2 minute read
101 TAPAA TAPPAA AVIOMIES
menetelmällinen murhamysteeri
”Me kuoleman kirjatoukat kiroamme alimpaan helvettiin litteät henkilöhahmot, jollainen sinäkin olet, Thorvald...”
Lokakuussa 1981 suomalainen Anja B. ampui kiväärillä rintaan norjalaista aviomiestään Thorvaldia, joka kuoli välittömästi. Seuraavan vuoden toukokuussa oslolainen käräjäoikeus ei ainoastaan vapauttanut Anja B:tä murhasyytteistä, vaan totesi historiallisesti tapahtuneeseen syylliseksi vainajan, joka oli pahoinpidellyt vaimoaan julmasti vuosikausia.
Tapauksesta kertoi aikoinaan Alibi, ja nyt siitä kertovat menetelmällisessä murhamysteerissään Laura Lindstedt ja Sinikka Vuola. Teoksessaan 101 tapaa tappaa aviomies he varioivat Anja B:n tarinaa erilaisten metodien avulla älykkäästi, yllättävästi, koskettavasti, taidokkaasti ja hirtehisen hauskasti. Usein rikosromaanit alkavat nuoren naisen kuolemalla, mutta tässä teoksessa kuolee väkivaltainen aviomies – 101 kertaa.
Anagrammi, balladi, chiaroscuro, Cosí fan tutte, epäluotettava kertoja, eufemismit, filosofia, google-runous, hullu teeseura, intersektionaalinen feminismi, jediritarit, juomalaulu, kafkamaisuus, konekäännös, limerikki, mansplainaus, minimalismi, nekrofilia, Norman Mailerin tyyli, plagiarismi, sonetti, Susikoira Roi, tautogrammi, urheiluselostus... Kaikkien edellä mainittujen sekä 77 muun variaation avulla Lindstedt ja Vuola sekä ällistyttävät lukijansa että purkavat osiin erään traagisen parisuhdeväkivaltatarinan lehtien palstoille päätyneen version.
isbn 978-952-234-806-7 kl 84.2 • sid. (yliveto) • n. 220 sivua Graafinen suunnittelu M. Kinnunen Ilmestyy tammikuussa
SINIKKA VUOLA (FM, s. 1972) on helsinkiläinen kirjailija ja kirjoittamisen opettaja. Häneltä on julkaistu kolme runokokoelmaa, viimeisimpänä Maailman vaikein kieli (Tammi 2013), joka oli Yleisradion Tanssiva karhu -palkintoehdokkaana. Esikoisrunoteoksestaan Orkesteri jota emme kuule (Tammi 2007) Vuolalle myönnettiin Kalevi Jäntin palkinto, ja esikoisromaani Replika (Tammi 2016) oli Runeberg-palkintoehdokkaana. Lisäksi Vuola on toimittanut nykyrunouden antologian Olet täyttänyt ruumiini tulella (WSOY 2017) sekä kirjoittanut yhdessä Tommi Melenderin kanssa romaanitaidetta käsittelevän esseeteoksen Maailmojen loput (WSOY 2018).
LAURA LINDSTEDT (FM, s. 1976) on kainuulaissyntyinen, Helsingissä asuva kirjailija ja väitöskirjatutkija. Esikoisromaani Sakset (Teos 2007) oli Finlandia-palkintoehdokkaana. Toiselle romaanille Oneiron – fantasia kuolemanjälkeisistä sekunneista (Teos 2015) myönnettiin Finlandia-palkinto ja se oli ehdolla muun muassa Runeberg-palkinnon ja Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi. Lindstedtin viimeisimmän romaanin Ystäväni Natalia (Teos 2019) käännösoikeudet on myyty 12 maahan. Kirjailijantyön ohella Lindstedt viimeistelee väitöskirjaa ranskalaiskirjailija Nathalie Sarrauten tropismeista ja kommunikaation ongelmasta.
Molemmat kirjailijat osallistuivat Mahdollisen Kirjallisuuden Seuran proseduraaliseen kollektiiviromaaniin Ihmiskokeita (2016), jota teki neljätoista kirjailijaa ja kahdeksan graafista suunnittelijaa. 4192-sivuinen Ihmiskokeita sisältää yhden romaanin, joka koostuu viidestätoista erillisestä kirjasta. Ote kirjasta 101 tapaa tappaa aviomies
Limerikki 46
Eräs maineikas juomari Norjan nuiji nyrkillä vaimonsa sorjan mies mulkkuaan palvoi sen pyssyllä salvoi rouva vapaaksi roolistaan orjan
46 Limerikki on – usein kaksimielinen – komparuno, jonka kotimaa on Englanti. Säkeitä on viisi, joista ensimmäinen päättyy henkilöesittelyn jälkeen yleensä paikannimeen. Limerikki on mitaltaan jambi-anapestinen, runojalkojen määrä on 3-3-2-2-3. Tässä variaatiossa on käytetty lajin tunnetuksi tehneen Edward Learin (1812–1888) suosimaa AABBA-loppusointukaavaa. Termin etymologia on hämärän peitossa; Lear itse ei limerikki-sanaa käyttänyt.
