SKS Kirjat syksy 2025 by SKS Kirjat

KIRJAT 2025

Yhteystiedot

Tero Norkola, kustantaja 0400 882 700

Tero Norkola, kustantaja, p. 0400 882 700

Tommi Leminen, myynti & markkinointi 040 534 2675

Tommi Leminen, myynti ja markkinointi

Katri Maasalo, julkaisuyhteistyöt 050 324 7131

Katri Maasalo, julkaisuyhteistyöt

Sara Nyyssölä, tietokirjallisuus, kirjaideat 050 501 9510

Jenna Niskakangas, lukion oppimateriaali Äly

Kaisa-Maija Eeli, Äly-oppimateriaali 050 312 3175

Anna Revitzer, yleinen tietokirjallisuus, kirjaideat

Sähköpostiosoitteemme ovat muotoa etunimi.sukunimi@skskirjat.fi

Media ja arvostelukappalepyynnöt media@skskirjat.fi

Media ja arvostelukappalepyynnöt media@skskirjat.fi www.skskirjat.fi

www.skskirjat.fi

SKS Kirjat

Kulttuuritalo

Sturenkatu 4

00510 Helsinki

@skskirjat

Etsitkö tietokirjallesi kustantajaa?

Etsitkö tietokirjallesi kustantajaa?

SKS Kirjat -kustantamo julkaisee laajalle yleisölle suunnattua oivaltavaa tietokirjallisuutta. Otamme mielellämme vastaan kirjaideoita tai valmiita käsikirjoituksia!

Käsikirjoitusta tai kirjaideaa voi tarjota sähköpostitse jo ennen lopullisen käsikirjoituksen valmistumista.

Käsikirjoitusta tai kirjaideaa voi tarjota sähköpostitse jo ennen lopullisen käsikirjoituksen valmistumista. Lähetäthän kirjaidean tai käsikirjoituksen mukana saatekirjeen, jossa kuvailet teosta ja sen yleisöä.

Lähetäthän kirjaidean tai käsikirjoituksen mukana saatekirjeen, jossa kuvailet teosta ja sen yleisöä.

Yhteydenotot toimitus@skskirjat.fi Katalogin toimitus: Tommi Leminen · Graafinen suunnittelu: Timo

Yhteydenotot toimitus@skskirjat.fi

Numminen

Kansallisia tabuja, kielten ja lajien historiaa

Mikä yhdistää Urho Kekkosta ja Vladimir Putinia? – Kumpikin oli tehnyt uraa salaisessa poliisissa ennen presidentiksi päätymistään, ja kumpikin hyödynsi aiemmin hankkimaansa osaamista valtionpäämiehen roolissaan. Toimittaja ja tutkija Pekka Niiranen esittelee kiehtovasti nuoren UKK:n kypsymistä sisällissodan teloitusryhmän päälliköstä Etsivän keskus poliisin ovelaksi kuulustelijaksi ja siitä eteen päin. Kirjassa paljastuu hätkähdyttäviä puolia

Kekkosesta ja hänen urastaan.

Putin väitti hyökänneensä Ukrainaan suorittaakseen siellä denatsifikaation, mutta

Wagnerpomo Dmitri Utkinin rintaan oli jopa tatuoitu SSmerkkejä. Maailmanpolitiikan pro fessori Teivo Teivainen esittelee diabolisia merki tyksiä saaneen symbolin maailmanhistorian ja analysoi hakaristin käytön natsahtavuusasteita sekä myös suomalaisia vallan hakaristitunnuksia, kuten vapaudenristiä.

Väisänen seuraa tuttujen symboliemme historiaa kauas yhteisen kulttuuriperintömme alkulähteille. Kauas ajassa taaksepäin lukijan johdattaa myös tiedetoimittaja Topias Haikala kielihistoriallisessa salapoliisikertomuksessa –hän antaa ymmärrettävän vastauksen mutkikkaaseen kysymykseen, miten voimme tietää, millaisia kadonneita kieliä Suomessa on puhuttu ennen kirjoitustaidon tuloa ja mistä sanamme ovat peräisin.

Kädellistutkija Sonja Koski vie meidät vieläkin syvemmälle inhimillisen identiteetin historiaan: ymmärtäessämme simpansseja ymmärrämme paremmin omaa evoluutiohistoriaamme, ja ihmislajin ainutlaatuisuus kyseenalaistuu monin tavoin.

Hyvä tietokirja tarjoilee lukijalle ymmärrettävästi ja viihdyttävästi tutkimukseen perustuvaa tietoa, joka antaa meille luotettavia ymmärtämisen välineitä muuttuvassa maailmassa.

Suomen kansallisiin symboleihin pureutuu tänä syksynä myös Liisa Väisänen kirjassaan Suomi-neito ja leijona.

Nämä ja paljon muuta huippuluokan tietokirjallisuutta ulottuvillanne, olkaa hyvä! ▪

Tero Norkola kustantaja

Tiedekirja on tiedon ja tieteen oma kirjakauppa

Tervetuloa tutustumaan kirjakauppa Tiedekirjan ainutlaatuiseen

valikoimaan verkossa ja Helsingin Kruununhaan myymälässä.

Tiedekirjasta löydät aina myös kaikki SKS:n julkaisemat teokset.

· Valtavasti luettavaa historiasta tähtitieteeseen

· Uutta tutkimusta ja tieteellisiä aikakauslehtiä

· Tarjouksia, etuja ja kampanjoita

· Verkkokauppa ja Helsingin myymälä

Snellmaninkatu 13, Helsinki

www.tiedekirja.fi

p. 09 635 177

@tiedekirja @bookstoretiedekirja @tiedekirja

Nopeat toimitukset SKS:n verkkokaupasta

SKS Kirjat -verkkokauppa palvelee päivin ja öin!

Tervetuloa tutustumaan laajaan valikoimaamme ja tilaamaan kirjaostokset kotiin helposti ja nopeasti.

· Laaja valikoima laadukasta luettavaa

· Nopea toimitus Suomessa alk. 0 €

· Monipuoliset maksutavat

· Tilaamalla uutiskirjeemme saat tiedon eduista ja uutuuksista

Etuja, tarjouksia ja kutsuja tapahtumiin!

Tilaa uutiskirje ja liity ystäväksemme.

Verkkokauppamme löydät osoitteesta kirjat.finlit.fi

@skskirjat

”Saamelaiskielten ja itämerensuomalaisten kielten lainasanakerrostumat todistavat, että Suomen alueella puhuttiin vielä ensimmäisellä ajanlaskun alun jälkeisellä vuosituhannella muinaiskieliä, jotka eivät olleet sukua uralilaisille tai indoeurooppalaisille kielille.”

– Topias Haikala, Kielet ennen meitä

Valter Lang homo fennicus

Itämerensuomalaisten etnohistoria

isbn 978-951-858-130-0

Tapani Lehtinen kielen vuosituhannet Suomen kielen kehitys kantauralista varhaissuomeen isbn 978-951-746-896-1

Topias Haikala kielet ennen meitä Kiehtova matka kielten historiaan

Milloin saame, suomi ja ruotsi saapuivat nykyisen Suomen alueelle? Millaisia kieliä täällä puhuttiin niitä ennen? Minkälaisia kieliä olivat kantaurali ja kantaindoeurooppa, ja miksi juuri niiden tytärkieliä jutellaan tänä päivänä Helsingissä, Iniössä ja Utsjoella? Miksi suomessa on valtavasti ikivanhoja indoiranilaisia, balttilaisia ja germaanisia lainasanoja? Entä mistä kertoo se, että saamen vanhasta sanastosta yli kolmasosa on alkuperältään tuntematonta?

Suomen, saamen ja ruotsin juuret ulottuvat syvälle menneisyyteen, mutta ennen niitä Suomen alueella kaikui monia muita kieliä – joista osasta ei ole jäänyt meille jälkeäkään. Toimittaja Topias Haikalan teos

Suomen alueen muinaisesta kielihistoriasta on kiehtova kielitieteellinen salapoliisikertomus, joka paljastaa, mitä menneiden aikojen kielet kertovat meistä tänään. ▪

Topias Haikala ja kadonneet kielet

oskus toimittaja tajuaa juttua tehdessään, että pöydällä on paljon isompi kertomus kuin millainen mahtuu yhteen lehtiartikkeliin. Minulle kävi niin kesällä 2022, kun kirjoitin Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti Yliopistoon juttua Suomen alueen kielihistoriasta.

Miksi Euroopan pohjoisnurkassa puhutaan uralilaisia kieliä, kun melkein koko muu maanosa on indoeurooppalaisten kielten puhumaaluetta? Miten, milloin ja miksi suomi, ruotsi ja saamelaiskielet saapuivat nykyisen Suomen alueelle? Mistä kertoo, että saamen vanhasta sanastosta jopa kolmasosa on alkuperältään tuntematonta? Miksi suomessa on valtavasti vanhoja indoiranilaisia, balttilaisia ja germaanisia lainasanoja? Entä millaisia kieliä olivat Suomen nykyisten valtakielten vanhimmat tunnetut esivanhemmat, kantaurali ja kantaindoeurooppa?

Mitä kutkuttavia kysymyksiä! Mietin, että tästä aiheesta minä haluaisin lukea kirjan. Kukaan ei kuitenkaan ollut kirjoittanut sellaista. Niinpä tuumin, että voisin kirjoittaa sellaisen itse. Vastassa oli kuitenkin ongelma: tein nuoruudessani sellaisen virheen, etten hakenut opiskelemaan humanistisia tieteitä. Niinpä en tiennyt kielihistorian kiehtovista kiemuroista juuri keskimääräistä kaduntallaajaa enempää. Onnekseni päädyin toimittajaksi. Toimittajan ei tarvitse olla itse kaiken kiehtovan asiantuntija – hän voi haastatella niitä, jotka ovat. Suomenruotsalainen toimittaja Michael Hancock totesi taannoin Journalistilehden kolumnissa: ”Vi behöver inte vara experter, vi journalister. Vi ska bara vara professionella barn.” Toimittajan tehtävä on olla ammattimainen lapsi, joka kysyy ja kysyy, kunnes saa vastauksen.

Haastattelin lisää tutkijoita. Esitin yksinkertaisia kysymyksiä, joihin sain fiksuja vastauksia. Niiden myötä opin kysymään vaikeampia kysymyksiä, joihin sain vielä parempia vastauksia. Kun haastattelemani tutkijat vielä kertoivat, että paikannimiä ja saamen ja suomen lainasanoja tutkineet kielitieteilijät ovat onnistuneet saamaan selville yhtä ja toista siitä, millaisia sittemmin kadonneita kieliä Suomen alueella puhuttiin ennen nykykielten saapumista, minusta tuntui kuin eteeni olisi avautunut kadonnut maailma, jossa dinosaurukset vielä elivät. Lopputulos on löytöretki kieleen ja käsitteelliseen ajatteluun. ▪

Topias Haikalan teos Kielet ennen meitä ilmestyy elokuussa 2025.

Ville Eloranta ja Laura Niemi finglish

Miksi englanti ärsyttää?

Mitä suomen kieleen leviävästä englannista pitäisi ajatella?

Powered by Pakilan apteekki, lukee helsinkiläisessä mainoksessa. Unelmien poikamies ohjelma onkin yhtäkkiä Bachelor Suomi. ”Mä en agreeaa”, sanoo julkkis televisiossa. Miten meistä on tullut tällaisia?

Finglish eli englannin ja suomen sekoittuminen tuntuu ärsyttävän ihmisiä yhä enemmän. ”Turhaa” englantia päivitellään jatkuvasti sosiaalisessa mediassa ja lehtien palstoilla. Silti finglish ei ole ainakaan vähenemään päin. Jotkut suomalaiset puhuvat jo englannista tunnekielenään. Olemmeko kuitenkaan täysin ymmärtäneet, miksi finglishiä käytetään?

Ville Elorannan ja Laura Niemen viihdyttävä ja ajankohtainen kirja esittelee nykyistä kielimaisemaamme ja tuo lisää sävyjä paikoin jyrkkään kielikeskusteluun. ▪

Tuomas Palonen

etymologian etymologia

ja muita etymologioita

Maagiseen realismiin kietoutunut teos sanojen piilotetusta historiasta

Sanat kantavat mukanaan menneisyyden kaikuja, unohdettuja myyttejä ja odottamattomia tarinoita. Arkikielessä sitä ei ehkä huomaa, mutta ne kantavat näkymätöntä painolastia, jonka vain etymologinen röntgensäde tekee näkyväksi. Miksi jotkut sanat säilyvät vuosisatoja ja toiset katoavat?

Tuomas Palosen teos on matka sanojen piilotettuun historiaan. Esihistoriasta nykypäivään ulottuva maagista realismia muistuttava tutkimusretki kietoo yhteen kiehtovalla tavalla folklorea, mytologiaa ja kielihistoriaa. Kirjan yllättävät ja viihdyttävät tarinat paljastavat samalla kielentutkimuksen salattuja kerrostumia.

Folkloristi Tuomas Palonen on päivisin määritelmiä metsästävä Kansalliskirjaston tietoasiantuntija, iltaisin tunnettu määritelmiä kaihtava musiikintekijä. ▪

”Silti kaikki oppimani kertoo minulle, että ihminen ei sittenkään ole kovin erityinen. Sisimmässämme on simpanssi ja sen lisäksi kaikuja paljon kauempaa kehityshistoriamme eri vaiheista. Olemme pitkälti samankaltaisia kuin lähimmät sukulaisemme, ja erot ovat ainoastaan harmaan eri sävyjä.”

– Sonja Koski, Simpanssi sisällämme

Sonja Koski

simpanssi sisällämme

Apinatutkijan ajatuksia herättävä teos simpanssista ja ihmisestä

Ystävyys, yhteistyö, sotaisuus – kaikki nämä ihmisen piirteet löytyvät myös lähimmiltä apinasukulaisiltamme. Evoluutio on muokannut sisällämme olevaa simpanssia, mutta elämä apinayhteisöissä muistuttaa omaamme yllättävilläkin tavoilla.

Sonja Koski on helsinkiläinen biologi, käyttäytymisbiologian tohtori ja biologisen antropologian dosentti, joka on tutkinut apinoita lähes kolmenkymmenen vuoden ajan. Uudessa kirjassaan hän kertoo simpanssien ja muiden apinoiden monimuotoisesta elämästä ja sosiaalisista suhteista, joissa esiintyy niin ystävyyttä ja yhteistyötä kuin riitoja ja kilpailuakin. Apinatutkijan silmin Koski pohtii ihmisten ja lähimpien simpanssisukulaistemme eroja ja samankaltaisuuksia – mikä lopulta tekee ihmisestä ihmisen? ▪

Sonja Koski, kädellisten tutkija

Simpanssi sisällämme kirjan idea alkoi itää mielessäni jo vuosia sitten, kun luennoin apinoista ja ihmisen evoluutiosta monenlaisille yleisöille. Aihe tuntui kiinnostavan ihmisiä ja huomasin, että siitä kertovaa kirjallisuutta on tarjolla suomeksi hyvin vähän. Yleisö esitti esitelmieni jälkeen kysymyksiä apinoiden käyttäytymisestä ja tunteista, ihmisen esiisistä ja evoluutiopolusta. Ajatukseni oli kertoa lähimmistä sukulaisistamme simpansseista, muista apinoista ja ennen kaikkea siitä, miten meidän ominaisuutemme vertautuvat kädellisserkkuihimme. Mitä samankaltaisuuksia ja eroja meissä on? Syventyessäni kirjoittamiseen pääsinkin käsittelemään monia aiheita syvemmin kuin opettamani kurssit tai pitämäni esitelmät olivat koskaan mahdollistaneet.

Teoksen kirjoittaminen vei minut takaisin muistoihin monista paikkoista, joissa olen päässyt työskentelemään ja tunnelmiin ja ajatuksiin, joita silloin koin. Kirjassa on siksi mukana myös tarinoita tutkijan polustani. Tuntui tärkeältä kertoa tieteellisen sisällön li

säksi apinatutkijan elämästä ja ylipäätään tieteen tekemisen arjesta.

Tutkijan työ on usein muille näkymätöntä ja harva ehkä tulee ajatelleeksi konkreettisia tutkimuksen menetelmiä. Kuvaan kirjassa sekä luonnonvaraisten apinoiden tutkimusta että eläintarhojen mahdollistamia tutkimusasetelmia esimerkiksi älypelien avulla. Tarinat kertovat omista kokemuksistani, tunteistani ja ajatuksistani kunkin luvun teemaa sivuten. Näissä tarinoissa olen läsnä itsenäni, innostukseni ja kömpelöt kompasteluni paljastaen.

Kirjan tarinoista muodostuu, hiukan omaksi yllätyksekseni, urani kaari, jota ei voi erottaa kasvamisestani tutkijana ja ihmisenä. Nyt kun olen siirtynyt työskentelemään muiden aiheiden parissa, kirja on myös yhdenlainen tilinpäätös elämääni määrittäneelle aikakaudelle. ▪

Sonja Kosken teos Simpanssi sisällämme ilmestyy heinäkuussa 2025

”Useat lajit päätyivät ensin tieteilijöiden ja ylhäisön kasvihuoneisiin, joista ne eri reittejä kulkeutuivat porvareiden saleihin ja köyhemmän väen tupiin. Näiden suomalaistupien

ikkunalaudoilta tämä kirja kurottaa kauas kaukomaille.”

– Teija Alanko, Kultaköynnös ja unelma – Huonekasvien historiaa

Teija Alangon kiitetyt puutarhahistoriat:

Teija Alanko malva ja mulperi isbn 978-951-858-335-9

Teija Alanko daalia ja pelakuu

isbn 978-951-858-278-9

"Syvälle menevä tieto ihmisten suhteesta kasveihin niin kulttuurisesta kuin luonnontieteellisestä näkökulmasta on erityisen arvokasta."

– Teija Alangon tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon perusteluista

Teija Alanko

kultaköynnös ja unelma

Huonekasvien historiaa

Miten trooppiset kasvit eri puolilta maailmaa päätyivät huonekasveiksi pohjoisiin koteihin?

Kasvit olivat menneinä vuosisatoina arvokkaita aarteita, joiden vuoksi oltiin valmiita matkaamaan valtamerten yli. Kasvinmetsästyksen lumo kietou

tuu läheisesti tutkimusmatkailun ja kolonialismin historiaan – tiedemiehet, kauppapuutarhurit ja keräilijät kilpailivat yhä eksoottisempien lajien löytämisestä, ja tänä päivänä nämä Eurooppaan tuodut traakkipuut, orkideat, kultaköynnökset ja unelmat viihtyvät myös suomalaisten kotien kukkaruukuissa.

Upeasti kuvitettu teos kertoo kiehtovalla tavalla huonekasvien historiasta ja kaikille viherkasvien harrastajille tuttujen lajien yllättävästä alkuperästä.

FT Teija Alanko on kasviekologi, arkeobotanisti, ja Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla palkittu tietokirjailija. ▪

”Ehkä se tapahtui jotenkin tähän tapaan.

Viileä tuuli puhalsi Himalajan alarinteiltä yli auringon paahtaman Indus-joen laakson.

Suuren virran alkulähteillä, vuorten syleilyssä, sijaitsi loistelias kaupunki. Jo satojen vuosien ajan se oli ollut vapaan oppineisuuden suurimpia keskuksia koko maailmassa.

Sotajoukon mukana kaupunkiin saapui utelias nuori kreikkalainen taiteilija. Hän tutustui siellä kiehtoviin hengellisyyden harjoittajiin. He kertoivat meditoivansa tavalla, jonka oli opettanut pari sukupolvea aiemmin Pohjois-Intiassa kulkenut mies, joka kutsui itseään Heränneeksi.

Kreikkalainen oli Pyrrhon Elisläinen. Kun hän istui alas meditoimaan, kaksi suurta ihmisen ymmärtämisen perinnettä, kreikkalainen filosofia ja buddhalaisuus, kohtasivat.

Kun Pyrrhon palasi kotiin, käynnistyi vallankumous länsimaisessa ajattelussa.”

– Jussi Ahlroth, Kirje Buddhalta – Länsimaisen filosofian buddhalainen historia

Jussi Ahlroth

kirje buddhalta

Länsimaisen filosofian buddhalainen historia

Ainutlaatuinen matka länsimaisen

filosofian buddhalaiseen historiaan

ussi Ahlroth lähestyy kirjassaan länsimaisen filosofian ydinajatuksia buddhalaisesta näkökulmasta.

Sokrateesta Jacques Derridaan ulottuva 600sivuinen teos on ainutlaatuinen matka ajattelun ja länsimaisen filosofian historiaan, joka samalla johdattaa lukijan buddhalaisuuden näkemyksiin ihmisestä, mielestä ja maailmasta.

Kirje Buddhalta on merkittävä puheenvuoro länsimaisen kulttuurin ja buddhalaisen perinteen kohtaamisen historiassa. Ahlroth kysyy teoksessaan, mitä on ajattelu, ja löytää vastaukseksi Pyrrhonin meille jättämän perinnön – uuden mutta samalla ikivanhan käsityksen kuolemasta, elämästä ja kaiken perustana olevasta avaruudesta.

Jussi Ahlroth on filosofiaa opiskellut Helsingin Sanomien kulttuuritoimittaja, joka on harjoittanut vajrayanabuddhalaisuutta yli kahdenkymmenen vuoden ajan. ▪

Jussi Ahlroth, buddhalaisuus ja filosofia

Keväällä 2011 tein merkillisen löydön. Huomasin, että jotkut länsimaiset nykyfilosofit kirjoittivat buddhalaisuudesta. Olin jo silloin buddhalainen ja olin aikanaan opiskellut filosofiaa, joten innostuin. Tunne vaihtui kuitenkin pian pettymykseen.

Filosofit olivat ymmärtäneet buddhalaisuuden perusasiatkin väärin.

Näin, että heitä vaivasivat edelleen monet niistä vää

rinkäsityksistä, jotka syntyivät, kun länsimaiset ajattelijat kohtasivat buddhalaisuuden ensi kertaa kunnolla 1800luvulla.

En voinut uskoa lukemaani. Lännessä oli kuitenkin jo tarjolla asiantuntevaakin ymmärrystä buddhalaisuudesta. Eivätkö filosofit tienneet siitä mitään?

Ehkä he olivat vain lukeneet kehnoja lähteitä ja tulkinneet asioita väärin. Toisaalta oli mahdollista, että minä olin ymmärtänyt kaiken väärin.

Epäilin itseäni. Olinko tulossa hulluksi?

Tammikuussa 2015 löysin brittiläisen filosofin Timothy Mortonin artikkelin länsimaisesta filosofiasta ja buddhalaisuudesta. Luin sitä kyyneleet silmissä. Hän

sanoi juuri niitä asioita, joita olin ajatellut. En ollut yksin, enkä ollut hullu.

Puoli vuotta myöhemmin Timothy Morton tuli luennoimaan Suomeen. Pääsin haastattelemaan häntä Helsingin Sanomiin. Kun työt oli tehty, söimme, joimme ja puhuimme kesäisenä iltana kalliolaisessa ravintolassa. En tiedä, olisinko koskaan rohjennut lähteä tähän kirjoitusurakkaan ilman sen illan tuomaa rohkaisua. Näin, että mannermaisen filosofian ja buddhalaisuuden välillä oli jännittäviä yhteyksiä. Olin jo siinä vaiheessa lukenut länsimaisen filosofian historiaa buddhalaisesta näkökulmasta ja uskoin, että minulla olisi siitä paljon sanottavaa. Edessäni oli tuntematon rajaseutu. Kukaan ei ollut lukenut näiden perinteiden yhteyksiä samaan tapaan kuin minä. Tiesin, että antiikista 1900luvulle ulottuva työ oli valtava. En silti osannut aavistaa, kuinka vaikea matkasta tulisi. ▪

Jussi Ahlrothin teos Kirje Buddhalta – Länsimaisen filosofian buddhalainen historia ilmestyy syyskuussa 2025.

Karolina Kouvola soturit

Assassiineista samuraihin

isbn 978-952-222-731-7

”Tuntuu ehkä käsittämättömältä, miten Lähi-idän oloista tietämätön, ruuan, hevosten

ja yhtenäisen johdon puutteesta kärsinyt, keskenään toraileva ristiretkiarmeija saattoi onnistua valtaamaan monta tärkeää kaupunkia ja perustamaan latinalaisen kuningaskunnan, joka pysyi pystyssä vuoteen 1291 asti.”

– Sini Kangas, Ristiretkien historia

Sini Kangas

ristiretkien historia

Kiehtovaa keskiajan historiaa

Mikä sai kymmenet tuhannet kristityt liikkeelle

Jerusalemia valloittamaan ja kuinka Lähiitään syntyi frankkikuninkaiden hallitsema ristiret

keläisten kuningaskunta? Mihin Saladinin ja Rikhard Leijonamielen tarunhohtoinen maine perustuu?

Paavi Urbanus II:n julistama Jerusalemin vapautus aloitti vuonna 1095 ristiretkien ajan, jolla oli kauaskantoisia seurauksia keskiajan Euroopassa, Lähiidäs

sä ja PohjoisAfrikassa. Ristiretkiaatteen suosio kasvoi seuraavien vuosisatojen aikana arvaamattomiin mitta

suhteisiin, ja muslimien hallitsemalle Pyhälle maalle suuntautuneiden ristiretkien lisäksi sotaa käytiin Jumalan nimessä myös Baltian pakanoita vastaan.

Keskiajan historian asiantuntija FT Sini Kangas avaa ristiretkien historiaa käsittelevän kaksiosaisen teossarjan ensimmäisessä osassa eurooppalaisen pyhän sodan taustoja, tapahtumia ja vaikutuksia sydänkeskiajan

Lähiidässä ja Baltiassa. Ristiretket eivät olleet vain sarja sotaretkiä – ne olivat kokonainen uskonnon, politiikan ja vallanhimon muovaama aikakausi, jonka rikas kulttuuriperintö on jättänyt syvän jäljen Euroopan historiaan. ▪

”Vuodesta 1919 alkaneella ja vuonna 1927 päättyneellä ajalla turvallisuuspoliisissa oli Kekkoselle suuri merkitys. Hän pääsi EK:ssa tutustumaan maanalaiseen kommunismiin

ja sen toimintaperiaatteisiin sekä itärajan takaa tulleisiin vakoilijoihin, samalla kun hän oppi salaisen tiedonhankinnan menetelmät ja viestintäkanavat.

Niiden arvon hän ymmärsi viimeistään vuonna 1956, kun hänestä tuli tasavallan presidentti.”

– Pekka Niiranen, Ohrana Kekkonen – UKK Etsivässä Keskuspoliisissa 1919–1927

Pekka Niiranen

ohrana kekkonen

UKK Etsivässä Keskuspoliisissa 1919–1927

Nuori Kekkonen salaisen poliisin palveluksessa

Urho Kekkosesta tuli Suomen vaikutusvaltaisin presidentti, mutta ensiaskeleensa vallan ja salaisuuksien maailmassa hän otti paljon aiemmin Etsivän keskuspoliisin palveluksessa. Salaisen poliisin riveissä nuori Kekkonen osallistui levottoman 1920luvun poliittisten jännitteiden ratkomiseen keinoja kaihtamatta, ja oppi samalla paljon tiedon hallitsemisesta ja varjoissa vaikuttamisesta. Näistä taidoista ja samanmielisten kollegoiden kanssa rakennetuista suhteista muodostui aikanaan hänen tulevan poliittisen uransa kulmakiviä.

Ohrana Kekkonen tuo päivänvaloon Urho Kekkosen elämässä vähälle huomiolle jääneen ajan, jonka vaikutus ulottui aina hänen presidenttikaudelleen saakka.

Pekka Niiranen on kuopiolainen toimittaja ja poliittisen historian dosentti. ▪

Reijo Tolppi

ota rahat ja juokse

Puhallusten, bluffien ja ohareiden historiaa

Petosten ja huijaritarinoiden

historiaa ja nykypäivää

Uljas puuhevonen Troijan porttien edessä, ainutlaatuinen pyhäinjäännös keskiaikaisessa kirkossa, homeopaattisten tuotteiden vilkas kauppa, luottamuksellisesti juuri sinulle luvatut isot rahat ja monta muuta tarinaa, jotka ovat liian hyviä ollakseen totta.

Historia on täynnä elämää suurempia huijaritarinoita,

mutta tällä vuosituhannella petoksia tehtaillaan enemmän kuin koskaan aiemmin. Huijatuksi tullakseen ei tarvitse enää lähteä markkinoille tai korttia pelaamaan –rahojen ja henkilötietojen menetykseen riittää kun käyttää kotona sähköpostia ja sosiaalista mediaa. Kaiken lisäksi tekoäly on viemässä meidät mittasuhteiltaan ennennäkemättömään petosten ja huijausten aikaan.

Ota rahat ja juokse kertoo mitä meidän pitäisi – tai olisi pitänyt – osata varoa. ▪

Teivo Teivainen

hakaristin historia

Maailmanpolitiikan professorin kirja hakaristin käytön historiasta

Hakaristin käytöstä luovuttiin länsimaissa toisen maailmansodan myötä, vaan ei Suomessa. Hakaristi on edelleen käytössä Puolustusvoimissa ja korkeimmissa valtiollisissa symboleissa, kuten vapaudenristeissä ja tasavallan presidentin lipussa, mikä aika ajoin herättää hämmennystä ulkomailla.

Hakaristi ei ole aina ollut natseihin ja heidän arvoihinsa liittyvä symboli. Hakaristejä on löytynyt niin muinaisen Troijan kaivauksista kuin suomalaisistakin muinaisesineistä. Aasiassa sitä käytetään edelleen aivan toisenlaisessa merkityksessä kuin Euroopassa. Kuinka hakaristi sai pahan stigmansa ja miten symboliin pitäisi suhtautua?

Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen kirjoittaa teoksessaan hakaristin historiasta ja siihen liittyvästä historiapolitiikasta, analysoiden herkullisesti hakaristin erilaisia versioita ja niiden käyttötapojen natsahtavuusasteita. ▪

”Kansallisvaltioiden ja niiden tunnusten rakentumisessa taiteella on ollut merkittävä rooli. Suomi-neito, kuten monet muutkin kansalliset symbolit, sai vaikutteita niin Pohjois-Euroopan kuin Välimeren mytologioista. Se syntyi poliittisen tahdon ja taiteellisen luovuuden kautta aikana, jolloin Suomi haki paikkaansa itsenäisenä kansakuntana.”

Liisa Väisänen salaiset symbolit isbn 978-951-858-490-5

Liisa Väisänen symbolien joulu isbn 978-951-858-678-7

– Liisa Väisänen, Suomi-neito ja leijona

Liisa Väisänen

suomi-neito ja leijona

Kansallisten symbolien merkilliset juuret

Suomen symbolien historiaa ja merkityksiä

Miksi Suomen vaakunassa esiintyy muinaisen Babylonian kuninkaiden leijona eikä pohjoisten metsien karhu? Mitä sukua kansallispukuinen Suomineito on Ranskan vallankumoukselliselle Mariannelle, ikivanhoille äitijumalattarille ja elämän ja kuoleman suurille mysteereille?

Suomen symbolit, leijona ja Suomineito, kantavat mukanaan kauas historiaan ulottuvia merkityksiä ja tarinoita. Taiteentutkija Liisa Väisäsen teos kertoo kansallisten symboliemme syvällä kasvavista juurista, jotka kietoutuvat osaksi Euroopan historiaa ja koko maailman kulttuuriperintöä. ▪

”Onko korppi mustanpuhuva pahojen enteiden tuoja vai huolien ja surujen poiskantaja? Miksi kuukkelia ei missään nimessä saanut vahingoittaa? Miten eri kulttuurit ovat tulkinneet joutsenen symboliikkaa?”

– Reetta Ranta, Sielulinnut

Reetta Ranta rituaalikirja

isbn 978-951-858-462-2

Reetta Ranta pyhät puut

isbn 978-951-858-696-1

Reetta Ranta

sielulinnut

Linnut itämerensuomalaisessa mytologiassa

Onko korppi mustanpuhuva pahojen enteiden tuoja vai huolien ja surujen poiskantaja? Miksi kuukkelia ei missään nimessä saanut vahingoittaa ja miten eri kulttuurit ovat tulkinneet joutsenen symboliikkaa?

Itämerensuomalaisten kansojen perinteessä linnut olivat sielun kantajia, suojelijoita ja viestintuojia. Linnunradan uskottiin olevan sekä muuttolintujen reitti, että vainajia tuonpuoleiseen kuljettava sielulintujen polku.

Reetta Ranta, jonka olkapäällä keikkui lapsena lemmikkivaris, kertoo kirjassaan lintujen merkityksestä kansanperinteessä, mytologiassa ja ihmisen elämässä. Itämerensuomalaisten ja uralilaisten sukukansojemme rikkaassa perinteessä liikkuva ja muiden kulttuurien tarinoiden parissa vieraileva teos avaa lumoavan ikkunan esivanhempiemme uskomusperinteeseen ja linnuista kerrottuihin myytteihin. ▪

Pasi Klemettinen kansanuskon yöpuoli isbn 978-951-858-107-2

Pasi Klemettinen karhu

Pohjoisten kansojen myyttejä isbn 978-951-858-345-8

Noitaa käytettiin yleisesti myös haukkumanimenä, jolla haluttiin sosiaalisesti leimata pahoille teille sortunut magian harjoittaja tai vain muutoin ilkeä ihminen.”

– Pasi Klemettinen, Tietäjät, noidat, samaanit

Pasi Klemettinen

tietäjät, noidat, samaanit

Kansanuskon maailmassa

Miksi noitia pelättiin ja millaisia

voimia tietäjän uskottiin hallitsevan?

Miten entisajan noidiksi ja tietäjiksi tultiin ja millaisia apuvoimia ja taikakaluja heillä oli käytössään? Mistä noitujia, loitsijoita ja taikojia syytettiin käräjillä?

Esivanhempiemme tietäjäperinteessä parantaminen, loitsiminen ja taikuus olivat osa jokapäiväistä elämää. Ukonvaajat, päivännäkemättömät ja sammakkoarkut paljastavat, kuinka yliluonnollinen valjastettiin arjen ongelmien ratkaisemiseen. Noidat ja tietäjät paransivat sairaita ja selvittivät varkauksia, mutta kunnioituksen lisäksi heitä myös pelättiin ja vainottiin. Syytöksiä magialla vahingoittamisesta käsiteltiin käräjillä pitkään noitavainojen ajan jälkeen.

Perinteentutkija Pasi Klemettinen kertoo kirjassaan noitien ja tietäjien merkityksestä kansanperinteessä. Teoksessa esitellään myös kymmenen tunnettua noitaa ja tietäjää, joiden maine on säilynyt meille tähän päivään asti. ▪

Matti O. Hannikainen

kaupungiksi kaavoitettu

Vantaan kaupunkisuunnittelun historiaa 1974–2024

Metsälähiöistä tiiviiseen kaupunkirakentamiseen

Hajanainen Vantaan kauppala muuttui kaupungiksi tammikuussa 1974. Viidessäkymmenessä vuodessa Vantaan kaupungista on tullut eheämpi ja yhtenäisempi samalla kun sen väkiluku on moninkertaistunut. Nukkumalähiöiden kaupunki on muuttunut työpaikkojen kaupungiksi ja korkeatasoisen kaupunkirakentamisen esimerkiksi. Pientalojen ja metsälähiöiden sikermästä kasvoi tiiviin rakentamisen raidekaupunki.

Teos avartaa Vantaan kaupunkisuunnittelun historiaa ennen kaikkea valtuustotyön ja suunnitteluprosessin näkökulmasta. Perusteelliseen arkistotyöhön pohjautuva kirja valaisee vantaalaista kaupunkisuunnittelua ja sen keskeisiä toimijoita ja kertoo, miten Vantaan kaupunkia on suunniteltu ja miten eri toimijat ovat vaikuttaneet sen kehitykseen. Samalla teos peilaa suomalaisen yhteiskunnan kaupungistumista ja uuden kaupungin maankäytön suunnittelua. ▪

Eeva Kotioja och Anitra Komulainen

en riktig stad blir till Liv, politik och händelser i Vanda 1974–2024

Från obygd till ekonomisk motor – hur blev Vanda till Vanda?

Vanda ändrade kommunform från köping till stad 1974. På femtio år har stadens befolkning mångdubblats. Staden som kritiserades för att vara en sovstad och ett arbetarlager har utvecklat ett särpräglat kulturfält och ett livligt näringsliv.Boken fördjupar sig i livet och kommunalpolitiken i Vanda ur invånarnas perspektiv. Boken, som bygger på omfattande arkivforskning, belyser beslutsprocessen i Vanda och förklarar hur beslut fattas och hur de påverkar kommuninvånarnas

liv. Berättelsen om Vanda stad åskådliggörs med både vanliga Vandabors och beslutsfattares minnen.

Vid sidan av de stora frågorna besvarar boken också många små. Varför byggdes Heureka just i Dickursby?

Var tändes de första trafikljusen i Vanda? Vad gör Vanda till en stad där det är lätt att leva och bo?

Teos on julkaistu suomeksi nimellä Oikeaksi kaupungiksi – Elämää, politiikkaa ja tapahtumia Vantaalla 1974–2024. ▪

IJouni Lavikainen ja Ossi Viita impivaarasta ilmiöksi

Nurmijärven historia 1960–2017

Miksi Nurmijärvelle muutetaan?

Mikä saa muuttajat juurtumaan kuntaan?

mpivaarasta ilmiöksi kertoo Nurmijärven kasvutarinan pienestä maaseutukunnasta Suomen suurimmaksi kunnaksi, jossa elää tänään 45 000 asukasta. Nurmijärven erottaa pääkaupunkiseudun muista kehyskunnista kolme omaleimaista keskustaajamaa –Kirkonkylä, Klaukkala ja Rajamäki – joiden keskinäinen suhde on vaikuttanut vahvasti kunnan kehitykseen.

Teos pureutuu Nurmijärven historiaan aina kuntasuunnittelun ja kunnallispolitiikan kiemuroista elinkeinojen muutoksiin sekä vilkkaaseen kulttuuri ja yhdistyselämään. Samalla kirja vastaa moniin edelleen ajankohtaisiin kysymyksiin: Miksi uimahalli rakennettiin juuri Rajamäelle 1974? Mistä oli kyse Klaukkalan itsenäistymishaaveissa? Miten Nurmijärviilmiö syntyi ja millaisia tunteita se herätti? ▪

Jouni Kauhanen

kemijärven historia iii

Suomen pohjoisimman kaupungin historiaa

12/2025 | isbn 978-951-858-764-7 | n. 513 sivua | sidottu 210 mm × 250 mm | kirjastoluokka 92

Kemijärven historia III kertoo Suomen pohjoisimman kaupungin vaiheikkaasta historiasta 1970luvulta nykypäivään. Teos valottaa kunnalliselämää, elinkeinoja, koulutusta, kulttuuria ja alueen suuria murroksia. Se kuvaa kemijärveläisten sinnikkyyttä sellutehtaan, junayhteyksien ja Vuotoskamppailun myrskyissä. Vaikka 1960luvun asukasmäärä on vähentynyt nykyvuosiin tultaessa noin kymmenellä tuhannella, löytyy kylien kaupungista edelleen tulevaisuuden uskoa ja yrittäjyyttä.

Jouni Kauhasen asiantunteva teos piirtää kuvan ”Taivaan tulien” kaupungista, joka on kokenut rakennemuutoksia, mutta säilyttänyt elinvoimansa ja tulevaisuudenuskonsa. ▪

Jukka Kortti ja Reetta Hänninen (toim.)

kansan ääni ja kuva

Yle, Suomi ja suomalaiset 1926–2026

Satavuotias Yle ja suomalainen yhteiskunta

Yleisradio on ollut keskeinen osa suomalaista yhteiskuntaa jo sadan vuoden ajan. Vaikka Ylen sisällöt ovat varsinkin alkuvuosina heijastelleet sivistyseliitin ihanteita, myös tavalliset suomalaiset ovat olleet sen toiminnan keskiössä. Kansan ääni ja kuva tarkastelee Ylen merkitystä suomalaisuudelle: Kuinka Yle on historiansa aikana määritellyt Suomea ja suomalaisuutta? Entä kuinka suomalaiset ovat yleisönä suhtautuneet Yleen?

Teos asettaa Ylen osaksi laajempaa mediahistorian ja yhteiskunnallisen kehityksen jatkumoa. Se käsittelee Ylen roolia alueellisen ja paikallisen identiteetin rakentajana, mutta myös sen suhdetta nationalismiin, propagandaan ja suomettumiseen sotavuosien ja kylmän sodan aikana. Lisäksi se nostaa esiin Ylen merkityksen kansallisten rituaalien, urheilun ja kulttuuriperinnön välittäjänä.

Teos on osa Yle 100 tutkimusohjelmaa. ▪

Anu Koivunen, Maiju Kannisto, Heidi Keinonen ja Janne Mäkelä (toim.)

kulttuurin vuosisata

Luova ohjelmatyö Yleisradiossa 1926–2025

Ylen ohjelmatyön historiaa

Yleisradio on ollut historiallisesti maamme suurin kulttuurialan työllistäjä, toimija ja vaikutta

ja. Kulttuurin vuosisata luo kuvan Yleisradion ohjelmistosta ja ohjelmantekijöistä aina radion ja television ajasta monialustaiseen digitaaliseen nykyhetkeen. Tarkastelemalla eri ohjelmatyyppejä kuunnelmasta podcasteihin, radiokonserteista tv draamaan ja elokuviin sekä dokumenteista kulttuuri ja opetusohjelmiin teos kertoo, miten ja millaista kulttuuria Yleisradiossa on sadan vuoden aikana tuotettu. Samalla piirtyy esiin tarina Yleisradion muuttumista kansallisesta kulttuurilaitoksesta yhdeksi toimijaksi globaalissa mediaekosysteemissä.

Teos on osa Yle 100 tutkimusohjelmaa. ▪

EVille Eerola

helmi kirkkahin

Eteläsuomalainen osakunta 1905–2025

Helmi kirkkahin on Eteläsuomalaisen osakunnan historian ensimmäinen yleisesitys.

SO oli 1930luvulta 1970luvun alkuun maan suurin osakunta, johon kuului jopa 6500 jäsentä. Se on ollut kasvualusta ja ponnahduslauta sekä suhteiden solmimisen foorumi monille tuleville tieteen, taiteen ja yhteiskunnallisen toiminnan merkkihenkilölle Pentti Saarikoskesta Tarja Haloseen.

Teos valottaa myös 2000luvun opiskelijaelämässä tapahtuneita murroksia, kuten alkoholinkäytön, traditiotietoisuuden ja sukupuolten suhteiden muutoksia. Se on kuvaus nuorten ihmisten erityisen elämänvaiheen, opiskelun ja opiskelijaelämän, muutoksista yli sadan vuoden aikana. ▪

Antti Järvi (toim.)

nautiskelijan ajanlasku

Juhani Kirpilän pakinoita 1962–1988 12/2024

isbn 978-951-858-687-9

188 sivua | nidottu

150 mm × 220 mm

kirjastoluokka 84.2

Elina Seppälä valokeilassa ja vastatuulessa

Balettitanssija Marianna Rumjantsevan elämä

9/2025 | isbn 978-951-858-766-1 n. 194 sivua | sidottu

148 mm × 210 mm

kirjastoluokka 99.1

Reumalääkäri Juhani Kirpilä (1931–1988) oli merkittävä taidekeräilijä ja teräväkielinen pakinoitsija, joka kirjoituksissaan havainnoi helsinkiläistä elämänmenoa ja maailman kummallisuuksia. Nautiskelijan ajanlasku teokseen valittujen pakinoiden aiheet kattavat niin ruuan, taiteen kuin Kirpilän tekemät matkat ympäri maailmaa. Toimittaja, tietokirjailija Antti Järvi valottaa esipuheessaan Juhani Kirpilän persoonaa ja profiilia kirjoittajana. ▪

Marianna Rumjantseva teki läpimurtonsa 1960luvun lopulla, ja pedagogina hänen työnsä jatkuu yhä 85vuotiaana. Teos vie lukijansa suomalaisen tanssitaiteen ja baletin venäläisen tradition äärelle. Se kertoo 1960 ja 1970luvun kuohuvista vuosista Kansallisoopperassa, kylmän sodan vaikutuksesta tanssin kentällä – ja vähän Kekkosestakin. ▪

SSofia Aittomaa (toim.)

kokoelma sigurd frosterus Sigurd Frosterus ja postimpressionistinen maalaustaide

ofia Aittomaan toimittama Kokoelma Sigurd Frosterus on ainutlaatuinen tutkimusmatka postimpressionistiseen maalaustaiteeseen sekä sen merkitykseen niin suomalaisessa kuin kansainvälisessä taidehistoriassa. Sigurd Frosteruksen (1876–1956) keräämä taidekokoelma tuo esiin Frosteruksen syvän ym

märryksen modernista taiteesta ja aikalaisistaan.

Susanna Pettersson, Kimmo Sarje ja Sofia Aittomaa käsittelevät teoksessa taiteen keräilyä, Sigurd Frosteruksen taidenäkemystä ja kokoelman kehitysvaiheita.

Kirjassa esitellään yksityiskohtaisesti Sigurd Frosteruksen säätiön kokoelma.

Teos julkaistaan yhteistyössä Sigurd Frosteruksen säätiön ja Amos Rexin kanssa. ▪ 6/2025 | isbn 978-951-858-682-4 |

Sofia Aittomaa (red.)

samling sigurd frosterus

isbn 978-951-858-683-1 6/2025

Sigurd Frosterus (1876–1956) konstsamling är en kärleksförklaring till den postimpressionistiska kolorismen. ▪

Sofia Aittomaa (ed.)

collection sigurd frosterus

isbn 978-951-858-684-8 6/2025

The art collection of Sigurd Frosterus (1876–1956) provides fascinating insights into PostImpressionistic art. ▪

”On onnellista omistaa koti.

Olimmepa mieheni kanssa missä tahansa oli Kotkaniemi se paikka, johon aina kaipasimme ja vasta tänne tultuamme tunsimme olevamme kotona.”

Annastiina Löppönen

on onnellista omistaa koti

P. E. ja Ellen Svinhufvudin Kotkaniemi

Vuonna 1908 P. E. Svinhufvud ja Ellen Svinhufvud ostivat Kivijärven rannalta Luumäeltä Kotkaniemen tilan. Kotkaniemi peltoineen, hyötypuutarhoineen ja eläimineen oli erityisesti Ellen Svinhufvudille toteutunut unelma – paikka, jossa maatalon emännän ja presidentin rouvan roolit saattoi yhdistää mutkattomasti. Kotkaniemessä edustettiin ja otettiin vastaan presidenttiparin vieraita, mutta Svinhufvudeille itselleen maatila oli loppuelämän rakas koti, jonne he poissa ollessaan kaipasivat aina takaisin.

Teos antaa kiehtovan ja yksityiskohtaisen kuvan elämästä Svinhufvudien Kotkaniemessä. Niin omavaraisuuden ihanteesta ja sisustuksen historiasta kuin säätyläiskodin sukupuolirooleista kertova kirja avaa samalla kiinnostavan ikkunan suomalaisissa kodeissa 1900luvun alussa tapahtuneisiin muutoksiin. ▪

Onko

teistä jo julkaistu kirja?

Kirja tuo yrityksen, yhdistyksen tai vaikkapa rakennuksen tarinan esiin arvoisissaan kansissa.

Laadukas kirja tehdään ammattitaidolla, huippuluokan kirjoittajien, kustannustoimittajien, graafikoiden ja kirjapainojen osaamisella. SKS Kirjat hallitsee kirjatuotannon asiakkaan näkemyksiä kunnioittaen. Lopputuloksena syntyy kirja, joka jää historiaan.

Verkostossamme on maan parhaat voimat kirjoittajien ja muiden kirjan tekemisen ammattilaisten piiristä. 2000-luvulla olemme tehneet yli 300 teosta yrityksille, säätiöille, museoille ja julkisyhteisöille. Upeita rakennushistorioita olemme julkaisseet Presidentinlinnasta, Valtioneuvoston linnasta, Kultarannasta sekä merkittävissä rakennuksissa toimivista taloyhtiöistä.

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous!

Tero Norkola, tero.norkola@skskirjat.fi

Katri Maasalo, katri.maasalo@skskirjat.fi www.skskirjat.fi/tilauskirjat

Esimerkkejä yhteistyöstä: Egypti (Amos Rex)

Enemmän valoa – Suomalaisen vapaamuurariuden historia

Valtioneuvoston linnan

200 vuotta

Terhi Davies, Karl Grünn, Ulla Lauhava ja Jonna Riikonen

ylioppilastekstejä 202 5

Abiturientin opaskirja

äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskokeeseen valmistautumiseen

Ylioppilastekstejä 2025 tukee abiturientin valmentautumista äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskokeeseen ja tarjoaa muillekin lukiolaisille välineitä luku ja kirjoitustaitojen harjoitteluun.

Teos sisältää opiskelijoiden vastauksia kevään 2025 ylioppilaskoetehtäviin, artikkeleita ja tehtäviä.

Kirja sopii käytettäväksi lukion suomen kielen ja kirjallisuuden opinnoissa itsenäisenä teoksena tai painettuna aineistona oppimisympäristö Älyn rinnalla. Se sopii myös itsenäisesti äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskokeeseen valmistautuville opiskelijoille.

Vain painettuna ilmestyvä teos julkaistaan yhteistyössä Äidinkielen opettajain liiton kanssa. ▪

Oma Äly -abikurssi itsenäiselle opiskelijalle

Mikä?

Oma Äly -abikurssi auttaa valmistautumaan äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskokeeseen tehokkaasti, tavoitteellisesti ja monipuolisesti. Oppimateriaali sisältää kaikki luku- ja kirjoitustaidon ylioppilaskokeen edellyttämät sisällöt ja antaa tarvittavan osaamisen molempiin kokeisiin.

Miksi?

Äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskokeella on suuri merkitys jatko-opintoihin hakeuduttaessa. Oma Äly tukee itsenäistä harjoittelua ja auttaa tähtäämään unelmien yo-arvosanaan.

Tutustu kurssiin: aly.alyapp.fi/oma-aly

Kenelle?

Kurssi sopii kaikille, jotka valmistautuvat äidinkielen ja kirjallisuuden ylioppilaskokeeseen itsenäisesti.

Suomen kielen ja kirjallisuuden oppimateriaali ja oppimisympäristö

Äly on korkeatasoinen ja monipuolinen lukion oppimateriaali, joka innostaa ja haastaa eritasoisia opiskelijoita. Opettajalle Äly tarjoaa paitsi laadukkaan sisällön myös helppokäyttöiset työkalut, jotka tehostavat opetusta ja oppimisen seurantaa.

Asiantuntevat opetustekstit konkretisoituvat ja näyttäytyvät ympäröivän kulttuurin kontekstissa monentasoisten harjoitustehtävien avulla. Opettajan työtä helpottavat kattavat vastausainekset ja erinomainen korjaustyökalu.

Tutustu myös Oma Äly -abikurssiin, jonka avulla ylioppilaskokeisiin kertaaminen on helppoa, selkeää ja omien tavoitteiden mukaista! lue lisää: aly.alyapp.fi

Älyssä voit

• muokata moduulisi

• hallinnoida ryhmiäsi

• korjata ja antaa palautetta

• valmentaa kirjoituksiin.

Äly sisältää kaiken tarvittavan lukion suomen kielen ja kirjallisuuden sekä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opiskeluun.

Äly Laudaturilla valmennat abiturientteja tehokkaasti ylioppilaskirjoituksiin.

Oppimateriaalin ovat laatineet

Terhi Davies, Karl GrÜnn, Ulla Lauhava ja Jonna Riikonen.

Valtakunnalliset suomen kielen ja kirjallisuuden kokeet opettajan arviointityön tueksi

6. ja 9. luokan valtakunnalliset suomen kielen ja kirjallisuuden sekä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -kokeet julkaistaan sähköisenä Äly-oppimisympäristössä.

Valtakunnalliset kokeet tukevat arviointia ja antavat arvokasta tietoa siitä, miten oppilaat ovat saavuttaneet opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet. Kokeet mittaavat oppilaiden osaamista perusopetuksen arviointikriteerien mukaan, ja arviointi on valtakunnallisesti yhdenmukaista ja vertailukelpoista.

Valtakunnallisten kokeiden tulospalvelu antaa käyttäjilleen maanlaajuista vertailudataa. Tulospalvelun avulla opettaja, rehtori ja opetuksen järjestäjä saavat tärkeää tietoa siitä, miten oppilaat onnistuivat kokeessa muihin kokeen tehneisiin verrattuna. Tuloksia verrataan koulun sisäisesti, AVI-alueellisesti ja valtakunnallisesti.

Kokeet laativat Äidinkielen opettajain liiton ja Suomenopettajat ry:n työryhmät.

Voit tilata koelisenssit Älyssä olevalla tilauslomakkeella tai sähköpostitse aly@skskirjat.fi.

lue lisää: aly.alyapp.fi

”Niin kutsuttua yksityistä Lönnrotia on tuntuvasti vaikeampi tavoittaa. Hän tuntuu häipyvän niin tiheään hämärään, että sen läpi on miltei mahdoton nähdä.”

– Irma Sulkunen, Elias Lönnrot ja hänen pitkä varjonsa

Juha Hurme kenen kalevala?

isbn 978-951-858-673-2

Irma Sulkunen

elias lönnrot ja hänen pitkä varjonsa

Millainen ihminen kätkeytyy kansallisen suurmiehen Elias Lönnrotin taakse?

Elias Lönnrotista tuli aikansa ikoninen hahmo, mutta elämässään hän kantoi monia ristiriitaisia rooleja. Historiantutkija ja emeritaprofessori Ir

ma Sulkunen avaa kirjassaan uusia näkökulmia kansalliseen kertomukseen ja paljastaa, millainen on todellinen piiloon jäänyt Lönnrot historian kultakerrosten alla.

Teos vie lukijan Lönnrotin arkisiin hetkiin, perhesuhteisiin ja sisäiseen maailmaan, joista on aiemmin vaiettu. Miten Lönnrot tuki vaimoaan elämän vaikeuksissa, suhtautui orvoiksi jääneisiin tyttäriinsä ja pakeni julkisuuden paineita kansanrunouden syvyyksiin? Kiehtova tarina suomalaisen kulttuurihistorian keskeisestä hahmosta nostaa esiin myös ne varjoon jääneet toimijat, jotka nostivat Lönnrotin kansalliseksi suurmieheksi. ▪

Reetta Ranta

rituaalikirja

Etsijän opas

isbn 978-951-858-462-2

Reetta Ranta

sielulinnut

isbn 978-951-858-742-5

”Tammi on monille pohjoisen kansoille maailmanpuu, joka yhdistää maan, taivaan ja tuonpuoleisen.”

-

– Reetta Ranta, Pyhät puut

Reetta

Ranta

pyhät puut

Sukella kirjan matkassa metsän syvyyksiin – kenties löydät sieltä myös oman pyhän puusi.

Pyhät puut vie lukijan tarinamatkalle suomalaiseen metsään paljastaen puiden henkisen merkityksen kulttuurissamme. Ennen kristinuskon saapumista myös suomalaiset palvoivat puita ja uskoivat niiden taikavoimiin. Yhä tänä päivänä puut voivat olla meille pyhiä – olipa kyseessä oman puutarhan nurkassa uinuva pihlajavanhus, lähipuiston muhkurainen lehmus tai rantakalliolla kelottuva mänty.

Reetta Rannan kirja esittelee Suomen luonnonvaraiset puulajit ja valottaa niiden merkityksiä mytologiassa ja kansanperinteessä. Kauniisti kuvitetussa teoksessa ikiaikaiset uskomukset ja rituaalit sulautuvat nykyajan henkilökohtaisiin tarinoihin, elävöittäen vanhoja perinteitä ja tuoden esiin puiden mittaamattoman arvon kulttuurissamme. ▪

”Villinä ja vapaana kehittyneessä luonnonmetsässä saa kokea löytöretkeilijän riemua. Ikimetsä houkuttelee kulkemaan yhä syvemmälle ja syvemmälle, nousemaan vielä

seuraavallekin mäelle.”

–

Päivi Mattila & Teemu Saloriutta, Retki ikimetsään

Jouni Laaksonen & Päivi Mattila pitkät vaellukset isbn 978-951-858-475-2

Päivi Mattila & Teemu Saloriutta retki suolle

isbn 978-951-858-276-5

Päivi Mattila & Teemu Saloriutta

retki ikimetsään

Kohteet ja vinkit luontoon lähtijälle

Astu ikimetsän siimekseen

Vanhassa metsässä kohoaa satojen vuosien ikäisiä kilpikaarnaisia mäntyjä. Toisaalla kuusivanhusten oksat ovat satumaisten naavapartojen koristamia. Tikat, kuukkelit, hömötiaiset ja monet muut asukkaat viihtyvät vanhoissa metsissä. Nämä luonnonmetsät ovat mittaamattoman arvokkaita, mutta niitä on jäljellä niin vähän, että niihin pitää osata hakeutua tarkoituksella.

Päivi Mattilan ja Teemu Saloriutan Retki ikimetsään kirjassa esitellään 27 sykähdyttävää luontokohdetta eri puolilta maata. Polku johdattaa etelärannikon urbaaniin tammilehtoon, järeään keskisuomalaiseen hongistoon, tykkylumen muovaamaan vaarakuusikkoon ja Lapin laajoihin erämaihin. Inspiraatioksi voit lukea vaellustarinoita, metsiä rakastavien retkeilijöiden haastatteluja sekä käytännön vinkkejä. ▪

”Ihmiselle

on ominaista jäsentää asioita luokittelemalla niitä eri ryhmiin. Sukupuolinormit tuovat tänäkin päivänä osalle ihmisistä turvaa ja selkeyttä kaoottiseen maailmaan, kun taas osalle ne kapeuttavat omaa ja toisten elämää.”

– Miska Salakka, Sukupuolten moninaisuus

Jenny Kangasvuo

bi- ja panseksuaalisuus

isbn 978-951-858-221-5

Miska Salakka

sukupuolten moninaisuus

Seksuaalisuus ja hyvinvointi

Voiko seksuaalisuudesta saada voimavaran, vaikka oma keho ahdistaa? Mitä tehdä, jos perinteinen seksi ei kiinnosta?

Sukupuolinormit määrittelevät, millaisia naisten, miesten ja muunsukupuolisten odotetaan olevan, kaventaen samalla käsitystämme seksuaalisuudesta.

Sukupuolten moninaisuus kutsuu murtautumaan ahtaista sukupuolinormeista ja löytämään seksuaalisuuden voimanlähteenä, riippumatta siitä, kuka olet tai millainen kehosi on. Kirja on suunnattu ensisijaisesti sukupuolivähemmistöille, mutta myös enemmistön edustajalle se tarjoaa eväitä erilaisten tarpeiden ja identiteettien kohtaamiseen.

Psykoterapeutti ja seksologi Miska Salakka tarkastelee kirjassaan helposti lähestyttävällä tavalla seksuaalisuutta, sukupuolen moninaisuutta ja sitä, miten ne kietoutuvat osaksi ihmisten arkea ja ihmissuhteita. Teos on tärkeä opas kaikille, jotka haluavat ymmärtää sukupuolten ja seksuaalisuuden moninaisuutta – olitpa sitten trans, cis, inter tai jotain muuta. ▪

”Sota oli osoittanut Skandinavian strategisen merkityksen. Hiipuvan imperiuminsa vastapainoksi Britannia tarvitsi uusia sille suopeita valtioita.

Britannialla oli Suomessa myös pitkäaikaisia taloudellisia etuja

varjeltavana.”

– Ville Jalovaara, Stalinit marionetit?

Ville Jalovaara helsinki 1944 Taistelu pääkaupungista

isbn 978-951-858-331-1

Anni Reuter suomalaiset stalinin puhdistuksissa

isbn 978-951-858-491-2

Ville Jalovaara

stalinin marionetit ?

Britit Suomea valvomassa 1944–1947

Iso-Britannian ja Neuvostoliiton

suhteissa pelinappulana oli myös Suomen kohtalo

Itsenäisyyspäivänä 1941 IsoBritannian pääministeri Winston Churchill tiputti uutispommin ja julisti Suomelle sodan tukeakseen liittolaistaan Neuvostoliittoa. Kolme vuotta myöhemmin Britanniasta tuli Suomen rauhansopimuksen osapuoli.

Lokakuussa 1944 Helsinkiin saapui kommodori Francis

Howien johtama pieni upseeriryhmä osaksi neuvostoliittolaisen kenraalieversti Zdanovin johtamaa Liittoutuneiden valvontakomissiota. Valvontakomission brittiläinen osasto yritti pitää kiinni omista periaatteistaan, mutta joutui jatkuvasti tasapainottelemaan Lontoon käskyjen ja Neuvostoliiton painostuksen alla. Sodanjälkeisessä Suomessa valvontakomissiosta muodostui salaperäinen ja jännitteinen suurvaltasuhteiden näyttämö, jossa britit ja neuvostoliittolaiset väänsivät kättä vallasta ja samalla Suomen kohtalosta.

Historiantutkija Ville Jalovaara kuvaa teoksessaan tuorein silmin vaietun luvun Suomen historiassa. ▪

”Junamatka itsessään oli sosiaalinen tila, rahvaan kohtauspaikka, jossa oli omanlaisia sääntöjään ja riskejä.”

– Kari Koskela, Kolmen kortin heitto

Kari Koskela huligaanit

isbn 978-951-746-382-9

Kalle Kallio ratajätkät isbn 978-951-858-314-4

Kari Koskela

kolmen kortin heitto

Korttihuijarit 1910- ja 1920-luvun Suomessa

Pelimiehiä ja korttihuijareita yhteiskunnan varjoisilla laidoilla

Teollistuva Suomi ja rautatieverkoston laajeneminen avasivat 1900luvun alkuvuosikymmeninä

Suomessa väyliä rohkeille ja ovelille kaupustelijoille. Osa heistä löysi elantonsa petoksista, joissa huijaukset olivat arkea ja aseena toimivat kolme korttia.

Kari Koskelan Kolmen kortin heitto valaisee yhteiskunnan harmaita alueita, pimentoon jääneiden puolilaillisten pienyrittäjien maailmaa, elämäntapaa ja asenteita. Teos maalaa elävän kuvan pelimiesten häikäilemättömyydestä, junamatkojen vilinästä ja huijausten synkästä todellisuudesta, jossa panokset saattoivat olla kohtalokkaita. Samalla se on kiehtova tarina tavallisen kansan kulttuurihistoriasta, joka avaa ovet syrjäytyneiden ja tuomittujen maailmaan – sinne, missä sääntöjä rikotaan ja rohkeus palkitaan. ▪

Samuli Paulaharjun juhlavuosi

samuli paulaharjun klassikot

Kansanperinteen kerääjä Sa

muli Paulaharjun syntymäs

tä tulee huhtikuussa 2025 kuluneeksi 150 vuotta. Juhlavuo

den kunniaksi julkaisemme uudelleen Paulaharjun klassikkoteoksia

uusilla Emmi Kyytsösen suunnittelemilla kansilla. ▪

Samuli Paulaharju

seitoja ja seidan palvontaa

Jälkisanat: Kati Kallio ja Tiina Äikäs

Uudelleen käsitellyt valokuvat

isbn 978-951-858-717-3 2/2025, nid.

Samuli Paulaharju

kolttain mailta Kansatieteellisiä kuvauksia

Kuolan Lapista

Jälkisanat: Taarna Valtonen

isbn 978-951-858-716-6 2/2025, nid.

Samuli Paulaharju

vanhaa lappia ja perä-pohjaa

isbn 978-951-858-718-0 2/2025, nid.

Samuli Paulaharju

taka-lappia

isbn 978-951-858-719-7 2/2025, nid.

Samuli Paulaharju sompio

Luiron korpien vanhaa elämää

isbn 978-951-858-751-7 2/2025, nid.

Aiemmin ilmestyneitä suosikkeja

Anne Helttunen & Annamari Saure

kynällä raivattu reitti

Suomalaisia kirjailijanaisia

isbn 978-951-858-523-0

Kiehtovia elämäntarinoita ja runsaasti klassikkovinkkejä tarjoava teos sekä tunnetuista että kirjallisuushistorian sivuuttamista kirjailijanaisista.

Sirpa Pääkkönen

pohjalaiset

Eikä muualta kehtaas ollakaan

isbn 978-951-858-343-4

Millainen on pohjalainen mielenmaisema ja mitä juuret Pohjanmaalla merkitsevät omalle identiteetille? Teos esittelee EteläPoh

janmaan ihmisiä ja värikästä historiaa.

Jaana Kouri tulitanssi

Askeleita samaanin polulla

isbn 978-951-858-532-2

Uskontotieteilijä Jaana Kourin väkevän omakohtainen teos uussamanismista sekä ihmisen ja luonnon välisestä yhteydestä.

Minna Silver

sinuhe egyptiläisen maailma

isbn 978-951-858-560-5

Arkeologi ja historioitsija Minna Silver vie kiehtovassa teoksessaan lukijan matkalle Mika Waltarin tunnetuimman romaanin maailmaan ja muinaisen Egyptin kulttuuriin.

Liisa Kaski antiikin jumalattaret

isbn 978-951-858-551-3

Antiikintutkija Liisa Kasken kirjoittama ja sarjakuvataiteilija Apila Pepitan kuvittama teos antiikin maailman mahtavista jumalattarista ja heidän merkityksistään.

Liisa Väisänen symbolien joulu

isbn 978-951-858-678-7

Ihastuttava teos jouluun liittyvien perinteiden symboliikasta. Kirjan 25 lukua voi lukea joulukalenterin tapaan ja tehdä samalla kiehtovan matkan joulun kulttuurihistoriaan.

Aiemmin ilmestyneitä suosikkeja

Anni Reuter

suomalaiset stalinin

puhdistuksissa

isbn 9789518584912

Vaikuttava ja inhimillinen historiateos Stalinin puhdistusten suomalaisista uhreista on samalla myös Anni Reuterin oma sukutarina.

Ville Jalovaara

helsinki 1944

Taistelu pääkaupungista

isbn 978-951-858-331-1

Miksi Neuvostoliiton suurhyökkäys Helsinkiin epäonnistui? Ville Jalovaaran kiitelty teos vie lukijan kes

kelle Suomen kohtalonviikkojen tapahtumia.

Samu Nyström enemmän valoa

Suomalaisen vapaamuurariuden historia

isbn 978-951-858-504-9

Samu Nyström pääsi ensimmäisenä ulkopuolisena historiantutkijana perehtymään suomalaisten vapaamuurareiden omiin arkistoihin. Vuoden historiateos 2024 ehdokas.

Juha Hurme sampo

isbn 978-951-858-767-8

Finlandiapalkittu kirjailija Juha

Hurme kertoo uusimmassa kirjassaan sammosta ja kalevalaisen maailmanarvoituksen juurista.

Harri Ahonen

muinaislinnat ja linnavuoret

isbn 978-951-858-501-8

Retkeilijän opas johdattaa lukijan tutustumaan Suomen pronssi ja rautakauden maastossa edelleen erottuviin jälkiin.

Laura Niemi työelämän tyhjänpuhujat

Jargonin kupla ja miten se puhkaistaan

isbn 978-951-858-500-1

Jargonille naureskellaan työpaikkojen käytävillä ja somekeskusteluissa.

Silti se leviää organisaatiosta toiseen ja yrityksistä virastoihin. Miksi?

SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA

Katse itään, länteen

ja pohjoiseen

Tuoreissa tiedekirjoissa luotaamme suomalaisen kulttuurin historiaa ylirajaisella katseella. Suomen ja Venäjän pitkien kulttuurisuhteiden kartoitus, jonka Henkinen muuri teos aloitti viime vuonna, jatkuu teoksella Liikkuvat tekstit, liikkuvat naiset. Kirjailijoita, kääntäjiä ja muita kirjallisina välittäjinä toimineita naisia tarkasteleva teos on Suomalaisen Kirjallisuuden

Seuran Toimituksia sarjan 1500:s kirja. Tie meren yli puolestaan katsoo länteen ja kuvaa Turun, Tukholman ja Uppsalan välistä tieteellistä vuorovaikutusta aikana, jolloin kaupungit olivat Ruotsin akateemisia keskuksia.

Tito Colliander ja Hitlerin Saksa nostaa esiin sotienvälisen ajan suomalaisen älymystön suhteen fasismiin.

Usea kirjoittajistamme on kääntänyt katseensa pohjoiseen. Pohjoisen Pariisi kertoo amerikkalaisten matkailijoiden ja kirjailijoiden kokemuksista Suomessa, oudossa ”pohjoisen kamelien” eli porojen maassa. Jyrki Siukosen Nälkä ja vilu – Matkoja kauheaan pohjoiseen tutustuttaa varhaisten tutkimusmatkailijoiden hyytäviin koke

muksiin, ja Arctic Hysteria and Other Strange Northern Emotions tutkiskelee kuviteltuun pohjoiseen liittyviä tunteita kirjallisuudessa. Käänteet ja kierrot keskittyy kulttuurisiin ympäristömuutoksiin pohjoisessa.

Monille opiskelijapolville tuttu Tietolipassarja, SKS:n tiedesarjojen nuorimmainen, täyttää 80 vuotta. Sarjassa on ilmestynyt muun muassa jyhkeä Lähestymistapoja kirjallisuuteen. Se avaa laajan ja rikkaan näkymän kirjallisuudentutkimuksen eri suuntauksiin. Unohtuneet kirjoitukset puolestaan jäljittää katoamisen kiehtovaa ilmiötä kirjallisuuden historiassa.

Klaus Laalon Lapsenkielen uudissanat analysoi pikkuväen luovaa kielenmuodostusta, kun taas Kieli maisemassa, maisema kielessä tarkentaa kielimaisemaan –meitä ympäröiviin kyltteihin, opasteisiin ja mainoksiin. Nationalismi ja kieli tarkastelee poliittisia ideologioita kielen ja sen käytön muovaajina niin Suomessa kuin Euroopan ulkopuolisilla kielialueilla.

Hyvää nojatuolimatkaa tutkitun tiedon lukijoille! ▪

Kirsi Keravuori kustannusjohtaja

Outi Hupaniittu, Marjo Kovanen ja Heta Mulari (toim.)

suomalainen

lastenelokuva

isbn 978-951-858-916-0 | 263 s.

skst 1498 | nidottu

77.4; 77.43; 77.492 | 148 × 210

2024

Vuosittain valmistuu useita suomalaisia lastenelokuvia, ja ne keräävät merkittävän osan kotimaisen elokuvan katsojista. Vaikka lastenelokuva on keskeinen osa suomalaista elokuvaalaa, aihetta on tutkittu vain vähän.

Monitieteinen kokoomateos luo katsauksen suomalaisen lastenelokuvan historiaan ja kehitykseen sekä sen asemaan nykypäivän elokuvakulttuurissa. Valaisevien esimerkkien kautta kirjoittajat käsittelevät myös lasten ja eläinten välistä suhdetta, tyttöyden ja kuoleman teemoja sekä uusliberalismin vastustusta suomalaisissa nykylastenelokuvissa. ▪

Salli Anttonen, Mika Hallila, Anna Helle, Heta Marttinen ja Kasimir Sandbacka (toim.) metamodernismi

Kirjallisuuden ja kulttuurin muutos 2000-luvun

Suomessa

isbn 978-951-858-891-0 | 364 s.

skst 1496 | nidottu

86 | 148 × 210

2024

Mikä yhdistää Maustetyttöjen musiikkia ja Emmi Itärannan spekulatiivista fiktiota? Miten tunteet, toivo ja vilpittömyys näkyvät raplyriikasta kokeelliseen kirjallisuuteen? Metamodernismi vastaa näihin ja moniin muihin ajankohtaisiin kysymyksiin kartoittamalla suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin tilaa juuri nyt.

Teos on ensimmäinen metamodernismin käsitettä laajasti tarkasteleva suomenkielinen tutkimusantologia ja kansainvälisestikin poikkeuksellisen kattava katsaus nykykirjallisuuden ja kulttuurin metamodernistisuuteen. ▪

Viola Parente-Capková, Arja Rosenholm ja Kati Launis (toim.)

liikkuvat tekstit, liikkuvat naiset

Suomen, Venäjän ja Neuvostoliiton kirjallisella kentällä

isbn 978-951-858-937-5 | n. 400 s. | skst 1500 nidottu | 86.1; 86.2; 86.7 | 148 × 210 6/2025

Keitä venäjäksi kirjoittaneita naiskirjailijoita tunnet? Keitä heistä on suomennettu, ja millaisen vastaanoton heidän teoksensa ovat saaneet Suomessa? Entä miten Sofi Oksasen kipeää ja monisyistä neuvostohistoriaa käsittelevät teokset on otettu vastaan Venäjällä?

Teos tarkastelee Suomen ja Venäjän kirjallisia suhteita keskittyen erityisesti venäjäksi kirjoittavien naisten vastaanottoon Suomessa aina 1800luvun puolivälistä nykypäivän kirjablogeihin. Se osoittaa, että sekä Venäjällä että Suomessa naiset ovat aina olleet merkittäviä kirjallisia välittäjiä. Laaja ylirajainen tarkastelu avaa uusia näkökulmia venäjänkielisen kirjallisuuden vastaanoton historiaan ja nykypäivään ja täydentää samalla kuvaa Suomen, Venäjän ja Neuvostoliiton välisestä kirjallisuus ja kulttuurihistoriasta. ▪

Tomi Huttunen (toim.) henkinen muuri Suomalaisvenäläiset kirjallisuussuhteet 1800–1930

isbn 978-951-858-867-5

Elina Arminen, Ralf Kauranen, Markku Lehtimäki, Hanna-Leena Määttä ja Laura Piippo (toim.)

romaanin tieto

Kirja ja kirjailija tiedon tuottajina

isbn 978-951-858-940-5 | n. 420 s.

skst 1501 | nidottu | 86 | 148 × 210 5/2025

Minkälaista tietoa romaani voi tuottaa? Millä tavalla romaanikirjailija osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun? Millaisia ovat sekä kirjamuodon että kirjailijan työn muuttuvat muodot digitaalisen ja sosiaalisen median aikakaudella? Romaanin tieto selvittää romaanin ja romaanikirjailijan paikkoja tiedon muodostajina kotimaisessa kirjallisessa kulttuurissa. Laajan johdannon lisäksi teokseen sisältyy kolmetoista tapaustutkimusta suomalaisen nykyromaanin tiedollisista projekteista sekä kirjailijatyön muuttuvista muodoista. ▪

Aino Mäkikalli, Elias Heikkonen, Kaisa Ilmonen ja Päivi Koponen (toim.) miten luemme?

Kirjallisuuden kouluopetuksen mahdollisuuksia

isbn 978-951-858-913-9

294 s. | Tietolipas 288 | nidottu 86; 38.2 | 135 × 205

2024

Miten koulussa luetaan kaunokirjallisuutta?

Mitä kirjallisuudentutkimus voi tarjota nuorille lukijoille? Millainen rooli äänikirjoilla voisi olla opetuksessa? Kuinka kirjallisuuden asemaa koulussa voidaan vahvistaa?

Miten luemme? tarkastelee nykylukion käytänteitä ja esittelee kirjallisuudentutkimuksen lähestymistapoja, jotka auttavat avaamaan kirjallisuuden maailmaa nuorille. Kirja haastaa analyyttisen lukemisen ja painottaa lukemisen kokemuksellisuutta, kuten intersektionaalisia ja ruumiillisreflektiivisiä lähestymistapoja. ▪

Hanna Meretoja, Aino Mäkikalli, Anna Helle, Kaisa Ilmonen ja Markku Lehtimäki (toim.)

lähestymistapoja

kirjallisuuteen

isbn 978-951-858-897-2 | 502 s. | Tietolipas 287

nidottu | 86 | 176 × 250 2024

Mitä kirjallisuus on? Onko se aina tekijänsä tuote, vai seisovatko tekstit omillaan? Rakentuuko teos vasta luettaessa tai ilmentääkö kirjallisuus ympäröivää maailmaa?

Lähestymistapoja kirjallisuuteen esittelee lähes 40 kirjallisuudentutkimuksen suuntausta, jotka on jaettu kirjailija, teksti, lukija ja maailmalähtöisiin suuntauksiin. Teos kertoo, miten eri aikoina syntyneet tutkimussuuntaukset ovat läsnä nykypäivän kirjallisuudentutkimuksessa, ja havainnollistaa niiden käyttöä kirjallisuusanalyysin välineinä.

Teos tarjoaa kokonaisvaltaisen näkymän kirjallisuudentutkimuksen menetelmien kirjoon ja sopii sekä kirjallisuusaineiden yliopisto opintoihin että syventäväksi lukemistoksi muille kirjallisuudentutkimuksesta kiinnostuneille. ▪

Jyrki Siukonen

nälkä ja vilu

Matkoja kauheaan pohjoiseen

isbn 978-951-858-922-1

151 s. | Tietolipas 290

nidottu | 48.61; 98.61 | 135 × 205 2024

Romantiikan aikana arktinen alue tunnettiin pelottavana ja ylevää kauhua ruokkivana ympäristönä. Ääriolot koettelivat erityisesti 1800luvun tutkimusmatkailijoita.

Nälkä ja vilu on kirja arktisista retkistä ja niiden olomuodosta tarinoina. Taiteellisen tutkimuksen keinoin tehty kertomus arktisesta tarinakerrostumasta – polarloresta – kysyy, mikä on arktisten tarinoiden paikka kirjallisuuden genressä ja sen ulkopuolella. Tuloksena on mukaansatempaava kirjallinen matka lumen ja jään armoille. ▪

Roger Norum, Veera Kinnunen ja Niina Hämäläinen (toim.) käänteet ja kierrot

Kulttuuriset ympäristömuutokset pohjoisessa

isbn 978-951-858-952-8

n. 350 s. | Kalevalaseuran vuosikirja 104

sidottu | 49; 50.1; 30 | 175 × 195 10/2025

Miten kertoa ympäristöstä tarinoita, joissa ihmisen tarpeet ja hyvinvointi eivät olisi toiminnan tavoite ja viitepiste?

Kalevalaseuran vuosikirja 104 keskittyy kulttuurisiin ympäristömuutoksiin – kiertoihin, käänteisiin, jatkuvuuksiin ja paluisiin – ympäristökriisien aikakaudella. Teema rohkaisee koettelemaan perinteen ja kulttuurintutkimuksen rajoja ennakkoluulottomasti, uusia metodologisia avauksia ja monitieteisiä tietämisen tapoja hyödyntäen. ▪

Mikko Autere ja Riikka Länsisalmi (toim.)

nationalismi ja kieli

isbn 978-951-858-919-1

420 s. | Tietolipas 289

nidottu | 87 | 135 × 205 2024

Miten nationalismi ja poliittiset ideologiat muovaavat kieltä ja sitä koskevaa lainsäädäntöä?

Mitä tutuilla termeillä äidinkieli ja kansalliskieli oikeastaan tarkoitetaan ja mitä ne pyyhkivät näkyvistä kielenpuhujien ja kielten moninaisuudesta?

Nationalistiset kertomukset luovat usein kuvaa yhdestä kansasta ja yhdestä kielestä, ja tässä asetelmassa etenkin vähemmistökielten käyttäjät ovat ahtaalla. Teos kyseenalaistaa olettamuksen yksikielisistä valtioista laajentaen näkökulmaa Suomen tilanteen lisäksi ItäEuroopan, Lähiidän, Afrikan ja Aasian kielelliseen todellisuuteen ja kielenopetuksen kysymyksiin. ▪

Timo Kallinen ja Teuvo Laitila (toim.)

sekularismit

Uskonnon ja maallisen rajankäyntejä

isbn 978-951-858-949-8 n. 350 s. | Tietolipas 295 nidottu | 29; 49; 32 | 135 × 205 8/2025

Miksi jotkut suomalaiset haluavat rajata uskonnon yksityiselämään ja kieltää suvivirren laulamisen koulun päättäjäisjuhlassa ja toiset näkevät sen osana suomalaisuutta ja kansallista identiteettiä? Tämänkaltaisissa ristiriidoissa on kyse sekularismiksi kutsutusta maailmankatsomuksesta, jossa uskonnolla on paikkansa korkeintaan yksityiselämässä. Sekularismit selvittää konkreettisten esimerkkien avulla, miten monin tavoin uskonnon ja maallisen paikkaa määritellään ja miten sitä toteutetaan. Tarkastelut auttavat ymmärtämään kiistelyä uskonnon näkyvyydestä ja vaikutuksesta yhteiskunnassa. ▪

Klaus Laalo lapsenkielen uudissanat

isbn 978-951-858-928-3

459 s. | Tietolipas 291

nidottu | 88.2 | 135 × 205 2024

Hanna Lantto, Paula Sjöblom, Jaana Vaahtera ja Minna Hjort (toim.) kieli maisemassa, maisema kielessä

Tutkimuksia Turusta

isbn 978-951-858-943-6

n. 320 s. | Tietolipas 292

nidottu | 87; 87.9; 92.81 | 135 × 205 8/2025

Kaaduttaa, kiivettää, juoksettaa, ajattaa, nousettaa... lasten puheessa huomiota kiinnittävät johdokset ja yhdyssanat, jotka eivät ole kielen vakiintunutta sanastoa. Millaiset uudissanat ovat lapsenkielelle ominaisia, ja miten uudissanojen muodostaminen muuttuu lapsen kasvaessa?

Lasten kielenkehitystä tutkinut professori Klaus Laalo tarjoaa teoksessaan monipuolisen ja hyvin kuvatun aineiston kielentutkijoille sekä lapsenkielestä ja uudissanoista kiinnostuneille lukijoille. ▪

Mitä kaupunkiympäristössä näkyvä kieli kertoo meille yhteiskunnasta? Julkisen tilan kielimaisemaa Turussa käsittelevä teos tutkii kylttejä, opasteita, mainoksia ja muita kielen ilmentymiä eri näkökulmista, kuten monikielisyydestä, kielipolitiikasta ja kaupunkikulttuurista käsin. Teoksessa käsitellään niin Turun murteen merkitystä, englannin ja muiden kielten asemaa kuin myös ruotsin kielen käyttöä julkisissa tiloissa. Samalla rakentuu ajankohtainen kokonaiskuva yhdessä kaupungissa näkyvistä kielistä. ▪

KSonja Hukantaival, Karolina Kouvola, Tiina Mahlamäki ja Aleksi Moine (toim.)

magiaa ennen ja nyt

isbn 978-951-858-906-1

442 s. | skst 1497 | nidottu

02; 15.9; 49 | 148 × 210 2024

iinnostus magiaa, noituutta ja taikuutta koh

taan on viime vuosina kasvanut. Magia näkyy videopeleissä, elokuvateattereiden valkokankailla, kirjallisuudessa sekä monen arjessa. Myös magian tieteellinen tutkimus elää tällä hetkellä kukoistustaan.

Magiaa ennen ja nyt kokoaa yhteen uusinta suomalaista magiantutkimusta. Monitieteinen teos esittelee muun muassa savolaista sammakkomagiaa, varhaisia naistaikureita, pakanamessuilla käymistä sekä sitä, miten taikaesineitä kohdellaan museossa. Käsittelynsä saavat sekä ammattishamaanit että loitsuja käyttelevät maallikot. Kaikkiaan se valottaa, miten maaginen tieto, niin kirjoitukset kuin kuvatkin, on Pohjoismaissa liikkunut.

Teoksen kirjoittajat edustavat historian, taiteen, kirjallisuuden, uskonnon ja kulttuurin tutkimusta. ▪

tulossa ruotsiksi vägen över havet (sls 2026)

Johanna Ilmakunnas

ja Charlotta Wolff (toim.)

tie meren yli

Turun akatemian aateja kulttuurihistoriaa

1640–1828

isbn 978-951-858-910-8

278 s. | Historiallisia Tutkimuksia 293

nidottu | 90.2; 92; 93.1 | 148 × 210 2024

Sirpa Salenius pohjoisen pariisi ja muita 1800-luvun amerikkalaisia

Suomi-kuvia

isbn 978-951-858-946-7 n. 160 s. | Tietolipas 293 nidottu | 98.31; 92.6; 86.53 | 135 × 205 5/2025

Turku oli yksi varhaismodernin Ruotsin valtakunnan keskeisistä yliopistokaupungeista, jolla oli vahvat yhteydet muualle Eurooppaan ja maailmaan. Tie meren yli nostaa esiin vuosisatoja kestäneen

Turun, Tukholman ja Uppsalan välisen älyllisen vuorovaikutuksen sekä näiden historiallisten yhteyksien merkityksen.

Tuoreita aate, kulttuuri ja sosiaalihistoriallisia näkökulmia sisältävän teoksen aiheita ovat ihmisten elämät, arki ja tunteet sekä kokemukset kaupunkitilasta ja akateemisesta vuorovaikutuksesta. ▪

Millaisia käsityksiä Suomesta 1800luvun amerikkalaiset loivat? Pohjoisen Pariisi tarkastelee 1800luvun amerikkalaisten matkailijoiden ja kirjailijoiden luomaa Suomikuvaa. Teos selvittää, mil

laisia ennakkokäsityksiä Suomesta amerikkalaisilla oli, millaisina suomalaiset näyttäytyivät erilaisissa matkakertomuksissa sekä kaunokirjallisuudessa ja kuinka kirjoittajien oma arvomaailma näissä kuvauksissa näkyi. Monitieteinen tutkimus avaa uusia näkökulmia amerikkalaiseen yhteiskuntaan, kirjallisuuteen ja Suomen sekä Yhdysvaltojen historiaan. ▪

Carl-Johan Holmlund

tito colliander ja hitlerin saksa

Poliittisen pyhiinvaeltajan profiili

isbn 978-951-858-934-4

n. 275 s. | Tietolipas 294

nidottu | 9; 3; 8 | 135 × 205 8/2025

Sari Kivistö, Katariina Kärkelä, Erika Pihl ja Isa Välimäki (toim.)

unohtuneet

kirjoitukset

Katoaminen

kirjallisuushistoriassa

isbn 978-951-858-964-1 n. 430 s. | Tietolipas 299 nidottu | 8; 9; 11 | 135 × 205 10/2025

Mikä on saanut taiteilijat, kirjailijat ja tutkijat ihailemaan totalitaristisia valtioita?

Tito Colliander ja Hitlerin Saksa – Poliittisen pyhiinvaeltajan profiili käsittelee kirjailija Tito Collianderin (1904–1989) suhdetta kansallissosialistiseen Saksaan. Teos asettaa Collianderin osaksi laajempaa suomalaisen sivistyneistön ja älymystön kirjallisen fasismin tutkimusta. Samalla teoksessa tarkastellaan myös muita suomalaisia kansallissosialismia kuvanneita kirjailijoita

Olavi Paavolaisesta V. A. Koskenniemeen. ▪

Kirjallisuushistoriaa kirjoitetaan usein säilyneiden teosten pohjalta, vaikka monet käsikirjoitukset, kirjailijat ja tekstilajit ovat unohtuneet. Tämä monitieteinen teos tarkastelee unohtumisen ja katoamisen ilmiöitä ja tarjoaa ensimmäistä kertaa metodologisia välineitä niiden tutkimukseen. Se tuo esiin harvinaisia ja unohdettuja tekstejä, analysoi niiden tutkimusmenetelmiä ja avaa uusia näkökulmian kirjallisuuden muistiin, haavoittuvuuteen sekä kirjallisuushistorian katvealueisiin. ▪

Simo Heininen

mikael agricolan

vanhan testamentin

esipuheet

isbn 978-951-858-931-3

140 s. | Suomi 207

nidottu | 22.1; 28.7109 | 164 × 240 3/2025

Mikael Agricola kirjoitti esipuheet suomentamiinsa Vanhan testamentin kirjoihin, Psalttariin, Jesajan ja Danielin kirjoihin sekä kahteentoista niin kutsuttuihin pieniin profeettoihin. Kriittinen editio näyttää, miten Agricola valikoi ja suomensi lähtötekstejään, Lutherin ja ruotsalaisen Raamatun esipuheita sekä kirkkoisien selitysteoksia. Agricolan esipuheet ja niiden lähteet esitetään teoksessa rinnakkain painettuina.

Teos on jatkoa Simo Heinisen aikaisemmille Agricolan raamatunsuomennostyötä käsitteleville tutkimuksille. ▪

Kirsi-Maria Nummila

kirjoitetun suomen historia

Kieli ja kirjallistuminen keskiajalta 1800-luvun

taitteeseen

isbn 978-951-858-958-0 n. 500 s. | Tietolipas 297

nidottu | 8; 9 | 135 × 205 9/2025

Tuore kirjasuomen historia pureutuu kirjoitetun suomen ja suomenkielisen kirjallisen kulttuurin varhaisvaiheisiin. Teos tarkastelee suomen kielen kirjallista käyttöä ja sen leviämistä Ruotsin ajan monikielisessä yhteiskunnallisessa kontekstissa. Kirja esittelee vanhaa kirjasuomea, kirjallisia käytänteitä, tekstilajeja, tekstien tuottamista ja tuotoksia nykykielitieteen ja kirjallisen kulttuurin tutkimuksen monipuolisista näkökulmista. ▪

Heidi Henriikka Mäkelä ja Outi Valo (toim.)

aineeton

kulttuuriperintö

Käsite, käytäntö, politiikka

isbn 978-951-858-955-9

n. 375 s. | Tietolipas 296

nidottu | 49; 81; 90.2 | 135 × 205 9/2025

Aineeton kulttuuriperintö on monitieteinen kokoomateos, joka tarkastelee aineetonta kulttuuriperintöä käsitteellisenä ja kulttuuripoliittisena ilmiönä. Tutkimus tarjoaa näkökulmia Unescon yleissopimukseen, sen käytännön toteutukseen ja aineettoman kulttuuriperinnön käsitteen ristiriitoihin. Teos yhdistää perinteen, taiteen ja kulttuurintutkimuksen sekä oikeustieteen näkemyksiä ja palvelee niin tutkijoita, opiskelijoita kuin kulttuurialan toimijoita. Ensimmäinen suomenkielinen perusteos aiheesta syventää samalla keskustelua aineettoman kulttuuriperinnön merkityksestä Suomessa ja kansainvälisesti. ▪

Ulla Nordfors ja Maj Meriluoto (toim.) muinais-dna

Avain menneisyyteen isbn 978-951-858-961-0 n. 350 s. | Tietolipas 298 56.411; 90.4 8/2025

MuinaisDNAtutkimus avaa ennennäkemättömiä näkökulmia menneisyyteen. Teos esittelee ensimmäistä kertaa suomeksi, miten DNAtutkimus paljastaa tietoa ihmisten, eläinten ja kasvien historiasta sekä muinaisista taudinaiheuttajista. Se yhdistää arkeologian, historian sekä genetiikan ja tarjoaa ajankohtaisen katsauksen monitieteiseen menneisyydentutkimukseen. Yleistajuinen teos liittyy kesällä 2025 avautuvaan Museokeskus Vapriikin näyttelyyn. ▪

Airi Markkanen ja Kai Åberg (toim.)

the culture of the finnish roma

isbn 978-951-858-903-0

140 s. | Studia Fennica Ethnologica 18

nidottu | 30.12; 9; 87 | 176 × 250 | 2024

An array of contemporary Roma research from present day Finland, both by Finnish, native Roma, and international scholars.

Riikka Rossi, Sarianna Kankkunen ja Elise Nykänen (toim.)

arctic hysteria and other strange northern emotions

Case Studies in Finnish Literature

isbn 978-951-858-900-9

212 s. | Studia Fennica Litteraria 15

nidottu | 86 | 176 × 250 | 2024

Fresh views on experiences of modernisation focuse on Arctic hysteria and other strange emotions in modern and late modern Finnish literature.

Sarianna Kankkunen terrains of imagination in contemporary finnish literature

Harassing Habitats in Maarit Verronen’s Fiction

isbn 978-951-858-925-2

204 s. | Studia Fennica Litteraria 16

nidottu | 86 | 176 × 250 | 2024

This study explores author Maarit Verronen’s career and literature, focusing on spatiality, environmental issues and the genres of dystopia and fantasy.

Muista myös

vuoden historiateos 2024 -ehdokas

Anu Koivunen, Mari Pajala, Laura Saarenmaa

ja Janne Zareff

kulttuuri -

television aika

Suomalaisen television toinen

historia 1970–1980-luvuilla

isbn 978-951-858-879-8

Uusi tulkinta suomalaisen television historiasta haastaa pohtimaan television merkitystä aikana, jona kulttuurisisällöt ovat hajautuneet eri alustoille.

vuoden tiedekirja 2024 -ehdokas

Jari Ojala ja Riina Turunen (toim.)

uudisraivaajien maa

Ylä-Savon asutus ja elämisen ehdot

isbn 978-951-858-888-0

YläSavon asutushistoriasta ker

tova teos hyödyntää geneettisen sukututkimuksen ja digitaalisen historiantutkimuksen uusimpia keinoja.

uutuuslistamme täydentyy vuoden mittaan

Katso tuoreimmat uutuudet

verkkokauppa kirjat.finlit.fi

avoimet sähkökirjat oa.finlit.fi

kirjakauppa tiedekirja Snellmaninkatu 13, Helsinki

Ota yhteyttä!

kirjaehdotukset

tiedekirjat@finlit.fi

arvostelukappaleet

vapaakappaleet@finlit.fi

Kirsi Keravuori, kustannusjohtaja

Maija Yli-Kätkä, kirjaehdotukset

Kati Hitruhin, kustannustoimitus, tiedeviestintä

Eija Hukka, kirjatuotannon graafiset ja tekniset kysymykset

Niklas Alén, avoin tiede, avoimet tiedekirjat

Risto Valjus, Kansallisbiografia, henkilöhistorialliset verkkojulkaisut

Maria Niku, ohjelmistokehitys, avoimen datan verkkojulkaisut

etunimi.sukunimi@finlit.fi

SKS p. 0201 131 231

SKS:n tiedekustantamo www.finlit.fi/kirjat

Lue avoimia julkaisuja oa.finlit.fi

Osta painettuja kirjoja kirjat.finlit.fi

@SKS_finlit

@suomalaisenkirjallisuudenseura

Etsitkö tieteelliselle

tutkimuksellesi kustantajaa?

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on pitkien perinteiden varaan rakentava avoimen tieteen kustantaja. Keskeisiä alojamme ovat suomalainen kulttuuri, perinne, kirjallisuus, suomen kieli ja historia, mutta teoksemme ovat usein monitieteisiä.

Tieteelliset sarjamme tarjoavat tutkijoille kanavan parhaiden tutkimustensa julkaisemiseen suomeksi tai englanniksi. Kaikki teoksemme julkaistaan sekä painettuina kirjoina että avoimina sähkökirjoina. Huolehdimme siitä, että teokset löytävät lukijansa myös kansainvälisesti.

Tarjoamme kirjoittajille perusteellisen, tieteellisen laadun varmistavan vertaisarviointiprosessin ja huolellisen toimitustyön. Kustantajana SKS on luokiteltu Julkaisufoorumin johtavalle tasolle.

Haluatko julkaista SKS:lla? Lue lisää verkkosivuiltamme ja lähetä meille kirjaehdotus!

www.finlit.fi/kirjat

kannen kuva: Marie Baškirtseva: Kirjan äärellä / At a book, n. 1882. Harkovan taidemuseo / Kharkiv Art Museum.