Savonian Sanomat 2/24

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN LEHTI 2/2024

Robotit keräävät katseet

Kalsarit kertovat maaperän kunnosta

SAVON I AN SAVONIAN SA N O M AT SANOMAT

Haalarikuluurin ABC

Pääkirjoitus

MITES MENI NOIN OMASTA MIELESTÄ?

Olemme pääämässä Savonian strategiakaua 2021–2024. Strategiakauden suunnieluvaiheessa ei ollut tietoa koronasta eikä Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan. Olikohan strategista ajaelua vai johdatusta, mua nostimme vuonna 2019 inhimillisen turvallisuuden strategiaamme vahvaksi läpileikkaavaksi painopisteeksi.

Toki ilmastonmuutos ja kestävä kehitys nousivat strategiaa tehdessä vahvasti esille ja pääsimme strategiakaudella vastuullisuustoiminnassamme hyvin eteenpäin. Tulevalla strategiakaudella vahvistamme vastuullisen vaikuavuuden toimintaa. Rakennamme kestävyysraportointia huomioiden Corporate Sustainability Reporting -direktiivin.

ti joutuneet monikriisiaikaan, ja siksi tehdyt valinnat ovat olleet oikeaan osuneita. Jo pidemmän ajan kehitys on ollut opiskelijoiden mielenterveyshaasteet.

Korona lisäsi yksinäisyy ä ja vaikeui haasteita entisestään. Huomaamme opiskelijoissa, kuten koko yhteiskunnassa, yhä vahvempaa polarisaatiokehitystä. Uudessa strategiassa nostamme opiskelukyvyn vahvasti esille. Personoiduilla ratkaisulla pyrimme tukemaan opiskelijoita heidän opiskelupolullaan.

Savoniasta valmistuu strategiakauden aikana noin 4800 perustutkintoa ja ylempiä korkeakoulututkintoja yli 700. Molemmissa on mukana myös kansainväliset opiskelijat, mu a heidän osuutensa on kokonaismäärässä vielä vähäinen, reilut 300 tutkintoa. Lopulliset miaritulokset vuodelta 2024 valmistuvat loppuvuodesta.

Aluevaikuavuua on, eä valmistuvista opiskelijoista noin 60 % jää Pohjois-Savoon töihin. Melkoinen elinvoiman tuki alueellemme.

Savonian tutkimusalat ovat kokonaisturvallisuuden näkökulmasta oikeaan osuneita. Puhumme paljon huoltovarmuudesta ja toisaalta ihmisten hyvinvoinnista. Savonian tutkimusalat toimivat ekosysteemimäisesti (ruokajärjestelmä, vesi, energia, hyvinvointi, bio- ja kiertotalous).

"Aluevaikuavuua on, eä valmistuvista opiskelijoista noin 60 % jää Pohjois-Savoon töihin. Melkoinen elinvoiman tuki."

Aiemmassa strategiassa jatkuva oppiminen nosteiin vahvasti esille ja muodostimme jatkuvan oppimisen tulosyksikön, jonne rakensimme sisään myös monialaisen Master Schoolin. Lisäksi vahvistimme verkkopedagogiikkaa luomalla digipedatiimin, johon on rekrytoitu henkilöstöä ennen kaikkea opeajien tueksi.

Korona-aika vahvisti verkko-oppimista ja se näkyy tulevaisuudessakin monimuotokoulutusten vetovoiman lisääntymisenä.

Opiskeluhyvinvointi on meille tärkeää. Olemme hyvin nopeas-

Tutkimuksen lähtökohtana on tukea yritysten ja laajemminkin työelämän kilpailukykyä. Uutena tutkimusalana aloiaa kestävä yhteiskunta, joka on kokonaisturvallisuuden keskiössä. Tutkimusalat ovat vahvistaneet kansainvälistä tutkimusrahoitusta, mu a EU:n tutkimusrahan lisäämiseen on merkittävät kasvutavoieet.

Kysyin tekoälyltä miltä Savonian toiminta amma ikorkeakouluna näyää vuonna 2030. Vastaus tuli sekunneissa: ”Toiminta vuonna 2030 tulee perustumaan entistä vahvemmin työelämän tarpeisiin ja jatkuvaan oppimiseen. Teknologian nopean kehityksen myötä ammaikorkeakoulut panostavat digitaalisiin oppimisympäristöihin ja verkko-opetukseen, mahdollistaen opiskelijoille joustavat ja yksilölliset opintopolut.”

Olikohan tekoäly vilkaissut tulevaa strategiaamme, sillä työelämäläheisyyden vahvistaminen niin eurooppalaisessa yhteistyössä kuin omana toimintatapana on vahvasti ohjaamassa Savonian toimintaa.

Mervi Vidgrén | Rehtori, toimitusjohtaja

SISÄLTÖ

4 Koulutuksen, elinkeinoelämän ja tutkimus- kehitysja innovaatiotyön pyhä kolminaisuus

5 Kampuksen käytäviä tallaavat robottikoirat

6 Savonian muotoilu 140 vuotta

8 Muotoilun ystäväkirja

10 Ensiaskeleet ammattilaisuuteen

12 Opiskelijakunta Savotta 25 vuotta

14 Haalarikulttuurin ABC

16 Turvaa asukkaille, elinvoimaa yrityksille

18 Helteinen lukuvuosistartti

20 Kampus soikoon

21 Savonia Pink Panthers

22 Biokaasulla pääsee pitkälle

23 Rakennusarkkitehtikoulutus 10 vuotta

24 Kalsarit kertovat maaperän kunnosta

25 Palveluyhteistyötä kolmannen sektorin uudistamiseksi

26 Ympäristötekniikan insinöörit työllistyvät monipuolisesti

28 Design Centerin laaja-alaista muotoiluosaamista

30 Liikkuva Savonia – kohti terveempää tulevaisuutta!

32 Pohjois-Savossa tuetaan naisvaltaisten alojen työntekijöiden työhyvinvointia

34 Keinoälykkäästi

35 Ravitsemusnavigaattori - Uusi tapa ruokavalion laadun mittaamiseen

SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN

SIDOSRYHMÄLEHTI SAVONIAN SANOMAT 2 / 2024

JULKAISIJA Savonia-ammaikorkeakoulu PL 6 (Microkatu 1) 70201 Kuopio puh. (017) 255 6000 savonia@savonia.fi www.savonia.fi PALAUTTEET viestintapalvelut@savonia.fi

PÄÄTOIMITTAJA

Mervi Vidgrén

TOIMITUSKUNTA

Mervi Vidgrén Anne Heikkinen Mikko Lappalainen

ULKOASU JA TAITTO Mikko Lappalainen

KANNEN KUVA Mikko Lappalainen

SÄHKÖINEN LEHTI JA POSTITUSLISTA www.savonia.fi/ss

KIRJAPAINO Punamusta Oy ISSN 1797-8939 (paineu) ISSN 1797-8947 (verkko)

ISSN-L 1797-8939

2/2024

Pinnalla Koulutuksen,

elinkeinoelämän

ja

tutkimus- kehitys- ja innovaatiotyön pyhä kolminaisuus

TEKSTI

SAARA KARKULAHTI | KUVA TIINA KUHA

Lukuvuosi on taas käynnistynyt ja kampukset ovat virkistyneet uusista opiskelijoista. Ilahdun joka syksy, kun Kuopion katukuvaan ilmestyy runsaasti nuoria aikuisia ja haalareissa hyväntuulisesti kulkevia opiskelijaryhmiä.

Korkeakoulut ovat äärimmäisen tärkeitä elinvoimatekijöitä kaupungeissa. Nuoret aikuiset tuovat mukanaan uutta energiaa, he tuovat toiveikkuutta paremmasta huomisesta ja toimivat muutosvoimana esimerkiksi palvelujen kehittämisessä.

On tärkeää, että kaupunki on viihtyisä, palveluita on monipuolisesti, julkinen liikenne toimii ja edullista asumista on tarjolla. Mutta mikä saa opiskelijat asettumaan alueelle myös valmistumisen jälkeen?

Alueen pitovoimaa tulee lisätä opintojen aikana erityisesti luomalla opiskelijoille mahdollisuuksia harjoitteluun ja osa-aikatyöhön. Näitä mahdollisuuksia voi tarjota niin julkinen, yksityinen kuin kolmas sektori. Moni opiskelija löytää valmistumisen jälkeisen työpaikkansa opintojen aikana suoritetun harjoittelun kautta.

Sitran väestöselvityksen mukaan vuosittain tehdyistä muutoista yli seitsemän kymmenestä on alle 35-vuotiaiden tekemiä ja noin joka neljäs muutto yli 35-vuotiaiden tekemä. Nuoret aikuiset muuttavat opiskelemaan uudelle paikkakunnalle, mutta myös valmistuttuaan muuttavat pois opiskelupaikkakunnalta.

Savoniasta valmistuu vuosittain noin 1300 korkeakoulututkinnon suorittanutta, joista kyselyjen perusteella lähes 90 prosenttia työllistyy heti val-

mistumisen

jälkeen. Savoniasta valmistuneiden työllistyminen heti tutkinnon suorittamisen jälkeen on valtakunnallisesti huipputasoa.

Ja meille alueen kehittäjille on äärimmäisen tärkeää, että se valmistumisen jälkeinen työpaikka löytyy meidän alueeltamme.

Hallituksen puheenjohtaja Saara Karkulahti

Elinkeinoelämän ja ammattikorkeakoulun tiivis yhteys on alueen elinvoimalle ratkaisevan tärkeää. Keskeistä tiiviissä yhteistyössä on varmistaa korkeakouluopintojen vastaavan työelämän tarpeita. Yrityksiin palkattavat korkeakouluharjoittelijat tuovat uusia raikkaita näkemyksiä, jotka parhaimmillaan johtavat opiskelijan työllistymiseen valmistumisen jälkeen.

Valjastamaton potentiaali piilee ammattikorkeakoulujen soveltavan tutkimuksen sekä innovaatio- ja kehitystyön tarjoamasta lisäarvosta yrityksille ja liiketoiminnan kehittämiselle. Yhteisissä liiketoiminnan kehittämisen projekteissa valjastetaan ammattikorkeakoulujen osaamista yrityksiin ja tuodaan signaaleja elinkeinoelämän kehittämistarpeista.

Tampereen yliopiston väitöstutkimuksessa Mirka Leino on tutkinut korkeakoulujen ja yritysten yhteistyötä. Lop-

putulemana on W4 -malli, joka kuvaa toiminnan tuloksena luotavaa winwin-win-win-tilannetta, missä kaikki osapuolet – yritykset, korkeakoulut ja opiskelijat sekä yhteiskunta – hyötyvät tuomalla tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotarpeitaan yhteisen tekemisen kohteeksi ja samaan aikaan tuottamalla uutta merkittävää pääomaa toisilleen.

Tällainen osaamisen siirron malli vaatii ammattikorkeakoululta ja yrityksiltä yhteiset päämäärät, luottamukselliset suhteet, jatkuvan kehittämisen ja tiedonvaihdon kulttuurin sekä erilaiset osapuolten tarpeet huomioivan yhteistyön.

Mitä vahvemman ja saumattomamman yhteyden pystymme luomaan koulutuksen, yritysten ja TKI-toiminnan välille, sitä paremmin onnistumme alueen elinvoimakysymyksessä.

Kun kampuksen käytäviä

tallaavat roboikoirat

- innovaatioita ja ihmetyksen aiheita

TEKSTI AINO-MARIA SAVOLAINEN | KUVA DIGI CENTER

Kesän ja alkusyksyn aikana Savonian Kuopion kampuksella on voinut törmätä nelijalkaisiin ystäviin. Bob ja Alice eivät ole kuitenkaan mitä tahansa kampuskoiria, vaan roboeja.

Savonian DigiCenterillä tehdään parhaillaan ohjelmointia ja testauksia sekä innovoidaan, kuinka robotiikkaa ja automatiikkaa voidaan hyödyntää eri aloilla. Testausta tehdään Opetus- ja kuluuriministeriön rahoiamassa TutkA -hankkeessa. Testauksella vahvistetaan Savonian koboi- ja mobiiliroboikuluuria.

sa Bob voitaisiin läheää tarkistamaan, onko ilmassa vaarallisia kaasuja. Bob osaa luoda ympäristöstään myös kartan, digikehityspäällikkö Aki Happonen kertoo.

Bob on käynyt myös maatilalla. Siellä testaiin, voisiko se oaa ”roboikädellään” maanäyeitä.

ALICE TUO HYMYN HUULILLE

ETUJOUKOSSA ONNETTOMUUSPAIKALLE?

Roboteista isompi, Bob, painaa noin 50 kiloa. Se voi kantaa 20 kilon kuormia, ja liikkuu neljän kilometrin tuntivauhdilla. Bobin kaltaisia roboeja voidaan hyödyntää esimerkiksi onneomuuspaikoilla, jonne ihmisen ei ole turvallista mennä. Bobiin voidaan liiää sensoreita, joilla mitataan haluuja asioita. Esimerkiksi kolaripaikalla robotti voisi mennä etukäteen paikalle luomaan tilannekuvan pelastustoimen johtajalle jo ennen kuin pelastushenkilöstö menee paikalle.

Loppukesällä Bobin seuraan liiyi kehiyneempi roboikoira, Alice. Se painaa noin 15 kiloa, ja on huomaavasti keerämpi ja nopeampi liikkeissään. Se pystyykin etenemään jopa 13 kilometrin tuntinopeudella. Myös liikekielessä on enemmän koiramaisia piirteitä: se osaa antaa tassua, istua ja hyppiä. Jos isokokoinen Bob saaaa hämmentää ja heräää ristiriitaisiakin tuntemuksia käytävällä vastaan tullessaan, Alicen näkeminen saa lähes poikkeuksea hymyn huulille. Sitä voisikin kenties käyttää eritoten sosiaalisessa käytössä, kuten kuljeamassa välineitä ihmisille tai opastamassa heitä rakennuksessa tilasta toiseen.

TutkA-hanke jatkuu maaliskuuhun 2025 saakka, mua Bob ja Alice jäävät Savonialle sen jälkeenkin.

- Tarkoituksena on käyää niitä jatkossa niin TKI-toiminnassa kuin opetuksessa, ideoita on jo olemassa, Happonen sanoo.

Lehtori Timo Sirviö sanoo: ”Tänään muotoilija toimii vahvasti vain yhtenä osana koko tuote- ja palvelukehityksen tiimiä.”

MUOTOILU 140v

Muotoilulla on pitkä historia Kuopiossa. Juuret ulouvat vuoteen 1860, jolloin perusteiin merkiävä kuopiolainen kuluuritoimija: Kuopion Rouvasväenyhdistys ry. Sen syntymisen taustana olivat kansallisuusaatteen nostaamat tunteet yhteiskunnalliseen toimintaan.

Käsityökoulu on seissyt arvokkaalla paikalla kauan, lähes Kuopion keskustassa. Vuonna 1894 piispa Valentin Frosteruksen perikunta ryhtyi myymään Piispanpuiston varrella olevaa tonia rakennuksineen. Anniskeluyhtiö pääi ostaa tontin ja lahjoii sen silloiselle Rouvasväenyhdistykselle.

Tällä tontilla päärakennus nytkin seisoo, jossa edelleen on puinen, nikkari- ja empiirityylinen, lääninarkkitehti Zieglerin suunnielema Piispankartano.

Kuopion Rouvasväenyhdistyksen toimitusjohtaja, opetusneuvos Eija Vähälä muisteli historiaa Savonian Sanomissa (2/2014). Kun Rouvasväenyhdistys perusti käsityökoulun vuonna 1884, syynä olivat silloisen työnvälityksen kokemukset tuoeiden huonosta laadusta: ”Käsityötaito oli kurjalla kannalla, pääteiin perustaa käsityökoulu.”

– Käsityökoulu oli jaeu kolmeen osastoon: neulomaosasto, ompeluosasto ja kutomaosasto. Juuri kutomaosasto kuvasi sitä termiä, mitä tänä päivänä nimitetään tekstiiliksi, tarkensi Vähälä Savonian Sanomissa.

MUOTOILUN KOULUTUS SAVONIAAN

Kuopion Rouvasväenyhdistys on siis aaeellinen yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää ja tukea käsityötä, käsi- ja taideteollisuua, muotoilua, kuluuria, taidea ja luovia toimialoja sekä hyvinvointia.

TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVAT MIKKO LAPPALAINEN JA KUOPION ROUVASVÄEN YHDISTYS

Ammaikorkeakoulutasoinen opetus aloiteiin kokeilukoulutuksena syksyllä 1992 ja opetus vakinaiste iin syksyllä 1998.

Nykyinen Rouvasväenyhdistys jatkaa kuitenkin samojen periaaeiden eteenpäin viemistä kuin perustamisen aikoihin. Kuopion Muotoiluakatemia on kaikille avoin koulu, joka tarjoaa taiteen perusopetuksen käsityön laajan oppimäärän muotoilun painotteista opetusta lukukausiain niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin.

MUOTOILU TÄNÄÄN

Aikojen kuluessa muotoilun käsite on laajentunut. Muotoilua on kaikkialla ja sen kenä laajenee hurjasti koko ajan. Perinteisen muotoilun lisäksi puhutaan esimerkiksi palveluiden, käyöliiymien, asiakaskokemuksen, liiketoiminnan ja jopa ruuan muotoilusta.

Lehtori Timo Sirviö on työskennellyt Savonian muotoilun koulutuksessa melkein 20 vuoa. Kun Sirviö katsoo tuota aikaa nyt, hän huomaa koulutuksen seuraavan jollain tapaa muotoilukentän ja työelämän muutosta. Vuosituhannen alussa muotoilussa painoui vielä vahvasti materiaa-

lisuus. Savoniassa painoteiin muun muassa keramiikka- ja tekstiilimuotoilua.

– Nyt kuluurialalla voi opiskella esimerkiksi palvelumuotoilua, jossa korostuu immateriaalisuus. Muotoilijan päämääränä ei ole enää materiaalinen tuote, vaan esimerkiksi palvelukokemus. Meidän tulee ymmärtää käyäjää ja luoda hänelle ”hyvä kokemus”.

Sirviön mielestä hyvä palvelukokemus syntyy yleensä konkree isista kosketuspisteistä, kuten sujuvasta ravintolan pöytävarausjärjestelmästä, ravintolasalista, astioista, huonekaluista, myös hyvästä vuorovaikutuksesta ja ruoasta.

– Vaikka päämäärä on muuunut hienovaraisesti materiaalista aineettomaksi, kyse on edelleen paitsi hyvästä käyteävyydestä niin myös kauneudesta ja materiaalista.

MUOTOILIJA YKSI TIIMIN JÄSEN

Sirviö valoaa muotoilijan muuumista. Vielä 1980-90-luvulla puhuttiin sankarimuotoilijoista vaikka Stefan Lindforssista, jotka loivat oman näköisiä tuoeita. Ne kävivät kaupak-

si osin pelkän tuoeen suunnielijan nimellä. Tänään muotoilija toimii vahvasti vain yhtenä osana koko tuoteja palvelukehityksen tiimiä.

– Talous-, teknologia- ja tuotantoosaajien kanssa muotoilijat toimivat kohti yhteistä päämäärää, joka on yleensä jollain tavalla tyytyväinen asiakas. Muotoilija antaa tuoeille ja palveluille muotoa niin, e ä hän hakee tietoa tulevaisuuden loppukäyttäjistä, tiivistää päätöksiä sekä ideoi ja arvioi prototyyppejä yhdessä tiiminsä kanssa.

Sirviö antaa esimerkkejä tämän päivän muotoilijan työkentästä: ruokamuotoilija, tulevaisuudenmuotoilija, mullan muotoilija tai lakimuotoilija. Nyt on kyse muotoilijan kyvykkyydestä ratkaista yhä monimutkaisempia haasteista, nopeasti muuuvassa yhteiskunnassa.

– Monet tämän hetken muotoilijat sanovatkin, eä muotoilussa on kyse maalaisjärjen käytöstä. Ehkä tällainen maailma kaipaa kiivaan menon yksinkertaista ihme elijää, joka yrittää seliää maailmaa, vaikkei sitä oikein itsekään kokonaan ymmärrä.

Muotoilun ystäväkirja

TEKSTI AINO-MARIA SAVOLAINEN | KUVAT HAASTATELTAVAT

Hanna Korhonen

Mitä ja milloin opiskelit Savonialla (tai sitä edeltävässä muotoilun koulutuksessa)?

- Jalometallimuotoilu AMK, 1999-2003

Mitä teet nyt työksesi?

- Toimin omassa Hanna K Design & Jewellery -yrityksessäni korumuotoilijana ja kultaseppämestarina

Mitkä kolme sanaa kuvaavat parhaiten opiskelukokemustasi?

- Haastava, inspiroiva, opastava

Onko mielessäsi jokin erityinen muisto, kokemus tai tarina opiskeluajaltasi, jonka haluaisit meille jakaa?

- Opeajamme Juhani Kesola sanoi jalometallin vuosikurssillemme kolmannen vuoden opintojen aikaan, eä meille kaikille löytyy paikkamme tässä elämässä. Tämä tulee satunnaisesti mieleeni ja se pitää edelleen paikkansa. Kaikki ovat löytäneet oman tiensä, ja suurella osalla se on nimenomaan korujen ja muotoilun kentällä.

Mikä oli suurin haasteesi opintojen aikana ja miten selätit sen?

- Rönsyily. Joka toisaalta on hyvästä, koska opintojen aikaan onkin hyvä haastaa itseään, mu a asioiden valmiiksi saaaminen tulee ongelmalliseksi koska aika onrajallinen. Tästäkin tuli hyvä oppi tulevaan, kun jo tuolloin täytyi aktiivisesti huomioida omat resurssit ja toimia sen mukaisesti.

Mikä on myöhemmän työelämäsi kannalta tärkein taito, jonka olet oppinut muotoilun opinnoissa?

- Suunnielutyön prosessi on suurena apuna uniikkeihin asiakastöihin paino uvassa työssäni. Muotoilun opinnot valmensivat siihen, miten suunnielutyö saadaan alkuun ja oikealle polulle, sekä kuinka kaiken päätöksenteon takana tulee olla perustelu tehtäville valinnoille.

Hyviä vinkkejä nykyisille tai tuleville opiskelijoille?

- Hyödynnä kaikki resurssit, joita oppilaitos tarjoaa. Kokeile, harjoiele, ammenna kaikkea tietoa, mikä kiinnostaa ja inspiroi. Moninainen tietotaito, laitekanta ja materiaalit ovat nyt käyteävissäsi lähes rajaomasti, ota siitä kaikki irti.

Tuomas

Nevanranta

Mitä ja milloin opiskelit Savonialla?

- Opiskelin Kuopion Muotoiluakatemiassa vuosina 2000-2004

Mitä teet nyt työksesi?

- Olen Tuotehallintajohtajana ja johtoryhmän jäsenenä Valtra Oy:ssa (omistajana Agco konserni). Vastaan Valtra tuoteportfoliosta globaalisti.

Mitkä kolme sanaa kuvaavat parhaiten opiskelukokemustasi?

- Innovaatinen, ratkaisukeskeinen ja mukavaa aikaa ylipäätään.

Marko

Lehtimäki

Mitä ja milloin opiskelit Savonialla

- Aloitin 1994 Kuopion Muotoiluakatemiassa.

Mitä teet nyt työksesi?

- Työskentelen IKEA Oy:n laatupäällikkönä, kuulun myynnin johtoryhmään, ja vastaan myös IKEA Second Hand -palvelusta.

Mitkä kolme sanaa kuvaavat parhaiten opiskelukokemustasi?

- Mielenkiintoinen, avartava ja kasvaava.

Onko mielessäsi jokin erityinen muisto, kokemus tai tarina opiskeluajaltasi, jonka haluaisit meille jakaa?

- Paras muisto on kun tehtiin luokkakavereiden kanssa yhteistyöprojektia Ponssen kanssa lii yen metsäkoneen käyöliiymään. Tästä sai eriäin hyvää taustaa omalle uralle kun suunni elimme Valtralle SmartTouch kyynärnojan. Tuo menestyksekäs kyynärnoja-projekti taas auoi urakehityksessä.

Mikä oli suurin haasteesi opintojen aikana ja miten selätit sen?

- Haasteita oli varmasti kaikenlaisia mu a yhdessä nekin ratkaistiin.

Mikä on myöhemmän työelämäsi kannalta tärkein taito, jonka olet oppinut muotoilun opinnoissa?

- Muistetaan pitää ihminen ja asiakas keskiössä, kun ratkaistaan haasteita.

Hyviä vinkkejä nykyisille tai tuleville opiskelijoille?

- Lähdetään aina asiakkaan kannalta ratkaisemaan haasteita ja mietitään sien oikeat teknologiat tukemaan ratkaisua.

Onko mielessäsi jokin erityinen muisto, kokemus tai tarina opiskeluajaltasi, jonka haluaisit meille jakaa?

- Kuopion Muotoiluakatemia antoi valtavasti itseluo amusta ja tietopohjaa muotoilun eri osa-alueiden ymmärtämiseen, ja pohjusti omaa uravalintaani myöhemmin.

Mikä oli suurin haasteesi opintojen aikana ja miten selätit sen?

- Ymmärrys tuoeen elinkaaresta suunnitelmasta tuotantolinjalle. Tämän prosessin ymmärtämisessä au oivat erilaiset yhteistyöprojektit.

Mikä on myöhemmän työelämäsi kannalta tärkein taito, jonka olet oppinut muotoilun opinnoissa?

- Osallistuminen ulkoisia yhteistyökumppaneita sisältäviin projekteihin.

Hyviä vinkkejä nykyisille tai tuleville opiskelijoille?

- Kannaaa osallistua mahdollisimman erilaisiin hankkeisiin ja ryhtyä verkostoitumaan jo varhaisessa vaiheessa.

Ensiaskeleet ammailaisuuteen

Suuhygienistiopiskelijat pääsevät harjoielemaan potilastyötä turvallisessa ympäristössä. Emma Aula on viihtynyt hyvin lehtori

Tiina Holopaisen ja suuhygienisti

Kati Atmacan ohjauksessa.

Savonia-ammaikorkeakoulun suuhygienistiopiskelijat suoriavat Pohjois-Savon hyvinvointialueen suu- ja leukasairauksien opetusyksikössä kaksi ensimmäistä harjoieluaan: ensimmäisen toisen opintovuoden kevätlukukaudella, toisen kolmannen vuoden syksyllä, yhteensä 25 opintopisteä. Opetusyksikkö toimii Kuopion yliopistollisen sairaalan alaisuudessa.

- Täällä opiskelijat pääsevät harjoielemaan kliinistä potilastyötä aidossa työelämäympäristössä. Harjoielu aloitetaan ensin simulaationa harjoitusnuken avulla, sien opiskelijat harjoielevat toimenpiteitä toisilleen. Vasta sien siirrytään potilastyöhön, lehtori Tiina Holopainen kertoo.

PEHMEÄ LASKEUTUMINEN

POTILASTYÖHÖN

Opiskelijat saavat potilastyöhön pehmeän laskeutumisen. Opetusyksikkö mielletään

turvalliseksi harjoielupaikaksi, jossa on aikaa harjoitella ja tehdä asioita omaan tahtiin. Opeajat ovat lähellä ja tarkistavat aina tietyt työvaiheet. Asiakkaina käyvät kaikenikäiset potilaat aina pienistä lapsista alkaen.

-Saamme potilailta eriäin hyvää palautea. Kaikki tietävät, eä opetusyksikössä käyntiin täytyy varata hieman enemmän aikaa. Monet kokevat, eä opiskelijat tekevät toimenpiteet erityisen huolellisesti.

Ehdoton etu harjoielussa on sekin, eä saman katon alla harjoielevat niin suuhygienisti- kuin hammaslääketieteen opiskelijat. Moniammatillista yhteistyötä päästään siis harjoielemaan heti alusta lähtien työpareina. Suuhygienistiopiskelijoiden on mahdollista seurata ja avustaa erilaisissa toimenpiteissä.

- Paikalla on myös hammaslääketieteen erikoisalojen asiantuntijoita, joten opiskelijan on

helppo pyytää apua ja konsultointia tarviaessa. Sekin on tärkeä työelämätaito, Holopainen muistuaa.

HARJOITTELIJAT

OVAT TÄRKEITÄ MYÖS HYVINVOINTIALUEELLE

Yhteistyö on hedelmällistä myös hyvinvointialueen näkökulmasta. Suuhygienisti Kati Atmacan oikomisvastaanotolla on usein suuhygienistiopiskelijoita seuraamassa toimenpiteitä.

- Harjoielusta on hyötyä puolin ja toisin. Saamme opiskelijoista apukäsiä salityöskentelyyn. Suuhygienistiopiskelijat valavat kipsimallimme, mikä on kustannustehokas toimintapa. Harjoielijoista löytyy meille myös uusia työntekijöitä, hän kertoo.

Kysin alaisuudessa toimivaa opetusyksikköä sitovat sairaalan ohjeistukset ja säännöt. Niiden ja potilastietojärjestelmien käytön opet-

TEKSTI AINO-MARIA SAVOLAINEN | KUVAT AINO-MARIA SAVOLAINEN

Harjoielu opetusyksikössä antaa suuhygienistiopiskelijoille hyvät eväät potilastyöhön

teleminen on tärkeä osa harjoielua.

- Yhteistyömme on hyvin tiivistä ja mutkatonta. Pidämme yhteisiä palavereja ja vaihdamme tietoja. Toimintaa on myös viime vuosina kehitey yhä tiiviimmäksi, esimerkiksi sen osalta, eä suuhygienisti- ja hammaslääketieteen opiskelijat harjoielevat toimenpiteitä yhdessä. Kaikilla paikkakunnilla ei ole näin tiivistä yhteistyötä. Meille tämä on win-winjärjestely, yhteistyöstä hyötyvät kaikki, Atmaca tiivistää.

KÄDENTAIDOT, ASIAKASPALVELUKYKY JA ITSENÄINEN TYÖSKENTELY KOROSTUVAT

Yksi parhaillaan harjoieluaan suoriava opiskelija on Emma Aula.

- Tämä on tosi kiva ja turvallinen harjoieluympäristö. Tutut opeajat ja opiskelukaverit ovat ympärillä.

Tästä huolimaa Aula muistaa, eä ensimmäisen potilaan vastaanoaminen jännitti kauheasti.

- Haastavinta oli aluksi ehkä se, eä kaikkea uua opiavaa oli niin paljon: tietojärjestelmien käyö, potilaan kohtaaminen, itse hoitotyö ja niin edelleen.

Tiina Holopainen muistuaa, eä suuhygienistin kliininen potilastyö on toimenpidekeskeistä ja siinä korostuvat kädentaidot. Suuhygienisti toimii pienellä alueella, jonne on huono näkyvyys. Kädet ja silmät harjaantuvat työhön vain tekemällä.

Emma Aula listaa suuhygienistille taidoiksi myös asiakaspalvelun ja kyvyn tehdä vastuullista työtä itsenäisesti.

- On mukavaa tavata ihmisiä ja eä on aikaa kuunnella potilasta. Moniammatillinen yhteistyö on myös mielekästä. Kun kandit ovat

tuossa vieressä, pääsee näkemään erilaisia toimenpiteitä ja välillä avustamaan niissä, Aula mieii harjoielun parhaita puolia.

Erityisen mukavaa on ollut jalkautua esimerkiksi esikouluihin, ikäihmisten hoivapaikkoihin ja yhdistyksiin. Suun terveyden edistämisen asiantuntijana työn pääpaino on ennaltaehkäisevässä työssä.

Oikeastaan tätä kaua Emma Aulakin päätyi alaa opiskelemaan. Aiemmin kolmivuorotyötä tehneenä hän miei äitiyslomallaan alanvaihtoa. Esikoisen ensimmäinen käynti suuhygienistillä ratkaisi asian:

- Mietin, eä tuopas on kiva työ ja laitoin hakupaperit menemään. Olen löytänyt oman juuni suuhygieniasta, hän kertoo.

2 5 25 Lähikuvassa

TEKSTI AINO-MARIA SAVOLAINEN | KUVAT MIKKO LAPPALAINEN

Opiskelijakunta SAVOTTA vieää tänä vuonna 25v-juhlavuoaan, joka huipentui 5.10. Hotelli Puijonsarvessa vieteävässä vuosijuhlassa.

- Muuten juhlimme lähinnä työn merkeissä, eli huolehtimalla opiskelijoiden eduista, SAVOTTAn toiminnanjohtaja Juha Asikainen luonnehtii.

SAVOTTA on heti ensimmäisestä päivästä lähtien monella tapaa opiskelijoiden arjessa läsnä. Opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja Jonne Heikkinen kertoo, eä kaikki aloiavat opiskelijat ja opiskelijaryhmät pyritään kohtamaan heti opintojen alussa.

- Haluamme olla helposti lähestyävä yhteisö. Mikäli haluaa vaikuaa asioihin, isoihin tai pieniin, meidän kauamme siihen on hyvät väylät. Tämä on opiskelijoiden omaa toimintaa ja on tärkeää, eä toiminta on opiskelijoiden näköistä, hän sanoo.

KANAKOLMIOLEIVISTÄ EDUNVALVONTAAN

-Ensimmäisinä päivinä kysellään esimerkiksi haalareista, opiskelijakortin käytöstä ja jäseneduista.

Heikkisen mukaan keskimääräinen Kuopion kampuksen opiskelija ajaelee SAVOTTAn nimen kuullessaan todennäköisesti ensimmäisenä herkullista kanakolmioleipää, ne kun ovat opiskelijakunnan ylläpitämissä kahviloissa erityisen suosiuja. Muilla kampuksilla korostuvat tapahtumien järjestäminen ja tuutorit. SAVOTTA on siis opiskelijoiden elämässä mukana hyvinkin perustavanlaatuisissa kysymyksissä.

Juha Asikainen epäilee, eeivät opiskelijat aina välämää edes hahmota, kuinka moni asia, palvelu tai tapahtuma on nimenomaan opiskelijakunnan järjestämä.

reeisten asioiden äärellä, myöhemmin esille nousevat lakisääteiset tehtävämme opiskelijoiden edunvalvojina.

Opiskelijakunnan tehtävät on kirjau ammaikorkeakoululakiin. SAVOTTA on tiivistänyt olemassaolonsa tarkoituksen kolmeen poiniin: tavoieena on tehdä opiskelusta helpompaa, hauskempaa ja halvempaa.

Luonnollisesti SAVOTTA toivoo, eä mahdollisimman moni opiskelija liiyy jäseneksi. Keskeistä on, eä opiskelija saa panostukselleen vastinea. Hyötyä ja hauskuua, mua myös rahallista säästöä jäsenetujen muodossa.

- Jos opintojen alkuvaiheessa ollaan konk-

Opiskelijat tarvitsevat hengähdystaukoja ja mahdollisuuksia kanssakäymiseen

Opiskelijaelämään kuuluu olennaisena osana hauskuus. Erilaiset tapahtumat ja tempaukset tuovat kaivaua vaihtelua arkeen ja mahdollistavat opiskelijoiden kanssakäymisen.

- Kaikki eivät ole menijöitä, vaan nauivat enemmän kotona olemisesta ja sekin on ok. Mua monille opiskelijaelämällä on kuitenkin suuri merkitys ja pyrimme luomaan sille mahdollisuuksia. Sekin on iso asia, eä voi jäädä koululle kavereiden kanssa juelemaan tai pitkin päivää hengähtää kahvilassa, vaikka lautapelejä pelaamalla, Jonne Heikkinen sanoo.

Yhteistyötä eri aineiden opiskelijayhdistysten kanssa tehdään tiiviisti ja esimerkiksi haalarikuluuri elää voimakkaana. Mitä erikoisempia haalarimerkkejä syntyy matalalla kynnyksellä ja niitä kerätään erilaisissa tapahtumissa.

Vaikka opiskelijakuluuri elää ja voi hyvin, ovat Heikkinen ja Asikainen myös huolissaan.

- Mukaan lähtemisen ja osallistumisen kynnys on noussut. Meiltäkin toivotaan erilaisia tapahtumia, mua päätös osallistumisesta tehdään viime tingassa tai jäädäänkin kotiin. Sama näkyy myös liikuntapalveluissa.

- Kyllä opiskelijoiden kokemat paineet ja ahdistus näkyvät. Kun opiskelijoiden tuloja on leikau, töitä tehdään entistä enemmän opiskelujen ohessa. On ymmärreävää, eä välämää energiaa ei riitä enää sosiaaliseen kanssakäymiseen. Toisaalta olisi tärkeää, eä asioista pystyy puhumaan jonkun kanssa. Onneksi useimmat pystyvätkin, Heikkinen mieii.

vistä yhteistyötä keskenään. Tällaista on harvassa paikassa.

Opiskelijakunnan ja koko korkeakouluyhteisön merkitys vain kasvaa tällaisessa tilanteessa.

- Meillä on aika ainutlaatuinen tilanne, eä opiskelijakunta ja Savonia tekevät niin tii-

Asikainen on samaa mieltä.-Savonialla on nähty jo kauan, eä opiskelijatyöhön ja -yhteisöön kannaaa panostaa. Meillä on korkeakoulun kanssa yhtenäiset tavoitteet: Great Place to Learn. Käymmekin keskusteluja ja teemme kehitystyötä koko ajan tiiviissä yhteistyössä. Se ei varmastikaan ole saumaa, eä Savonia on yksi vetovoimaisimmista ammaikorkeakouluista ja SAVOTTA yksi maan suurimmista opiskelijakunnista.

Opiskelijakunta SAVOTTA vieää juhlavuoa työn merkeissä. puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja Juha Asikainen kertovat.

Haalarikuluurin ABC Tiesitkö?

TEKSTI

AINO-MARIA SAVOLAINEN | KUVAT MIKKO LAPPALAINEN, AINO-MARIA SAVOLAINEN, MARKUS ASPEGREN

Haalarikuluuri elää Savonian opiskelijoiden keskuudessa vahvana. Kyseessä on pohjoismainen erikoisuus, sillä eniten haalareita käytetään Suomessa ja Ruotsissa. Vaihto-opiskelijoille ’student overalls’ on siis uusi käsite. Useimmat kuitenkin huomaavat pian, kuinka käytännöllisestä asusteesta on kyse. Pukeutumista ei tarvitse sen kummemmin mieiä, oli tilaisuus mikä tahansa.

Haalarit ovat paitsi tärkeä tapa identifi oitua omaan alaan myös yhdistysten jäsenhankintaväline. SAVOTTA osallistuu haalarien hankintaan ostamalla vasemman takataskun mainospaikan – näin haalarien hankintahinta on Savonian opiskelijoille hieman edullisempi.

Eri alojen opiskelijat tunnistaa eri väreistä. Savonialla värit ovat seuraavat:

Kuopio

Liiketalous (KuoTra): Pinkki

Tekniikka (KUTOP): Keltainen

Rakennusarkkitehti (KuRA): Kelta-musta

Matkailu- ja ravitsemusala (KUREO): oranssi

Muotoilu (Mutka): oranssi/musta

Muotoilu ja tanssi (Tempo): sininen

Sosiaali- ja terveysala (Tera): violei

Iisalmi

Luonnonvara-ala: tummanvihreä

Sairaanhoitaja: valkoinen

Sosiaaliala: vaalean vihreä

Varkaus

Insinööri (WAIO): musta

HAALARIETIKETTI

1. Haalareita ei pestä. Ainoa tapa puhdistaa haalarit on käydä ne päällä uimassa tai suihkussa. Opiskelijan tuntee hajusta.

2. Haalarimerkkejä saa kiinniää vasta kastajaisten jälkeen. Jos joku ennakoi, siitä seuraa jonkinlainen sanktio kastajaisissa.

3. Haalarit saa nostaa ylös vasta sien kun alaosa on täynnä merkkejä. Yläosaan saa kiinniää merkkejä vasta, kun alaosa on aivan täynnä.

4. Yhteistyökumppaneiden logoja ei peitetä merkeillä.

5. Merkkejä ei saa liimata, vaan ne ommellaan, käsin - ja itse. Ompelukonea tai äitiä ei saa käyää apuna. Myös niiaaminen, kuumaliimapyssyt ym. petkuhuijaukset ovat kielle y.

6. Hihoja saa vaihtaa kavereiden kanssa.

7. Parisuhteessa olevat voivat vaihtaa keskenään lahkeita.

8. Mielikuvituksen käyö on salliua! Haalareihin voi tehdä vaikka viitan tai päähineen, joa saa lisätilaa merkeille.

Kampussydän: Opiskelijakunta pyrkii tapamaan kaikki uudet opiskelijat ensimmäisten opiskelupäivien aikana.

Turvaa asukkaille, elinvoimaa yrityksille

- Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen rakentaminen käynnistyy

vahvan kumppaniverkoston voimin

Globaalit turvallisuuskysymykset haastavat suomalaisia kaupunkeja ja kuntia myös Pohjois-Savossa. Miten vahvistamme elintärkeiden palvelujen resilienssiä sekä tuemme asukkaiden kriisinkestävyyä niin maaseudulla kuin kaupungeissakin?

Kokonaisturvallisuus on suomalaisen varautumisen yhteistoimintamali, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyönä.

Pohjois-Savon kokonaisturvallisuus astui merkiävän harppauksen eteenpäin, kun Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen rakentaminen käynnistyi Savonian johdolla lokakuun alussa.

Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus on asiantuntijataho, joka kokoaa aiheeseen liiyvää tietoa, yhdistää toimijoita, tutkii, kehiää ja kouluaa sekä auaa eri tahoja kokonaisturvallisuuteen liiyvissä toimenpiteissä ja päätöksenteossa kansallisella tasolla.

-Savonia on kehiänyt pitkäjänteisesti inhimillisen turvallisuuden osaamistaan ja vahvistanut kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. Inhimillinen turvallisuus läpileikkaa valiuja tutkimusaloja, kuten ruokajärjestelmä, vesiturvallisuus, energia ja hyvinvointi sekä kestävä yhteiskunta. Kokonaisturvallisuus- ja ilmastoturvallisuusosaamisellamme kiinnitymme Pohjois-Savon kokonaisturvallisuuden klusterin sekä Sisäasianministeriön kansallisen katastrofiriskien hallinnan yhteistyöverkoston toi-

mintaan, Savonia-ammaikorkeakoulun rehtori Mervi Vidgrén sanoo.

Kuopion kaupunginjohtaja Soile Lahti toteaa, eä Kuopiossa sijaitseva valtakunnallinen Pelastusopisto, ilmavoimien Karjalan lennosto ja muut viranomaiset yhdessä elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöjen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja oppilaitosten kanssa ovat erinomainen perusta käynnistyvälle kehiämistyölle.

-Kriiinen infrastruktuuri ja huoltovarmuus, keskeiset palvelut ja koko yhteiskunnan henkinen kriisinkestävyys luodaan kunnissa ja kaupungeissa, paikallisesti ja lähellä ihmistä. Muuuneessa turvallisuusympäristössä siviiliyhteiskunnan varautumiskyvykkyyä on kohoteava syste-

TEKSTI AINO-MARIA SAVOLAINEN | KUVAT MIKKO LAPPALAINEN, ADOBE STOCK

maaisesti TKI-toimintaan ja parhaiden käytänteiden jakamiseen perustuen, hän sanoo.

SAVONIA ON KOKONAISTURVALLISUUDEN EDELLÄKÄVIJÄ

Osaamiskeskuksen rakentaminen käynnistyy Savonia-ammaikorkeakoulun johdolla kokoamalla asiantuntijat ja eri alojen toimijat yhteen sekä kuulemalla elinkeinoja yrityselämän tarpeita.

Savonialla kokonaisturvallisuus on yksi kolmesta tutkimusalojen kärjestä. Erityisesti teema tulee näkymään kestävä yhteiskunta -tutkimusalan tutkimusprofiilissa.

- Yhtäältä meillä on koko ajan mielessä ko-

konaisturvallisuus yläkäsieenä, toisaalta lähdemme purkamaan sitä osiin ja perkaamaan hanke hankkeelta, miten ja mihin kokonaisturvallisuustavoieisiin ne konkreeisesti vastaavat, tutkimus- ja kehityspäällikkö Kaija Villman kertoo.

Savonialla, kuten Pohjois-Savossa laajemminkin, tehdään jo paljon kokonaisturvallisuuden edistämiseksi: esimerkiksi auamalla yrityksiä kehiämään liiketoimintaansa niin, eä niillä on kykyä selvitä muutoksista ja kriiseistä ylläävän tilanteen tulleen. Se parantaa yhteiskunnan ja sen eri toimintojen resilienssiä.

- Kyse on siis myös siitä, eä tunnistamme jo tekemäämme turvallisuuden edistämistä ja osaamme sanoiaa ja tehdä vaikuavuua näkyväksi, Villman kuvaa.

Tämä ei kosketa vain tieyjä tutkimusaloja.

Samalla tavalla syksyn 2024 aikana tarkastellaan koko organisaatiota ja luodaan yhteinen ymmärrys, mitä kokonaisturvallisuus tarkoittaa Savonian tasolla.

-Tämän pohjalta tehdään suunnitelma, miten kokonaisturvallisuustyötä meillä toteutetaan, keiden kanssa ja millaisin keinoin, mikä on Savonian rooli kumppaniverkostoissa ja mistä rahoitus tulee. Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus on iso ja keskeinen harppaus.

Vaikka tulevaisuus on vielä osin auki, ja työt vasta alussa, on Villmanilla selvä käsitys siitä, missä on Savonian paikka kokonaisturvallisuustyössä:

-Edelläkävijänä, muille suuntaa näyämässä.

Kuvareportaasi

TEKSTI JUHO PAPINNIEMI

KUVAT MARKUS ASPEGREN JA MIKKO LAPPALAINEN

Helteinen lukuvuosistari Lämpömiari näyi hellelukemia, kun LoveZone-lukuvuosistari juhliiin Kuopion torilla 5. syyskuuta.

Toritapahtuma alkoi opiskelijaedustajien lukuvuoden avaussanoilla ja huipentui Sexmanen keikkaan. Karismaainen räppäri yhtyeineen sai helteisen torin tärähtelemään bailaamisen voimasta.

Ennen toritapahtumaa, opiskelijat siirtyivät Savilahdesta torille yli tuhannen opiskelijan kulkueena.

Savilahden yhteinen lukuvuosistari järjesteiin nyt ensimmäistä kertaa. Tapahtuman toteuivat Opiskelijayhdistys Salkku, Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta ISYY, Opiskelijakunta SAVOTTA, Savonia, Savon ammaiopiston ja Itä-Suomen yliopisto.

Savonia juuri nyt

Musiikkipedagogi-opiskelijat tuovat jatkossa entistä enemmän musiikkia Microkadun kampukselle. Kuva syyskuun Sydänklubilta kampussydämestä.

Kampus soikoon!

Rytmimusiikin opetus uusiin tiloihin

Savonian rytmimusiikin opetus muui syksyllä Kotkankalliolta Microkadun kampukselle uusiin tiloihin. 0-kerrokseen rakenneiin hyvin akustoidut tilat muun muassa bändiopetukselle, ja lisäksi opetusluokkia tuli viidenteen kerrokseen. Musiikin teoriaopetusta, rytmiikkaa ja luovan tuoamisen opetusta on sijoiteu myös tavalliseen teorialuokkaan ensimmäiseen kerrokseen.

- Olemme saaneet hyvät tilat opetukselle, pedagogiikkaopetukseen ja – ohjaukseen sekä itsenäiseen harjoieluun ja bändihar-

joieluun. Rytmimusiikin opiskelijat pääsevät paremmin osaksi Savonian muiden alojen opiskelijoiden yhteisöä. Myös Kampussydämen käyömahdollisuudet laajenevat. Kenties saamme lisäyä kaikkien opiskelijoiden yhteisöllisyyä tarjoamalla upeita konsertteja ja produktioita, koulutuspäällikkö Sari Mokkila-Karunen kertoo.

Savonian musiikkipedagogikoulutuksessa opiskelijat saavat valita suuntautumisekseen joko rytmimusiikin tai klassisen musiikin. Opetus muodostuu solistisesta

opetuksesta, teoriaopinnoista, säveltämisestä ja soviamisesta, uusien biisien kirjoittamisesta, pääaineen pedagogiikan opetusharjoielusta ja workshop/bändi-opinnoista.

- Luonnollisesti monipuoliset, soivat opinnäytetyöt tulevat kuulumaan kampuksella, Mokkila-Karunen lupaa.

TEKSTI AINO-MARIA SAVOLAINEN | KUVAT AINO-MARIA SAVOLAINEN

Savonia Pink Panthers

-jääkiekkojoukkue

Savoniassa on aloianut uusi jääkiekkojoukkue Savonia Pink Panthers. Joukkue koostuu Savonian eri alojen opiskelijoista ja se pelaa FCAA-korkeakoulusarjassa.

Sarjassa vastassa on muiden suomalaisten korkeakoulujen opiskelijajoukkueita, ja pelejä on ympäri Suomea.

JOUKKUE MUODOSTETTIIN KESÄN AIKANA

– Huomasin opiskelijoiden intranetissä ilmoituksen, jossa haeiin pelaajia. Siitä asiat lähtivät etenemään. Savonialla oli ollut kuulemma jo jonkun aikaa toive saada oma joukkue FCAA-sarjaan, joukkueenjohtaja Juuso Leskinen kertoo.

aloiaa FCAA-korkeakoulusarjassa

Leskinen laioi puskaradion laulamaan. Ensimmäiseen tapaamiseen kiinnostuneita pelaajia kokoontui noin 30.

Ensimmäisessä tapaamisessa muodosteiin myös joukkueen epävirallinen hallitus, johon kuuluu yli 10 henkilöä.

– Ajatus on, eä joukkueen toimintaa pyöritetään yhdessä. Nyt hommaa tehdään ensimmäistä kertaa, joten opetellaan ja haetaan toimivia käytänteitä.

Yhdessä tekemisen ja vastuunjakamisen taustalla on ajatus siitä, eä työtä yhdellä tekijällä ei ole liikaa. Aikaa ja voimavaroja jää myös opiskelulle. Joukkueen moo on ”Pelataan tosissaan, mua ei totisesti.”

– Nyt takana on yhdet harjoitukset, ja joukkue alkaa muodostumaan. Ensimmäiset treenit oli tosi hauskat!

NELJÄ PELIÄ JA LOPPUTURNAUS

Tällä hetkellä Savonia Pink Panthersin otteluohjelmaan on varmistunut neljä peliä ja lopputurnaus.

Savonia Pink Panthersin kotipelit pelataan Olvi Areenassa. – Toivomme, eä savonialaiset oavat joukkueen omaksi ja tulevat kannustamaan omiaan.

TEKSTI JUHO PAPINNIEMI | KUVA SAVONIA PINK PANTHERS

Savonia juuri nyt

Biokaasulla pääsee pitkälle

Biokaasun tankkaus onnistuu muun muassa Vieremällä, jossa tankkauspiste on teollisuusalueella.

Biometaani sopii hyvin raskaan liikenteen poloaineeksi pienentämään käyökustannuksia ja vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä. Biometaanilla ajaminen voi vähentää ajoneuvoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä jopa 85 prosenia.

Biometaani on biokaasureaktorilla tuotetusta biokaasusta puhdisteua, liikennekäyöön sopivaa poloainea, jossa metaanipitoisuus on yli 95 prosenia. Poloaineena sitä voidaan käyää joko paineisteuna 200 bar paineeseen tai nesteyteynä eli jäähdyteynä -163°C lämpötilaan.

Tuhannella litralla paineisteua kaasua ajaa kulutuksesta riippuen jopa 800 kilometriä, mikä vastaa noin 200 litraa dieselpoloainea.

Nesteytetyn kaasun tuhannen litran säilötilavuus vastaa noin 600 litraa dieseliä, jolloin tankillisella ajaa jopa 1 800 kilometriä.

TEHOJA LÖYTYY

Raskaan liikenteen kalustossa kaasusäiliöt on usein varsin helppo sijoi aa auton rakenteisiin. Useilla eri valmistajilla on saatavilla raskaan liikenteen biometaanikäytön moooreita jopa 500 hv teholuokkaan saakka.

näsytyeisiä oomoooreita tai dual fuel -käytöllä toimivia dieselmoooreita, joissa kaasuseos sytytetään sylinterissä pienellä määrällä dieselpoloainea. Biometaania käyävissä moooreissa ei tarvita hiukkasuodaimia eikä urealisälaieita ja pakokaasujen käsielyyn riiää normaali kolmitoimikatalysaaori.

Nesteytey kaasu vaatii matalan lämpötilansa vuoksi hyvin eristetyt termossäiliöt, mua silti sitä ei voi säilyää pitkiä aikoja. Lämmetessään nesteytey kaasu alkaa kaasuuntua ja ellei sille ole käyöä, joudutaan se päästämään paineen nousun vuoksi ulos säiliöstä.

Biometaanikäyöön on tarjolla joko kipi-

Poloainea menee näin hukkaan eikä pahana kasvihuonekaasuna tunnetun metaanin päästäminen ilmakehään ole suotavaa. Nesteytey kaasu sopii siten parhaiten jatkuvassa ajossa oleviin autoihin.

KAASUTANKKEJA ON

Kaasun tankkaus ei vie merkiävästi enempää aikaa kuin dieselpoloaineen tankkaus.

Nesteytetyn kaasun hyvin matalan lämpötilan vaatima huolellinen suojaus lisää jonkin verran tankkaukseen kuluvaa aikaa.

korkeavartiset nauhaomat turvajalkineet ja koko vartalon peiävä suojavaatetus. Biometaanin on laskeu olevan poloaineena noin kolmanneksen edullisempaa kuin dieselin.

Edullisempi poloaine lyhentää biometaanikäyöisen kuorma-auton perinteistä dieselkäyöistä korkeamman hinnan takaisinmaksuaikaa. Ajosuorieesta riippuen investoinnin takaisinmaksuaika on tyypillisesti hankintatuki huomioiden noin 1–2 vuoa.

Biometaanikäyöisten kuorma-autojen hankintatukea on näillä näkymin haettavissa vuoden 2024 loppuun saakka. Hankintatuen määrä vaihtelee auton tai yhdistelmän kokonaismassan sekä paineistetun tai nesteytetyn kaasun käytön mukaan 2 000–14 000 euroon. Lisätietoja tuesta saa Traficomin sivuilta.

Suojavarusteisiin kuuluvat kypärä, suojavisiiri, kokonahkaiset vuoratut työkäsineet,

Paineistetun kaasun tankkausasemia on Suomessa tällä hetkellä 84 ja nesteytetyn kaasun tankkausasemia on 18. Uusissa biokaasulaitosinvestoinneissa katse on juuri liikennebiokaasussa, jonka edellytyksiä tutkitaan muun muassa EU-osarahoieisessa FarmGas PS3 -hankkeessa. Erityisesti maatilojen biokaasutuotannossa olisi potentiaalia liikennekaasun tuottamiseen.

TEKSTI EEVA-KAISA PULKKA, MIIKA KAHELIN | KUVA EEVA-KAISA PULKKA

Rakennusarkkitehtikoulutus 10 vuoa

TEKSTI AINO-MARIA SAVOLAINEN | KUVAT AINO-MARIA SAVOLAINEN

-Paitsi eä koulutamme rakennusarkkitehteja, haluamme myös olla osana yhteiskunnallisessa keskustelussa ja luomassa omalta osaltamme keskustelukuluuria, yliopeaja Janne Repo kertoo.

Tänä syksynä on juhliu Savonian 10-vuotiasta rakennusarkkitehtikoulutusta. Vuodesta 2014 lähtien Savonialta on valmistunut noin 200 rakennussuunnielun, rakentamisen ja projektinhallinnan ammailaista. Koulutuksessa painotetaan tyylikkäiden ja toimivien tilojen ja rakennusten suunnielun ohella ympäristön, kestävyyden ja taloudellisuuden näkökulmia.

MILLAISTA ON HYVÄ KAUPUNKIARKKITEHTUURI?

Juhlan kunniaksi Savonian Kampussydämessä järjesteiin Hyvät Paikat Kaupun-

gissa -paneelikeskustelu.

Paneelikeskustelun aiheena ja taustana oli viime kesän aikana Helsingin Sanomien mielipidepalstalla julkaistut arkkitehtuuri- ja kaupunkiaiheiset kirjoitukset. Niissä käsiteltiin monipuolisesti arkkitehtuurin ja rakentamisen nykytilaa ja niistä valo ui yleinen ja vallalla oleva käsitys arkkitehtuurista sekä kaupunkiemme rakennetun ympäristön laadusta, laadun puueista sekä syistä.

-Paneelikeskustelulla halusimme järjestää mahdollisuuden syvällisempään pohdintaan ja keskusteluun, sen sijaan, e ä se jäisi vain internetin keskustelupalstoille. Mitä on siis viihtyisä arkkitehtuuri ja mitkä ovat hyviä paikkoja kaupungissa? Repo evästi keskustelua.

Keskustelemassa olivat kaupunkikuvalli-

sesti vaativiin kerrostalokohteisiin erikoistunut arkkitehti Pirjo Soininen, Kuopion kaupungin kaavoitusosastolla työskentelevä Savonian alumni arkkitehti Aku Leukku, Kuopion kaupunkisuunnielujohtaja Ilkka Laine sekä Oulun yliopistosta arkkitehdiksi ja Savonialta rakennusarkkitehdiksi valmistunut Heta Pätynen

JUHLA HUIPENTUI GAALAAN

10-vuotisjuhlinta huipentui lokakuussa yhdessä opiskelijoiden kanssa suunniteltuun iltajuhlaan. Lähtökohtana oli järjestää opiskelijoiden näköiset juhlat, joita opiskelijoiden toiveesta vieteiin juhlavasti iltapuvuissa. Puikkarin iltajuhlaan osallistui noin 135 nykyistä ja entistä opiskelijaa sekä muita juhlavieraita. Puhumassa olivat muun muassa yliopeaja Janne Repo sekä rehtori Mervi Vidgrén

Kalsarit kertovat maaperän kunnosta

– Kun ilmastonmuutos etenee, suomalaisesta maanviljelijästä tulee sankari

TEKSTI AINO-MARIA SAVOLAINEN | KUVAT INKA NYKÄNEN JA PAULA ASIKAINEN

Kun yleisölle esitellään maasta kaiveuja, ohueksi hiutuneita puuvilla-alushousuja, hymy karehtii väkisinkin huulille. Tämäkö on sitä nykyistä älymaataloua?

Arkinen esine on nerokas tapa konkretisoida maaperän kuntoa, sillä puuvillan selluloosaa hajoavat etenkin sienet. Nyrkkisääntö on, eä mitä nopeammin housut hajoavat, sitä paremmin maaperä voi. Ja mitä parempi maaperä, sitä paremmin se tuoaa ruokaa.

Asia on tulevaisuuden ruoantuotannon ja huoltovarmuuden kannalta tärkeä: kuinka hiiltä peltomaahan sitomalla hillitään ilmastonmuutosta, parannetaan maaperän tuookykyä sekä viljelyn sopeutumista ilmastonmuutoksen aiheuamiin vaativiin olosuhteisiin.

Savonia-ammaikorkeakoulussa tehdään monipuolista luonnonvara-alan tutkimusja kehitystyötä.

Parhaillaan etsitään muun muassa teknologisia ratkaisuja ilmastoviisaaseen maatalouteen, esimerkiksi kestävämpään vesienhallintaan.

MAAILMALLA ON PALJON OPITTAVAA SUOMALAISESTA LUONNONVARA-ALASTA

Ilmastonmuutos vaikuaa maanviljelyyn jo nyt. Tulevaisuudessa vaikutukset tulevat olemaan vielä suurempia.

- Esimerkiksi peltomaan laatu huononee globaalisti. Siksi on tärkeää pitää peltojemme kuntoa yllä, Nykänen jatkaa.

Suomea pidetään perinteisesti pienenä maatalousmaana pohjoisella alueella, jossa satokausi on lyhyt. Suomalaisilla on kuitenkin paljon anneavaa.

- Pilotoimme etäyhteydellä toimivaa säätösalaojajärjestelmää, jonka avulla pyritään maan tehokkaan kuivatuksen sijasta kokonaisvaltaisempaan vesienhallintaan, esimerkiksi pidäämällä sadevesiä peltoalueen salaojissa, TKI-asiantuntija Inka Nykänen kertoo.

- Meillä on tosi hyviä toimintamalleja, joista muutkin maat voisivat oaa esimerkkiä, kuten alhainen antibiooien ja kasvinsuojeluaineiden käyö sekä tuotantoketjujen aito jäljiteävyys, kertoo maatilatalouden lehtori Kati Partanen, joka on myös World Farmers’ Organisationin hallituksen jäsen.

- Suomalainen maatalous on monessa suhteessa maailmanhuippua, meillä on syytä olla siitä ylpeitä.

TOIMIVIIN RATKAISUIHIN TARVITAAN TILOJEN ARJEN TUNTEMISTA

Sekä Partasta eä Nykästä harmiaa, eä ilmastonmuutoskeskustelussa maanviljelijälle jää usein pahiksen rooli. Suomalaisessa maataloudessa kuitenkin tehdään jo nyt paljon ilmastonmuutoksen ehkäise-

miseksi ja tiloilla on aito innostus kehi ää toimintaa sekä innovoida uusia toimintatapoja.

Suomessa on puhdas maaperä ja veä riiää jatkossakin, joten hyvät edellytykset ruoantuotantoon ovat olemassa. Suomalaisesta maanviljelijästä onkin tulossa pahiksen sijaan meidän kaikkien sankari, kun vain maatalous pysyy elinvoimaisena. Siksi onkin tärkeää, eä uudistuksia tehdään maanviljelijöitä kuunnellen.

- Tämä on Savonian vahvuus. Olemme hyvin lähellä elinkeinoa ja tunnemme tilojen kehiämishaasteet. Meillä on laaja kansainvälinen kumppanuus- ja asiantuntijaverkosto, jonka tarjoamaa tietoa voimme hyödyntää. Usein korkeakoulujen näkökulma on kuitenkin akateeminen. Tarjoamamme käytännönläheinen tietotaito onkin maailmalla arvosteua. Meille luonteva rooli on toimia linkkinä ja viestinviejänä tutkimuksen ja tilojen arjen välissä.

Ruokajärjestelmän tutkimus- ja kehitystyötä tehdään esimerkiksi seuraavissa hankkeissa:

Hiiltä Peltoon

SMAGRI (Climate-Smart Agriculture Improving agricultural water management for climate change adaptation)

Innovaatioasiantuntija Mai Laitinen ja järjestelmän kehiäjä Miina Väisänen mieimässä TuntiPakin markkinointia, myyntiä ja viestintää.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA korostaa, että rahoitushauissa yhdistysten on pystyttävä asianmukaisesti dokumentoimaan toimintaansa. Tällä hetkellä moninaiset dokumentointimenetelmät tekevät tiedon keräämisestä hankalaa ja hajallaan olevaa. TuntiPakki on syntynyt ratkaisuksi tähän ongelmaan.

Järjestelmän kehittäjä, Miina Väisänen kertoo, että TuntiPakki on yhdistyksille suunnattu web-pohjainen sovellus, joka toimii älypuhelimella, tabletilla ja tietokoneella. Sovelluksella kirjataan niin työntekijöiden kuin vapaaehtoistoiminnan työtunnit sekä osallistujat kohdennetusti yhdistyksen eri toimintoihin.

– TuntiPakki tuottaa kerätystä tiedosta diagrammeja ja taulukoita, joita voi hyödyntää toiminnan kehittämisessä ja raportoinnissa. Sovellus mahdollistaa ajantasaisen tiedonkeruun ilman pitkäkestoista manuaalista työtä, mikä säästää aikaa hallinnollisesta työstä varsinaiseen toimintaan.

– Haluamme auttaa yhdistyksiä todentamaan työnsä vaikuttavuutta ja näyttämään konkreettisesti toiminnan merkityksen yhteiskunnalle. Tämä tieto on avainasemassa niin rahoitushauissa kuin yhteisön luottamuksen säilyttämisessä.

KOLMAS SEKTORI EKOSYSTEEMEISSÄ

Väisäsen mielestä kolmannen sektorin toiminta on saamassa entistä keskeisemmän roolin yhteiskunnallisissa ekosysteemeissä. Kuitenkin tulevaisuudessa rahoituksen saaminen voi olla yhdistyksille haasteellista.

– Esimerkiksi vapaaehtoistyötä, hanketyön tuntimääriä sekä osallistujien seurantaa tehdään paperilomakkeilla sekä ylläpidetään monimutkaisilla taulukoilla, jolloin tietoa täytyy koota useasta eri lähteestä. Näin toiminnan seuraaminen sekä laadukkaan raportoinnin tuoaminen on haastavaa ja aikaa vievää.

Väisänen tietää järjestökentällä työskennelleenä, eä yhdistyksissä syntyy runsaasti tietoa ja niiden kokoaminen raportointia varten on ongelmallista.

– TuntiPakki on syntynyt yhteistyössä yhdistysten kanssa juuri tämän pohjalta. Olen kiitollinen kaikesta avusta, jonka olemme saaneet kehitystyöhön niin asiakkailtamme kuin yhteistyökumppaneiltamme.

Business Center Pohjois-Savo on ollut mukana Appola Oy:n liikeidean ja kasvun kehittämisessä. Appola Oy on yksi 200 Business Centerin yriäjyysohjelmiin osallistuneista tiimeistä. Valmennuksessa terävöitet-

Palveluyhteistyötä kolmannen sektorin uudistamiseksi

tiin muun muassa yrityksen markkinointia, myyntiä ja viestintää.

Business Centerin innovaatioasiantuntija Mai Laitinen muistuaa, eä valmennuksessa tarkasteltiin myös ratkaisun kaupallistamista sekä yrityksen mahdollisia tulevaisuuden polkuja.

– Käytännössä yhteisessä kehitystyössä määriteltiin tarkemmin palvelun potentiaalisia kohderyhmiä sekä heidän tarpeitaan. Lisäksi pohdiiin ratkaisun toimivuua eri näkökulmista sekä sopivuua yrityskenttään. Linkki TuntiPakki sivustoon: hps://tuntipakki.fi/

Business Center Pohjois-Savon tuloksia: Tunnistetut ideat ja innovaatiot: 218 Uudet potentiaaliset kasvuyritykset: 44 Neuvontatapaamiset: 1053 Tapahtumat: 233

Business Center on koko Suomen tasolla harvoja palveluja, joka on vakiinnuteu pysyväksi toiminnaksi hankerahoituksen jälkeen. Sen muodostavat: Savonia-ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto, Savon ammaiopisto, Business Kuopio, Iisalmen elinvoimapalvelut ja Navitas Kehitys Varkaudesta.Tutustu Business Centerin palveluihin ja ota yhteyä: Business Center Pohjois-Savo – Ideasta liiketoimintaa (bcpohjois-savo.fi)

TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA MIKKO LAPPALAINEN

Ympäristötekniikan insinöörit

työllistyvät monipuolisesti

TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVAT MIKKO LAPPALAINEN

Tiedoaja Jouni Vornanen (vas.) ja lehtori Teemu Räsänen keskustelemassa Savonian ympäristötekniikasta valmistuneille tehdystä kyselyn tuloksista.

Ilmastonmuutos ja ympäristön pilaantuminen ovat suunnaton uhka Euroopan Unionille ja koko maailmalle. Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoieena on tehdä maanosasta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä. Ympäristötekniikka etsii kunnianhimoisesti uusia ratkaisuja tulevaisuuden merkiäviin kysymyksiin.

Ympäristötekniikan insinöörikoulutuksella on jo vuosikymmenien perinteet Savoniaammaikorkeakoulussa. Ensimmäiset alan ammailaiset valmistuivat vuonna 1999. Näihin päiviin mennessä opinahjosta on valmistunut noin 600 insinööriä eri puolille

Suomea, mua myös rajojen ulkopuolelle.

Samaan aikaan Savonialle on kehiynyt kansainvälisestikin tunneu vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö, joka on nyt keskeinen osa Kuopio Vesiklusteria painouen erityisesti vesiturvallisuuden kehiämiseen yhdessä yhteistyökumppanien kanssa.

ALUMNIKYSELY KEVÄÄLLÄ 2023

Keväällä 2023 tehtiin Savonian ympäristötekniikasta valmistuneille eli alumneille kysely Envicon 2023 -alumnitapahtu-

man yhteydessä. Verkkokyselyyn vastasi 48 alumnia. Kyselyn vastauksissa tuli hyvin esille kuinka monipuolisiin tehtäviin valmistuneet ovat työllistyneet vuosien saatossa.

Tehtävänimikkeitä ovat muun muassa: projektipäällikkö, logistiikkainsinööri, suunnielija, asiantuntija, ympäristöpäällikkö, kiertotalouskoordinaaori.

Kyselyyn vastannaista 23 prosenia oli työskennellyt myös kansainvälisissä tehtävissä. Tehtävät olivat liiyneet esimerkiksi tutkimushankkeisiin, työskentelyyn

kansainvälisen yrityksen palveluksessa ja suomalaisten yritysten myynti- ja rakennustehtävissä.

Alumneilta kysyiin kiinnostusta kansainväliseen työskentelyyn. Heistä 52 prosenia oli kiinnostunut työskentelemään kansainvälissä tehtävissä. Vastaajista 54 prosenia koki, eä saatu ympäristötekniikan koulutus antoi riiävät valmiudet kansainväliseen toimintaan.

TYÖELÄMÄVASTAAVUUS

Kyselyn perusteella 73 prosenia vastaajista koki koulutuksen vastaavan työelämän vaatimuksia. Päätyminen eri alalle töihin, koulutuksessa käsiteltyjen asioiden laajuus ja pirstaleisuus sekä laajempi esimies- ja johtamiskoulutus nähtiin puu eina. Nämä vastaukset tulivat esille niiden vastaajien kommenteista, jotka kokivat, ettei koulutus vastannut täysin työelämän vaatimuksia.

Työtä tehdäänkin jatkuvasti sen eteen, jotta opetuksen sisällöt vastaisivat näitä vaatimuksia. Yritysyhteistyö on avain työelämälähtöisyyden ylläpitämiseen. Esimerkiksi työelämälähtöiset opiskelijaprojektit, harjoitustyöt, vierailevat luennoitsijat, yritysvierailut, työharjoielut ja opinnäytetyöt monipuolistavat yritysyhteistyötä. Lisäksi Savonia osallistaa alumneja ja alan yrityksiä opetussuunnitelman kehitystyöhön.

YMPÄRISTÖALA

TULEVAISUUDESSA

sen tarve. Syksyllä 2024 Savonian uudessa opetussuunnitelmassa näitä asioita lisätään opintoihin.

DIGITALISAATIO

Digitalisaation vaikutukset näkyvät niin ikään ympäristötekniikan alalla. Se on muuanut työn tekemisen toimintatapoja, ja vaikuaa työhön uudella tavalla, esimerkiksi innovatiivisten toimintamallien, palvelujen ja liiketoiminnan rakentamisessa. Tämä vuoksi kysyiin muutama tarkentava kysymys digitalisaatiosta nyt ja tulevaisuudessa.

Kyselyn yhtenä tavoieena oli selviää millaisena ympäristötekniikan alan tulevaisuus näyää alumnien mielestä. Talouden hallinta ja kustannusajaelu ovat aina olleet insinööriosaamisen vaatimuksia. Nämä tekijät ovat alumnien mielestä tärkeitä myös tulevaisuudessa.

Verraaessa kyselyn vastauksia nykyisen opetussuunnitelman sisältöihin tode iin, eä uudet sisällöt voisivat liiyä kestävän kehityksen ja erityisesti koko elinkaaren vaikutusten huomiointiin kaikissa opintojaksoissa. Tämän lisäksi vastauksissa nousi esille kiertotalouteen liiyvän osaami-

Digitalisaation vaikutus tuotiin esille vahvasti. Ympäristötekniikan alalla tarviavista osaamisesta esimerkiksi tietomallintaminen, paikkatiedon hyödyntäminen, suunnieluohjelmien käyö ja mitatun datan analysointi olivat tapetilla.

Etätyöhön liiyvien sovellutusten käyttö on varmasti tulevaisuua. Vastauksissa korostui esimerkiksi sähköisten asiakirjojen ja palvelujen yleistyminen, maastotyön digitalisointi sekä tietomallintamisen hyödyntäminen infrasuunnielussa.

Saatujen tulosten avulla varmistetaan, eä koulutuksen sisällöt luovat valmiuksia myös alan tulevaisuuden haasteiden taklaamiseksi. Anneujen työelämätaitojen vastauksissa tuotiin esille vielä muutosmyönteisyys ja itsensä johtaminen.

Ympäristötekniikan koulutuksessa tärkeimmäksi osoiautuneita taitoja kehitetään esimerkiksi pedagogisten menetelmien valinnoilla ja rohkaisemalla opiskelijoita omaaloieellisuuteen.

Yritysten kanssa yhteistyössä tehtävä projektimuotoinen opetus on yksi tapa altistaa opiskelijat työelämän mukaiseen vuorovaikutukseen ja hakemaan oikeanlaista tekemisen asennea.

Artikkeli julkaistu Insinöörilehdessä 4/2024

RP-Karmi Oy:ltä Christian Kanerva, Savonian Design Canteristä Atro Saa- rinen ja Jaakko Laukkanen tutkimassa Tahko Skyn pienoismallia.

Design Centerin laaja- Centerin alaista muotoiluosaamista

Mahdollisimman pieneen ympäristökuormaan tähtäävässä projektissa yhdistyvät korkeatasoinen suunnielu, laadukas rakentaminen ja Tahkon ympärivuoden matkailijoita houkueleva luonto.

Oman panostuksensa suunnieluun toi Savonia-ammaikorkeakoulu. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatioasiantuntija Jaakko Laukkanen kertoo, eä hotellista on 3Dtulosteu ja pintakäsitelty pienoismalli. Samoin julkisivu sekä kaohuoneistot (sviitit) sisutuksineen ja huonekaluineen.

– Tämä sisälsi myös 3D-mallintamista alkuperäisen rakennemallin pohjalta. Sviittien sisustukset myös mallinneiin. Mallia käytetään esielyssä ja se tullaan sijoittamaan esille Tahko Spy -kylpylähotellin aulaan.

– 3D-visualisointikuvien tuoamista käytetään huoneiston brändin rakentamiseen ja kohteen ennakkomarkkinointiin. Tämä työ sisälsi myös muotoiluopiskelijan opinnäytetyön.

Laukkanen nostaa esille Savonian Design

Centerin laaja-alaista muotoiluosaamista ja vahvaa työelämälähtöistä oppimista, jossa opiskelijat toimivat aidossa asiakasprojektissa.

– Projektivastaavina toimivat meiltä valmistuneet alumnit, jotka ohjasivat opiskelijatyötä. Pienoismallin suunni elusta on vastannut muotoilija Atro Saarinen, joka työllistyi Design Centerille valmistumisen jälkeen.

Jaakko Laukkanen muistuaa, eä Design Center tuoaa myös brändi- ja vies-

TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVAT PAULA TURPEINEN JA ATRO SAARINEN

Design Centerin palvelut:

- Brändin strateginen suunnielu ja visualisointi

- Palvelumuotoilu

- Verkkosivustot ja some -kampanjat

- Konseptisuunnielu ja prototypointi

- 3D -mallinnus ja tulostaminen

- Käyöliiymät ja applikaatiot

- AV-tuotanto

tinnän uudistukset sekä tuote-, palvelu- ja sovelluskehiämisen. Lisäksi on hyvä tuoda esille Savonian kykyä toimia 3D-tulospalveluiden monipuolisena tarjoajana erinomaisen TKI-infran ansiosta.

PIENI HIILIJALANJÄLKI

Hankkeen kantavana voimana on vastuullisuus. Ympäristövastuun näkökulmasta tavoieena on mahdollisimman pieni hiilijalanjälki.

– Meille hankkeen vastuullisuus ja ympä-

ristönäkökulmat ovat tärkeitä koko toiminnassamme. Tässä hankkeessa rakentuu A-energialuokan kokonaisuus, joka ei suurten kohteiden rakennusurakoinnissa ole aina itsestäänselvyys. Kohteen energiaratkaisuiksi on valiu maalämpö ja aurinkovoimala, jotka edistävät tavoitea päästä mahdollisimman korkeaa ekologisuuteen, sanoo RP-Karmin tuotantojohtaja Hannu Haaranen

– Tahko Sky on upea hanke ja on hienoa toteuaa sitä osaavien yhteistyökumppaneiden kanssa. Huoneistohotelli on ra-

kenteeltaan hybridiratkaisu, jossa yhdistellään eri rakennusmateriaalien parhaita ominaisuuksia. Puu on merkiävässä roolissa rakentamisessa, ja tämä on meidän parhaita erityisosaamisalueamme, kertoo RP-Karmin toimitusjohtaja Jarkko Maila

Tahko Sky-huoneistohotelli valmistuu jouluksi 2024.

Valmis Tahko Skyn pienoismalli

Liikkuva Savonia – kohti terveempää tulevaisuu a!

TEKSTI AINO-MARIA SAVOLAINEN | KUVAT MIKKO LAPPALAINEN

Jos opinnot sujuvat verkkovälieisesti, koneet tekevät raskaimmat työt ja kuljeavat meitä paikasta paikaan, ei arki vaadi juurikaan fyysisiä ponnisteluja. Mu a terveytemme vaatii.

Savonian opiskelijoiden ja myös henkilökunnan liikkumiseen ja arkiaktiivisuuden lisäämiseen panostetaan erityisesti tänä lukuvuonna Opetus- ja kul uuriministeriön rahoituksen turvin.

- Niin opiskelu kuin työelämä on nykyisin tietotyöpainoeista ja tarvitsemme niin fyysistä kuin henkistä toimintakykyä ylläpitäviä uusia rutiineita. Kaikki painimme näiden samojen haasteiden kanssa, palvelukoordinaaori Salla Lommi Wellness Centeriltä kertoo.

Hän lähtee yhdessä Sanna Hukkasen kanssa luomaan Savonialle uusia rakenteita ja ilmapiiriä, jolla lisätään liike ä ja toiminallisuua erityisesti vähän liikkuvien opiskelijoiden arkeen. Pääkohderyhmänä ovat opiskelijat, mua myös Savonian henkilökunta.

ARKIAKTIIVISUUS SYNTYY PIENISTÄ TEOISTA

Salla Lommi mainitsee joitakin esimerkkejä. On tärkeää, eä opiskelemaan tullaan mahdollisuuksien mukaan paikan päälle, sillä jo silloin kotoa liikutaan kampukselle. Kampuksella liikeä syntyy helposti käytävillä ja portaissa hissiä väl elemällä. Tauot oppitunneilla, mahdollisuus seisomiseen ja liikuskeluun, esimerkiksi työpajasta toiseen, katkaisevat yksitoikkoisen istumisen. Tauolla kokoontuminen yhteisen lautapelin ääreen on liikeä sekin.

-On tärkeää, eä opiskelijoiden ääni saadaan kuuluviin, ja järjestämmekin esimerkiksi kaikille aloiaville opiskelijoille kyselyn. Myös opeaija ja organisaatiota kuunnellaan tarkasti, kuinka opetukseen saataisiin integroitua enemmän tauotusta ja liikeä. Tavoieena on, eä liikeä tulisi arkeen vähän huomaamaakin ja tämä muuuisi rutiiniksi.

Liikkumisen ei tarvitse siis väl ämää olla mitään suurta ja ihmeellistä, sillä jo pienikin liike lisää vireyä ja jaksamista.

- Otamme niin opiskelijoilta kuin henkilökunnalta vastaan ideoita, niitä voi heitellä tosi matalalla kynnyksellä. Olemme myös ideoineet erilaisia työpajoja, taukoliikuntatuokioita ja hyvinvointipäiviä teeman ympärille. Tavoieena on myös luoda polku, jota pitkin lisää liikkumista arkeensa haluava opiskelija löytää esimerkiksi Wellness Centerin ja muiden toimijoiden palvelujen pariin.

Kaiken takana on huoli tulevaisuuden työkyvystä sekä henkisestä hyvinvoinnista. Liikkuminen lisää energiaa ja tuo hyvää mieltä. Samalla pidetään huolta myös tulevasta hyvinvoinnista.

ta tilanne muuuu iän karuessa, Lommi muistuaa.

Paitsi yksilön hyvinvoinnista, on kyse siis myös kansanterveydellisestä asiasta. Liikkuvaa Savoniaa lähdetäänkin rakentamaan ison joukon yhteistyönä: mukana ovat muun muassa YTHS, Opiskelijakunta SAVOTTA, SYKETTÄ-liikuntapalvelut, Savonian Opiskelijapalvelut, Wellness Center, koulukuraaorit ja Opetushallituksen asiantuntijat.

Tulossa:

- Kaksikymppisenä opiskelijana jaksaa tehdä töitä huonompikuntoisenakin, mut-

• Henkilökunnalle koulutukset toiminnallisista oppitunneista alkavat vuodenvaihteessa.

• Savonia moves - tiimivierailut kevään 2025 aikana

• Savonia moves – Selätä aivosumu! Taukoliikunta -kiertue keväisin kaikilla kampuksilla.

• Maksuton Savonia moves – neuvonta ja ohjauspalvelu vähän liikkuville opiskelijoille alkaa keväällä 2025.

• Hyvinvointipassien pilotointi opiskelijoille keväällä 2025.

Liikkuva Savonia (LIISA) käynnistyi 1.8.2024 ja jatkuu 31.6.2025 saakka.

Lisää liikkumista saa ujuteua arkeen pienillä asioilla. Oppitunneilla istuminen kannaaa katkaista nousemalla seisomaan, kävelemällä tai taukojumpalla.

Savonian Sanomat

Projektipäällikkö Merja Jalkala sanoo: ”Keskeistä on ohjata työntekijää sekä esihenkilöitä tunnistamaan kuormitusoireita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa."

Pohjois-Savossa tuetaan naisvaltaisten alojen työntekijöiden työhyvinvointia

TEKSTI JOUNI VORNANEN | KUVA MIKKO LAPPALAINEN

TasapainoaTyöhön (ESR+) -hanke on naisvaltaisille aloille kohdenneu työhyvinvointia ja työssä jaksamista edistävä projekti. Keskiössä on työuupumuksen ennaltaehkäisy sekä työn ja vapaa-ajan tasapainon edistäminen. Kohderyhmänä ovat Pohjois-Savon alueen hoitoalan, varhaiskasvatuksen, puhtaus- ja ruokapalvelualan ammailaisia sekä näiden esihenkilöitä.

Savonia-ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Merja Jalkala kertoo taustalla olevan työterveyslaitoksen tutkimukset. Niiden mukaan naiset ovat alttiimpia työuupumukselle. Tämä yhdistettynä vielä hoitoaloilla koettuun pitkäkestoiseen stressiin, erityisesti korona-aikana, sai meidät tarttumaan aiheeseen.

– Olisi tärkeää ymmärtää, että meidän tulee ensiksi pitää huolta jo alalla olevista työntekijöistä. Ihan jo taloudellisesta näkökulmasta katsottuna, on aika kallista kouluttaa alalle ihmisiä ja sitten ihmetellä, kuinka he alkavat hakeutua toisille aloille jo muutaman vuoden jälkeen.

Jalkala muistuttaa, että työntekijän työssä jaksamiseen vaikuttavat merkittävästi myös omat elintavat, sosiaaliset suhteet, sekä mahdollisuus palautua riittävästi vapaa-ajalla. Esimerkiksi tilastokeskuksen mukaan naiset käyttävät edelleen enemmän aikaa kotitöihin kuin miehet, vaikkakin kehityskulku on onneksi parempaan päin.

– Työuupumuksen ennaltaehkäisy sekä työ- ja vapaa-ajan tasapainon edistäminen päivittäisen tekemisen tasolla ovat

teemoja, joihin annamme konkreettisia työkaluja valmennuksien aikana.

– Keskeistä on ohjata työntekijää sekä esihenkilöitä tunnistamaan kuormitusoireita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Esimerkiksi työuupumuksen taustalla ei ole aina pelkästään kyse työn liiallisesta määrästä, vaan siihen vaikuttavat myös organisaatiotasolla esimerkiksi huono johtaminen ja arvostuksen puute.

TYÖELÄMÄSTÄ KESTÄVÄMPÄÄ

JA INHIMILLISEMPÄÄ

Merja Jalkalan mukaan TasapainoaTyöhön -hankkeen tavoitteena on saada nykyisestä työelämästä kestävämpää ja inhimillisempää, missä työntekijä kohdattaisiin kokonaisvaltaisesti ihmisenä, eikä pelkkänä resurssina.

– Toteutamme vuoden kestoisia valmennuksia vuosien 2024–2025 aikana, jotka sisältävät verkkoalustan sekä live-ryhmätapaamisia. Voimavaroja Arkeen -valmennuksessa työntekijät saavat ohjausta ja tukea omien voimavarojen edistämiseksi.

– Esihenkilöille on suunnattu oma esihenkilövalmennuksen kokonaisuus. Teemoina molemmissa valmennuksissa ovat omien voimavarojen vahvistamisen teemat kuten liikunta, ravitsemus, luonto ja palautuminen sekä psyykkinen hyvinvointi.

Lisäksi Jalkala tarkentaa, että esihenkilöt saavat osaamista inhimillisen johtamisen osa-alueista ja omia vertaisfoorumitapaamisia käytännön työn tueksi.

Valmennuksien aikana havaittujen kokemuksien ja tutkimustiedon yhdistelmänä lopputuloksena tuotetaan hyvinvointimalli, jonka ytimessä on kokonaisvaltainen lähestymistapa työntekijän työhyvinvointiin, sekä työn ja vapaan väliseen tasapainoon.

TasapainoaTyöhön (ESR+) -hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja toteuttajana toimii Savonia-ammattikorkeakoulu. Hankkeessa ovat mukana Norlandia, Servica, Pohjois-Savon Hyvinvointialue, Kuopion kaupunki, Siilinjärven kunta ja 9Lives.

Keinoälykkäästi

MIKÄ ON ROOLIMME KULKIESSAMME KOHTI VASTUULLISESTI VAIKUTTAVAA AMMATTIKORKEAKOULUA?

Elämä on kuin aikuisten värityskirja, jossa värien sijaan etsitään sitä kuuluisaa rytmiä tässä konfliktiherkässä maailmassa. Vastaukseksi osa ihmisistä osaa kouluttaa chatbotit hoitamaan töitään, läksyjään ja jopa deittailusuhteitaan. Inspiraatio kaikkeen tähän löytyy katsomalla YouTuben tai TikTokin tähtikaarteja, jotka ovat ainoita kykeneviä tahoja kertomaan uuden maailmanjärjestyksen 20 sekunnin formaattiin puristettuna.

INNOVAATIOIDEN, LUOVUUDEN JA TEKOÄLYN TUOMA

MAAILMANLOPPU

Tekoäly on uusi musta: Se kirjoittaa esseitä, arvostelee töitä ja yrittää jopa vakuuttaa, että sillä on kirjavampi tunneskaala kuin perussavolaisella, mikä on varmasti kierolla tavalla totta. Lopulta vain botit ”huastelevat” keskenään. Vaikuttaa siltä kuin keskustelisimme robotin kanssa, jolla on kaikki maailman tieto, mutta totuus jää saavuttamatta. Elämme miltei dystooppisessa scifiromaanissa.

Kaiken keskellä olemme me, kirjava joukko TKI-ammattilaisia, opettajia ja asiantuntijoita. Jotkut meistä muistavat, kun kaikki tietokoneet olivat vielä huoneen kokoisia tai Suomessa oli kansakoulu. Toiset taas syntyivät älypuhelin ja globaali maailma kasvatusalustana, hyvässä ja pahassa. Maailmamme on nykyään sivilisaatio, jossa tulevaisuus rakentuu teknouskovaisten ja epäuskovaisten yhteentörmäyksistä.

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Ainoa, mistä voimme olla varmoja on, että se on yhtä ennalta-arvaamaton kuin Suomen talvi – välillä paistaa, välillä tuiskuttaa, ja aina välillä tulee joku uusi trendi, joka vie meidät välittömästi mennessään. Me Savonialla työskentelemme korkeakoulussa, joka sisältää käytännön soveltavaa osaamista, akateemisen tason näkemystä ja ripauksen eksistentiaalista kriisiä. Tällä kombinaatiolla muutetaan maailmaa hitusen paremmaksi paikaksi elää ja hengittää.

TEKSTI MATTI LAITINEN | KUVA ADOBE STOCK

Ravitsemusnavigaaori

- Uusi tapa ruokavalion laadun miaamiseen

TEKSTI AINO-MARIA SAVOLAINEN | KUVA ANNIKA BEREZHNYKH

Ravitsemusalan ammailainen huolehtii muiden ravinnosta, mua entä oma ravitsemus? Kiireisessä keiiötyössä omat ruokailut saaavat unohtua ja jaksaminen olla koetuksella. Laadukas ravitsemus kohentaa ja pitää yllä vireystilaa.

Ravitsemusnavigaaori on Itä-Suomen yliopiston ja Savonia-ammaikorkeakoulun yhdessä kehiämä verkkotyökalu, joka lanseerataan marraskuussa 2024. Se on tarkoiteu ensisijaisesti kuluajille omien ruokatoumusten arviointiin. Työkalu sopii myös terveydenhuollon ammailaisille ruokavalion laadun arviointiin ja ravitsemusohjauksen työkaluksi.

- Valtaosalla suomalaisista on tarvea yksilölliseen ohjaukseen ruokavalion muokkaamisessa kohti ravitsemussuosituksia. Ravitsemusnavigaaori antaa käyäjälle yksilöllistä palautea ruokavalion laatua kartoiavan kyselyn pohjalta. Palaute pohjautuu suomalaisiin ja pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin ja on laillisteujen ravitsemusterapeuien työstämää. Se kertoo, kuinka hyvin ruokavalio on linjassa terveyä edistävän ruokavalion kanssa sekä tarjoaa räätälöityjä vinkkejä ruokavalion laadun kehiämiseen, projektipäällikkö Henna Lehikoinen kertoo.

Ruokavalion laatua arvioidaan Ruokavalioindeksillä. Tieteellisesti arvioitu miari pohjautuu tyypin 2 diabeteksen ehkäisytutkimuksiin. Se vertaa ruokavalion pääpiirteitä ravitsemussuosituksiin.

Työkalua täydentää Ravitsemuspolku-itsehoitosivusto, josta asiakas saa palaueen jälkeen lisää tietoa ja käytännönläheisiä vinkkejä ruokavalion kehiämiseen. Ravit-

semusnavigaaori ei kuitenkaan korvaa sairauden hoitoon tai ehkäisyyn liiyvää ravitsemusohjausta tai -terapiaa.

KÄYTTÄJÄYSTÄVÄLLINEN TYÖKALU

Ruokanavigaaorin tekninen toteutus on Savonian järjestelmäasiantuntijoiden käsialaa, sisällöt on luotu pääasiassa Itä-Suomen yliopiston ravitsemustieteen asiantuntijoiden toimesta.

-Savonialla on vahva osaaminen erilaisista teknisistä toteutuksista monilla aloilla aina alkutuotannosta hyvinvointiteknologiaan. Digitaalisen työkalun toimivuuden ja ymmärreävyyden varmistamiseksi Ravitsemusnavigaaorin kehitystyön aikana on tehty tiivistä yhteistyötä erilaisten ryhmien ja organisaatioiden kanssa. Käyteävyystestauksia on toteuteu ryhmämuotoisina ja yksilöhaastaeluina eri-ikäisille ja -taustaisille henkilöille, Lehikoinen sanoo.

Työkalu on kehitey Savonia-ammaikorkeakoulun toteuaman FOODNUTRI-hankkeen osana, yhdessä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Kansallisen FOODNUTRIn tavoitteena on myötävaikuaa siihen, eä vuonna 2030 suomalaiset kuluajat syövät kestävästi ja eeisesti tuoteua kotimaista, maukasta, terveellistä ja turvallista ruokaa ja kykenevät tekemään tietoisia valintoja. Tavoitea edistetään kehiämällä innovatiivisia, uusia ratkaisuja.

Tarjoamme palveluita yrityksesi, yhdistyksesi, organisaatiosi tai tiimisi toiminnan uudistamiseen sekä työyhteisösi ja oman osaamisesi kehiämiseen. Räätälöimme ratkaisut yksilöllisesti vastaamaan juuri sinun tarpeitasi.

TESTAUS- JA

SUUNNITTELUPALVELUT

Tarjoamme kokonaisvaltaiset muotoilun ja digitalisaation ratkaisut, uuden liiketoiminnan rakentamisen prosessit sekä työhyvinvoinnin edistämisen palvelut yrityksille.

KEHITTÄMISPALVELUT

Testaus- ja kehiämispalvelumme tarjoaa tutkimusta, tuotekehitystä ja testausta laaja-alaisesti eri toimialoille. Tarjoamme yrityksellesi tilat, laieet ja osaajat yrityksen prosessien kehiämiseen.

HANKKEISTAMISPALVELUT

TKI-hankkeissa etsitään innovatiivisia ratkaisuja, kehitetään toimintamalleja, tuotetaan uua soveltavaa tietoa sekä uudistetaan osaamista ja rakennetaan yhteistyöverkostoja.