Kappelin Kaikuja 16. vuosikerta 3/2017
Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Pyhän Sydämen kappelin kannatusrenkaan tiedotuslehti
Pääkirjoitus
Tässä ei ole kaikki! keliumijuhla järjestetään Helsingissä. Nuo sanat tulivat kohti ja antoivat varmuuden siitä, että Taivaan Isän varassa voimme lähteä rohkeasti valmistelemaan Evankeliumijuhlaa tänne Helsinkiin. Pitkään valmisteltu unelma on käynyt toteen tämän viikonlopun aikana. Omin vähäisin voimin emme olisi valmisteluissa selvinneet, mutta Herramme apuun turvautuen on päästy eteenpäin.
Kiitollinen mieli tulvii yhä uudelleen mieleeni, kun muistelen menneen kesän Valtakunnallista Evankeliumijuhlaa Helsingin jäähallissa. Jumala kuuli rukouksemme ja erinomaisen hyvässä yhteistyössä Meilahden seurakunnan kanssa saimme olla juhlan järjestäjinä. On syytä iloon ja kiitokseen! Herra on hyvä! Ajattelin tervehtiä Sinua Evankeliumijuhlassa pitämäni sunnuntain aamunavauksen sanoilla.
Koen, että tehtäväni on tänä aamuna tuoda Armoterveisiä Taivaasta! Ne terveiset ovat parhaita, mitä ihminen voi toiselle ihmiselle välittää.
”Minä tiedän sinun tekosi. Katso, minä olen avannut sinun eteesi oven, eikä kukaan voi sitä sulkea; sillä tosin on sinun voimasi vähäinen, mutta sinä olet ottanut vaarin minun sanastani etkä ole minun nimeäni kieltänyt.” Ilm.3:8
Ystävä! Sinä, joka iloitset tällä hetkellä Jumalan hyvyydestä elämässäsi tai sinä, joka kuljet raskaiden huolien alaspainamana ja murheellisin mielin. Jumala näkee, Jumala kuulee, Jumala nostaa, Jumala kantaa, Jumala rakastaa, Jumala auttaa! Ihmisinä ajattelemme yleensä sillä tavalla, kuinka saisimme elää maanpäällisen elämämme mahdollisimman
Nämä Ilmestyskirjan sanat on alun perin tarkoitettu vahvistuksena Filadelfian seurakunnalle. Samalla tavalla ne ovat vahvistaneet itseäni siitä saakka, kun selvisi, että Valtakunnallinen Evan2
hyvin ja onnellisesti. Toki Jumalakin haluaa lapsilleen pelkkää hyvää. Mutta tässä ei ole kaikki. Jumalan pääajatus on kuitenkin siinä, että Hänen luomansa ja lunastamansa ihminen olisi kerran perillä Taivaan kodissa. On hieno asia elää jo tätä maanpäällistä elämää, mutta onneksi tässä ei ole kaikki. Elämämme ei pääty kuolemaan, vaan on olemassa toinen todellisuus, joka alkaa jo täällä maanpäällä ja jatkuu maanpäällisen elämämme jälkeen Iankaikkisuudessa. On olemassa Taivas ja kadotus! Kumpaan paikkaan olemme matkalla?
tekomme, laiminlyöntimme, ajatuksemme ja kaikki mitä me olemme olleet. Se kirja on tarkka. Kun tämän kirjan sanomaa kuuntelemme viimeisellä tuomiolla, niin tulemme vakuuttuneiksi, että tämän tekojen kirjan perusteella joudumme kadotukseen. On sen kirjan teksti niin punastuttavaa kuultavaa, kun eletty elämä tulee julki. Seuraavaksi avataan kuitenkin toinen kirja, jossa on vain nimiluettelo niistä ihmisistä, joiden puolesta Jeesus on ristillä kuollut ja synnit maksanut ja jotka seurakunta, Kristuksen kirkko on Jeesuksen asetuksen mukaan kasteessa ottanut seurakunnan jäseneksi ja Taivaan perilliseksi. Nämä ihmiset ovat uskoneet ja luottaneet Jeesukseen tämän elämän aikana. Ensimmäisen kirjan sisällön mukaan joutuisimme kaikki kadotukseen, mutta kun nimi löytyy toisesta kirjasta, Karitsan Elämän kirjasta, sanomalla: kuitenkin armahdettu, Kristuksen lunastama, kastettu Jeesuksen omaksi ja uskonut tämän elämän aikana tähän Jeesukseen, silloin pääsee varmasti Taivaaseen. Olipa elämäntilanteesi mikä tahansa, niin Jeesus rakastaa sinua ja haluaa Sinut kerran Taivaan Kotiin! Jeesukseen turvautuen saat olla matkalla Taivaaseen! Se on varmaakin varmempi asia! ”Jeesuksen kuolo ja kasteeni kallis. Niissä mä kurja olen Taivaaseen valmis.”
Jumala tuli Jeesuksessa tänne maailmaan sovittamaan meidän syntivelkamme. Jeesus kärsi ristinkuoleman aivan jokaisen ihmisen syntien vuoksi. Syntiemme rangaistus on siis kärsitty Golgatan keskimmäisellä ristillä. Kaikki on tehty pelastumisemme eteen. Jumalan puolelta on kaikki täysin selvää. Voit kysyä, että kuinka juuri minä pääsen Taivaaseen? Ystävä, uskomalla synnit anteeksi Jeesuksen ristintyöhön luottaen. Juuri sinä saat uskoa syntisi anteeksi Jeesuksen nimessä ja kalliissa sovintoveressä. Olivatpa syntisi minkälaisia tahansa, niin Jeesus antaa ne anteeksi. Saat rohkeasti tunnustaa syntisi ja uskoa synninpäästön sanat, jotka tulevat itse Taivaan Jumalalta: Tyttäreni, poikani, ole turvallisella mielellä, sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi.
Muutoksia Kappelilla
Jokaisen ihmisen maanpäällinen elämä päättyy kerran. Raamatun opetuksen mukaan joudumme, tahdoimmepa tai sitten emme, viimeiselle tuomiolle, Pyhän Jumalan kasvojen eteen. Silloin avataan kaksi kirjaa. Ensin avataan tekojen kirja, josta tulevat esiin meidän
Pyhän Sydämen Kappelin teologiksi on valittu Antero Toikka. On ilo saada Sinut mukaan työyhteyteemme ja toivotammekin Sinut lämpimästi tervetulleeksi. Kappeli on Sinulle tuttu 3
paikka jo vuosien takaa, mutta nyt aloitat palkattuna työntekijänä. Haasteita on paljon, mutta olen varma, että tulet niistä selviytymään parhaalla mahdollisella tavalla. Koko Sydiksen Messuyhteisö on tukemassa Sinua vaativassa ja tärkeässä tehtävässä. Toivotamme Sinut lämpimästi tervetulleeksi onnittelujen kera. Taivaan Isän Armohoidossa ja esirukousten kantamana saat tätä työtä tehdä.
Keräyslupa 2017-2021 Poliisihallituksen 31.1.2017 myöntämän keräysluvan RA/2017/100 mukaisesti Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ry voi kerätä varoja 31.12.2017-31.12.2021 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta julistus-, opetus- ja diakoniatyöhön kotimaassa sekä yhdistyksen lähetyskohteissa ulkomailla.
Teemu-pastorimme jatkaa edelleenkin Sydiksen johtavana pastorina 30%:n työosuudella ja 70% työajasta kuluu Sley-Media Oy:n kustannuspäällikön tehtävissä. Lämpimät onnittelut Sinulle Teemu uudesta ja vastuullisesta tehtävästä. Hyvä Taivaallinen Isämme siunatkoon Sinua myös näissä uusissa tehtävissä.
Pankkiyhteystiedot Pyhän Sydämen kappelin toiminnan tukemiseksi: Tilinro: Danske Bank FI13 8000 1500 7791 95 Saaja: SLEY, PL 184, 00181 Helsinki Viitenro: 10078 89200 41311 40515 Keräyslupa no: RA/2017/100
”On turvallista, kun herätessä saan silmät aukaista kiittäen. On turvallista, kun elämässä käy Herra vierellä siunaten.” Siionin Kannel 419:1. Taivaan Isän Armohoitoa syksyysi! Jorma Tikkamäki päätoimittaja
4
Musiikki Jumalan luomislahjana
”Rakastan musiikkia. Minua eivät miellytä hurmahenget, sillä he tuomitsevat sen. Rakastan musiikkia, koska se on Jumala lahja eikä ihmisten aikaansaannos; se tekee mielen iloiseksi, se karkottaa paholaisen, se synnyttää vilpitöntä iloa. Musiikkia harjoitettaessa katoavat viha, aistillisuus ja pöyhkeys. Annan musiikille ensimmäisen arvosijan teologian jälkeen. Tämän ovat esimerkillänsä osoittaneet Daavid ja kaikki profeetat, jotka ilmaisevat sanottavansa runoin (metris) ja lauluin. Rakastan musiikkia, koska se hallitsee rauhan aikana” (Martti Luther: Peri tes musikes, WA 30 II, 696)
amerikkalaisia gospel-muusikoita sekä heidän agenttejaan. Seminaari ja sen kansainvälinen ilmapiiri vahvisti jo Kaustisen Kansanmusiikijuhlien toimiston kesätyöntekijänä omaksumani näkemyksen: ikkunat auki Eurooppaan, ja sitten koko mailmaan! Niinpä kutsuimme Musiikimessuille vuosittain vähintään yhden nimekkäämmän ja usein muitakin persoonallisia, hyviä esiintyjiä Euroopan eri maista. Kerran eräässä työpajassa amerikkalainen, Pariisissa toimivassa raamattukoulussa opettava rouva käsitteli musiikin asemaa seurakuntaelämässä. Hän kysyi, kuinka monen meidän osallistujan kotiseurakunnassa toimii kirkkokuoro, ja kenen seurakunnassa päätoiminen kirkkomuusikko. Muutama käsi kohosi. Seuraava kysymys: mistä maasta olette? Kätensä nostaneet olivat joko minun laillani pohjoismaista tai Saksasta. Siis luterilaisista maista, muut Ranskasta, Italiasta, Espanjasta… - siis roomalaiskatolisista maista. Luennoitsija totesi asiantilan, josta hän oli jo hyvin tietoinen: luterilaisissa maissa ja kirkoissa musiikilla on huomattavasti tärkeämpi
Osallistuin 1980-luvun loppupuolella vuosittain elokuussa Hollannissa De Bronissa järjestettyyn, viikon kestäneeseen Christian Artists -gospel-seminaariin. Evankelisia Musiikimessuja silloin järjestäessäni oli tapahtumassa oivallinen mahdollisuus kuulla konsertteja ja luentoja hengellisestä nuorisomusiikista, sen merkityksestä ja uusista virtauksista, osallistua työpajoihin sekä kuulla ja tavata eurooppalaisia ja 5
asema ja tehtävä seurakuntaelämässä, kuin katolisessa maailmassa. Miksi? Luepa tuosta otsikon alta uudelleen, mitä Luther musiikista ja sen merkityksestä on lausunut ja kirjoittanut!
Koska musiikki on vain luotua maailmaa, sitä ei tule jumalallistaa. Sen tulee pysyä luotuna. Luonnonkansojen uskonnollisista rituaaleista voi päätellä, kuinka varhaiskantaisissa uskonnoissa musiikki ja varsinkin laulu on ollut maaginen elementti (vrt.esim. saamelaisten joiku, tai Lönnrotin Kalevalan laululoitsu, jossa Väinämöinen laulaa Joukahaisen suohon). VT:ssakin on jälkiä tästä ajattelusta (Jerikon valtaus, Joos. 6:20, kaivon puhkeaminen erämaassa, 4. Moos. 21:17). VT:n peruslinja on Jumala-keskeinen; musiikilla ei ole tarkoitus vaikuttaa luonnonvoimiin, vaan keskeistä on Luojan ylistäminen laulaen ja soittaen (Daavidin ylistysvirsi, 2 Sam.22:50, Ps. 27:6b). Daavid asetti veisaajia ylistämään riemuvirsin Herraa (1. Aik. 6:31, 32; 15:16; 25:7) Kristitty ei palvo luontoa, ei myöskään musiikkia, joka on osa luontoa. Jumala on läsnä aineellisessa todellisuudessa, mutta pysyy Luojana. Suurimmankaan mestarin musiikki ei ole ”jumalallista”! Musiikkia sävelletään ja esitetään sen sisäisen luonteen mukaisesti; sillä ei ole erityisiä ”uskonnollisia” tai ”kristillisiä” lakeja. Musiikin on päinvastoin saatava olla musiikkia ja toimia omista perusteistaan lähtien myös kristillisessä kirkossa. Millaisia käytännön johtopäätöksiä tästä seuraa seurakuntatyöhön ja musiikin käyttämiseen julistuksessa? Ainakin seuraavankaltaisia: 1. On hyväksyttävä samat perusasiat, kuin muuallakin musiikkia harjoitettaessa, oltava niille kuuliainen ja pyrittävä hyvältä kuuluvaan lopputulokseen. 2. Musiikki kuuluu olennaisena osana uskonelämän ilmentämiseen ja hoitamiseen.
Lutherin käsitykseen musiikista Jumalan luomislahjana kuuluu toisaalta musiikin ihmeellinen olemus, toisaalta sen ihmeellinen vaikutus. Luther korosti voimakkaasti musiikin olevan Jumalan luomislahja, musiikki on hänen mukaansa Jumalan luomassa maailmassa hyvin laaja-alainen, universaali ilmiö: ”Musiikki ulottuu kaikkialle”; ”kaikella on musiikkinsa”; ”Jumala on luonut kaiken soimaan”. Musiikki on Jumalan luomislahjaa yksinkertaisimmista luonnossa esiintyvistä muodoista alkaen aina ihmisen muokkaamaan musiikkiin saakka. Säveltäjä käyttää työssään hyväksi musiikin materiaa. Termi säveltää (lat.) con-ponere, tarkoittaa suomeksi: asettaa yhteen, asettaa kokoon, koota. Samaa musiikin materian muokkaamista on musiikin esittäminen. Ihminen jatkaa Jumalan työtoverina luomistyötä hoitaen saamaansa kulttuuritehtävää. Musiikki kuuluu Lutherin mukaan Jumalan luomaan aineelliseen todellisuuteen. Lutherin uskonnäkemykselle on keskeistä, että Jumala on läsnä aineellisessa todellisuudessa. Tämä perusratkaisu johtaa myönteiseen ja avoimeen musiikkikäsitykseen. Koska Jumala toimii aineellisen todellisuuden välityksellä myös musiikissa, tämä on Jumalan suuri lahja, jota on sen arvon mukaisesti käytettävä vapaalla ja iloisella mielellä. Lutherin myönteisyys ja avoimuus musiikille kattaa sekä musiikin ”maallisen” että ”hengellisen” käytön. 6
3. Kirkko voi omalta pohjaltaan osallistua musiikkikeskusteluun ja tarvittaessa toimia musiikkikulttuurissa nousevien kyseenalaisten ilmiöiden kriitikkona. 4. Varovaisuuden ja kielteisyyden sijasta kirkko voi tukea musiikkikulttuuria, kristillinen musiikkitoiminta voi olla vuorovaikutuksessa muun paikallisen musiikkielämän kanssa.
Uskonpuhdistuksen juhlavuotena Anno Domini 2017, Kappelin Kullervo –kanttori Lähde mm: Yrjö Sariola: Jumalan kunniaksi ja mielen rakennukseksi, (Jyväskylä 1986)
Kappeli-illat Aloitamme Pyhän Sydämen kappelilla (Kirstinkatu 1) Kappeli-illat 14.9. 2017 klo 18. Kokoonnumme jokaisena torstaina 7.12 saakka. Kappeli-illoissa olemme Raamatun äärellä, laulamme Siionin kannelta unohtamatta myöskään lähetystyötä. Illat järjestää SLEY:n Helsingin osasto. Lämpimästi tervetuloa!
7
Pyhiinvaellusmatkalla Israelissa 31.3.-8.4.2017 Meillä oli mieheni Heikin kanssa suuri ilo saada käydä Israelissa viime keväänä. Pääsimme mukaan Raamattu- ja pyhiinvaellusmatkalle, jonka vetäjinä olivat Vesa Parpala, Veijo Koivula ja Jouko Heikkinen sekä Eija Viisteensaari. Matkalla kierrettiin Genesaretinjärven ympäristössä sekä Jerusalemissa. Ideana oli Raamatun tapahtumiin liittyvissä paikoissa tutkia Raamattua, kuulla opetusta sekä mietiskellä, mitä se kaikki merkitsee kullekin henkilökohtaisesti. Vaikka lähdin matkalle suurin odotuksin, en olisi ikinä osannut arvata, miten vaikuttava tällainen matka voi olla. Veijo Koivulan sanoin: ”Pyhiinvaeltajina saimme kokea, että Luoja ei ole tuntematon eikä etäinen mahti ihmiselle, vaan hän on meidän Isämme, ja me olemme hänen lapsiaan, veljiä ja sisaria Jeesuksessa Kristuksessa.” Matkamme kaikki kohteet olivat tavattoman vaikuttavia, kokemusta on vaikea edes sanoittaa, mutta haluan kuitenkin jotain matkastamme kertoa.
tuslapsineen aikoinaan kulki tällaisilla veneillä. Oli tyyni päivä, mutta silmissä saattoi nähdä, miten myrskyävällä järvellä Jeesus oli lähestynyt veden päällä kävellen veneessä olevia opetuslapsia. Kirkossa oli pääsalin lisäksi useita pienempiä kappeleita. Me kokoonnuimme pääsaliin, jossa kuulimme Maria Magdalenan ja Jeesuksen kohtaamisista ja lauloimme yhdessä virren. Alakerrasta kaikui saksalaisten pyhiinvaeltajanuorten melodialtaan tuttu laulu. Tuli vahva tunne kuulumisesta maailmanlaajuiseen kristittyjen joukkoon. Kristuksen kuoleman jälkeen oli muutama pelokas oppimaton kalastaja, nyt maailmassa on 2,5 miljardia kristittyä. Täällä me yhdessä eri puolilta maailmaa tulevien kristittyjen kanssa ylistämme ylösnoussutta Vapahtajaa kukin omalla kielellämme. Totisesti tämä oppi ei voi olla kuin Jumalasta! Kapernaumissa vierailimme arkeologisilla kaivauksilla. Paikkaan, jossa arvellaan Pietarin talon sijainneen, on rakennettu katolinen kirkko. Kirkon keskellä on syvennyksessä näkyvillä Kristuksen aikaisen talon lattiaa, sen oletetaan kuuluneen Pietarin taloon. Kirkon vieressä on synagogan rauniot ajalta 300 jkr. Synagogan nurkassa on kaivettu esiin monta metriä nykyistä maanpintaa alempana sijainnutta Jeesuksen aikaista synagogaa. Olimme siis juuri niillä alueilla – vaikkakin muu-
Kävimme Magdalassa, Maria Magdalenan kotikaupungissa. Arkeologisten kaivausten viereen Genesaretin järven rannalle on valmistunut ekumeeninen kirkko vuonna 2014. Kirkon lasinen etuseinä avautui järvelle, alttaripöytä oli kalastajaveneen mallinen. Veneen ristin muotoisessa mastossa oli valkea kangas kuin tyhjään hautaan jäänyt käärinliina. Ikkunasta näkyvällä järvellä Jeesus ope8
tamaa metriä ylempänä, missä Jeesus puhui synagogassa, missä Hän paransi Pietarin anopin ja muita sairaita. Kivet antoivat viitettä, miltä siellä aikoinaan oli näyttänyt, minkä kokoinen synagoga oli ollut, miten leveitä kadut. Näin Raamatun kertomukset, jotka tapahtuivat Kapernaumissa, heräsivät henkiin, kuin olisi nähnyt dokumenttifilmiä tapahtumista. Raamatun kertomukset ovat todella historiallisia tapahtumia, konkreettisesti totta. Ne ovat tapahtuneet määrättyyn aikaan, määrätyssä paikassa ja kivetkin tästä todistivat.
vällä tavalla esillä natsien juutalaisiin kohdistamat vainot. Katsellessani niitä todisteita ihmisen pahuudesta, kaatui päälle kaikki se syyllisyys ja synti, mikä minussakin on. Minä olen paha, ja siitä pahuudesta en pääse eroon, koskaan en muutu paremmaksi. Museon jälkeen oli tarkoitus mennä ensin purkamaan sen herättämiä tuntoja kauniiseen puistoon, mutta aikataulullisista syistä menimme suoraan Marian ja Elisabethin kohtaamisen kaivolle. Ensin tuntui mahdottomalta siirtyä niistä kauhuista siihen iloon, mitä Maria ylistyslaulussaan kertoo, mutta sitten opetuksessa aukeni suuri viisaus. Mariakin oli syntinen ihminen, vaikka sai kunnian olla Vapahtajan äiti. Hän otti tehtävän vastaan, ei katsonut omaa syntisyyttään, vaan alkoi ylistää Jumalaa. Minunkaan ei pidä jäädä tuijottamaan omaa loputonta syntisyyttäni, vaan saan aina kääntää katseeni Jeesukseen. Jumala ei katso minun syntejäni, Kristus peittää ne kaikki. Saan iloiten palvella Herraa vain Häneen - en itseeni - katsoen. Tätä ilosanomaa vahvisti yhteinen ehtoollisen vietto päivän päätteeksi Jerusalemin anglikaanisessa kirkossa. Saimme tunnustaa kaikki syntimme ja meille julistettiin ne kaikki anteeksi Jeesuksen Kristuksen sovitustyön tähden. Synninpäästön jälkeen saimme nauttia meidät Kristukseen yhdistävää Pyhää ehtoollisateriaa Hänen kunniakseen. Jerusalemissa yllätti, miten täydellisesti vanha kaupunki on moneen kertaan tuhottu. Siellä ei voi varmuudella sanoa, millä paikalla on varmasti ollut Jeesuksen hauta tai missä oli Golgata. Kaikki on hautautunut lukuisten eri aikakausien rakentamiskerrosten ja niiden raunioiden alle. Ei kuitenkaan ole
Jerusalemiin tullessamme katselimme Öljymäellä olevalta hautausmaalta näkymää kohti Jerusalemia. Oppaamme Heikki Kangas kertoi Jerusalemista, näytti sen siluetista eri uskontokuntien alueita. Miten paljon täällä tarvittaisiinkaan Kristusta! Laskeuduimme Getsemaneen Kaikkien kansojen kirkkoon. Getsemanessa Jeesus rukoili, siellä Hänet vangittiin ja sieltä alkoi Hänen kärsimystiensä kohti ristin kuolemaa. Puutarhassa kasvoi edelleen oliivipuita, niin kuin Jeesuksen aikana. Öljymäen päällä kävimme Kristuksen taivaaseen astumisen temppelissä. Siellä saimme koskettaa kiveä, jonka päältä Jeesuksen sanotaan lähteneen ylös taivaaseen. Kun Vesa Parpala tämän pienen temppelin pihalla paahtavassa auringossa julisti Kristuksen nousseen taivaaseen, me saatoimme nähdä Vesan käden heilautuksessa taivaaseen astumisen ihmeen, ja vahvistua uskossa, että kerran Kristus itse noutaa meidätkin luokseen taivaaseen. Jerusalemissa tutustuimme Juutalaisvainojen museoon. Siellä oli järkyttä9
väliä, onko joku paikka juuri se oikea, tärkeintä on, että kaikki Raamatussa kerrottu on oikeasti tapahtunut. Kun istuimme Puutarhahaudan puutarhassa kuuntelemassa Raamatun kertomusta tyhjän haudan ihmeestä, edessämme hautaluola, jonka suuaukolla ei ollut kiveä, kaikki todisti: Totisesti Jeesus on ylösnoussut! Jonotimme myös Pyhän haudan kirkolla (toinen vaihtoehtoinen paikka Golgatalle) koskemaan väitettyä Golgatan ristin kallion kohtaa, enkä voi väittää, etteikö ajatus säväyttänyt. Hienolta tuntui myös koskea Itkumuurin kiviä. Siinä kohtaa katu on samalla korkeudella kuin Jeesuksen aikoihin. Tämän muurin edessä, joka on ainoana jäljellä Jerusalemin pyhästä temppelistä, Jeesus on oikeasti kävellyt, varmaan
myös koskenut muuriin. Juuri siellä on kulkenut Jumalan poika, joka meidän ihmisten tähden tuli ihmiseksi ja syntyi tänne maailmaan. Olen tavattoman kiitollinen, että saimme osallistua tälle matkalle. Sanoma ylösnousseesta Kristuksesta avautui entistä vahvemmin, minulla on tunne, että olen todella tavannut Jeesuksen ihan itse. Koimme matkalla vahvaa kristittyjen yhteyttä ja saimme hyviä ystäviä. Jeesus sanoo: Minä olen tie, totuus ja elämä. Jeesukseen uskovina saamme joka päivä olla yhteisellä tiellä kohti iankaikkista kirkkautta, taivaan kotia, jossa me saamme nähdä kaiken omin silmin, ei vain uskon kautta. Maria Ailio
Heikki ja Maria Itkumuurilla 10
Koordinaattorin kaikuja
Tervehdys! Olen aloittanut elokuussa vuoden sijaisuuden Sleyn lähetysosastolla Aasian työn koordinaattorina. Olen ollut Japanissa lähetystyössä 11 vuotta ja nyt tavallaan ”palaan juurilleni” hiukan eri näkökulmalle, tukemaan ja lähettämään lähettejä.
tuun maailmaan. Toivoa ja iloa siitä, että Jeesus on kuollut kaikkien maailman ihmisten puolesta, ettei kukaan hukkuisi. Rukoillaan kaukana ja lähellä tehtävän lähetystyön puolesta ja pyydetään, että Jumala käyttäisi myös meitä monella tavalla toivon ja ilon jakamiseen.
Sleyllä on Aasiassa lähettejä kahdessa maassa, Myanmarissa ja Japanissa. Maat ovat ulkoisilta olosuhteiltaan kovin erilaisia, mutta kristittyjen määrä maissa on suunnilleen sama, korkeintaan 5 %. Jumalan Sanan jakamista siis tarvitaan.
Työhöni kuuluu myös lähetyskasvatus. Olen pitänyt monta vuotta pyhäkoulua Pyhän Sydämen Kappelissa ja usein olen liikuttunut kyyneliin saakka lasten vilpittömästä uskosta. He ovat myös lähetystyöntekijöitä! Iloiten, Anna-Kaisa Takaki
Meidän kristittyjen yhteisenä tehtävänä on tuoda toivoa ja iloa tähän ahdistet-
Ps. Lempipaikkani Helsingissä on meren ranta. Meri muistuttaa siitä, että Jumala on upottanut sinne sinun ja minun kaikki synnit, eikä muista niitä enää koskaan. (Miika 7:19)
11
Astu näytelmään
Hakeudu näyttelijäksi
maailmaan ja pystymmekö mukautumaan monenlaisiin rooleihin…
Minä tykkään katsella TV:stä hyviä elokuvia. Hyvä elokuva on usein sellainen, että se vie katsojan mukanaan. Oikein hyvin tehtyä elokuvaa katsoessa pystyy elämään mukana elokuvan sankarin tarinan vaiheissa. Se vaatii vähän mielikuvitusta.
Tee mitä ohjaaja käskee Kuvittele itsesi kävelemään Jerusalemin ja Jerikon välisellä tiellä. Tie on pitkä käveltäväksi ja maastoltaan karu, ja lisäksi tunnettu rosvojoukoista, jotka siellä vaanivat. Voit itse asiassa ajatella tähänastisen elämäsi tällaisena tienä. Palauta mieleesi ihmisiä, joiden ohi ja joita vastaan tiellä olet kulkenut. Muistatko kävelleesi ohi ihmisistä, jotka olisivat tarvinneet apua? Onko tiellä ollut laiminlyötyjä sukulaisia, hankalia ihmisiä koulusta ja töistä tai tuiki tuntemattomia ihmisiä, joiden tarpeet olet nähnyt, mutta joista et ole välittänyt? Vai oletko huomioinut kaikki vastaantulijat ja kohdannut heidät rakkaudella? Voimme selitellä laiskuuttamme ja välinpitämättömyyttämme – onhan auttamisesta aina kamalasti vaivaa, eikä siitä mitä yksi ihminen tekee, ole globaalia hyötyä… Ja niin edelleen. Nyt teatterin ohjaaja antaa näyttelijälle epämiellyttävän tehtävän. Seuraavassa
Teatterin suuri ystävä sen sijaan en ole. Olen kuitenkin kuullut, että on olemassa sellaisia teatteriesityksiä, joissa näyttelee vain muutama näyttelijä, ja hahmoja on kuitenkin useita. Näyttelijät käyvät välillä nopeasti lavasteiden takana vaihtamassa rooliasun toiseen ja sitten palaavat näyttämölle aivan eri hahmoina, kuin minä he olivat lavalta lähteneet. Näin pystytään vain muutaman näyttelijän voimin vetämään läpi näytelmä, jossa voi olla kymmeniä hahmoja. Pystyisimmeköhän hyvän elokuvan tavoin lähtemään mukaan kertomukseen Laupiaasta samarialaisesta (Luuk. 10:25-37)? Kokeillaanpa, onnistuuko sukeltaminen aikojen taakse tuohon 12
näytöksessä esität kelmiä, jonka puolella yhdenkään katsojan sympatiat eivät ole. Ei auta muu kuin asettaa tekoparta leualle ja pukeutua roiston tamineisiin. Voimmeko kuvitella itsemme rosvoiksi, jotka pahoinpitelivät tiellä matkaa taittaneen miehen? Jos olemme elämässämme tavoitelleet omaa etuamme muiden ihmisten kustannuksella, ehkä voimme. Jos olemme halunneet ja haalineet itsellemme jotakin, muilta riistäen, voimme ehkä kuvitella itsemme rosvojen asemaan.
Nimittäin yksi tavattoman tärkeä rooli on jäänyt vielä näyttelemättä. Kuka on laupias samarialainen?
Ota oppia pääosan esittäjältä Jeesus on kertomuksen Laupias samarialainen. Hän auttoi, ruokki, paransi, vaatetti, kuunteli, puhui ja rukoili. Hän teki sen, mikä meiltä jäi tekemättä, koska tilaisuudet tehdä hyvää lipuivat meiltä itsekeskeisiltä ihmisiltä ohitse. Jeesus täytti Jumalan rakkauden lain rakastamalla eli tekemällä hyvää. Sen jälkeen hän maksoi meidän rosvoamisemme, lyöntiemme ja laiminlyöntiemme aiheuttamat kulut kuolemalla ristillä.
Ja taas lavasteiden taakse ja nopeasti takaisin näyttämölle pitkä viitta yllä. Nyt olet henkihieverissä maanneen miehen ohi kulkenut pappi tai leeviläinen. He tunsivat varmasti lain, heidän sentään olisi odottanut tekevän sen, mitä rakkaus vaatii. Kertomuksen pappi oli mahdollisesti tulossa Jerusalemin temppelistä ja käveli kotiinsa Jerikoon. Pappi mahdollisesti oli jumalanpalveluksessa puhunut siitä, miten tärkeää on rakastaa ja auttaa syrjäytyneitä, mutta käytännössä hän ei elänyt opetuksensa mukaan. Minunkin julistustyöntekijänä on helppoa julistaa laupiasta samarialaista esikuvaksi ja vaatia ihmisiltä rakastamista ja auttamista, mutta kuitenkaan en itse tee uhrauksia edes sukulaisteni ja ystävieni puolesta – vähäosaisista puhumattakaan.
Kertomuksen laupias samarialainen lupasi korvata pahoinpidellyn hoitamisesta aiheutuvat kulut tullessaan takaisin matkaltaan. Jeesus lupasi tulla takaisin ja maksaa aivan kaiken. Yksikään synti ei jää meille itsellemme sovitettavaksi eikä yksikään haava sidottavaksi. Raamattu sanoo: "Meistä ei ollut itseämme auttamaan, mutta Kristus kuoli jumalattomien puolesta, kun aika koitti" (Room. 5:6). Löydämme taas kertomuksesta itsemme. Henkihieverissä oleva makaa tienposkessa. Minä – hengellisesti kuollut, synnin takia Jumalayhteyteni menettänyt, makaan kykenemättömänä auttamaan itseäni. Tilani on toivoton! Mutta Jeesus saapuu paikalle. Jeesus ei kulje ohitse. Hän tulee luoksesi ja hoitaa haavat. Jeesus antaa syntisi anteeksi. Ja sen lisäksi hän haluaa auttaa sinua kaikissa elämäsi kipukohdissa.
Kertomuksen ryöstetty ja pahoinpidelty mies kärsi muiden häntä kohtaan suuntautuneesta toiminnasta. Joissain tapauksissa voimme kuvitella itsemme hänenkin asemaansa. Ehkä olet joutunut elämässäsi kokemaan paljon kärsimystä ja kiusaamista. Sinulle tämä on lohdullinen kertomus. 13
Laupias samarialainen vei pahoinpidellyn miehen majataloon toipumaan. Toivottavasti seurakunta voisi olla meille tällainen majatalo, minne Kristus voi tuoda meidät ja missä me saamme olla omana itsenämme rikkinäisinä ja syntisinä. Toivottavasti seurakunta ei ole täydellisten ihmisten yhteisö vaan sairaiden ihmisten yhteisö, jossa Jumala sanallaan ja sakramenteillaan hoitaa. Majataloonkaan ei silti jäädä ikiajoiksi. Majatalo ei ole koti – majatalossa tai hotellissa viivytään vain hetki. Laupias Samarialainen lupasi tulla takaisin. Jeesuksen tullessa haavat parannetaan, kyyneleet kuivataan eikä enää ole pahaa oloa siitä, että sinua on vahingoitettu! Eikä siitä, että sinä olet vahingoittanut muita. Jeesus tulee kerran takaisin! Silloin pääsemme ikuiseen ilojuhlaan, Jumalan yhteyteen, taivaaseen!
Entä miten päättyy kertomuksessa kuvattu keskustelu Jeesuksen ja lainopettajan välillä? Evankeliumi kertoo, mitä Laupias samarialainen, Jeesus Kristus on tehnyt ja tekee meidän puolestamme: ei yhtään vaatimusta meille, vain armoa ja lahjaa. Emme voi tehdä mitään periäksemme iankaikkisen elämän. Se ei edellytä meiltä minkäänlaista paremmaksi tulemista tai eheytymistä. Kuvittele edelleen itsesi näyttämölle lainopettajan vaatteissa – siis sen, jolle Jeesus kertoi kertomuksen laupiaasta samarialaisesta. Vasta aivan evankeliumin lopussa, kun ensin on käynyt selväksi, että Jeesus on ainoa, joka täydelliseen rakkauteen kykenee, hän sanoo: "Mene ja tee sinä samoin". Jeesus sanoo sinulle: Ole sinä se, joka osoittaa lähimmäiselleen rakkautta. Antero Toikka Kappelin teologi
14
MIKSI Vaikeiden kysymysten ja ihmeellisten vastausten illat
Ti 5.9. klo 18.30 �Miksi Raamatussa on niin paljon väkivaltaa?� J - M 8 # . ` Ě 0 4Ě Ě J 6 M , .
Pyhän Sydämen kappelissa, Kirstinkatu 1, Helsinki.
Ti 19.9. klo 18.30 �Miksi maailmassa on niin monta kirkkoa?� J - M Ě 1 , L ` 6 * L J 6 M ,
+ Ě Ě Ě 66 / - F 2ĚĚ Ň ĚĚ 6 * F
Ti 3.10. klo 18.30 �Miksi antaa anteeksi kaikki vääryys ja epäoikeudenmukaisuus?� J - M / 1 ` 1 * J 6 M 1 *
15
Kuka sen kertoisi?
Pitkin katua astelee muukalainen ja kaihoten maataan muistaa, kotiseutua entistä kaipailee, äidinkieltään yksikseen kertailee, mieleen syvälle surunsa suistaa.
Lapsi nälkäinen kadulla slummissa, sija allansa kova ja karu, ruumis riutunut vilusta värisee, kyynel nuhruisen posken kastelee, asuu silmissä pelko ja suru.
-Kuka kätensä oudolle antaisi, tervetulleeksi toivottaisi? Kuka vieraan kotiinsa kutsuisi, ruokapöytään yhteiseen pyytäisi, muurin väliltä murtumaan saisi.
- Kuka pienen syliinsä sulkisi, hänet painaisi rintaansa vasten? Kuka leivästään palan taittaisi ja vuoteen lämpimän sijaisi, hellään hoivaansa sulkisi lapsen?
Puiston vierellä katveessa lehmusten aivan keskellä kivimuurin lepää vuoteessa vanhus yksinäinen, on vankina paksujen seinien, häilyy silmissään odotus suuri.
Joukko meluinen luokasta rynnistää, kilvan tauolle ryhmäänsä rientää. Vain omille paikka avautuu, pois sulkien vieraat ja kaikki muut, nauru sakissa iloiten kiertää.
-Kuka muistaisi yksin jäänyttä ja luoksensa kiiruhtaisi? Kuka aikaansa antaisi sairaalle, ilon kukkia poimisi vanhalle, päivän paistetta kotiinsa toisi.
-Kuka astuisi seuraksi nuorelle, joka joukon jäljessä hiipii, seinän viereen vaieten kiirehtää, nurkan suojaan yksin piiloon jää, kaipuu ystävän sydäntään riipii?
16
Kulkee sureva haudalle hiljalleen, ääreen rakkaansa leposijan vain puiden humina seuranaan, ei estää voi kaipuuta, ikävää, murhe vallannut mielestä tilan.
Kuka kertoisi heille kaikille: - On Jeesus ystävä hyvä, hän tullut on turvaksi ihmisten, ja kuollut puolesta jokaisen, on Rakkaus pohjaton, syvä.
-Kuka astuisi itkevän rinnalle, käsin lämpimin koskettaisi, kanssaan muutaman virstan kulkisi, ja kaipuutaan kuunnella jaksaisi, surun hämärään valoa toisi?
Hän pyyhkii surevan kyyneleen ja lohduttaa murheista lastaan, myös muistaa sairaan ja yksinäisen, luo pienen ja suuren ihmisen käy ilossa, itkussa vastaan. Anneli Räty
!
Kaikenikäisten naisten raamattupiiri syksyllä 2017 Castrénink. 18 B, ylimmän kerroksen saunatila KESKIVIIKKOISIN klo 18 MINÄ USKON 20.09. Minä uskon 11.10. Minä uskon Jumalaan 01.11. Minä uskon Jeesukseen 22.11. Minä uskon Pyhään Henkeen 13.12. Minä uskon kolmiyhteiseen Jumalaan
Päivi Poukka Anneli Räty Päivi Poukka Anneli Räty Päivi Poukka
Illan päätteeksi nyyttikestit. Tervetuloa! Tiedustelut:
Päivi Poukka 050 3062590
Anneli Räty 040 5694131
Kaikenikäisten naisten raamattupiiri syksyllä 2017 Castrénink. 18 B, ylimmän kerroksen saunatila KESKIVIIKKOISIN klo 18
17
Messu sunnuntaisin klo 11 Pyhän Sydämen kappelissa, os. Kirstinkatu 1 Rukoushetki ennen messua klo 10.30
Pvm 03.09 10.09. 17.09. 24.09. 01.10. 08.10. 15.10. 22.10. 29.10. 04.11. 05.11. 12.11. 19.11. 26.11. 03.12. 10.12. 17.12. 24.12. 25.12. 26.12. 31.12.
Liturgi
Saarnaaja
Teemu Haataja Juhana Tarvainen Teemu Haataja Raimo Lähteenmaa Antti Rusama Jukka Niemelä Teemu Haataja Teemu Haataja Lasse Nikkarikoski Lasse Nikkarikoski Teemu Haataja Markku Niemelä Teemu Haataja Antero Toikka VIlle Auvinen Ville Auvinen Antti Rusama Antti Rusama Pyhäinpäivä Teemu Haataja Jukka Nevala Seppo Suokunnas Tom Säilä Teemu Haataja Teemu Haataja Seppo Suokunnas Seppo Suokunnas Tuomiosunnuntai Teemu Haataja Jukka Niemelä 1. adventtisunnuntai Teemu Haataja Reijo Arkkila 2. adventtisunnuntai Teemu Haataja Juha Heinonen 3. adventtisunnuntai Teemu Haataja Teemu Haataja Jouluaatto/4. adventtisunnuntai Juhana Tarvainen Juhana Tarvainen Joulupäivä Lauri Thurén Lauri Thurén Tapaninpäivä Tapio Kiviranta Pasi Hujanen Antti Rusama Antti Rusama 18
Perheuutisia
Ajasta iankaikkisuuteen Rauha Juutinen s 26.7.1935 Valtimolla k 3.8.2017 syntymäkotinsa pihamaalla Valtimolla ”Opeta meille, miten lyhyt on aikamme, että saisimme viisaan sydämen” (Ps. 90: 12).
Avioliittoon vihityt 29.7.2017 Sanna Pauliina (os. Luoma) ja Ilkka Sakari Pyykönen ”Olkaa keskenänne yksimieliset” (Room. 12: 16).
Kastetut 27.5.2017 Julia Iina Zenaida Meller 4.6.2017 Aaron Samuel Gröhn 13.8.2017 Seela Maria Velin Jeesus sanoi: ”Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkää estäkö heitä. Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta. Totisesti: joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, hän ei sinne pääse.” (Mark. 10: 14-15.)
19
Yhteystietoja KAPPELIN KAIKUJEN TOIMITUSKUNTA
KAPPELIN VASTUUNKANTAJAT
Päätoimittaja: Jorma Tikkamäki p. 040 552 9754 jorma.tikkamaki@gmail.com
Kappelin pastori: Teemu Haataja puh. 044 767 5204 teemu.haataja@sley.fi
Kappelin pastori: Teemu Haataja puh. 044 767 5204 teemu.haataja@sley.fi
Kappelin teologi Antero Toikka puh. 044 264 5292 antero.toikka@sley.fi
Kappelipelimanni: Kullervo Puumala kullervo.puumala@sley.fi
Pääsuntio: Martti Pyykönen puh 040 7255451 psksuntio@gmail.com
Taitto: Kaisa Koponen Etukannen kuva: Pia Haataja
Kappelipelimanni: Kullervo Puumala, p. 0400 568666, kullervo.puumala@sley.fi Kahvitusvastaavat: Helena Raula puh. 050 3860654 etunimi@sukunimi.org Olli Raula puh. 050 3504654 etunimi@sukunimi.org
Jos osoitteesi muuttuu, muistathan ilmoittaa siitä joko jorma.tikkamaki@gmail.com (puh. 040 5529754) tai anna.poukka@sley.fi.
Pyhäkoulu- ja raamattukerhovastaava: Tiia Thurén p. 040 7478909 20