Kappelin Kaikuja 17. vuosikerta 1/2018
Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Pyhän Sydämen kappelin kannatusrenkaan tiedotuslehti
Pääkirjoitus
ja teemme. Vaikka Evankeliumitekstissä on käskysanat ”menkää ja saarnatkaa”, niin kuitenkin saamme tehdä työtä vapaudesta ja levosta käsin. Taivaallinen Isä antaa voiman ja viisauden jokaiseen hetkeen. Myös kokemamme tappiot voivat olla Jumalan suunnitelmassa voittoja. Tapahtuipa elämässämme mitä tahansa, niin Jeesuksen lupauksen mukaan Jumala on kanssamme sekä hyvinä, että myös huonompina hetkinä. Saamme iloisesti tehdä työtä, joka tavalla tai toisella on rakentamassa Herran seurakuntaa ja johdattamassa ihmisiä Taivaan Kotiin. Juuri Sinut on kutsuttu tähän tärkeään työhön!
Ja Hän sanoi heille: "Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille.” Mark. 16:15 Jokaisena päivänä ihmettelen yhä uudelleen sitä, että suuri Jumala uskoo näin valtavan tehtävän pienelle ihmiselle. Jeesus suorastaan kehoittaa seuraajiaan: ”Menkää ja tehkää.” Mielellään me ihmiset kuulisimme ja lukisimme, että ”istukaa ja odottakaa.” Jumala uskoi tärkeän tehtävän, Evankeliumin julistamisen kaikkeen maailmaan, aivan tavallisille seuraajilleen, monella tavalla vajavaisille ihmisille. Usein tunnemme itsemme liian huonoiksi ja alamittaisiksi tällaiseen suureen tehtävään. Tämän Jumala tietää, mutta siitä huolimatta Hän haluaa käyttää työssään meitä, jotka olemme monella tavalla keskeneräisiä ja omasta mielestämme ehkä epäonnistuneitakin ihmisiä. Kun Jumala valitsee, niin Hän valitsee aina oikein. Kaiken tekemisen tarkoitus on kuitenkin vain ja ainoastaan se, että yhä uusia ihmisiä saisi Evankeliumi Jeesuksesta tavoittaa. Sielujen pelastumisen vuoksi menemme
Ystävä kallis! Saamme tänäänkin luottaa siihen, että ”autuus on Golgatalla ansaittu, Sanassa ilmoitettu, kasteessa lahjoitettu, uskossa omistettu ja ehtoollisessa jaettu.” Saat uskoa syntisi anteeksi Jeesuksen nimessä ja kalliissa sovintoveressä. Saat luottaa Jeesukseen ja olla matkalla Taivaaseen. Tässä ja nyt, autuaana Jumalan lapsena.
2
”Jumala, Isämme, me kiitämme Sinua siitä, että Jeesus Kristus on avannut tien Sinun luoksesi. Vahvista uskoamme, lisää toivoamme ja uudista rakkauttamme.”
Keräyslupa 2017-2021 Poliisihallituksen 31.1.2017 myöntämän keräysluvan RA/2017/100 mukaisesti Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ry voi kerätä varoja 31.12.2017-31.12.2021 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta julistus-, opetus- ja diakoniatyöhön kotimaassa sekä yhdistyksen lähetyskohteissa ulkomailla.
Rauhallista paastonaikaa! Jorma Tikkamäki päätoimittaja
Pankkiyhteystiedot Pyhän Sydämen kappelin toiminnan tukemiseksi: Tilinro: Danske Bank FI13 8000 1500 7791 95 Saaja: SLEY, PL 184, 00181 Helsinki Viitenro: 10078 89200 41311 40515 Keräyslupa no: RA/2017/100
Kappelin tulot vuonna 2017 Kolehdit: 69 887,13 euroa Kappelin kannatusrengas: 11 895,75 euroa. Kokonaiskannatus: 81 782,88 euroa Lämmin kiitos! Taivaan Isä lahjasi siunatkoon!
3
Siionin kannel 101 Jumalan sana vain on pysyvä
Melodia: Abby Hutchinson 1855 Teksti: säk. 1,3 Theodor Truvé 1873 Abby Hutchinsonin laulun (1855) pohjalta, säk. 2, 4 Johan August Gottlieb Hymander 1876 Uudistaja: Lauri Thurén; Siionin kanteleeseen tulovuosi: 1877
1. Jumalan sana vain on pysyvä, / siemen tuo ikuinen on itävä. / Kun pelto sydämen saa sanan siemenen, / niin sadon ikuisen se kasvattaa. / Jumalan sana on kestävä, säilyvä, / ei sana katoa, ei milloinkaan. 2. Jumalan sana kun tien valaisee, / niin tosi valkeus yön halkaisee. / Kirkkaasti säteillen, lamppuna loistaen / myös läpi usvien vie satamaan. / Jumalan sana on lamppuna loistava. / Ei koskaan sammu se, ei milloinkaan.
”Antakaa minulle kiinteä piste niin minä vipuan maan paikaltaan.” Näin kerrotaan Arkhimedes Syrakusalaisen (n. 287 eKr.–212 eKr. tai 211 eKr.) kreikkalaisen filosofin, fyysikon, tähtitieteilijän, matemaatikon ja insinöörin joskus todenneen. Ihmisluontoon ilmeisesti kuuluu tietynlaisen pysyvyyden ja kestävyyden tavoittelu. Nykyajan kvartaalitalouden leimaamassa elämänmenossa yhä useampi arkisessa elämässämme tärkeäkin asia kuitenkin vaikuttaa karttavan minkäänlaista kestävyyttä tai pysyvyyttä. Joskus pysyvyys nähdään jopa kielteisenä laatuna, pahimmillaan pysähtyneisyytenä. Arkhimedes näki
3. Ei kuole sielumme, ei milloinkaan, / ja vaikka ruumiimme kätkössä maan / maatuukin mullaksi tai tulee tuhkaksi, / tyhjäksi tomuksi, se nousee taas. / Ei kuole sielumme kuitenkaan, nukkumaan / vain ruumis lasketaan, se nousee taas. 4. Jumalan sanaan kun turvaudumme, / elämän ikuisen saavutamme. / Jumala lupaa sen sanassaan vannoen, / kaikille autuuden hän lahjoittaa. / Jumalan sanoihin luottava uskova / ei näe kuolemaa vaan voiton saa. 4
pysyvyyden merkityksen aikoinaan kuitenkin toisin: se edusti hänelle – kiinteäksi pisteeksi määriteltynä – jotain niin valtavaa voimaa, että sen avulla voi liikutella maailmoita!
kylvettynä kasvattaa satoa ikuiseen elämään. Jumalan sana on koskaan katoamaton aarre (1. säk.). Paitsi, että sana synnyttää uskon ja tuottaa hedelmää ikuisuuteen, se toimii meille myös oppaana valaisten vaellustamme! Tiellämme voi olla usvaa, joskus niinkin sakeasti, että on jopa vaikeaa jatkaa matkaa, löytää oikeaa tietä ja pysyä sillä. Jumalan sana on kuitenkin niin kirkas valo, opastaja ja tiennäyttäjä, että se valaisee tiemme sakeammankin usvan keskellä, ja vie perille oikeaan satamaan. (2. säk.) Laulussa todetaan, että ihminen on ikuisuusolento, kuolematon! Ruumiimme maatuu mullaksi ajallisen kuolemamme jälkeen haudattuna kirkkomaan multiin – tai muuttuu tuhkaksi krematorion uunissa. Kuitenkin uskontunnustuksemme mukaan uskomme ruumiin ylösnousemukseen ajan loputtua. Kuolon uneen nukuttuamme odotamme tätä kaikkien poisnukkuneiden heräämistä ylösnousemuksessa. (3. säk.) Viimeinen säkeistö kiteyttää laulun sanoman: Jumalan sanaan ja sen lupauksiin luottava ja siihen turvautuva saa ikuisen elämän, jonka Jumala lahjoittaa kaikille! (4. säk.). Edesmennyt Sleyn Kotimaan työn johtaja, rovasti Väinö Uusitalo sanoi pastori Antti Kylliäisen kohutun kirjan ”Kaikki pääsevät taivaaseen” ilmestyttyä olevansa samaa mieltä Kylliäisen kanssa: kaikki todella pääsevät taivaaseen! Hän oli kertomassa meille Kotimaan juhlistustyöntekijöille, mitä hän on oppinut elämänsä aikana
Onko olemassa jotain pysyvää, joku kiinteä piste? Tämänkertainen Siionin kannel –klassikkolaulu on julkaistu jo laulukirjan ensimmäisessä laitoksessa v, 1877. Laulun alkuperäinen tekijä on new yorkilainen Abby Hutchinson (29.8.1829 – 24.11.1892), Hutchinsonin tunnetun perhekvartetin kontra-alttolaulaja. Abby oli muiden kvartetin jäsenten, kolmen veljensä lailla orjien vapautusliikkeen kannattaja, kuten myöhempienkin Hutchinson –perheen lauluryhmien ja kvartettien jäsenet. Hutchinson kvartettikokoonpanot osallistuivat konsertoimalla isoissa tapahtumissa paitsi orjien vapautusliikkeen suurtapahtumiin, myös Abraham Lincolnin presidentinvaalikampanjointiin. Abby kirjoitti ja sovitti kvartetille myös spirituaaleja ja hengellisiä lauluja. Hutchinsonin tekstin pohjalta laati Tämän Sk 101 -laulun säkeistöt 1, ja 3. Ruotsalainen baptistipastori Teodor Truvé. Siionin kanteleen ensimmäisen laitoksen toimittaja, Helsingin Nikolainkirkon (nyk. Tuomiokirkko) kanttori Johann August Gottlieb Hymander laati säkeistöt 2. Ja 4. Laulu antaa vastauksen kysymykseen: Jumalan sana on pysyvä. Vain se! Siinä on elinvoimaa, joka sydämen peltoon
5
Jumalasta. Kun hiukan keskenämme hämmästelimme tätä Väiskin rohkeaa toteamusta, hän jatkoi: ”Niin. Kaikki pääsevät taivaaseen. – Mutta kaikki eivät halua sinne!”
Ystävä, miten on sinun laitasi? Kaipaatko elämääsi pysyvää, sellaista, joka on kirkas opas jo täällä ajassa ja kantaa aina taivaaseen asti? Haluatko sinne? Kullervo Puumala kappelin kanttori
Kaikenikäisten naisten raamattupiiri keväällä 2018 Castrénink. 18 B, ylimmän kerroksen saunatila KESKIVIIKKOISIN klo 18 RUKOUSLAULUJA RAAMATUSTA 21.03. 11.04. 02.05. 23.05.
Piiriläisten rakkaat psalmit Elämä ja kuolema Ps. 87-88 Jumalan edessä Ps. 85-86 Lupaus kantaa Ps. 89
Illan päätteeksi nyyttikestit. Tervetuloa! Tiedustelut:
Päivi Poukka 050 3062590
6
Lähijumalan palveluksessa?
kohtaisi ongelman, sitä pääsee hetkeksi nopeasti päihteiden avulla.” Sama koskee syömistä.
Paastonaika on hyvässä vauhdissa, mutta vielä ehtii mukaan. Siitä tulee helposti tyylikästä: somepaasto puhdistaa aivoja, karkkipaasto hampaita. Perinteisesti on paastottu lihansyönnistä, mutta yhä harvempi meillä Helsingin kuplassa muutenkaan enää puree porsasta.
Apostoli Paavali kuvaa vastustajiaan: ”Vatsa on heidän jumalansa” (Fil. 3:19). On kätevää, kun jumala löytyy niin läheltä eikä apua tarvitse hakea kauempaa, ei ainakaan ylhäältä. Paavalilla oli tosin mielessä muutkin kuin ylensyöjät tai -juojat. Vastapuolelle erilaiset ruoka- ja juomasäännöt määrittivät koko uskontoa. Tiukka dieetti toi mielenrauhan siinä missä napostelukin. Elävää Jumalaa ei tarvittu.
Entä jos paastoaisi ihan oikeasti? Jeesuksen mielestä se kuuluu hänen seuraajiensa elämään. Tavoitteena ei ole trendikkyys tai terveyshyöty. Yllättäen paastosta saa palkkaa: ”Vaan kun sinä paastoat, niin voitele pääsi ja pese kasvosi, etteivät paastoamistasi näkisi ihmiset, vaan sinun Isäsi, joka on salassa; ja sinun Isäsi, joka salassa näkee, maksaa sinulle” (Matt. 6:17–18). Mitä ihmettä?
Kirkkoisä Augustinus komppaa Simojokea ja Paavalia. Hänen mukaansa se, mistä me käytännössä haemme apua, on meidän jumalamme. Siksi paastonaikana on hyvä sauma antaa vatsan vähän levätä. On aika totuttautua kääntymään elävän Jumalan puoleen. Sillä oikeasti: ”Minä saan avun Herralta, häneltä, joka on luonut taivaan ja maan” (Ps. 121:2).
Käännytään asiantuntija Simojoen puoleen. Nyt en tarkoita Marttia tai Pekkaa. Alkoholismia tutkinut Kaarlo S. kertoo, mikä viinassa mättää: ”Kun ihmistä ahdistaa, apua haetaan mahdollisimman helpolla tavalla. Sen sijaan että
Lauri Thurén Professor of Biblical Studies 7
Maailman tärkein sanoma
siksi, että me kerromme Jeesuksesta. Sana ja puhe on meille ensisijaisen tärkeää, koska Jumala on ilmoittanut itsensä sanassaan; Jumalan tärkein sana on Jeesus; ja Jeesus itse on lähettänyt omansa maailmaan kertomaan hänestä. Meistäkin jokainen uskoo Kristukseen, koska joku on meille ensin kertonut Hänestä, sillä Raamatun mukaan ”usko syntyy kuulemisesta mutta kuulemisen synnyttää Kristuksen sana”.
Elämme informaatiotulvan ja tarinoiden aikaa. Jokainen meistä kohtaa päivässä keskimäärin 30000 viestiä, kun vielä kymmenen vuotta sitten määrä oli noin kymmeneksen tämän päivän määrästä. Tässä ajassa oman sanoman on oltava kirkas ja puhutteleva, jotta se tulee huomatuksi. Organisaatiot ympäri maailmaa ovat alkanet keksiä vaikuttavia tarinoita itselleen ja tuotteilleen, jotta ihmiset kiinnostuisivat juuri heistä.
Viime vuosien aikana Sleyssä on panostettu viestintään. Olemme uudistaneet graafisen ilmeemme, nettisivumme ja viimeisenä yhdistyksen pää-äänenkannattajan Sanansaattaja-lehden. Jokainen näistä uudistuksista on ollut onnistunut, mutta ne on tehty vain tukemaan tärkeintä: sanomaa Kristuksesta.
Evankeliumiyhdistyksellä on pitkä historia ja vahvat juuret. Ne ovat suuri rikkaus ja edustavat jotain sellaista, mitä ei voi ostaa rahalla eikä keksimällä saavuttaa. Evankeliumiyhdistyksen tarkoitus ja muuttumaton tehtävä on kirjoitettu yhdistyksen sääntöihin. Yhdistyksen sääntömääräisenä tehtävänä on luottaen Jumalan armoon ja apuun levittää Kristuksen evankeliumia, saattaa evankeliumin sana yhä useamman ihmisen jokapäiväiseen käyttöön, ja näin edistää ihmisten turvautumista Jeesukseen Kristukseen omana Vapahtajanaan. Tästä sääntöihinkin kirjatusta tehtävästä selviää, että Sley on olemassa vain
Meidän ei onneksi tarvitse keksiä itsellemme vaikuttavaa tarinaa tai sanomaa, sillä se on jo kirjoitettuna Raamatussa. Meillä on kerrottavana maailman paras ja tärkein evankeliumi. Tuota viestiä saamme viedä eteenpäin jokainen omalla paikallamme. 8
Silja-Kaisa Pöyliö Sleyn viestintäpäällikkö
Toteuttakaa sana
Ensimmäinen askel on kääntää katse pois omasta itsestä Jeesukseen. Jeesus ristillä on samanaikaisesti maailman rumin ja maailman kaunein asia. Kamalan rumaa on, että Jumalan poikaa on kidutettu ja häpäisty, lyöty ja pilkattu. Mutta kauneinta on, että meidän ei siksi tarvitse sitä rangaistusta kärsiä. Jeesus teki sen kaikkien ihmisten puolesta. Se on pitkäperjantaissa niin kamalaa ja ihanaa.
”Toteuttakaa sana tekoina, älkää pelkästään kuunnelko sitä - älkää pettäkö itseänne. Se, joka kuulee sanan mutta ei tee sen mukaan, on kuin mies, joka kuvastimesta katselee omien kasvojensa piirteitä. Hän kyllä tarkastelee itseään, mutta poistuttuaan hän unohtaa saman tien, millainen on.” Jaak. 1:22–24 Jos minä näen peilistä, että kasvoni ovat likaiset, minun tulee pestä ne. Ihan syystä minua syytettäisiin huolimattomaksi, jos se ei vaikuttaisi minuun mitenkään, kun näen kasvojeni olevan kuran peitossa.
Toinen askel on alkaa vihata itsessä olevaa syntiä. Kun kerran Jeesus on pessyt minut puhtaaksi synnistä, en tietenkään halua tieten tahtoen liata itseäni uudestaan ja uudestaan. Jumalan sana on peili siinäkin mielessä, että se kertoo, miten minun tulee elää suhteessa toisiin ihmisiin. Ainakin tätä paastonaika kutsuu meitä miettimään.
Sanankuulossa istuminen ja Raamatun lukeminen on Jumalan sanan peiliin katsomista: sana näyttää, millainen sielu on ja millainen sen tulee olla. Jumalan sana kertoo totuuden ihmisestä. Olen syntien ja tarvitsen puhtaaksi pesemistä.
Antero Toikka kappelin teologi
9
Jumalakysymyksen äärellä
"On vain yksi todella vakava kysymys: jumalakysymys, sillä siitä saavat kaikki muut kysymykset merkityksensä ja painonsa. Se on nyt, aina ja kaikille ratkaisevan tärkeä kysymys.", kirjoitti arvostettu sveitsiläinen teologi Emil Brunner (1889-1966). ”Anteeksi kuinka?”, saattaa moni kysyä. Maailmassa on suuri määrä perustavaa laatua olevia kysymyksiä, joihin on kautta historian etsitty vastauksia. Uusimmassa romaanissaan Alku menestyskirjailija Dan Brown nostaa näistä esille kaksi: ”Mistä me tulemme? Mihin olemme menossa?”. Näitä kysymyksiä pohditaan tieteessä, taiteessa, filosofiassa ja uskonnoissa. Vastaukset vaihtelevat, koska ne lähestyvät elämän synnyn, olemassaolon ja tulevaisuuden kysymyksiä kukin omalta suunnaltaan, muodostaen ´vastausten värikartan´.
tuottaa. Mutta jos on niin, että Jumala on luonut ihmisen – vaikkakin evoluution väylää käyttäen – on asialla aivan eri painoarvo. Tällöin kysymys Jumalasta on aidosti nyt, aina ja kaikille ratkaisevan tärkeä peruskysymys, mihin kaikki muut suuret kysymykset pohjautuvat. Tähän kysymykseen, ja siitä nouseviin monenlaisiin jatkokysymyksiin, on kirkon seurakuntineen ja herätysliikkeineen, kyettävä antamaan ymmärrettävästi sanoitettuja vastauksia. Läpi koko historian kristinusko ei ole säilynyt meidän päiviimme asti siksi, että se olisi saanut rauhassa eristäytyä ja vetäytyä suojaan näiltä kysymyksiltä. Päinvastoin, kristinusko on pysynyt elossa parhaiten silloin, kun se on joutunut kohtaamaan hankalimmatkin kysymykset ja ollut monenlaisten paineiden puristuksessa. Näitä paineita, lähes suoranaista epätoivoa, oli läsnä myös opetuslasten elämässä ensimmäisen Pääsiäisen aikoihin. Ilman kristinuskon ´alkuräjähdystä´, ylösnousemuksen ihmettä, Jeesuksen seuraajat olisivat jääneet osaksi juutalaisuutta ja sulau-
Otetaan vielä toinen lainaus Brunnerilta: "Jumalaa voi vain Jumala opettaa tuntemaan.” Jos Jumala olisi ihmisen mielikuvituksen synnyttämä, silloin voisimme yhdessä ihmetellä, mitä ajattelumme eri aikoina ja ympäristöissä 10
tuneet Jerusalemin sortumisen jälkeen yhä yhtenäisemmäksi käyneen juutalaisuuden valtauomaan. Kristinusko syntyi uskosta Jeesuksen ylösnousemukseen.
Kristinusko on aina uskoa Kristukseen. Usko Kristukseen on uskoa ja luottamusta Jumalan ehdottomaan rakkauteen, josta Jeesus Kristus todisti opetuksellaan, teoillaan, ristinkuolemallaan ja ylösnousemisellaan. Kristus on elämän lähde, kun hän näyttää meille sen, mitä Jumala on luojana ja rakkautena. Myös meillä ihmisillä on kyky luoda ja rakastaa. Mekin kykenemme synnyttämään uutta elämää. Mutta Jumala, elämän antaja, on luomisvoimamme, rakkautemme ja elämämme välttämätön perusta. Me saamme ravintomme lähteestä ja näin kykenemme viemään hyvää elämää eteenpäin.
Jeesuksen ylösnousemus vakuutti hänen seuraajansa hänen ainutlaatuisesta olemuksestaan ja ohittamattomasta roolistaan ja tehtävästään ihmisten ja Jumalan välisen sillan rakentajana. Jo aiemmin he olivat pitäneet Jeesus Nasaretilaista suurena opettajana ja Jumalan miehenä, mutta nyt vakaumuksensa sai kokonaan uuden syvyyden. Kukaan ei ollut paikalla todistamassa varsinaista ihmettä sen tapahtumishetkellä. Opetuslapset vakuuttuivat ylösnousemuksen todellisuudesta sen perusteella, mitä he jatkossa kokivat, Jeesuksen kuoleman ja hautauksen jälkeen saamistaan ilmestyksistä. Näiden innoittamina syntyivät Uuden Testamentin neljä evankeliumia.
”Joka janoaa, tulkoon minun luokseni”, sanoo Jeesus. Kirkko on olemassa siksi, että elämää janoavat voisivat tulla Elävän Veden lähteen luokse, Kristuksen tykö. Niin, että syntinen ihminen, jokainen meistä, voisi löytää rohkean luottamuksen Jumalan rakkauteen. Tämä rakkaus on tullut keskellemme Jeesuksessa Kristuksessa, Joulun Lapsessa ja Pääsiäisen Ihmeessä. Hannu Ronimus Meilahden kirkkoherra
11
Sinulla on koti
Olet onnellinen, kun sinulla on koti, paikka, jossa rakastetaan ja annetaan anteeksi. Kun olet poissa, niin sinua kaivataan. Kodissa on hyvä olla.
Olet onnellinen, kun sinulla on koti, jossa puolestasi rukoillaan. Vaikka kodin ovi kerran sulkeutuu, eikä asujia enää ole, rukoukset ovat Jumalan luona.
Olet onnellinen, kun sinulla on koti, paikka, josta voit lähteä ja jonne on hyvä palata. Paluutasi odotetaan ja siitä iloitaan, eikä sinua lähetetä pois.
Kerran on sinunkin vuorosi lähteä, ja kotisi ovi sulkeutuu. Kerran on sinunkin vuorosi lähteä, ja kotisi ovi sulkeutuu. Tiedätkö, kun tämän ajan kodit jäävät, sinulla on koti taivaassa. - Taivaassa on paikka myös sinulle, jolle maailmasta ei löytynyt kotia, se koti on Jumalan luona, Jeesuksen valmistama, sieltä ei sinua ajeta pois.
Olet onnellinen, kun sinulla on koti, jossa kerrotaan Jeesuksesta, ja sinua siellä siunataan. Kun tulee aika nousta omille siiville, sinun lähtösi siunataan.
Olemme onnellisia, kun meillä on koti taivaassa, jossa meitä jo odotetaan. Sieltä ei tarvitse lähteä koskaan pois. Anneli Räty
12
Perheuutisia
Ajasta iankaikkisuuteen Hulda Raakel Tukiainen os. Lindvall s. 1.11.1918 Somero k. 20.12.2017 Helsinki ”Itse Herra laskeutuu taivaasta ylienkelin käskyhuudon kuuluessa ja Jumalan pasuunan kaikuessa, ja ensin nousevat ylös ne, jotka ovat kuolleet Kristukseen uskovina. Meidät, jotka olemme täällä jäljellä, temmataan sitten yhdessä heidän kanssaan pilvissä yläilmoihin Herraa vastaan. Näin saamme aina olla Herran kanssa. Rohkaiskaa siis toisianne näillä sanoilla.” (1. Tess. 4: 18.)
Avioliittoon vihityt Veera Emilia os. Valli ja Heikki Oskari Puntila 6.1.2018 ”Pitäkää avioliitto kaikin tavoin kunniassa.” (Hepr. 13: 4)
13
Messu sunnuntaisin klo 11 Pyhän Sydämen kappelissa, os. Kirstinkatu 1 Rukoushetki ennen messua klo 10.30
Pvm
Liturgi
04.03. 11.03. 18.03. 25.03. 27.03.
klo 19
28.03.
klo 19
29.03.
klo 19
30.03. 31.03. 01.04. 02.04. 08.04. 15.04 22.04. 29.04. 06.05 10.05. 13.05. 20.05.
klo 23
Saarnaaja
Teemu Haataja Teemu Haataja Ari Lukkarinen Palmusunnuntai Teemu Haataja Hilj.viikon tiistai Reijo Arkkila Hilj.viikon keskiviikko Reijo Arkkila Kiirastorstai Teemu Haataja Pitkäperjantai Antti Rusama Pääsiäisyö Ari Lukkarinen Pääsiäispäivä Teemu Haataja 2. pääsiäispäivä Teemu Haataja Juhana Tarvainen Ville Auvinen Ari Norro Teemu Haataja Ari Lukkarinen Helatorstai Lauri Thurén Seppo Suokunnas Helluntaipäivä Teemu Haataja 14
Vesa Parpala Pasi Hujanen Antero Toikka Hannu Kippo Reijo Arkkila Reijo Arkkila Antero Toikka Antti Rusama Ari Lukkarinen Jukka Niemelä Teemu Haataja Juhana Tarvainen Ville Auvinen Ari Norro Teemu Haataja Ari Lukkarinen Lauri Thurén Seppo Suokunnas Antero Toikka
Yhteystietoja KAPPELIN KAIKUJEN TOIMITUSKUNTA
KAPPELIN VASTUUNKANTAJAT
Päätoimittaja: Jorma Tikkamäki p. 040 552 9754 jorma.tikkamaki@gmail.com
Kappelin pastori: Teemu Haataja puh. 044 767 5204 teemu.haataja@sley.fi
Kappelin pastori: Teemu Haataja puh. 044 767 5204 teemu.haataja@sley.fi
Kappelin teologi Antero Toikka puh. 044 264 5292 antero.toikka@sley.fi
Kappelipelimanni: Kullervo Puumala kullervo.puumala@sley.fi
Pääsuntio: Ilmari Pyykönen puh 040 500 4378 psksuntio@gmail.com
Taitto: Kaisa Koponen Etu- ja takakannen kuvat: Pia Haataja
Kappelipelimanni: Kullervo Puumala, p. 0400 568666, kullervo.puumala@sley.fi Kahvitusvastaavat: Helena Raula puh. 050 3860654 etunimi@sukunimi.org Olli Raula puh. 050 3504654 etunimi@sukunimi.org
Jos osoitteesi muuttuu, muistathan ilmoittaa siitä joko jorma.tikkamaki@gmail.com (puh. 040 5529754) tai anna.poukka@sley.fi.
Pyhäkoulu- ja raamattukerhovastaava: Tiia Thurén p. 040 7478909 15
16