenä -seminaarissa esiintyneen Rehnin mielestä yritykset tekevät samoja virheitä kuin kautta historian, vaikka niillä on nyt enemmän tietoa ja parempaa teknologiaa kuin koskaan aikaisemmin. Analytiikan työkalutkin ovat niin tehokkaita, että ne Rehnin mukaan vastaavat sitä, mitä maailmankuulu scifikirjailija ja fyysikko Arthur C. Clarke tarkoitti paljon lainatulla ajatuksellaan: ”Mitään riittävän edistynyttä teknologiaa ei voi erottaa taikuudesta.” Teknologian sijaan tiedon hyödyntämisessä onkin Rehnin mukaan kyse organisatorisesta ongelmasta. ”Meillä on uskomattoman huonoja informaatiokulttuureita. Monissa organisaatioissa tietoa ei vieläkään käytetä kyseenalaistamaan johtamismalleja ja tapaa toimia, vaan tukemaan vanhoja toimintoja, kaikkea sitä, mikä jo osataan.” Osaltaan ongelma liittyy Rehnin mielestä tahalliseen sokeuteen, josta Margaret Heffernan puhuu kirjassaan Wilful

Blindness. Ihmiset, yritykset ja yhteiskunnatkin sulkevat harkitusti silmänsä asioilta, joita ympärillä silminnähden tapahtuu. Avioero tulee ihmiselle muka täytenä yllätyksenä, halpalentofirmat yllättivät perinteiset lentoyhtiöt, valtio havahtui eläkepommiin yhtäkkiä, vaikka demografiakehitys on ollut aina tiedossa. Analytiikan avulla olemassa olevasta tiedosta voi löytää sen, mikä on tärkeää. Kysymys ei olekaan Rehnin mukaan enää siitä, miten hankittaisiin enemmän tietoa, vaan siitä, miten tietoa käytetään. ”Tarvitsemme organisaatiokulttuureja, jotka ovat analytiikan kyllästämiä. Kulttuureja, joissa kaikki, ei vain johto, ovat mukana avaamassa organisaation silmiä.”

Next practice Yhtenä ongelmana Rehn pitää monille organisaatioille rakasta ”best practice” -käsitettä, jota hän itse sanoo vihaavansa. Se ohjelmoi ihmisten ajattelua, kuulostaa joltakin valmiilta, jo päätetyltä ja vakuuttavalta.

työssä. Lääkärikunta kehittyy ammatissaan lähinnä vain oman kokemuksensa karttumisen myötä. ”Lääketieteellisissä tietokannoissa on valtava määrä dataa, mutta käytössä ei ole ollut välineitä, joilla sitä olisi analysoitu, tai välineitä on ollut, mutta niitä ei ole käytetty. Ei myöskään ole ollut kulttuuria, jossa olisi nähty, että dataa voi hyödyntää, koska on oltu niin kiinni kliinisessä praktiikassa.” Kun eräät edelläkävijät ryhtyivät kehittämään näyttöön pohjautuvaa lääketiedettä, esimerkiksi potilaskertomusten datamassoista alkoi analytiikan avulla nopeasti löytyä tietoa, joka auttoi kehittämään yksinkertaisia ja hinnaltaankin edullisia parannuksia kliiniseen praktiikkaan. ”Suuri askel ei siis ollut analytiikka sinänsä, vaan nimenomaan sen käyttöönotto. Luotiin kulttuuri, jossa voitiin lähteä tiedon avulla kyseenalaistamaan lääketieteen nykykäytäntöjä.”

Best practice on Rehnin mielestä jo määritelmänkin mukaan jotakin, joka on toiminut historiallisesti, ei jotakin, joka tulee toimimaan myös huomenna, ylihuomenna ja viikon päästä. ”Siitä tulee riippakivi, jota yritetään tukea uudella tiedolla. Ei sen takia, että haluttaisiin muuttua, vaan jotta saataisiin tukea vanhalle tavalle toimia.” Analytiikassa kyse pitäisi kuitenkin olla omien toimintatapojen ja olettamusten kyseenalaistamisesta. Siitä, että katsotaan datan pohjalta, mitä asioista todella tiedetään ja etsitään uudistumaan auttavaa next practicea eikä tukea vanhalle best practicelle. Silloin puhutaan näyttöön pohjautuvasta johtamisesta (evidence-based management), joka juontaa juurensa paljon tunnetummasta evidence-based medicine -käsitteestä. Se puolestaan syntyi, kun lääketieteen kehityksen havaittiin jumiutuneen liiaksi kliiniseen praktiikkaan. Missään ei tehdä niin paljon tutkimusta kuin lääketieteessä. Silti suurta osaa alan tutkimustiedosta ei Rehnin mukaan ole koskaan käytetty hyväksi käytännön lääkärin-

Faktat Alf Rehn, 39, on liiketaloustieteen professori Åbo Akademissa. Aiemmin hän toimi innovaation ja yrittäjyyden professorina Kuninkaallisessa teknillisessä korkeakoulussa Tukholmassa. Maailman johtavia bisnesajattelijoita listaava The 2009 Thinkers 50 sijoitti 16

1/2012

hänet nousevien ajattelijoiden ”gurututkassaan” 13. sijalle. Häntä on kutsuttu ”organisaatiotutkimuksen kauhukakaraksi”, ja The Times on kirjoittanut hänestä ”tulevaisuuden tähtenä”. Rehn on julkaissut lukuisia akateemisia ja suurelle yleisölle tarkoitettuja

teoksia. Hänen viimeisin kirjansa on luovuutta liike-elämässä käsittelevä Vaaralliset ideat, jossa hän kiskoo lukijaa pois mukavuusalueelta ja julistaa sopimattoman ajattelun tärkeimmäksi voimavaraksi.

•

Analytiikan pitäisi Alf Rehnin mielestä olla se tekijä, joka ajaa organisaatiota kehittymään. Pohjaksi tarvitaan paras mahdollinen data asiakkaista, markkinoista, taloudesta ja omasta toiminnasta. Kirjassaan Hard Facts, Dangerous Half-Truths & Total Nonsense: Profiting From Evidence-Based Management Jeffrey Pfeffer ja Robert I. Sutton ryhtyivät samaa ajatusta soveltaen kehittämään näyttöön pohjautuvaa johtamista liikemaailmaan. Liiketaloustieteessäkin on kerätty paljon kiinnostavaa tietoa, mutta vain hyvin pieni osa siitä on Rehnin mukaan viety liikkeenjohdolle. Esimerkiksi yritysfuusioista ollaan innoissaan, koska ne yleensä aiheuttavat hetkellisen nousun yrityksen markkinaarvossa ja tuovat hyvät bonukset yritysjohdolle. Monikaan ei tiedä, että tutkimusten mukaan vain 5–10 prosenttia yritysfuusioista on kymmenen vuoden aikajänteellä tuottanut lisäarvoa. Suurin osa fuusioista on pitkällä aikavälillä vain tuhonnut yritysten arvoa, jopa suunnattomasti.

Viisi periaatetta Pfeffer ja Sutton kehittivät Rehnin mukaan viisi periaatetta sille, miten näyttöön pohjautuvaa johtamista pitäisi yrityksissä toteuttaa analytiikan avulla. Ensimmäisen mukaan on hyväksyttävä tosiasiat ja rakennettava kulttuuri, jossa ihmisiä rohkaistaan kertomaan totuus, vaikka se olisi epämieluisa. Toisen mukaan tulee sitoutua tosiasiapohjaiseen päätöksentekoon, hankkia paras mahdollinen näyttö ja käyttää sitä ohjaamaan toimintaa. Ko l m a n n e n m u k a a n organisaatiota pitää kohdella keskeneräisenä prototyyppinä ja ihmisiä pitää rohkaista kokeiluihin ja oppimaan tekemällä. Neljännen mukaan ihmisten ehdotuksista tulee etsiä riskejä ja haittapuolia, sillä

parhaillakin lääkkeillä on sivuvaikutuksia. Viidennen mukaan pitää välttää sitä, että päätökset perustuisivat testaamattomiin, joskin vahvoihin uskomuksiin, tai siihen, miten on ennen toimittu tai menestyvien yritysten toiminnan epäkriittiseen benchmarkkaukseen. ”Pfeffer ja Sutton haluavat meidän miettivän, olemmeko rakentaneet sellaisia organisaatioita, jotka oikeasti pyrkivät hyödyntämään kaikkea dataansa parhaalla mahdollisella tavalla”, Rehn kiteyttää.

Mielikuvitus avuksi Ratkaisevan tärkeää analytiikassa on Rehnin mielestä kyky asettaa kiinnostavia kysymyksiä, joita muut eivät vielä uskalla asettaa, ja valmius nähdä heikkojakin signaaleja, jotka voivat kyseenalaistaa yrityksen tapaa toimia, johtaa ja organisoida. Avuksi tarvitaan Rehnin mukaan mielikuvitusta, joka mahdollistaa irrottautumisen vanhoista ajattelutavoista sekä oman organisaation ja toimialan tarkastelun myös täysin uudenlaisista näkökulmista. Hyvänä esimerkkinä mielikuvituksellisesta analytiikasta hän pitää tutkimusta, jossa havaittiin terävän kysymyksenasettelun avulla, että aviopuolisoon kohdistuvia murhia tehdään Yhdysvalloissa paljon vähemmän osavaltioissa, joissa avioeroa voi hakea kumpi tahansa puoliso yksin eikä puolisoiden siis tarvitse hakea avioeroa yhdessä. ”Se oli analytiikkaa, jossa ei lähdetty siitä olettamuksesta, että tiedetään ennalta, mitä dataa tarvitaan, vaan käytettiin oikeasti analytiikan mahdollisuuksia ja kykyä asettaa oikeita, epämukaviakin kysymyksiä.”

•

1/2012

ASIAKASANALYTIIKKA

Asiakasanalytiikka auttaa Sanna Pöyhösen mukaan kuuntelemaan asiakkaita entistä nöyremmin sekä tarjoamaan asiakkaille heidän henkilökohtaisia tarpeitaan vastaavia tuotteita ja palveluita.

Monikanavaisuus vaatii vahvaa asiakasanalytiikkaa 18

1/2012

”Mittaaminen on nöyrää asiakkaiden kuuntelua.”

nalytiikkaa on käytetty viime vuosiin asti markkinoinnissa lähinnä segmentointiin, jonka avulla on rakennettu yleisen tason markkinointistrategiaa. Segmentointia toki tarvitaan yhä, mutta monikanavaisessa maailmassa se ei Tapiolaryhmän asiakasanalytiikan vetäjän, tekniikan tohtori Sanna Pöyhösen mukaan riitä nykyaikaisen kuluttajan puhuttelemiseen. Hänen mielestään kiinnostavampaa on luoda kuluttajan kanssa dialogi, jossa yritys pystyy vastaamaan yksityiskohtaisiin asiakastarpeisiin. ”Kun ryhdytään konkreettisiin toimenpiteisiin ja asiakaskohtaiseen puhuttelemiseen vaikkapa sähköpostiviestien muodossa, täytyy olla henkilökohtaista tietoa juuri kyseisen asiakkuuden tilanteesta - ja täytyy osata kuunnella, mitä asiakkaan tarpeet todella ovat”, hän toteaa. Pöyhösen vetämä kolmen hengen analyytikkotiimi vastaa koko Tapiola-ryhmän asiakasanalytiikasta SAS-ratkaisuja hyväksikäyttäen. Tiimi tekee yhteistyötä muun muassa vakuutuspuolen aktuaaritoiminnon sekä koko ryhmän CRM-toimintojen, kuten kampanjatoiminnon, kanssa.

Koko asiointipolkua pystyttävä seuraamaan Asiakkaat ovat nykyisin yhä vaativampia, ja heillä on valtavasti vaihtoehtoja, joista valita. Siksi yritysten täytyy Pöyhösen mukaan oppia kuuntelemaan entistä herkemmin asiakasta sekä mittaamaan markkinointiviestinnän tehoa. Yritysten valinnat eivät välttämättä ole aina oikeita, kun taas asiakas on aina oikeassa. ”Kun mitataan, miten asiakkaat ovat oikeasti reagoineet johonkin toimenpiteeseen, siitä täytyy ottaa opiksi ja kehittää sen pohjalta omaa toimintamallia. Mittaaminen on nöyrää asiakkaiden kuuntelua.” Tapiolassa asiakkaita kuunnellaan muun muassa kvalitatiivisten asiakastutkimusten avulla, mutta erityisen tärkeänä Pöyhönen pitää nimenomaan toimen-

piteiden tehon mittaamista ja analysointia. Ne auttavat ryhmää toteuttamaan asiakaslähtöisyyttä käytännössä sekä lisäämään sen merkityksen ymmärtämistä läpi koko organisaation. Toimenpiteiden tuloksia saatetaan yrityksissä mitata siilomaisesti joka kanavassa erikseen. Sekään ei Pöyhösen mielestä enää riitä. Esimerkiksi vakuutus- ja pankkitoiminnassa asiakkaat usein etsivät tietoa tuotteista ja palveluista verkossa, mutta tulevat kuitenkin konttoriin ostamaan henkivakuutuksensa tai ottamaan asuntolainansa. Sähköisissä kanavissa pystytään helposti mittaamaan toimenpiteiden tehoa seuraamalla, kuinka moni asiakas esimerkiksi avaa mitäkin sivuja tai siirtyy sähköpostiviestin linkistä eteenpäin ja juuri näistä asioista yritysten markkinointi on yleensä kiinnostunut. Myynti puolestaan mittaa yleensä tahollaan erikseen vain myyntiä. ”Asiakkaan koko asiointipolkua pitäisi kuitenkin pystyä seuraamaan samoilla mittareilla, joiden keskiössä on asiakas. Ettei seurata vain asiakkaan reagointia markkinointiin, vaan myös sitä, miten se johtaa myyntiin ja asiakasuskollisuuteen tai asiakaspoistumaan.”

Ennustemallien avulla käytännön toimenpiteisiin Mittaustieto sinänsä on merkityksetöntä, jos se ei johda käytännön toimenpiteisiin. Mittaaminen onkin Pöyhösen mukaan vasta ensimmäinen askel asiakasanalytiikan hyödyntämisessä. ”Toimenpiteisiin päästään ennustavan analytiikan ja automatisoitujen prosessien avulla.” Tapiolassa tärkeimmille tuotteille on rakennettu ostopotentiaali- ja poistumatodennäköisyysmallit sekä automaattinen prosessi, jonka avulla finanssiryhmä kontaktoi kuukausittain systemaattisesti ne soittokohderyhmien asiakkaat, joiden kohdalla eri tuotteiden osto- tai poistumamallien viisarit värähtävät.

”Se on ehkä tärkein asia, jossa olemme saaneet vietyä analytiikan tulokset toimenpiteiksi”, Pöyhönen kertoo. Tulokset ovat olleet hänen mukaansa erinomaisia. Ennusteiden avulla valituissa kohderyhmissä myynti on ollut 60–70 prosenttia suurempi kuin satunnaisesti valituissa kohderyhmissä. Ennustemallien taustalla on 200-300 erilaista tietoa asiakkaasta, joten ihmismieli ei pysty käsittelemään sellaista tietomäärää eikä tekemään optimaalisia ratkaisuja. Siihen tarvitaan tilastollista ennustamista sekä välineet, joiden avulla tulokset saadaan muutettua toimenpiteiksi.

Verkkomaailmassa analytiikka korostuu Tapiola-ryhmän verkkoliiketoiminta kehittyy ja kasvaa koko ajan, joten ennustemalleja hyödyntävä automatisoitu prosessi on Pöyhösen mukaan tarkoitus saada aikaan tulevaisuudessa myös sinne. Verkkomaailmassa asiakas analytiikalla on erityisen suuri merkitys, koska siellä ei ole myyjää tai asiakaspalveluhenkilöä tulkitsemassa ja reagoimassa siihen, miten asiakas reagoi verkossa saamiinsa markkinointiviesteihin. ”Verkossa yrityksellä täytyy olla hyvin tarkka käsitys siitä, mikä on asiakkaan tausta ja mitä hänelle kannattaa tarjota. Lisäksi täytyy ikään kuin myyjän korvana seurata, miten asiakkaat eri viesteihin reagoivat.” Markkinointitoimenpiteiden asiakkaan kannalta oikeaan ajoitukseen ennusteilla ei päästä Pöyhösen mukaan kiinni. Asiakaskohtaista oikea-aikaisuutta varten Tapiola käyttää triggereitä, jotka laukaisevat tietyn toimenpiteen. Triggerit saattavat olla hyvinkin itsestään selviä, kuten määräaikaisen pankkitilin päättyminen. ”Suurimmalla osalla asiakkaista ei kuitenkaan ole mitään tällaista erityistä tapahtumassa. Silloin tarvitsemme ennustemalleja, jotta saamme valtavasta asiakasmassasta eroteltua toden1/2012

Tuotelähtöisessä organisaatiossa asiakaslähtöisen liiketoiminnan kehittäminen kohtaa usein haasteita, mutta analytiikka voi Sanna Pöyhösen mukaan auttaa myös organisaation ja prosessien kehittämistä asiakaslähtöiseksi. näköisimmät ostajat tietylle tuotteelle tai esimerkiksi poistumisherkät asiakkaat.”

Analytiikka auttaa myös muutosjohtamisessa Kun yrityksessä halutaan siirtyä asiakaslähtöiseen liiketoimintaan, kohdataan usein haasteita tuotelähtöisen organisaation ja prosessien vuoksi. Markkinointiviesteistä voi syntyä ylitarjontaa, yrityksen omat tuotteet saattavat päätyä kilpailemaan keskenään ja myynti- ja palvelukanavia ehkä johdetaan siilotetussa organisaatiossa irrallaan toisistaan.

Asiakasanalytiikalla on Pöyhösen mielestä tärkeä rooli tällaisessa muutosjohtamista vaativassa tilanteessa. Kun toimenpiteiden tehoa aletaan mitata asiakaslähtöisesti ja rahassakin mitattavat tulokset osoittavat, että asiakasta kannattaa kuunnella, myös organisaation ja prosessien kehittäminen asiakaslähtöisiksi saa vahvaa tukea. Myös asiakkaiden monikanavainen käyttäytyminen sopii huonosti yhteen siilomaisen organisaatiorakenteen kanssa. Jos eri kanavia ohjataan ja mitataan erikseen, ei saada kokonaiskuvaa asiakkaasta, joka tänä päivänä liikkuu sujuvasti kanavasta toiseen.

Tästäkin syystä olisi mitattava ja analysoitava asiakkaan asiointipolkua kokonaisuutena. ”Tässä erilaiset tietotekniset ratkaisut tulevat mahdollistajiksi. Tulemme varmasti näkemään tulevaisuudessa paljon tehokkaampaa kanavien yhteistoiminnallisuutta kuin nykyään”, Pöyhönen toteaa. Toimenpiteiden onnistumisen jatkuva seuranta auttaa hänen mukaansa myös kehittämään ja ottamaan käyttöön uusia prosesseja. Ennustavan analytiikan käyttöönotto kohderyhmien valinnassa tuotti Tapiolassa parempia myyntituloksia, mutta uusi prosessi saatiin vakiinnutettua juuri tulosten seurannan ja onnistumisten esiin nostamisen kautta. Asiakasanalytiikan kultakausi on Pöyhösen mielestä vasta alussa, sillä kovin moni yritys ei vielä johda toimintaansa täysipainoisesti asiakastiedon avulla. Esimerkiksi sosiaalisesta mediasta saatava reaaliaikainen asiakastieto pitäisi pystyä yhdistämään prosesseihin niin, että sen pohjalta kyetään hyvin ketteriin toimenpiteisiin. Tapiola-ryhmässä ajankohtaisena haasteena on Pöyhösen mukaan myös web-analytiikan tuottaman tiedon prosessinomainen hyödyntäminen, jotta verkkosivuja pysyttäisiin kehittämään nopeammassa tahdissa.

”Verkossa täytyy olla hyvin tarkka käsitys siitä, mitä asiakkaalle kannattaa tarjota.”

•

Kaksinkertainen pull oikea-aikaisella ja personoidulla viestillä Tapiola-ryhmä on testannut pilottihankkeessa, miten markkinoinnin toimivuus eroaa, kun asiakkaille lähetetään personoitu ja oikea-aikainen viesti verrattuna geneeriseen viestiin, joka lähetetään satunnaisesti valitulle joukolle vailla oikea-aikaista yhteyttä. Geneerisen viestin vastausprosentti oli Sanna Pöyhösen mukaan noin 20 prosenttia ja personoidun, oikea-aikaisen viestin 40 prosenttia. ”Siitä voi alkaa nopeasti 20

1/2012

miettiä, mitä tarkoittaa, jos tällaista viestintää kyetään tekemään enemmänkin”, hän toteaa. Pilottihanke toteutettiin pelkästään sähköpostia ja verkkosivuja hyödyntäen. Myynti kasvoi kohderyhmässä, mutta ei verkkokaupan, vaan muiden kanavien kautta. Pöyhösen mukaan se osoitti, että asiakkaan asiointipolkua tulee todella mitata ja analysoida kokonaisuutena markkinointiviestiin reagoimisesta

aina varsinaiseen myyntiin asti. ”Havaitsimme myös tiettyjä kohtia, joissa ostopolku rikkoutui eli tietyille verkkosivuille päätyneet asiakkaat ostivat vähemmän kuin muut. Tämän otimme haasteena verkon käyttökokemuksen kehittämiseksi. Myös ja erityisesti huonoista tuloksista kannattaa ottaa opiksi” Pilottihankkeessa testattiin myös sähköpostiviestejä, joissa oli erilainen määrä asiakasta aktivoivia elementtejä,

kuten linkkejä eri verkkosivuille. Kävi ilmi, että jo kaksi eri elementtiä viestissä vähensivät merkittävästi toistensa huomioarvoa. ”Täytyy siis aika tarkkaan valita, mitä asiakkaan halutaan tekevän. Pitäisi lähteä hakemaan asiakkaalle kiinnostavinta juttua, ja siinä asiakasanalytiikka voi auttaa. Täytyy ennustaa ja toisaalta mitata, jotta nähdään, miten toimenpiteet ovat onnistuneet.”

•

SAS–OSAAMISTA

SAS-osaajia Lappeenrannasta Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) opettaa tilastollista analyysiä ja toimintolaskentaa SAS-välineillä, joiden käyttöön perehtyy yliopiston kursseilla vuositasolla yli 200 opiskelijaa.

liopiston kauppatieteellinen tiedekunta siirtyi nelisen vuotta sitten tilastotieteen opetuksessa pelkästään SASohjelmistojen käyttöön saatuaan SASilta erittäin kilpailukykyisen tarjouksen. SASin hinnoittelumalli oli professori Kaisu Puumalaisen mukaan paljon järkevämpi kuin kilpailevalla toimittajalla, ja yksi ratkaiseva etu tarjouksessa oli myös se, että henkilökunnalle ja opiskelijoille saatiin kotikäyttölisenssit samaan hintaan. ”Lisäksi analyysimenetelmien valikoima oli monipuolisempi kuin aiemmin pitkään käyttämässämme ohjelmistossa”, hän kertoo. Samassa yhteydessä yliopiston tuotantotalouden koulutusohjelmassa siirryttiin toimintolaskennan opetuksessa SAS® Activity-Based Management -ratkaisuun. Aiemmin opetuksessa oli käytetty Orosta, jonka valmistajan ABC Technologiesin SAS osti jo vuosia sitten. Toimintolaskenta on yliopisto-opettaja Leena Tynnisen mukaan kustannusjohtamisen maisterivaiheen opintojen erittäin suosittu valinnainen kurssi, jonka käy vuosittain 35–40 opiskelijaa. ”Se on kokoava kurssi, joka vetää

Riikka Ali-Raatikainen (vas.) käytti Leena Tynnisen ohjauksessa SAS ABM:ää vasta toista kertaa toimintolaskentakurssin harjoituksissa, mutta piti sen käyttöä jo aika helppona, joskin rutiineja vaativana.

mukavasti yhteen kaikkea sitä, mitä on opittu laskennan peruskursseilla”, hän sanoo. Yksi tämän kevään kurssin opiskelijoista on teknologiayrittäjyyden maisteriohjelmaa suorittava Riikka Ali-Raatikainen. Hän valitsi kurssin, koska piti sitä hyödyllisenä niin opintojensa kuin jatkossa työelämänkin kannalta. Toimintolaskennan ideaan Ali-Raatikainen kertoo päässeensä hyvin sisään. Kurssiin kuuluvan harjoitustyönsä hän aikoo tehdä niin, että voi hyödyntää sitä kalustealan pienen perheyrityksensä toiminnassa. ”Toimintolaskennan avulla saadaan todelliset kustannukset kohdistettua yksittäisille tuotteille ja nähdään helpommin, mistä kustannukset oikeasti aiheutuvat”, hän perustelee.

Kilpailuetua työmarkkinoilla Kauppatieteissä SASia käytetään pakollisiin opintoihin kuuluvilla tilastotieteen peruskurssilla ja monimuuttujakurssilla sekä lisäksi ekonometrian ja rahoituksen

Kun opiskelijat ovat käyttäneet lopputöissään analytiikkaa, moni tuloksiin tyytyväinen yritys on Kaisu Puumalaisen mukaan innostunut keksimään analytiikalle lisää sovelluskohteita ja lopputyön tekijä on saanut yrityksestä työpaikan. ekonometrian kursseilla ja muutamilla englanninkielisten maisteriohjelmien analyysikursseilla. Pelkästään pakollisilla kursseilla SASiin perehtyy vuosittain 150–200 LUT:n kauppatieteiden opiskelijaa. Tilastollisen analyysin opetus kauppatieteissä on Puumalaisen mukaan otteeltaan soveltavaa ja painottuu eri menetelmien, mallien rakentamisen sekä analyysitulosten tulkinnan ja hyvyyden arvioinnin oppimiseen. Maisterivaiheen opinnoissa opiskelijoiden oletetaan jo osaavan soveltaa menetelmiä ja välineitä, joten he pääsevät tekemään analyysejä esimerkiksi suurista yrityksiltä saaduista aineistoista. ”On tärkeää, että analyysiosaaminen kulkee opintojen mukana viiden vuoden ajan maisteritutkintoon asti ja kytkeytyy vahvasti liike-elämän ja liiketalouden opiskeluun. Sitä kautta osaaminen tulee ehkä käytettyä hyödyksi myös työelämässä”, Puumalainen toteaa. Yritysmaailmassa on Puumalaisen ja Tynnisen mukaan kasvava tarve niin tilastolliselle analytiikalle kuin toimintolaskennalle, joten niiden opiskelu tuo opiskelijoille kilpailuetua työmarkkinoilla.

•

1/2012

SOTE–TOIMIALA

SAS investoi terveydenhuollon SAS investoi voimakkaasti jo ennestäänkin vahvaan osaamiseensa ja ratkaisuihinsa terveydenhuollon ja sosiaalitoimen analytiikassa niin globaalisti ja pohjoismaisen yhteistyön tasolla kuin myös Suomessa.

Kehittyneellä analytiikalla on Jaana Sinipuron mukaan länsimaissa yhä kriittisempi merkitys terveyshyötyjen saavuttamisessa. 22

1/2012

AS-analytiikalla on ollut vuosikymmenien ajan teollisuusstandardin asema lääketeollisuuden ja lääketurvallisuusviranomaisten parissa. Myös terveydenhuollon, life sciences -toimialan ja sosiaalitoimen analytiikassa SASilla on johtava asema. Investoinnit terveydenhuollon ja sosiaalitoimen (sote) analytiikkaan jatkuvat SASissa entistä voimakkaampina. Viime vuonna SAS perusti Center for Health Analytics and Insights -organisaation (CHAI), joka toimii terveydenhuoltoon ja life sciences -toimialaan liittyvän analytiikan tutkimuskeskuksena ja ajatushautomona SASin pääkonttorissa Caryssa. ”CHAIn tarkoituksena on auttaa toimialojen asiakasorganisaatioita kehittämään syvempää näkemystä terveydenhuollosta, tehokkuudesta ja omista asiakkaistaan”, SAS Institute Oy:n Senior Advisor Jaana Sinipuro kertoo. Erityisesti CHAI pyrkii hänen mukaansa mahdollistamaan terveysalan palveluita ja tuotteita tarjoavien organisaatioiden ja yritysten yhteistyön kehittyneen analytiikan innovatiivisessa hyödyntämisessä. Keskeisiä alueita CHAIn toiminnassa ovat näyttöön pohjautuva lääketiede (evidence-based medicine), kustannusten alentaminen, soveltava kliininen tutkimustyö sekä lukuisat asiakasanalytiikan osaalueet. CHAIn toimiala-asiantuntijat ja analyytikot kehittävät ja tekevät tunnetuksi edistyneen analytiikan mahdollisuuksia koko terveysalan ekosysteemissä. He tekevät toimialatutkimuksia, julkistavat parhaita käytäntöjä, harjoittavat yhteistyötä toimialan organisaatioiden johdon kanssa, kehittävät alalle innovatiivisia analyyttisiä sovelluksia ja aut-

tavat asiakkaita suunnittelemaan ja toteuttamaan analytiikan hyödyntämisen edellyttämiä muutoksia.

Pohjoismaille osaamiskeskus Aivan hiljattain SAS perusti Osloon pohjoismaisen Healthcare Center of Excellence -yksikön, joka vahvistaa SASin maaorganisaatioiden keskinäistä yhteistyötä Pohjoismaissa terveydenhuollon toimialalla. SASin terveydenhuoltoalan asiakkaat tekevät perinteisesti paljon yhteistyötä pohjoismaisella tasolla. Suomalaiset terveydenhuollon organisaatiot yleensä benchmarkkaavat itseään nimenomaan muihin Pohjoismaihin nähden. Kullakin Pohjoismaalla on terveydenhuollossa myös omat vahvuutensa, joista muut maat usein hakevat oppia. ”Uuden organisaatiomme kautta pystymme hyödyntämään paremmin SASin pohjoismaista osaamista ja tuomaan Suomeen entistä nopeammin uusia innovaatioita ja parhaita käytäntöjä muista Pohjoismaista”, Sinipuro toteaa. Esimerkiksi potilasturvallisuuteen liittyvä Global Trigger Tool -konsepti, jonka avulla etsitään potilaskertomuksista mahdollisiin haittatapahtumiin viittaavia avainsanoja, on Ruotsissa jo otettu rutiininomaiseen käyttöön. Suomessa asiaa on vasta tutkittu Tampereen yliopistollisen sairaalan neurokirurgian yksikön pilottihankkeessa, jossa SAS on ollut mukana. Tanskassa puolestaan terveydenhuollon kustannuslaskenta on kehittyneempää kuin Suomessa. Meillähän kuntia laskutetaan erikoissairaanhoidosta geneerisen DRG-luokittelun mukaisesti, jolloin laskutus ei pohjaudu todelli-

analytiikkaan siin, vaan luokittelun olettamiin kustannuksiin. Tanskassa sen sijaan käytetään johtamisen tukena toimintolaskentaa, joka perustuu toteutuneisiin kustannuksiin ja myös paljastaa, mistä toiminnoista ne syntyvät.

Länsimailla pitkälti samanlaiset haasteet Sinipuro osallistui helmikuussa Las Vegasissa Healthcare Information and Management Systems Societyn HIMSS12-konferenssiin, joka tänä vuonna keräsi maailman perinteisesti suurimpana terveydenhuollon it-tapahtumana jopa 37 000 osallistujaa. Terveydenhuollon haasteet Yhdysvalloissa ja muissa länsimaissa ovat pitkälti samansuuntaisia kuin Suomessa ja muissa Pohjoismaissa, minkä Sinipuron mukaan vahvisti myös tapahtuman laaja ohjelmasisältö. Yhdysvalloissa terveydenhuollon viimeaikaiset uudistukset siirtävät huomiota vakuutusyhtiöistä palveluntuottajien suuntaan ja korostavat ennakoivaa terveydenhuoltoa, terveyshyötyjä ja laadun parantamista. Selvää parantamisen tarvetta Yhdysvalloissa nähdään myös potilaiden tarpeiden ymmärtämisessä ja terveydenhuoltopalvelujen tarjoajien suorituskyvyn mittaamisessa, jotka molemmat edellyttävät useis-

sa eri järjestelmissä olevien tietojen yhdistämistä aiempaa laajemmin. Palveluntuottajilta edellytetään myös parempaa ymmärrystä väestön terveydentilasta ja sairastavuudesta. Esimerkiksi kroonisten tautien hoito vaatii entistä parempia ennakoivia keinoja, jotta kustannukset pysyvät kurissa. ”Terveyspalvelujen tuottajat muuttuvat yhä tietointensiivisemmiksi kaikista edellä mainituista syistä. Ne tarvitsevat reaktiivisen

sijasta ennakoivaa, proaktiivista analytiikkaa. Kaikki tämä avaa myös SAS-analytiikalle uusia mahdollisuuksia”, Sinipuro toteaa. SAS keskittyy hänen mukaansa terveydenhuollossa kliinisen toiminnan laadun parantamiseen, toimintojen tehostamiseen sekä taloudellisen suorituskyvyn parantamiseen. Vahvana ajurina terveydenhuoltoalan uudenlaiselle analyyttiselle kulttuurille toimii näyttöön pohjautuva lääketiede.

SAS oli mukana maailman suurimmassa terveydenhuollon it-tapahtumassa, HIMSS12 -konferenssissa Las Vegasissa helmikuussa.

•

Analytiikka parantaa potilasturvallisuutta Johtava terveydenhuollon laitteistojen, tietojärjestelmien ja ratkaisujen toimittaja GE Healthcare on perustanut potilasturvallisuusorganisaation (PSO), jonka kanssa yhteistyössä esimerkiksi johtavat amerikkalaiset sairaalat nykyisin raportoivat hoidon aikana potilaille sattuneista haittatapahtumista maan terveysviranomaisille. Raportointiin GE:llä on ratkaisu, jonka avulla sairaalat pystyvät koko-

amaan ja raportoimaan turvallisesti internetin yli tehokkaan analytiikan näkökulmasta riittävän yksityiskohtaista tietoa sekä varsinaisista haittatapahtumista että ”läheltä piti” -tapahtumista. Tiedot GE tallentaa SASiin ja myös analysoi ne SASilla. Palvelua käyttävillä sairaaloilla on pääsy tietokannan anonymisoituihin tietoihin, joista ne saavat valmiita ja räätälöitäviä raportteja.

”Erään sairaalan toimitusjohtaja sanoi meille, että hän on tullut riippuvaiseksi järjestelmästä. Se antaa hänen henkilöstölleen mahdollisuuden ryhtyä toimenpiteisiin tosiasioiden pohjalta”, kertoo GE Healthcaren Amerikan toimintojen aiempi President ja CEO Mark Vachon, joka ylennettiin koko GE:n kestävän kehityksen strategian Vice Presidentiksi.

•

1/2012

SOTE–TOIMIALA

Sote-toimiala tarvitsee analytiikkaa Sosiaalitoimen ja terveydenhuollon (sote) ajankohtaiset haasteet ovat Suomessakin sellaisia, että analytiikka auttaisi kuntia vastaamaan niihin. Sen osoittavat myös SASin kanssa tehdyt pilottihankkeet.

altakuntaa juuri nyt ehkä eniten puhuttava aihe on kuntauudistus, jonka valmistelua on julkisuudessa arvosteltu muun muassa siitä, että liikkeelle ei ole lähdetty sisältöasioista, vaan rakenteista. Myös palveluiden järjestämistä ja rahoitusta koskeva lainsäädännön uudistamistyö on käynnissä. Uudistusten pohjaksi ei ole käytettävissä kattavaa koottua tietoa olemassa olevista palveluista, niiden käytöstä ja kustannuksista, ei myöskään kuntalaisten erilaisista palvelutarpeista. Kaikki tiedot ovat pirstaleina sektorikohtaisissa järjestelmissä, joten niistä ei saada muodostettua koko-

naiskuvaa uudistustarpeiden perustaksi. Kuntauudistuksen yhteydessä puhutaan paljon työssäkäyntialueista, mutta ei palvelutuotantoalueista tai etäisyyksistä palveluihin. ”Sote-toimiala muodostaa noin 60 prosenttia kuntien budjetista. Sen vuoksi olisi loogista lähteä kuntauudistuksessakin liikkeelle sote-palvelujen uudistamisesta, jos kerran haetaan toiminnan tehostamista ja kustannussäästöjä”, SASin Senior Advisor Jaana Sinipuro toteaa.

Palveluja koko elämän varrelle SAS on Sinipuron mukaan käynyt monen kaupungin kanssa keskusteluja siitä, kuinka asioita voisi suunnitella ja johtaa kuntalaisten elämänkaaren näkökulmasta sen sijaan, että esimerkiksi opetustoimea, sosiaalitoimea ja terveystoimea nykyisin suunnitellaan erikseen. ”Kunnat voisi-

vat suunnitella palvelujaan sillä ajatuksella, että sama kuntalainen on elämänkaarensa eri vaiheissa alle kouluikäinen, koululainen, opiskelija, työelämässä ja eläkkeellä – ja tarvitsee jokaisessa elämänvaiheessaan tiettyjä erityispalveluja kunnaltaan.” Keskusteluissa on muun muassa pohdittu, päästäisiinkö nuorten syrjäytymiseen paremmin käsiksi, jos voitaisiin yhdistää opetustoimessa, sosiaalitoimessa ja terveystoimessa olevia tietoja nuoren mahdollisista ongelmista varhaisen puuttumisen tueksi. ”Nythän nuorten pahoinvoinnista ja syrjäytymisestä saadaan usein kiinni vasta, kun nuori saa ensimmäiset rikosrekisterimerkintänsä.” SASin yhdessä erään kunnan kanssa toteuttamassa pilottihankkeessa tavoitteena on kehittää lasten ja nuorten elämänkaaripalveluita ja saada uutta, tosiasioihin pohjautuvaa tietoa virkamiesjohdon ja poliitikkojen väliseen keskusteluun. Kunta haluaisi luoda analytiikan avulla eri rekistereiden tiedoista anonymisoidusti riskiprofiileita, joiden avulla ymmärrettäisiin nykyistä paremmin kiireellisiin huostaanottoihin liittyviä tekijöitä sekä sitä, minkälaisiin tapauksiin pystyttäisiin ajoissa puuttumaan ja näin välttämään raskaat ja pitkäkestoiset korjaavat palvelut.

SAS on toteuttanut muun muassa suomalaisten kuntien kanssa useita pilottihankkeita, joiden tulokset osoittavat, että analytiikalla voidaan saavuttaa merkittäviä tuloksia sosiaali- ja terveystoimen kehittämisessä ja johtamisessa. 24

1/2012

riskiryhmiin ja siten säästämään kustannuksia”, hän sanoo. Eräässä tutkimushankkeessa SAS toteutti pilotin, jonka tavoitteena on tukea kohderyhmäkohtaista palveluiden suunnittelua analysoimalla erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välisiä palveluketjuja yli 75-vuotiaiden vanhusten osalta käyttäen apuna yhdistettyjä sote-alueen tietoja. ”Analyyseissä havaittiin, että yli puolet potilaista oli turhaan lähetetty perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoidon puolelle, mistä aiheutuu kaupungeille kalliita erikoissairaanhoidon päiviä.”

Tietosuoja tuo monia haasteita Kunnan eri toimialojen tietojen yhdistely analytiikan pohjatiedoksi auttaisi Jaana Sinipuron mukaan tuottamaan olennaista uutta tietoa suunnittelun ja johtamisen tueksi.

Segmentoinnista kohdentamisapua Erään suurehkon kaupungin kanssa toteutetussa pilottihankkeessa arvioitiin SASin tuella, millaisia tietoja kunnan eri toimialojen perusjärjestelmissä on, mitä tietoja ehkä puuttuu ja miten tiedot olisivat yhdistettävissä johtamisen ja päätöksenteon tarpeisiin. Yhdistettyjen tietojen avulla hankkeessa analysoitiin, minkälaisia sote-palvelujen suurkuluttajia kaupungissa on ja minkälaiset tekijät johtavat palvelujen suurkulutukseen. Tavoitteena oli saada eväitä tiedolla johtamiseen sekä tarvelähtöisten palveluiden suunnitteluun. Avainasiakkuuksista ja asiakkaiden segmentoinnista puhuminen sote-puolella on Sinipuron mukaan myönteinen merkki siitä, että ollaan menossa oikeaan suuntaan sen sijaan, että kuntalaisia käsiteltäisiin edelleenkin yhtenä massana. ”Segmentoinnin avulla pystyttäisiin suuntaamaan toimenpiteitä ja resursseja

Yhteisenä haasteena edellä mainituissa pilottihankkeissa on ollut Sinipuron mukaan nykyinen tietosuojasäännöstö, joka hankaloittaa tai estää eri järjestelmien tietojen anonymisoidunkin yhdistämisen. Tai ainakaan säännöstöstä ei olemassa tulkintaa sille, miten tietoja saa yhdistää päätöksenteon ja johtamisen tarpeita silmällä pitäen. SAS on selvittänyt asiaa myös Tietosuojavaltuutetun toimiston kanssa, mutta toistaiseksi linjausta tietojen yhdistelystä ei ole olemassa, vaan asioita joudutaan ratkomaan tapauskohtaisesti. Onkin selvää, että tarvitaan myös lainsäädännöllisiä uudistuksia, jotka helpottaisivat analytiikan hyödyntämistä sote-palvelujen suunnittelussa ja johtamisessa. Hieman vaivaa näkemällä voidaan kuitenkin Sinipuron mukaan saada paljon aikaan myös yhdistelemättä tietoja henkilötasolla. Tämä nähtiin SASin pilottihankkeessa kolmen pohjoispohjanmaalaisen kunnan muodostaman peruspalvelukuntayhtymä Kallion kanssa. Hankkeessa pyrittiin optimoimaan päivähoito- ja vanhuspalveluita kuntayhtymän alueella käyttäen lähdeaineistona yksikkökohtaisia tilaus- ja resurssitaulukkotietoja. Analyysien avulla löytyi selviä optimointimahdollisuuksia.

•

Lääketieteen it:lle lahjoitusprofessuuri Teknologiateollisuus ry, Lääkäriliitto ja konsortio it-toimittajia ovat tehneet aloitteen lääketieteellisen tietotekniikan lahjoitusprofessuurin perustamisesta suomalaiseen yliopistoon. SAS toimii yrityskonsortiossa yhtenä hankkeen rahoittajana. Professuurilla halutaan Jaana Sinipuron mukaan muun muassa muokata lääkärikunnan teknologian hyödyntämistä

koskevia asenteita entistä myönteisempään suuntaan ja edistää yritysten yhteistyötä lääkäreiden kanssa. ”Tavoitteena on myös tehostaa tietotekniikan käyttöönottoa, osaamista ja käytettävyyttä terveydenhuollossa sekä edistää teollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta tärkeän toimintaympäristön kehittymistä”, hän jatkaa.

•

Tietomalli sote-alan tiedolla johtamiseen SASin Senior Advisor Hannu Ritvanen ja Jaana Sinipuro työstävät yhdessä näkemystä sote-alan toimintaa kuvaavaksi tietomalliksi. Työllään he haluavat korostaa tietoarkkitehtuurin tärkeätä roolia kokonaisarkkitehtuurityössä. Työssä hahmoteltu tietomalli koostuu yhdeksästä käsitteestä, joilla kuvataan koko sote-palvelujen toimiala ja tavoitteet lähtökohtana alan kohde, kansalainen. Näin Ritvanen ja Sinipuro haluavat helpottaa substanssitoimijoiden johdon ja ict-ammattilaisten välistä kommunikointia ja tuoda uuden näkökulman kokonaisarkkitehtuurikeskusteluun. Keskustelu sote-palvelujen uudistamisesta on Suomessa nimittäin keskittynyt lähinnä rakenteiden muuttamiseen, vaikka ensin pitäisi arvioida, mitä kansalaisten tarpeita ylimalkaan pitäisi tyydyttää ja millaisia palveluja siihen tarvitaan. Vastaavasti Suomessa keskustellaan paljon myös tarpeesta uudistaa terveyspalvelujen julkista rahoitusta. Tällöinkin olisi ensin ymmärrettävä, mitä palveluja pitää rahoittaa ja mikä on hyväksyttävä ja/tai vaadittava vähimmäispalvelutaso. Sen jälkeen on helpompi keskustella rahasta. Viimeistelyvaiheessa olevassa työssään Ritvanen ja Sinipuro näkevät, että uudistusten tavoitteena tulee olla sellaiset sote-palvelut, jotka rakentuvat kansalaisten tarpeille ja käsittelevät ihmistä kokonaisuutena. ”Esittelemme mallin, joka luo tiedolliset välineet tavoitteen toteutumisen varmistamiseen. Esittelemme näkemyksemme sellaisista tiedollisista työkaluista, joiden avulla kansalaisten tarpeesta johdetut sotepalvelut ja niiden keskeinen sisältö kyetään kuvaamaan ja joiden avulla toimintaa voidaan johtaa. Annamme työssämme myös konkreettisia esimerkkejä mallin soveltamisesta”, Sinipuro kertoo.

•

1/2012

MASTER DATA

Master Data Management on saatu kuulostamaan vaikealta asialta, mutta Jarno Lindqvistin mukaan se ei ole mitään rakettitiedettä. Alkuun pääsee helposti DataFluxin kevyellä MDM-ratkaisulla.

Bisnesetuja ydintietojen paremmalla hallinnalla Yrityksen ydintietojen hallinta (master data management, MDM) säästää virheellisten ja epäyhtenäisten tietojen aiheuttamilta kustannuksilta ja auttaa esimerkiksi muodostamaan asiakkaista kokonaiskuvan markkinoinnin ja lisämyynnin tehostamisen tueksi.

aster data on organisaatioiden ydintietoa, jota ne useimmiten tarvitsevat päivittäisessä toiminnassaan. Organisaatiosta riippuen se voi koskea asiakkaita, tuotteita, toimittajia, työntekijöitä, kotitalouksia, potilaita tai esimerkiksi kuntasektorilla asukkaita. Ydintietojen parempi hallinta herättää yhä enemmän kiinnostusta, koska se auttaa organisaatioita ratkaisemaan tiedonhallinnan tyypillisiä ongelmia ja välttämään monia niistä aiheutuvia riskejä. Yrityksissä on yleensä suuri joukko tahoja, jotka tuottavat ja hyödyntävät dataa ja myös lukuisia eri järjestelmiä, joihin dataa eri puolilta tuotetaan ja joista sitä haetaan eri tarkoituksiin. ”Yhtälö on aika monimutkainen, koska siinä on niin paljon liikkuvia osia. Lopputuloksena usein on, että data on pirstoutunut moniin eri järjestelmiin, se on

1/2012

epätäydellistä ja epäyhtenäistä ja sen laatu ei välttämättä ole riittävää”, SASin Business Advisor Jarno Lindqvist toteaa. Tällaisessa tilanteessa yrityksen tiedonhallintastrategia ei ehkä pahimmillaan anna enää tukea liiketoimintastrategialle, jolloin huonolaatuisen ja pirstoutuneen datan riskit saattavat realisoitua. Riskinä on esimerkiksi bisnesmahdollisuuksien hukkaaminen, koska asiakkaista on puutteellinen kokonaiskuva asiakastiedon ollessa pirstaleina useissa järjestelmissä. Voi myös olla, että pirstaleinen ja huonolaatuinen data ei täytä lainsäädännön vaatimuksia esimerkiksi auditoitavuuden kannalta. ”Yrityksen it-osaston riskinä puolestaan on toiminnan tehottomuus, kun resurssit sitoutuvat olemassa olevan ylläpitoon eikä resursseja jää toiminnan kehittämiseen. Siinä hukataan silloin kilpailukykyä.”

Lisää tehokkuutta moniin toimintoihin Ydintietojen hallinta auttaa esimerkiksi asiakastietojen osalta luomaan kokonaiskuvan asiakkaasta, kun eri järjestelmissä olevat asiakastiedot yhtenäistetään ja kootaan yhteen paikkaan. ”Kun asiakkaasta tiedetään nimen ja osoitteen lisäksi esimerkiksi ostohistoria, huoltohistoria ja laskutushistoria, voidaan paremmin optimoida kokonaisuus, jota hänelle kannattaa tarjota”, Lindqvist sanoo. Yhtälailla liiketoimintaan saadaan monenlaisia hyötyjä tuotteita, toimittajia ja/tai työntekijöitä koskevan ydintiedon hallinnalla. MDM edellyttää aina myös tiedon laadun parantamista, sillä tietoa eri lähteistä ei voida järkevästi yhdistää yhteen paikkaan, jos tiedon laatu ei ole riittävällä tasolla.

järjestelmien versiot. Määritelty sääntö voi muodostaa tiedoista parhaan ilmentymän myös yhdistelmänä eri lähdejärjestelmien versioista. Yhteen ehkä on kirjattu parhaimmalla tavalla asiakkaan nimi, toiseen osoite ja kolmanteen puhelinnumero. ”Tärkeintä on, että tiedoille annetaan MDM-avain, joka yksilöi tiedot MDMjärjestelmässä.” Myös lähdejärjestelmien avaimet säilytetään MDM-järjestelmässä, jotta asiakas voidaan tunnistaa eri lähdejärjestelmien ja MDM-järjestelmän kesken. Tämän jälkeen vaihtoehtoja on Lindqvistin mukaan useita. Tiedot voidaan yhtenäistää kaikissa lähdejärjestelmissä parhaan ilmentymän mukaisiksi tai tiedot voidaan kysyä aina MDM:stä, kun niitä tarvitaan eikä yritetäkään käyttää lähdejärjestelmien versioita. ”Näistä ääripäistä on myös erilaisia välimuotoja. Voidaan vaikka luoda uusien asiakkaiden tai tuotteiden tiedoista paras ilmentymä ensin suoraan MDM:ään, josta ne pusketaan muihin järjestelmiin.”

Kustannuksiakin säästyy, kun tiedot yhtenäistetään ja virheelliset tiedot ja duplikaatit poistetaan. Yhteen paikkaan koottua laadultaan hyvää master dataa on myös helpompi hyödyntää muissa ratkaisuissa, kuten asiakasanalytiikassa ja riskienhallinnassa. Se tehostaa toimintaa kautta linjan.

Tiedoista luodaan parhaat ilmentymät MDM on Lindqvistin mukaan puhtaimmillaan prosessi, jossa tuotetaan parhaita ilmentymiä (golden records) yrityksen datasta tilanteissa, joissa esimerkiksi asiakkaista on eri järjestelmissä päällekkäisiä ja hieman eri tavalla kirjattuja tietoja. Tyypillisesti esimerkiksi asiakkaan nimi ja osoite on kirjattu eri järjestelmiin hieman eri muodossa. Paras ilmentymä eri muodoista tuotetaan MDM:ssä yrityksen määrittelemien sääntöjen perusteella, ja sitä käytetään sen jälkeen kaikissa eri järjestelmissä. ”Silloin yrityksellä on yksi ja yhtenäinen versio ydintiedoistaan”, Lindqvist toteaa. MDM on hierarkkinen järjestelmä, joka rakentuu sovellusalueesta eli domainista, sen alla olevista entiteeteistä ja niiden alla olevista attribuuteista. Jos domain on asiakas, entiteettejä voisivat olla yritysasiakas ja yksityisasiakas ja niiden attribuutteja puolestaan asiakasnumero, katuosoite, kaupunki, postinumero ja puhelinnumero. Parhaaksi ilmentymäksi asiakastiedoista voidaan valita esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmässä käytetty versio, joka on erilainen kuin CRM-, online- ja DW-

30391-244 William

CRM

Online

ERP

Data Warehouse

1001

SASin tytäryhtiönä vuodesta 2000 toiminut DataFlux on erikoistunut tiedonlaadun ja ydintiedon hallinnan ratkaisuihin. Sillä on yli 2 400 asiakasta maailmanlaajuisesti. Gartnerin tiedonlaadun Magic Quadrant -nelikentässä DataFlux on leaders- ja visionaries-kenttien kärjessä. MDM:ssä on Lindqvistin mukaan oltava vahva tiedonlaadun alusta. DataFluxilla sellaisen muodostaa Data Management

First Name Middle

Cust. Id

Legacy

Kevyellä versiolla nopeasti liikkeelle

James

Cust. Id

First Name Middle

30391244

William

Cust. Id

First Name Middle

14239

Bubba

Cust. Id

First Name Middle

3721B

Willaim

Cust. Id

First Name Middle

30391-244 William

30391-244 30391244

14239

James

•

Last Name DOB

SSN

Sosulski

563-49-1234123 Oak St., Eves, IL 30319

04/12/39

Address

Last Name DOB

SSN

Sosulski

563491234 123 Oak St., Eves, IL

4-12-39

Last Name DOB

James

Platform (DMP), joka on yhtiön tiedonlaatu- ja MDM-ratkaisujen pohjana. Jos siis hankkii DataFluxin MDM:n, saa mukana myös täysimittaisen välineistön tiedonlaadun parantamiseen. ”DMP mahdollistaa kaikki tiedonlaadun kehitysvaiheet metadatan analysoinnista sekä datan profiloinnista, standardoinnista, integroinnista ja monitoroinnista aina datan rikastamiseen sekä parhaan ilmentymän valitsemiseen asti.” MDM:ää varten tarvitaan oikeastaan DMP:n lisäksi vain MDM Hub eli tietokannassa oleva tietomalli valmiine tauluineen, joihin kyseessä olevien lähdejärjestelmätietojen paras ilmentymä sekä MDMavain luodaan. DataFluxilla on MDM:n tekemiseen kaksi vaihtoehtoa, kevyempi versio Master Data Foundations (MDF) ja kattavampi enterprise-versio qMDM, joista molemmat sisältävät yhtiön tiedonlaadun alustan DMP:n. ”MDF on nopein ja helpoin tapa aloittaa ja kokeilla MDM:ää. Sen käyttö on mahdollista yhdellä työasemalla, ja se antaa äkkiä selkeän kuvan siitä, mitä täyden mittakaavan MDM voisi olla”, Lindqvist sanoo. Kevyestä MDF:stä on hyvä kasvupolku eteenpäin palvelinpohjaiseen qMDM:ään, jos ydintietojen hallintaa halutaan ryhtyä laajentamaan. qMDM sisältää monia lisäominaisuuksia, kuten selainpohjaisen Data Stewardin käyttöliittymän, workflow-ominaisuudet, mahdollisuuden linkityksiin eri domainien välille (tyyliin tuote →tiimi→sijainti) sekä monipuolisemmat mahdollisuudet hierarkioiden rakentamiseen.

SSN

Address BubbaJ@bubbagroup.com

April 12

Address

Last Name DOB

SSN

Corp.

56349123 3224 Pkwy G, Los Osos

April 12

Last Name DOB Sosulski

SSN

Address

04/12/1939 563-49-1234123 Oak St., Eves, IL 30319

3721B 30391-244 William James Sosulski 04/12/1939 563491234 123 Oak Street Eves

91403

MDM:ssä esimerkiksi eri lähdejärjestelmien epäyhtenäisistä asiakastiedoista luodaan alimmalla sarakkeella näkyvä paras ilmentymä (golden record), jota sitten käytetään aina, kun asiakastietoja yrityksessä tarvitaan. 1/2012

OFFICE–INTEGRAATIO

Analytiikka helposti MS Office -ympäristöön SASin liiketoimintaanalytiikan hyödyt saa nyt entistä helpommin, nopeammin ja edullisemmin käyttöön Microsoft Office -ympäristössä.

ntegroituminen Officeympäristöön helpottuu, koska SAS on koonnut perusteknologiansa, Enterprise Guiden, Add-in for MS Officen, SharePoint-integraation ja pari Access-tuotetta uudeksi SAS Office Analytics -paketiksi. Uudessa paketissa ei ole mitään turhaa, mutta siinä on kaikki, mitä tarvitaan liiketoiminta-analytiikan käyttöönottoon Officessa. Se soveltuu hinnoittelunsa puolesta myös pienille organisaatioille tai isommissa organisaatioissa vaikkapa vain osastotason käyttöön. Ty ö a s e maympäristössä SASia käyttäville ja SASpalvelinympäristössä ilman m e t a d at a - a rk k i t e h t u u r i a toimiville asiakkaille paketti tarjoaa hyvän tavan siirtyä modernimpaan palvelinpohjaiseen SAS-maailmaan. Useimmille SASia jo käyttäville asiakkaille Officepaketti antaa mahdollisuuden laajentaa analytiikan hyödyntämistä organisaatiossa. Uusille asiakkaille se puolestaan tarjoaa helpon ja nopean tavan aloittaa liiketoiminta-analytiikan SAS Office Analytics mahdollistaa SASanalytiikan hyödyntämisen kaikille tutuilla Microsoft Office -työkaluilla sekä tiedon jakamisen kaikille tarvitsijoille Outlookin tai SharePointin kautta.

1/2012

hyödyntäminen kaikille tutuilla Office-työkaluilla, joita paketti täydentää analytiikan voimalla.

Ajantasaista tietoa vähemmällä työllä SAS-analytiikan käyttäminen Office-ympäristössä tarjoaa olennaisia etuja, jotka muun muassa ratkaisevat monia Excel-käytön tyypillisiä ongelmia. Organisaatioon saadaan keskitetty ympäristö, jossa datat ja palvelut ovat yhdenmukaisina ja päivitettyinä kaikkien käyttäjien ulottuvilla kullekin määriteltyjen käyttöoikeuksien mukaisesti. Toistuvaisluonteisen Word-, Powerpoint- ja Excel-dokumenttien teon rutiiniosuudet tiedonhakuineen ja päivittämisineen voidaan SASin avulla pitkälti automatisoida. Se säästää valtavasti työtä, tehostaa ja nopeuttaa toimintaa sekä vähentää virheiden mahdollisuutta. Suurten tietoaineistojen käsittely Excelillä nopeutuu, kun raskas prosessointi tapahtuu SAS-palvelimella. SASin vääntö ei myöskään lopu, vaikka Excelissä suorituskyvyn rajat tulisivat jo vastaan. Analyysit ja raportit ovat helposti käytettävissä kaikissa Office-työkaluissa. Raportit voidaan jaella SharePointin tai Outlookin kautta automaattisesti päivittyvinä dokumentteina, joista käyttäjät saavat aina ajantasaista ja kaikille yhdenmukaista tietoa.

Asennus ja start up saatavilla palveluna Jotta asiakkaat saisivat Office Analyticsin käyttöön hyvin helposti, SAS tarjoaa sille laitteisto-

suosituksen sisältävän asennuspalvelun kiinteään hintaan. Ja jotta paketin käyttö lähtisi hyvin liikkeelle, saatavilla on myös vakioitu start up -palvelu, jota tarjoavat SAS sekä kumppaniyritykset Accenture, Aureolis, Avarea, Logica ja Numos. Start up -palvelussa asiakkaat voivat määritellä yhden tietolähteen sekä siitä tehtävän poiminnan ja analyysin, jonka palveluntarjoaja toteuttaa kädestä pitäen yhdessä asiakkaan kanssa. Office Analytics integroidaan tietolähteeseen esimerkiksi ODBC-rajapinnan kautta. Poiminta ja analyysi tehdään Enterprise Guidella. Asiakkaalle myös näytetään, miten tietolähteestä voidaan hakea tietoa Exceliin ja miten Excelissä tehdään tiedoista jokin valmisraportti tai analyysi. Asiakas oppii start uppalvelussa myös sen, miten SASissa syntynyt analyysi on käytettävissä Excelissä, Powerpointissa ja Wordissä. Lisäksi analyysi viedään organisaatiolle jaeltavaksi Sharepontiin ja/ tai Outlookiin. Sanalla sanoen start up -palvelussa toteutetaan Office Analyticsin käyttöön liittyvä kattava esimerkkitapaus, jonka pohjalta asiakkaan on helppo aloittaa ratkaisun käyttö ja saada siitä nopeita hyötyjä. Koska SASia käytetään Office Analytics -paketin avulla Microsoftin tutuilla työvälineillä, joihin paketti tuo vain muutaman nappulan lisää, loppukäyttäjien on erittäin helppo oppia analytiikan käyttö. Organisaation pääkäyttäjille sekä keskitettyjen palveluiden ja analyysien tekijöille SAS järjestää 18. huhtikuuta yhden päivän koulutuskurssin Add-in for MS Officesta ja Enterprise Guidesta.

•

HIGH–PERFORMANCE Uuden Visual Analytics Explorer -käyttöliittymän avulla SASin huippunopean analytiikan tuloksia voi tarkastella helposti hyvin visuaalisessa muodossa.

Analytiikka nopeutuu kokonaan uudelle tasolle

AS ® High-Performance Analytics tarjoaa uusiin suuren laskentatehon teknologioihin perustuvan alustan huikeasti aiempaa nopeammalle analytiikalle, joka auttaa yrityksiä löytämään arvokkaimman tiedon datamassoista hetkessä ja tekemään oikeita päätöksiä nopeammin. Kertaluokkaa paremman laskentatehon analytiikassa mahdollistavat kolme SASin hyödyntämää teknologia: hajautettu verkkolaskenta (grid computing), tietokannassa tapahtuva tiedonkäsittely (indatabase processing) ja muistissa tehtävä analysointi (in-memory analytics). Hajautetussa laskennassa laskentatehtävä pilkotaan osiin ja tiedonkäsittely tapahtuu usealla laitteella rinnakkain. Tämä nopeuttaa laskentaa dramaattisesti ja auttaa hyödyntämään laiteresursseja maksimaalisen tehokkaasti. Tietokannassa tapahtuva raskas peruslaskenta puolestaan vähentää paljon aikaa vievää suurten datamassojen liikuttelua kannan ja SASin välillä. Järeän tietokantapalvelimen vapaa kapasiteetti saadaan tehokäyttöön, ja SASiin viedään analysoitavaksi jalostetumpaa dataa. Suoraan muistissa tehtävissä analyyseissä prosessointiaika putoaa perinteiseen verrattuna ratkaisevasti, etenkin kun laskenta vieläpä hajautetaan useiden palvelinten muistiin. Tarpeista riippuen yritys voi hyödyntää yhtä, kahta tai kaikkia kolmea näistä SASin tarjoamista suuren laskentatehon teknolo-

gioista. Ne eivät ole poissulkevia, mutta eivät myöskään vaadi toisiaan.

Vahvaa kilpailuetua nopeilla päätöksillä Muun muassa isot tietokantatoimittajat tarjoavat nykyisin suuriin datamassoihin tukehtuvien relaatiokantojen tilalla uusia DW Appliance -ratkaisuja. Ne mahdollistavat entistä nopeammat kyselyt ja peruutuspeiliin katsovan perinteisen raportoinnin nopeuttamisen. Myös SASin High-Performance-teknologia tietenkin mahdollistaa samat asiat, mutta erottavana tekijänä SASilla ovat huippuunsa kehitetyt analytiikkaratkaisut, jotka hyödyntävät uutta, suuren laskentatehon teknologia-alustaa. SAS myös tuo ilmiömäisesti nopeutuneen analytiikan eri toimialoille tarkoitettuihin liiketoimintaratkaisuihinsa, joista asiakkaat saavat ihan eri luokan hyötyjä kuin pelkästä raportoinnin nopeutumisesta. Kun erilaisia analyysejä, mallinnuksia ja skenaarioita voidaan ajaa päivien ja tuntien sijasta muutamissa sekunneissa tai minuuteissa, liiketoiminta pystyy nopeuttamaan myös päätöksentekoa olennaisesti. Tiukassa kilpailutilanteessa se saattaa tarjota ratkaisevan edun. Laskennan nopeutuminen mahdollistaa myös kokonaan uudentyyppiset analyysit, joille ei aiemmin olisi ollut liiketoiminnassa käyttöä, koska niiden ajaminen olisi

vienyt päiviä, viikkoja tai kuukausia. Nopeuden ansiosta todella suuriakaan datamassoja ei tarvitse enää analysoida otoksen pohjalta, vaan analyysiin voidaan käyttää koko aineistoa, mikä luonnollisesti parantaa tulosten tarkkuutta. Uuden teknologian ansiosta voidaan myös ajaa muutamassa minuutissa yhden sijasta monta eri mallia ja valita kyseiseen dataan parhaiten soveltuneen mallin tulokset päätöksenteon pohjaksi. Tähän asti on suurten datamassojen analysoinnissa jouduttu kenties tyytymään vain yhden mallin käyttöön, koska sen ajaminen on kestänyt niin kauan. Kun ajot kestävät vain sekunteja tai minuutteja, voidaan myös ajaa malleja läpi useita kertoja päivässä sitä mukaa, kun uutta dataa tulee järjestelmiin. Päätöksenteko voi tällöin perustua esimerkiksi lähes reaaliaikaisen datan pohjalta tehtyihin ennusteisiin.

Loppukäyttäjille tieto visuaalisesti SASin in-memory-tietokannan päälle on juuri julkistettu uusi SAS® Visual Analytics Explorer -käyttöliittymä. Sen avulla liiketoiminnan loppukäyttäjät saavat nopean high-performance-analytiikan tulokset käyttöönsä selkeässä, helpossa ja erittäin visuaalisessa muodossa. Käyttöliittymässä voi nopeasti vaihtaa näkökulmia dataan, porautua siihen syvemmälle ja pyöritellä dataa hyvin monipuolisin menetelmin.

•

1/2012

UUTISIA

Verkkomainonnan hallintaan ja myyntiin ratkaisu SAS on täydentänyt laajaa markkinointiratkaisujensa valikoimaa ostamalla verkkomainonnan myyntiin ja hallintaan pilvipalveluna kokonaisratkaisua tarjoavan aiMatch-yrityksen. aiMatchin ratkaisulla mediatalot ja muut verkkomainostilaa myyvät yritykset pystyvät hallitsemaan koko myyntiprosessia tilausten käsittelystä myynnin monipuoliseen raportointiin ja ennustamiseen asti. Ratkaisun avulla hallitaan mainospaikkoja ja mainostilaa kaikilla yrityksen verkkosivustoilla sekä hoidetaan bannerimainosten fyysinen sijoittaminen verkkosivuille. Ratkaisu soveltuu mainostilan myyntiin ja hallintaan myös muissa digitaalisissa kanavissa, kuten verkkopeleissä, mobiililaitteissa, videoissa ja julkisilla paikoilla olevissa mainosnäyttötauluissa. Yhdessä SAS-analytiikan kanssa aiMatchin teknologia auttaa yrityksiä maksimoimaan tulot digitaalisen mainostilan myynnistä. SAS aikoo täydentää ratkaisua ominaisuuksilla, jotka tukevat myös mainostajia ja mainostoimistoja digitaalisessa mainonnassa.

•

YHTEYSTIEDOT Mikäli osoitetietosi tai muut tie tomme sinusta eivät ole ajan tasalla, voit ilmoittaa muutokset meille suomalaisten kotisivujemme kautta. Jos olet uusi lukija ja haluat tilata lehden, se onnistuu myös siel lä. Voit samalla yksilöidä aiheet, joista olet kiinnostunut. Näin vältät saamasta turhaa postia ja saat vain tietoa, jolle sinulla on käyttöä. Lomakkeen löydät osoitteesta www.sas.com/fi kohdasta ”Yhteystiedot”.

Palautetta! Lehden kuin lehden tärkein tehtävä on puhutella lukijoitaan. Se edellyttää, että

2/2011

Folksam hoitaa Solvenssi II -asiat SASilla

Maaliskuussa SAS Aamutorilla esiteltiin EG:tä controllereille.

SAS Aamutori kahdesti kuussa SAS järjestää kahdesti kuukaudessa kaikille avoimen SAS Aamutori-tilaisuuden, jossa voi tutustua leppoisasti aamiaisen saattelemana SAS-työkaluihin. Pääsääntöisesti Aamutori järjestetään joka toinen perjantai kello 8.30–10.00 Innopoli 2:ssa. Ilmoittautua ei tarvitse, mutta sen voi tehdä osoitteeseen asiakas@sas.com. Loppukevään aiheita ovat SAS Enterprise Guide koodareille (13.4.), Data Quality ja MDM (20.4.), SAS BI Dashboard (11.5,), SAS Add-in for MS Office (25.5.), SAS Enterprise Guide controllereille (8.6.) ja Analytiikan visualisointi (29.6.).

lehdessä käsitellään aiheita, jotka ovat kiinnostavia ja joista on hyötyä. Jotta voisimme paremmin palvella sinua ja sinun tarpeitasi, tarvitsemme palautettasi lehden sisällöstä. Kaikki kommentit, niin juttuideat kuin tiukka kritiikkikin, ovat lämpimästi tervetulleita. Lähetä postia päätoimittajalle osoitteeseen: saara.saalamo@sas.com. Palkitsemme kunkin numeron parhaan kehitysidean yllätyslahjalla.

SAS-Tietoa Suomenkieliset kotisivut www.sas.com/fi tek.sas Suomenkielinen sähköinen uutiskirje kaikille SASia työssään hyödyntäville. Tilaukset:

•

luomalla oma SAS-profiili osoitteessa www.sas.com/ profile.

Kansainväliset kotisivut www.sas.com

Sähköinen tukikeskus Palvelupyynnöt, Hot Fixit, FAQ, vinkit ym. http:// support.sas.com sascom-asiakaslehti Kansainvälinen asiakaslehti. Tilaukset: www.sas.com/ news/sascom. e-Newsletters Valittavana laaja valikoima eri aihealueita käsitteleviä sähköisiä uutiskirjeitä, kuten esim. liiketoimintaa, teknologiaa, koulutusta, vähittäiskauppaa, finanssipalveluja, tai akatemiaohjelmaa käsitteleviä uutiskirjeitä. Tutustu ja tilaa: www. sas.com/news/newsletter.

Ruotsin suurimpiin vakuutusyhtiöihin kuuluva Folksam on valinnut SAS® Risk Management for Insurance -ratkaisun (RMfI) Solvenssi II -säännösten toteuttamisen tueksi. Ratkaisua se aikoo käyttää koko konsernissa raportointivaatimusten täyttämiseen. Yhtiön tavoitteena oli hankkia ratkaisu, jonka avulla se voi suurelta osin automatisoida raporttien ja laskelmien tekemisen sekä tarvittaessa toisintaa jo ajettuja raportteja, joita Solvenssi II edellyttää. RMfI tukee muun muassa analyysien auditoitavuutta ja jäljitettävyyttä sekä mahdollistaa säännöstön vaatiman dokumentaation. Aluksi Folksam tulee käyttämään ratkaisua ensisijaisesti Solvenssi II:n Pilari III:n mukaiseen viranomaisraportointiin ja Pilari I:n mukaiseen standardimenetelmin tehtävään vakavaraisuuslaskentaan. Joiltakin osin yhtiö aikoo käyttää SAS-ratkaisua myös Pilari II:n mukaisen oman riskiarvion tekemiseen eli niin sanottuun ORSA-raportointiin. Solvenssi II -sääntelyn keskeisenä tarkoituksena on parantaa vakuutusyhtiöiden riskienhallintaa sekä turvata vakuutuksenottajia ja heidän rahojaan. ”Olemme tyytyväisiä, että olemme löytäneet ratkaisun, jonka avulla voimme täyttää laskennan ja raportoinnin vaatimukset. Koska olemme asiakkaiden omistama vakuutusyhtiö, olemme sitoutuneet tekemään asioita, jotka ovat tärkeitä ja tuovat lisäarvoa asiakkaillemme”, talousjohtaja Catrina Ingelstam toteaa. Folksamin vakuutusmaksutulo on vuositasolla 30 miljardia kruunua, sillä on noin neljä miljoonaa asiakasta ja se tekee vuosittain noin 600 000 korvauspäätöstä. Yhtiön sijoituspääoma on noin 280 miljardia kruunua. Solvenssi II astuu täysin voimaan tammikuussa 2014, mutta jo sitä ennen vakuutusyhtiöt joutuvat raportoimaan uusien sääntöjen mukaisesti.

•

THE PREMIER BUSINESS LEADERSHIP SERIES

Premier Speakers. Premier Audience. Premier Leadership. Innovate. Optimize. Transform. The Premier Business Leadership Series is an exclusive, invitation-only event for senior executives from public and private organizations. This unique learning and networking experience has carefully curated content with an eye on competing in a global business environment. Attendees experience: •

High-caliber presentations on the most current trends.

•

Discussions addressing the challenges of leadership.

•

Sessions for sharing specific business issues.

2012 Locations Amsterdam · May 8 – 9 Las Vegas · October 9 – 11

sas.com/theseries

SAS and all other SAS Institute Inc. product or service names are registered trademarks or trademarks of SAS Institute Inc. in the USA and other countries. ® indicates USA registration. Other brand and product names are trademarks of their respective companies. © 2012 SAS Institute Inc. All rights reserved. S85393US.0212