Satavuotiaiden saunojen kuvaukset jatkuneet

Satavuotiaita saunoja kuvattu 30

Arvokasta aineistoa TALTEEN

Satavuotiaiden, yhä käytössä olevien saunojen kuvaaminen jatkuu edelleen. – Savusaunojen dokumentoinnilla tulee olemaan kulttuurihistoriallista ja tutkimuksellista arvoa tulevaisuudessa, sanoo valokuvaaja Hannu Pakarinen.

Sekä kuvaajalla ja kuvattavalla on sama intohimon kohde: saunominen ja saunat.

Peter Båsk lämmittää Stundarsin käsityöläiskylän ”rökbastua”. Savusauna on rakennettu 1800-luvun alussa. Saunominen ei ollut kovinkaan tavallista ruotsinkielisillä seuduilla vielä 1800-luvun lopullakaan.

Taivassalossa sijaitseva savusauna on kauppakirjan mukaan rakennettu 1907. Perimätiedon mukaan käytetty kahden talon yhteisenä saunana, ainakin 1970-luvulla, jolloin tilalla oli jo kaksi asuinrakennusta. Käytetty myös synnytyksiin ja saunakamarissa on asuttu. Peilistä kuvastuu saunan omistajan Petri Heikolan kasvot.

Suomen Saunaseura aloitti vuonna 2017 kampanjan, jossa etsittiin juhlavuoden kunniaksi maan koko itsenäisyyden ajan käytössä olleita saunoja. Tavoit teena oli löytää sata saunaa, mutta niitä löytyikin yli odotusten eli tähän men nessä noin 250 eri puolilta Suomea.

Valokuvaaja, Saunaseuran jäsen Hannu Pakarinen aloitti seuran johtokunnan toi meksiannosta saunojen kuvaamisen seuraavana vuonna. Nyt saunoja on kuvattu 30 eri puolilla Suomen ja eri vuodenai koina

Saunominen kuin puhdistava riitti Edellisessä valokuvaproduktiossaan ”101 suomalaista muotokuvaa” Hannu Pakari nen kiersi Suomea kuvaten 101 muotokuvaa eri ikäisistä suomalaisista. – Saunojen kuvaaminen on ikään kuin jatkumoa aikaisemmalle. Uusi kuvaus kohde on aina askel tuntemattomaan. Kuvaajan ja kuvattavan suhde pitää lähteä luomaan alusta, mikä tekee kuvaamisesta mielenkiintoisen ja haastavan. – Yhteisen sävelen löytyminen ei kui tenkaan ole vaikeaa, kun sekä kuvaajalla ja kuvattavalla on sama intohimon kohde: saunominen ja saunat. Omistajilla on pal jon mielenkiintoisia kertomuksia saunoista ja niiden historiasta. Kuvausproduktio on venynyt monivuotiseksi ja olisi hyvä saada resursseja kuvausten saattamiseksi loppuun, Hannu Pakarinen sanoo. – Produktiossa ei ole kyse ainoastaan kansanperinteen, muotokuvatradition ja laatukuvaperinteen nykytaiteellistamises ta, vaan myös menneestä elämästä, muistamisesta, muistoista ja hyvän elämän pohdinnoista. – Saunominen voidaan ajatella myös primitiivisenä, hengellisenä riittinä, jonka tarkoituksena on puhdistaa ruumis ja sielu. Saunoja puhdistuu ikään kuin myös henkisesti ja hyvien löylyjen jälkeinen eu foria tuo tunteen materiattomasta todel

Syyrian pakolainen Aziz Fahmi nauttii suomalaisesta savusaunasta Stundarsin käsityöläiskylässä.

Valokuvaaja Hannu Pakarinen on kuvannut 30 savusaunaa eri puolilla Suomea ja eri vuodenaikoina. Hän on itsekin innokas saunamies ja Suomen Saunaseuran jäsen.

Kuvattavat ovat kokeneet, että saunomisella on suuri elämänlaatua ja terveyttä parantava vaikutus.

Heino Pasanen on syntynyt sisarensa tavoin Hartusniityn savusaunssa Polvijärven Nenäsenvaarassa saunassa yli 75 vuotta sitten. – Vanhempani muuttivat tänne Nenäsenvaaraan ostettuaan täältä mökin 1935 ja tämä savusauna oli mökin pihapiirissä jo valmiina. Isäni oli tiedustellut kylän vahoilta asukkailta saunan ikää ja saanut sellaista tietoa, että sauna olisi rakennettu 1892. Minä siirsin saunan nykyiselle paikalleen virtaavan joen varteen 1976 ja se on ollut siitä saakka perheemme kesäsaunana, Heino Pasanen kertoo.

lisuudesta. Kuvattavat ovat kokeneet, että saunomisella on suuri elämänlaa tua ja terveyttä parantava vaikutus.

Kuville olisi monipuolista käyttöä VB valokuvakeskuksessa Kuopiossa piti avautua viime huhtikuussa neljän hengen ryhmänäyttely ”Saunapäivä”, joka kuitenkin siirtyi koronaepidemian takia vuodella ensi vuoteen. – Aion hakea saunakuville esitys paikkaa myös Helsingistä ja Tuusulasta. Helsingissä ajattelin neuvotella näyttelypaikaksi Kansallismuseota ja Tuusulassa Halosenniemeä. Tokion Suomen suurlähetystöstä ovat ilmais seet myös kiinnostusta kuviani kohtaan, Hannu Pakarinen kertoo. – Mielestäni valokuvista saisi hienon valokuvateoksen, nettisivuston tai vuosikalenterin. Toki tuotteistamista kin ja yhteistyökumppaneita kannattaa kartoittaa. Vaikkapa yhteistyötä suomalaisten olutpanimojen kanssa. Miltä kuulostaisi tumma savusauna olut, jonka etiketeissä olisi näitä savusaunakuvia. Jos saadaan Saunominen Unescoon -hanke läpi, niin sauna-ai heinen postimerkki pitää ehdottomasti saada. Tähän mennessä Sauna-lehti on hyödyntänyt kuvia kiitettävästi. – Uskon, että vanhojen käytössä ole vien savusaunojen dokumentoinnilla tulee olemaan kulttuurihistoriallista ja

tutkimuksellista arvoa tulevaisuudes sa. Valokuvallisesti tämä on I.K. Inhan jättämän perinnön jatkumoa. Inhan valokuvallinen kiinnostus kohdistui kansanperinteen, vanhan elämän muodon ja Suomen maisemien tallentamisen, Hannu Pakarinen toteaa.

Saunamuistoilla yli kaamoksen Hannu Pakarinen on päässyt maistamaan myös monen kuvaamansa saunan löylyjä. Erityisesti yksi tapaus on jäänyt mieleen. – Kukkaromäen kyläsaunassa Piek sämäellä kuvasin emännän ja isännän vuoron perään. Oli hehkeä heinäkuun alun kesälauantai-ilta, luonto veh reimmillään. Isäntä lämmitti saunan todella hyvin, kuuli, että olen kovien löylyjen mies. – Saunottiin verkkaisesti isännän kanssa, tuoreet koivuvastat läiskähte livät löylyn pehmentämään selkään. Ilta hämärtyi yöksi, luonto hiljeni, juteltiin löylyjen lomassa ulkoterassilla ja kuvattiin lisää lähikoivikossa. Pai kalliselta tanssilavalta palaavia ihmisiä hoiperteli kylätietä pitkin kohti unten maita. Sitten taas lauteille ties monen nenko kerran, vastasta vain rippeet jäljellä. – Suomalainen kesäyö, savusauna, hyvät ystävät. Ne muistot kantoivat yli kaamoksen kohti uutta kesää. ❖

Suomalainen kesäyö, savusauna, hyvät ystävät. Ne muistot kantoivat yli kaamoksen kohti uutta kesää.

Silpaniemen savusauna on alun perin 1800-luvun alusta ja sijaitsi edesmenneen Pekka Perälän tilalla Muuramessa Muuratjärven läheisyydessä. Marja Otala osti katottoman hirsikehikon Jyväskylän Messuilta, joka kaavaili saunaa Muuramen saunakylään. Sille ei kuitenkaan ollut siellä tilaa. Kehikko siirrettiin jäätä pitkin Silpaniemen tilalle Muuratjärven toiseen päähän ja rakennettiin vuonna 1985 valmiiksi talkoilla ja kirvesmies Seppo Lamminmäen avulla. Kehikon lisäksi ovet ja pesutilan viiden metrin mittainen penkki ovat alkuperäisiä.

Luomisen tuskaa ja onnistumisen iloa

Opiskelijat pureutuivat Sauna-lehteen

Haaga-Helian Luova toimisto Krean opiskelijat ottamassa vastaan Sauna-lehden briiffiä, jonka jälkeen he ryhtyivät innolla miettimään lehdelle uusia sisältökonsepteja.

Haaga-Helian Luova toimisto Krean opiskelijat ottivat kevään lukukauden yritysprojektiksi Sauna-lehden analysoinnin sekä uusien sisältö- ja visukonseptien tekemisen. – Oli kiva päästä tekemään aitoa viestintähaastetta. H aaga-Helia ammattikorkeakoulun markkinoinnin ja viestinnän 20 tradenomiopiskelijaa Luova toimisto Kreasta otti Sauna-lehden käsittelyynsä vuoden alussa. Krea tarjoaa yritysasiakkaille markkinoin nin ja viestinnän palveluita opiskelijaprojekteina. Kreassa itseohjautuvat opiskelijatiimit ottavat yrittäjämäisesti vastuun projekteista, ja valmentajat tukevat luovan suunnittelun ja sisäl löntuotannon prosessia antamalla ohjeistusta ja palautetta. – Kaikki Haaga-Helian liiketalouden koulutusohjelman markkinoinnin ja viestinnän opinnot suoritetaan Kreas sa yritysprojekteina. Kaikilla syventävillä opintojaksoilla on 1–2 aitoa yritysprojektia, jotka jaetaan opiske lijatiimien kesken. Keskimäärin Krea tekee lukuvuodessa noin 20–25 yritys projektia, joissa kussakin on mukana yksi tai useampia yritysasiakkaita, kertoo Haaga-Helian markkinoinnin ja viestinnän yliopettaja Tanja VesalaVarttala.

Innostusta ja luomisen tuskaa Opiskelijat sanovat ottaneensa Saunalehden projektiksi hyvillä ja avoimin mielin – sauna oli aiheena valtavan innostava.

Tekemällä oppiminen opettaa epävarmuuden sietoa ja tuo uskoa omaan osaamiseen.

– Kevään aikana on opittu paljon, koska on myös tehty paljon: lukijatut kimusta, strategista ja luovaa konseptisuunnittelua, haastatteluita ja sisällöntuotantoa aina suunnittelusta viimeistelyyn saakka. On yhdistetty tekstiä ja kuvaa ja muotoiltu leiskoja, opiskelijat sanovat.

Opiskelijoiden mukaan haastavaa oli luomisen tuska ja kova puurtaminen. – Oli vaativaa valita ideoista parhaat ja kiteyttää niistä konsepteja. Onnek si Sauna-lehti oli tosi avoin esittämillemme konsepti-ideoille, joten oli innostavaa lähteä työstämään sisältöjä. Saimme tosi vapaat kädet ja tuntui, että meihin luotettiin.

Sauna-lehteä raikkaammaksi – Sauna-lehden projekti sopi Krea Design - Luova konseptisuunnittelu -opintojaksollemme todella hyvin. Kaikki jakson tavoitteet saatiin katet tua, Tanja Vesala-Varttala sanoo. – Sauna-lehden rooli palautteen antajana on ollut tosi kannustava ja aktiivinen. Opiskelijaprojektien laatu riippuu myös siitä, miten sitoutunut

yritysasiakas on ryhmän briiffaamiseen ja jatkuvan palautteen antamiseen. – Myös Saunaseuran jäsenten haas tatteluista jäi opiskelijoille hyvä mieli: ryhmäkeskustelut käytiin Saunaseu ran tiloissa, mikä toi erityistä tunnelmaa ja auttoi ymmärtämään Saunaseuraa ja sen arvoja. – Tiimien tuotoksista näkyy, että lu kijoiden toiveita on kuunneltu ja otettu huomioon. Sauna-lehden linjaan ei ole esitetty radikaaleja muutoksia, vaan enemmänkin hallittuja raikastuksia, joista voivat nauttia kaikenikäiset lu kijat, Vesala-Varttala toteaa.

Opiskelijoiden tavoitteena on myös oppia markkinointia ja viestintää ottamalla koko ajan uutta haltuun ja jakamalla osaamista tiimin kesken. – Projektin jälkeen on tärkeää pys tyä näyttämään omassa portfoliossaan, mitä on saanut aikaan ja mitä on oppinut. Sauna-lehden projektista voi esitellä lehteen tehtyjä juttuja leiskoi neen.

Tekemällä oppii – Saimme Sauna-lehden avulla opiskelijoille kokonaisvaltaisen oppimiskokemuksen ja konkreettista näyttöä kyvystä suunnitella ja toteuttaa asia kasprojekti osana itseohjautuvaa luovaa suunnittelutiimiä, Tanja VesalaVarttala toteaa. – Projektityöskentely kasvattaa opiskelijoiden itseluottamusta ja yrit täjähenkisyyttä. Tekemällä oppiminen opettaa epävarmuuden sietoa ja tuo uskoa omaan osaamiseen. Vaikka välillä punainen lanka tuntuu olevan melkoisen hukassa, konsepti kirkastuu ja luova toteutus etenee pitkäjänteisen tiimityön tuloksena. – Tämä on Luova toimisto Krean olemassaolon tarkoitus: auttaa opis kelijoita saamaan aitoa luovan alan työkokemusta jo opintojen aikana, mikä puolestaan auttaa myöhemmin työnhaussa. ❖

Oli vaativaa valita ideoista parhaat ja kiteyttää niistä konsepteja.

Matkalla kohti ilmastoystävällisiä löylyjä

Mökki järven rannalla ja löylyt perinteisessä puusaunassa. Mikä voisi paremmin kuvata suomalaista mielenmaisemaa? Selvitimme tutkijalta, miten ympäristötietoinen kuluttaja voi tulevaisuudessa vähentää puukiukaiden päästöjä.

Lähteet: Tissari J., 2020; 2019, Kiukaiden ympäristövaikutusten vähentäminen, Kiuas-hankkeen projektiehdotus. Kuva: Sauna from Finland Ulkoilman pienhiukkasilla on merkittäviä ilmastovaikutuksia ja terveyshaittoja. Tutkimusten mukaan noin 35 % Suomen pienhiukkaspäästöistä ja yli puolet nokipäästöistä on peräisin tulisijoista, kuten lämmityskattiloista, takoista ja kiukaista.

Puukiukaiden päästöt vähenevät

Perinteisten puukiukaiden tuotekehityksessä otetaan nyt harppauksia kohti pienempiä ympäristövaikutuksia. – Toiveena on saada kiukaille käyttöön päästösertifikaatti viimeistään kesällä 2021. Tällöin kuluttajat pääsisivät vertaamaan kiukaiden päästöjä ja valitsemaan itselleen sopivan kiukaan, dosentti Jarkko Tissari Itä-Suomen yliopistosta valottaa toiveikkaana tulevaa. Nelivuotisessa KIUAS2-hankkeessa kehitetään kiukaita yhdessä kiuasvalmistajien kanssa. Lisäksi tuotetaan tietoa hyvistä puunpolttotavoista sekä käyttäjien mahdollisuuksista vaikuttaa päästöihin. Mukana tutkimuksessa on merkittäviä kotimaisia kiuasvalmistajia, kuten IKI, Harvia, Misa, Narvi, Teuvan Keitintehdas ja Muko. – Polttotestejä on tehty useamman yrityksen tuotteilla. Jokainen kiuas on rakenteeltaan yksilöllinen ja tehtävät toimenpiteet vaikuttavat kiukaisiin yksilöllisesti. Jo suhteellisen pienet muutokset kiukaan geometriassa, arinassa ja ilmanjaossa voivat vaikuttaa merkittävästi päästöihin, kertoo Tissari.

Puun pienpolton pienhiukkaspäästöjen lähteet

Koko Suomi

Lämmityskattilat 33 %

Takat

33 %

Kiukaat

33 %

Pääkaupunkiseutu

Takat

49 %

Kiukaat

44 %

Lämmityskattilat

7 % Huomioi nämä kiukaan valinnassa

Vaikka puukiukaan valintaa ei vielä varsinaisesti pysty tekemään ympäristöystävällisyyden perusteella, on kuitenkin tärkeää valita omaan saunaan sopiva kiuas: – Erityisesti kiukaan tehon pitäisi olla riittävä. Tehontarpeeseen vaikuttavat muun muassa saunan pintamateriaalit ja tilavuus. On syytä muistaa, että lasi-, kivi- ja hirsipinnat kaikki kuluttavat lämpöä. Tissarin mukaan puukiukaiden asema ei ole uhattuna, vaan ne tulevat säilyttämään paikkansa suomalaisen saunakulttuurin sydämessä.

Kiukaiden tulevaisuus

Tissarin mukaan tulevaisuuden kiukaat lämpiävät hieman vanhempia kiukaita hitaammin ja ovat huomattavasti vähäpäästöisempiä. Mukana voi olla enemmän tekniikkaa ja mahdollisesti jopa savukaasuputsareita. Tulevaisuuden kiukaissa käytetään myös älyteknologiaa. Kuluttajille suunnattuihin peruskiukaisiin älyteknologiaa ei kuitenkaan ole luvassa vielä lähivuosina. Tissari arvioi, että ensimmäisenä markkinoille tulevat todennäköisesti sovellukset, jotka ohjaavat käyttäjän toimintaa päästöjen hallinnassa.

Tutkijan 6 vinkkiä puusaunan lämmittämiseen

1. Poista tuhkat tulipesästä ja tuhkalaatikosta. 2. Käytä alussa pieniä ja kuivia puita, jotta puut syttyvät nopeasti. 3. Polta vain kuivaa puuta. Älä koskaan polta roskia. 4. Lisää puita vasta liekkien hiipuessa. 5. Älä tunge pesää täyteen, vaan polta puita useammassa erässä. 6. Vältä saunan turhaa lämmittämistä. Siirry saunaan, kun se on valmis.

"Saunominen kuuluu elämään; saunottua tulee 3-5 kertaa viikossa. Parasta on lämpimänä kesäpäivänä mennä työpäivän jälkeen mökkisaunaan ja siitä järveen uimaan muutaman kerran. Hirsimökin sauna lämpiää jatkuvalämmitteisellä runsaskivisellä puukiukaalla. Talvisin saunon omakotitalon sähkösaunassa, jossa on tornimallinen kiuas." Minä ja sauna: tutkija Jarkko Tissari

Sauna tuntuu iholla

Iho on suurin elimemme, joten sen hyvinvoinnista kannattaa pitää huolta. Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, miten iho kokee saunomisen? Asiantuntija Anne Vuorenmaa Allergia-, iho- ja astmaliitosta kertoo saunomisen vaikutuksista ihoon ja antaa vinkkejä ihonhoitoon.

Kuva: Sauna from Finland Kuva: Sauna from Finland

Löyly hellii kuivaa ihoa

Saunassa iho nauttii kosteudesta ja lämmöstä. Vuorenmaan mukaan erityisesti niin sanotut höyrylöylyt kosteuttavat ja ovat iholle hyväksi. Saunan lämpö irrottaa hilsettä, eli tavallaan kuorii ihoa, mikä voi olla hyödyksi kuivaihoisille ja ihosairauksista kärsiville. - Haittoja normaaleissa löylyissä ei juurikaan ole. Enemmän merkitsee peseytyminen saunan jälkeen. Siihen täytyy erityisesti kiinnittää huomiota, jos on kuiva iho tai ihosairaus, muistuttaa Vuorenmaa. Tärkeätä on, että valitsee oikeat pesutuotteet, joiden pH on lähellä ihon luontaista pH:ta, joka on noin 5,5. Tämä pH-arvo on ihanteellinen ihon kosteustasapainon kannalta. Vuorenmaan mukaan ihon palamista ei tarvitse pelätä. Palovammat ovat mahdollisia ainoastaan saunomisen ennätyskilpailuissa, joissa saunotaan poikkeuksellisen kovissa lämpötiloissa.

Ihon lämpötila nousee ja verenkierto vilkastuu

Vuorenmaa kertoo, että saunassa ihon lämpötila nousee normaalista 32-asteisesta nopeasti 38–39 asteeseen. Myös verenkierto vilkastuu, minkä seurauksena alkaa hikoiluttaa. - Miehet hikoilevat jostain syystä enemmän kuin naiset. On veikattu sen johtuvan siitä, että naisten ja miesten ihon kudosten välillä on eroavaisuuksia.

Kosteuta iho ennen saunaa

Saunaan ei kannata mennä iho kuivana. Ennen saunaan menoa iho kannattaa kastella suihkussa ihan jo hygieniasyiden vuoksi. - Ennen saunaa ei kuitenkaan tarvitse peseytyä, vaan sen voi tehdä vasta saunan jälkeen. Vuorenmaa vinkkaa, että ihon voi suojata kosteusvoiteella, jos se on kuiva ja hilseilevä. Lisäksi kuivaihoisen kannattaa suosia miedompia ja kosteampia löylyjä.

Ärtynyt iho ei pidä saunasta

Jos iho on erittäin ärtynyt tai tulehtunut tai kärsii esimerkiksi laaja-alaisesta ihottumasta, saunominen ei kannata. - Jos ihosairaus on aktiivisessa vaiheessa, ei tietenkään voi suositella saunaan menemistä. Koska ihosairauksia on erilaisia, täytyy tilannetta harkita aina tapauskohtaisesti. Vuorenmaa neuvoo, että ihosairauksista kärsivien kannattaa välttää pitkäaikaista ja kuumaa saunaa ja suosia mietoa lämpöä sekä lyhyitä piipahduksia. Kun tulee saunasta, kannattaa tarkistaa ihon kunto, kuivata se pehmeällä pyyhkeellä ja lisätä tarvittaessa kosteusvoidetta.

Vihtominen voi yllättää allergikon

Vihtominen irrottaa kuolleita ihosoluja ja vilkastuttaa pintaverenkiertoa, mikä lisää ihon hyvinvointia. Toisaalta vihtominen voi myös ärsyttää herkkää ja kuivaa ihoa. - Meillähän on paljon siitepölyallergisia. Vihta tehdään yleensä koivusta, joten siitä saattaa tulla kutisevia paukamia koivuallergikoille. Tutkimusten mukaan koivuallergikoista jopa noin kymmenelle prosentille saattaa ilmaantua oireita. Vuorenmaan nauttii itse oman saunansa lämmöstä noin kaksi kertaa viikossa. Hän kertoo, että saunassa parasta on rentoutuminen ja oma rauha. Saunassa hän kuorii ihon karhealla pesusienellä ja peseytymisen jälkeen kosteuttaa sen hajusteettomilla kosteusvoiteilla. Anne Vuorenmaa

Sauna Hermanni on elämysmatka 1950-luvulle

Sauna Hermanni – tervetuloa aikamatkalle!

Vuonna 1953 perustettu asukas- ja yleissauna Sauna Hermanni sijaitsee Helsingin Hämeentiellä puolisen kilometriä Sörnäisistä pohjoiseen. Hermannin kaltaisessa työläiskaupunginosassa yleisen saunan tarve oli vielä 1950-luvulla suu

ri, sillä pesumahdollisuudet asunnoissa olivat puutteelliset.

Tunnelmallinen ja historiallinen

”Sauna Hermannin valmistuessa vastaavia yleisiä saunoja oli Helsingissä kymmeniä, nyt niitä on vain muutama. Sauna Hermanni on sopivan kokoinen, kodikas ja viihtyisä”, kertoo Mika Ahonen, paikan omistajayrittäjä vuodesta 2013. Sisään saunakellariin astutaan 50-luvulla rakennetun kerrostalon päädystä. Ensimmäisenä vastassa on

15

tiski, josta saa mukaansa avaimen kuin uimahalleissa aikanaan. Taloyhtiön pihalla on tunnelmallinen pergola, jossa kuunnellaan musiikkia, nautitaan esityksistä ja jäähdytellään löylyjen välissä. Hermannissa asuva Mirka Olin kuvaa Sauna Hermannia retroksi: ”Paikka on kodinomainen, pukuhuone tunnelmallinen ja koko kokemus tuntuu aikamatkalta.”

Paikka on kodinomainen ja koko kokemus tuntuu aikamatkalta. ” “

Tarjontaa moneen makuun

Olin kehuu saunaa äärimmäisen hyväksi: ”Sauna Hermannissa on hyvät löylyt, ja saa rauhassa saunoa. Viime juhannuksena olimme siellä ystäväni kanssa. Se olikin mahtava kaupunkijuhannus.”

Olin pitää paljon myös Hermannin saunakoirasta, kääpiöpinseri Milosta, joka on ollut saunalla pennusta saakka. ”Milo hengailee usein tiskillä ottamassa saunojia vastaan. Tietysti sillä on myös ansaittuja vapaapäiviä.”

Saunalla järjestetään paljon erilaisia tapahtumia kuten iskelmäiltoja, discoja sekä teemasaunoja esimerkiksi itsenäisyyspäivänä ja isänpäivänä. Saunalla on vietetty myös Milon syntymäpäiviä, kokeiltu eri puulajeista tehtyjä vihtoja ja saunottu musiikin tahtiin Vallilan Tangon säestyksellä.

”Useimmat saunojat syövät pientä huikopalaa saunalla”, omistaja Ahonen kertoo. Tarjolla on esimerkiksi napostelulautanen, makkaraperunat, muna-anjovisleipiä ja alkoholittomia virvokkeita.

Tervetuloa saunomaan, vaikka joka päivä

Miesten puolelle mahtuu 30 ja naisten lauteille 20 saunojaa. Sauna on onnistunut vakiinnuttamaan kävijämääränsä, mutta aina on tilaa uusille saunojille. Sauna Hermanni on avoinna maanantaista sunnuntaihin, ja sen voi myös varata yksityiskäyttöön viikonloppuisin klo 19-22 esimerkiksi juhlia tai merkkipäivää varten. Retrohengessä myös kuppausta ja hierontaa on tarjolla tilauksesta.

Sauna Hermanni lämpenee kolmensadan kilon Iki-kiukailla, jotka yhdessä koneellisen ilmastoinnin kanssa takaavat muhkeat, kosteat ja hapekkaat löylyt. Iki-kiukaat valmistetaan käsityönä Suomessa ja niiden salaisuutena on suuri kivimäärä ja verkkorakenne, joka mahdollistaa ilman vapaan kierron.

Lapsuudenkodin saunasta rauhan keitaaksi Lapsuudenkodin saunasta rauhan keitaaksi

Teksti Leila Björklöf Kuvat Kaisa Hynninen perinpohjaista remonttia. Sisustukseltaan sauna oli aikansa tyylin mukainen. Perinteinen puusauna oli yleisilmeeltään synkkä, eikä värimaailma ollut Sinin ja Petrin mieleen. Kokonaisvaltaisen remontin myötä he saivat mahdollisuuden suunnitella ja toteuttaa unelmiensa saunatilan alusta loppuun.

Huolellinen suunnittelu takaa onnistuneen lopputuloksen

Saunaa suunniteltaessa Sini ja Petri eivät seuranneet trendejä tai kääntyneet ammattilaisen puoleen. He luottivat omaan makuunsa ja lähtivät tutkimaan vaihtoehtoja avoimin mielin. ”Emme asettaneet itsellemme ennakkoon mitään rajoituksia”, Petri muistelee. ”Emme ajatelleet, että juuri tällainen tämän pitää olla.” Laadukkaat materiaalit, mieluisa värimaailma ja tunnelmallisuus olivat tärkeitä kriteerejä saunaratkaisujen valinnassa. ”Kannattaa miettiä tarkkaan, mitä saunalta haluaa jo kiuasvalintaa suunnitellessa”, Sini vinkkaa saunaremonttia suunnitteleville. Toisin kuin sähkösaunassa, puusaunassa sanominen alkaa oikeastaan jo siitä, kun kiuasta lämmitetään.

Suunnittelusta viimeistelyyn neljässä viikossa

Saunatilan remontti sujui jouhevasti ja työt kestivät yhteensä vain neljä viikkoa. Lain vaatimat asiat, kuten vesieristykset, vesiliitännät ja sähköt teetettiin rakennustyön ammattilaisella. Sinin ja Petrin omaa käsialaa ovat puolestaan saunan suunnittelu ja viimeistely. He myös avustivat remontissa sen verran kuin omalta ajaltaan ehtivät. Kehittämispäällikkönä työskentelevän Sinin ja myyntijohtajana työskentelevän Petrin pitivät kiireisenä työn ja remontin lisäksi kaksi lasta. Tekemistä riitti, vaikka remontti valmistuikin ajallaan suunnitelmien mukaisesti. Ainoastaan alkuperäinen oleskeluhuoneesta, suihkutilasta ja saunasta koostuva pohjaratkaisu pysyi ennallaan. Kaikki muu laitettiin uusiksi eikä mitään vanhaa jäänyt jäljelle. Seiniä purettiin suurempien ikkunoiden ja lasipintojen tieltä, jotta tilaan saatiin toivottua avaruutta ja luonnonvaloa.

Lapsuudenkodin saunatila koki täydellisen muodonmuutoksen, kun nelihenkisen perheen vanha sauna sai remontissa tyylikkään ja viimeistellyn ilmeen. 80-luvun perinteinen sauna muuttui spa-henkiseksi kylpytilaksi.

15

Vantaalaisille Sinille, 41-vuotta, ja Petrille, 36-vuotta, saunominen on ollut tärkeä osa elämää lapsuudesta asti. Pariskunnan kotona pari kertaa viikossa lämpenevä sauna on paikka, jossa voi hyvillä mielin nauttia rauhallisesta yhdessäolosta perheen kesken. Nykyisellä saunalla on myös aivan erityistä tunnearvoa, sillä kyseessä on Sinin lapsuuden sauna.

Kun pariskunta vuonna 2018 osti Sinin vanhan lapsuudenkodin, kaipasi 1980-luvun alussa rakennettu talo

Kevään aikana opiskelijat kirjoittivat ja leiskasivat jo valmiiksi lehtijuttuja, joita tullaan julkaisemaan Sauna-lehden syksyn numeroissa.

Kiitos kaikille – ilo oli yhteinen

● Sauna-lehden sisältö- ja visukonsepteja sekä artikkeleita olivat innovoimassa ja työstämässä opiskelijat Mari Saxelin, Natalia Mos kalenko, Sara Siivo, Heidi Räsänen, Aleksi Aho, Sanni Paalanen, Emma-Lotta Kotilainen, Miko Joronen, Eero Löytökorpi, Hetta Aho kas, Maria Khanal, Kaisa Hynninen, Leila Björklöf, Veera Mäkelä, Jani Tammi, Tuuli Sivaro, Rasmus Nikander, Olli Lehmussaari, Samppa Ruokonen, Eetu Tiirikainen.

Valmentajina häärivät Tanja Vesala-Varttala, Graham Hill ja Jenni Brisk. – Kiitos Sauna-lehti luottamuksesta ja mainiosta toimeksiannosta ja kiitos Saunaseuran jäsenet, joita opiskelijat pääsivät haastattele maan. Oli mukavaa oppia yhdessä teidän kanssanne, Tanja VesalaVarttala sanoo.

Opiskelijoiden töitä tullaan julkaisemaan Sauna-lehden syksyn numeroissa.