Savonian Sanomat 1/24

SAVONIAN SANOMAT

Taiteen ja muodin vuoropuhelu

Inhimillistä turvaa ja ilmasto-osaamista

Savonian strategia: Positiivista muutosta yhteiskuntaan

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN LEHTI 1/2024

Pääkirjoitus

SAVONIA VAHVISTAA EDELLEEN ROOLIA

TYÖELÄMÄLÄHEISENÄ KORKEAKOULUNA

Mervi Vidgrén | Rehtori, toimitusjohtaja

Savonian strategia nostaa esille kokonaisturvallisuuden, kansainvälisyyden, kumppanuudet sekä tutkimusalavalinnat ja niiden ekosysteemisen toiminnan. Mielenkiintoa strategiassa heräää Savonian Dual 2.0 työelämäläheinen korkeakoulumalli. Mitä ihmeä se tarkoiaa?

Dual 2.0 on jatkumo ammaikorkeakoululain mukaiselle työelämäläheiselle toiminnalle. Ammaikorkeakoulut perusteiin reilut 30 vuoa sien, kun Suomeen haluiin luoda eurooppalaisten korkeakoulujen kanssa yhteismitallinen ja nimenomaan työelämäläheinen korkeakoulutus.

tä korkeakoulutusta. Kaikki mukana olevat korkeakoulut ovat valikoituneet allianssiin juuri työelämäläheisyyden vuoksi. Allianssissa on mukana alusta lähtien myös yrityskumppaneita.

Savonialla on oiva paikka löytää parhaat käytännöt ja jakaa omaa osaamistaan ja tapoja rakentaa kumppanuuksia. Allianssissa tutkimusta tehdään kansainvälisissä innovaatioekosysteemeissä. Tässä yhdistämme usean koulutusalan osaamista ja osaajia monialaiseen yhteiskunnan kehiämistyöhön.

Suomessa korkeakouluteujen merkiävä kasvutavoite on aseteu vuoteen 2030 ja sen jälkeiseen aikaan. Monialaisena korkeakouluajana Savonia vastaa alueelliseen ja myös valtakunnalliseen osaamis- ja tutkimustarpeeseen. Kasvatamme korkeakouluteujen määrää samalla varmistaen, eä jatkossakin osaajamme siirtyvät asiantuntijoina työelämään.

Työelämän osaamistarpeisiin vastaamme erityyppisillä pienillä osaamiskokonaisuuksilla. Uudistaminen vaatii uudenlaisia pedagogiikan muotoja. Dual 2.0 mallia kehite äessä on syytä pohtia, miten tunnistamme ja tunnustamme työelämässä syntyneen osaamisen ja laajemminkin opinnollistamme opintoja: löydämmekö uudenlaisia tehokkaita, resurssiviisaita ja laadukkaita toimintatapoja?

"Työelämäläheinen toiminta ei tule julistamalla vaan tekemällä niin koulutusta kuin tutkimustakin työelämän rajapinnassa."

Savonian koulutusten jatkumo alkaa yli 130 vuoden takaa. Kuopion teknillisen koulun historiassa nostetaan esille, e ä opetuksen tulee olla vahvassa työelämäyhteydessä - tätä olemme Savoniassa vaalineet eri vuosikymmeninä. Se on meillä geeneissä.

Mitä uua Dual 2.0 työelämäläheisellä koulutusmallilla tavoitellaan? On helpoavaa huomata, eä kehitämme mallia eurooppalaisessa yliopistoallianssissa yhdessä kahdeksan eurooppalaisen korkeakoulun kanssa. Tämä EU4DUAL on ainutlaatuinen allianssi, joka kehiää eurooppalaisella tasolla työelämäläheis-

Teknologian kehitys ja erityisesti generatiivinen tekoäly muuavat nopeasti oppimista ja tulevaisuuden työtä. Savonialla panostamme monimuotoiseen opiskeluun niin tutkintokoulutuksessa kuin myös tutkinnon osissa tai sitä pienemmissä osaamiskokonaisuuksissa. Työelämäläheisyyden lisäksi koulutuksen keskeiset laatutekijät ovat koulutuksen personointi, osaamisperustaisuus sekä oppimiskokemuksen merkityksellisyys. Erilaiset koulutustaustat ja osaamisen täydennystarpeet huomioidaan koulutussisältöjen ja -muotojen suunni elussa.

Kyselyjen mukaan työelämä on huolissaan siitä, miten yritykset tulevaisuudessa saavat osaajia. Toisaalta tulee myös huolehtia jo työssä olevan henkilöstön osaamisen jatkuvasta kehiämisestä.

On huikeaa olla mukana rakentamassa Dual 2.0 työelämäläheistä toimintamallia! Tämä vaatii työelämältä halua muodostaa yhä vahvempaa kumppanuua Savonian kanssa.

SISÄLTÖ

JULKAISIJA

Savonia-ammaikorkeakoulu PL 6 (Microkatu 1) 70201 Kuopio puh. (017) 255 6000 savonia@savonia.fi www.savonia.fi

PALAUTTEET viestintapalvelut@savonia.fi

PÄÄTOIMITTAJA Mervi Vidgrén

TOIMITUSKUNTA Mervi Vidgrén Anne Heikkinen Mikko Lappalainen

ULKOASU JA TAITTO Mikko Lappalainen

KANNEN KUVA Mikko Lappalainen

KIRJAPAINO Punamusta

Pinnalla

Kuvittele, että olisi olemassa ihmeaine, joka saa ajatuksesi terävöitymään, vireystilasi kohoamaan, kykysi sietää stressiä kohoamaan, unenlaatusi paranemaan, mielialasi kohenemaan, vastustuskykysi paranemaan, luustosi vahvistumaan ja useiden sairauksien riskin pienenemään.

Kuvittele, että tuota ihmeainetta voisi nauttia joka päivä, osa hyödyistä näkyisi välittömästi nauttimisen jälkeen ja osa pidemmällä aikavälillä säännöllisen nauttimisen myötä. Kyllä, meillä on jo tuo ihmeaine olemassa: liikunta mahdollistaa kaikki edellä mainitut ja paljon muuta.

Tänä vuonna vietetään opiskelijaliikunnan huippuvuotta. Suomalainen opiskelijaliikunta juhlii 100-vuotista taivaltaan ja SYKETTÄ - Kuopion korkeakoululiikunta täyttää 10 vuotta. Korkeakoululiikunnan valtakunnallisissa suosituksissa otetaan kantaa siihen, millaisella rahoituksen, henkilöstöresurssien, liikuntapaikkojen ja -tarjonnan tasolla korkeakoululiikunnan voidaan olettaa olevan laadukasta.

Korkeakoululiikunnan mallin perustana on edullinen, monipuolinen ja erilaiset liikkujat huomioiva palvelukokonaisuus. Korkeakoululiikunta mielletään terveysliikuntana, jota ohjaa terveysliikunnan suositukset. Opiskelijoille neljän vuoden välein teetetyn terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT) mukaan korkeakouluopiskelijoista 54 % ei saavuta suosituksia.

Nuorta aikuisuutta pidetään yhtenä keskeisimpänä elämänkulun vaiheena. Erityisesti opiskelujen aloittaminen ja valmistuminen ovat elämän tärkeitä merkkipaaluja. On tutkittu, että juuri

Opiskelijaliikunnan huippuvuosi kannustaa tarttumaan tilaisuuteen

TEKSTI SAARA KARKULAHTI | KUVA MIKKO LAPPALAINEN

siirtymävaiheiden elämäntavat vaikuttavat yksilön elämänkulkuun ja tottumuksiin myös myöhemmällä iällä.

Korkeakouluopiskelijat ovat tärkeässä nivelvaiheessa liikunta-aktiivisuuden suhteen, opiskeluvaiheen liikkumiseen tai liikkumattomuuteen liittyvät tavat kulkevat usein mukana elämän myöhemmissä vaiheissa.

Liikunnalla ja liikkumisella on tutkitusti lukuisia myönteisiä vaikutuksia fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Liikuntaan sijoitettu aika ja raha maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin. Jos sattuu vielä olemaan edullisten ja mo-

nipuolisten korkeakoululiikunnan palveluiden äärellä, kehotan lämpimästi ja päättäväisesti tarttumaan mahdollisuuteen!

Liikkuva ja hyvinvoiva opiskelija on koko Savonian ja sen yhteisön tärkeä voimavara. Vaalitaan loistavia SYKETTÄ-palveluita ja tuetaan toisiamme liikkuvan korkeakouluyhteisön hengessä.

Onnea opiskelijaliikunta 100 vuotta ja SYKETTÄ - Kuopion korkeakoululiikunta 10 vuotta!

Hallituksen puheenjohtaja Saara Karkulahti

Tällä menolla muutetaan maailmaa:

Sami Romppainen suunnieli

älysammuimen

Paloturvallisuusviikon kampanja julisti syksyllä Suunniele -sammutin kilpailun. Opiskelijasarjan voiton nappasi Savoniaammaikorkeakoulun teollisen muotoilun opiskelija Sami Romppainen Salussammuimella. Hän yhdisti sammuimeen perinteisten toimintojen lisäksi älyominaisuuksia.

Sami Romppaisen yksi lähtökohta Salus-sammuimeen oli estetiikka, jolla muutetaan laieen arvostusta.

Paloturvallisuusviikko haastoi suomalaiset teollisen muotoilun opiskelijat suunnielemaan kotitalouksille sammuimia, jotka ovat moderneja ja sopivat sisustukseenkin. Romppainen osallistui Suomen pelastusalan keskusjärjestön (SPEK) muotoilukilpailuun, jossa tehtävänä oli suunnitella tulevaisuuden palosammutin kotitalouksien käyöön.

Romppaiselle oli alkumetreillä selvää, eä hän halusi yhdistää sammuimeen muitakin ominaisuuksia.

– Sammutin on yleensä kapistus, joka valiteavasti haudataan jonnekin näkymättämiin. Estetiikka on yksi lähtökohta muuttaa laieen arvostusta, mua miksi siihen ei yhdistyisi muitakin ominaisuuksia ja näin sille saataisi enemmän käyöä?

– Näillä eväillä lähdin työstämään ideaa. Lamppu syyi lopullisesti siinä vaiheessa, kun sain ajatuksen palovaroiimen yhdistämisestä sammuimeen. Näin syntyi idea kokonaisvaltaisesta kodin paloturvallisuusjärjestelmästä.

– Loppu olikin sien paljolti muodon tutkimista, hahmomallien tekemistä, 3D-mallintamista ja muun muassa yleistä ajatuksen hiomista ja esityskuvien tekemistä.

SALUKSEN ÄLYOMINAISUUDET

Romppainen tarkentaa Saluksen älyominaisuuksia: "Saluksen pohjalla on puhelinapplikaatio. Laite yhdistetään kodin wifiverkkoon, jonka kaua laieeseen saadaan yhteys.

– Tästä päästään näkemään sammuimen tekniset, seikat muun muassa paineet ja valmiustila. Näin voidaan tehdä myös savuhälyimien yhdistämiset, säätää valaistusta, kaiutinjärjestelmää ja muita ominaisuuksia.

– Tässä vaiheessa haluan kuitenkin muistuaa, eä kyseessä on konseptimalli eli toimivaa kappalea ei ole vielä olemassa. Monet ominaisuudet tarkentuvat, mikäli laite päätyy joskus tuotantoon.

Romppaisen mukaan Salus-sammuimeen on ollut kiinnostusta. Laite on saanut kiitettävästi mediahuomiota kilpailun tiedoeen pohjalta ja pari yhteydenooakin on tullut. Kaikki on näiden osalta vielä täysin auki, mua Romppainen on avoin kaikille uusille mahdollisuuksille.

Toiseksi kilpailussa tuli Metropolia Ammattikorkeakoulun Pinja Hietalan työ Kuosi, ja kolmanneksi sijoiui Sami Hyytiäinen Savonia-ammaikorkeakoulusta työllään Pluvia.

Paloturvallisuusviikkoa koordinoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Yhteistyössä ovat mukana Pelastuslaitokset, Pelastusliitot, sisäministeriö, EHYT ry, Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto, Finanssiala, Kirkkohallituksen Diakonia ja yhteiskunta, Suomen Kiinteistöliio, Suomen Omakotiliio, Suomen Palopäällystöliio, Nuohousalan Keskusliio sekä Vanhustyön keskusliio. Paloturvallisuusviikon rahoiaa Palosuojelurahasto.

TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA SAMI ROMPPAINEN

Ajassa

Savonian Sanomat on ehtinyt aikuisikään. Lehti ilmestyi tällä nimellä ensimmäistä kertaa 20 vuoa sien. Silloin lehti oli vielä henkilöstölehti, myöhemmin aviisi muuui sidosryhmälehdeksi.

Ensimmäisestä lehdestä järjestettiin nimikilpailu, joka sai osakseen laajan kiinnostuksen. Ehdoajia oli 44 ja ehdotuksia 250-300. Nimiehdotuksien kirjo oli laaja, muun muassa: Savonialehti, Savon veturi, Pläjäys, Supliikki, Luuppi, Savonia Nyys, Savanni, Sammakko, Savonia Front.

Yksi vahva nimiehdokas oli Savonialainen. Nimikilpailun tuloksissa oli kuitenkin seitsemän samaa ehdotusta, joten voiaja jouduiin arpomaan. Voiajaksi selviytyi projektisihteeri Maire Anonen silloisesta Kuopion Muotoiluakatemiasta. Näin Anonen pokkasi 500 euroa palkintona. Savonian Sanomat nimi oli nähnyt päivänvalon.

Savonian Sano

Tapahtumaa oli todistamassa runsaasti toimiajia. Yrityskirja oli Savonian omasta julkaisusarjasta ja kirjoittajatkin talon omaa väkeä, jotka olivat Aki Mieinen, Mika Sutinen, Päivi Diov ja Jouni Vornanen.

Ensimmäinen lehti oli yriäjyyden teemanumero. Savonian teemavuosi avattiin lahjoiamalla Linnanpellon yriäjäpainoiselle lukiolle 150 kappalea ”Pk-yriäjän menestystekijät” -kirjaa.

YRITTÄJYYDEN TEEMAVUOSI

Yriäjyyden teemavuoden kunniaksi lehdessäkin oli vahva painotus aiheeseen. Esimerkiksi komissaari Erkki Liikanen lähei tervehdyksen, joka julkaistiin Savonian Sanomissa. Komissaari kirjoii muun muassa näin, mitkä sanat sopivat hienosti myös tähän päivään:

TEKSTI JOUNI VORNANEN | SAVONIA AMMATTIKORKEAKOULU

”Tietotalous vaatii myös uutta kilpailukykyistä yrittäjähenkisyyttä luomaan uutta liiketoimintaa ja työpaikkoja. Euroopan komissio pitää tärkeinä toimia, joilla edistetään uutta dynaamisempaa yrityskulttuuria. Tietoon ja osaamiseen perustuva talous edellyttää voimakasta yrittäjä- ja innovaatiokulttuuria, painotusta tutkimukseen sekä uuden teknologian nopeaa hyödyntämistä.”

Vuosien myötä lehti on muuttunut yhä enemmän sidosryhmälehdeksi. Tällä tarkoitetaan sitä, mitä tapahtuu Savonian ja sen eri sidosryhmien

mat 20 vuoa

välillä, mutta lehti on välillä tarttunut erikoisempiinkin ilmiöihin.

Esimerkiksi lehti kirjoitti Ruotsin nykyhistorian suurimmista metsäpaloista, joita oli sammuttamassa Savonian ensihoidon lehtori Marko Tolonen . Urotyö sai laajaa huomiota, joita kävi kiittelemässä kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel henkilökohtaisesti.

Mikä lehdessä on ollut suurin muutos? Ehkä se on ollut ammattitaidon laajentuminen. Alkuun lehdessä oli toimittaja muiden töiden ohella,

avuusjohtaja viestintäasiantuntija Aino-Maria Savolainen, markkinointisuunnielija Mikko Lappalainen, markkinointiasiantuntija Juho Papinniemi ja tiedoaja Jouni Vornanen.

Taide ja muotoilu Taide muotoilu

kohtaavat ainutlaatuisessa taidenäyelyssä kohtaavat ainutlaatuisessa

Mitä tapahtuu, kun tulevaisuuden designerit käyävät suunnielun lähtökohtana taideteoksia?

Kuopion taidemuseon ja Savonia-ammaikorkeakoulun yhteistyönäyely Sauma – Muoti taiteessa, taide muodissa on Savonian muotoiluopiskelijoiden taidonnäyte. Näyelyssä tarkastellaan taiteen ja muodin yhtymäpintoja.

Yhteistyönäyelyä on valmisteltu jo useamman vuoden ajan. Museonjohtaja Anna Vilkuna kertoo, eä ensimmäisen keskustelut käytiin jo vuonna 2021 Savonian Luova REAKTIO! -hankkeen puieissa. Nopeasti mukaan suunnieluun tulivat opeajat:

-Alusta asti oli selvää, eä yhdistämme meidän kokoelmateoksia ja opiskelijoiden teoksia samaan näyelyyn. Päätimme tehdä jotain aivan uua. Myös epävarmuus ja keskeneräisyys on salliua. Jos jotain uutta halutaan tuoaa, niin silloin mennään aina kohti tuntematonta, hän kertoo.

Opiskelijoiden inspiraationa ovat olleet taidemuseon kokoelmien teokset ja arkkitehtuuri. Vilkunan mukaan työskentely opis-

kelijoiden kanssa on ollut inspiroivaa.

- On ollut hienoa päästä kommentoimaan heidän töitään ja keskustelemaan ideoista. Varmaa on, eä näyely on erilainen, mielenkiintoinen ja toiminnallinen.

Opintojen lisäksi yhteistyö mahdollistaa useita harjoielumahdollisuuksia Savonian opiskelijoille. Opiskelijat osallistuvat aktiivisesti muun muassa näyelyn fyysiseen rakentamiseen, tiedoamiseen, graafiseen suunnieluun sekä oheisohjelman ja tapahtumien ideoimiseen ja toteuamiseen. Mukana valmisteluissa onkin ollut kymmeniä Savonian opiskelijoita ja useita opeajia eri opintojaksoilta.

Näyely on esillä Kuopion taidemuseon 2. kerroksen näyelytiloissa 27.4. -1.9.2024.

ASUJEN SANOMANA MIELENTERVEYS

Yksi teosten suunnieluun osallistuneista opiskelijoista on Vera Huunen. Muotiin ja vaatesuunnieluun erikoistunut toisen vuoden opiskelija suunnieli ja toteutti vastuullisen muodin kurssilla kierrätysfarkusta farkkuasun, joka nähdään myös Sauma-näyelyssä.

- Suunnielin poistotekstiileistä, farkusta ja nahkasta, asukokonaisuuden, johon kuuluu farkkutakki ja korsei. Kyllä siinä itku pääsi, kun kuulin, eä asu tulee näyttelyyn. Tämä on opiskelijalle hieno mahdollisuus.

Talven aikana Vera on suunnitellut neulekurssilla myös neuleasukokonaisuuden, johon kuuluu huppu, kommandopipo ja toppi. Asukokonaisuua katsoessa on vaikea uskoa, eä neuleiden tekeminen ei tuntunut Verasta aluksi ollenkaan omalta jutulta.

TEKSTI AINO-MARIA SAVOLAINEN | KUVAT TARJA HUPLI, INO-MARIA SAVOLAINEN

Saara Varnon luonnoksia näyelyasuiksi

Vera Huunen käsielee asuissaan mielenterveyskysymyksiä.

Rakennusarkkitehtiopiskelija Miisa Pöyhönen tekemässä näyelyn tilasuunnielua. Suunnielussa on huomioitava miten erilaiset työt pääsevät mahdollisimman hyvin esille.

Karoliina Soronen ja Ilona Rautiainen viimeistelevät neuleasujaan.

Laura Pakarinen ja Aino Sares tutkivat värjäyjä neuleita.

Alusta astii tavoieena on ollut haastaa perinteistä näyelysuunnielua, Mari Haavisto ja Iina Juntunen toteavat.

- Mieli muuui, kun pääsin tutustumaan neulekoneeseen. Yllääen äkkäsin koneet helposti ja kurssin lopulla jo opetin opiskelukavereita neulekoneen käytössä.

Vera kertoo, eä hän haluaa tuoda kaikissa suunnielemissaan asuissa esille mielenterveyskysymyksiä.

- Olen itse kärsinyt mielenterveysongelmista, joten haluan käsitellä aihe a myös töieni kaua. Neuleasuun hain inspiraatiota netistä ja pyysin ihmisiä kuvailemaan yhdellä sanalla, miltä mielenterveysongelmat näyävät. Sain sieltä hyviä ideoita. Lopputulokseen hain pimeyttä, synkkyyä ja peiävyyä. Tumma väri saatiin värjäämällä langat marja-aronialla. Pipon helmet kuvastavat kyyneleitä, hän kuvailee.

Vera kannustaa muitakin alasta kiinnostuneita hakeutumaan muotoiluopintoihin Savonialle.

- Muotoilijoille on aina tarvea, sillä heidän kädenjälkensä näkyy kaikkialla. Alalla on paljon vaihtoehtoja, mihin erikoistua. Itsekin olin alun perin kiinnostunut teollisesta muotoilusta, mua sien muoti vei mennessään. Savonialla opiskelu on ollut mukavaa ja turvallista, hän kiiää.

HULLUA IDEOINTIA ASIAKKAAN ANTAMISSA RAAMEISSA

Myös kolmannen vuoden teollisen muotoilun opiskelija Mari Haavisto on tyytyväinen muotoilun opintoihin Savonialla.

- En aluksi varsinaisesti edes tiennyt mitä muotoilija tekee. Mua kun tutustuin ammaiin, selvisi, eä asiat, joita vaaditaan, ovat juuri omia vahvuuksiani. Ensimmäi-

sestä koulupäivästä lähtien on ollut sellainen olo, eä vihdoin olen oikeassa paikassa, hän kertoo.

Näyelysuunnielusta hänellä ei ole aiempaa kokemusta. Taideteoksen muotoilu -kurssilla opiskelijat opeelivat luovan prosessin mukaista työskentelyä. Mari on mukana suunnielemassa näyeille tulevien asujen ja korujen esillepanoa.

- Olemme käyäneet luovia ideointimenetelmiä ja näiden yhteistä purkua ryhmässä keskustelemalla. Ollaan myös piirrey ideoita koko luokkahuoneen lattian kokoiselle paperille.

Alusta asti tavoieena on ollut haastaa ajatusta perinteisestä näyelysuunnielusta, joten on ollut tärkeää heiäytyä pohtimaan ihan hullujakin ideoita.

Toisaalta kyseessä on asiakasprojekti. Asiakkaan toiveet ja tavoieet antavat raamit suunnielulle.

- Projektin aikana olemme käyneet porukalla taidemuseolla ja intenden i Marja Louni kävi koululla antamassa meille palautea. Saimme entistä selkeämmän kuvan siitä, mitä taidemuseo haluaa ja siitä oli hyvä jatkaa suunnielua, Martti kertoo.

Näyelyn suunnieluun osallistuminen on ollut inspiroivaa ja jänniävää.

- Tosi kivaa, eä tätä tehdään yhdessä monen tahon kanssa ja kokeneet opeajat ovat olleet koutsaamassa. Uskon, eä meillä on mahikset saada aikaan jotakin tosi ainutlaatuista!

Lehtori Teemu Räsänen on tyytyväinen siitä, eä kyselyn perusteella 73 prosenia vastaajista koki ympäristötekniikan koulutuksen vastaavan työelämän vaatimuksia

Ympäristötekniikan insinöörit ovat työllistyneet monipuolisesti

Ympäristötekniikan insinöörikoulutuksella on jo vuosikymmenien perinteet Savoniaammaikorkeakoulussa. Ensimmäiset alan ammailaiset valmistuivat jo vuonna 1999. Näihin päiviin mennessä opinahjosta on valmistunut noin 600 insinööriä eri puolille Suomea, mua myös rajojen ulkopuolelle.

Keväällä 2023 tehtiin Savonian ympäristötekniikasta valmistuneille eli alumneille kysely Envicon 2023 -alumnitapahtuman yhteydessä. Verkkokyselyyn vastasi 48 alumnia. Kyselyn vastauksissa tuli hyvin esille kuinka monipuolisiin tehtäviin vastanneet olivat valmistuneet vuosien saatossa, muun muassa: projektipäällikkö,

logistiikkainsinööri, suunni elija, asiantuntija, ympäristöpäällikkö, kiertotalouskoordinaaori.

Kyselyyn vastanneista 23 prosenia oli työskennellyt myös kansainvälisissä tehtävissä. Nämä tehtävät olivat liiyneet esimerkiksi tutkimushankkeisiin, työskentelyyn kansainvälisen yrityksen palveluksessa ja suomalaisten yritysten myynti- ja rakennustehtävissä.

Alumneilta kysyiin myös kiinnostusta kansainväliseen työskentelyyn. Heistä 52 prosenia oli kiinnostunut työskentelemään kansainvälissä tehtävissä. Vastaa-

jista 54 prosenia koki, eä saatu ympäristötekniikan koulutus antoi riiävät valmiudet kansainväliseen työskentelyyn.

TYÖELÄMÄVASTAAVUUS

Savonian lehtori Teemu Räsänen on tyytyväinen siitä, eä kyselyn perusteella 73 prosenia vastaajista koki koulutuksen vastaavan työelämän vaatimuksia. Työtä tehdäänkin jatkuvasti sen eteen, joa sisällöt vastaisivat näitä vaatimuksia.

– Päätyminen eri alalle töihin, koulutuksessa käsiteltyjen asioiden laajuus ja pirstaleisuus sekä laajempi esimies- ja joh-

TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA MIKKO LAPPALAINEN

tamiskoulutus nähtiin puueena. Nämä asiat tulivat esille niiden vastaajien kommenteista, jotka kokivat, eei koulutus vastannut täysin työelämän vaatimuksia.

Räsäsen mukaan yritysyhteistyön tekeminen on ehdoomasti avain työelämälähtöisyyden ylläpitämiseen. Yritysyhteistyön toteutuksessa ovat nykyisin esimerkiksi työelämälähtöiset opiskelijaprojektitja harjoitustyöt, vierailevat luennoitsijat, yritysvierailut, työharjoielut ja opinnäytetyöt.

– Lisäksi pyrimme osallistuamaan alumneja ja alan yrityksiä opetussuunnitelman kehitystyöhön.

TULEVAISUUDEN OSAAMINEN YMPÄRISTÖALALLA

Räsänen tähdentää, eä kyselyn yhtenä tavoieena oli selviää millaisena ympäristötekniikan alan tulevaisuus näyttää alumnien mielestä. Talouden hallinta ja kustannusajaelu on aina ollut yksi insinöörin osaamisen vaatimuksista. Nämä tekijät ovat alumnien mielestä tärkeitä myös tulevaisuudessa.

– Verraaessa kyselyn vastauksia nykyisen opetussuunnitelman sisältöihin todeiin, eä uudet sisällöt voisivat liiyä kestävän kehityksen ja erityisesti koko elinkaaren aikaisten vaikutusten huomiointiin lähes kaikissa opintojaksoissa. Tämän lisäksi vastauksissa nousi esille kiertotaloteen liiyvän osaamisen tarve. Uudessa syksyllä 2024 käyöönotetussa opetussuunnitelmassa näitä asioita tuotiinkin mukaan opintojen sisältöihin.

– Digitalisaation vaikutus tuotiin esille vahvasti. Ympäristötekniikan alalla tarvittavista osaamisesta esimerkiksi tietomallintaminen, paikkatiedon hyödyntäminen, suunnieluohjelmien käyö ja mitatun datan analysointi olivat tapetilla.

DIGITALISAATIO

Räsänen näkee digitalisaation vaikutukset myös ympäristötekniikan alalla. Se on muuanut työn tekemisen toimintatapoja ja vaikuaa kaikkeen tekemiseen uudella

tavalla. Samalla digitalisaatio mahdollistaa uudenlaisten toimintamallien, palvelujen ja liiketoiminnan rakentamisen.

Tulevaisuuden tarpeita kartoiteiin kysymällä, millä tavalla alumnit kokevat digitalisaation vaikuavan omaan toimialaan lähitulevaisuudessa.

– Etätyöhön liiyvien sovellutusten käyttö on varmasti tulevaisuua. Tämän lisäksi vastauksissa korostui esimerkiksi sähköisten asiakirjojen ja palvelujen yleistyminen, maastotyön digitalisointi sekä tietomallintaminen.

Räsänen muistuaa pedagogisista taidoista. Ympäristötekniikan koulutuksessa tärkeimmäksi osoiautuneita työelämätaitoja kehitetään esimerkiksi pedagogisten menetelmien valinnoilla ja rohkaisemalla opiskelijoita oma-aloieellisuuteen.

– Yritysten kanssa yhteistyössä tehtävä projektimuotoinen opetus on yksi esimerkki pedagogisista tavoista altistaa opiskelijat työelämän mukaiseen vuorovaikutukseen ja hakemaan oikeanlaista tekemisen asennea.

Kuvareportaasi

TEKSTI JUHO PAPINNIEMI

KUVAT MIKKO LAPPALAINEN JA AINO-MARIA SAVOLAINEN

Savua ja hälytysajoneuvoja suuronneomuusharjoituksessa

Savonia-ammaikorkeakoulun Microkadun kampuksella järjesteiin suuronneomuusharjoitus 16. helmikuuta.

Harjoituksen suunnielusta ja toteuamisesta vastasi Savonian ensihoidon ja akuuttihoitotyön kehiäminen ja johtaminen -YAMK-tutkinto-ohjelman opiskelijaryhmä.

Yksi harjoituksen toteuajista on Kainuussa ensihoitajana työskentelevä, YAMK-tutkintoa opiskeleva Kalle Savolainen. Mikä roolisi suuronneomuusharjoituksessa on?

– Harjoituksen aikana olin johtokeskuksessa ja toimin harjoituksen varavetäjä. Harjoituksen jälkeen vedin palautekeskustelun osallistujille, yhdessä toisen opiskelijan kanssa.

Savolainen kertoo, eä harjoitusta valmisteltiin viime keväästä asti, lähes vuoden päivät. Valmisteluihin on kuulunut lukuisia palavereja sekä opiskelijaryhmän eä yhteistyökumppaneiden kanssa.

Harjoituksessa olivat mukana Savilahden alueen oppilaitokset, Pohjois-Savon pelastuslaitos ja Pohjois-Savon hyvinvointialue. Kokonaisuudessaan harjoitukseen osallistui lähes 200 henkilöä.

– Mukana oli useita ambulansseja ja pelastuslaitoksen yksiköitä. Myös Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystyksessä oli normaalia enemmän työntekijöitä. Lisäksi Savon ammaiopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Savonian opiskelijoita oli maskeera u potilaiksi.

Harjoituksen aamupäivän osuus järjesteiin

Savonialla ja iltapäivän osuus Kuopion yliopistollisessa sairaalassa.

Harjoituksen pääasiallinen tavoite oli moniviranomaistilanteen yhteistoiminnan johtamisen harjoielu.

– Suuronneomuustilanteessa yhteistyötahoja on useita, ja harjoitusta vastaavia skenaarioita ei arkipäivässä juurikaan tapahdu. Siksi yhteistyötä on hyvä harjoitella.

OSAAMISTA TYÖELÄMÄÄN VIETÄVÄKSI

Työelämäläheisyys on ammaikorkeakouluopinnoissa keskeisestä. Ensihoidon YAMKopiskelijoille suuronneomuusharjoituksen toteuaminen tarjoaa osaamista, jota voi hyödyntää suoraan työelämässä.

– Harjoituksen myötä tietää mitä harjoituksen järjestäminen vaatii ja osaa jatkossa järjestää vastaavia harjoituksia samassa tai pienemmässä miakaavassa.

– Ja on tässä oppinut myös sen, miten paljon harjoituksen järjestäminen vaatii resurssia suunnielupuolelle. Pieniä muu ujia on enemmän kuin olisin etukäteen osannut ajatella. Ilman ryhmää ei harjoitusta olisi saatu järjesteyä.

Savolainen opiskelee toista vuoa YAMK-opintoja ja kertoo tykänneensä opinnoista. YAMKopintoihin häntä innosti hakemaan kehiyminen työelämässä.

– Opinnot ovat todella työelämälähtöisiä. Koulutusten järjestämiseen ja esimiestyöhön olen jo tähän mennessä saanut eväitä.

Uniikki sormus – Essi Koposen taidonnäyte

TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVAT SANNI TURPEINEN

Näyävyyätuokohollaoleva,kokosormuksen päällisosaakoristavakuviosekäkeltakullanja valkokullankontrasti.

Tämä on tuu tilanne monelle, myös minulle. Vaimo (Kaija Sääski) täyi pyöreitä vuosikymmeniä ja minulla ei ole yhtään järkevää ajatusta lahjaksi. Pelastavana enkelinä lenteli Savonia-ammaikorkeakoulun muotoilun koulutus.

Opiskelijat toteuavat sekä vaaeita eä

koruja asiakkaan toiveiden mukaan. Koska omat taiteelliset lahjani ovat kovin ohuet, ajatuksena oli vain sormus, jossa olisi aurinko ja tähti. Aurinko kuvaa elämän energiaa, tähti johdatusta ja syntymää.

Uniikin tuoeen muotoilu alkoi tapaamisella, jossa kerroimme korumuotoilun opiskelija Essi Koposelle toiveet. Hän käyi kuvakortteja, joista kooiin moodboardi (mielikuvataulu), joka ilmensi sormuksen tunnelmaa,

mahdollisimman paljon pinta-alaa.

Koponen avaa vielä sormuksen ideaa. Näyttävyyä tuo koholla oleva, koko sormuksen päällisosaa koristava kuvio sekä keltakullan ja valkokullan kontrasti. Asiakkaan toiveena oli myös, eä sormukseen saisi käyää hänen oman rannekorunsa osia niiden mieleisen muodon vuoksi.

– Tämä oli minulle hauska haaste, ja lopulta sormuksen tähden sakarat saivat lopullisen muotonsa asiakkaan rannekorun pohjalta.

Sormus esiteltiin Kaija Sääsken 60-vuotisjuhlassa sukulaisille. Koru kiersi kädestä käteen ja sormus sai osakseen varauksetonta ihailua.

Korumuotoilija-opiskelija Essi Koponen työstää uniikkia sormusta

Restonomiksi valmistuneelle Outi Kinnuselle myönneiin stipendi seuraavilla perusteilla: hän aktiivinen ja yriäjähenkinen opiskelija, joka on kehiänyt asiantuntijuuaan esimerkillisesti opintojen aikana.

Yriäjähenkiselle restonomille stipendi

Kuopion Seudun Yriäjänaiset ry. on vuosiain luovuanut yriäjämäisestä asenteesta stipendin opiskelijalle. Tänä vuonna kunnian sai Savonia-ammaikorkeakoulusta restonomiksi valmistuva Outi Kinnunen

Kinnuselle stipendi myönneiin seuraavin perustein: aktiivinen ja yriäjähenkinen opiskelija, joka on kehiänyt asiantuntijuuaan esimerkillisesti opintojen aikana. Hän on päämäärätietoisesti kehi änyt osaamistaan ja hänen asenteensa on ollut aina positiivinen ja muut huomioon ottava. Hänellä on myös erinomainen koulumenestys.

Varapuheenjohtaja Päivi Wilska mainitsee, eä stipendillä yhdistys kannustaa yriäjyyteen ja verkostoitumiseen. Usein juuri yriäjyyden alkutaipaleella ihminen tarvitsee vertaistukea ja kannustusta muilta yriäjiltä.

– Stipendin lisäksi hän saa etuna kuulua yhdistykseen vuoden maksuomana jäsenenä ja näin osallistua paikallisiin tapahtumiin jäseneduilla, tarkentaa Wilska.

KAIKKI YLIMÄÄRÄINEN KEHITTÄÄ

Outi Kinnunen on opiskelujen ohella osallistunut erilaisiin lisäprojekteihin muun muassa Hävikkiviikosta yritystapahtumien suunnieluun. Kaikki ylimääräinen on kehiänyt häntä itseään ja luonut verkostoja.

– Ensimmäisen harjoieluni tein Lignell & Piispaselle markkinoinnin parissa. Opiskelujen ohella pääsin jatkamaan töitä myös yrityksen tislaamon vierailukeskuksessa.

Kinnunen arvelee, eä hyvin tehdyt työt ovat antaneet mahdollisuuden seuraavaan työhön. Pohjois-Savon Lakeland 2

-hankkeeseen hän pääsi sisällöntuoajan pestiin hiomaan asiantuntijuu a viimeisenä harjoieluna.

– Härkää sarvista -meneelyä päätin soveltaa myös opinnäytetyöhön. Uudet vähemmän tutkitut aiheet kehiävästä matkailusta ja glampingistä (telailu tai retkeily) muokkautuivat Joroisten kuntaa palvelevaksi työksi majoituksen lisäkapasiteetin suunnieluun.

Kuopion Seudun Yriäjänaiset ry toimii yriäjinä toimivien ja yriäjyyä edistävien naisten paikallisena yriäjä- ja elinkeinopoliiisena etujärjestönä. Yhdistyksen tarkoituksena on myös edistää ja parantaa naisyriäjien yritystoiminnan edellytyksiä omalla, paikallisella alueellaan. Järjestö kehiää toiminnallaan lisäksi terveä kilpailua ja yriäjänaisten välistä yhteistyötä.

TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA MARI HAAKSLUOTO

Kansainvälisten opiskelijoiden

hyvinvointiin panostetaan Savonialla

Kuraaori on välillä terapeutti, äiti, sisko, koulun ja yhteiskunnan edustaja, jolle on helpompi tulla puhumaan mieltä vaivaavista vaikeistakin asioista kuin vaikkapa opeajille, Miia Maaninen kertoo.

TEKSTI AINO-MARIA SAVOLAINEN | KUVA MIKKO LAPPALAINEN

Savonialle on tärkeää luoda opiskelijoille turvallinen opiskeluympäristö sekä fyysisesti eä psykologisesti, siksi opiskelijoille tarjotaan palveluja saavuteavasti ja inhimillinen näkökulma huomioiden. Savonialla aloii tieävästi ensimmäinen korkeakoulujen kansainvälisten opiskelijoiden koulukuraaori, kun Miia Maaninen aloii uudessa tehtävässä syksyllä 2023.

- Tehtäväni on tukea kansainvälisten opiskelijoiden hyvinvointia. Heidän haasteensa, ongelmansa ja traumansa ovat erilaisia kuin kantasuomalaisilla, siksi maahan muuaneisiin opiskelijoihin erikoistuneelle osaamiselle on ehdoomasti tarvea, hän kertoo.

Jo Suomeen saapuminen ja opintojen aloiaminen uudessa maassa on opiskelijalle suuri asia. Lähtötilanteet ovat opiskelijoilla hyvin erilaisia ja vaiku avat hyvinvointiin eri tavoin. Maaninen muistuaa, eä monilla kansainvälisillä opiskelijoilla asiat ovat hyvin. Mua osa tarvitsee enemmän tukea ja apua sopeutumiseen.

- Kotimaassa on saateu kokea turvattomuua, luonnonkatastrofeja, sotaa ja meille tuntemaomampia uhkia. Aiemmat kokemukset näyäytyvät monin eri tavoin. On asioita, joita meidän suomalaisten on vaikea tunnistaa ilman erityisosaamista, koska yhteiskuntamme ja kuluurimme on niin erilainen kuin lähtömaissa. Omasta pitkästä kokemuksestani maahan muuttaneiden kanssa on hyötyä, sillä taustojen kuulemisen jälkeen pystyn usein pää elemään, mikä mieltä saaaa painaa ja tuo haasteita arjesta ja opinnoista selviytymiseen.

KURAATTORILLE ON HELPOMPI PUHUA KUIN OPETTAJALLE

Monella kansainvälisellä opiskelijalla paineet ovat kovat. Hän saaaa olla perheestään tai suvustaan se ”valiu”, joka on lähetey opiskelemaan ulkomaille ja johon suvun odotukset ja toiveet kohdistuvat. Samaan aikaan kun opiskelija on kaukana rakentamassa tulevaisuua, muu perhe elää elämäänsä ja voi kohdata vaikeitakin asioita, sairastumisia tai kuolemaa. Nämä vaikuavat suoraan opiskelijan hyvinvoin-

tiin hänen arjessaan.

- Toivoisin lisää ymmärrystä erilaisille elämäntilanteille, opiskelija on opiskelujen takana myös ihminen. Motivaatio on kansainvälisillä opiskelijoilla yleensä hyvä, mua sien on näitä muita tekijöitä, jotka tuovat hirviävän määrän painea. Nuoret ovat kaukana perheestään ja ylläävän monella opiskelijalla on myös omia lapsia kotimaassa.

Varkauden kampuksella Miia Maanisen ovi on melkein aina auki ja opiskelijat pistäytyvät hänen luonaan pienempien ja isompien asioiden kanssa. Pääsääntöisesti Miia on alkuviikot maanantaista keskiviikkoon Varkaudessa ja loppuviikot Kuopion kampuksella. Hänelle on mahdollista myös varata kahdenkeskinen keskusteluaika.

- Kokemukseni mukaan monissa kuluureissa opeajaa kunnioitetaan hyvin paljon, eikä opeajalle haluta kertoa murheista. Siksi kuraaoria voi olla helpompi lähestyä. Kuraaorina olen välillä terapeutti, äiti, sisko, koulun ja yhteiskunnan edustaja, jolle on helpompi tulla puhumaan mieltä vaivaavista vaikeistakin asioista.

SUOMI KOETAAN TURVALLISENA, MUTTA TALVI SAATTAA PELOTTAA

Viime aikoina uutisointi Suomessa on keskiynyt erilaisiin uhkakuviin. Miten se näkyy kansainvälisten opiskelijoiden hyvinvoinnissa?

- Kansainväliset opiskelijat kokevat Suomen, Varkauden ja Kuopion turvallisiksi ja ovat onnellisia siitä, eä saavat olla ja opiskella täällä. Monet tulevat hyvin tapahtumarikkaista maista, joihin verrauna Suomi on todella turvallinen. Kansainväliset opiskelijat eivät myöskään seuraa niin aktiivisesti suomalaista mediaa, vaan oman kotimaansa tapahtumia. Mutta kyllä syksyllä keskustelimme opiskelijoiden kanssa muun muassa siitä, miten sota lähialueilla voi vaikuaa esimerkiksi heidän omiin työllistymisnäkymiinsä.

Opiskelijoiden mieltä saaavat askarruttaa huomaavasti arkisemmat asiat Suo-

mesta. Kuten se, onko kovalla pakkasella tai erityisen liukkaalla säällä turvallista liikkua ulkona. Miia Maaninen myös kertoo, eä syksyllä moni tunsi jännitystä pimeän ajan lähestymisestä ja siitä, miten reagoi pimeyteen. Myös hiljaisuus voi tuntua aluksi peloavalta.

- Tärkeä osa työtäni onkin arjen rutiinien sanoiaminen opiskelijoille. Hyvinvoinnin peruselementit eli uni, ravitsemus ja D-vitamiinit sekä ymmärryksen lisääminen siitä, mitä opiskelu vaatii ja mihin aikansa käyää. Neljän tunnin yöunilla voi pärjätä toisenlaisissa olosuhteissa, mua ei Suomessa vuoden pimeimpänä aikana.

IKUINEN OPISKELIJA

Miia Maanisella on takana jo monta uraa, sillä hän on työskennellyt valokuvaajana, valokuvataiteilijana ja visuaalisen viestinnän parissa sekä opeajana. Kokonaan uusille urille hän lähti koulu autuessaan sosionomiksi.

- En aio lopeaa opiskelemista ikinä. Haluan ymmärtää, mistä ihmisyydessä ja tässä maailmassa on kyse. On suuri etuoikeus saada oppia uua. Parhaillaan teen ammatillisen opeajan opintoja, sien minulla on jo kolme AMK-tutkintoa. Arabian kieltäkin olen opiskellut, tosin en vielä ole oppinut, hän paljastaa nauraen.

Maahanmuuaneiden parissa hän on työskennellyt vuodesta 2016 lähtien.

- Hylkäsin kameran ja aloin keskiyä ihmisiin. On palkitsevaa ja opeavaista kuulla eri taustoista tulevien ihmisten tarinoita. Siinäkin saa koko ajan oppia uua.

Vapaa-ajallaan Miia opiskelun lisäksi harrastaa monipuolista liikuntaa, avantouintia sekä 17-vuotiaan jääkiekkoilijan äitinä käy peleissä ja toimii toimitsijana. Se, e ä on monta rautaa tulessa yhtä aikaa, sopii hänelle.

- Olen aina ollut sellainen, eä pitää kokeilla, eä voi tietää. Siihen yritän kannustaa myös opiskelijoita: luota itseesi ja kokeile.

Huoltovarmuus kulkee arjessa mukana

Osaatko sinä toimia, jos normaalit arjen rutiinit järkkyvät? Entä oletko varautunut erilaisiin häiriötilanteisiin?

Monelle tulee ensimmäisenä mieleen ruokavara. Esimerkiksi pitkiynyt sähkökatko voi aiheuaa tilanteen, jossa yhteiskunnan palvelut häiriintyvät pahasti tai jopa keskeytyvät. Kodeista tulisikin löytyä kolmeksi vuorokaudeksi ruokaa, veä ja lääkkeitä.

Tämä on kuitenkin vain yksi osa varautumista. Sosiaali- ja terveysalan lehtori Marko Tolonen muistuaa, eä varautumista voi harjoiaa jo arjen perustaidoissa.

- Varautuminen ei ole vain sitä, eä kaappi täytetään ruoalla. Varautumista voi harjoitella vaikka ostamalla kalan ja perkaamalla sen itse tai harrastamalla luonnossa liikku-

mista, metsästystä, kalastusta ja erätaitoja.

Tällaiset taidot ovat monelle, varsinkin maaseudulla asuvalle ihan arkisia taitoja.

- En olisi tässä suhteessa ensimmäisenä huolissani mummonmökissä asuvasta. Maalla varautuminen ja huoltovarmuus ovat osa arkea. Mua miten urbaani ihminen pärjää? Kannustan esimerkiksi kalastusharrastukseen. Kalastan perheelle proteiniit ja aamulla verkoilla ei ole tungosta. Siellä sitä on kalaa järvi täynnä, hän sanoo.

PIDÄ HUOLTA

Varautuminen on toisaalta myös toisista ihmisistä väliämistä. Jokainen pitää huolen omasta perheestä ja ystävistä, mutta on tärkeää myös pitää huolta muista ihmisistä. Jo pienillä teoilla, kuten kysymällä

mitä kuuluu ja tarvitseeko toinen apua.

- Kun otamme toiset huomioon tavallisessa arjessa, on luontevaa jatkaa sitä myös häiriötilanteissa tai kriisin uhatessa.

Varautuminen 72 tunnin eli kolmen vuorokauden häiriötilaan ei Tolosen mukaan ole suomalaiselle mahdoton ponnistus.

- Aika paljon meiltä löytyy välineistöä jo valmiiksi. Tutkimusten mukaan erityisesti naiset ovat keskimääräisesti paremmin varautuneita, ehkä siksi, eä he suunnittelevat kotitalouden hankintoja muutenkin miehiä enemmän. Miehille si en varautuminen kodin ulkopuolella, esimerkiksi kalastamisen tai luonnossa liikkumisen myötä.

TEKSTI AINO-MARIA SAVOLAINEN | KUVA ADOBE STOCK - AI

Autonomisen työkoneen innovaatioympäristö

TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA MIKKO LAPPALAINEN

Moni konevalmistaja on oanut päämääräkseen autonomiset työkoneet tuotekehityksessä. Työkoneissa autonomia tarkoiaa pätevyyä hoitaa työtehtäviä itsenäisesti ilmaan kulje ajaa.

Työkoneiden automaatio kehiyy vauhdilla. Itseohjautuvien työkoneiden kehitystyötä tehdäänkin intohimoisesti ympäri maailmaa. Raskaat työkoneet ovat tärkeitä vienninvetureita myös Pohjois-Savolle. Esimerkiksi maansiirron tai metsäteollisuuden aloilla työmaakoneet ovat vielä ihmisen ohjaamia, joten kehitystyössä haasteita riiää.

Viime keväänä käynnistyi Pohjois-Savon ensimmäinen autonomisen työkoneen tutkimushanke (AL-MaSi). Hankkeen ideana on opeaa tekoälyä ajamaan kaivinkonetta. Ensin harjoitellaan simulaa orissa, sitten pienoismallia ja lopuksi oikeaa työkonea.

Autonomiset koneet ovat tulevaisuua. Jopa osa-aikaisesti työskentelevä autonominen työkone veisi monen alan tuottavuua eteenpäin suurina loikkauksina. Vaikka nykytekniikka ei mahdollista työkoneiden täysin autonomista toimintaa, on tärkeää oaa askeleita siihen suuntaan.

HALLITAAN USEITA TYÖKONEITA

Savonia-ammaikorkeakoulun tutkimus-, kehitys- ja innovaatioasiantuntija

Harri Komulainen avaa tulevaisuuden suunnitelmia. Yhdistämällä fysiikkapohjaista (reaaliaikaista) simulointia, digitaalisia kaksosia sekä tekoälytekniikoita ja kehiämällä menetelmä, jolla digitaalisen kaksosen simulointi voidaan tarkasti todentaa fyysisen koneen kaksoseksi.

– Tietokonemallin avulla pystytään simuloimaan kaivurin pienoismallin ja tulevaisuudessa myös oikean kaivurin toimintaa.

Komulaisen mielestä tällaisilla järjestelmillä voidaan yhdestä työpisteestä hallinnoida useita työkoneita yhtä aikaa, esimerkiksi yksi valvomotyöntekijä pystyy ajamaan kolmea, jopa viiä konea samaan aikaan.

– Tulevaisuuden sovelluksia voivat olla itsestään ajava metsänhoidon hakkuu- ja ajokone tai itsestään ajavaan traktoriin yhdistey tiehöylä metsäautoteiden parantamiseen.

Hankkeessa tehdään myös kansainvälistä yhteistyötä. Muun muassa yksi opinnäytetyö valmistuu Hollannissa Erasmus-ohjelmassa. Hanke on Pohjois-Savon liiton ja EU:n osarahoiama. Projekti toteutetaan yhteistyössä Savonian, LUT-yliopiston, Ylä-Savon ammaiopiston sekä Itä-Suomen yliopiston teknillisen fysiikan laitoksen kanssa. Hankkeen kesto on: 20232026.

Yrityskumppaneina ovat Ponsse Oyj, Normet Oy, Junan Oy, LLP Farm Machinery Group Oy, Mantsinen Group Oy, Hydroline Oy ja Mevea Oy.

Harri Komulainen sanoo: "Tietokonemallin avulla pystytään simuloimaan kaivurin pienoismallin ja tulevaisuudessa myös oikean kaivurin toimintaa."

Pakina

Remppa vai muuo?

”Mitä tekisit, jos tiimisi olisi perheesi ja sinä olisit perheen äiti/isä?” Tuon kysymyksen saimme viime kerralla pohdittavaksi tiimimme dialogiringissä.

Kysymyksen alku ”Mitä tekisit…?” sai raapimaan päätä vähäksi aikaa. Vastauksiksi heitettiin osin kieli poskessa, että edessä taitaisi olla muutto etäämmälle, isomman asunnon hankinta tai perheyrityksen perustaminen.

DIALOGIRINGISSÄ EI RÄPLÄTÄ KÄNNYKKÄÄ

Aluksi kuitenkin muutama sana siitä, mikä kumma on dialogirinki. Se on ihan huippujuttu. Meidän 11-henkinen tiimimme on nyt reilun vuoden ajan kokoontunut dialogirinkiin kerran kuussa.

Dialogiringissä istutaan sananmukaisesti ringissä. Läppärit jätetään nurkkaan, eikä keskustelun aikana saa vilkuilla puhelinta. Sääntönä on, että keskitytään kuuntelemaan, odotetaan omaa vuoroa, kunnioitetaan toisten näkökulmia ja puhutaan suoraan omis-

ta ajatuksista ja tunteista.

Kysymyskorttipakka on oiva keskustelun herättäjä. Pakasta nostetaan sattumanvaraisesti kortti, ja jokainen vuorollaan vastaa siinä olevaan kysymykseen. Kierros lähtee nostajan vasemmalta puolelta. Keskustelu saa polveilla vapaana, kunhan jokaisen vuoro ehtii tulla jossakin vaiheessa.

Ringit ovat olleet tärkeitä maadoittumishetkiä meille multitaskaajille. Vuosi sitten emme osanneet kuvitellakaan, miten paljon nuo tunnin mittaiset keskustelut tulevat vahvistamaan tiimimme yhteishenkeä.

TIIMIN VAHVUUS ON MONINAISUUDESSA

Palataan korttipakan kysymykseen ja keskusteluumme. Perhe yhtä lailla kuin tiimi on dynaaminen kokonaisuus, joka elää ja muuttuu ajan kuluessa. Perheeseen voi tulla lapsia, uusvävyjä, bonusmummoja sekä monenlaisia käypäläisiä, ja vanhimmasta päästä poistutaan luonnollisesti.

Samalla tavalla tiiminkin kokoonpano elää. Jos tiimin tehtävä on selkeä, toiminta jatkuu tavoitteellisena ja tuloksellisena muutoksista huolimatta. Perhe taas liittyy sukuun ja sukupolvien ketjuun.

Toivottavaa on, että yhtä lailla kuin perheen myös tiimin jäsenet tuntevat keskenään yhteenkuuluvuutta - jos ei uskalla toivoa että tiiviisti niin edes löyhästi.

Joka tapauksessa sekä perheessä että tiimissä erilaiset ihmiset kaikkine vahvuuksineen ja kummallisuuksineenkin ovat se voimavara ja vitsaus, jonka kanssa eletään ja tehdään työtä. Jokaiselle muodostuu oma rooli.

Joku on ikään kuin yhteenkuuluvuutta luova ”pullantuoksuinen mummo”, joka haluaa kaikkien viihtyvän, toinen keksii kivoja juttuja, kolmas komentelee, neljäs enemmänkin seurailee sivusta. Mukana saattaa olla outoja lintuja tai mustia lampaita, jotka kuitenkin solahtavat joukkoon ja löytävät ajan mittaan oman paikkansa.

LUOTTAMUS RAKENTUU AVOIMUUDESTA

Lopulta päädyimme pohtimaan, millaisia tapoja ihmisillä on selviytyä hankalista tilanteista ja käsitellä vaikeita asioita. Vaikeneminen tai kinkkisten asioiden maton alle lakaiseminen on turhan yleistä, vaikka usein asioista puhuminen auttaisi avaamaan solmuja tehokkaammin.

Kysymyksen virittämä keskustelu on tiimin kannalta tärkeämpää kuin sinänsä vastaukset kortin kysymykseen. Avoimen keskustelun kautta rakentuu keskinäinen luottamuksemme ja toistemme hyväksyntä. Tiimimme on tuossa jo aika pitkällä.

Mitä sinä voisit tehdä tiimisi tai työpaikkasi yhteishengen ja sisäisen luottamuksen rakentamiseksi?

Vai harkitsisitko mahdollisesti pikaisesti muuttoa kauas pois tiimiperheesi luota?

TEKSTI MARJA KOPELI | KUVA MIKKO LAPPALAINEN

Valtakunnallinen koulutusavaus: kolme ammaikorkeakoulua laiaa hynyyt yhteen tradenomikoulutuksen tiimoilta Jyväskylän amma ikorkeakoulu, Oulun amma  ikorkeakoulu ja Savonia-amma ikorkeakoulu panostavat tradenomikoulutukseen yhteisesti toteutetulla tutkinto-ohjelmalla.

Kolmen ammaikorkeakoulun liiketalouden alan verkkototeutukset toteutetaan yhteistyössä syksystä 2025 alkaen. Kysymyksessä on valtakunnallisesti ainutlaatuinen ja merkiävä yhteistoteutuksen muoto. Yhteistyön myötä opintojen valinnaisuus laajenee ja opiskelijoille tulee tarjolle useampi, noin kolmesta neljään suuntautumisvaihtoehtoa.

– Kolmen merkiävän alueellisen korkeakoulun työelämäverkostojen hyödyntäminen mahdollistaa tutkintokoulutusta, jatkuvaa oppimista sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa hyödyävien uusien toimintamallien kehiämisen, kertoo Savonian rehtori Mervi Vidgrén

Yhteistyön tavoieena on parantaa tradenomikoulutuksen kilpailukykyä ja näkyvyyä, edistää opiskelijoiden työelämäyhteyksiä kolmen eri maakunnan alueella sekä parantaa korkeakoulujen valmiuksia kansallisen digitaalisen palvelualustan eli Digivision kehiämistyössä. Yhteistyön myötä koulutussuunnielusta tulee joustavampaa ja opiskelijat saavat lisää valinnaisuua verkko-opinnoissa.

Opintojen henkilökohtaistamista ja ohjausta lisätään muun muassa muodostamalla opiskelijaryhmiä, jotka koostuvat samankaltaisessa elämäntilanteessa ole-

vista ja samankaltaisista taustoista tulevista opiskelijoista.

Kolmen ammaikorkeakoulun yhteistyön syventämisellä ei ole henkilöstövaikutuksia.

–Tämän korkeakoulujen yhteistyön avulla me mahdollistamme lisäresursseja opiskelijoiden opinnäytetöiden ohjaukseen ja samalla parannamme opeajien työhyvinvointia, kertoo Oulun ammaikorkeakoulun rehtori Heidi Fagerholm

Ensimmäisten opiskelijoiden on määrä aloiaa opintonsa yhteisesti toteutetussa tutkinto- ohjelmassa syksyllä 2025 ja ensimmäiset opiskelijat tulevat valmistumaan vuoden 2028 aikana.

– Tradenomikoulutuksen toteutuksessa yhteistyö syvenee kaikkia hyödyäväksi työnjaoksi, joka tukee korkeakoulujen profiloitumista. Tämän tyyppisiä malleja ja ratkaisuja tarvitaan jatkossa yhä enemmän laadukkaan ja ajantasaisen korkeakoulutuksen varmistamiseksi. Konkreeinen yhteistyö ja työnjako syventävät strategisia kumppanuuksia, kuvaa Jyväskylän ammattikorkeakoulun rehtori Vesa Saarikoski

TEKSTI ANNE HEIKKINEN | KUVA MARKUS ASPEGREN

Savonian agrologit ovat Suomen tyytyväisimpiä opintoihinsa

TEKSTI AINO-MARIA SAVOLAINEN | KUVA URSULA ARSIOLA

Savonian agrologit ovat tuoreen valtakunnallisen opiskelijatyytyväisyyskyselyn (AVOP) mukaan Suomen kaikkein tyytyväisin ammaikorkeakouluopinnoista valmistuneiden ryhmä, alasta ja ammaikorkeakoulusta riippumaa.

Savonian agrologiopiskelijoiden vastausten keskiarvo oli 6,1. Arviointi tapahtui 1-7 asteikolla. Muiden ammaikorkeakoulujen agrologikoulutusten keskiarvo oli 5,4 ja Suomen kaikkien tutkinto-ohjelmien 5,3. Hienot tulokset ovat jatkoa komealle sarjalle, sillä Savonian agrologiopiskelijat ovat olleet opintoihinsa tyytyväisimpiä agro-

logeja koko miaushistorian ajan. Tänä vuonna pisteiin siis vielä paremmaksi, koska nyt tyytyväisyys oli korkeinta kaikkiin muihinkin aloihin verrauna.

OPINNOISTA HYVÄT EVÄÄT TYÖELÄMÄÄN

Yksi opintoihinsa tyytyväinen vastavalmistunut on keväällä 2023 valmistunut Iita Juntunen.

- Opiskelin ensiksi Kainuun amma iopistossa eläintenhoitajaksi ja sen jälkeen jatkoin Savonialla agrologiksi, hän kertoo.

Parasta opiskelussa oli hänen mukaansa käytännönläheisyys.

- Useilla kursseilla oli kohdetila, jolle tehtävä toteuteiin. Lisäksi pidän hyvänä laajaa valinnaisopintojen tarjontaa. Pystyin painoamaan opintoja haluamallani tavalla.

Agrologiopinnoista Juntunen kiinnostui ennen kaikkea monipuolisten työllistymismahdollisuuksien vuoksi. Opiskelu tuki hänen mielestään hyvin valmistumisen jälkeistä työllistymistä. Hän työskentelee nykyisin ProAgrialla talousasiantuntijana.

- Sain opiskellessa haltuun työelämässä tarviavat perusteet ja verkostoiduin muiden alalla opiskelevien ja työskentelevien kanssa. Opinnot antavat hyvät valmiudet niin yriäjänä kuin alan asiantuntijana toimimiseen ja työllistymismahdollisuudet ovat eriäin hyvät. Ala on jatkuvasti muuttuva ja kehiyvä, joten opinnoista saatavat tiedon hankkimisen taidot tulevat niin ikään tarpeeseen.

Yhtenä syynä vuodesta toiseen erinomaiseen tyytyväisyysasteeseen Juntunen näkee hyvän yhteishengen niin opiskelijoiden kesken kuin opeajien kanssa.

- Savonialla on ammaitaitoiset opeajat, joita on helppo lähestyä. Kursseilla saadaan hyviä ja mielenkiintoisia keskusteluja aikaan. Lisäksi Savonialla agrologiopiskelijat verkostoituvat keskenään eriäin hyvin eli vuosikurssien välillekin muodostuu yhdessä tekemisen meininkiä, hän kertoo.

MENESTYKSEN TAKANA VUOSIEN TYÖ OPETUKSEN KEHITTÄMISESSÄ

Luonnonvara-alan koulutuspäällikkö Petri Kainulainen on syystäkin tyytyväinen tuloksiin.

- Se, eä opiskelijamme ovat eriäin tyytyväisiä opetukseen, kertoo pedagogiikkamme olevan onnistunua. Olemme hioneet erityisesti monimuotoisesta verkkopedagogiikasta hyvin toimivan kokonaisuuden. Tämän lisäksi Savonian agrologikoulutuksen kantava teema on työelämälähtöisyys. Pyrimme mahdollistamaan opiskelijoille mahdollisimman paljon tilaisuuksia tehdä töitä yrityksille. Tämä tukee valmistumisen jälkeistä sijoiumista työelämään, hän sanoo.

Luonnonvara-alan yliopeaja Heli Wahlroos kertoo, eä tuloksissa näkyy myös panostuksemme opiskelijoiden kohtaami-

seen ja kuuntelemiseen.

- Laadukkaan lähiopetuksen lisäksi meillä on säännöllisesti tutortunteja, joissa keskustellaan yhdessä opintojen etenemisestä. Lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus henkilökohtaisiin keskusteluihin aina tarpeen mukaan.

Myös Savonian muilta aloilta valmistuneiden opiskelijoiden tyytyväisyys on jo useita vuosia ollut Suomen huipputasoa useassa tutkinto-ohjelmassa.

AVOP on ammaikorkeakoulujen valmistumisvaiheen palautekysely, jossa opiskelija arvioi ja antaa palautea toteutuneesta koulutuksesta. Kyselyn tuloksia hyödynnetään paikallisesti korkeakoulujen oman toiminnan kehiämisessä sekä valtakunnallisesti koulutuksen ohjauksessa ja rahoituksessa. Kyselyn täyävät kaikki ammaikorkeakouluista valmistuvat tutkinto-opiskelijat.

Opiskelijoiden avoimia vastauksia:

Romane Forment sai olkapäätuen kehielyyn apuja muun muassa fysioterapiaa opiskelevilta

Sara Kemppaiselta ja Heta Kanervalta.

Yriäjyyspolku Savonialta Tahkon huipulle Savonialta Tahkon

Savonia toimii EU4DUAL-allianssissa aktiivisesti muun muassa opiskelijoiden yri äjyyden ja innovaatioiden edistämiseksi.

Savonia ja allianssin ranskalainen partneri ESTIA Institution of Technology toteuivat talvella 2024 ensimmäisen yriäjyyspolkupilotin, jonka tavoieena oli kokeilla Savoniassa toteuteavaa kansainvälistä yriäjyyden oppimismallia.

Ranskalainen Romane Forment viei talvella 2kk yriäjyysvaihdossa Savonialla, josta hän sai monenlaista tukea ja apua yritysideansa kehiämiseen. Toisen vuoden insinööriopiskelija on myös entinen huipputason käsipalloilija. Yritysidea syntyikin omista kokemuksista.

- Urheilu-urani aikana kärsin useista olkapään alueen vammoista, jotka edellyivät leikkauksia. Toipumiseni aikana etsin ortoosia tukemaan ja suojelemaan olkapäätäni palatessani liikunnan pariin. Huomasin kuitenkin, eä tuoeet oli suunniteltu miehille, eikä niissä oteu huomioon mies- ja naiskehojen eroja ja erilaisia muotoja

Romanen suunnieleman olkapäätuen kaltaista ortoosia ei ole tällä hetkellä markkinoilla. Sen avulla käyäjä voi vammojen ja leikkausten jälkeen palata urheilemaan turvallisella mielellä.

Savonialla Romane on saanut tuoeen kehiämiseen monenlaista apua.

- Olemme kristallisoineet ideaa, tehneet markkinatutkimusta ja kehiäneet erilaisia potentiaalisia kohderyhmiä tuoeelle.

TALON MUOTOILU- JA FYSIOTERAPIAOSAAMINEN KÄYTTÖÖN

Business Centerin Mai Laitinen ja Harri Holopainen ovat olleet matkalla tukena ja liiketoiminnan sparrauskumppanina. Myös Savonian monialainen osaaminen on

TEKSTI AINO-MARIA SAVOLAINEN | KUVAT AINO-MARIA SAVOLAINEN, SANNA HUKKANEN

Romane Formentin yritysidea syntyi omista kokemuksista käsipalloilijana. Tänä talvena hän on vie änyt kaksi kuukaua Savonialla sohjausta yritysidean kehi ämiseen. 4.3.2024 hänen esityksensä voii Tahko Ski Lift Pitch -tapahtumassa opiskelijoiden Student Track -sarjan.

näyänyt potentiaalinsa Romanen tuotteen jatkokehielyssä.

Sirpa Ryynänen on auanut tuen suunnielussa ja prototyyppiä on valmisteltu yhteistyössä muotoilun opiskelijan kanssa. Salla Lommi Wellness Centeriltä sekä fysioterapiaopiskelijat Sara Kemppainen ja Heta Kanerva ovat antaneet tietoa olkapään anatomiasta, tyypillisistä vammoista ja vammamekanismeista sekä olkapääortoosin erilaisista käyötarkoituksista. Keskustelujen aikana Romanen ajatus käyötarkoituksesta laajentui ja hän sai myös uusia kehitysideoita.

Nyt testau yriäjyyspolun malli pohjautuu vahvasti moniammatilliseen oppimiseen ja tukeen, coachaukseen sekä yritysidean esielyyn 3.4. 2024 Tahko Ski Lift Pitch -tapahtumassa.

- Allianssin tavoieena on rakentaa erilaisia yriäjyyspolkumalleja, jotka mahdollistavat opiskelijoiden liikeidean ja yri äjyysosaamisen kehiämisen erilaisissa kansainvälisissä oppimisympäristöissä. Tulevaisuudessa tavoieena on myös

edistää alkuvaiheessa – ja myös jo pidemmällä - olevien yriäjien mahdollisuuksia päästä mukaan kansainvälisen verkoston erilaisiin yriäjyyshautomoihin sekä oppimis- ja innovaatioympäristöihin, projektipäällikkö Pia Viklund kertoo.

YHTEISTÄ OPPIMISTA

Harri Holopainen ja Mai Laitinen kertovat, eä painopiste yhteistyössä on ollut yhteisessä oppimisessa.

- Olemme tehneet tiekartan, ja seuranneet sitä askel askeleelta. Aina kun Romane on vienyt ideaa eteenpäin, olemme käyneet asioita yhdessä läpi ja mieineet seuraavia askelmerkkejä. Valmennuksellinen ote ja jatkuva palaute auaa yriäjää paljon. Jos jokin asia ei toimi, siihen saa palaueen nopeasti, eikä aikaa mene hukkaan.

Romane on samaa mieltä: - Kun asioita mieii yksin, päässä on kaikenlaista, paljon ajatuksia ja kysymyksiä. On hyvä keskustella toisten kanssa. Palau eesta on

ollut paljon hyötyä liiketoimintasuunnitelman teossa.

Mai ja Harri näkevät EU4DUALissa paljon potentiaalia. Romanen vierailu on ollut oppimiskokemus myös Savonialle ja hyvä tapa testata, kuinka täällä pystytään auttamaan liikeidean kanssa monialaisesti. Yhteistyö eri alojen kanssa onkin sujunut mallikkaasti. Allianssin kehi ymisen myötä paikalliset start up -yriäjät voivat saada apua kumppanimaista.

- Jos on kyseessä jokin hyvin spesifi aihe, voimme selviää, mistä allianssin korkeakoulusta löytyy siihen osaamista ja apuja. Samalla tavalla voimme saada arvokasta palautea kehitetyistä tuoeista ja palveluista eri maista.

EU4DUAL on yhdeksän eurooppalaisen korkeakoulun ja yliopiston muodostama allianssi, jonka tavoieena on muun muassa kehiää vahvasti työelämälähtöistä koulutusta ja tutkimusta sekä edistää yrittäjyyä.

Savonian tavoieena on tarjota yrityksille väylä Ukrainan jälleenrakennusoperaatioihin vihreässä siirtymässä ja niiden valmisteluihin jo sodan aikana, Jyri Wuorisalo kertoo.

Suomi vie inhimillistä

turvaa ja ilmasto-osaamista Ukrainaan

Suomalaiselle ilmasto-osaamiselle on kysyntää Ukrainassa, kun vihreä jälleenrakennus on voimakkaassa kasvussa.

Savonia-ammaikorkeakoulu on osana kokonaisturvallisuustyötään aloi anut yhdessä Business Finlandin kanssa Ukrainan vihreän siirtymän tukemisen. Taustalla on Savonian kaksi vuoa kestänyt yhteistyö Ukrainan ilmastoinnovaatioiden kehi ämisessä ja ilmastotiekarojen tekemisessä. Savonian koordinoimaa ILCA-ilmastoinnovaatiohankea on rahoianut Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituui.

- Olemme tehneet yhdessä ukrainalaisten kumppaniemme kanssa konkreeisia tarvemäärielyjä, joilla edistetään ilmastonmuutoksen hillintää ja lisätään sopeutumista ja varautumista ilmastoriskeihin kuten sään ääri-ilmiöihin. Savonian osaamisen taustalla on pitkäjänteinen työ il-

mastoturvallisuuden edistämisessä niin Suomessa kuin kansainvälisissä verkostoissa, Savonian TKI-asiantuntija Jyri Wuorisalo kertoo.

Sparraus aloitetaan Ukrainan maatalousja energiasektorin sekä kaupunkien palvelujen vihreän siirtymän tukemisessa.

-Savonian tavoieena on tarjota yrityksille väylä Ukrainan jälleenrakennusoperaatioihin vihreässä siirtymässä ja niiden valmisteluihin jo sodan aikana. Tuloksena on suomalaisten ja ukrainalaisten yhteisiä liiketoiminta- ja tutkimus- ja kehi ämisprojekteja, Jyri Wuorisalo kertoo.

SOTA EI SAMMUTA ILMASTOTYÖTÄ

Elämme monikriisien aikaa. Euroopassa on sota, ja konfliktien laajenemisen uhka il-

meinen. Tämän lisäksi ilmasto lämpenee, eikä ilmastonmuutos ole vain tulevaisuudessa häämöävä asia, vaan maapallo oireilee koko ajan selvemmin. Miten pää äjien mielessä pysyvät ilmastotavoi eet, kun akuueja tulipaloja sammutellaan eri suunnissa?

Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Peeri Taalas kertoo, eä tavoite ilmaston lämpenemisen rajoiamisesta 1,5 asteeseen on karkaamassa, mua kahden asteen tavoite on saavuteavissa.

- Toivoa ei ole vielä menetey. Tällä hetkellä rakennetaan kiihkeästi tuuli- ja aurinkovoimaa ja liikenne on sähköistymässä. Mitä enemmän ilmaston lämpenemistä kyetään torjumaan, sitä vähemmän näkyy vaikutuksia.

TEKSTI AINO-MARIA SAVOLAINEN | KUVA AINO-MARIA SAVOLAINEN

SIDOSRYHMIEN OSALLISTAMISELLA SAATU HYVIÄ TULOKSIA

Suomessa ollaankin ilmastotoimien eturintamassa, erityisesti energiasektorilla on Taalaksen mukaan edey mallikkaasti. Tätä osaamista voidaan hyödyntää muuallakin, myös Ukrainassa.

- Meillä on paljon osaamista esimerkiksi tuuli- ja vesivoimassa sekä ydinvoiman operoinnissa, hän sanoo.

Savonian vahvuus on Jyri Wuorisalon mukaan suomalaisen kokonaisturvallisuuden toimintamallin soveltamisessa inhimillisen turvallisuuden edistämiseen. Sille on käyttöä monikriisien ajassa.

- Ukrainan ilmastotyössä olemme oppineet, miten osallistamalla laajasti eri sidosryhmiä

paremman tulevaisuuden rakentamiseen, saamme aikaan konkreeisia toimia, hankalissakin olosuhteissa.

Peeri Taalas näkee Ukrainan ilmastotyön tukemisen tärkeänä myös valtion suvereniteetin kannalta.

- Ukrainan riippuvuua venäläisestä fossiili- ja ydinenergiasta on tärkeää vähentää. Päästäkseen Euroopan unionin jäseneksi Ukrainan on myös täyteävä EU:n yhteiset ilmastotavoieet. Siksi toimenpiteet kohti vihreää siirtymää on tärkeä aloiaa sodan ollessa vielä käynnissä.

SOTA ON TUHONNUT SÄÄDATAA

Suomalainen sää- ja ilmasto-osaaminen auaa ukrainalaisia jo nyt. Sodan myötä noin 85 prosenia ukrainalaisten omasta

säädatasta puuuu. Sääasemia on menetey, eikä kaikkia jäljellä olevia asemia voida operoida henkilöstövajeen vuoksi. Tämä vaikuaa koko Euroopan säätietojen tarkkuuteen. Taalas kertoo, eä Ilmatieteen laitos aloii vuonna 2022 yhteistyön Ukrainan ilmatieteen laitoksen modernisoimiseksi.

- Ukrainan riippumaomuuden tukeminen myös sää- ja ilmasto-osaamisen osalta on yksi keino painostaa Venäjää sotatoimien lopeamiseksi.

Eeinen elintarvikeyriäjyys oaa kokonaisuuden haltuun

Maailman kasvava ruoan kysyntä, ilmastonmuutos ja maatalouden haasteet pakoavat ihmiskunnan kehiämään kestävämpiä menetelmiä. Euroopan unioni ja Yhdistyneet kansakunnat rohkaisevat tarumaan näihin ongelmiin.

Euroopan komission mukaan elintarvikeja juoma-ala on suurin valmistava teollisuus, joka luo kilpailuedullaan merkittävän kauppataseen ylijäämän. Tätä alaa hallitsevat pk-yritykset, jotka ovat kuitenkin hitaita reagoimaan, koska niillä ei ole ollut muun muassa riittävästi ammatillista kapasiteettia.

Eettisen elintarvikeyrittäjyyden -kokonaisuus käynnistää globaalin muutoksen rohkaisten ja edistäen koko elintarvikeketjun toimijoita eri puolilla maailmaa. Suomen opetushallituksen rahoittaman ja Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoima Erasmus+ Ethical Food Entrepreneurship -hanke on koonnut yhteen kumppaneita pohjoisesta, etelästä, idästä ja lännestä – Suomesta, Turkista, Portugalista, Irlannista ja Tanskasta.

Näiden tahojen erikoisaloina ovat elintarvike- ja ravitsemustieteet, teknologia ja innovaatiot, tiedonsiirto- ja ruokahautomot, yrittäjyyskoulutus ja digitaalinen oppiminen. Vaikka kumppanit ovat erilaisia, he ovat tunnistaneet tarpeen tuottaa uusia koulutusmateriaaleja ja -strategioita, jotka keskittyvät vastuullisen ja eettisen elintarvikealan koulutuksen kehittämiseen.

OSAAMINEN TUO TOIVOA PAREMPAAN

Savonian lehtori, eettisen elintarvikeyrittäjyysverkoston jäsen Anna-Maria Saarela muistuttaa, että koko ihmiskunnan perustarpeita ovat puhdas sekä ravitseva vesi ja ruoka, joiden saatavuus on turvattava eettisiä ja kestäviä tapoja noudattaen.

– Eri puolilla maailmaa on kehitetty mitä erilaisempia luonnonvarojemme säästäviä tapoja, joiden ketterä tiedonvaihto eri alueiden välillä on keskeinen tekijä tasapainon saavuttamisessa eri puolilla maailmaa ja tämän planeettamme isossa ekosysteemissä.

Saarelan mukaan ruokaketjun eri toimijoiden erityisosaamisen tunnistaminen, kunnioittava tiedonvaihto ja aito verkostomainen yhteistyö tuo mahdollisuuksia uudistumiseen, innovaatioihin ja kestävään kasvuun maailmanlaajuisesti. Eettinen elintarvikeyrittäjyys -kokonaisuus on käynnistänyt globaalin muutoksen.

KATTAVAT

KOULUTUSMATERIAALIT

Saarela muistattaa viidellä kielellä tuotettujen materiaalien kattavuudesta, jotka ovat kaikkien hyödynnettävissä. Aineistot tarjoavat yleiskatsauksen koko ruokajärjestelmän eettisistä toimintatavoista innovaatioineen valikoituine yritysesimerkkeineen pitkin Eurooppaa.

– Näin rohkaistaan ja edistetään koko ruokaketjun toimijoita maailmanlaajuisesti ottamaan harppauksen tietojensa ja toimintojensa kehittämisessä ruokajärjestelmän monissa vaiheissa, kuten raaka-aineissa, ruoan tuotannossa, kehityksessä, jakelussa, myynnissä, markkinoinnissa ja kuluttajien ruoan valinnoissa.

Suomesta eettisten vastuullisten toimintatapojen osalta mukaan valikoituvat Valio, Snellman, Helsingin Mylly, Meira Nova, Kesko ja Ravintola Nolla.

Saarela korostaa monipuolista yhteistyötaitoista tuotantoketjua. Luonnonvara-, elintarvike-, ravitsemisalan ja liiketalouden koulutusta tarjoavien ja ruokaketjun toimijoiden lisäksi kokonaisuuden havainnollistavat oppaat, käsikirjat sekä moduulikokonaisuudet yritysesimerkkeineen lisäävät tietoisuutta.

Esimerkiksi Elintarvikkeiden innovaatioiden edistäjille ja mahdollistajille -opas sisältää terminologiaa, teorioita, arviointimenetelmiä, tapaustutkimuksia, videoita, podcasteja ja muita resursseja, joista kouluttajat voivat hyötyä.

TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA MIKKO LAPPALAINEN

Savonian lehtori, eettisen elintarvikeyrittäjyysverkoston jäsen Anna-Maria Saarela muistuttaa, että koko ihmiskunnan perustarpeita ovat puhdas sekä ravitseva vesi ja ruoka, joiden saatavuus on turvattava eettisiä ja kestäviä tapoja noudattaen.

CENTERS

Yrityspalvelut

•

•Havuja #!@&%&!ohjelmakokonaisuus

•Innovaatiokartoitus

•Neuvonta ja sparraus

•Digitalisaation

asiantuntijapalvelut

•POC-konseptointi

•5G-testausympäristö

•Applikaatiokehitys

•Brändiuudistukset

•Palvelumuotoilu

•Graa nen suunni elu

•AV- ja Web-tuotanto

•Tuotekonsepti

•3D-design & print

Tarjoamme palveluita yrityksesi toiminnan uudistamiseen sekä työyhteisösi ja oman osaamisesi kehi ämiseen. Räätälöimme ratkaisut yksilöllisesti yrityksellesi. savonia. /yrityksille

•Wellness-ohjelma

•Hyvinvointikartoitus

•Mi aukset

•Luennot ja workshopit

•Tyhy-päivät