SKS Kirjat kevät 2024 by SKS Kirjat

Ota yhteyttä! Tero Norkola, toimitusjohtaja, kustantaja Jenna Niskakangas, lukion oppimateriaali Äly Tommi Leminen, myynti ja markkinointi Katri Maasalo, julkaisuyhteistyöt Sähköpostiosoitteemme ovat muotoa etunimi.sukunimi@skskirjat.fi arvostelukappalepyynnöt media@skskirjat.fi

Etsitkö tietokirjallesi kustantajaa? Otamme mielellämme vastaan kirjaideoita tai valmiita käsikirjoituksia! SKS Kirjat -kustantamo julkaisee laajalle yleisölle suunnattua oivaltavaa tietokirjallisuutta. Käsikirjoitusta tai kirjaideaa voi tarjota sähköpostitse jo ennen lopullisen käsikirjoituksen valmistumista. Lähetäthän kirjaidean tai käsikirjoituksen mukana saatekirjeen, jossa kuvailet teosta ja sen yleisöä.

www.skskirjat.fi Yhteydenotot toimitus@skskirjat.fi

SKS Kirjat – Kevät 2024 Lohikäärme ... 5 Muinaislinnat ja linnavuoret ... 7 Kanteletar ... 9 Kynällä raivattu reitti ... 10 Työelämän tyhjänpuhujat ... 11 Sabotöörin siluetti ... 12 Pandemioiden aika ... 13 Breathe ... 15 Koulun taulut ... 16 Taiteilijoiden Kulosaari ... 17 Hietalahden jugendlinna ... 18 Taikaa ilmassa ... 19 Lamaantumaton ... 20 Jälkiä ihmisessä ... 21 Anna muistojesi puhua ... 22 Millaista on olla eläin? ... 23

shutterstock

Lohikäärmeestä on kasvanut koko kiinalaista kulttuuria vahvasti määritellyt myyttinen olento ja keisarillisen vallan tunnus. Uusi lohikäärmeen vuosi alkaa 10.2.2024.

lohikäärme myyteissä ja tarinoissa

Lohikäärmeiden ja ihmisten yhteinen historia

alaperäinen lohikäärme on ollut osa länsimaisen kulttuurin laajaa kertomusperinnettä jo keskiajalta lähtien. Itä-Aasian kulttuureissa tällä myyttisellä olennolla on vielä pidempi, tuhansien vuosien taakse ulottuva historia. Länsimaissa lohikäärme on kuvattu lähinnä tuhoa kylvävänä käärmemäisenä olentona. Kiinalainen lohikäärme on ominaisuuksiltaan sen täysi vastakohta: Itä-Aasian kulttuureissa lohikäärme tunnetaan viisaana ja ihmisille hyväntahtoisena jumalolentona. Otto Latvan teos vie lukijan myyttisten olentojen jäljille, ihmisen ja lohikäärmeen jaettuun menneisyyteen. Kirja kertoo, miten lohikäärmeet ovat todella syntyneet ja miten merkittävästi suhteemme näihin myyttisiin olentoihin on vuosisatojen saatossa muuttunut. ▪

kansi: timo numminen

Otto Latva

6 harri ahonen

muinaislinnat ja linnavuoret Historiallisia retkikohteita

Lähde tutustumaan rautakauden muinaislinnoihin

innavuorien eli muinaislinnojen ketju levittäytyy kuin kilpi läntiseltä Uudeltamaalta Kokemäenjoelle saakka. Toinen linnoitusten ketju kohoaa Vanajavesistön rantoja pitkin kohti pohjoista ja kolmas Päijänteen ja Saimaan jylhillä rannoilla. Meren, järvien ja jokien rantamailla kohoavat linnoitteet hallitsivat maisemaa noin tuhat vuotta sitten. Ne toivat suojaa paikallisväestölle ja toimivat vartio- ja puolustusrakennelmina pääosin lännestä suuntautuneille hyökkäyksille. Harri Ahosen teos vie lukijan ajassa taaksepäin ja esittelee yli 80 muinaislinnaa nykyisen Etelä-Suomen alueelta. Kaikki kirjan kohteet ovat retkeilijän saavutettavissa. ▪

kansi: emmi kyytsönen

Harri Ahonen

Inka Töyrylä

porvoon talot kertovat isbn 978-951-858-303-8 | 92 208 sivua | 240 × 215 | sidottu Ilm. 2021.

os seinät osaisivat puhua, mitä ne kertoisivat? Joen varrelle rakentunut Porvoo kätkee kansallismaisemaansa lukemattomia tarinoita. Kaupungin vanhimmat yhä käytössä olevat asuintalot on rakennettu 1700-luvulla. Monet Porvoon vanhoista taloista seisovat paikallaan omassa rauhassaan. Kuka arvaisi, että eräänkin vihreän puutalon ruokasalissa on syntynyt Venäjän kruununperijä? Entä missä sijaitsi yksi Suomen ensimmäisistä konditorioista? Jäljellä on myös talo, jossa kansallisrunoilija J. L. Runeberg kirjoitti runonsa Maamme-lauluun. Yllättäen se on kuitenkin aivan eri talo kuin se, mikä Runebergin kotina tunnetaan. Porvoon talot kertovat vie lukijan kävelylle 675-vuo tiaan kaupungin tunnelmallisille kaduille ja kujille. Teos kuljettaa läpi kaupungin huikean historian, kurkistaa kiinnostaviin hetkiin ja tutustuttaa kiehtoviin asukkaisiin. ▪

KANTELETTAREN LAULUT AVAUTUVAT NYKYLUKIJALLE ERITYISESTI TUNTEIDEN KAUTTA. 1800 - LUVULLA ELÄNEEN SURUN TAI ILON VOI AISTIA JA YMMÄRTÄÄ, SIIHEN VOI SAMAISTUA, VAIKKA MAAILMA YMPÄRILLÄ ON MUUTTUNUT.

kansi: maria paukkunen

kanteletar Ja opas sen lukemiseen toimittanut niina hämäläinen

Kantelettaren juhlajulkaisussa mukana Lönnrotin uusia runoja

alevalan pikkusisareksi nimitetty Kanteletar on jäänyt monella tapaa kansalliseepoksemme varjoon. Pieni tai vähäinen Kanteletar ei suinkaan ole. Sen 652 lyyristä laulua ja runoa kuvastavat ihmisen perustunteita ja tarpeita, iloa, surua, pelkoa, yksinäisyyttä, onnea, ihastusta, pettymystä ja rakkautta. Kanteletar ja opas sen lukemiseen sisältää koko Kantelettaren esipuheineen vuosilta 1840 ja 1841. Tämän lisäksi mukana on Lönnrotin uudelleen runoilemia lyyrisiä runoja, joista oli tarkoitus valmistua aiempaa laajempi kokonaisuus, niin sanottu Uusi Kanteletar. Työ keskeytyi Lönnrotin kuolemaan, eikä näitä runoja ole aiemmin julkaistu tässä laajuudessa. ▪

kansi: sanna-reeta meilahti

Elias Lönnrot

kansi: katja säilä

Anne Helttunen ja Annamari Saure

kynällä raivattu reitti Suomalaisia kirjailijanaisia

Naisten tuntematon kirjailijahistoria

illaista kirjoittavan naisen elämä Suomessa on ollut? Mitä naiset ovat halunneet sanoa ja saada aikaan kirjoittamalla? Miksi kirjailijanaiset ovat jääneet kirjallisuushistorioiden ulkopuolelle? Kynällä raivattu reitti kertoo 35 naiskirjailijan tarinan 1600-luvulta 1900-luvun puoliväliin. Ensimmäinen nimeltä tunnettu suomalainen naisrunoilija Regina von Birchenbaum kirjoitti eroottisen elegian jo 1600-luvulla. Kolme vuosisataa myöhemmin Kalevala Korun perustaja Elsa Heporauta uhmasi naiskirjallisuuden normeja ja nivoi teoksiinsa yliluonnollisia aineksia. Jokaisen luovan ihmisen tarina on itsenäinen, mutta yhdessä ne muodostavat laajemman kuvan siitä, miten eri keinoin nämä naiset ovat raivanneet tiensä kirjailijoiksi ja mitä he ovat kirjoittaneet. ▪

työelämän tyhjänpuhujat Jargonin kupla ja miten se puhkaistaan

Leikki on varhaiskasvatuksen sisältöalue. Arkiset taidot ovat kyvykkyyksiä. Vankila-alue on kampus.

mmekö osaa enää puhua tavallisista asioista ilman mutkikasta tai teennäistä kieltä – siis jargonia? Jargonille naureskellaan työpaikkojen käytävillä ja somekeskusteluissa. Silti se leviää organisaatiosta toiseen ja yrityksistä virastoihin. Miksi? Ehkä emme ole ymmärtäneet, mihin sitä käytetään. Työelämän tyhjänpuhujat on kirja työelämän ongelmista, joihin kieli avaa ikkunan. Se esittelee muun muassa työelämässä leviäviä nimiä, titteleitä ja englannin vaikutusta. Jargon leviää, koska ihmiset kilpailevat työkavereitaan vastaan ja johto piiloutuu kiertoilmausten taakse. Se saa tilaa, koska kukaan ei kehtaa myöntää, ettei ymmärrä. Mutta voiko jargonista joskus olla hyötyäkin? ▪

kansi: anna makkonen

Laura Niemi

kansi: iiris kallunki

Tuija Vertainen

sabotöörin siluetti Ranskalaisperäisten sanojen selityksiä

Kuinka vierassanoista tulee ajan myötä tuttuja ja lainasanoista omia?

vec, beesi, charmi, dekoltee, essee, frotee, gurmee, klisee, luutnantti, metri, nonparelli, palttoo, rutiini, seslonki, tusina, uniikki… Ranskalaislähtöisiä sanoja tapaa niin suomenkielisessä arjessa kuin juhlassakin. Tuija Vertaisen pienet pakinat kutsuvat pohtimaan niiden monia merkityksiä. Teos avaa sanojen alkuperää ja kertoo niiden syntyyn vaikuttaneista ilmiöistä, henkilöistä, kirjoista ja esineistä. ▪

Rutiini-sanan pohjalla on ranskan routine f. [ʀutin], joka viittaa paitsi rutiiniin, myös tiehen route f. [ʀut]. Kun jatkuva saman tien kulkeminen alkaa kyllästyttää, voi siltä poikkeaminen tuoda virkistävää vaihtelua.

pandemioiden aika Tappavat epidemiat Suomessa

Räähkä, espanjantauti, aasialainen influenssa, hongkongilainen influenssa, sikainfluenssa, korona

spanjantauti tappoi noin 20 000 suomalaista. Sikainfluenssa osoittautui vaikutuksiltaan kausi- influenssan kaltaiseksi. Korona sulki maailman vuonna 2020. Suomi ja maailma ovat kohdanneet kuusi pandemiaa – toiset tuhoisampia kuin toiset. Niiden kaikkien taustalla on ollut luonnossa syntynyt uudenlainen virus. Pandemia-sana tulee kreikan sanoista pan ’läpi’ ja demos ’ihmiset tai väestö’ eli pandemia on jotakin, mikä kulkee halki väestön. Kuinka samanlaisia eri vuosisatojen pandemiat ovat olleet? Miten suomalaiset ovat niistä selvinneet? Jari Hanskin teos piirtää kuvan pandemioiden historiasta. Se on ensimmäinen suomenkielinen tietokirja, jossa mukana ovat kaikki tähänastiset tuntemamme pandemiat. ▪

kansi: mika tuominen

Jari Hanski

breathe – niinku hengitä Miten taidemuseossa ollaan? Ja miksi taide on niin outoa? Entä jos ei tajua mitään?

arhaat ystävät Lumi ja Niki matkustavat Helsinkiin käymään taidemuseossa. He tulevat katsomaan Lumin serkun teosta, joka on valittu (OMD!) mukaan näyttelyyn. Serkku ei vaan ole suostunut kertomaan, miltä teos näyttää. Ystävykset tutustuvat taidemuseoon ja pohtivat, mikä se ylipäätään on. Onko nykytaide muutakin kuin vilkkuvia videoita tai omituisia esineitä? Mitä tapahtuu, jos museossa ottaa päikkärit? Löytävätkö Lumi ja Niki serkun teosta maailmanlopun hevosten ja kummallisten performanssien keskeltä? Nuoria halutaan museoihin, mutta ovatko museot paikkoja, joihin nuoret haluavat mennä? Yhteistyössä Amos Rexin kanssa toteutettu sarjakuvakirja on suunnattu varhaisteineille. Tarinan kohtaukset ovat inspiroituneet aidoista tilanteista. ▪

kansi: ulla donner

Melanie Orenius, Laura Porola ja Ulla Donner

kansi: eija kuusi. maalaus: väinö hämäläinen (1907)

Pekka Hako

koulun taulut Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun taidetta

Järnefelt, Soldan-Brofeldt, Simberg...

elsingin Suomalainen Yhteiskoulu on lähes 140-vuotisen historiansa aikana koonnut merkittävän kuvataiteen kokoelman. Yli 200 teoksen kokoelmaan kuuluu maalauksia, piirroksia, grafiikkaa, veistoksia ja keramiikkaa. Koulun omistuksessa on esimerkiksi Eero Järnefeltin, Helmi Biesen, Venny Soldan-Brofeldtin ja Hugo Simbergin harvoin nähtyjä teoksia. Koulun taulut esittelee näitä taideteoksia, niiden tekijöitä ja kohteita sekä kertoo lahjoitusten historiasta. Teoskokoelma piirtää kuvan itsenäisen Suomen historiasta ja taiteen muuttuvista tuulista. Kirjan tarinat osoittavat samalla, että monipuolinen visuaalinen taide voi olla elävä ja luonteva osa viihtyisää kouluympäristöä. Jokainen SYK:n koulurakennus on omalla tavallaan ollut galleria. ▪

taiteilijoiden kulosaari

Miltä Kulosaaren kaupunginosa näyttää taiteilijoiden silmin?

elsingin Kulosaari tunnetaan arkkitehtien 1900-luvun alussa perustamana merellisenä huvilayhdyskuntana ja lähetystöjen kotipaikkana. Mutta saarella on myös tehty taidetta ja eletty taiteilijaelämää. Taiteilijoiden Kulosaari esittelee viitisenkymmentä saarella asunutta eri alojen taiteilijaa kirjailija Volter Kilvestä runoilija Pentti Saarikoskeen ja taidemaalari Ester Heleniuksesta säveltäjä Kaija Saariahoon. Samalla Kulosaari itse näyttäytyy erilaisena, kun sitä tarkastellaan taiteilijoiden silmin. Miten taiteilijat asettuivat osaksi saaren yhteisöä? Kuinka Kulosaari näkyi heidän teoksissaan? Entä mitä taiteellisia jälkiä taiteilijat jättivät saarelle? Kuvataiteilija Maria Wolfram ja näyttelijä-muusikko Olavi Uusivirta kuvaavat, minkälaista on asua Kulosaaressa taiteilijana tänään. ▪

kuva: helsingin kaupunginmuseo

Elina Seppälä

kansi: timo numminen. kuva: marit henriksson

Suna Vuori

hietalahden jugendlinna

Hietalahdenranta 15 täyttää 120 vuotta ugendlinna Ankan korttelissa, osoitteessa Hietalahdenranta 15, valmistui asuintaloksi vuonna 1904, kun Suomi oli vielä Venäjän suuriruhtinaskunta. Rakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Grahn, Hedman & Wasastjerna. Jykevä rakennus on kestänyt pommitukset ja seissyt järkähtämättä paikoillaan, kun Hietalahtea ja Jätkäsaarta on rakennettu, purettu ja jälleenrakennettu. Naapurissa sijaitsevan telakan eri vaiheita talon asukkaat ovat saaneet seurata aitiopaikalta 120 vuoden ajan. Teos esittelee paitsi taloyhtiön historiaa ja rakennuksen kiinnostavia entisiä asukkaita myös lähikortteleita ja merellisen Hietalahden muita maamerkkejä. Talossa on toiminut muun muassa Kuuban lähetystö, ja siellä ovat asuneet niin VR:n pääjohtaja Jalmar Castrén kuin professorit Lorenz, Ernst ja Uno Lindelöf. ▪

taikaa ilmassa Esseitä vanhasta ja nykyisestä Virosta

Esseitä merentakaisesta naapuristamme

rofessori Kari Tarkiaisen oivaltavat esseet luovat kulttuurihistoriallisia näkökulmia Viron historiaan ja nykypäivään, jotka kytkeytyvät toinen toisiinsa. Viron dramaattiset vaiheet aina kalparitareitten valloituksesta viimeisimpään uudelleenitsenäistymiseen selittävät yhteiskunnan ja kulttuurin meitä eurooppalaisempaa ilmettä ja virolaisten voimakasta patriotismia. Monipuolinen teos luotaa niin kielellistä sukulaisuutta suomalaisten kanssa, Baltian saksalaisten vaikutusta kuin väkivaltaisen yhteiskuntajärjestyksen pakkopaitaa. Eivätkä käsittelemättä jää laulujuhlien perinne, virolainen kansallismaisema ja kulinariakaan. Eteläinen naapurimaamme näyttäytyy sekä tuttuna että vieraana. ▪

kansi: iiris kallunki

Kari Tarkiainen

kansi: samppa ranta

Eemeli Hakoköngäs

lamaantumaton SAK 1989–2001

Suomen suurimman palkansaajakeskusjärjestön kohtalon vuodet

aloudellinen nousukausi, koulutustason kasvu ja yksilöllisyyden ihannointi saivat 1980-luvulla tutkijat ennustamaan Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n loppua. Toisin kävi. Suomi sukelsi talouslamaan, ja kesällä 1992 joka viides SAK:n jäsen oli työttömänä tai lomautettuna. SAK ei lamaantunut, ja sen jäsenmäärä kasvoi suuremmaksi kuin koskaan aikaisemmin. Kolmikantaisen työmarkkinapolitiikan kulmakivenä SAK on vaikuttanut jokaisen suomalaisen elämään, ostovoimaan, sosiaaliturvaan ja eläkkeisiin. Historiateos avaa näkymän Suomen suurimman palkansaajakeskusjärjestön toimintaan 1980-luvun lopulta 2000-luvun alkuun. Samalla se tarkastelee koko suomalaisen yhteiskunnan lähihistoriaa aikakaudella, joka muutti niin Suomen sisäisiä suhteita kuin asemaa maailmassa. ▪

jälkiä ihmisessä Lääkärin muistoja elämästä ja työstä

Lääkärin muistelmat avaavat näkymän juutalaisuuden historiaan Suomessa

ääketieteen ja kirurgian tohtori Amos Paster nackin (s. 1936) muistelmat kertovat juutalaisperheen pojan matkasta tiedon, taiteen ja tunteen maailmaan. Lapsuuden pelot, sota-aika ja nuoruuden kokemukset kunnanlääkärinä ovat muokanneet hänen elämäänsä ja työtään eettisyyttä korostavana lääkärinä. Pasternackin oma historia antaa aineksia etiikan, syrjinnän ja anteeksiannon pohtimiseen. Pasternack teki pitkän uran Tampereen yliopistossa sisätautiopin professorina ja lääkärikoulutuksen uudistajana. Pasternackin perhetarinoiden kautta teos avaa myös tärkeän ja ajankohtaisen tunnemaiseman vähemmistöstatukseen 1900-luvun alun Suomesta tähän päivään. Kirjaa kuvittaa suvun ainutlaatuinen kuva-arkisto. ▪ 3/2024 | isbn 978-951-858-658-9 | n. 260 sivua | sidottu | 148 mm × 210 mm | kirjastoluokka 99.1

kuva: johan von numers

Amos Pasternack

kansi: emmi kyytsönen

Kerää tärkeät muistot ja tarinat kallisarvoiseksi kirjaksi.

M Anna Salonen

Anna Salonen

äiti

isoäiti

Anna muistojesi puhua

isbn 978-951-858-267-3 | 99, 17.3 160 sivua | 167 x 220 | sidottu 2. painos

isbn 978-951-858-269-7 | 99, 17.3 n. 160 sivua | 167 x 220 | sidottu 2. painos

itä kiellettyä teit lapsena? Millainen oli ensimmäinen oma kotisi? Mikä äitinä tai isoäitinä olemisessa on parasta? Täytettävien muistelukirjojen selkeät ja inspiroivat kysymykset auttavat muistelemaan elämän eri vaiheita ja kirjaamaan niitä ylös. Kirjaa voi täyttää itse omassa rauhassa tai läheisen kanssa yhdessä muistellen. ▪

millaista on olla eläin? selkokirja Selkomukautus Silja Vuorikuru

Odotettu selkomukautus suositusta tietokirjasta

itkä eläimet ovat kaikkein älykkäimpiä? Onko linnuilla tunteita? Mitä koira näkee katsoessaan omistajaansa kasvoihin? Kirja kertoo, mitkä eläimet kokevat tunteita, millaisia aisteja eläimillä on ja miksi yksinkertaisetkin otukset oppivat monimutkaisia asioita. Kirja antaa käytännön vinkkejä muun muassa kissojen ja koirien käyttäytymisen ymmärtämiseen. Se vie lukijan matkalle niin kesyjen kuin luonnonvaraistenkin eläinten maailmaan: hevosten tunteisiin, lintujen perhe-elämään ja delfiinien oivalluksiin. Teos on saanut mm. Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon, Lauri Jäntin palkinnon sekä Tieto-Finlandia-ehdokkuuden. ▪

kansi: samppa ranta

Helena Telkänranta

Suomen kielen ja kirjallisuuden oppimateriaali ja oppimisympäristö Lukiot

Äly on korkeatasoinen ja laadukas digitaalinen oppimateriaali, joka sisältää kaiken tarvittavan lukion suomen kielen ja kirjallisuuden sekä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opettamiseen. Kun käytät Älyä, et tarvitse muuta! Valitse Äly, kun haluat opettaa koko lukion oppimäärän motivoivassa digitaalisessa oppimisympäristössä. Valitse Äly Laudatur, kun etsit tehokasta oppimateriaalia abiturienttien tarpeisiin.

Peruskoulut

ts ö n e n

kyy

ys e ly 2 0 23

lue lisää: aly.alyapp.fi

Oma Äly siivittää itsenäisesti harjoittelevat opiskelijat menestykseen äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskokeessa. Selkeä ja helppokäyttöinen oppimateriaali sisältää kaikki lukuja kirjoitustaidon ylioppilaskokeen edellyttämät sisällöt.

jä k

Itsenäiset opiskelijat

tä

Kaikkiin kokeisiin sisältyy tulospalvelu, joka antaa käyttäjilleen maanlaajuista vertailudataa.

”Koe varmisti sitä ajatusta, että lukemista pitää harjoitella oppilaiden kanssa enemmän.”

6. ja 9. luokan valtakunnalliset suomen kielen ja kirjallisuuden kokeet sekä 9. luokan suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe julkaistaan sähköisenä Äly-oppimisympäristössä tammikuussa 2024.

kä

Tutustu valikoimaan kustantamo www.skskirjat.fi kirjakauppa tiedekirja Snellmaninkatu 13, Helsinki @skskirjat