Kahdeksankymppinen saunassa

Teksti: Lasse Viinikka, Saunaseuran kunniapuheenjohtaja

Elämäniloa Saunasta Kahdeksankymppinen saunassa

Kun keskimääräinen suomalainen juhlistaa 80-vuotispäiväänsä saunomalla, kyseessä on hänen noin kuudestuhannes kylpykertansa. Löylyhuoneessa hän on viettänyt yhteensä melkein kahden vuoden työtunteja vastaavan ajan. Kokemusta siis on.

Iäkkäiden saunomista on tutkittu varsin vähän. Muutama vuosi sitten tietoa kuitenkin saatiin 1960–1970-luvuilla aloitetusta johtajatutkimuksesta, jossa alun perin oli mukana lähes 3 500 eteläsuomalaista miestä. Heidän saunomistaan selvitettiin vuonna 2015.

Kaikkiaan 524 miestä vastasi kyselyyn. Vastanneiden keski-ikä oli 84,6 vuotta (vaihteluväli 80–96 vuotta). Yli 90 % heistä asui kotona. Kyseessä olivat arvatenkin alkuperäisestä joukosta terveimpinä säilyneet. Iän myötä monet olivat vähentäneet saunomista ja joka neljäs oli lopettanut sen kokonaan. Lopettaneista 92,2 % oli saunonut aikaisemmin, joten aikoinaan 98 % pääkaupunkiseudun johtajista oli ollut saunamiehiä. Lukema on kuta kuinkin sama kuin esimerkiksi Kuopion ympäristön keski-ikäisillä miehillä 1980-luvulla.

Vanha tieto, että miltei kaikki suomalaiset saunovat asuinpaikasta ja sosiaalisesta asemasta riippumatta, sai jälleen vahvistusta.

Esteettömiä saunoja tarvittaisiin enemmän

Melkein puolet saunomisen lopettaneista ilmoitti syyksi jonkin sairauden. Merkittävimpiä olivat sydämen viat ja erilaiset liikuntaelinten taudit. Suuri osa ei kuitenkaan osannut Melkein puolet saunomisen lopettaneista ilmoitti syyksi jonkin sairauden. Merkittävimpiä olivat sydämen viat ja erilaiset liikuntaelinten taudit.

Saunoja, joissa voisi liikkua vaikkapa rollaattorilla tai jopa pyörätuolilla, kaivattaisiin nykyistä enemmän.

sanoa lopettamiselle mitään erityistä syytä. Saunomista jatkaneet voivat monilla mittareilla arvioituna paremmin kuin sen lopettaneet.

Hyvä vointi tuskin kuitenkaan oli saunan aiheuttamaa, vaan johtui varmaankin siitä, että parhaassa kunnossa pysyneet pystyivät edelleen käymään myös löylyssä.

Mitään yllättävää tämä tutkimus ei paljastanut. Yksi seikka kannattaa kuitenkin nostaa esille. Sille, että monet olivat joutuneet lopettamaan saunomisensa liikkumisvaikeuksien vuoksi, voisi tehdä jotakin.

Nykyiset saunat eivät useimmiten ole liikuntarajoitteisen kannalta hyviä. Lattiat ovat liukkaita ja lauteille kiivetään hankalia portaita pitkin. Saunoja, joissa voisi liikkua vaikkapa rollaattorilla tai jopa pyörätuolilla, kaivattaisiin nykyistä enemmän.

Muistisairaalle kaveri saunaan Kuluneen sanonnan mukaan ikä on vain numero. Tämän numeron suureneminen ei sinänsä tuo saunomiseen mitään erikoista. Jotkut iän myötä lisääntyvät sairaudet voivat kuitenkin aiheuttaa hankaluuksia.

Yksi tällainen on asentoon liittyvä verenpaineen lasku. Se voi johtaa odottamatta jopa tajunnan menetykseen lauteilta noustessa (ks. Sauna 1, ss. 26–27, 2020). Muistisairaudet saattavat pahastikin heikentää kykyä selvitä löylyhuoneen sittenkin aika rankoissa olosuhteissa. Ongelmaa pahentaa se, ettei asianomainen itse aina tunnista toimintakyvyn heikkenemistä. Muistisairaalla pitäisikin olla saunassa aina kaveri turvana.

Iän myötä lääkkeiden tarve lisääntyy. Vaikka lääkitys ei yleensä estä saunomista, on kaikkien ja aivan erityisesti ikääntyneiden syytä saunoa varovaisesti ja elimistöään tarkasti kuunnellen aina, kun lääkehoidoissa on tapahtunut muutoksia. ❖

Hyviä joulusaunoja myös senioreille!

Aiheesta enemmän: Strandberg ym., Aging Clinical and Experimental Research (2018) 30:1053-1057.

Teksti: Pentti Tuohimaa, professori (emer.), Kansainvälisen Savusaunaklubin Elämäniloa kunniapresidentti

Saunasta

Joulusaunan rituaalit luovat tunnelmaa

Joulusauna on suomalaisille tärkeä osa joulun rituaaleja. Se tarjoaa siirtymän suureen pyhään. Kun yleisesti saunan rituaalit tähtäävät tai mahdollistavat pyhyyden kokemuksen, niin joulusaunan rituaalit luovat ensisijaisesti tunnelman.

Sain lapsuuden unelmani savusaunasta toteutettua noin kolme vuosikymmentä sitten. Noiden savusaunojen löylyistä olen nauttinut lähes 4 000 kertaa. Yksi haave on jäänyt toteutumatta: Joulusauna savusaunassani, jonka lauteet olisi peitetty oljilla. Tämän saunani sijainti Saimaan saaressa ja sääolosuhteet ovat vaikeuttaneet toiveeni toteutumista, osin myös olkien saatavuus. Joko tänä jouluna?

Aleksis Kiven seitsemän veljestä peittelivät Impivaaran pirtin (saunan) oljilla siten, että ylimmälle lauteelle laitettiin paksuin kerros, koska siinä saunan jälkeen nukuttiin. ” …Ei tainneet veljekset täälläkään unohtaa joulu-olkien kahinata, joka oli ihanin muistonsa lapsuuden ajoista. Mutta pirtistä kuuluu löylyn kohina kiukaan kuumilta kiviltä ja pehmeitten vihtojen hutkina. Ottavat nyt veljekset ankaran joulukylvyn…”

Veljesten joulusauna päättyi murheellisesti, kun he oluthuurussa painiessaan pudottivat palavan päreen oljille ja pirtti paloi. Tuosta oppien varon polttamasta omaa saunaani olkitradition vuoksi.

Sauna osa joulun rituaaleja Joulusauna on suomalaisille tärkeä osa joulun rituaaleja (riittejä). Se tarjoaa siirtymän suureen pyhään. Joulusaunassa noudatetaan perinteisiä saunarituaaleja hieman enemmän kuin arkisaunassa ja lisäksi on muutamia vain jouluun liittyviä tapoja.

Rituaali tai riitti tulee latinan sanasta ritus, joka tarkoittaa tapaa tai toimitusta. Se on juhlameno, pyhä seremonia tai uskonnollinen toimitus. Rituaali ilmaisee symbolisessa muodossa jotain yhteisön arvoa. Ranskalainen sosiologi Émile Durkheim on esittänyt, että rituaalin välityksellä ryhmä (esim. Saunaseura) toistuvasti uudistaa käsityksen itsestään ja yhteenkuuluvuudestaan; samalla vahvistetaan yksilöiden sosiaalista olemusta.

Joulu- ja juhannussauna kuuluvat vuodenajan mukaisiin kalendaaririitteihin. Saunarituaalit ovat myös siirtymäriittejä: siirtyminen pyhään, (uudesti)syntymiseen, tuonpuoleiseen tai avioliittoon.

Kun yleisesti saunan rituaalit tähtäävät/mahdollistavat pyhyyden kokemuksen (P.Tuohimaa: Unohdettu saunan pyhyys. Sauna 2/2018: 30–35), niin joulusaunan rituaalit luovat ensisijaisesti tunnelman.

Löylyn luominen lumoavin saunariitti Olennainen osa joulun viettoa on tunnelmien luominen. Lapsuuteni jouluun kuuluivat Taatan (F.E. Sillan-

Pyhä luku kolme toistuu saunarituaaleista myös löylynheitossa ja saunomiskertojen määrässä.

pää) joulupakinat, joissa hän aivan erityisellä äänellä korosti sanoja ”joulu” ja ”joulusauna”.

Kuin joulupostikortin kuvassa ajoimme rekikyydillä Timo-nimisen hevosen vetämänä aattoiltana Mäntän kirkkoon. Reki oli pehmustettu kauraoljilla, joiden vieno tuoksu kilpaili hikisen hevosen vahvan makean lemun kanssa. Tietysti joulusauna kuului aaton ohjelmaan. Meillä ei ollut vihtomisen lisäksi muita saunarituaaleja, mutta sähkövalaistus vaihdettiin kynttilöihin ja steariinin tuoksu saunassa viestitti erityisestä. Sittemmin oman savusaunan myötä syntyi kiinnostukseni riitteihin.

Lasse Viinikka kuvasi Sauna-lehdessä aikoinaan lapsuutensa savusaunan kiukaasta nousevaa löylypatsasta niin hienosti, että näen löylyn jatkuvasti Lassen silmin. Löylyn luominen onkin lumoavin riitti saunassa. Juuri talvella joulun aikoihin kiukaan mursun henkäys tuottaa höyrypilven, joka ensin leviää laipion kautta lauteille ja sitten asettuu ohueksi kerrokseksi saunan puoliväliin. Lauteilla tulee tunne kuin leijuisi pilvien yläpuolella tuossa ihanassa löylytaskussa.

Löylyn ajatellaan edustavan kylpijän sielua, joten siihen on luontevaa liittää positiivisia toiveita esimerkiksi terveydestä. Perinteissä löylyn katsotaan edustavan myös edesmenneiden saunojien sielua. Yksi joulun tavoista onkin kuolleiden läheisten muistaminen.

Joulusaunassa tuoksut ovat tärkeitä erityisen kokemuksen luomiseksi. Oljet antavat hennon tuoksun, jota kannattaa aluksi ennen vahvempia tuoksuja haistella. Oljet saivat olla lauteilla enintään pyhien ajan, joskus ne poistettiin jo joulupäivänä. Kynttilöiden tuoksu kuuluu jouluun. Nykyään pakastevihdoista saa kesän tuoksun

Kuvittaja ja pilapiirtäjä Erkki Tanttu.Piirros kuvaa seitsemän veljeksen saunomista. 33

Elämäniloa Saunasta

Suomalaiset ovat saunassa oppineet vuosituhansien ajan tasa-arvon ja demokratian.

(”No onkos tullut kesä nyt talven keskelle”). Kuten seitsemällä veljeksellä on ollut tapana jouluna heittää olutta kiukaalle, josta tulee ihana vastapaistetun leivän tuoksu.

Seremoniallista vihtomista Vihtomista ei voi unohtaa joulusaunassa. Vihtomisesta on Suomessakin taas syntymässä erityisesti liettualaisten ansiosta seremoniallinen rituaali. Jouluna onkin aiheellista kokeilla seremoniallista vihtomista.

Yksi perinne on aloittaa vihtominen katajan oksalla, jolla käsitellään jalkapohjat ja kämmenet tarkoituksena tehdä kuvitteellisia reikiä. ”Reikien” kautta koivulla vihdotaan paha pois kehosta. Tästä johtuu vihtomisen suunta vartalosta käsiin tai jalkoihin.

Pyhitys tapahtuisi kesäaikaan pihlajavihdalla, mutta jouluna voinee käyttää tammea. Tuo pyhä luku kolme toistuu saunarituaaleista myös löylynheitossa ja saunomiskertojen määrässä. Jotkut kristityt näkevät siinä pyhän kolmijakoisuuden: ”Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen”.

Saunatontut vaativat hiljaisuutta Hiljaisuuden vaatimus lähtee pahansuovista saunatontuista, jotka eivät siedä kovia ääniä, viheltämistä, kiroilua tai piereskelyä.

Saunatonttujen suhteen täytyy olla nöyrä: tervehtiä kohteliaasti ja saunomisen jälkeen täytyy löylyä riittää niin tontuille kuin edesmenneille sauno-

Pentti Tuohimaan oma savusauna Saimaan saaressa. Tuohimaan toiveena on saada joulusaunassa lauteet peitetyiksi oljilla. Savusaunassani. jille. Ruokaa ja olutta jätettiin lauteille näiden nautittavaksi. Vaikkei itse olisi saunonut oljilla, niin tontuille täytyi jättää oljet.

Jos hiljaisuuden sääntöjä rikkoi, niin ankarana rangaistuksena lankesi jouluköyry. Jos hiljaisuus pysyi, niin seuraavana kesänä oli vähän hyttysiä. Hiljaisuus on myös yleinen riitti pyhyyden kokemiseksi.

Nykyjoulun symbolit, joulutontut,

Joulusaunassa tuoksut ovat tärkeitä erityisen kokemuksen luomiseksi.

ovat entisten saunatonttujen näköisiä paitsi, että saunatontuilla on piippu.

Alastomuus tuo tasa-arvoa Alastomuuden rituaali on mielenkiintoinen tarkasteltava. Suomalaisen yhteiskunnan arvomaailman kehityksessä sillä lienee tärkeä merkityksensä.

Alaston ihminen saunassa on ilman aseman korostuksen välineitä (hienoja vaatteita, sotilas- tai muita virka-asuja tai kunniamerkkejä). Suomalaiset ovat saunassa oppineet vuosituhansien ajan tasa-arvon ja demokratian. Olisiko tutkittu suomalaisten onnellisuus ainakin osaksi saunan ansiota.

Olen usein miettinyt, miksi yleisissä ja uimahallien saunoissa löylyhuoneeseen ei saa mennä uimahousut/-puku päällä. Se ei voi johtua hygieenisistä syistä, joilla sitä yleensä perustellaan, koska uimapuku päällä on aivan varmasti hygieenisempää kuin ilman. Siksi olen päätynyt siihen, että määräyksellä kunnioitetaan alastomuuden riittiä.

Alastomuuteen liittyy myös proosallinen negatiivinen puoli erityisesti naisten kannalta. Perinteissä on tunnettu ns. ”paskanmarja”, joka tarkoittaa miehen peräaukon karvoitukseen kiinnittyneitä kakkakikkareita. Naiset suojautuivat niiden aiheuttamilta laudesaasteilta ”pillunpäreillä”. Kun päreet ovat vaihtuneet pellavaisiin tai paperisiin laudesuojiin, niin ne märkinä ja lämpiminä ovat melkoinen bakteerien kasvualusta.

Joulusaunalla omia rituaaleja Joulusaunaan liittyy monia vain sille tyypillisiä rituaaleja. Yksi on lumessa kieriskely, jota seitsemän veljestäkin harrasti. Toinen on aikainen saunominen. Yleensä pyrittiin saunomaan jo puolen päivän aikaan, joten saunan lämmitykseen herättiin jouluaattona hyvin varhain aamulla. Joulusaunaan menojärjestys oli tarkka: milloin isäntäväki, milloin palvelusväki jne.

Kolmas alun perin vain jouluun liittynyt rituaali on pellavapyyhkeen ripustaminen kuivumaan. Ellei sitä tehnyt tuli seuraavana kesänä huono pellavasato. Nyt pellavapyyhkeet ja kylpytakit ovat olennaista saunarekvisiittaa.

Tietysti nuo laudeoljet on vain joulusaunalle omistettu. Olki kaikissa muodoissa on olennainen tekijä joulun tunnelman luojana. Saa nähdä, saanko vihdoin tänä jouluna saunoa oljilla? ❖ • Toivotan jokaiselle Suomen Saunaseuran jäsenelle ja muille saunojille hunajaisia joululöylyjä.