Sauna ja kiuas sihisee kulttuurin mukaan

Teksti: Riitta Korhonen, Sauna-lehden toimitusneuvoston jäsen Kuvat: Harvia Oyj

– Saunan koti on Suomessa, mutta saunomistavat ovat paikallisia, vahvasti kulttuuriin sidottuja, sanoo saunoja ja kiukaita ympäri maailmaa myyvän Harvia Oyj:n toimitusjohtaja Tapio Pajuharju. Yritys juhlii tänä vuonna 70-vuotista taivaltaan.

– Saunomisen positiiviset vaikutukset korostuvat ympäri maailmaa, sanoo Harvian toimitusjohtaja Tapio Pajuharju

Alpencamping Nenzing on perheomisteinen leirintäalue keskellä itävaltalaista luontoa Vorarlbergissa. Alue on esimerkki niin sanotusta glampingistä (glamour camping, luksustelttailu). Harvia on toimittanut Alpencamping Nenzingiin kiukaat, valaistuksen ja höyrygeneraat40

Sauna ja kiuas sihisee kulttuurin mukaan

Miltä kuulostaisi valoterapia saunassa? Tai kaipaisitko saunomisesi taustalle musiikkia ja muuta säpinää? – Teknologia on tullut vahvasti suomalaissaunoihinkin, mutta saunomisen perusajatus, rentoutuminen ja rauhoittuminen, on meillä suomalaisilla DNA:ssamme. Menee sukupolvia ennen kuin kaikkein hurjimmat ääni- ja valotehosteet löytyvät suomalaissaunasta, Harvia Oyj:n toimitusjohtaja Tapio Pajuharju sanoo.

Toista on maailmalla, esimerkiksi Aasiassa tai Yhdysvalloissa voi saunominen olla elämysretki, jossa riittää menoa ja meininkiä. Jenkkilässä voit valaista saunasi väriefekteillä ja kuunnella lempiartistisi laulua vaikkapa pinkeiksi värjätyillä lauteilla lojuen.

torin. Spa-alueella on myös Harvian tytäryhtiön Sentiotecin mittojen mukaan valmistettu sauna, josta on näkymät Nenzinger Himmel -luonnonpuistoon.

Saunomisen terveys- ja hyvinvointivaikutusten korostuminen lupaa saunakulttuurin tulevaisuudelle hyvää.

Uuh, kamalaa, sanoo suomalainen, jolle paras saunomiskokemus on pelkistetty, lähes pyhä nautinto. – Trendit muuttuvat ja elävät. Esimerkiksi Keski-Euroopassa ovat hyvinkin suosittuja erilaiset tapahtumasaunat, Aufguss/Event-Saunat. Tällaiseen saunatapahtumaan ostetaan lippu kuin mihin tahansa viihdetapahtumaan, Pajuharju kertoo.

Mutta kyllä trendit ovat löytäneet suomalaissaunaankin. Juuri nyt muodissa on kaksi trendiä: pelkistetty, skandinaavinen sauna tai nostalginen retrosauna.

Kiuasvalmistuksen tärkeimmät, kaiken läpileikkaavat trendit ovat Pajuharjun mukaan kuitenkin ekologisuus ja turvallisuus. Kiukaan on oltava turvallinen vauvasta vaariin sekä vastattava ilmastonmuutoksen vaatimiin päästövähennyksiin sekä energiatehokkuuteen. – Meillä oli jo vuosituhannen vaihteessa aikansa teknologiaa hyväksi käyttävä mobiilisovellutus kiukaan ohjaukseen sekä eri kiuasinnovaatioita pienhiukkaspäästöjen vähentämiseen. Aika ei vain tuolloin ollut vielä kypsä innovaatioillemme, Pajuharju kertoo.

Ilmastokeskusteluun yhtiön vastaus on puhtaampaa palamista tarjoava, vähäpäästöinen Harvia Legend GreenFlame -puukiuas. Kiukaan teknologia perustuu lämmittämisessä ilman kulkua ohjaavaan menetelmään jonka ansiota pienhiukkasia ja häkää syntyy aiempaa vähemmän. – Tulisija tai kiuas ei sinällään muutenkaan saastuta. Oleellista on se, mitä kiukaassa poltetaan. Jos käytetään kuivaa, hyvää puuta, hiukkaspäästöt ovat pieniä. Mutta jos pesässä poltetaan märkää puuta sekä jätteitä, se taatusti saastuttaa.

Valtaosa suomalaissaunoista on joko puu- tai sähkölämmitteisiä. Höyry- ja infrapunasaunoja meillä suositaan harvemmin.

Yksi on varmaa; saunominen elää Suomessa uutta renessanssiaan. Kaupallisia, uusia yleisiä saunoja nou-

Rohkeus, innovatiivisuus, yrittäminen. Yrityksen arvot ovat pysyneet samoina koko 70-vuotisen toiminnan ajan. Kuvassa Harvian ensimmäinen kiuas 1950-luvulta.

Harvia Cilindro Black Steel -mallisto on uusi mustasta teräksestä valmistettu kiuasmallisto, joka julkaistaan tammikuussa maailmanlaajuisesti. Mallistoon kuuluu Cilindro-sähkökiukaiden lisäksi The Wall, joka on seinään kiinnittetävä sähkökiuas. see joka puolelle maata. – Turkuun, Ouluun ja Jyväskylään on rakenteilla uusia, hienoja yhteissaunoja, vain muutamia esimerkkejä mainitakseni, Pajuharju sanoo.

70 vuotta kiukaita Pieni perheyhtiö on 70 vuodessa kasvanut globaaliksi pörssiyhtiöksi ja yhdeksi maailman tunnetuimmista kiuasmerkeistä. Menestyksen avainsanoja ovat toimitusjohtaja Pajuharjun mukaan olleet rohkeus, innovatiivisuus ja yrittämisen tahto. Harvia on ollut aina tarkan markan talo, tulos on kaikki 70 vuotta ollut noususuuntainen, tappioita ei ole tehty.

Kuluva vuosi on ollut yritykselle Covid 19 -koronaviruksesta huolimatta erittäin hyvä, kannattavuus on hyvä ja liikevaihto kasvussa. Osan kasvusta tuo alkuvuodesta toteutunut saksalaisen huippukiukaita ja komponentteja valmistavan EOS:n osto. Harvia Oyj:n suurin omistaja on Onvest. Perustajan, Tapani Harvian neljä lasta sekä heidän jälkeläisensä omistavat yhtiöstä vajaat kymmenen prosenttia. – Yrityksellä on edelleen perheyrityksen arvot, talous on kunnossa ja asiakkaista ja henkilöstöstä pidetään hyvää huolta, Pajuharju linjaa.

Melkein taivaassa Maailmassa on arviolta 15 miljoonaa saunaa. Globaalista saunamarkkinasta noin kymmenen prosenttia on Suomessa ja loput, 90 prosenttia maailmalla. Entä meitä suomalaisia ikuisesti askarruttava kysymys: mielletäänkö sauna maailmalla suomalaiseksi? – Kyllä ja ei. Saunominen on kulttuurisidonnainen asia, melkein joka kulttuurilla on omat traditionsa, kuten turkkilainen haman, venäläinen banja tai saksalaiset yleiset, stammsaunat. Finnische Sauna tunnetaan Keski-Euroopassa kuumana ja kuivana saunana. Venäläinen Russian Banja -brändi on puolestaan maailmalla hyvinkin tunnettu, kostea ja lempeälämpöinen sauna, Pajuharju kertoo.

Uudet sukupolvet haluavat hallita elämäänsä älylaitteiden kautta myös saunan lämmityksen osalta.

Harvia Groupilla on viisi eri brändiä: Harvia, Sentio by Harvia, Sentiotec, EOS sekä Almost Heaven. EOS:n tuotevalikoimaan kuuluu myös kaasulämmitteiset kiukaat. – Maa- ja biokaasua hyödyntävillä alueilla kaasusauna on todella ekologinen ja ekonominen vaihtoehto, Pajuharju sanoo.

Almost Heavenin Harvia hankki omistukseensa 2018. Almost in Heaven, melkein taivaassa -tuotemerkki on saanut nimensä maailmankuulun amerikkalaisen folklaulaja John Denverin laulusta Countryroad. ”Almost heaven West Virginia, country road, take me home, to the place I belong…” Amerikkalaiselle kuluttajalle saunominen on sosiaalinen tapahtuma, hauskanpitoa ystävien ja naapureiden kanssa. Brändi tarjoaa saunojan takapihalle sopivan kevytrakenteisen, ilman naulan naulaa syntyvän saunomiskeitaan, jossa sitten heitellä vettä kiukaalle grillivartaiden kypsymistä odotellessa.

Entä luopuvatko suomalaisetkin omista kerrostalosaunoistaan ja siirtyvät sosiaalisempaan saunomiseen, vaikkapa taloyhtiöiden yhteisiin pihasaunoihin? – Meillä rakennetaan yhä pienempiä asuntoja. On luonnollista, ettei näihin neliöihin mahdu omaa saunaa. Tältä osin palataan yhteisiin, sisä- tai ulkosaunoihin. Mutta samanaikaisesti isoissa asunnoissa sekä sauna- että spa-osastot ovat yhä isompia ja ylelli-

Harvia Group myy kiukaita 84 maahan. Yrityksen juuret ovat Keski-Suomessa, pääkonttori ja suurin tuotantolaitos ovat Muuramessa. Kuva Harvian Muuramen tehtaan Cilindro-kiukaiden tuotantolinjastolta.

Tulisija tai kiuas ei itsessään saastuta. Se, millä kiukaan lämmität, on ympäristön kannalta oleellista. Kuvassa vähäpäästöinen Harvia Legend GreenFlame -kiuas. sempiä, Pajuharju kuvaa.

Iso osa Harvian bisneksestä on tullut – ja tulee edelleen – korvausrakentamisesta. Kun suomalainen uusii kiukaansa, hän ostaa aina paremman, seuraavan sukupolven kiukaan.

Löylyt mobiilista Kiireinen ja mukavuudenhaluinen nykykuluttaja ei tuhraa aikaansa vahtimalla kiukaan syttymistä. Hän napauttaa saunan päälle älylaitteella matkalla kotiin. Kiuasvalmistajan tuotevalikoiman oleellinen osa ovatkin erilaiset mobiilisovellutukset ja -ohjelmat. Mitä! Eikö saunan lämmittäminen olekaan enää osa kokonaisnautintoa, rauhallinen rituaali? – Varmasti mökkisaunaa lämmitetään edelleen suurella hartaudella, mutta uudet sukupolvet haluavat hallita elämäänsä älylaitteiden kautta myös saunan lämmityksen osalta, Pajuharju sanoo.

Toinen, kasvava trendi on saunomisen terveys- ja hyvinvointivaikutusten korostuminen. – Saunominen on suomalaiselle itsestäänselvyys, se on opittu jo äidinmaidossa. Sauna ja sauna, eikä meillä ole ollut tarvetta korostaa sen terveys- ja hyvinvointivaikutuksia samaan tapaan kuin muualla maailmalla on tehty. Nyt saunomisen terveysvaikutusten tutkiminen ja keskustelu on meilläkin vilkasta. Tämä lupaa saunakulttuurin tulevaisuudelle hyvää. ❖

Harvia Oyj

• Tapani Harvia (1920–1998) perusti Harvia Oy:n vuonna 1950, kuva vuodelta 1995 • Ensimmäisenä vuonna yhtiö valmisti jo sata kiuasta • 1960-luvulla kiukaita valmistui tuhat vuodessa • 1980-luvulla tuotantoon myös sähkökiukaat • Kansainvälistyminen 1990-luvulla, aluksi Venäjä, Itä-Eurooppa ja Yhdysvallat • Pörssiin 2018 • Työllistää 550 ihmistä, joista vajaat puolet Muuramessa • Vuodelle 2020 arvioidusta 90 miljoonan euron liikevaihdosta tulee yli 70 % ulkomailta • Vientiä 84 eri maahan • Presidentti Sauli Niinistö myönsi 27.11.2020 Harvialle presidentin vientipalkinnon

LONTOON olympiasauna 1948

– herrasmiesten, paperikauppojen ja työpaikkaurheilun unohdettu löylypyhättö

Lontoon 1948 kisakylän sauna on mahdollisesti vanhin tähän päivään selviytynyt olympiasauna. Saunan tarina ja merkitys ovat ainutlaatuiset – sekä rakennusperinteen, saunakulttuurin, työpaikkaurheilun että olympiahistorian kannalta.

Suurlähettiläs Matti A. Wuori pitämässä puhetta saunan avajaisissa.

Koko tilanteessa on jotain fantastisen satunnaista, mutta itsestään selvää vääjäämättömyyttä. Suomen Olympiakomitean, Urheilumuseon ja Lontoon suurlähetystön kautta kiertäneiden sähköpostien lähtöpiste on lähellä. Olemme jo ohittaneet useamman jalkapallo- ja maahockeykentän Aylesfordin pikkukaupungissa Kentin kreivikunnassa. Ylitän kivisiltaa pitkin pienen puron. Oikealla on vanha pyökki. Syksyn lehdet peittävät nurmikon, jonka poikki kulkee laatoitettu polku puurakennukselle, josta kaikki suomalaiset tunnistavat kaikuja sodanjälkeisistä rintamamiestaloista ja kansakoulurakennuksista.

Rakennuksen kylkeen ruuvatussa plakaatissa on siniristilippu, olympiarenkaat ja teksti: ”Finnish Sauna Bath, XIV Olympiad, London 1948”. Kolme jo harmaantunutta herrasmiestä on ottamassa meitä vastaan. Yksi, puheenjohtaja toki, on pukeutunut tweediin – tätä vierailua on selvästi odotettu.

Olympiatuli ei kuulu vain soihtuun, vaan myös kiukaaseen!

Olympia- ja sauna-aatteet kulkivat samaa polkua

Itsenäisen Suomen ensimmäisinä vuosikymmeninä urheilumenestys ja sauna olivat samaa tarinaa. Olympiakomitea järjesteli, usein hyvinkin työläästi, saunoja urheilijoiden käyttöön kisakyliin ympäri maailmaa. Suomen Urheilumuseon erikoistutkija Vesa Tikanderin mukaan ensimmäinen sauna vietiin Pariisiin 1924. Sen nimeen ”kunnossaolosalaisuutena” vannoi myös Paavo Nurmi, joka voitti kuuluisat viisi kultamitalia, samalla kun helleaallossa ”pyörtyilivät eteläistenkin maiden miehet kuin kananpojat”.

Amsterdamin kesäkisoissa 1928 majoituttiin ja saunottiin matkustajahöyrylaiva S/S Oihonnassa. Los Angelesissa lamavuonna 1932 saunominen jäi ilmeisesti väliin, mutta Berliiniin vuonna 1936 olympiasauna teki kuitenkin suuren paluun – päätyen Leni Riefenstahlin ikuistamana Olympiaelokuvan filmikeloille. Historian myllerryksistä tämä sauna ei kuitenkaan selvinnyt. Emme myöskään tiedä, mitä Pariisin 1924 saunalle tapahtui. Talviolympialaisiin niitä ei ainakaan alkuaikoina rakennettu.

On siis mahdollista, että tämä Lontoon 1948 kisakylän sauna on vanhin tähän päivään selviytynyt olympiasauna.

Onko siis lähihistorian ehkä huikein saunalöytö itse asiassa Englannissa?

Saunahankkeen juuret herrasmiesten ja paperiteollisuuden suhteissa

Aylesfordin elinkeinoelämää hallitsivat pitkään Albert Reedin paperitehtaat, jotka olivat jonkin aikaa lajissaan Euroopan suurimmat. Sanomalehtipaperin tuotantoon tarvittiin selluloosaa ja sitähän sai sodan jälkeen jälleen Suomesta. Tehtaan johtaja, yksikätinen everstiluutnantti Clifford Sheldon oli kova urheilumies, samoin jalkapallomesenaattina tunnettu Yhtyneiden Paperitehtaiden Juuso Walden, joka jo 30-luvulla asui ja opetteli herrasmiesten tavoille Lontoossa.

Olympiasauna 50-luvun lopulla.

Saunarakennuksen kylkeen ruuvattu kyltti kertoo kaiken olennaisen. British Sauna Societyn Wendy Liu ja Mine Erisir olivat riemuissaan historiallisesta saunalöydöstä.

Kaksi ja puoli metriä korkeassa löylyhuoneessa on lauteita neljässä tasossa. Ylälauteen ja katon väliin jää klassiset 110 cm. Pesuhuone on valoisa ja sieltä löytyy erillinen kylmä suihku sekä jalkakylpyallas.

Sheldonin ja Waldenin ystävyydestä ja kaupanteosta saivat vauhtia olympia- ja sauna-aatteet sekä molempien innostus työpaikkaurheilun edistämiseen. Waldenin aikana Yhtyneet käyttikin kaksi prosenttia liikevaihdostaan sosiaalisen toiminnan kehittämiseen. Kaikille näille aatteille vuoden 1948 olympialaiset olivat katalyytti.

Kirjeenvaihtaja, sittemmin Kotilieden päätoimittaja, Eila Jokela kuvaili olympiakylän saunatohinaa Suomen Kuvalehdessä 31/1948 seuraavasti: – Leirillä on yksi suuri ihme: suomalainen sauna. Insinööri Antero Salonen on kymmenen päivän aikana pystyttänyt englantilaisten rakennusmiesten kanssa Puutalo Oy:n valmistaman saunan (Tätä kirjoitettaessa siellä taidetaan lyödä viimeisiä nauloja). Intian pojat käyvät työkseen kummaa ihmettelemässä. Samoin argentiinalaiset ja uusseelantilaiset. Meksikolaiset ovat kuulleet saunasta. Mutta eivät voineet kuvitella, että Suomen pojilla pitää talokin olla matkalaukussaan. Että yli sadan asteen lämpö? Propagandaa, siellähän ihminen kuolisi! Ja että paljasta pintaa hakataan kaikennäköisillä pensailla? Ei tule mitään! Kummia miehiä ne suomalaiset. Onko Nurmi ollut saunassa? Ja Heinokin!

Olympiasaunan merkityksestä ja tulevaisuudestakin Jokelalla oli jo tuolloin tarkka tieto ja näkemys: – Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö meidän poikiemme saunasta kehity olympiakylän suuri sensaatio. Varmaa lienee sekin, että suomalainen sauna

Löylyhuone saunojan perspektiivistä. valloittaa jälleen lisää alaa. Tämä sauna on jo myyty englantilaiselle paperiyhtiölle. Kisojen jälkeen se puretaan ja siirretään Kentiin, paperiyhtiön urheilujoukkueen käyttöön.

Runsas pojittelu ja miehittely Jokelan reportaasissa johtuu siitä, että Richmond Parkin olympiakasarmissa asuivat vain miehet. Naiset majoitettiin korkeakoulujen kaupunkikampuksille.

Olympiakomitea järjesteli, usein hyvinkin työläästi, saunoja urheilijoiden käyttöön kisakyliin ympäri maailmaa.

Pukuhuone ja alkuperäiset hierontapöydät. Tulisijan päällä myös puusta veistetty sauna-aiheinen kohokuva.

Jokelan mielestä pitikin heti ”järjestää saunailta Lontoon suurimpien naislehtien päätoimittajille, ’mitkä ladyt tunnen’.”

Työpaikkaurheilun kansainväliset suunnannäyttäjät

Olympiahumun laskeuduttua ja Suomen joukkueen palattua kotiin 20 mitalia rikkaampana, kisakylän sauna siirrettiin 40 mailia itään, Reedin tehtaiden urheilupuistoon. Avajaisiin saapuivat myös Walden, sekä suurlähettiläs, ministeri Eero A. Wuori puolisoineen.

Samalla jatkuivat Reedin ja Yhtyneiden Paperitehtaiden vuotuiset urheilukilpailut. Vesa Tikanderin mukaan yhtiöt isännöivät toisiaan vuorotellen joka toinen vuosi. Suomalaiset Myllykoskella ja Valkeakoskella. Lajit olivat keskimatkojen juoksu, maastojuoksu ja jalkapallo. Maaottelut jatkuivat aina vuoteen 1962 saakka ja olivat paikallisia merkkitapauksia, joissa ei saunailloissa tarvinnut löylyä säästellä.

Reedin tehtaat kasvattivat myös

Suomen Olympiakomitean lähettämä kiitoskirje on myös ripustettu pukuhuoneen seinälle. huippu-urheilijoita – Helsingin olympialaisissa 1952 palkkalistoja edustivat H.A. Pawson jalkapallossa ja Frank Sando, joka ylsi 10 000 metrin juoksussa viidennelle sijalle. Molemmat varmasti tottuneita saunojia hekin.

Paperityöväen saunakerho toiminut yli 70 vuoden ajan

Tweedin pukeutunut herrasmies, entinen reediläinen ja saunakerhon nykyinen puheenjohtaja Rodney Norley kertoo, että työhaastattelussa oli paras mainita urheilulajit ja -saavutukset. Aktiivisuus ja saavutukset rugbyssa ja kiekonheitossa merkitsivät enemmän kuin pieni lukihäiriö – you're hired!

Norley, kuten sihteeri Richard Young ja huoltovastaava Darryl Jackson ovat kaikki tehneet uransa Reedillä, urheilleet koko ikänsä paperitehtaan joukkueissa ja saunoneet monta kertaa viikossa vuosikymmenien ajan.

Saunan historiasta he ovat koskettavan ylpeitä. Pukuhuoneen seinällä on pitkä rivi kuvia ja kirjeitä vuosien varrelta. Arvovieraita, urheilusanka-

reita, kiitoskirje Olympiakomitealta. Hierontapöydät ovat alkuperäiset. Takan päällä komeilee puinen saunaaiheinen korkokuva, jonka on lahjoittanut satamajohtaja Ragnar Alcenius.

Mikä tärkeintä, miehet kertovat saunatavoista, jotka kuulostavat suomalaisen korvaan tutuilta: sauna lämpenee joka arkipäivä, viikonloppuisin tarpeen mukaan oma-aloitteisesti. Naiset ja miehet saunovat vuoropäivin. Lauteet täyttyvät varsinkin liikuntavuorojen jälkeen. Kiirettä ei pidetä ja joskus saunalla meneekin koko ilta. Lauteilla kaikki ovat tasa-arvoisia: "johtajasta roskakuskiin".

No, yksi asia on toisin – meillä ei ole valkotakkista saunahovimestaria, joka pitää kiukaan lämpimänä, valmistelee jalkakylvyn, hauduttaa vihdat ja tarjoilee teetä.

Tapio Rautavaara poseerasi Suomen Kuvalehden kannessa.

Ehkä tuo kaikki täytyisi kuitenkin kirjoittaa mennessä aikamuodossa. Sauna on nimittäin pysynyt kylmänä vuoden 2019 syksystä saakka.

Historia ei kannattele loputtomiin Reedin tehtaiden taloudellinen alamäki alkoi jo 70-luvulla. Sanomalehtituotanto lakkautettiin jo 80-luvulla ja liiketoiminnan vaiheittain muunnuttua viimeisetkin tuotantovälineet myytiin ja työntekijät irtisanottiin vuonna 2015.

Urheilupuisto siirtyi yksityiseen omistukseen. Uusi johto on tietämätön saunasta ja saunakulttuurista. Nuoriso viihtyy mieluummin kuntosalilla ja potkii palloa hyvin valaistulla keinonurmella. Vanhojen ukkojen saunakerho kiinnostaa vain harvoja. Ei varsinkaan saunominen ilman

suoMalaisen saunan sielu

Motti – puukiuas

auRa – kulMakiuas

tunturipurot, kirkkaat kesäyöt, tyyni järven selkä, koivulehdon tuoksu ja mökit. ne ovat kaikki osa suomalaista sielunmaisemaa – aivan kuten saunakin. saunomisesta löytyy paljon tarinoita – ja parhaimmat niistä kertoo Mondex. Vuosien saatossa olemme kehittäneet osaamistamme, panostaneet kotimaisuuteen sekä suomalaisen saunakulttuurin kehittämiseen. Me Mondexissa katsomme eteenpäin ja haluamme olla osana kehittyvää, modernia ja kotimaista saunaa myös tulevaisuudessa!

www.mondex.fi

Rakka – design-kiuas

Lontoon olympiasaunan tulevaisuus riippuu nyt saunayhteisön toimista.

Ideoita olympiasaunan elvyttämiseen vastaanottavat:

Mika Meskanen Suomen Saunaseuran jäsen, British Sauna Societyn pj. mika@uksauna.org Richard Young Secretary, Cobdown Sports & Social Club richwyoung@aol.com

Olympiasaunan edustalla lokakuussa 2020 vasemmalta Mika Meskanen, Wendy Liu sekä Cobdown Sports & Social Clubin Richard Young, Darryl Jackson ja Rodney Norley.

uimapukuja, "naturisteja" kun ovat! Jäseniä onkin enää vain parikymmentä. Sauna on silti pysynyt omalla, nyt syrjäisellä paikallaan, ajan hammas rakenteita hiljaa purren.

Jotain kertoo suomalaisen saunarakentamisen laadusta – saunan piirtäneen insinööri Salosen, sen rakennuttaneen Puutalo Oy:n sekä myös sen koonneiden englantilaisten kirvesmiesten työn jäljestä – että yhä 72 vuoden jälkeen katon läpi ei paista taivas ja seinät vielä kantavat. Huoltovelka on kuitenkin kasvanut vääjäämättä ja viimeistään modernit paloturvallisuusmääräykset aiheuttavat kustannuksia, joita harvenevalla, olympiahistoriaa, saunakulttuuria ja menneen paperitehtaan urheiluperinnettä omin voimin kannattelevalla yhdistyksellä ei ole keinoja suorittaa.

Nyt on aika toimia Lontoon olympiasaunan tarina ja merkitys ovat ainutlaatuiset – sekä rakennusperinteen, saunakulttuurin, työpaikkaurheilun että olympiahistorian kannalta. Onko sillä myös tulevaisuutta? Se riippuu nyt saunayhteisön toimista.

Koronaepidemian väistyttyä toivottavasti useampi saunapyhiinvaeltaja pääsee vierailemaan paikan päälle. Parhaassa tapauksessa jopa löylyihin. Uskon myös, että Suomen Saunaseuran asiantuntemuksesta ja verkostoista löytyy vipua entisöinti- ja kunnostustyön arvioimiseen, suunnitteluun ja rahoitukseen.

Olympiatuli ei kuulu vain soihtuun, vaan myös kiukaaseen! ❖

Lähteet: Suomen Kuvalehti 31/1948 ja 30/2012 Helsingin Sanomat 7.7.1932 Sisämaa-Laatokka 8.8.1948 Elka – Elinkeinoelämän Keskusarkisto

Kiitokset: Pirjo Pellinen, neuvonantaja, Lontoon suurlähetystö Vesa Tikander, erikoistutkija, Suomen Urheilumuseo Niina Toroi, kv. asioiden erityisasiantuntija, Suomen Olympiakomitea

Sauna ja suomalaisuus

Sauna on osa suomalaisuutta ja tärkeä paikka niin arjessa kuin juhlassa. Hyvä sauna tuo mielihyvää ja rentouttaa ja lauteille jäävät murheet ja kiireet.

Mekin Bauhausissa haluamme vaalia kulttuuriperintöämme ja tarjota jokaiselle kotisaunojalle miellyttävän kokemuksen sellaisissa löylyissä ja sellaisessa ympäristössä, joka sinulle parhaiten sopii ja jossa parhaiten viihdyt. Meiltä löydät kaikenlaiset kiukaat, puutavaran kuten muutkin tarvikkeet toimivasta ja tyylikkäästä

valaistuksesta aina saunahattuun asti. Siis varmasti toimivan sauna- ja kylpyhuonekokonaisuuden - ja vieläpä edullisesti. Ja kaiken saat myös asennettuna, vaikkapa Avaimet käteen -toimituksena! Palvelu Neuvont a Suunnittelu Purku A sennus Luovutus

Tehdään yhdessä Sinun Saunasi!

Avaimet käteen -remontit luotettavasti ja edullisesti BAUHAUSista!

Espoo Rusthollarinkatu 6, Espoo 0206 300 830 Lahti Simolanmutka 5, Lahti 0206 300 850 Oulu Kaakkurinkulma 2, Oulu 0206 300 840 Tampere Palmrothintie 4, Pirkkala 0206 300 820 Turku Kuloistentie 1, Raisio 0206 300 810 Vantaa Tammiston kauppatie 19, Vantaa 0206 300 800 info.espoo@bauhaus.fi info.lahti@bauhaus.fi info.oulu@bauhaus.fi info.tampere@bauhaus.fi info.turku@bauhaus.fi info.vantaa@bauhaus.fi

Teksti: Leena-Kaisa Simola Kuvat: Rauman Puusaun

RAUMAN PUUSAUN kokoaa kaiken ikäiset saunojat

Isä ja tytär ryhtyivät rohkeasti saunayrittäjiksi Raumalla viime vuonna. – Helpoin tai mitenkään normaali tämä ensimmäinen vuosi saunayrittäjänä ei ole ollut, mutta sitäkin opettavaisempi, sanoo Rosanna Vuorinen.

Rauman Lapissa, Narvijärven rannalla sijaitsevan Lapin Rantasaunan edellinen yrittäjä oli jäämässä eläkkeelle viime vuoden keväällä. Yrittäjäkaksikko, isä Jorma Leino ja tytär Rosanna Vuorinen, päätti ottaa saunayrityksen vastuulleen. – Jorma on läpi elämänsä ollut yrittäjänä metallialalla ja minulla on taustana kätilön ammatti sekä kotiäitiys. Oli Jorman ajatus, että jospa me

Aikaisemmin Lapin Rantasauna -nimellä toiminut yleinen sauna sai uusien yrittäjien, Jorma Leinon ja Rosanna Vuorisen myötä täydellisen remontin ja nimekseen Puusaun. rupeaisimme pitämään saunaa jatkossa. Niin päätimme jatkaa suuren ja innokkaan joukon suosimaa saunatoimintaa, Rosanna kertoo. – Pikkutyttönä olen itse käynyt tällä rantasaunalla uimassa ja saunomassa useasti. Jormalle paikka on aina ollut suosikki-rantasauna, Rosanna jatkaa.

Vain hirret jäi Isän ja tyttären Kunnis Oy pyörittää saunatoimintaa kaupungin vuokralaisina eli Rauman kaupunki omistaa sekä tontin että kiinteistön. Vuokrasopimus solmittiin vuoden 2019 vapun maissa ja kesän aikana saunalla tehtiin iso remontti. Sauna avattiin uudelleen elokuun alusta. – Saunan hirret ovat samat, muuten aikalailla kaikki muu onkin uutta, Rosanna kuvaa remontin laajuutta.

Saunarakennus koki täydelli-

sen uudistamisen sisältä ja ulkoa. Uloskäynnit tehtiin eri kohtiin, jotta saatiin enemmän tilaa uusille lauteille. Homeinen alahirsi korvattiin harkoilla ja hormi oikaistiin. Kiinteistön ympäri rakennettiin puupatio ja kaksi isoa terassia. Talotekniikka uusittiin ajanmukaisesti vesi-ilmalämpöpumpuin ja hormin lämmöntalteenotolla. – Lisäksi rakennettiin ulkopukuhuoneet. Ne ovatkin olleet kovassa suosiossa, kun saunan jälkeen pääsee pukeutumaan ulkotiloihin eikä jälkihiki pukkaa niin kovin päälle, Rosanna kertoo. – Uudistukset ovat saaneet paljon kiitosta. Toiseen terasseista on upotettuna lämmin allas, joka on koko ajan yleisövuoroilla käytössä saunamaksuun sisältyen. Se onkin vetänyt paljon lapsiperheitä myös talviaikaan: aikuiset käyvät avannossa, lapset lämminaltaassa.

Puusaun kertoo nimenä paljon Isossa remontissa muutettiin myös nimi: uusi on Puusaun. – Sauna on hirsirakennus ja sauna lämpiää puulla. Kun nimeä mietittiin, yhtenä nimiehdotuksena tuli Puusaun ja se istui kuin nenä päähän, Rosanna toteaa.

Ja kertoohan nimen murreasu sen, missä päin Suomea ollaan.

Rosanna iloitsee siitä, että kaiken ikäiset saunojat ovat löytäneet

Lapin rantasauna,

Puusaun

•Narvijärven rannalla, osoitteessa Ruonantie 319, matkaa Rauman keskustasta on n. 24 km • Puulämmitteinen sauna, johon mahtuu noin 35 hlöä • Sauna ja kahvila avoinna joka päivä 16–22, kahvilassa anniskeluoikeudet • Kerran kuussa yösauna, jolloin sauna avoinna klo 01 asti • Aikuisten saunamaksu 6 euroa, lasten 3,5 euroa (4-17-v.) • Mahdollisuus vuokrata sauna omaan käyttöön lauantaisin Puusaunan. – Nuoria on myös alkanut käydä jopa enenevästi, johtuuko lisääntyneestä some-markkinoinnista. – Saunalla on lämpöinen tunnelma ja rento meno. Jokainen toivottavasti kokee olevansa tervetullut yhteiselle "huvilalle". Teemme paljon työtä, jotta viihtyvyys säilyy ja asiakastoiveet täyttyvät.

Rosanna lähettää terveisin kaikille saunojille: – Saunomalla huonokin mieli kääntyy äkkiä hyväksi. Rentoutumista ja saunan tuomaa seesteisyyttä omaan oloonsa ei voi väistellä, se

Puulämmitteisen saunan uusille lauteille mahtuu hyvin 35 löylyttelijää.

vain tulee! ❖

Kannattaa poiketa!

● Olen vieraillut rantasaunalla pari kertaa viimeisten viiden vuoden aikana. Tällaisissa kohteissa on hieno saunoa ja nauttia yleisen saunan tarjoamista palveluista sekä hyvästä seurasta.

Viime elokuussa yhdistin työnmatkan oheen vierailun Puusaunalla ja tehdyt uudistukset todella näkyivät heti saunarantaan saapuessa, kokonaisuutta oli kehitetty juuri oikeaan suuntaan. Saunatilan uudistukset toimivat hyvin ja koko alueen muutokset oli toteutettu laadukkaasti huomioiden saunojat, avantouimarit sekä muut käyttäjäryhmät.

Mikäli vierailet Satakunnassa niin tässä saunakohteessa kannattaa todella käydä tutustumassa. Hannu Saintula

Japanin saunnerit veivät saunomisenkin verkkoon

Japanissa viime vuosina alkanut saunabuumi jatkuu, eikä edes korona ole pystynyt estämään japanilaisia saunojia, ”saunnereita” kuten he itseään nimittävät, nauttimasta löylyistä. Business Finlandiin kuuluvalla Visit Finlandilla on Japanissa noin satapäinen joukko saunalähettiläitä levittämässä suomalaista saunomiskulttuuria ja innostamassa saunafaneja matkustamaan Suomeen.

Eräs heistä keksi viedä saunomisenkin verkkoon, kun julkiset saunat olivat keväällä pitkään suljettuina koronan takia. Syntyi Remo-nimisellä verkkoalustalla järjestetty ”Online Sauna Bazaar”. Kokeellinen tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa toukokuun alussa, ja suuren suosion myötä basaari järjestettiin heti uudelleen jo saman kuun lopulla.

Basaari keräsi toisella järjestämiskerrallaan yhteen 262 saunojaa ympäri Japanin keskustelemaan saunasta, ostamaan saunatuotteita, kuuntelemaan sauna-aiheisia puheohjelmia, verkostoitumaan ja pitämään hauskaa muiden saunomisesta kiinnostuneiden kanssa. Reilun 50:n näytteilleasettajan joukkoon mahtui niin sauna- ja kylpylätoimijoita kuin saunavaatteita ja muita -tekstiilejä myyviä yrityksiä sekä saunayhdistyksiä ja saunajoogaa. Mukana oli myös esimerkiksi Jokipiin Pellava omalla verkkostandillaan sekä Suomessa asuva japanilainen saunakirjailija Ayana Kobayashi.

Myös Visit Finland osallistui tapahtumaan näytteilleasettajana yhdessä paikallisen matkatoimiston, etenkin Suomen matkoja markkinoivan Finntourin kanssa. Standin kävijät pääsivät keskustelemaan ja kyselemään niin matkavinkeistä Suomeen kuin sen hetkisestä koronatilanteesta – päällimmäisenä tietysti mielessä, koska saunan kotimaahan matkustaminen voisi olla taas mahdollista.

Saunojien intohimo ja aktiivisuus Japanissa hämmästyttää kerta toisensa jälkeen, ja monella saunojalla tuntuu olevan toiveena päästä joskus kokemaan saunomisen ihanuus myös sen kotimaassa. On upeaa nähdä, kuinka suomalaista saunakulttuuria arvostetaan Japanissa ja kuinka yhä useammat paikalliset saunat ja kylpylät läpi Japanin muokkaavat saunojaan suomalaisen tavan mukaisiksi. ❖

Teksti ja infograafi: Veera Mäkelä, Kuvat: Mika Ahonen, Sauna Hermanni Työryhmä: Veera Mäkelä, Maria Khanal, Jani Tammi, Kaisa Hynninen, Leila Björklöf Kirjoittajat olivat markkinoinnin ja viestinnän opiskelijoita Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Luova toimisto Kreassa, artikkelin tuotanto ja ulkoasu perustuu Krean ja Sauna-lehden yhteistyöhön keväällä 2020.

Sauna Hermanni on elämysmatka 1950-luvulle

Vuonna 1953 perustettu asukassauna ja yleinen sauna Sauna Hermanni sijaitsee Helsingin Hämeentiellä puolisen kilometriä Sörnäisistä pohjoiseen. Hermannin kaltaisessa työläiskaupunginosassa yleisen saunan tarve oli vielä 1950-luvulla suuri, sillä pesumahdollisuudet asunnoissa olivat puutteelliset.

Tunnelmallinen ja historiallinen Sauna Hermannin valmistuessa vastaavia yleisiä saunoja oli Helsingissä kymmeniä, nyt niitä on vain muutama. Sisään saunakellariin astutaan 50-luvulla rakennetun kerrostalon päädystä. Ensimmäisenä vastassa on tiski, josta saa mukaansa avaimen kuin uimahalleissa aikanaan.

Sauna Hermanni lämpenee kolmensadan kilon Iki-kiukailla, jotka yhdessä koneellisen ilmastoinnin kanssa takaavat muhkeat, kosteat ja hapekkaat löylyt. Iki-kiukaat valmistetaan käsityönä Suomessa ja niiden salaisuutena on suuri kivimäärä ja verkkorakenne, joka mahdollistaa ilman vapaan kierron. ”Sauna Hermanni on sopivan kokoinen, kodikas ja viihtyisä”, kertoo Mika Ahonen, paikan omistajayrittäjä vuodesta 2013. Taloyhtiön pihalla on tunnelmallinen pergola, jossa kuunnellaan musiikkia, nautitaan esityksistä ja jäähdytellään löylyjen välissä. Hermannissa asuva Mirka Olin kuvaa Sauna Hermannia retroksi: ”Paikka on kodinomainen, pukuhuone tunnelmallinen ja koko kokemus tuntuu aikamatkalta.”

Tarjontaa moneen makuun Mirka Olin kehuu saunaa äärimmäisen hyväksi: ”Sauna Hermannissa on

Paikka on “ kodinomainen ja koko kokemus tuntuu aikamatkalta. Paikka on kodinomainen ja koko kokemus tuntuu aikamatkalta ”

tiski, josta saa mukaansa avaimen kuin uimahalleissa aikanaan. Taloyhtiön pihalla on tunnelmallinen pergola, jossa kuunnellaan musiikkia, nautitaan esityksistä ja jäähdytellään löylyjen välissä. Hermannissa asuva Mirka Olin kuvaa Sauna Hermannia retroksi: ”Paikka on kodinomainen, pukuhuone tunnelmallinen ja koko kokemus tuntuu aikamatkalta.” hyvät löylyt, ja saa rauhassa saunoa. Viime juhannuksena olimme siellä ystäväni kanssa. Se olikin mahtava kaupunkijuhannus.” Tarjontaa moneen makuun

Olin pitää paljon myös Hermannin saunakoirasta, kääpiöpinseri Milosta, joka on ollut Olin kehuu saunaa äärimmäisen hyväksi: ”Sauna Hermannissa saunalla pennusta saakka. ”Milo hengailee on hyvät löylyt, ja saa rauhassa saunoa. Viime juhannuksena olimusein tiskillä ottamassa saunojia vastaan. me siellä ystäväni kanssa. Se olikin mahtava kaupunkijuhannus.” Tietysti sillä on myös ansaittuja vapaapäiviä.”Olin pitää paljon myös Hermannin saunakoirasta, kääpiöpinseri Milosta, joka on ollut saunalla pennusta saakSaunalla järjestetään paljon erilaisia taka. ”Milo hengailee usein tiskillä ottamassa saunojia pahtumia kuten iskelmäiltoja, discoja sekä vastaan. Tietysti sillä on myös ansaittuja vapaapäiviä.” teemasaunoja esimerkiksi itsenäisyyspäivänä ja isänpäivänä. Saunalla on vietetty myös Saunalla järjestetään paljon erilaisia tapahtumia kuten isMilon syntymäpäiviä, kokeiltu eri puulakelmäiltoja, discoja sekä teemasaunoja esimerkiksi itsenäisyyspäivänä ja isänpäivänä. Saunalla on vietetty myös jeista tehtyjä vihtoja ja saunottu musiikin Milon syntymäpäiviä, kokeiltu eri puulajeista tehtyjä vihtotahtiin Vallilan Tangon säestyksellä. ja ja saunottu musiikin tahtiin Vallilan Tangon säestyksellä. ”Useimmat saunojat syövät pientä huikopalaa saunalla”, omistaja Ahonen kertoo. ”Useimmat saunojat syövät pientä huikopalaa saunalla”, omistaja Tarjolla on esimerkiksi napostelulautanen, Ahonen kertoo. Tarjolla on esimerkiksi napostelulautanen, makmakkaraperunat, muna-anjovisleipiä ja alkokaraperunat, muna-anjovisleipiä ja alkoholittomia virvokkeita. holittomia virvokkeita.

Tervetuloa saunomaan, Tervetuloa saunomaan vaikka joka päivä vaikka joka päivä

Miesten puolelle mahtuu 30 ja naisten Miesten puolelle mahtuu 30 ja naisten lauteille 20 saunojaa. Saulauteille 20 saunojaa. Sauna on onnistunut na on onnistunut vakiinnuttamaan kävijämääränsä, mutta aina on vakiinnuttamaan kävijämääränsä, mutta tilaa uusille saunojille. Sauna Hermanni on avoinna maanantaisaina on tilaa uusille saunojille. Sauna Herta sunnuntaihin, ja sen voi myös varata yksityiskäyttöön viikonloppuisin klo 19-22 esimerkiksi juhlia tai merkkipäivää varten. manni on avoinna maanantaista sunnuntaiRetrohengessä myös kuppausta ja hierontaa on tarjolla tilauksesta. hin, ja sen voi myös varata yksityiskäyttöön viikonloppuisin klo 19-22 esimerkiksi juhlia Sauna Hermanni lämpenee kolmensadan kilon Iki-kiukailla, tai merkkipäivää varten. Retrohengessä jotka yhdessä koneellisen ilmastoinnin kanssa takaavat muhmyös kuppausta ja hierontaa on tarjolla keat, kosteat ja hapekkaat löylyt. Iki-kiukaat valmistetaan käsityönä Suomessa ja niiden salaisuutena on suuri kivimäärä tilauksesta. ❖ ja verkkorakenne, joka mahdollistaa ilman vapaan kierron.

Huom! Korona-aikana poikkeusajat.