SKS Kirjat kevät 2023

KEVÄÄN

SKS KIRJAT – KEVÄT 2023

Millaista on olla koira?

Millaista on olla kissa?

Millaista on olla lemmikki?

Millaista on olla eläin?

ja ihminen

mies!

Retki suolle

tundralle

muinaisrunouden

Pureskeleminen on tärkeä osa koirien esi-isien luontaista käyttäytymistä ja edelleen nykyisillä koirilla olennainen tarve. Pureskelu on muutakin kuin ajanvietettä: se rauhoittaa koiraa ja ylläpitää osaltaan tervettä aivokemiallista tasapainoa sekä auttaa siten osaltaan ehkäisemään käyttäytymisongelmia.

Helena Telkänranta millaista on olla koira ? Uutta tutkimustietoa isbn 978-952-222-689-1 | 58 n. 165 sivua | 145 × 205 | nidottu Ilmestyy tammikuussa.

Kuinka paljon puhetta koira pystyy ymmärtämään? Mitä koira kokee, kun se katsoo omistajaansa silmiin? Millaisin koulutuskeinoin saadaan yhdistettyä luotettava oppiminen ja koiran hyvinvointi? Tutkimustieto avaa uusia näkymiä siihen, miten koira kokee ihmis- ja eläinystävänsä, mistä koirien erilaiset käyttäytymiset kumpuavat ja millaisten kokemusten ja ympäristöjen avulla pennulle voi parhaiten järjestää eväät hyvään elä mään. ▪

kansi: timo numminen

Pennulle eväät hyvään elämään

Jos kissa on pentuna sosiaalistunut koiriin, se kohdistaa aikuisenakin ystävällisesti käyttäytyviin tuttuihin koiriin oman lajinsa myönteisiä sosiaalisia signaaleja, kuten tervehtimistä puskemalla. Tämä on yksi niistä merkeistä, joista tietää, että kissa viihtyy koiran seurassa sen sijaan, että se vain sietäisi koiran läsnäoloa.

Helena Telkänranta millaista on olla kissa ? Uutta tutkimustietoa isbn 978-952-222-690-7 | 58 n. 165 sivua | 145 × 205 | nidottu Ilmestyy tammikuussa.

Voiko kissaa kouluttaa?

U usin tieto kissojen käyttäytymisestä murtaa monia myyttejä. Arvaamattomalta näyttävän käyttäytymisen takaa löytyy loogiset syyt, kissojen ilme- ja elekielestä paljastuu uusia vivahteita, ja kissan kiintymys perheenjäseniään kohtaan osoittautuu syvemmäksi kuin moni on uskonut.

kansi: timo numminen

Millaisia tunteita kissa pystyy kokemaan?

Mistä johtuvat kissojen suuret luonne-erot?

tunnistatko kanin tunteet?

Vasemmalla:lievästihuolestunut.Keskellä:pelkäävä.Oikealla:rauhallinen.

Helena Telkänranta millaista on olla lemmikki ?

Linnut, jyrsijät, terraarioeläimet ja muut isbn 978-952-222-691-4 | 58 n. 170 sivua | 145 × 205 | nidottu Ilmestyy tammikuussa.

Miten marsu, undulaatti tai akvaariokala kokee maailmansa? Uuden tieteellisen tiedon valossa pientenkin lemmikkien älykkyys ja tuntemiskyky ovat osoittautuneet yllättävän rikkaiksi. Pienikokoisten eläinten tunnekokemukset ovat yhtä intensiivisiä kuin koirien tai kissojen, useimpien lajien seuran- ja tilantarve on suurempi kuin usein uskotaan, ja jopa kalojen tuntemis- ja oppimiskyky on osoittautunut paljon kehittyneem mäksi kuin vielä hiljattain luultiin. ▪

kansi: timo numminen

Palkitun tutkijan ja tietokirjailijan opas lemmikin omistajalle

aiemmin ilmestynyt

Helena Telkänranta

millaista on olla eläin ? isbn 978-952-222-870-3 | 58 310 sivua | 148 × 210 | nidottu Kuunneltavissa myös äänikirjana!

Millaista on olla eläin? vie lukijan matkalle niin kesyjen kuin luonnonvaraistenkin eläinten maailmaan. Tärkeä teos antaa eläinten kokemusmaailmasta kokonaiskuvan, jollaista ei muualta löydy. Se on huomioitu mm. Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla, Lauri Jäntin palkinnolla sekä Tieto-Finlandia-ehdokkuudella. ▪

tieto-finlandia-raati millaista on olla eläin? -teoksesta

kansi: samppa ranta

”Hyvin harvoin törmää kirjaan, joka muuttaa käsitystä maailmasta jokaisella aukeamalla.”

aiemmin ilmestynyt

Helena Telkänranta

eläin ja ihminen Mikä meitä yhdistää?

isbn 978-952-222-710-2 | 58 181 sivua | 148 × 210 | sidottu Kuunneltavissa myös äänikirjana!

Mustakarhu osaa laskea kymmeneen, talitiaisilla on hallussaan lauserakenteen alkeet ja preeriamyyrä lohduttaa kumppaniaan tiukan paikan tullen. Monilta eläimiltä on tutkimuksissa löytynyt ominaisuuksia, joita ennen ajateltiin vain ihmisen erityispiirteinä. Eläin ja ihminen on kiehtova katsaus ihmisten ja eläinten yllättävistä yhtäläisyyksistä. ▪

Helena Telkänranta on eläinten käyttäytymistä ja kognitiota tutkiva evoluutiobiologi ja palkittu tietokirjailija. Hänen työnsä eläimiin liittyvän tutkimustiedon tunnetuksi tekemiseksi on huomioitu mm. Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla vuonna 2016.

kansi: timo numminen

Maailma tarvitsee esikuvia. Jos oma askeleeni lenkillä tuntuu raskaalta, ajattelen Mikkoa, joka ensimmäisellä lenkillään jaksoi juosta vain viisi minuuttia, mutta juoksi vuoden kuluttua maratonin. Jos kuntosalilla painot tuntuvat raskailta, ajattelen Veikkoa, joka aloitti systemaattisen voima nostoharjoittelun 73-vuotiaana ja nostaa yli 80-vuotiaana penkkipunnerruksessa sata kiloa.

Jarmo Karpakka on lääkintöneuvos, liikuntalääketieteen erikoislääkäri, lääketieteen tohtori ja dosentti.

Jarmo Karpakka eläköön mies !

Enemmän terveitä vuosia isbn 978-951-858-493-6 | 59.3 n. 180 sivua | 148 × 210 | nidottu Ilm. tammikuussa.

Keski-iän jälkeen elintavoillamme on ratkaiseva merkitys terveyteemme ja hyvinvointiimme.

Koskaan ei ole myöhäistä tehdä muutosta ja pienetkin terveelliset valinnat pienentävät sairauksien riskitekijöitä.

Eläköön mies! on kannustava opas terveyshaasteiden kohtaamiseen. Kirjassa aikuiset miehet kertovat selviytymistarinansa miesten tavallisimmista vakavista sairauksista. Osassa tarinoista elintapamuutoksen on aiheuttanut vakava äkillinen sairastuminen, osassa muutos on lähtenyt liikkeelle jo ennen vakavampia oireita. Tarinoiden kautta teos valottaa eri sairauksien riskitekijöitä ja keinoja, joilla niitä voi omilla valinnoillaan pienentää.

Mukana on myös miesten vertaiskertomuksia avioerosta, loppuun palamisesta ja pitkäaikaisesta stressistä toipumisesta sekä hyviä ja huonoja kokemuksia eläköitymisestä sekä varautumisesta eläköitymisen jälkeiseen hyvään elämään.▪

kansi: samppa ranta

Eväitä terveyshaasteiden kohtaamiseen

Päivi Mattila & Teemu Saloriutta retki suolle Vinkit ja kohteet luontoon lähtijälle isbn 978-951-858-276-5 | 79.4 n. 250 sivua | 168 × 220 | nidottu Ilm. maaliskuussa.

Suot ovat maamme villeintä luontoa

Lähde kanssamme suolle! Pääset retkelle ikiaikaisiin maisemiin, kuuntelemaan kurjen huutoa ja nauttimaan avarista näkymistä. Etelä-Suomenkin soilla voi ihastella harmaantuneita keloja, ja aivan pohjoisimmassa Lapissa esiintyy palsasoita, jotka kätkevät sisäänsä ikiroutaa.

Teoksessa retkeillään soilla eri vuodenaikoina kesän kukkaloistosta kaamoksen tunnelmalliseen hämärään. Kirjassa esitellään 25 suota eri puolilta Suomea, ja niistä monet sopivat päiväretkikohteiksi myös lapsiperheille. Opit, miten pitkospuiden ulkopuolella liikutaan turvallisesti. Jalkaan voit sujauttaa perinteiset kumpparit tai kevyet polkujuoksulenkkarit. Omia suoretkimuistojaan kertovat kirjailija Juha Hurme, luonnonvalokuvaaja Jorma Luhta, kuvataiteilija Kaija Kiuru ja monet muut. ▪

kansi: emmi kyytsönen

Anastasia Lapsuin ja Markku Lehmuskallion elämäntyön perintö

Anastasia Lapsui, Markku Lehmuskallio, Pekka Lehmuskallio & Kirsikka Moring j äähyväiset tundralle Siperian nenetsien matkassa isbn 978-951-858-476-9 | 49.2 n. 192 sivua | 220 × 220 | sidottu Ilm. helmikuussa.

Pohjoiset kansat ovat aina joutuneet kamppailemaan elämänsä ja elinkeinojensa puolesta. Nyt heidän tilanteensa on vaikeampi kuin koskaan. Arktinen syvämuisti, sukupolvelta toiselle siirtyvän tiedon ketju, on katkeamassa.

Jäähyväiset tundralle dokumentoi alkuperäiskansan katoavaa elämäntapaa. Pekka Lehmuskallion autenttiset valokuvat hehkuvat paukkuvien pakkasten ja polttavien helteiden ääripäiden välillä. Niihin ovat tallentuneet neljän vuodenajan vaihtelut, joissa valkoinen häikäisee ja mustalla on sata sävyä. ▪

kansi: emmi kyytsönen

Nenetsit ovat Venäjän federaation suurin uralilaiseen kieliryhmään kuuluva pohjoinen alkuperäiskansa. He asuvat Pohjois-Siperiassa Jamalin niemimaalla, nomadikulttuurin viimeisellä reunalla. Jamal on vauhdilla sulavien merijäiden ja ikiroudan välissä hengittävä myyttinen maa.

Martti Haavio suomalaisen muinaisrunouden maailma isbn 978-951-858-479-0 | 92, 86.21 n. 480 sivua | 148 × 210 | sidottu Ilm. helmikuussa.

K ansanrunouden- ja mytologiantutkimuksen suurnimi Martti Haavio tutustuttaa lukijan muinaisen runoutemme eri lajeihin sankarilauluista sananlaskuihin ja syntyloitsuista itkuvirsiin. Haavio avaa silmiemme eteen muinaisrunoissa kuvastuvan yhteiskunnan: arkielämän, elinkeinot, yhteiskuntaluokat ja ammatit, sotamyytit ja historian.

Suomalaisen muinaisrunouden maailma ilmestyi ensimmäistä kertaa vuonna 1935. Kulttuurihistoriallisesti merkittävä teos julkaistaan nyt uudelleen kauniina juhlapainoksena. Uskontotieteen emeritusprofessori Veikko Anttonen on kirjoittanut teokseen uudet jälkisanat nykylukijan iloksi ja avuksi. ▪

Uutta SKS:n kansanperinteen klassikkosarjassa

kansi: timo numminen

kylmän sodan aikana vakiintunut käsitys paasikivestä pienvaltiopoliitikkona ja realistina osoittautuu vääräksi

Osmo Apunen paasikiven pitkä linja Talvisodan aika isbn 978-951-858-494-3 | 92 n. 600 sivua | 148 × 210 | nidottu Ilm. maaliskuussa.

Kun talvisota marraskuussa 1939 alkoi, toteutui Juho Kusti Paasikiven ennustus, jonka mukaan suomalaiset olivat rakentaneet tulevaisuutensa liiaksi Venäjän vallanpitäjien suopeuden varaan.

Paasikiven pitkä linja seuraa, miten J. K. Paasikivi etsi syitä kansainvälisen politiikan turvattomuuteen kirjastonsa rauhassa ja neuvottelupöytien ääressä. Jatkosodan jälkiselvittelyissä 1944–1949 hän kiteytti ulkopo liittisen oppinsa, Paasikiven linjan, joka kylmän sodan vuosina hallitsi ulkopoliittista keskustelua.

Osmo Apusen teos kuvaa, kuinka Paasikivi varttui ulkopoliittisesti melko kokemattomasta poliitikosta 1900-luvun suurpolitiikan kovaan maailmaan, vastus tajaksi Stalinin kaltaisille historian tekijöille. Teos tuo Paasikiven ulkopoliittisen ajattelun nykyiseen suurpoli tiikan murrokseen, kun Suomi jälleen hakee suuntaan sa kansainvälisessä politiikassa ja idänsuhteissaan. ▪

kansi: perttu lämsä

”Aina oli sanottu, että kuurot eivät saa tehdä näin, että kuurot eivät pysty. Ajattelin, että kokeilen, miten käy, jos teenkin asiat eri tavalla. Ei kuurous ole este tällaiseen. Siitä se lähti ja sillä tiellä ollaan.”

Sami Koski & Thomas Sandholm thomas sandholm

Syntynyt viittomaan isbn 978-951-858-487-5 | 99.1, 89.999 n. 220 sivua | 148 × 210 | sidottu Ilm. helmikuussa.

Thomas Sandholm on se silmälasipäinen viitto makielisten uutisten ankkuri, jonka televisios sa näkevät päivittäin parhaimmillaan sadat tu hannet suomalaiset. Sandholm on viittonut tarinoita

jo kuurojen sisäoppilaitoksessa, kun muut oppilaat vasta opettelivat viittomia, saanut potkut vakaumuksensa vuoksi sekä ihastunut ensitapaamisella tulevaan australialaiseen vaimoonsa.

Sandholm kasvoi kuurossa perheessä aikana, jolloin Suomen valtio oli kieltänyt kuuroilta lastenteon. Hänen kokemuksensa tiivistävät myös monen muun kuuron suvun tarinan: virallisesti kuurot olivat Suomessa 1900-luvulla steriloimislain ulkopuolella, mutta käytäntö oli toinen. Hänen elämäkertansa on kirja kuurosta sukupolvesta, joka vältteli viittomista kadulla, ettei joutuisi pilkan kohteeksi. Se on tarina sukupolvesta, josta osa ei ole saanut edes syntyä. ▪

kansi: samppa ranta

Kun Thomas Sandholm syntyi vuonna 1963, se oli Suomen lakien vastaista – nyt hän viittoo päivittäin televisiossa

Suomalaisen seurapiirikaunottaren unohtuneet muistelmat

Sylvia Borgström

Suomentanut ja toimittanut Osmo Pekonen muistojeni kynttilöitä

Vanhaa Eurooppaa palatseista pommisuojiin

Alkuteos: Let’s Light the Candles (1944) isbn 978-951-858-492-9 | 99.1 n. 300 sivua | 148 × 210 | sidottu Ilm. kesäkuussa.

Sylvia Borgströmin (1870–1962) muistelmat tarjoavat kiehtovan kurkistuksen eurooppalaisen yläluokan elämään ennen 1900-luvun historian suuria myllerryksiä. Borgström oli helsinkiläisen liikemiesdynastian perillinen, jonka kohtalo kuljetti keskelle Englannin eliittiä.

Sylvian tuttavapiiriin kuuluivat niin C. G. E. Mannerheim kuin Sigmund Freud. Yksi hänen tyttäristään taas avioitui viimeisen tsaarin Nikolai II:n sisarenpojan ruhtinas Andrei Romanovin kanssa.

Muistelmateos julkaistiin alun perin englanniksi vuonna 1944. Se ilmestyy nyt professori Osmo Pekosen suomentamana ja kommentoimana. Kertomusta täydentävät Borgströmin tyttärentyttären Diana E. Kaleyn uudet jälkisanat. ▪

Jari Syrjälä henri juva Humanisti vai liikemies? isbn 978-951-858-340-3 | 99.16 n. 176 sivua | 148 × 210 | sidottu Ilm. toukokuussa.

Yrittäjän poika Henri Juva opiskeli kirjallisuutta ja estetiikkaa, jotta ei joutuisi LVI-alalle isänsä työtä jatkamaan. Toisin kävi – Juva otti isänsä urakointiliikkeen hoitaakseen 27-vuotiaana. Yritys kasvoi nopeasti, ja Juvasta sukeutui Suomen LVI-yrityskauppojen kultasormi.

Henri Juvan ainutlaatuinen tarina todistaa, ettei yrittäjän onnistuakseen tarvitse olla alansa ammattilainen: selkeä strategia, omistautuminen tekemiseen ja kyky motivoida henkilöstö riittävät luomaan menestyksen puitteet. Kirja jakaa yli 70 yrityskaupan ja yritysjärjes telyn konkarin opit ja antaa runsaasti konkreettisia esi merkkejä lukijan pohdittaviksi ja omaan toimintaansa sovellettaviksi. Kirjassa avataan myös Juvan harvoin jul kisuudessa ollutta henkilökohtaista elämää. ▪

Yritysmaailman konkarin uskomaton tarina

kansi: samppa ranta

Seksitautien historiaa Suomessa

Hanna Lundell-Reinilä & Antti Parpola

lähti kuin kuppa töölöstä

Seksitautien historiaa Suomessa isbn 978-951-858-498-1 | 92 n. 176 sivua | 170 × 220 | sidottu Ilm. toukokuussa.

Seksitauteihin on perinteisesti liittynyt vahva häpeän stigma. Seksitaudit on nähty kansanterveydellisenä uhkana, jota on torjuttu lakien ja asetusten avulla. 1940-luvun lopulta lähtien yleisimpiä seksitauteja on voitu hoitaa lääkkeillä, ja suhtautuminen seksiin on arkipäiväistynyt 1960-luvun seksuaalisen vallankumouksen myötä. Nykypäivänä huomiota kiinnitetään yhä enemmän kokonaisvaltaiseen sek suaaliterveyteen ja seksuaalisuuden moninaisuuteen.

Lähti kuin kuppa Töölöstä tarkastelee seksitautien his toriaa Suomessa sekä suomalaisen yhteiskunnan suh tautumista näihin tauteihin 1900-luvun alusta tähän päivään. Teoksessa käsitellään myös seksitautien hoi don järjestämistä, käytännön hoitotyön muutoksia se kä potilaan asemaa. Samalla teos esittelee seksitautien ehkäisemiseksi tehtyä työtä. ▪

Kirsi Vainio-Korhonen

musta-maija ja kirppu-kaisa

Seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa isbn 978-951-858-465-3 | 92 283 sivua | 148 × 210 | nidottu Ilm. maaliskuussa.

Turussa tehtiin 18. lokakuuta vuonna 1838 Suomen siihenastisen historian laajin kupparatsia. Poliisin valvontakirjaan kertyi pitkä lista sukupuolitautitarkastuksiin pakotettujen naisten nimiä.

Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa olivat kaksi poliisin valvontakirjaan päätynyttä seksityöläistä. Millainen oli heidän elämänsä ja miten he päätyivät harjoittamaan ammattiaan? Millaista oli olla prostituoitu 1800-luvun Suomessa?

Kirsi Vainio-Korhosen teos herättää henkiin Musta-Maijan, Kirppu-Kaisan sekä muiden valvontakirjaan päätyneiden naisten elämäntarinat. Köyhyyden, lukutaidottomuuden ja rikollisuuden ympärille kietoutuvat elämät kertovat kuvaavasti myös suomalaisen syrjäytymisen historiasta.

Ilmestyessään 2018 teos huomioitiin Kanava-tietokirjapalkinnon ehdokkuudella. ▪

Maailman vanhin ammatti?

kansi: maria mitrunen

Evakoiden perustama Karjalan liitto 80 vuotta

kansi: maria mitrunen

Katja Tikka

politiikkaa ja piirakkaterapiaa Karjalan Liitto 1940–2020  isbn 978-951-858-480-6 | 92 n. 440 sivua | 200 × 240 | sidottu Ilm. huhtikuussa.

Politiikkaa ja piirakkaterapiaa kertoo siirtokarjalaisten oman järjestön tarinan. Evakot perustivat Karjalan Liiton 420 000 kotinsa, kotiseutunsa ja kulttuurisen elinympäristönsä menettäneen karjalaisen etujärjestöksi heti talvisodan jälkeen.

Ensimmäisinä vuosinaan liitolla oli merkittävä rooli eräänlaisena kriisiterapian antajana. Myöhemmin siitä kasvoi henkisen siirtokarjalaisuuden perinnön ja iden titeetin luoja ja ylläpitäjä. Ilman liittoa tuskin karjalan piirakat, tanhu tai kanteleen soitto olisivat niin tunnet tuja kuin ne tänään Suomessa ovat.

Liiton alajärjestöt ovat olleet käytännön toiminnan ja kulttuurin ylläpidon ydin, siinä missä johto poliit tisen kentän toimijoineen keskittyi valtakunnalliseen vaikuttamiseen ja alajärjestöjen toiminnan koordinoin tiin. 80 vuotta täyttävä liitto on edelleen elinvoimainen kolmannen siirtokarjalaissukupolven hallitessa sitä. ▪

Ville Jalovaara lähemmäksi muuta suomea

Rajaseututyötä 100 vuotta isbn 978-951-858-329-8 | 92 187 sivua | 215 × 245 | sidottu Ilm. tammikuussa.

Suomi oli itsenäistynyt 1917, mutta itäraja oli pitkään levoton. Nuori tasavalta pyrki vakauttamaan rajansa lähentämällä rajaseutuja muuhun Suomeen. Syrjäseutujen elinoloja parantamalla tavoiteltiin kansakunnan yhtenäisyyttä. Määrätietoinen rajaseututyö alkoi keväällä 1923. Kun talvisota alkoi, nähtiin rajaseutuyön tulokset: rajan väestö koki maan omakseen ja puolustamisen arvoiseksi.

Vuosikymmenien saatossa rajaseututyöhön ovat vai kuttaneet niin YYA-sopimus, rajaseudun autioituminen, kylmän sodan päättyminen kuin EU-Suomen syntymi nen. 2010-luvulla itärajalle toivottiin viisumivapautta, mutta 2020-luvulla ollaan taas lähtöpisteessä: itäinen raja sulkeutuu, yhteistyö naapurin kanssa vähenee ja ra jaan kiinnitetään taas erityistä huomiota. Lähemmäksi muuta Suomea piirtää kokonaiskuvan järjestöpohjaisen rajaseututyön historiasta. ▪

Kuinka Suomi vakautti rajaseutunsa?

kansi: maria mitrunen

Toisin kuin yleensä luullaan, Suomen musiikin historiassa on runsaasti säveltäviä naisia. Miksi emme ole kuulleet heistä?

Susanna Välimäki & Nuppu Koivisto sävelten tyttäret Säveltävät naiset Suomessa 1800-luvulta 1900-luvulle isbn 978-951-858-596-4 | 99.2, 78.1, 90.2 n. 450 sivua | 165 × 235 | sidottu Historiallinen Arkisto 154 Ilmestyy toukokuussa.

Sävelten tyttäret esittelee 127 historiallista suomalaista säveltäjänaista. Nämä unohduksiin jääneet säveltäjät olivat aikanaan tunnettuja tai muuten merkittäviä musiikin tekijöitä. Monet heistä kuuluivat tunnettuihin kulttuuri- ja vaikuttajasukuihin Edelfeltistä Nervanderiin, mutta olivat sukupuolensa takia marginalisoituja musiikillisina toimijoina.

Teos perustuu mittavaan arkistotyöhön ja alkuperäislähteiden tutkimukseen. Suurinta osaa kirjan säveltäjistä ei ole koskaan aiemmin huomioitu musiikin historiankirjoituksessa. ▪

Alexandra Brandt Edelfelt soittaa kitaraa ja hänen kaksi tytärtään Annie ja Bertha ovat flyygelin ääressä 1892.

Kirjan naiset näkyvät ja kuuluvat myös konserteissa: kirjan tekijät ja Helsingin kaupunginorkesteri tuovat historiallisten suomalaisten säveltäjänaisten musiikkia HKO:n konsertteihin Historian unohtamat orkesterimusiikit -kulttuurihankkeessa.