Satikka 4 2017

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N JÄSENLEHTI

www.satakunnaninsinoorit.fi

Liiton varapuheenjohtaja Stig Landén toi terveiset piirin kokoukselle Porissa

4/2017

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N HALLITUS 2017

Markku Uusitalo Puheenjohtaja

Mika Hietikko Varapuheenjohtaja

Timo Seppänen Taloudenhoitaja

Jari Vihervirta Tiedottaja

Mikko Vettenranta

0400 225 268 markku.uusitalo@ satakunnaninsinoorit.fi

040 591 5555 mika.hietikko@ satakunnaninsinoorit.fi

040 547 8038 thjseppanen@gmail.com

044 739 1395 jvihervirta@gmail.com

045 634 2553 mikkovet@gmail.com

Jani Välimaa

Minna Suominen

Pasi Nokelainen

Maiju Mikkonen Opiskelijajäsen

Tuomas Saarnilahti Opiskelijajäsen

044 302 7528 jani.valimaa@ satakunnaninsinoorit.fi

044 744 3952 minnsuom@gmail.com

050 408 3131 pasi.nokelainen@ gmail.com

044 340 6189 maiju.mikkonen@ student.samk.fi

tuomas.saarnilahti@ student.samk.fi

SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY:N VALTUUSTO Puheenjohtaja: Riku Laine | Varapuheenjohtaja: Jenni Huhtapelto PAIKALLISYHDISTYSTEN PUHEENJOHTAJAT Ala-Satakunnan Insinöörit: Reijo Vuorio, reijovuo@hotmail.com Porin Insinöörit: Jenni Huhtapelto, jenni.huhtapelto@gmail.com Rauman Insinöörit: Mikko Vettenranta, mikkovet@gmail.com Pia Luovula Toimistosihteeri

Timo Ruoko Kenttäpäällikkö IL

02 641 4131 sati@ satakunnaninsinoorit.fi

0201 801 856 timo.ruoko@ilry.fi

SATIn toimisto Isolinnankatu 24, 5 krs 28100 PORI puh. (02) 641 4131, faksi (02) 641 4313 sati@satakunnaninsinoorit.fi www.satakunnaninsinoorit.fi

EDUSTUKSET INSINÖÖRILIITTO IL RY:SSÄ Hallituksen jäsen: Jari Vihervirta Yrittäjien valiokunnan jäsen: Pasi Nokelainen Järjestövaliokunnan jäsen: Mika Hietikko Koulutus ja elinkeinopolittisen valiokunnan jäsen: Jarkko Myllyniemi Insinööri-lehden toimitusneuvoston puheenjohtaja: Jari Vihervirta

SATAKUNNAN INSINÖÖRIEN TIEDOTUSLEHTI - SATIKKA Päätoimittaja: Jari Vihervirta Taitto: Jari Vihervirta Toimitussihteeri: Pia Luovula Toimittaja: Jenni Huhtapelto Painopaikka: Brand ID Oy Pori Painos: 2500 kpl Julkaisija: Satakunnan Insinöörit ry ISSN: 1235-4244 Ilmestyminen: 4 kertaa vuodessa

4/2017 Kannen kuva: Jari Vihervirta - Stig Landén Insinööriliiton Länsi-Suomen piirin kokouksessa Porissa.

6 16

8

Pääkirjoitus

4

Puheenjohtajan tervehdys

5

Paikallishistoriaa opiskelemassa

6

Varjonyrkkeilyä Porin aamussa

8

Oluita jouluun

10

Jäsenlounas Hiittenharjulla

11

Insinööriliitto julkisella sektorilla

12

100 tapaa

14

Piirin syyskokous

16

IL:n asiamiehen palsta: Painopisteenä jäsenkehitys

17

Tervehdys Rauman kampukselta

18

Pieteetillä peruskorjattu Porin Teatteri

20

Kun painui päät muun kansan, maan

23

Sähköinen näköislehti luettavissa: www.satakunnaninsinoorit.fi/satikka/nakoislehti

Pääkirjoitus

Tämän pääkirjoituksen myötä valmistuu taas yksi Satikan vuosikerta. Kyseessä on nykymuotoisen Satikan kolmaskymmenes vuosikerta. Pitkä historia on siis takana. Tätä vuoden viimeistä numeroa oli todella ilo tehdä, kun laadukasta sisältöä oli tarjolla runsaasti. Ilahduttavaa on myös se, että ensi vuoden kaksi ensimmäistä lehteä on jo melko pitkälle suunniteltu. Lukijoiden palautteet ja juttuvinkit ovat todella arvokkaita. Toivonkin, että lähetätte kommenttejanne lehdestä esimerkiksi sähköpostilla sati@satakunnaninsinoorit.fi. Ainoastaan saadun palautteen perusteella pystymme kehittämään lehteä edelleen. Jos taas mieluummin ottaisit SATIn viestintää vastaan jossain muussa formaatissa kuin painetun lehden muodossa, kuulemme mielellämme kommentteja myös siitä.

Tämän vuoden lehdissä on pidetty esillä sata vuotta täyttävää itsenäistä Suomea. Tässä numerossa käydään läpi viimeiset vinkit satavuotiaan Suomen juhlistamiseksi. Lisäksi lehdestä löytyy juttu jääkäreistä.

Pääkirjoituksen taustalla oleva kuva sopii osaltaan hyvin Suomi 100 -teemaan. Kuva on otettu heinäkuun loppupuolella Turun Iso-Heikkilässä avautuneessa Sa-Int Maanpuolustusmuseossa. Museossa on nähtävillä niin sisällis-, talvi kuin jatkosodan esineitä. Museon erikoisuutena on se, että esineisiin saa myös koskea. Kannattaa poiketa, jos aihe kiinnostaa ja kulku sattuun Turun seudulle.

Syksy on kiireistä aikaa kokousrintamalla. Insinööriliiton Länsi-Suomen piirin kokouksen kuulumiset on luettavissa tästä lehdestä. Satakunnan Insinöörien valtuuston syyskokous on tätä kirjoittaessa vielä edessä. Samoin Insinööriliiton edustajakokous. Insinööriopiskelijaliitton sen sijaan on ehtinyt liittokokouksensa jo pitää. Insinööriopiskelijaliiton hallituksessa tulee ensi vuonna olemaan vahva satakuntalainen edustus. Hallitukseen on nimittäin valittu Karam Al-Murani Porin Insinööriopiskelijoista ja Tuomas Saarnilahti Rauman Insinööriopiskelijoista. Onnea molemmille!

Työmarkkina-asioita on loppukesän ja syksyn mittaan käsitelty eri medioissa ahkerasti. Insinööriliiton jäsenien kannalta oleellista on se, että Ylemmät Toimihenkilöt YTN: n hallitus on hyväksynyt neuvottelutulokset uudeksi työehtosopimukseksi teknologiateollisuuteen, suunnittelu- ja konsulttialalle ja kemianteollisuuteen. Hyväksyttyjen sopimusten piirissä on noin 120 000 ylempää toimihenkilöä.

Sopimukset nostavat ansioita 3,2 prosentilla kahden vuoden aikana. Palkkaratkaisut neuvotellaan lähtökohtaisesti paikallisesti. Jos paikallisia ratkaisuja ei synny, sopimukset sisältävät sekä yleiskorotuksen että työnantajan jakaman erän liittojen sopimalla tavalla.

Hyvää ja rauhallista joulunaikaa sekä vielä parempaa tulevaa vuotta kaikille!

Jari Vihervirta Päätoimittaja

4

Satikka 4/2017

Puheenjohtajan tervehdys

Aloitan tämän tervehdyksen Mediapolitikoinnin väliaikaraportilla ja tarina tulee suoraan USA:n ja Venäjän päämiesten tapaamisesta Vietnamissa. En vieläkään jaksa uskoa miten tämä tarina voi jatkua näinkin pitkään ja twitterin käyttö maan johdossa saa amerikkalaiset uskomaan, että tämä on maan eduksi. Viime kerralla mainitsin hyvät Suomi – USA suhteet.

Nämä suhteet jatkuvat ja tätä tarinaa kirjoittaessani alkaa meriteollisuuden kauppavaltuuskunnan matka Amerikkaan ja siihen liittyy suomalaisen laivanrakennuksen ja arktisen osaamisen yhteistyön syventäminen ja tavoitteena saada ensimmäinen yhdessä tehty jäänmurtajaprojekti liikkeelle.

IL:n uuden strategian laatimista ja kohta sen jalkauttamisesta, haluan lausua oman käsityksen sen tärkeydestä.

Strategiamme on: Olemme insinöörien ja tekniikan alan ammattilaisten johtava edunvalvoja ja ohittamaton yhteistyökumppani. Jäsentemme työtä, ammattitaitoa ja koulutusta arvostetaan. Tuotamme korkeatasoisia palveluita jäsenyyden kaikkiin vaiheisiin. Rohkeat avauksemme ja toimintamme perustuvat tutkittuun tietoon.

Näistä strategiamme perussanoista on meidän kaikkien jäsenten hyvä lähteä kehittämään insinöörien tulevaisuutta Suomessa ja omilla paikkakunnilla. Suomi tarvitsee tekniikanalan ammattilaisia tulevaisuudessa aina vain lisää.

Meidän on pidettävä huolta, että ammattikorkeakouluista valmistuvat nuoret insinöörit ovat saaneet oppinsa reaalimaailmaan sopivana ja heistä on Suomen teollisuudelle ja yhteiskunnalle oikeasti hyötyä. Meillä ei ole varaa kouluttaa insinöörejä työttömiksi. Joten pidetään yhdessä huoli koulutuksen laadusta ja määrästä, että molemmat toteutuisivat.

Luin lehtiartikkelin, jossa kampaamoalan yrittäjä kertoi, että hän ei kohta enää voi ottaa harjoittelijoita ammattikoulusta, koska opiskelijat eivät osaa tehdä ammattiinsa liittyvää työtä vaan yrittäjän pitää olla kokoajan opettamassa tai neuvomassa. Itse aloin miettiä, että onneksi meillä ei vielä telakalla insinööriopiskelijoilla tai -harjoittelijoilla ole asiat näin huonosti.

Mutta jos seuraa alamme lehtien kirjoituksia ja kommentteja niin opettajilta kuin oppilailta, tämä on myös meillä tulevaisuudessa totta, jos opiskelua siirretään kokoajan ns. etäluentoihin ja omatoimiseen opiskeluun. Kyllä mielestäni parasta opiskelua on se, kun opettaja opettaa ja oppilas opettelee ja sitten lopussa on koe, että oletko oppinut mitään. Ja tätä opettelua pitää jatkaa kunnes olet oppinut. Opetteluun kuuluu myös oman ammattiin liittyvät harjoittelut lomien aikana. Tähän opiskelun laatuasiaan on varmaan paras käsitys IOL:n puheenjohtajalla, joten kysyn häneltä tätä seuraavalla tapaamisellamme.

Marraskuun jäsenetu on Vapaa-ajan vakuutukset. Tiesitkö, että Insinööriliitto on vakuuttanut jäsenensä liittovakuutuksella, joka turvaa kattavasti myös vapaa-aikaa. Tutustu vakuutuksiin ja varmista, ettet maksa turhaan tuplavakuutuksista. Katso lisää osoitteessa www.ilry.fi/kuukauden-etu.

Ja lopuksi, hyvää loppuvuotta ja rauhallista Joulun ja Uuden Vuoden aikaa! Nähdään SATIn tapatumissa.

Markku Uusitalo Puheenjohtaja

Satikka 4/2017

5

Paikallishistoriaa

opiskelemassa

6

Satikka 4/2017

Ala-Satakunnan Insinöörit järjesti SATIn Syyskauden avajaiset tänä syksynä Euran kunnan Panelian kylässä. Kohteina olivat Wanha Sähkölaitos, jossa toimii kolmen eri yrittäjän yhteinen myymälä, Panelian kylän ylpeys toimiva Rivimylly ja tilausravintola Villa Pellava, jonka herkullisesta tarjoiluista pääsimme nauttimaan.

Ainutlaatuinen vesistöalue Kaikille mukanaolijoille tuli varmasti selväksi, miten ainutlaatuinen on Satakunnan Kokemäenjoen vesistöalue. Panelian kylässä on ollut asutusta jo 5000 vuoden ajan.

Panelian kylä on erittäin tunnettu röykkiöhaudoistaan. Tästä hyvänä esimerkkinä Kuninkaan hauta, Pohjoismaiden suurin hautaröykkiö.

Panelian historia on erittäin vaihderikas, esimerkiksi 1800-luvun loppupuolella Panelian keskustan tontit olivat täynnä asuin- ja navettarakennuksia sekä pieniä ulkorakennuksia, että Paneliaan alettiin kutsumaan tällöin kaupungiksi.

Paneliassa toimii Paneliankosken Voima Oy ja sen voimalaitos Paneliassa. Putouskorkeus on 6,16 m ja pystyturbiini, jonka nimellisteho on 368 kW.

Satikka 4/2017

Panelian rivimylly Panelian rivimyllyn rakentaminen aloitettiin 1850-luvulla. Se on edelleen melkein alkuperäisessä muodossaan lukuun ottamatta ns. myllykamareita. Myllyillä oli omat nimensä ja osakkaansa, jotka muodostivat myllylahkon ja hallitsivat myllyjään. Myllyjen nimet olivat Prunnimylly, Keskimylly, Maamylly ja Rantoomylly.

Rantoomyllyn vesiportti ei ollut linjassa toisten myllyjen kanssa vaan joen uoman suuntainen. Myllyt olivat yhden kiviparin vesiratasmyllyjä. Myllyjen tekniikan kehittäminen ja muuntaminen vekselimyllyiksi aloitettiin Maamyllystä vuonna 1882.

Vekselimyllyissä voitiin vaihtolaitteiden avulla käyttää samanaikaisesti kolme kiviparia. Prunnimyllyyn asennettiin vuonna 1887 sihtijauhojen valmistuslaitteet.

Ammattimylläreitä on Panelian rivimyllyssä toiminut vain kymmenisen kappaletta, sillä talolliset hoitivat myllytykset itse.

Panelian sähkölaitoksen rakentamisen johdosta 1920-luvun alussa myllyt menettivät vesivoimansa, jolloin ne sähköistettiin. Lopullisesti myllytoiminta päättyi Paneliassa 1970-luvulla. Rivimylly on vuodesta 1987 ollut kotiseutuyhdistyksen omistuksessa.

Myllystä on kunnostettu toimintakuntoon

Rantoomyllyn kaksi kiviparia ja masiini (ryynikone) sähkökäyttöisiksi. Prunnimyllyssä toimii vesivoimalla yksi kivipari.

Perinteistä ohjelmaa Syyskaudenavajaisten vakio-ohjelmaan kuuluu perinteinen tietokilpailu ja sen erikoiset säännöt: Hyvin lahjustaneet ja pärstäkertoimeltaan miellyttävät palkitaan jotenkin joskus myöhemmin jossain kekkereissä. Tuomaristo vääristelee tulokset haluamallaan tavalla. Ja kysyjä on kaikesta vastuusta vapaa.

Tänä vuonna paikalle tulleet 17 henkilö saivat kokea illan isännän Markku Uusitalon visaiset kysymykset ja haastavan pistelaskun jälkeen voittajiski selvisivät: Naiset: Seija Miettinen, miehet: Timo Kalliopää ja perhesarjan voitto meni Seppo ja Aija Sutelalle. Seppo sai täten Ala-Satakunnan kiertopalkinnon vuodeksi koristamaan kotiaan. Onnittelut voittajille ja kiitos mukana olleille. Tervetuloa mukaan ensi vuonna. Ehdotuksia saatiin esim. Upseerikerho Säkylä ja Emil Cedercreutzin museo.

Teksti: Markku Uusitalo Kuvat: Timo Kallionpää

7

Paikallinen sopiminen houkutteli Porin Suomalaiselle Klubille viitisen kymmentä kuulijaa.

Varjonyrkkeilyä paikallisesta Työmarkkinoilla liikutaan kohti lisääntyvää paikallista sopimista, mutta miten? Toiset uskovat hitaan kiiruhtamisen viisauteen, toiset viittä vaille vallankumoukseen.

Nyrkkeilyn sääntöjä aikanaan kehittänyt Queensberryn markiisi olisi ollut ylpeä tavasta, jolla Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula ja Insinööriliiton neuvottelujohtaja Petteri Oksa ottivat sanallisesti mittaa toisistaan aamuisessa Porissa.

Aiheena oli paikallinen sopiminen, paikka Suomalainen Klubi ja tilaisuus Satakunnan Yrittäjien ja Satakunnan Insinöörien yhdessä järjestämä Suomalaisen yrittäjän päivän aamiaisbrunssi. Tilaisuuden tarkoitus oli etsiä eväitä ja näkemyksiä paikalliseen sopimiseen.

Vanha on vanha Matsin ensimmäiset minuutit oli pyhitetty Makkulalle, joka hoiti oman osuutensa ru-

8

tiinilla. Kuviot oli hyvin harjoiteltu, sanoma tuttua: 1970-luvulla syntynyt työmarkkinajärjestelmä on vanhentunut käsiin, järjestäytymättömien yritysten ja työntekijöiden syrjintä on lopetettava, yrityksille on annettava vapautta sopia huomattavasti nykyistä enemmän.

Makkulan työmarkkinoiden mallimaa löytyi – yllätys, yllätys – Saksasta, jonka 2000-luvun työmarkkinareformeja hän kehui estotta. Tueksi löytyi talouden tunnuslukuja, kuten kohonnut työllisyysaste ja alentunut rakennetyöttömyys.

-Saksalla menee nyt hyvin, Makkula iloitsi. Käsittelemättä jäi Hartz-reformien varjopuolet, kuten minijob-työt, työssäkäyvien kasvanut köyhyysriski ja järjestelmän myötä uhkaava vanhuusköyhyys.

Oksan puolustus nojasi luottamuksen vaatimiseen. Paikallinen sopiminen edellyttää luottamusta, pelkästään siitä puhuminen ei riitä. Luottamus syntyy tekojen ja kokemuksen kautta. Luottamuksen

tueksi tarvitaan vielä taitoa ja tahtoa, aitoa halua sopia ja osaamista sopimusten tekemiseen.

Debattivaiheen pisteet Oksalle Debattivaiheessa Oksa pääsi vauhtiin. Hän ei ymmärtänyt, miksi Suomen juhliessa sataa vuottaa lähes puolta nuoremmasta työmarkkinajärjestelmästä yritetään väen väkisin leipoa aikansa elänyttä.

-Katsokaa ympärillenne. Suomessa on paljon vanhoja instituutioita. Ei asiaa voi julkistaa huonoksi vain sillä perusteella, että se on vanha, hän sivalsi.

Saman tien Oksa tyrmäsi väitteen, etteikö suomalaista työmarkkinajärjestelmää olisi kehitetty viimeisen viiden vuosikymmenen aikana. Hän kehotti kuulijoita vertaamaan eri vuosikymmeniltä olevia työehtosopimuksia toisiinsa.

Oksa muistutti myös periaatteesta ”ne päättävät, joita asia koskee”. Valittamisen

Satikka 4/2017

Petteri Oksan mukaan aitoa paikallista sopimista ei vastusta kukaan.

sopimisesta Porin aamussa sijaan voi vaikuttaa esimerkiksi liittymällä oman alansa työnantajaliittoon.

Hänen mukaansa aitoa paikallista sopimista ei vastusta kukaan.

-Kun seuraan julkista keskustelua, välillä kyllä tuntuu siltä, että siitä puhuvat eniten he, jotka siitä vähiten ymmärtävät, Oksa sanoi ja viittasi politiikan puolelta tulleisiin puheenvuoroihin.

Hänen mielestään on selvää, että paikallinen sopiminen lisääntyy ja työehtosopimusjärjestelmässä tapahtuu muutoksia.

-Minä haluan kehittää järjestelmää pienin askelin. Joillekin se ei vain tunnu kelpaavan, Oksa totesi.

Teksti ja kuvat: Jari Rauhamäki Satakunnan Insinöörien puheenjohtaja Markku Uusitalo kannusti kuulijoita murtamaan myyttejä.

Satikka 4/2017

9

Oluita Jouluun Jaahas, se oli aika taas hypätä kranaatin päälle, ja uhrautua tekemään juttu oluista jouluun. Alko ei päättänyt antaa mitään osviittaa mitä heidän joulukauden valikoimaan kuuluu ennen jutun tekoa, niin tehdään tällä kertaa pahuuden rajan alittavista eli kauppavahvuisista oluista pientä selkoa.

Täman vuoden Hyvä Tuomas oli Viking Maltin Timo Huttunen ja jostain syystä olueen oli valittu Viking Maltin uutuusmaltaat Golden Ale ja Caramel Sweet perus pilsner-maltaan lisäksi. Oluessa on myös käytetty humalauutteita. Hyvin niukasti vaahtoava kullankeltainen olut.

detta. Maku jatkaa samaa linjaa, rungossa juuri sopivasti makeutta kantamaan katkeropuolta mikä ei kylläkään hyökkää suoraan lasista, vaan tulee pehmeästi päälle loppuen pieneen greippimäiseen loppuliukuun. Kannattaa kokeilla.

Olvi American Brown ALE

Olvi American Cream Ale

Nyt ollaan lähellä tämän tyylilajin (siis brown ALE) standardia eli Newcastlen Brown ALEa. Eli mallaspohjan päällä hieman limppuista makeutta ja humalaa vähän enemmän kuin perus brittibitterissä.

Olvi ei tosin ole valinnut perinteisiä humalia vaan valinnut ne juurikin ameriikan yhdysvalloista. Siitä nimikin varmaan juontaa juurensa. Maussa sopivasti myös paahteisuutta ja inan suklaata. Jenkki humalat tuovat sopivasti raikkautta makuun jyräämättä minkään muun yli. Pehmoista ja helposti juotavaa tämäkin.

Sinebrychoff Suomen Olutmestarin Shcwarz-Weizen

Olut on sekä ale, että lager - se on pääkäytetty pintahiivalla ja lageroitu (eli varastokäytetty, kuten panimo asian ilmaisee) pohjahiivalla. Mukavan informatiivinen tölkki missä Olvin nykytyyliin tärkeimmät speksit heti ilmoitettu. Mukavasti vaahtoava kullankeltainen olut jossa mukava hedelmäinen ja vähän hunajainenkin tuoksu.

Maku on puhdas, pehmeä ja inan makea.

Humalan katkeroa on niin että sen huomaa, mutta ei hypi silmille (tai varpaille) ja kukkaisuuttakin löytyy. Tasapainoinen ja helposti juotava olut.

Laitilan Tuomas Golden Ale Laitilan Wirvoitusjuomatehdas on valmistanut Olutliiton valitseman Hyvän Tuomaan kanssa yhteistyöoluen joka vuosi.

10

Tuoksu on makea ja vahvarunkoinen, humalasta ei jälkeäkään. Maku runsaan maltainen ja hunajainen. Katkeroa on juuri ja juuri pitämään pää pinnalla, ettei mene liian makeaksi. Kuitenkin juotava ja laadukas olut. Kauppavahvuiseksi todella runsas runko.

Brooklyn Brewery Naranjito Ajattelin laittaa yhden vähän vahvemmin humaloidun oluen arvosteluihin mukaan, kun joulupöydässä kuitenkin yleensä on vähän mausteisempia ruokia. Tässä Brooklynin makealla appelsiinin kuorella maustettu Pale ALE. Mukavasti vaahtoava, hieman utuisen keltainen olut. Tuoksussa erilaisia sitrushedelmiä ja pihkaista vivah-

Satikka 4/2017

Vuoden 2017 Suomen Olutmestari Miika Korpelan kanssa yhteistyössä kehitetty olut. Shcwatziksi en nyt ihan tätä sanoisi, ei ehkä riittävän paahteista, brown tai dunkel olisi lähempänä. Mutta melko nopeasti kaadossa katoavan vaahdon alta paljastuu hyvä tumma vehnäolut jonka tuoksussa pientä paahteisuutta, vehnää ja hiukan banaania. Samat ottelijat ovat myös maun puolella mutta mukaan hyppää myös suklaata ja vähän sahtimaisia piirteitä. Paahteisuus tukee runkoa juuri sopivasti, ja runsaat hiilihapot sopivat tähän olueen oikein hyvin.

Ruosniemen Panimo Jouluapulainen Jouluapulainen on amber ALE tyylisuunnan olut. Olut on kyllä enemmän ruskeanpunainen kuin punaisenruskea valkoisella vaahdolla.

ei niin makea vaihtoehto tuolle tsekki lagerille. Maussa on paljon samaa, kuin Olvin Brownissa mutta pehmeämpi, maltaisempi ja makeampi.

Ei muuta kuin maistelemaan, ja tietenkin listan ulkopuolelta voi, ja kannattaa etsiä sitä suosikkia.

Tuoksu on yllättävän mitäänsanomaton, vähän maltaisuutta ja humalan aromeja.

Maku puolella on mallasta huomattavasti reilummin. Myös paahteisuutta, karamellia ja mäntyistä humalaa reilulla kädellä.

Ei tästäkään pahaa sanottavaa, liukkaasti alas tämäkin menee.

Teksti ja Kuvat: Mikko Vettenranta

Laitilan Kukko Tumma Vapise Velkopopovický Kozel Dark, tässä

Jäsenlounas Hiittenharjulla Insinööriliitto ja Satakunnaninsinöörit järjestivät 3.10.2017 lounas-info-tilaisuuden Hotelli Hiittenharjulla. Jäsenten oli mahdollisuus ottaa tilaisuuteen mukaan liittoon kuulumaton henkilö. Paikalla olikin kiitettävän hyvin osallistujia aveceineen n.

20 henkilöä.

Mika Hietikko avasi tilaisuuden. Hän kertoi SATIn vuoden 2017 toteutuneista tapahtumista sekä myös loppuvuoden tulevista tilaisuuksista. Käytiin läpi SATIn neuvottelemia paikallisetuja.

Paikallisosion jälkeen puheenvuoron otti insinööriliiton jäsenkehityskoordinaattori Milla Pennanen. Milla kertoi liiton henkilökohtaisista palveluista mm urapalvelut, palkkaneuvonta ja työsuhdeneuvonta. Siten myös IL:n runsaasta jäsenetutarjonnasta riitti kerrottavaa kuten mm vakuutukset, mökit/matkustus/lomailu, vastavalmistuneen edut. Liitolla on parasta aikaa menossa neuvotteluja useampien mahdollisten yhteistyökumppanien kanssa, ohjeistuksena jäsenistö tarpeet hyvin huomioon ottavat edut.

Esillä oli järjestettävät koulutukset jotka ovat myös osa liitolta saatavaa monipuolista tarjontaa kuten esim. työhakuun, kielitaitoon, yrittäjyyteen, juridiikkaan liittyen. Ja jäsenillä on mahdollista esittää uusia aihealueita koulutusten osalta, ehdotuksia otetaan mielellään vastaan.

Liitto on näkyvästi esillä monissa medioissa, kuten myös sosiaalisessa mediassa

Satikka 4/2017

face, twitter, instagram, likedin ja uusin on IL mobiilisovellus.

IL:ssä on päivitetty jäsenhankintaosiota josta saa selkeät ohjeet miten suositella liiton jäsenyyttä kollegalle tai kaverille.

Suosittelijalle on luvassa mukava palkkio sen ohella, että saamme lisää painoarvoa edunvalvontaan jäsenmäärän kasvulla.

Siirtyessämme jälkiruokakahviin, saimme kuulla ajankohtaisen tietoiskun työehtosopimusten neuvotteluista IL:n kenttäpäällikön Timo Ruokon kertomana.

Liiton edunvalvonta onkin merkittävä asia meille jäsenille, koska työmarkkinaedunvalvonnan tavoite on parantaa jäsen-

ten työllisyyttä, ammatillista arvostusta sekä kehittää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työelämässä. Työmarkkinaedunvalvonnalla vaikutetaan insinöörien palkkaukseen ja työehtoihin sekä lainsäädännön että työ- ja virkaehtosopimusten kautta.

Info-tilaisuuden tiivistetty kattaus tarjosi osallistujille mahdollisuuden hyödyntää jäsenyyttä jatkossa entistä kattavammin ja samalla eväitä jäsenhankintaan. Vastaavia tilaisuuksia tullaan pitämään myös jatkossa. Kiitos kaikille osallistuneille.

Teksti: Mika Hietikko Kuva: Milla Pennanen

11

Insinööriliitto julkise

Hyvät Satakunnan talousalueen insinöörit. Kiitos tilaisuudesta kirjoittaa hyvään jäsenlehteenne. Luon lyhyen katsauksen keskusliittomme nostoihin ja julkiseen sektoriin.

Toimin Insinööriliiton varapuheenjohtajana, tehtäväalueenani julkisen sektorin työmarkkinatoiminta kattaen valtion, aluehallinnon, kunnat, seurakunnat ja yliopistot. Seuraan ja valvon niitä koskevia muutos- ja lainsäädäntötoimintoja, aluevaikuttamista, työvoimahallintoa ja työelämä 2020 -hanketta liiton jäsenkuntaan vaikuttavilta osin. Raportoin niistä liiton johtajistolle, hallitukselle ja jäsenjärjestöille. Nyt hoidan myös IL:n 1. varapuheenjohtajan tehtäviä oto:na. Olen Akavan hallituksen varajäsen ja liittokokousedustaja sekä JUKO:n liittokokousedustaja.

Muutos keskusliitossamme Insinööriliiton johtajisto ja hallitus ovat valmistautuneet vuoden 2016 keväästä lähtien liiton tavoitteiden päivittämiseen ja toimintojen tehostamiseen. Sitä varten kerättiin laaja-alaisesti tietoa ja näkemyksiä kenttäkierroksilla ja järjestökyselyillä. Siitä johdettiin strategialuonnos 2018-2022, käyttäen sitä useita kertoja lausuntokierroksilla jäsenjärjestöissä ja valiokunnissa

12

samalla niitä sitouttaen. Syysedustajakokouksessa strategia päätettäneen. Siitä alkaa jalkauttaminen ja muutosten vuodet, jota vahvistaa resursointi liiton kehityspäällikön palkkaamisena.

Muutoksessa keskitytään jäsenkehitykseen ja -palveluihin, vaikuttavuuteen ja resurssointiin. Toteutuksen keskiössä ovat vahva brändi, tehokas edunvalvonta ja jäsenyyden elinkaarimalli.

Julkishallinto muutoksessa Insinöörikunnasta työskentelee julkishallinnossa noin 12 % ja IL:n jäsenistä noin 9 %, joten marginaaliryhmästä ei ole kyse.

IL:ssa heitä ovat valtakunnallisten Julkisen alan insinöörien Liitto JIL ry:n, Pelastusalan Toimihenkilöliiton PTL ry:n, Tekniikan Ammattilaiset ry:n ja osan Tietoalan toimihenkilöt ry:n henkilöjäsenten lisäksi alueyhdistyksissä yhteensä noin 3 500, Heidän yhteistyötä on tiivistettävä. Liitossa yksityisen sektorin jäsenistö ja YTN-toiminta on ehdottomasti suurin ja näkyvin osuus, mutta julkisen sektorin JUKO:lainen edunvalvonta on se toinen pääfunktioalue.

Julkisella sektorilla on haasteena maakuntahallinnon rakentuminen ja mittavat muutokset. Sote- ja maakuntauudistus on

suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia, mitä Suomessa on tehty. Muutos koskettaa kuntien 215 000 ja valtion 6 000 henkilön työtä ja kaikkien kansalaisten palveluja vuoden 2020 alusta. Siinä julkishallinnon palvelutuotantoa ja henkilöstöä liikelaitostetaan, yhtiöitetään ja yksityistetään. Vaarana on resursointi- ja rahoitusepävarmuutta sekä osaamisen ja hyvien toimintatapojen häviämistä.

Sopimustoimintaa tullaan tekemään yhä useammilla foorumeilla: valtio, maakunnat, kunnat ja kuntayhtymät sekä palveluyritykset. Ammattijärjestöillä ja niiden neuvottelujärjestöillä on lisääntyvä koordinoinnin tarve, joka vaikeutuu paikallissopimisen yleistyessä.

Palvelutuotannon uudet rakenteet muuttavat nykyisiä julkishallinnon vakituisia virka- ja työsuhteita lähemmäs avoimen sektorin yritystaloudessa käytettäviin työsuhteiden moniin muotoihin.

Palvelutuotannon ulkoistaminen saattaa johtaa kolmeen hankalaan vaihtoehtoon yhdessä tai erikseen: 1. julkishallinto ostaa palvelut yksityiseltä toimijalta maksaen lisäksi palveluyrityksille noin 15 % liiketoimintakatteen eli voiton; 2. veronmaksaja joutuu maksamaan nykyistä suuremman omavastuuosuu-

Satikka 4/2017

ella sektorilla

den eli julkinen sektori siirtää kuluja kansalaisilleen; 3. ko. palvelua julkishallinto ei osta lainkaan, jos se ei ole lakisääteinen peruspalvelu, ja ehkä sitä ei kohta tuoteta enää missään.

Näistä suuntauksista olkoon esimerkkinä postin, terveydenhuollon ja lääkekorvausten ja monen muun vastaavan palvelun tuotteistus ja kustantajaroolitus. Kansalainen ei saakaan enää samassa määrin palveluja verovaroin tuotettuna, vaan maksaa niistä osan itse, kuitenkaan verojen siitä vähentymättä. Sitten julistetaan, että kenenkään veroaste ei nouse, vaikka ns. välillisten verojen määrä hivuttautuu kasvuun.

Poliittisilla päätöksillä julkishallinto säästää kustannuksista välittämättä.

Kunta-alan noin 423 000 palkansaajasta runsas neljännes on JUKO:laisia eli yli 130 000. Heistä kuuluu kunnallisen teknillisen henkilöstön virka- ja työsopimuksen sopimusalalle yli 7 000.

Akava ei enää tee työmarkkinakattosopimuksia. JUKO:n on vahvistettava omaa neuvottelu- ja sopimustoimintaansa. On varauduttava rakenteellisiin uudistuksiin eri sektoreilla ja huolehdittava siitä, että JUKO:n asema pääsopijana säilyy ja vahvistuu. Akavan hallituksen varajäsenenä olen ollut mukana selkeyttämässä Akavan ja JUKO:n sekä liittojen roolijakoa työmarkkina-asioissa.

JUKO voimaantuu

IL:n henkilöjäsenet ovat 90 %:sti yksityisaloilla ja siten Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestö YTN:n työmarkkinaedunvalvonnan piirissä. IL:ssa niitä asioita pohtii TES-valtuuskunta. Alueyhdistyksissä lähes kaikki työmarkkina-asiat ovat YTN-pohjaisia. Alueyhdistyksissä ei käsiteltäne kunnan ja valtion työmarkkinaasioita, koska alueilla ao. henkilöjäsenet ovat vähemmistössä. Liitossa on julkiselle sektorille asiamies, varapuheenjohtaja sekä KES- ja VES-valtuuskunnat.

Akavalaisten liittojen julkisella sektorilla työskentelevien työmarkkinallinen edunvalvonta tehdään Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n toimesta, johon kuuluu myös IL. JUKO:lla on henkilöjäseniä yhteensä 200 000. Julkisen alan viroissa ja toimissa jäseniä on runsaat 197 000. JUKO:n jäsenistöstä kuntien palveluksessa on noin 65 %, valtiolla noin 20 %, yliopistoissa 12 % ja seurakunnissa 3 %.

Satikka 4/2017

Liiton julkisen sektorin kentän tiivistäminen

Liiton julkisen sektorin työmarkkinaedunvalvonta tulee kanavoida sektorin jäsenjärjestöihin tukeutuvaksi. Kunnissa työskenteleville jäsenille tulisi luoda orgaani koordinoimaan tiedonsiirtoa kaksisuuntaisesti. Varapuheenjohtajana pyrin edistämään tämän toiminnon kehittämistä. Lähettäkää siitä minulle ideoita ja kommenttejanne. Olen palveluksessanne.

Teksti: Stig Landén Kuvat: Insinööriliitto, Pixabay Kirjoittaja on Insinööriliiton varapuheenjohtaja stig.landen@ilry.fi puh 040-5122849

13

100 tapaa Suomi itsenäistyi 100 vuotta sitten.

Juhlavuoden kunniaksi Satikka julkaisee sata erilaista tapaa juhlia Suomea, suomalaisuutta ja suomalaisia.

70. Aloita avantouintikausi ajoissa Josset rohjennut talvella kokeilla, nyt voit ottaa pehmeän laskun ja siirtyä kesäuinnista syksyn kautta talviuintiin. Avantouinti jos mikä on suomalaista, lisäksi se auttaa rentoutumaan, parantaa kylmänsietoa ja unenlaatua. Siis vähän kuin monivitamiini, mutta kylmempi.

71. Opettele uuden kielen alkeet Kansalaisopistojen kausi on alkanut, mutta vielä ehtii mukaan. Tai voit itseopiskella syksyn ja tähdätä kevätkaudella alkeiden jälkeiseen ryhmään.

72. Rentoudu Vaikka väkisin eli tositarkoituksella rentoutumiskurssilla tai sitten ihan vaan itsellesi meiluisalla tavalla.

73. Kuuntele sotajuttuja Jos lähipiirissäsi on joku, joka haluaa niitä kertoa ja pystyy vielä kertomaan, niin kuuntele. Kirjoita vaikka tarinoita ylös jälkipolvien luettavaksi; omakohtaiset kokemukset eivät ole enää kauaa kuultavissa.

74. Bongaa tähtiä Tämän voi helposti yhdistää kansallispuistossa käymiseen tai pimeydestä nauttimiseen. Avantouinnin lomassa ei kannata kauheasti tuijotella taivaalle, voi tulla vilu.

75. Käytä heijastinta Heijastinliivi on kaikkein tehokkain pelastaja liikenteessä. Niitä saa muunkinlaisia kuin keltaista tarrakiinniketelttaa; on värejä, kokoja, vetoketjua, sivulta kiinnitettävää. Käytä aina kun liikut ulkona pimeällä tai hämärässä. Kiinnitä myös lapsiin, lemmikkeihin ja muihin vastuullasi ulkoi-

14

leviin syyntakeettomiin heijastimia. Osta heijastinvastaiselle teinille pipo tai reppu, jossa on heijastavia elementtejä; hän ei edes tajua, että autoilijat näkevät hänet. Toimii myös teini-iän ylittäneihin oman elämänsä sankareihin, jotka luulevat olevansa joko pimeästtä hohtavia tai kuolemattomia.

76. Lue Tuntematon sotilas Kyllä, lue.

Ihan koko kirja tai jopa lyhentämätön Sotaromaani sellaisena kuin Väinö Linna sen kirjoitti, ennen kustantajan sensuuria.

77. Katso Tuntematon sotilas Mieluiten kaikki versiot. Ensimmäinen ja monien mielestä oikea versio vuodelta 1955, toinen versio vuodelta 1985 ja viimeisin, uunituore versio, joka edeltäjistään poiketen perustuu nimenomaan Sotaromaaniin.

78. Osallistu hyväntekeväisyyskeräykseen Joulupuu ja Facebookin Jouluapu taitavat olla tunnetuimpia tapoja välittää tuntemattomille iloa joulun alla. Eläinrakkaalle löytyy mahdollisuuksia muistaa myös tai nimenomaan eläimiä, joko perheissä eläviä lemmikkejä tai omaa perhettä etsiviä. Melko pienelläkin rahasummalla voi lahjoittaa lahjan sellaiselle, joka ei muuten saisi tänä(kään) jouluna paketteja.

79. Sytytä kynttilä sankarivainajille Kunnat ja seurakunnat laskevat Itsenäisyyspäivänä ja jouluaattona kynttilöitä ja seppeleitä useille sankarihaudoille, mutta mikään ei estä viemästä omaa kynttilääsi vaikka muistomerkin eteen. Ja toki voit viedä sen muulloinkin kuin edellä mainittuina päivinä.

80. Luovuta verta Varsinkin pitkien juhlapyhien aikana luovutettu veri käy vähiin. Kiertävä Veripalvelu vierailee Satakunnassa vielä useita kertoja ennen vuodenvaihdetta.

81. Anna tunti aikaasi Kuljeta iäkäs naapuri kauppaan tai tee lumiukko sen puistossa olevan lapsen kanssa, jolla ei näytä ikinä olevan ketään kaverinaan.

82. Osallistu Itsenäisyyspäivän juhlaan tai konserttiin Kotipaikkakunnaltasi löytyy varmasti useampi taho, jonka ohjelmaan kuuluu yleisölle avoin Itsenäisyyspäivän juhla.

83. Opettele laulamaan tai soittamaan Finlandia-hymni Ota tavoitteeksi osata kappale Itsenäisyyspäivänä. Vaikkapa vuonna 2027.

84. Osta kotimaisia joululahjoja Ikonisten muotoilun helmien ja muiden koriste-esineiden lisäksi löytyy ihan käyttötavaraakin. Lisäksi monia suomalaisuuden perikuvaksi miellettyjä tuotteita ei valmisteta (enää) Suomessa, mutta toisaalta täällä tehdään paljon sellaista, mitä et miellä kotimaiseksi. Ja lahjojen klassikko, villasukat ja suklaa, löytyy joka koossa ja liki joka maussa kotimaisena.

85. Muista veteraaneja Joko koko jäljellä olevaa joukkoa tai yksittäistä veteraania. Heillä on jo ikää sen verran, että ikätoverit alkavat olla vähissä. Juttuseura kelpaa varmasti.

86. Ulkoile myös pimeällä Kaiken pimeyden keskellä raitis ilma piristää. Muista kuitenkin oikeaoppinen varustautuminen;

Satikka 4/2017

tarpeeksi lämmintä, tarvittaessa vedenpitävää, pimeällä heijastavaa. Ja reippaan ulkoilun jälkeen voi hyvällä omallatunnolla siirtyä seuraavaan kohtaan.

siä niiden pesemisestä? Jos ei, jätä pesemättä. Suurimman osan vuorokaudesta ulkona on niin pimeää, ettet kuitenkaan huomaa likaa. Eivätkä tontut näe niin hyvin sisälle.

87. Maastoudu lämpimän filtin alle pakoon kylmyyttä Ota mahdollisuuksien mukaan seuraksi lämmintä juotavaa ja hyvää luettavaa tai mukana tv-ohjelma. Tai ihan vaan hyvää seuraa.

91. Lahjoita siivouksessa tarpeettomiksi jääneet tavarat eteenpäin Jos kuitenkin päätät siivota kaapit etkä saa kaikkea mahtumaan takaisin, harkitse ehjien mutta sinulle turhien tavaroiden lahjoittamista esimerkiksi UFF:lle tai Punaisen Ristin Kontille. Sinulle hiukan liian pienet vaatteet tai se värittämättä jäänyt aikuisten värityskirja voi tuoda huomattavasti enemmän iloa jollekin muulle.

88. Ruoki lintuja Talviruokinta paitsi helpottaa lintujen rankkaa talvea, mahdollistaa pikkulintujen tarkkailun ihan kotipihassa.

Asunto-osakeyhtiössä pitää toki huomioida muitakin kuin oma halu. Jos aloitat lintujen ruokkimisen, jatka sitä koko talvi; helppoon ruokaan tottuneet linnut eivät helpolla vaihda paikkaa ja löydä ruokaa muualta.

89. Käy kirjastossa ja lainaa jotain, mitä et yleensä lukisi Josset normaalisti lue mitään, aloita jostain sellaisesta minkä voisit kuvitella kiinnostavan. Elämänkertojen suurkuluttaja voi kokeilla puhtaasti viihtellistä dekkaria ja viihderomaanien ystävä vakavampaa historiallista teosta. Muista, ettei mikään genre ole synonyymi tylsälle eikä kolme ensimmäistä sivua yleensä riitä kertomaan, pidätkö lopuista sivuista.

90. Siivoa Joulua varten yleensä siivotaan.

Monet siivoavat myös kaikki kaapit, vaikkeivat oletettavasti vietä joulua tai mitään muutakaan aikaa kaapissa. Pakonomaisen putsaamisen sijasta siivoa itseäsi ja asunnon muita asukkaita varten. Tuovatko puhtautta kiiltävät ikkunat iloa enemmän kuin stres-

Satikka 4/2017

92. Maista jouluruokia ja -suklaita ennakkoluulottomasti Okei, vihasit silliä 80-luvulla kun viimeksi maistoit. Voisitko kokeilla uudestaan?

93. Tee töitä jonkin sellaisen asian puolesta, mihin uskot On se sitten uskonto, presidenttiehdokas, luonto tai oma perheesi. Toki jos taloudellinen vakaus on ainoa pontimesi ja raha ainoa asia mihin uskot, niin anna mennä. Monesti jokin korkeammaksi koettu päämäärä kuitenkin antaa erillaista boostia tekemiseen, vaikka kyse olisikin puhtaasti harrastuspohjalta tehtävästä asiasta.

94. Ota pieni hetki aikaa itsellesi Mielellään säännöllisesti. Lyhytkin hetki oman maun mukaan vietettynä auttaa kummasti jaksamaan arjessa.

95. Lähetä joulukortteja Vanhanaikainen tapa, sanoo joku. Helppo tapa ilahduttaa toista, sanon minä. Joulukortti on siitä

kiitollinen vehje, ettei siihen edes tarvitse kirjoittaa mitään suureellista. Oikeastaan suurimpaan osaan ei tarvitse kirjoittaa kuin lähettäjän nimi ja vastaanottajan tiedot, toivotukset on painettu valmiiksi.

96. Vie naapurille joulukukka, suklaata tai kortti Nyt, kun teistä on tullut melkeinpä ystäviä, voit käyttää joulua (teko)syynä syventää suhdettanne pienellä joululahjalla. Tai ainakin toivottaa hyvää joulua; se on sellainen korrekti tapa, vaikka itse et joulusta perustaisikaan.

97. Tee suunnitelmia ensi vuodelle Kenties uusi harrastus, herkkulakko, täydellinen elämänmuutos tai jotain vaatimattomampaa? Jos et halua muuttaa mitään, mieti, johtuuko se nykytilan sopivuudesta vai muutoksen pelosta.

98. Tee lumiukko Josko lumi riittäisi edes sellaiseen hyvin pieneen lumiukkoon, jolla on miniporkkana nenänä.

99. Harrasta kulttuuria Kulttuuria löytyy monenlaista. Jos ooppera tuntuu liioittelulta, kokeile museota tai jotain pienempää teatteria.

100. Muista olla myös tyytyväinen itseesi Kaiken voisi aina tehdä paremmin. Yleensä vähempikin riittää. Lakkaa välillä vaatimasta itseltäsi aina parempaa ja parempaa ja tyydy siihen ihan hyvään.

Teksti: Jenni Huhtapelto Kuva: Pixabay

15

Piirin syyskokous Tupa, Porin Suomalaisella klubilla, oli kirjaimellisesti täynnä, kun Insinööriliiton Länsi-Suomen piiri kokoontui syyskokoukseen. Piirin puheenjohtajana kuluvalla kaudella toimii Marianne Saarela Merenkurkun Insinööreistä.

Kokouksen aluksi kuulimme liiton järjestöjohtaja Tommi Grönholmin ajatuksia Insinööriliiton kehittämisestä. Aihe on varsin ajankohtainen, koska liiton marraskuussa järjestettävän edustajakokouksen on tarkoitus hyväksyä liitolle uusi strategia vuosille 2018 - 2022. Strategiatyötä on tehty aktiivisesti liiton eri elimissä kuluvan vuoden aikana. Vuoden 2018 toiminnassa painottuu hyväksytyn strategian siirtäminen käytäntöön ja liiton toiminnan uudistaminen vastaamaan paremmin jäsenkunnan tarpeita.

Liitossa on muutoksen osalta valittu leikkauksien sijaan panoistusten tie. Tästä hyvänä esimerkkinä on kehittämispäällikön tehtävä, johon on jo nimitetty Kalle Kiili.

johtajan nuijaan tarttuu vuoden 2018 alussa Petri Salko Salon Alueen Insinööreistä.

Salko toimii parhaillaan myös edustamansa yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana.

Insinöörien työllisyys

Edustajakokous

Työikäisiä insinöörejä on Tilastokeskuksen tiedon mukaan koko Suomessa tällä hetkellä 112 618. Satakunnan ELY-keskuksen alueella insinöörejä on 4746, joista syyskuussa oli työttömänä 200. Vuodentakaiseen verrattuna tilanne Satakunnassa on parantunut jonkin verran ja verrattuna muihin ELY-keskusalueisiin Satakunnan ELY-keskusalueen insinöörien työttömyysprosentti, 4,2 %, on kolmanneksi pienin. Edellä ovat vain Pohjanmaan ja EteläPohjanmaan ELY-keskusalueet.

Johtajiston terveiset

Uusi puheenjohtaja

Liiton ensimmäisen varapuheenjohtajan tehtävää hoitava Stig Landén toi liiton puheenjohtajiston terveiset kokoukselle.

Länsi-Suomen piirissä on ollut tapana valita uusi puheenjohtaja joka vudelle. Tässä syyskokouksessa päätettiin, että puheen-

Insinööriliiton ylintä päätöksentekovaltaa käyttää edustajakokous. Edustajakokous kokoontuu Insinööriliiton sääntöjen mukaan keväällä ja syksyllä. Kokouksissa vuosittain käsiteltävät asiat määritellään Insinööriliiton säännöissä. Edustajakokous päättää muun muassa jäsenmaksun suuruudesta, keskusjärjestöjäsenyydestä, toimintasuunnitelmasta, talousarviosta ja tilinpäätöksestä. Lisäksi edustajakokouksessa päätetään ajankohtaisista liiton toimintaa koskevista asioista.

Tänä vuonna Insinööriliitto IL ry:n edustajakokouksen sääntömääräinen syyskokous kokoontuu Helsingissä 17.18.11.2017. Insinööriliiton hallituksen jäsen Timo Härmälä esitteli piirin kokouksen osallistujille pääpiirteittäin tulevan

16

Satikka 4/2017

Painopisteenä jäsenkehitys

edustajakokouksen esityslistan ja kokouksessa käsiteltävät asiat. Jokasyksyisten asioiden lisäksi edustajakokous käsittelee tänä vuonna liiton uuden strategian. Edustajakokouksessa tullaan lisäksi valitsemaan liitolle uusi järjestötoiminnasta vastaava varapuheenjohtaja Kalle Kiilin erottua haliituksesta tultuaan nimitetyksi liiton kehittämispäälliköksi.

Satakunnan Insinööreistä edustajakokoukseen osallistuvat puheenjohtaja Markku Uusitalo sekä hallituksen jäsenet Timo Seppänen ja Mikko Vettenranta. Varaedustajana on varapuheenjohtaja Mika Hietikko.

Teksti ja kuvat: Jari Vihervirta

Satikka 4/2017

Talvi pääsi jälleen yllättämään autoilijan. Joka syksyhän pohdimme, koska pitää vaihtaa talvirenkaat auton alle. Tänä vuonna käyttämäni rengashotelli lähetti hyvissä ajoin minulle tarjouksen renkaiden vaihtoajasta. Pohdin hetken aikaa, että onko 26/10 liian aikainen ajankohta. Lakikin sanoo, että talvirenkaita saa alkaa käyttämään vasta 1/11 ellei sää muuta edellytä. Hyväksyi kuitenkin vaihtoajan. Mutta sitten se yllätys.

Menin edellisenä päivänä Turkuun kouluttamaan Turun Insinööriopiskelijoiden yhteyshenkilöitä. Kun torstaiaamuna piti lähteä takaisin kohti Poria oli maassa kymmenen senttiä lunta. Varovasti ajaen matka meni kuitenkin hyvin. aikaa vain meni hieman normaalia enemmän. Nyt kun alla on talvirenkaat ovat tiet tietenkin sulat.

Insinööriliiton Länsi-Suomen piiri piti piirikokouksensa Porissa lauantaina 28/10.

Piirikokouksessa alueen yhdistysten edustajat hyväksyivät piirin toimintasuunnitelman ja budjetin vuodelle 2018. Ensi vuoden painopisteenä on piirillä ja liiton jäsenyhdistyksillä jäsenkehitys. Tarkoituksena on tuoda jäsenille ja jäsenkelpoisille tiedoksi, mitä Insinööriliitto ja sen jäsenyhdistykset tarjoavat jäsenilleen ja miten sekä tiedotusta että tarjontaa voisi parantaa. Esimerkiksi kokouksessa järjestöjohtaja Tommi Grönholm kertoi, että liitollemme tulee jäsenetutarjouksia. Ne julkaistaan aivan lähiaikoina. Huhujen mukaan tarjouksiksi tulee ainakin kannettavia tietokoneita ja virustorjuntaohjelmia.

Liittomme edustajakokous on 17.–18.11. Siellä päätetään ensi vuoden toimintasuunnitelma ja budjetti sekä hyväksytään liiton uusi strategia. Strategian on tarkoitus ohjata liittomme toimintaa seuraavat neljä vuotta. Sitä on valmisteltu koko tämä vuosi.

Liiton hallitus on käynyt sitä läpi aktiivisesti, liiton henkilökunta on pitänyt palavereja joissa sitä on hiottu ja jäsenyhdistykset ovat saaneet kertoa omat mielipiteensä ja toiveensa kahteen otteeseen vuoden aikana.

Timo Ruoko Kenttäpäällikkö Lääkäri, tuomari ja Insinööri keskustelivat siitä, kumpi on parempi, vaimo vai rakastajatar.

Lääkäri: ”Kannatan pysyviä perhesuhteita ja pelkään sukupuolitauteja, ja siksi olen sitä mieltä, että vaimo on parempi.”

Tuomari: ”Avioliittoon liittyvien lakisotkujen vuoksi olen sitä mieltä, että rakastajatar on parempi.”

Insinööri: ”Ottaisin molemmat. Työpäivän jälkeen sitten soittaisin vaimolle ja sanoisin meneväni rakastajattaren luo. Rakastajattarelle taas sanoisin meneväni vaimon luo.

Sitten menisin laboratorioon jatkamaan hommia.

17

Tervehdys Rauman Rauman Insinööriopiskelijat RaunIO ry elää ja voi hyvin vuonna 2017. Tästä suuri kiitos kaikille teille aktiiveille, jotka olette tehneet työtä raumalaisten insinööriopiskelijoiden eteen menneinä vuosina.

Tämän hetken hyvää tilannetta selittää suurelta osin se, että yhteistyö useiden eri rinnakkaisorganisaatioiden kanssa on kehittävää ja tuloksellista. Syksystä 2015 alkaen RaunIO on tehnyt tiivistä yhteistyötä Rauman Liiketalousopiskelijain Kilta ry:n kanssa. Yhteistyö alkoi muutosta yhteiseen toimistoon Kanali kampukselle, kun Otan kampuksen toiminnot lakkautettiin.

Yhteiselon alkajaisiksi toimiston yleisilmettä päivitettiin sekä pinta- että keittiöremontilla. Yhteistoimisto kalskahtaakin jo hieman vanhanaikaiselta termiltä, koska tila on nykyään paremminkin opiskelijoiden olohuone. Hyvin alkanut yhteistyö on mahdollistanut myös sen, että RaunIO ja Kilta ovat solmineet tapahtumien järjestämiseen liittyvän yhteistyösopimuksen.

Yhteistyösopimuksen myötä tapahtumien laatu ja osallistujamäärät ovat lähteneet kehittymään positiiviseen suuntaan. Yhteistyötä koordinoi molempien yhdistysten hallitusten nimeämät edustajat, sekä hakemusten perusteella valittu puolueeton

18

opiskelijajäsen. Yhdessä he muodostavat tapahtumatoimikunnan, joka tekee yhteistyötä tapahtumiin liittyen, esimerkiksi Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijakunta SAMMAKKOn ja Turun yliopiston Rauman yksikön opiskelijajärjestö Opekas ry:n kanssa.

Yhteistyö muiden IOL:n paikallisyhdistysten kanssa on myös ollut erittäin monipuolista. Erityisesti Porin insinööriopiskelijat PIO ry:n kanssa olemme olleet tiiviissä yhteistyössä viime vuodet ja siitä suuri kiitos PIO:laisille. Milloin olemme tarvinneet haalareita lainaan, konsultointia tapahtuman järjestämisessä tai yöpaikkaa Porista, niin aina hommat ovat hoituneet asiallisesti, eikä näistä aina kiireen keskelle muista edes kiittää.

Pienen paikallisyhdistyksen toiminta ei aina suju mutkattomasti ja RaunIOkin on kohdannut vastoinkäymisiä. Näitä tilanteita purkaessa on ollut ilo huomata, että tukea on saatavilla niin IL:n, kuin IOL:nkin puolelta. Erityiskiitokset kuuluvat kenttäpäällikkö Timo Ruokolle, sekä nuorjäsenasiamies Mika Kiviharjulle ja asiamies Tero Rinteelle.

Paikallisessa vaikuttamistoiminnassa olemme olleet mukana niin Satakunnan

insinöörien kuin Rauman insinöörienkin hallituksessa. Vuonna 2017 ideoimmekin yhdessä Rauman insinöörien kanssa kesätapahtumaa, joka oli mukava askel aktiivisemman yhteistyön suuntaan. Valitettavasti tapahtuma ei toteutunut liian vähäisen osanottajamäärän vuoksi. Olemme myös keskustelleet alumnitoiminnan merkityksestä yhteistyössä. Alumnien osallistumisen mahdollistaminen esimerkiksi jäsentapahtumiimme olisi varmasti molempia osapuolia hyödyttävä tilaisuus.

Koulutuspolitiikkaa ja edunvalvontaa Kuten kaikki varmasti ovat eri medioiden välityksellä saaneet kuulla, on opiskelijoiden opintososiaalisia etuuksia muokattu rajusti. Opintotukisummat ovat pienentyneet lainaosuuden kasvaessa ja opiskelijat on siirretty yleisen asumistuen piiriin. Eikä tietenkään täysin ilman ongelmia. Tällä hetkellä käsittelyssä on hallituksen esitys osa-asuntonormista, joka leikkaisi kimppakämpissä ja alle 20 m2 yksiöissä asuvien yleistä asumistukea 20 %:lla. Tämän normin palauttaminen vaikuttaa suurimmaksi osaksi juuri opiskelijoihin. Vaikka

Satikka 4/2017

n kampukselta opiskelijoiden valtakunnallinen edunvalvonta onkin mielestämme hyvissä käsissä, niin nykyinen politiikka vaikuttaa erittäin haitallisesti opiskelijoiden tasavertaisiin ja sosioekonomisesta taustasta riippumattomiin opiskelumahdollisuuksiin.

Paikallisesti meillä Satakunnassa moni asia on hyvin. Satakunnan ammattikorkeakoulun uusi Porin kampus on hieno ja nykyaikaiset vaatimukset täyttävä, sekä Rauman kampuksen tilat hyvin remontoitu. Erityisesti Merimäen uudistetut tilat ovat modernit ja onnistuneet. Kuitenkin huolta on aiheuttanut esimerkiksi SAMK:n siirtyminen BYOD (Bring Your Own Device) aikaan. Tämä tarkoittaa, että koulun tiloissa olevat tietokoneluokat vähenevät ja opetuksessa hyödynnetään opiskelijoiden omia tietokoneita ja laitteita. Ajatus sinänsä on järkevä ja kannatettava, koska onhan tietokone ja erilaiset ohjelmistot syrjäyttäneet oppikirjat ja tehtävävihot työvälineinä. Kuitenkaan jokaisella korkeakouluopintoihin hakeutuvalla ei välttämättä ole varaa sijoittaa esimerkiksi insinöörikoulutuksen vaatimukset täyttävään tietokoneeseen. Myös luokissa sikin sokin olevat latausjohdot ovat aiheuttaneet muutamia vaaratilanteita johtoihin kompastumisista

Satikka 4/2017

aina tietokoneen putoamisiin saakka. Kuten monessa muussakin toimintamallin uudistuksessa, alku on aina hankala.

Raumalla yhdistettiin konetekniikan ja tuotantotalouden koulutusohjelmat tuotantotalous ja tekniikka koulutusohjelmaksi, jonka myötä päivätoteutuksessa aloittaneiden opiskelijoiden määrä väheni noin 30:llä. Syksyllä 2017 alkoi uusina koulutuksina tuotantotalouden ja logistiikan englanninkieliset koulutusohjelmat, jotka toteutetaan käytännössä täysin verkkototeutuksina. Verkkototeutuksesta johtuen haasteena onkin tavoittaa opiskelijat saadaksemme heidät mukaan RaunIOn toimintaan.

Hallituksen toimikausi lähestyy loppuaan ja tätä kirjoittaessa valmistaudumme jo marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna Alavieskassa pidettävään Länsi-Suomen insinööriopiskelijoiden piirikokoukseen.

Piirikokouksen jälkeisenä viikonloppuna puolestaan järjestetään IOL:n liittokokous.

Allekirjoittanut on saanut toimia tämän vuoden LäSIOn piirivastaavana, eli sheriffinä ja on myös ehdolla IOL liittohallitukseen kaudelle 2018. Jännittäviä hetkiä on siis vielä tälle vuodelle luvassa. Lopuksi todettakoon, että vaikka toimijat vaihtuvat,

niin uskon RaunIOn toiminnan olevan kiinnostavaa ja vetovoimaista myös tulevina vuosina. Toimintamme merkitys opiskelijoiden hyvinvoinnin ja edunvalvonnan parissa tulee entisestään kasvamaan ja siinä onnistuaksemme tarvitsemme tulevaisuudessa vieläkin laajamittaisempaa yhteistyötä kaikkien liiton toimijoiden kesken.

Vuodesta 2017 lämpimästi kiittäen, Tuomas Saarnilahti, koulutuspoliittinen vastaava, Rauman insinööriopiskelijat RaunIO ry Teksti ja kuvat: Tuomas Saarnilahti

19

Eteinen remontin jälkeen

Pieteetillä peruskor Porin Teatterin syyskausi 2017 alkoi uudistetulla suurella näyttämöllä. Teatteritalon peruskorjaus kesti kolme vuotta ja saatettiin onnellisesti päätökseen kesäkuun puolivälissä, kun rakennus luovutettiin kokonaisuudessaan tilaajalle.

Teatterin peruskorjausta oli toivottu jo vuosituhannen vaihteesta lähtien. Katosta tippui tavaraa ja putket hajoilivat. Muutenkin teatteritalon tilat olivat alkaneet repsottaa neljäkymmenen vuoden saatossa.

Edellinen peruskorjaus valmistui vuonna 1974, kun teatterin uudempi puoli rakennettiin. Pitkällisten neuvottelujen jälkeen kesällä 2011 Porin kaupunginvaltuusto teki Eetunaukion ulkoilmakokouksessa yksimielisen päätöksen myöntää rahaa teatterin peruskorjaukseen. Teatterinjohtaja Patrik Drake oli itse paikalla.

– Poskeni aivan punoittivat kuunnellessani kaikkien puolueiden kehuvan teatterimme toimintaa, Drake kertoo. Siitä hetkestä lähtien aloin itse uskoa projektin toteutumiseen. Päätöksen myötä myös valtio saatiin mukaan kattamaan kustannuksia.

Varsinainen rakennusprojekti lähti käyntiin alkuvuodesta 2014. Rakennuttajan

20

edustaja, projektipäällikkö Pekka Leppänen laati projektin aikataulun ja suunnitteli kilpailutuksen. Mittavan peruskorjauksen urakkamuodoksi valittiin jaettu urakka, jossa eri työt kilpailutetaan ja sovitaan erillisiksi urakkakokonaisuuksiksi. Kilpailu toteutettiin rajoitettuna, jolloin rakennuttajan oli helpompi verrata ehdokkaita keskenään ja sen jälkeen valita kyvykkäimmät, joiden välillä suoritettiin kilpailu.

– Rajoitettua menettelyä on myös arvosteltu, mutta itse pidän siitä, koska siinä pystytään tekemään karsintaa toimijoiden välillä, toteaa Leppänen. Hankintalaki rajoittaa, mutta on myös voimavara.

Kilpailutus toteutettiin kansainvälisenä, koska arvioidut kustannukset ylittivät EU-kynnysarvot. Kaikki tarjouksen jättäneet toimijat olivat kuitenkin kotimaisia.

Tarjouksia saatiin Leppäsen mukaan aivan riittävästi – myös näyttämö- ja esitystek-

niikan osalta, vaikka alalla onkin vähemmän yrittäjiä.

Arkkitehtisuunnittelun hyväksytty tarjous tuli Arkkitehtitoimisto Küttner Ky:ltä.

Pääsuunnittelusta vastasi Michael Küttner, arkkitehtisuunnittelusta Liisa Säämäki ja akustiikasta Akukon Oy:n Anssi Ruusuvuori. Rakennesuunnittelun hoiti A-Insinöörit Suunnittelu Oy, teatteriteknisen suunnittelun Akukon Oy. LVIA-suunnittelu tuli Etteplanilta ja sähkösuunnittelu Sweco Industry Oy:ltä. Pääurakoitsijana ja -toteuttajana toimi Hartela Oy. Mukana oli myös lukuisa joukko sivu- ja aliurakoitsijoita muun muassa ilmastoinnin, putkiston, rakennusautomaation, näyttämö- ja esitystekniikan sekä maalauksen ja restauroinnin saralla.

Suuri määrä eri toimijoita ei kuitenkaan haitannut, vaan yhteistyö sujui saumattomasti kaikkien kanssa. Projektipäällikkö Leppäsen laskujen mukaan teatterin

Satikka 4/2017

Teatteriin saatiin hissi

jattu Porin Teatteri työmaahan perehdytettiin kolmen vuoden aikana noin 430 henkilöä.

Kun on kyseessä yli 130 vuotta vanha rakennus, on tietenkin selvää, että Museovirasto on mukana peruskorjauksessa. Porin teatteritalon projektissa sillä oli neuvova, ohjaava ja valvova rooli. Jo aluksi tehtiin ratkaisu, että arkkitehtitoimiston pääsuunnittelija neuvottelee Museoviraston kanssa. Teatterinjohtaja Drake ja projektipäällikkö Leppänen pitävät molemmat tärkeänä, että esimerkiksi päätökset liittyen makuasioihin kuten värivalintoihin on tämän kaltaisissa projekteissa yksissä käsissä. Kaikki valinnat kuitenkin hyväksytettiin Museovirastossa.

– Arkkitehtisuunnittelussa tehtiin loistavaa työtä, toteaa Leppänen.

Peruskorjaus alkoi syksyllä 2014 Porin kaupungin urakoimalla kulissiverstaan ja -varaston laajennuksella Hotelli Otavan suuntaan. Tämän jälkeen pieni näyttämö ja sen yhteydessä olevat henkilökunnan tilat käytiin läpi talven 2015–2016 aikana.

Näytäntökaudella 2016–2017 peruskorjat-

Satikka 4/2017

tiin vuonna 1884 valmistunut teatteritalo ja suuri näyttämö.

Kustannusarvio ja aikataulu pitivät Koko peruskorjauksen budjetiksi määriteltiin 13,5 miljoonaa ja siinä pysyttiin. Valtio myönsi projektille 3,4 miljoonaa euroa, loput tuli Porin kaupungilta. Teatteritalo Oy:n toimitusjohtajan, Anttivesa Knuuttilan vastuulla oli projektin byrokratian ja taloushallinnon hoitaminen.

Myös aikataulu piti. Projektipäällikkö Leppäsen vuoden 2014 alussa laatima aikataulu toteutui lähes päivälleen.

– Eri osapuolet pysyivät omissa rooleissaan. Tilaajan ja käyttäjän tahtotila pysyi samana koko projektin aikana ja se oli yksi kantava voima, Leppänen kertoo.

Tämä mahdollisti sen, että kustannukset ja aikataulu pysyivät hallinnassa.

Peruskorjaus sujui kaikin puolin suunnitelmien mukaan. Ainoastaan pieniä tarkennuksia tehtiin koko ajan, mutta varsinaisia yllätyksiä ei tullut. Leppäsen

mukaan haitta-ainekartoitukset pitivät paikkansa. Löytynyt asbesti poistettiin, kuten oli suunniteltu. 1970-luvulla rakennetun puolen vaurioituneet materiaalit poistettiin, rakenteet kuivattiin ja korvattiin uusilla. Väestösuojan katolta löytyi kosteutta, mutta sekin oli etukäteen tiedossa. Kosteuskartoituksessa ja sisäilmatutkimuksessa havaitut virheet korjattiin.

Peruskorjaus on ollut periaatteessa valmiina jo kesäkuusta, mutta pientä urakan ulkopuolista työtä tehdään vielä. Syksyn aikana vanhaa kuparikattoa on paikattu.

Naapuritontilla sijaitsevan entisen oluttehtaan purku teettää vähän töitä sen puoliselle julkisivulle. Ensi kesänä seinän pinnoitteet uusitaan ja samalla tarkistetaan vielä koko teatterin ulkoasu. Samalla hoituvat Leppäsen mukaan myös vesieristeet ja salaojitus.

Suuria parannuksia teatteritekniikkaan ja esteettömyyteen Uudessa teatterissa suurimmat uudistukset yleisön kannalta ovat lisääntyneet wc-tilat

21

Näyttämötornissa on nyt 25 senttimetrin välein tankoja, joihin erilaista tekniikkaa ja kulisseja voidaan ripustaa. Tässä näytettä muun muassa Harmony Sisters -musikaalin rekvisiitasta.

: Porin Teatterin suurella näyttämöllä 1800-luvun uusrenessanssi kohtaa nykytekniikan ja esteettömyyteen liittyvät parannukset muun muassa uuden hissin myötä. Lisäksi teatterin lipunmyynnille on rakennettu uusi sisäänkäynti vanhan puolen oikealle sivulle. Myös teatterin henkilökunnan tilat kokivat suuria muutoksia. Pukuhuonekerrokseen rakennettiin vihdoin saunakin.

Näyttämö- ja esitystekniikkaan upposi budjetista 3 miljoonaa euroa (hinta ilman arvonlisäveroa). Myös koko talotekniikka eli LVISA uusittiin. Teatterisalin katto putsattiin ja näyttämön kaari kunnostettiin.

– Suurin rahareikä on kuitenkin näyttämön yläpuolella sijaitseva lavastetorni, joka oli kallein ja vaativin yksittäinen kohde, Leppänen paljastaa.

Torni oli rakennesuunnittelun osalta äärettömän haastava. Uuden näyttämö- ja esitystekniikan vuoksi yläpohjaa ja näyttämökaarta jouduttiin vahvistamaan perustuksia myöden, jotta kattorakenteet kestäisivät uudet tulevat kuormat. Tankonostimia ja pistenostimia tuli paljon lisää,

joten vanhan rakennuksen säilyttäminen vaati kattoristikoiden uusimisen. Työ oli haastavaa myös tekijöille.

– Paikoitellen ei mahtunut edes kontillaan olemaan, vaan piti maaten tehdä töitä, kuvailee Leppänen.

Onnistumisen salaisuus Yksi tärkeistä syistä, miksi teatteritalon peruskorjaus onnistui niin hyvin, oli Leppäsen mukaan se, että käyttäjät olivat aktiivisesti mukana ja heitä kuunneltiin joka asiassa heti projektin alussa. Arkkitehtisuunnittelusta vastannut Liisa Säämäki kiersi työpisteeltä toiselle haastatellen kaikki teatterin työntekijät. Teatterinjohtaja Drake puolestaan teki ison työn seuraten peruskorjauksen edistymistä työmaalla yhdessä teatterin käyttöpäällikkö Juha Jutilan kanssa.

Jutila nostaa myös Hartela Länsi-Suomi Oy:n vastaavan työnjohtajan, Keijo Koivumäen osuuden merkittävään rooliin.

– Projektin kannalta oli aivan mahdottoman suuri etu, että Koivumäellä on teatteritaustaa. Hän osasi ajatella käyttäjän kannalta, Jutila kertoo. Tilaajan ja rakentajan vuoropuhelu toimi todella hyvin.

Porin Teatterin suuren näyttämön syksy on ollut työntäyteinen. Kolme ensi-iltaa – musiikkinäytelmä Tukkijoella, musikaali Harmony Sisters ja lätkäkomedia Hockey Night ovat tuoneet kiitettävästi yleisöä uusittuun teatteriin. Suuressa roolissa on ollut myös itse talo. Pelkästään avoimien ovien päivä, lastenpäivä ja muut yleisölle järjestetyt teatterikierrokset ovat tuoneet teatteriin tuhansittain kävijöitä.

– Tilat ovat toimineet erinomaisesti ja voimme olla vain tyytyväisiä peruskorjaukseen, teatterinjohtaja Drake kiteyttää.

Teksti: Tanja-Annika Aronen Kuvat: Janne Alhonpää, Tanja-Annika Aronen

Peruskorjauksesta huolimatta teatterikiinteistössä harjoitettiin koko ajan myös esitystoimintaa. Sen lisäksi teatteri hyödynsi myös ulkopuolisia näyttämöitä, kuten KulttuuriKulmaa, Promenadisalia ja entisen oluttehtaan varastoa. Poikkeusvuosista huolimatta teatteri ylsi viime vuosikymmenien yleisöennätykseen viime näytäntökaudella – yli 68 tuhatta katsojaa.

22

Satikka 4/2017

Kun painui päät muun kansan, maan Ensimmäisen maailmansodan aikana 1895 vapaaehtoista suomalaismiestä matkusti Saksaan tavoitteenaan hankkia sotilaskoulutus ja hankitun koulutuksen avulla irrottaa Suomi Venäjästä.

Sotahuutomme hurmaten maallemme soi, mi katkovi kahleitansa.

Ei ennen uhmamme uupua voi, kuin vapaa on Suomen kansa.

Kun jääkäri Heikki Nurmio aikanaan kirjoitti Jääkärimarssin sanoja, hän kuvasi varmasti pitkälti omia tuntojaan. Vuoden 1914 venäläistyttämisohjelma oli se pisara, joka sai itsenäisyysmielisten maljan läikkymään yli. Vastarintaa ja sen muotoja kehitettiin jo ohjelman julkaisupäivänä useassa paikassa, toisistaan riippumatta. Päämäärä oli kuitenkin kaikilla sama; Itsenäinen Suomi.

Me nousemme kostona Kullervon, soma on sodan kohtalot koittaa.

Satu uusi nyt Suomessa syntyvä on, se kasvaa, se ryntää, se voittaa.

Itsenäisyysliikkeen järjestäytyminen alkoi marraskuun 20. 1914 pidetystä kokouksesta. Päivämäärästä ei tosin ole varmuutta, sillä pöytäkirjaa kokouksesta ei pidetty.

Osallistujat totesivat, ettei passiivinen vastarinta Venäjää vastaan ollut enää ratkaisu vaan tarvittiin järeämpiä otteita. Koulutus löytyisi Saksasta ja osana sitä oli taistelukoulutuksen hankkiminen rintamalla.

Jääkärien pääjoukko palasi Suomeen Vaasan Vaskiluodossa helmikuussa 1918 noin 700 miehen voimin. Kolme vuotta oli kulunut ensimmäisten koulutettavien saapumisesta koulutusleirille. Jääkärit olisivat halunneet taistella yhdessä, mutta päämaja hajotti pataljoonan jakaen koulutetut miehet toimimaan päällystössä.

Suomen sisällissotaan osallistui yli 1200 jääkäriä, joista kymmenesosa kaatui taisteluissa. Talvisotaankin osallistui liki 800 jääkäriä. Suomessa on useita jääkäriliikkeelle ja jääkäripataljoona 27:lle pystytettyjä muistomerkkejä ja -laattoja.

Valtaosa jääkäreistä lepää kotikuntansa kirkkomaalla, joko sankarihaudassa tai rauhan aikana haudattuna. Jääkärihaudan voi tunnistaa pataljoonan tunnuksesta.

Jääkäreistä viimeisenä iltahuutoon astui jääkärikenraali Väinö Valve. Lappeenrannassa vuonna 1897 syntynyt Valve menehtyi 99-vuotiaana Helsingissä 11.3.1995 ja haudattiin valtiollisissa hautajaisissa sotilaallisin kunniaosoituksen Kaartin hautausmaalle, jääkäriveljien viereen. Leijonalippu jäi viestikapulan tavoin nuorempien kannettavaksi.

Teksti: Jenni Huhtapelto Kuva: Pixabay Lähde: Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistys ry:n nettisivut Kirjoittaja on jääkärin pojantyttären tytär.

Sen leijonalippua jääkärien käsivarret jäntevät kantaa yli pauhun kenttien hurmeisten päin nousevan Suomen rantaa.

Satikka 4/2017

23

SATI kutsuu jäseniään perheineen Porin Teatteriin

14.3.2018 kello 18.00

Peppi Pitkätossu Kaikkien tuntema Peppi Pitkätossu ottaa päänäyttämön haltuunsa valloittavalla energiallaan rakastetussa koko perheen näytelmässä!

Kun maailman vahvin tyttö, Peppi Pitkätossu eräänä päivänä muuttaa hevosineen ja apinoineen hylättyyn taloon, koko kylä menee sekaisin. Eihän pikkutyttö voi asua omillaan - sosiaaliviraston ja poliisin on puututtava asiaan! Rosvotkin kiinnostuvat Pepin omistamista kultarahoista.

Onneksi Peppi on paitsi vahvempi kuin kukaan muu, myös niin sanavalmis, että selviytyy tukalista tilanteista aina voittajana.

Peppi Pitkätossu tarjoaa seikkailua ja kutkuttavaa jännitystä lapsille ja lämmintä nostalgiaa aikuisille samassa paketissa.

Liput maksavat 10 € / kpl. Liput varataan ja maksetaan 9.2.2018 mennessä sähköpostilla sati@satakunnaninsinoorit.fi. Varatut ja maksetut liput ovat noudettavissa SATIn toimistolta 26.2. alkaen. Varmista puhelimitse 02 641 4131, että toimistolla ollaan paikalla.

(Toimisto on suljettu 12.-21.2.2018.) Voit myös sopia muun toimitustavan.

Rauman Insinöörit ry:n yhdistyksen ylimääräinen kokous 14.12.2017 klo 18.00

Wanhan Rauman Kaffebar. Ilmoittautumiset sati@satakunnaninsinoorit.fi 8.12.2017 mennessä.

24

Satikka 4/2017

SATI kutsuu jäseniään seuralaisineen Porin Teatteriin 25.1. kello 19.

Mies jää pienen tyttären yksinhuoltajaisäksi sisällissodan runtelemassa, kahtia jakautuvassa Suomessa.

Mies, jota riivaa jo valmiiksi ikävä ja halu paeta maailmaa metsään.

Miten mies selviää?

Tyttö erotetaan liian varhain isästään tukahtuneessa, suojeluskuntalaisessa Suomessa.

Tyttö, jota riivaa jo valmiiksi ikävä ja halu paeta maailmaa metsään.

Miten tyttö selviää?

Liput maksavat 15 € / kpl. Liput varataan ja maksetaan 3.1.2018 mennessä sähköpostilla sati@satakunnaninsinoorit.fi. Varatut ja maksetut liput ovat noudettavissa SATIn toimistolta 8.1. alkaen. Varmista puhelimitse 02 641 4131, että toimistolla ollaan paikalla. Voit myös sopia muun toimitustavan. Lippuja on varattu 100 kpl.

Satikka 4/2017

25

26

Satikka 4/2017

Satakunnan Insinöörit kutsuu jäseniään katsomaan kiihkeätunnelmaista

Satakuntalaista paikallistaistoa Rauman Lukon haastaessa Porin Ässät

VS. Isomäki Areenalla Porissa Lauantaina 13.1.2018 klo 18:30

Liput 10 €

max 2 lippua / jäsen paikat B5-istumakatsomossa

Tervetuloa nauttimaan jääkiekkoviihteestä!

Liput varataan SATIn toimistolta sati@satakunnaninsinoorit.fi Varauksen yhteydessä saat viitenumeron lippujen maksamiseen. Liput on maksettava ja noudettava SATIn toimistolta 5.1.2018 mennessä tai sovittava toimittamisesta muulla tavalla.

Varmista ennen noutoa puhelimitse 02-641 4131 että toimistolla ollaan paikalla.

Lippuja ei toimiteta jäähallille! Lippuja on rajoitettu määrä.

Satikka 4/2017

27

SATI järjestää jäsenilleen seuralaisineen 16.-17.3.2018 miniristeilyn

VIKING Gracella

Lauantaina 17.3. kello 12.00 - 13.00 järjestetään SATIlaisille yhteistilaisuus, kokoustilassa kannella 9.

IL / SATI ajankohtaiskatsaus, tietokilpailu, arvontaa SATIlle on myös varattu Private Shopping aikaa 14.15 - 14.45 laivan myymälään

Bussi lähtee Porista

Matkan hinta 100€ / hlö:

(Mukaan pääsee myös matkalta, sovi ilmoittautumisen yhteydessä.)

Bussikuljetus ilmoitetulla reitillä 17.15 Tikkula ABC Laivamatka ikkunallisessa A2 -hytissä 17.30 Matkakeskus, laituri 8 Aamiainen 17.40 Luvia, ST 1 -pysäkki Ruokailuseteli, arvo 33 € 17.50 Eurajoki, pikavuoropysäkki Ruokailusetelin voi käyttää valintansa mukaan.

18.15 Rauma, linja-autoasema Pöytävaraukset ravintolaan tai buffeeseen jokainen tekee itse.

Sitovat ilmoittautumiset sati@satakunnaninsinoorit.fi, ehdottomasti 31.1.2018 mennessä.

Matka toteutuminen edellyttää 40 matkalle lähtijää, vahvistamme matkan toteutumisen SATIn kotisivulla 1.2.2018, jonka jälkeen maksut suoritetaan ilmoittautumisen yhteydessä saadulle tilille, viitenumerolla.

Maksut 15.2.2018 mennessä! Peruutustapauksissa käytetään matkatoimistojen peruutusehtoja.