SESONKI Hankkisinko aurinkosähkön

HANKKISINKO AURINKOSÄHKÖN?

TEKSTI PIRJOLIISA LAURÉN / KUVAT PIRJOLIISA LAURÉN

Yksi ja toinen tuttu on hankkinut mökilleen aurinkosähkön. Pitäisikö meidänkin hankkia - ja jos, niin mistä aloittaa?

Sähköinsinööri Jussi Pitkänen on helsinkiläisen Talin siirtolapuutarhan varapuheenjohtaja.

Kun miettii aurinkosähköjärjestelmän hankkimista mökilleen, ensimmäisenä kannattaa kysyä siirtolapuutarhan hallitukselta tai rakennustoimikunnalta, onko alueelle ehkä mietitty aurinkosähköä yhteishankintana, sanoo sähköinsinööri

Jussi Pitkänen.

- Jos ei ole, ja siirtolapuutarhuri ryhtyy hankintaan yksin, hallitus tai rakennustoimikunta osaa kertoa, minkälaisia erityisohjeita ja määräyksiä kaupunki tai siirtolapuutarha-alue on asettanut aurinkosähkölle. Määräykset vaihtelevat eri paikkakunnilla, ja niitä saattaa olla esimerkiksi siitä, miten paneelit saa katolla sijoittaa.

Seuraava toimenpide on katsoa, millaisia alan toimijoita omalla alueella on ja verrata hintoja. Siinä Google on hyvä apuri. - Kannattaa ottaa yhteyttä ammattilaisiin, jotka osaavat rakentaa aurinkosähköjärjestelmän turvallisesti ja oikein, Jussi Pitkänen painottaa.

Parasta on, että tarjouksen tekijä tulee paikan päälle katsomaan olosuhteet. Samalla yrityksen kanssa tulee käydä läpi kaupungin ja siirtolapuutarhan/ryhmäpuutarhan hallituksen antamat erityisohjeet.

kuinka monta paneelia sinne maksimissaan mahtuu. Sen jälkeen on päätettävä akun kanssa Kun järjestelmässä on vai ilman. Jos järjesakku, aurinkosähkö telmässä ei ole akkua, varastoituu siihen. aurinkosähkö menee AKUN KANSSA VAI ILMAN? Kun ulkona on valoa vähän tai ei ollenkaan, akut antavat suoraan käyttöön invertterin kautta, sitä ei varastoida mihinkään. Tilanteessa, jossa Ennen kuin päät- virtaa jääkaappiin ja aurinkopaneelit eivät tää, kuinka monta muuhun tarvittavaan. tuota riittävästi sähpaneelia hank- köä, lisäsähkö otetaan kii, täytyy miettiä, alueen verkkovirrasta. paljonko sähköä niistä haluaa eli mitä Jos järjestelmässä on akku tai akkaikkea aurinkosähköllä on toiveissa kuja, sähköä varastoituu niihin. Akut pyörittää. Katon pinta-ala määrää, nostavat järjestelmän hintaa. Niiden

Aurinkosähköpaneelit on sijoitettu Markku Jääskeläisen siirtolapuutarhamökin kattoa vasten lappeelleen, jolloin niitä ei maasta katsoen juurikaan näe. Katolla on seitsemän 275-wattista paneelia.

SESONKI

hyvä puoli on se, että niihin varastoitua sähköä voi käyttää silloin, kun paneelit tuottavat vähän tai ei ollenkaan sähköä. - Aurinkosähköpaneelit lataavat vain silloin, kun on valoisaa. Päivän pituus on ratkaiseva tekijä. Paneelit tuottavat sähköä päiväsaikaan pilviselläkin säällä, mutta vähemmän. Valoa on hyvin Etelä-Suomessa maaliskuun puolivälistä syyskuun loppuun ja Pohjois-Suomessa huhtikuusta syyskuulle. Aurinkopaneelit lataavat talvellakin, mutta vain vähän, Jussi Pitkänen kertoo.

Lisäksi järjestelmään tarvitaan invertteri. Se muuntaa aurinkosähkön verkkovirraksi, jota käyttävät tavalliset sähkölaitteet kuten jääkaappi, televisio, radio ja valaisimet.

Yhdistetty hallintayksikkö ja invertteri, joka muuntaa 12-volttisen aurinkosähkön 240-volttiseksi verkkovirraksi.

MITÄ MAKSAA? Aurinkopaneelien hinnat ovat tulleet viime vuosina alaspäin sitä mukaa kun kysyntä on kasvanut. Järjestelmän asennuskustannukset ovat pysyneet paikallaan tai nousseet vähän, yrityksestä riippuen. Yleisesti ottaen hintataso on suhteellisen stabiili. - Keskikokoisen siirtolapuutarhamökin aurinkosähköjärjestelmä maksaa avaimet käteen -toimituksella 5000-6000 euroa ilman akkuja. Edellä mainitun kokoluokan akkujen hinnat pyörivät noin 2000-3000 eurossa, Jussi Pitkänen toteaa - Järjestelmään pystyy lisäämään paneeleja myöhemmin, jos ajattelee, että kokeilee ensin ja laajentaa sitten, jos aurinkosähkö tuntuu hyvältä ratkaisulta. Silloin kannattaa kuitenkin ottaa heti aluksi isompi invertteri. Pykälää suuremman invertterin hinta on kokonaisuudessa marginaalinen siinä vaiheessa, kun järjestelmää rakennetaan. Jos invertterin vaihtaa suuremmaksi myöhemmin, se tulee kalliimmaksi.

Aurinkopaneelit täytyy putsata silloin tällöin roskista ja pölystä. Jussi Pitkänen sanoo, että hyvä tapa on suihkuttaa puhtaiksi ne vedellä huuhtoen. Koska paneelit ovat tummia ja lämpenevät valossa, ne sulattavat päälleen satavan lumen, jos sitä ei ole kinokseksi asti.

Jussi Pitkänen jatkaa, että Suomi on hyvä maa aurinkosähkölle. Kesällä meillä on samanlaiset aurinkosähkön tuotto-olosuhteet kuin Saksassa, koska meillä on pitkään valoisaa. - Aurinkosähkön tuotannossa 1025 astetta on ihannelämpötila. Silloin hyötysuhde on paras. Jos on lämpimämpää, paneelin pinta kuumenee ja se tuottaa huonommin sähköä. - Aurinkosähkö sopii hyvin siirtolapuutarhan ideologiaan ja henkeen: siinä käytetään uudistuvia energialähteitä. Aurinkosähköllä otamme osaa ilmastotalkoisiin, Jussi Pitkänen sanoo. ✖

AURINKOSÄHKÖ ON EKOTEKO

MARKKU JÄÄSKELÄINEN HANKKI VAIMONSA KANSSA SIIRTOLAPUUTARHAMÖKILLE AURINKOSÄHKÖN KAKSI VUOTTA SITTEN. - Meillä on seitsemän paneelia, joista jokaisen teho on 275 wattia. Periaatteessa olemme tyytyväisiä, mutta syksyllä ja keväällä paneelit lataavat pilvisellä säällä niin vähän, että juuri saa kännykkänsä ladatuksi. Meillä ei ole akkuja, vaan aurinkosähkö tulee suoraan käyttöön. Lisäksi meillä on tavallinen verkkovirta.

Jääskeläiset odottavat, että akkujen hinnat halpenevat. - Sitten ostamme pari paneelia lisää ja akut, joihin sähkö varastoituu. Aurinkosähkömme ei kauheasti säästä sähkökuluja nykyisellään, mutta se on ekoteko. Jos verkkovirtaan tulee sähkökatko, silloin aurinkosähkön syöttö ei toimi eli emme saa aurinkosähköäkään. Kun aurinkosähkösysteemissä on akku, silloin virta tulee katkon aikana akuista. ✖

”Ilman akkua aurinkosähköjärjestelmä on riippuvainen verkkovirrasta,” toteaa Markku Jääskeläinen.