Ota yhteyttä!
kirjaehdotukset
tiedekirjat@finlit.fi
arvostelukappaleet
vapaakappaleet@finlit.fi
Kirsi Keravuori, kustannusjohtaja
Maija Yli-Kätkä, kirjaehdotukset
Kati Hitruhin, kustannustoimitus, tiedeviestintä
Eija Hukka, kirjatuotannon graafiset ja tekniset kysymykset
Niklas Alén, avoin tiede, avoimet tiedekirjat
Risto Valjus, Kansallisbiografia, henkilöhistorialliset verkkojulkaisut
Maria Niku, ohjelmistokehitys, avoimen datan verkkojulkaisut
etunimi.sukunimi@finlit.fi
SKS p. 0201 131 231
SKS:n tiedekustantamo www.finlit.fi/kirjat
Lue avoimia julkaisuja oa.finlit.fi
Osta painettuja kirjoja kirjat.finlit.fi
@SKS_finlit
@suomalaisenkirjallisuudenseura
@suomalaisenkirjallisuudenseura
Etsitkö tieteelliselle tutkimuksellesi kustantajaa?
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on pitkien perinteiden varaan rakentava avoimen tieteen kustantaja. Keskeisiä alojamme ovat suomalainen kulttuuri, perinne, kirjallisuus, suomen kieli ja historia, mutta teoksemme ovat usein monitieteisiä.
Tieteelliset sarjamme tarjoavat tutkijoille kanavan parhaiden tutkimustensa julkaisemiseen suomeksi tai englanniksi. Kaikki teoksemme julkaistaan sekä painettuina kirjoina että avoimina sähkökirjoina. Huolehdimme siitä, että teokset löytävät lukijansa myös kansainvälisesti.
Tarjoamme kirjoittajille perusteellisen, tieteellisen laadun varmistavan vertaisarviointiprosessin ja huolellisen toimitustyön. Kustantajana SKS on luokiteltu Julkaisufoorumin johtavalle tasolle.
Haluatko julkaista SKS:lla? Lue lisää verkkosivuiltamme ja lähetä meille kirjaehdotus!
www.finlit.fi/kirjat
kannen kuva: Marie Baškirtseva: Kirjan äärellä / At a book, n. 1882. Harkovan taidemuseo / Kharkiv Art Museum.
Katse itään,
länteen
ja pohjoiseen
Tuoreissa tiedekirjoissa luotaamme suomalaisen kulttuurin historiaa ylirajaisella katseella. Suomen ja Venäjän pitkien kulttuurisuhteiden kartoitus, jonka Henkinen muuri -teos aloitti viime vuonna, jatkuu teoksella Liikkuvat tekstit, liikkuvat naiset. Kirjailijoita, kääntäjiä ja muita kirjallisina välittäjinä toimineita naisia tarkasteleva teos on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia -sarjan 1500:s kirja. Tie meren yli puolestaan katsoo länteen ja kuvaa Turun, Tukholman ja Uppsalan välistä tieteellistä vuorovaikutusta aikana, jolloin kaupungit olivat Ruotsin akateemisia keskuksia.
Tito Colliander ja Hitlerin Saksa nostaa esiin sotienvälisen ajan suomalaisen älymystön suhteen fasismiin.
Usea kirjoittajistamme on kääntänyt katseensa pohjoiseen. Pohjoisen Pariisi kertoo amerikkalaisten matkailijoiden ja kirjailijoiden kokemuksista Suomessa, oudossa ”pohjoisen kamelien” eli porojen maassa. Jyrki Siukosen Nälkä ja vilu – Matkoja kauheaan pohjoiseen tutustuttaa varhaisten tutkimusmatkailijoiden hyytäviin koke-
muksiin, ja Arctic Hysteria and Other Strange Northern Emotions tutkiskelee kuviteltuun pohjoiseen liittyviä tunteita kirjallisuudessa. Käänteet ja kierrot keskittyy kulttuurisiin ympäristömuutoksiin pohjoisessa.
Monille opiskelijapolville tuttu Tietolipas-sarja, SKS:n tiedesarjojen nuorimmainen, täyttää 80 vuotta. Sarjassa on ilmestynyt muun muassa jyhkeä Lähestymistapoja kirjallisuuteen. Se avaa laajan ja rikkaan näkymän kirjallisuudentutkimuksen eri suuntauksiin. Unohtuneet kirjoitukset puolestaan jäljittää katoamisen kiehtovaa ilmiötä kirjallisuuden historiassa.
Klaus Laalon Lapsenkielen uudissanat analysoi pikkuväen luovaa kielenmuodostusta, kun taas Kieli maisemassa, maisema kielessä tarkentaa kielimaisemaan –meitä ympäröiviin kyltteihin, opasteisiin ja mainoksiin. Nationalismi ja kieli tarkastelee poliittisia ideologioita kielen ja sen käytön muovaajina niin Suomessa kuin Euroopan ulkopuolisilla kielialueilla.
Hyvää nojatuolimatkaa tutkitun tiedon lukijoille! ▪
Kirsi Keravuori kustannusjohtaja
Outi Hupaniittu, Marjo Kovanen ja Heta Mulari (toim.)
suomalainen
lastenelokuva
isbn 978-951-858-916-0 | 263 s.
skst 1498 | nidottu
77.4; 77.43; 77.492 | 148 × 210
2024
Vuosittain valmistuu useita suomalaisia lastenelokuvia, ja ne keräävät merkittävän osan kotimaisen elokuvan katsojista. Vaikka lastenelokuva on keskeinen osa suomalaista elokuva-alaa, aihetta on tutkittu vain vähän.
Monitieteinen kokoomateos luo katsauksen suomalaisen lastenelokuvan historiaan ja kehitykseen sekä sen asemaan nykypäivän elokuvakulttuurissa. Valaisevien esimerkkien kautta kirjoittajat käsittelevät myös lasten ja eläinten välistä suhdetta, tyttöyden ja kuoleman teemoja sekä uusliberalismin vastustusta suomalaisissa nykylastenelokuvissa. ▪
Salli Anttonen, Mika Hallila, Anna Helle, Heta Marttinen ja Kasimir Sandbacka (toim.) metamodernismi
Kirjallisuuden ja kulttuurin muutos 2000-luvun
Suomessa
isbn 978-951-858-891-0 | 364 s.
skst 1496 | nidottu
86 | 148 × 210
2024
Mikä yhdistää Maustetyttöjen musiikkia ja Emmi Itärannan spekulatiivista fiktiota? Miten tunteet, toivo ja vilpittömyys näkyvät rap-lyriikasta kokeelliseen kirjallisuuteen? Metamodernismi vastaa näihin ja moniin muihin ajankohtaisiin kysymyksiin kartoittamalla suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin tilaa juuri nyt.
Teos on ensimmäinen metamodernismin käsitettä laajasti tarkasteleva suomenkielinen tutkimusantologia ja kansainvälisestikin poikkeuksellisen kattava katsaus nykykirjallisuuden ja -kulttuurin metamodernistisuuteen. ▪
Viola Parente-Capková, Arja Rosenholm ja Kati Launis (toim.)
liikkuvat tekstit, liikkuvat naiset
Suomen, Venäjän ja Neuvostoliiton kirjallisella kentällä
isbn 978-951-858-937-5 | n. 400 s. | skst 1500 nidottu | 86.1; 86.2; 86.7 | 148 × 210 6/2025
Keitä venäjäksi kirjoittaneita naiskirjailijoita tunnet? Keitä heistä on suomennettu, ja millaisen vastaanoton heidän teoksensa ovat saaneet Suomessa? Entä miten Sofi Oksasen kipeää ja monisyistä neuvostohistoriaa käsittelevät teokset on otettu vastaan Venäjällä?
Teos tarkastelee Suomen ja Venäjän kirjallisia suhteita keskittyen erityisesti venäjäksi kirjoittavien naisten vastaanottoon Suomessa aina 1800-luvun puolivälistä nykypäivän kirjablogeihin. Se osoittaa, että sekä Venäjällä että Suomessa naiset ovat aina olleet merkittäviä kirjallisia välittäjiä. Laaja ylirajainen tarkastelu avaa uusia näkökulmia venäjänkielisen kirjallisuuden vastaanoton historiaan ja nykypäivään ja täydentää samalla kuvaa Suomen, Venäjän ja Neuvostoliiton välisestä kirjallisuus- ja kulttuurihistoriasta. ▪
Tomi Huttunen (toim.) henkinen muuri Suomalaisvenäläiset kirjallisuussuhteet 1800–1930
isbn 978-951-858-867-5
Elina Arminen, Ralf Kauranen, Markku Lehtimäki, Hanna-Leena Määttä ja Laura Piippo (toim.)
romaanin tieto
Kirja ja kirjailija tiedon tuottajina
isbn 978-951-858-940-5 | n. 420 s.
skst 1501 | nidottu | 86 | 148 × 210 5/2025
Minkälaista tietoa romaani voi tuottaa? Millä tavalla romaanikirjailija osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun? Millaisia ovat sekä kirjamuodon että kirjailijan työn muuttuvat muodot digitaalisen ja sosiaalisen median aikakaudella? Romaanin tieto selvittää romaanin ja romaanikirjailijan paikkoja tiedon muodostajina kotimaisessa kirjallisessa kulttuurissa. Laajan johdannon lisäksi teokseen sisältyy kolmetoista tapaustutkimusta suomalaisen nykyromaanin tiedollisista projekteista sekä kirjailijatyön muuttuvista muodoista. ▪
Aino Mäkikalli, Elias Heikkonen, Kaisa Ilmonen ja Päivi Koponen (toim.) miten luemme?
Kirjallisuuden kouluopetuksen mahdollisuuksia
isbn 978-951-858-913-9
294 s. | Tietolipas 288 | nidottu 86; 38.2 | 135 × 205
2024
Miten koulussa luetaan kaunokirjallisuutta?
Mitä kirjallisuudentutkimus voi tarjota nuorille lukijoille? Millainen rooli äänikirjoilla voisi olla opetuksessa? Kuinka kirjallisuuden asemaa koulussa voidaan vahvistaa?
Miten luemme? tarkastelee nykylukion käytänteitä ja esittelee kirjallisuudentutkimuksen lähestymistapoja, jotka auttavat avaamaan kirjallisuuden maailmaa nuorille. Kirja haastaa analyyttisen lukemisen ja painottaa lukemisen kokemuksellisuutta, kuten intersektionaalisia ja ruumiillis-reflektiivisiä lähestymistapoja. ▪
Hanna Meretoja, Aino Mäkikalli, Anna Helle, Kaisa Ilmonen ja Markku Lehtimäki (toim.)
lähestymistapoja
kirjallisuuteen
isbn 978-951-858-897-2 | 502 s. | Tietolipas 287
nidottu | 86 | 176 × 250 2024
Mitä kirjallisuus on? Onko se aina tekijänsä tuote, vai seisovatko tekstit omillaan? Rakentuuko teos vasta luettaessa tai ilmentääkö kirjallisuus ympäröivää maailmaa?
Lähestymistapoja kirjallisuuteen esittelee lähes 40 kirjallisuudentutkimuksen suuntausta, jotka on jaettu kirjailija-, teksti-, lukija- ja maailmalähtöisiin suuntauksiin. Teos kertoo, miten eri aikoina syntyneet tutkimussuuntaukset ovat läsnä nykypäivän kirjallisuudentutkimuksessa, ja havainnollistaa niiden käyttöä kirjallisuusanalyysin välineinä.
Teos tarjoaa kokonaisvaltaisen näkymän kirjallisuudentutkimuksen menetelmien kirjoon ja sopii sekä kirjallisuusaineiden yliopisto-opintoihin että syventäväksi lukemistoksi muille kirjallisuudentutkimuksesta kiinnostuneille. ▪
Jyrki Siukonen
nälkä ja vilu
Matkoja kauheaan pohjoiseen
isbn 978-951-858-922-1
151 s. | Tietolipas 290
nidottu | 48.61; 98.61 | 135 × 205 2024
Romantiikan aikana arktinen alue tunnettiin pelottavana ja ylevää kauhua ruokkivana ympäristönä. Ääriolot koettelivat erityisesti 1800-luvun tutkimusmatkailijoita.
Nälkä ja vilu on kirja arktisista retkistä ja niiden olomuodosta tarinoina. Taiteellisen tutkimuksen keinoin tehty kertomus arktisesta tarinakerrostumasta – polarloresta – kysyy, mikä on arktisten tarinoiden paikka kirjallisuuden genressä ja sen ulkopuolella. Tuloksena on mukaansatempaava kirjallinen matka lumen ja jään armoille. ▪
Roger Norum, Veera Kinnunen ja Niina Hämäläinen (toim.) käänteet ja kierrot
Kulttuuriset ympäristömuutokset pohjoisessa
isbn 978-951-858-952-8
n. 350 s. | Kalevalaseuran vuosikirja 104
sidottu | 49; 50.1; 30 | 175 × 195 10/2025
Miten kertoa ympäristöstä tarinoita, joissa ihmisen tarpeet ja hyvinvointi eivät olisi toiminnan tavoite ja viitepiste?
Kalevalaseuran vuosikirja 104 keskittyy kulttuurisiin ympäristömuutoksiin – kiertoihin, käänteisiin, jatkuvuuksiin ja paluisiin – ympäristökriisien aikakaudella. Teema rohkaisee koettelemaan perinteen- ja kulttuurintutkimuksen rajoja ennakkoluulottomasti, uusia metodologisia avauksia ja monitieteisiä tietämisen tapoja hyödyntäen. ▪
Mikko Autere ja Riikka Länsisalmi (toim.)
nationalismi ja kieli
isbn 978-951-858-919-1
420 s. | Tietolipas 289
nidottu | 87 | 135 × 205 2024
Miten nationalismi ja poliittiset ideologiat muovaavat kieltä ja sitä koskevaa lainsäädäntöä?
Mitä tutuilla termeillä äidinkieli ja kansalliskieli oikeastaan tarkoitetaan ja mitä ne pyyhkivät näkyvistä kielenpuhujien ja kielten moninaisuudesta?
Nationalistiset kertomukset luovat usein kuvaa yhdestä kansasta ja yhdestä kielestä, ja tässä asetelmassa etenkin vähemmistökielten käyttäjät ovat ahtaalla. Teos kyseenalaistaa olettamuksen yksikielisistä valtioista laajentaen näkökulmaa Suomen tilanteen lisäksi Itä-Euroopan, Lähi-idän, Afrikan ja Aasian kielelliseen todellisuuteen ja kielenopetuksen kysymyksiin. ▪
Timo Kallinen ja Teuvo Laitila (toim.)
sekularismit
Uskonnon ja maallisen rajankäyntejä
isbn 978-951-858-949-8 n. 350 s. | Tietolipas 295 nidottu | 29; 49; 32 | 135 × 205 8/2025
Miksi jotkut suomalaiset haluavat rajata uskonnon yksityiselämään ja kieltää suvivirren laulamisen koulun päättäjäisjuhlassa ja toiset näkevät sen osana suomalaisuutta ja kansallista identiteettiä? Tämänkaltaisissa ristiriidoissa on kyse sekularismiksi kutsutusta maailmankatsomuksesta, jossa uskonnolla on paikkansa korkeintaan yksityiselämässä. Sekularismit selvittää konkreettisten esimerkkien avulla, miten monin tavoin uskonnon ja maallisen paikkaa määritellään ja miten sitä toteutetaan. Tarkastelut auttavat ymmärtämään kiistelyä uskonnon näkyvyydestä ja vaikutuksesta yhteiskunnassa. ▪
Klaus Laalo lapsenkielen uudissanat
isbn 978-951-858-928-3
459 s. | Tietolipas 291
nidottu | 88.2 | 135 × 205 2024
Hanna Lantto, Paula Sjöblom, Jaana Vaahtera ja Minna Hjort (toim.) kieli maisemassa, maisema kielessä
Tutkimuksia Turusta
isbn 978-951-858-943-6 n. 320 s. | Tietolipas 292
nidottu | 87; 87.9; 92.81 | 135 × 205 8/2025
Kaaduttaa, kiivettää, juoksettaa, ajattaa, nousettaa... lasten puheessa huomiota kiinnittävät johdokset ja yhdyssanat, jotka eivät ole kielen vakiintunutta sanastoa. Millaiset uudissanat ovat lapsenkielelle ominaisia, ja miten uudissanojen muodostaminen muuttuu lapsen kasvaessa?
Lasten kielenkehitystä tutkinut professori Klaus Laalo tarjoaa teoksessaan monipuolisen ja hyvin kuvatun aineiston kielentutkijoille sekä lapsenkielestä ja uudissanoista kiinnostuneille lukijoille. ▪
Mitä kaupunkiympäristössä näkyvä kieli kertoo meille yhteiskunnasta? Julkisen tilan kielimaisemaa Turussa käsittelevä teos tutkii kylttejä, opasteita, mainoksia ja muita kielen ilmentymiä eri näkökulmista, kuten monikielisyydestä, kielipolitiikasta ja kaupunkikulttuurista käsin. Teoksessa käsitellään niin Turun murteen merkitystä, englannin ja muiden kielten asemaa kuin myös ruotsin kielen käyttöä julkisissa tiloissa. Samalla rakentuu ajankohtainen kokonaiskuva yhdessä kaupungissa näkyvistä kielistä. ▪
Sonja Hukantaival, Karolina Kouvola, Tiina Mahlamäki ja Aleksi Moine (toim.)
magiaa ennen ja nyt
isbn 978-951-858-906-1
442 s. | skst 1497 | nidottu
02; 15.9; 49 | 148 × 210 2024
Kiinnostus magiaa, noituutta ja taikuutta kohtaan on viime vuosina kasvanut. Magia näkyy videopeleissä, elokuvateattereiden valkokankailla, kirjallisuudessa sekä monen arjessa. Myös magian tieteellinen tutkimus elää tällä hetkellä kukoistustaan.
Magiaa ennen ja nyt kokoaa yhteen uusinta suomalaista magiantutkimusta. Monitieteinen teos esittelee muun muassa savolaista sammakkomagiaa, varhaisia naistaikureita, pakanamessuilla käymistä sekä sitä, miten taikaesineitä kohdellaan museossa. Käsittelynsä saavat sekä ammattishamaanit että loitsuja käyttelevät maallikot. Kaikkiaan se valottaa, miten maaginen tieto, niin kirjoitukset kuin kuvatkin, on Pohjoismaissa liikkunut.
Teoksen kirjoittajat edustavat historian, taiteen, kirjallisuuden, uskonnon ja kulttuurin tutkimusta. ▪
tulossa ruotsiksi vägen över havet (sls 2026)
Johanna Ilmakunnas
ja Charlotta Wolff (toim.)
tie meren yli
Turun akatemian aateja kulttuurihistoriaa
1640–1828
isbn 978-951-858-910-8
278 s. | Historiallisia Tutkimuksia 293
nidottu | 90.2; 92; 93.1 | 148 × 210 2024
Sirpa Salenius pohjoisen pariisi ja muita 1800-luvun amerikkalaisia
Suomi-kuvia
isbn 978-951-858-946-7 n. 160 s. | Tietolipas 293 nidottu | 98.31; 92.6; 86.53 | 135 × 205 5/2025
Turku oli yksi varhaismodernin Ruotsin valtakunnan keskeisistä yliopistokaupungeista, jolla oli vahvat yhteydet muualle Eurooppaan ja maailmaan. Tie meren yli nostaa esiin vuosisatoja kestäneen Turun, Tukholman ja Uppsalan välisen älyllisen vuorovaikutuksen sekä näiden historiallisten yhteyksien merkityksen.
Tuoreita aate-, kulttuuri- ja sosiaalihistoriallisia näkökulmia sisältävän teoksen aiheita ovat ihmisten elämät, arki ja tunteet sekä kokemukset kaupunkitilasta ja akateemisesta vuorovaikutuksesta. ▪
Millaisia käsityksiä Suomesta 1800-luvun amerikkalaiset loivat? Pohjoisen Pariisi tarkastelee 1800-luvun amerikkalaisten matkailijoiden ja kirjailijoiden luomaa Suomi-kuvaa. Teos selvittää, millaisia ennakkokäsityksiä Suomesta amerikkalaisilla oli, millaisina suomalaiset näyttäytyivät erilaisissa matkakertomuksissa sekä kaunokirjallisuudessa ja kuinka kirjoittajien oma arvomaailma näissä kuvauksissa näkyi. Monitieteinen tutkimus avaa uusia näkökulmia amerikkalaiseen yhteiskuntaan, kirjallisuuteen ja Suomen sekä Yhdysvaltojen historiaan. ▪
Carl-Johan Holmlund
tito colliander ja hitlerin saksa
Poliittisen pyhiinvaeltajan profiili
isbn 978-951-858-934-4
n. 275 s. | Tietolipas 294
nidottu | 9; 3; 8 | 135 × 205 8/2025
Sari Kivistö, Katariina Kärkelä, Erika Pihl ja Isa Välimäki (toim.)
unohtuneet
kirjoitukset
Katoaminen
kirjallisuushistoriassa
isbn 978-951-858-964-1 n. 430 s. | Tietolipas 299 nidottu | 8; 9; 11 | 135 × 205 10/2025
Mikä on saanut taiteilijat, kirjailijat ja tutkijat ihailemaan totalitaristisia valtioita?
Tito Colliander ja Hitlerin Saksa – Poliittisen pyhiinvaeltajan profiili käsittelee kirjailija Tito Collianderin (1904–1989) suhdetta kansallissosialistiseen Saksaan. Teos asettaa Collianderin osaksi laajempaa suomalaisen sivistyneistön ja älymystön kirjallisen fasismin tutkimusta. Samalla teoksessa tarkastellaan myös muita suomalaisia kansallissosialismia kuvanneita kirjailijoita
Olavi Paavolaisesta V. A. Koskenniemeen. ▪
Kirjallisuushistoriaa kirjoitetaan usein säilyneiden teosten pohjalta, vaikka monet käsikirjoitukset, kirjailijat ja tekstilajit ovat unohtuneet. Tämä monitieteinen teos tarkastelee unohtumisen ja katoamisen ilmiöitä ja tarjoaa ensimmäistä kertaa metodologisia välineitä niiden tutkimukseen. Se tuo esiin harvinaisia ja unohdettuja tekstejä, analysoi niiden tutkimusmenetelmiä ja avaa uusia näkökulmian kirjallisuuden muistiin, haavoittuvuuteen sekä kirjallisuushistorian katvealueisiin. ▪
Simo Heininen
mikael agricolan
vanhan testamentin
esipuheet
isbn 978-951-858-931-3
140 s. | Suomi 207
nidottu | 22.1; 28.7109 | 164 × 240 3/2025
Mikael Agricola kirjoitti esipuheet suomentamiinsa Vanhan testamentin kirjoihin, Psalttariin, Jesajan ja Danielin kirjoihin sekä kahteentoista niin kutsuttuihin pieniin profeettoihin. Kriittinen editio näyttää, miten Agricola valikoi ja suomensi lähtötekstejään, Lutherin ja ruotsalaisen Raamatun esipuheita sekä kirkkoisien selitysteoksia. Agricolan esipuheet ja niiden lähteet esitetään teoksessa rinnakkain painettuina.
Teos on jatkoa Simo Heinisen aikaisemmille Agricolan raamatunsuomennostyötä käsitteleville tutkimuksille. ▪
Kirsi-Maria Nummila
kirjoitetun suomen historia
Kieli ja kirjallistuminen keskiajalta 1800-luvun taitteeseen
isbn 978-951-858-958-0 n. 500 s. | Tietolipas 297
nidottu | 8; 9 | 135 × 205 9/2025
Tuore kirjasuomen historia pureutuu kirjoitetun suomen ja suomenkielisen kirjallisen kulttuurin varhaisvaiheisiin. Teos tarkastelee suomen kielen kirjallista käyttöä ja sen leviämistä Ruotsin ajan monikielisessä yhteiskunnallisessa kontekstissa. Kirja esittelee vanhaa kirjasuomea, kirjallisia käytänteitä, tekstilajeja, tekstien tuottamista ja tuotoksia nykykielitieteen ja kirjallisen kulttuurin tutkimuksen monipuolisista näkökulmista. ▪
Heidi Henriikka Mäkelä ja Outi Valo (toim.)
aineeton
kulttuuriperintö
Käsite, käytäntö, politiikka
isbn 978-951-858-955-9
n. 375 s. | Tietolipas 296
nidottu | 49; 81; 90.2 | 135 × 205 9/2025
Aineeton kulttuuriperintö on monitieteinen kokoomateos, joka tarkastelee aineetonta kulttuuriperintöä käsitteellisenä ja kulttuuripoliittisena ilmiönä. Tutkimus tarjoaa näkökulmia Unescon yleissopimukseen, sen käytännön toteutukseen ja aineettoman kulttuuriperinnön käsitteen ristiriitoihin. Teos yhdistää perinteen-, taiteen- ja kulttuurintutkimuksen sekä oikeustieteen näkemyksiä ja palvelee niin tutkijoita, opiskelijoita kuin kulttuurialan toimijoita. Ensimmäinen suomenkielinen perusteos aiheesta syventää samalla keskustelua aineettoman kulttuuriperinnön merkityksestä Suomessa ja kansainvälisesti. ▪
Ulla Nordfors ja Maj Meriluoto (toim.)
muinais-dna
Avain menneisyyteen
isbn 978-951-858-961-0 n. 350 s. | Tietolipas 298 56.411; 90.4 8/2025
Muinais-DNA-tutkimus avaa ennennäkemättömiä näkökulmia menneisyyteen. Teos esittelee ensimmäistä kertaa suomeksi, miten DNA-tutkimus paljastaa tietoa ihmisten, eläinten ja kasvien historiasta sekä muinaisista taudinaiheuttajista. Se yhdistää arkeologian, historian sekä genetiikan ja tarjoaa ajankohtaisen katsauksen monitieteiseen menneisyydentutkimukseen. Yleistajuinen teos liittyy kesällä 2025 avautuvaan Museokeskus Vapriikin näyttelyyn. ▪
Airi Markkanen ja Kai Åberg (toim.)
the culture of the finnish roma
isbn 978-951-858-903-0
140 s. | Studia Fennica Ethnologica 18
nidottu | 30.12; 9; 87 | 176 × 250 | 2024
An array of contemporary Roma research from present day Finland, both by Finnish, native Roma, and international scholars.
Riikka Rossi, Sarianna Kankkunen ja Elise Nykänen (toim.)
arctic hysteria and other strange northern emotions
Case Studies in Finnish Literature
isbn 978-951-858-900-9
212 s. | Studia Fennica Litteraria 15
nidottu | 86 | 176 × 250 | 2024
Fresh views on experiences of modernisation focuse on Arctic hysteria and other strange emotions in modern and late modern Finnish literature.
Sarianna Kankkunen terrains of imagination in contemporary finnish literature
Harassing Habitats in Maarit Verronen’s Fiction
isbn 978-951-858-925-2
204 s. | Studia Fennica Litteraria 16
nidottu | 86 | 176 × 250 | 2024
This study explores author Maarit Verronen’s career and literature, focusing on spatiality, environmental issues and the genres of dystopia and fantasy.
Muista myös
vuoden historiateos 2024 -ehdokas
Anu Koivunen, Mari Pajala, Laura Saarenmaa
ja Janne Zareff
kulttuuri -
television aika
Suomalaisen television toinen
historia 1970–1980-luvuilla
isbn 978-951-858-879-8
Uusi tulkinta suomalaisen television historiasta haastaa pohtimaan television merkitystä aikana, jona kulttuurisisällöt ovat hajautuneet eri alustoille.
vuoden tiedekirja 2024 -ehdokas
Jari Ojala ja Riina Turunen (toim.)
uudisraivaajien maa
Ylä-Savon asutus ja elämisen ehdot
isbn 978-951-858-888-0
Ylä-Savon asutushistoriasta kertova teos hyödyntää geneettisen sukututkimuksen ja digitaalisen historiantutkimuksen uusimpia keinoja.
uutuuslistamme täydentyy vuoden mittaan
Katso tuoreimmat uutuudet
verkkokauppa kirjat.finlit.fi
avoimet sähkökirjat oa.finlit.fi
kirjakauppa tiedekirja Snellmaninkatu 13, Helsinki