Kappelin Kaikuja 9. vuosikerta 5/2010
Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Pyh채n Syd채men kappelin kannatusrenkaan tiedotuslehti
Pääkirjoitus
”On ilta ja tummuu maa, valot taivaan loistavat vaan. Niin keskellä öisen rauhan viestin kuulla saan. Taivaan kuoro soittaa, Herraa kunnioittaa, on tullut joukkoon ihmisien nyt Poika taivainen. Kun luoksesi, Jeesus, käyn minä maahan polvistuen, suo tuntea Joulun Rauha tämän sydämen. Anna valos loistaa, rakkauttas toistaa, se että kertoo maailmalle: On toivo kaikille.” SK 19:1-2. Eikö olekin ihmeellinen se Sanoma, jonka enkelit ilmoittivat kerran kedon paimenille: ”Teille on syntynyt Vapahtaja.” Varmaankin paimenet olivat ihmeissään tuosta Sanomasta, mutta he uskoivat sen ja kertoivat siitä myös toisille. Uskommeko me tämän ajan ihmiset tuon valtavan uutisen? Olen ajoittain huomannut, että me kristitytkin käyttämme aivan liikaa energiaamme siihen, että kauhistelemme kirkon luopumusta ja olemme kuin toivonsa menettäneet ihmiset. Emme aina tahdo luottaa siihen, että Jumalalla on kaikki hallinnassa ja Hän voi kääntää tappiotkin voitoksi. Ajattele minkälaiset mah-
dollisuudet meillä onkaan tavoittaa uusia ihmisiä Kristukselle. Riittääkö meillä halua ja intoa tähän työhön? On tietenkin tärkeää tulla itse hoidetuksi Jumalan Sanalla ja ehtoollisella. Mutta siinäkö kaikki? Jumalan tahto on kuitenkin sellainen, että jaamme tavalla tai toisella sen hyvän, jonka olemme itse saaneet omistaa eli Evankeliumin ilosanoman. Ympärillämme on tavattoman paljon ihmisiä, jotka odottavat toivoa elämäänsä. Kukapa sitä heille jakaisi, jos kristitytkin vaikenevat. Beetlehemissä tapahtunut Jeesuksen syntymä on edelleenkin ykkösluokan uutinen, jota kannattaa julistaa. Myös tämän ajan ihmiselle kaikukoon ilouutinen: ”Teille on syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa.” (Luuk.2:11) Olet
ainutlaatuinen
Aivan jokainen ihminen on Taivaan Isälle tärkeä ja ainutlaatuinen. Maailmaan ei ole Jumalan kannalta katsottuna syntynyt ainoatakaan ei-toivottua lasta. Jokainen on Juma2
lan luoma ja lunastama yksilö, jota Herra rakastaa. Jokaisen lapsensa Hän myös haluaisi pelastuvan ja pääsevan kerran Taivaaseen. Tässäpä on myös meille kristityille opittavaa, kun kohtaamme ihmisiä. Vaikka nämä lähimmäisemme eläisivät täysin jumalatonta, pakanan elämää, niin he ovat kuitenkin Jumalan luomia ja ainutkertaisia yksilöitä. Juuri tällaisina meidän kristittyjenkin tulisi heihin suhtautua, ilman nenän nyrpistyksiä tai ylemmäksi asettumista. Ainoatakaan ihmistä ei ole ennalta määrätty kadotukseen. Sinne joutuvat vain ne, jotka hylkäävät Jeesuksen ansaitseman pelastuksen ja syntien anteeksiantamuksen. Me kaikki olemme Jumalan edessä samalla viivalla. Ei ole toistaan huonompia tai parempia ihmisiä. On vain armahdettuja syntisiä.
Evankeliumin työssä. Ennen Jeesuksen toista tulemusta tulisi mahdollisimman monta ihmistä tavoittaa Evankeliumin Sanalla. Meidän uneliaiden uskovien tulisi rukoilla Herralta ”uutta helluntaita”, jolloin uskomme saisi uudistua ja saisimme voiman viedä Jumalan Sanaa eteenpäin. Lähetystyö ei ole vain ulkomailla tehtyä Evankeliumin työtä, vaan yhä enenevässä määrin työtä myös kotiovellamme. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta. Evankeliumille on todellakin tilausta. Älkäämme siis kadottako tätä valtavaa mahdollisuutta viedä Jumalan Sana kaikelle kansalle. Nyt on Evankeliumin aika. Jeesus syntyi tänne maailmaan sovittamaan meidän syntivelkamme. Saamme olla vapaita Jumalan lapsia uskoessamme Jeesuksen sovitustyön omalle kohdallemme. Saamme siis iloisin mielin luottaa Jumalan Sanan lupauksiin ja kertoa Jeesuksesta, Joulun Herrasta, koko maailmalle. ”Ja kun enkelit olivat menneet paimenten luota Taivaaseen, niin nämä puhuivat toisillensa: ”Menkäämme nyt Beetlehemiin katsomaan sitä, mikä on tapahtunut ja minkä Herra meille ilmoitti.” Luuk.2:15 Levollista Adventin- ja Joulunaikaa! Jorma Tikkamäki päätoimittaja
Intoa Evankeliumista
Toki näemme selvästi yhteiskunnassamme, sekä myös kirkossamme, vakavaa luopumusta Jumalan Sanasta. Tämä ei saa meitä kuitenkaan lamauttaa tai lannistaa. Jos vähänkin tunnemme Raamattua, niin tiedämme, että näin tulee tapahtumaan ennen Jeesuksen toista tulemusta. Tämän pitäisi vain innostaa meitä
3
Sananvapaus
Suomessa on sananvapaus. Sen sisältö määritellään perustuslain kahdennessatoista pykälässä seuraavasti: ”Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla.”
poliittisia mielipiteitään vapaasti. Silti vain harva reagoi, kun kristillisdemokraattien puheenjohtajaa Päivi Räsästä painostettiin hiljattain vaikenemaan seksuaalieettisistä kysymyksistä. Samaan aikaan tunnetut keskustelijat julkaisivat kirjoituksia, joissa ilmiselvästi loukattiin Räsäsen kunniaa. Osa viesteistä täytti myös kansanryhmää (kristittyjä) vastaan kiihottamisen kriteerit.
Saamme vapaasti ilmaista mielipiteemme, kunhan emme riko jotakin toista oikeushyvää kuten oikeutta kunniaan tai yksityisyyteen. Yhteiskuntarauhaa uhkaavat tai kansanryhmää vastaan kiihottavat viestit eivät kuulu sananvapauden piiriin.
Kuinka tämä on mahdollista? Onko kristillisten seksuaalieettisten kantojen esittäminen rikos mutta kunnianloukkaus ja kansanryhmää vastaan kiihottamien eivät? Suomen laki sanoo päinvastoin: seksuaalieettisten mielipiteiden ilmaiseminen on sananvapauden piiriin kuuluva oikeus, kunnianloukkaus ja kansanryhmää vastaan kiihottaminen ovat rikoksia.
Sananvapaus on yksi demokraattisen yhteiskunnan peruspilareista. Siitä on syytä pitää kiinni kynsin hampain. Kaikkiin yrityksiin rajoittaa sananvapautta tulee reagoida heti – silloinkin, kun on eri mieltä henkilön kanssa, jonka sananvapautta pyritään kaventamaan.
Yhteiskuntamme on maallistunut todella nopeasti. Välillä tuntuu siltä, että menossa on pakkomaallistaminen. Uskonnonvapaus pyritään tulkitsemaan vapaudeksi uskonnos-
Sananvapaus antaa siis jokaiselle oikeuden ilmaista uskonnollisia tai 4
ta, jota kaikki julkiset uskonnolliset kannanotot rajoittavat. Tulkinnan seurauksena oikeutta uskonnollisten mielipiteiden esittämiseen yritetään kaventaa.
Samaan aikaa meidän on kilvoiteltava rakkaudessa. Älkäämme loukatko tahallisesti ketään. Tuokaamme totuus ilmi rakkaudella. Näin toimiessamme olemme Herramme asialla.
Kristillisen Kirkon tehtävä on pitää totuutta esillä sopivalla ja sopimattomalla hetkellä. Emme saa kaventaa sanomaamme, vaikka maallistuva ympäristömme niin vaatisi. Tarvittaessa meidän on puolustettava oikeuttamme lakiin vedoten. Emme saa unohtaa myöskään muiden oikeutta ilmaista mielipiteitään; sananvapautta on puolustettava mielipiteistä riippumatta.
Kristittyinä saamme suhtautua tulevaisuuteen levollisin ja luottavaisin mielin silloinkin, kun kirkossamme ja yhteiskunnassamme kuohuu; me elämme johdatuksessa. ”Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala, sinua kantavat ikuiset käsivarret” (5. Moos. 33: 27a). Siunatkoon pyhä Kolmiyhteinen Jumala, Isä ja Poika ja Pyhä Henki Sinun adventinaikasi ja joulujuhlasi ilolla! Teemu Haataja Kappelin pastori
Adventin ajan konsertit 2010 Pyhän Sydämen kappelissa La 27.11. klo 17.00 Adventin aaton iltamusiikki Pohjanmaan Evankelinen puhallinorkesteri ja Helsingin evankelinen kuoro, johtavat Jari Rannanjärvi ja Kullervo Puumala. Ohjelmassa mm. orkesterin ja kuoron yhteistä kiertueohjelmistoa sekä Armas Maasalon Adventtivesper, liturgia ja saarna Pekka Huhtinen. Ma 13.12. klo 19.00 Joulukonsertti, Martti Heikkilä ja Pekka Ruuska Ti 14.12. klo 18.00 Konsertti, Luoteis-Helsingin Musiikkiopiston kitaristit To 16.12. klo 19.00 Kappelin Joululaulujen ilta, En-Kore , Kappelin yhtye, Helsingin Evankelinen kuoro, Teemu Haataja ja Kullervo Puumala Pe 17.12. klo 19 Joulukonsertti. Kamarikuoro Dimus. Ti 21.12. klo 18.00 ja klo 21.30 Joulukonsertit, Lauluyhtye Viisi 5
Erään joululaulun tie Siionin kanteleeseen
29 1. Nyt lapsi on syntynyt meille, / on annettu poika pien, / hän Luojasta harhautuneille / on aukaissut taivaan tien. / Vaan asunnon arvottoman suo lapselle kurja maa. / Tien kaikista katkerimman / saa täällä hän taivaltaa.
Pyhän Sydämen kappeli tunnettiin vuosikymmenet Kallion rukoushuoneena. Otavan Iso tietosanakirja kertoo salia mainitun aikoinaan Pohjoismaiden kauneimmaksi rukoushuoneeksi. 1920-luvulla Kallion rukoushuoneen pastorina toimi Tuure Toivio, tunnettu evankelinen pastori ja musiikkimies. Toivio asui perheineen kappelin kupeessa, kerrosta ylempänä, jonka nykyiset opettajien työhuoneet olivat silloin asuntona. Toivion johdolla koottiin 1920-luvun puolivälin jälkeen Evankeliumiyhdistykselle lasten laulukirjaa, liekö kimmokkeena olleet yhdistyksen pyhäkoulut Malminkadun ja Kallion rukoushuoneessa, jossa parhaimmillaan kokoontui reilut toista sataa lasta. Toivion yhtenä ideana oli saada kirjaan sävellyksiä sen ajan suurilta suomalaisilta säveltäjiltä. Oheiseen, A.V. Jaakkolan joulutekstiin päätettiin pyytää sävelmä itseltään Ainolan mestarilta. Sibelius ei oikein innostunut pyynnöstä, mutta sanoi kuitenkin puhelimessa, että “Lähettäkkä nyt sitten tänne se runonne.” Kului
2. Hän syntisen sijalle astuu, s e tuomion alle vie. / Näin itkusta, verestä kastuu t uo Herramme käymä tie. / Ei keinoa ollut muuta sieluani lunastaa, / kun kostoa Siinai huutaa, ja synti tuo kuolemaa. 3. Näin päivittäin uskossa tieni käy äärelle seimen sen. / Oi Marian lapsonen pieni, oi suloisin Jeesunen. / En ajatellakaan voisi mä pyhyyden Jumalaa, / jos en minä nähdä saisi: hän seimessä uinuaa.
6
viikkoja, ehkä parikin kuukautta, Sibeliuksesta ei kuulunut, ja asia oli jo unohdettu, kunnes Toiviolla puhelin soi. Nuori Jaakko –poika vastasi, ja kutsui kohta isäänsä: “Isä, Ainolasta soitetaan!”
liumin hengessä. Siinä risti näkyy seimelle saakka. Samalla Jaakkola tuo laulajan sydämelle sen, että Jeesuksen seimelle ei vierailuaikoja ole jaossa vain jouluna, vaan siellä on hyvä käydä päivittäin. Miksi? – Siksi, että siellä me saamme kohdata itse Jumalan, Luojamme, joka ihmiseksi syntyneenä nukkuu kapaloissaan eläinten syöttökaukalossa. Siksi, että ihmiseksi syntyessään Jumala teki meille mahdolliseksi lähestyä häntä ja kohdata hänet. A.V. Jaakkolan teksti osoittautui myöhemmin ilmaisultaaan ja teologialtaan liian voimakkaaksi julkiseen käyttöön muualla, kuin evankelisen liikkeen laulukokoelmissa, Nuori Siion -lastenlaulukirjassa ja myöhemmin Siionin kanteleessa. Muissa julkaisuissa ja muussa käytössä sävelmä on saanut seurakseen V.I. Forsmanin tekstin, joka periaatteessa samansisältöisenä on kuitenkin sanomaltaan ohuempi, selkeästi laimeampi ja suppeampi. Laulun syntyhistorian kertoi allekirjoittaneelle rovasti Aimo Kymäläinen ja myöhemmin myös Tuure Toivion poika, jo edesmennyt kouluneuvos Jaakko Toivio.
Keskustelu eteni jotenkin tähän tapaan: - Tuure Toivio puhelimessa… Hyvää päivää herra professori, hyvää päivää! - Täällä tämä teidän laulunne nyt sitten olisi. - Jaha, jaha. Hyvä kuulla. Kiitoksia, kiitoksia kovin paljon! Mikähän mahtaisi olla sen hinta? - Jos mina sanoisin teille, paljonko se maksaa, ei teillä olisi varaa lunastaa sitä! Mutta on olemassa toinenkin vaihtoehto. - Jaha, jaha, mikähän se mahtaisi sitten olla, se toinen vaihtoehto? - Se, että mina annan sen teille ilmaiseksi. - Jaa! No, kiitoksia, kiitoksia – me valitsemme sitten tämän toisen mainitsemanne vaihtoehdon! Ja niin v.1929 ilmestyneessä Nuori Siion –lastenlaulukirjassa oli mm. Leevi Madetojan, Yrjö Kilpisen ja Erkki Melartinin uusien, hengellisten lastenlaulusävelmien ohella myös Sibeliuksen säveltämä joululaulu. Tekstin on täytynyt vangita Sibelius, koska hän vastusteluistaan huolimatta sävelsi sen ja liitti laulun osaksi joululaulusarjaansa. A.V. Jaakkolan teksti on riipaisevan koskettava ja on kirjoitettu Markuksen evanke-
Olet sydämellisesti tervetullut jälleen Pyhän Sydämen kappelin adventin ja joulun ajan musiikkitilaisuuksiin ja messuihin, myös laulamaan Sibeliuksen joululaulua, vaikka torstaina 16.12. klo 19 kappelin joululaulujen iltaan! Taivaan Isän siunaamaa adventin ja joulun aikaa sinulle! Kullervo Puumala kappelin kanttori 7
Todellisen Jumalan suojassa
On jotenkin mykistävää ajatella, että minäkin saan liittyä siihen aivan samaan joukkoon, joka jo Vanhan Testamentin lehdillä on ylistänyt Jumalaa. Minäkö, ihan oikeasti? Totta se on. Se tuntuu niin hyvältä, lujalta, voimalliselta ja muuttumattomalta tässä ajassa, jossa uskovien joukko välillä näyttää olevan niin pieni vähemmistö. Meitä pidetään outoina, tyhminä ja järjettöminä. Uskoamme ihmetellään ja oudoksutaan. Mutta kuinka toisenlainen onkaan Raamatun ihana todellisuus?
Pidä minusta kiinni, ikiaikojen ainoa Tosi Jumala. Puhdista minut synnistä poikasi Jeesuksen Kristuksen uhriverellä, joka riittää koko maailmalle. Kiitos, että olet sama eilen, tänään ja aina. Sain juuri viettää viikonloppua Savonlinnan kristillisellä opistolla Vanhan Testamentin äärellä Daavidin elämää tutkien. Ilma oli kylmä, ulkona pimeää suurimman osan päivästä, väsyttikin hieman. Ehkä juuri näissä marraskuisissa olosuhteissa Pyhästä Raamatusta loistava Kristuksen valo tuntui niin häikäisevältä. Oli upeaa tutkia Vanhan Testamentin kirjoituksia ja tajuta, että meidän kanssamme täällä tänään on se sama Jumala, joka oli läsnä maailman luomishetkellä. Että meillä on se sama Herra, joka kuljetti kansansa pois Egyptistä ja joka rakasti meitä niin suunnattomasti, että tahtoi yhdellä ainoalla uhrilla lunastaa pois meidän kaikkien kauhistuttavat synnit, jotka muuten olisivat erottaneet meidät hänen pyhyydestään.
Saamme uskossa Pyhän Hengen kautta omistaa Raamatussa kaikki meille luvatut aarteet – omistaa kaiken sen totuuden, jota maailman viisaat eivät millään järkeilyllä pysty ymmärtämään eivätkä hyväksymään. ”Jumala on kyllä osoittanut viisautensa, mutta kun maailma ei omassa viisaudessaan oppinut tuntemaan Jumalaa, Jumala katsoi hyväksi julistaa hulluutta ja näin pelastaa ne, jotka uskovat.” (1.Kor. 1:21) Pelastus Jeesuksen Kristuksen ristinkuoleman 8
kertakaikkisen uhrin ansiosta, se on meidän omaisuuttamme, meidän jotka olemme kastetut ja uskomme. Se olkoon kallein aarteemme, ihanin totuutemme ja suloisin lohdutuksemme aina kun tajuamme
maailman ja oman sydämemme pohjattoman pimeyden. Jeesuksen ristiltä loistaa aina armon valo, joka ei sammu keneltäkään häneen uskovalta. Siihen saamme jäädä turvaan. Eveliina Laine
Perheuutiset Kastetut 6.11.2010 Olivia Aurora Auvinen Room. 6:3-4
Poisnukkuneet Kalle Vihtori Sefanias Maunula, k. 31.10.2010 92-vuoden iässä Job. 19:25-26 Taimi Lahja Matilda Solasaari, syntyi kuolleena 24.9.2010. Ps. 139:13-16
Ilmoitathan syntyneet, vihityt ja Taivaan kotiin muuttaneet tätä palstaa varten osoitteeseen: jorma.tikkamaki@fmi.fi 9
”ja ilonpito kuului Jerusalemista kauas.”
ten ja –kokoisten juhla. Ihan samoin Jumalan kansa kokonaisuudessaan juhli Nehemian aikana Jerusalemin muurin valmistumista. Paljon oli ollut vaaroja, uhkia ja juonitteluja niin ulkoa- kuin sisältäpäin. Jumalan hyvällä johdatuksella ja luottamuksella Herran ilmoitukseen oli kuitenkin päästy juhlapäivään, muurin vihkiäisjuhlaan. Kaikki oli valmista.
Kristuksessa Rakkaat Ystävät, Veljet ja Sisaret! Tahdon tervehtiä teitä ihan aluksi kirjoituspäivän tunnussanalla (pe 5.11): ”Jumala oli antanut heille suuren ilon. Myös naiset ja lapset olivat riemussa mukana, ja ilonpito kuului Jerusalemista kauas.” (Neh. 12:43). Tämän Jumalan sanan äärellä tahdon hiukan kanssasi levähtää, sillä mielestäni tuonne taustalle mahtuvat hyvin ne ”tj:n työsaran kaiut”, joita Tikkamäen Jorma jokin aika sitten allekirjoittaneelta pyysi.
Kun Sydiksen messuväki kokoontuu, on aina kyseessä yhdeltä näkökulmalta ”valmiin muurin juhla”, sillä Kristuksen risti seisoo ja siksi armo riittää! Ilo on siinä, että me jokainen juuri tällaisina saamme uskoa syntimme anteeksi Jeesuksen veressä. Ja saamme tuon anteeksiannon ihanan konkreettisesti ehtoollispöydässä tuntea ja kuulla; ”sinun edestäsi annettu ja vuodatettu” – ”Mene Herrasi rauhaan”. Tätä pohjaa ei maailman tuulet voi kaataa. Siksi ilo kestää kipeidenkin tuulien keskellä. ”Iloitkaa, sillä Herra on teidän voimanne.” (Neh. 8:10)
Pohja kestää Kun kokoonnumme kappelille yhteiseen messuun, se on ilon ilmentymää. Evankelinen usko on ilon uskoa, sanokoot muut mitä tahansa. Ja peruste on vahva. Evankeliseen uskoon kuuluu luja luottamus Jumalan sanaan ja sen lupauksiin. Sydiksen messu on ilon messu ja ilon juhla myös siten, että se on kaikenikäis10
Turvallisesti eteenpäin
Vaalikaamme sitä viestiä yhä eteenpäin.
Elämme tällä hetkellä maailmassa, jossa syntiturmeltuneen ihmisen itsekkyyden olemus ja kilvoittelu toisista yhä riippumattomampaan elämiseen saa uusia mittasuhteita ja kuuluu sekä näkyy entistä tehokkaamin muun muassa monien viestimien johdosta. Se, joka uskaltaa Raamatun sanaan vedoten lausua mielipiteitä, saa kovaa kyytiä. Näinkin Jumalan sana vaikuttaa! Samanaikaisesti yritetään ajaa kaiken mittariksi sitä miltä ”minusta tuntuu”. Tunteet sinänsä ovat kallisarvoinen Jumalan lahja, mutta ei niillä ihmisen rikkinäistä elämää kasata, keskinäisestä onnestamme puhumattakaan. Nehemian aikalaisille juhlapäivän mahdollisuus rakentui siitä, että Jumalan sana sai olla johtotähtenä. Muurin valmistuminen merkitsi todellista turvallisuutta. Nyt saattoi jo hiukan levähtää, ja siellä juhlassa – kuten Sydiksellä – oli ja on kaiken ikäisiä, kokoisia, näköisiä, on miehiä, naisia ja lapsia. Kaikki saman Jumalan hyvässä hoidossa! Jumalan evankeliumi tahtoo ajaa meidät pois siitä kirouksesta, jossa erilaisuutemme yritetään häivyttää ja samalla yritetään meitä valaa samaan muottiin mitä ihmeellisimmin vaatimuksin.
Sinä olet kallisarvoinen Tiedäthän sen. Messun tarkoitus on sinulle uudestaan ja uudestaan muistuttaa siitä, että olet kallisarvoinen, ainutlaatuinen niin luotuna, lunastettuna kuin tehtävään kutsuttuna. Nyt on julistamisen aika. Nyt on osallistumisen aika. Nyt on Raamatun lukemisen ja kuulemisen aika. Nyt on lähetyksen aika. Messun tarkoitus on jakaa sitä innostusta, mikä nousee siitä, kun Jumalan minut kelpuuttaa tällaisena Kristuksen tähden. Tuota innostusta saamme toinen toisiimme sytyttää. Viime kädessä tuossa innostavuudessa me puhumme Jumalan Hengen tulista. Messu on kuin suuri nuotio, jossa emme toki vain käy lämmittelemässä, vaan myös saamassa uutta paloa sydämiimme ja voimaa lähteä liikkeelle. Olethan Sinäkin mukana myös jakamassa. Voit sitä kysellä ja rukoilla, mitä minä voisin tehdä? Rukoilethan omaa vastuupaikkaasi ja kysy työntekijöiltä jos vielä olet vastuutehtävää vailla! Nyt tarvitaan jokaista ja Jumala on varmasti varustamassa Sinut ja varannut Sinulle oman paikkasi. Tämä aika tarvitsee tekijöitä, sellaisia tavallisia arjen ihmisiä, jotka kantavat Kristusta selässään kuten Adventin ja Palmusunnuntain aasi kantoi Vapahtajamme suoraan kansan keskelle toivon tuojaksi.
Toivon ja uskon, että Pyhän sydämen messujuhlijat saavat kokea sitä turvallisuuden todellisuutta, minkä Herramme tahtoo ristinsä juurella sanan kautta jakaa ihan jokaiselle.
11
Siunatkoon Jumalamme jokaista messutoimittajaa ja vastuuhenkilöä myös niin, että innostuneisuus saisi vallata jokaisen kappelille tulevan sydämen ja siinä kiitollisuudessa saisimme eteenpäin lähteä. Antakoon Taivaallinen Isämme meille itse kullekin sen armon messuun
osallistumisen yhteydessä ( - kuin muussakin elämässämme), että ensikertalaisellekin Herran kansan yhteinen juhla saisi julistaa lämmön ja turvallisuuden toivotuksen: Tervetuloa kotiin! Isän haltuun
Joulua kohti
Perinteitä ja punajuuria
Joulu saa ihmiset liikkeelle. Kadut ja kaupat kuhisevat väkeä ja raitiovaunuissa on ahdasta, kun Stockmannin paperikassit vievät puolet istumapaikoista. Pyhien ohjelmaa suunnitellaan ja junat ja lentokoneet myydään täyteen. Osa matkustaa joulun viettoon, osa pakoon, vaikka sitten maailman laidalle asti. Oli suunta joulua kohti tai siitä pois, jokainen ottaa siihen jonkun asennon. Joulun sivuuttaminen vasta kannanotto onkin. Joulun ohi on mahdotonta katsoa.
Millaista joulua kohti sinä olet matkalla? Osa meistä kannattaa lujasti perinteitä ja pyrkii viettämään joulua joka vuosi samoin tavoin. Joulu on toivotunlainen ja oikea vain silloin, kun siihen kuuluvat ne tietyt koristeet ja konsertit. Rosollissa on tärkeä säilyttää tietty suhde suolakurkkujen ja punajuurien välillä, ja kinkun soosiin on vain yksi resepti. Samat ihmiset on saatava joka vuosi kuusen ympärille, maksoi mitä maksoi. 12
Perinteisiin tukeutuminen on ymmärrettävää. Jokainen vuosi jättää jälkensä niin ihmiseen itseensä kuin vuoden päättävään joulunaikaan. On tapahtunut enemmän tai vähemmän. Läheltä on ehkä lähtenyt tärkeitä ihmisiä tai elämä on muuttunut muuten. Ei ole samanlaisia vuosia eikä samanlaisia jouluja. Tavat ja perinteet tarjoavat tukipuita, joihin nojata, kun maailma ympärillä muuttuu ja huojuu.
Ei tunnu toki pahalta joulupäivänä lueskella lahjakirjoja marmelaatikuulia suuhun vieritellen, mutta älä jätä siihen. Ota paimenten tavoin suunta kohti Betlehemiä, katso joulun tähteä ja kumarru seimen ääreen. Moni asia saattaa olla elämässä toisin kuin kaksi, kymmenen tai kaksikymmentä vuotta sitten. Joulun sanoma on kuitenkin täsmälleen sama vuosikymmenestä ja vuosisadasta toiseen. Se julistaa iloa, toivoa ja valoa, joka ulottuu pohjoisimmillekin leveyspiireille. Se on sanoma lapsesta, joka syntyi seimeen kaukaisilla mailla. Taivaalle syttyi tähti, enkelit puhkesivat ylistyslauluun eikä mikään ole sen jälkeen ollut niin kuin ennen.
Betlehemiin Kimallenauhoista ja lanttulaatikosta ei ole silti joulun syvimmäksi sisällöksi. Jos niihin tyytyy, vähään tyytyy.
Katariina Nisula
13
Suosittu pieni suuri raamattukurssi saa Helsingissä odotetun jatkon
Lokakuussa pidetty ja erittäin suuren suosion saavuttanut "pieni suuri Raamattukurssi" tulee saamaan helmikuussa 2011 odotetun jatkon. Lokakuun viikonloppukurssilla opiskelimme suurella joukolla Efesolaiskirjettä erinomaisten Raamatunopettajien Aleksi Kuokkasen, Jukka Niemelän ja Teemu Haatajan johdolla. Kurssi oli aivan erityisen innostava ja vuoropuhelu opettajien ja Raamatun opiskelijoiden kanssa toimi hienolla tavalla. Raamattukurssille osallistui eri-ikäisiä ihmisiä ja yhteinen toivomus olikin, että tällaista opetusta tarvitaan lisää. Tänä aikana tarvitsemme selkeää Raamattuopetusta, jopa ihan "yliannostuksena". Kurssilaisten toivomuksesta saamme siis jatkoa opetukselle ja seuraava kurssi järjestetäänkin Luthersalilla (pe ja la) ja Pyhän Sydämen Kappelil-
la (su) 11.-13.2.2011 aiheella "Vanha testamentti avautuu". Opettajina toimivat Jukka Niemelä, Ari Norro ja Teemu Haataja. Laitahan päivämäärät kalenteriisi, sillä jälleen on odotettavissa mielenkiintoinen ja innostava kurssi. Näin SLEY:n Raamattukouluttaja Aleksi Kuokkanen kertoo tulevasta kurssista: "Kurssi on suunniteltu kahdesta näkökulmasta. Kuulijalle tarjotaan yleiskuvaa siitä, millaisissa tilanteissa Vanhaa testamenttia kirjoitettiin ja millaisten tapahtumien kautta Jumalan suunnitelma meni eteenpäin vuosissatojen kuluessa. Toisaalta annetaan mahdollisuus kohdistaa huomio joihinkin tiettyihin vaikuttaviin profeettoihin, kuten Jeremiaan ja Hesekieliin, ja katsoa millaisia he olivat henkilöinä ja millaista oli heidän julistuksensa." On siis tulossa mielenkiintoinen viikonloppu. Tule ja tuo ystäväsikin! Jorma Tikkamäki
14
Pieni suuri raamattukurssi Helsingissä 11.-13.2. 2011 Luther-salilla (pe,la) ja Pyhän Sydämen kappelissa (su) Opettajina Jukka Niemelä, Ari Norro ja Teemu Haataja Järjestää Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys
Vanha testamentti aukeaa I Perjantai (Luther-Sali)
16.00 Raamattutunti 6: Jeremia – suuri epäonnistuja ja uskollinen Jumalan palvelija Luetaan katkelmia kirjasta, keskustelua [Päivällistauko] 18.00 Raamattutunti 7: Hesekiel – nahkoineen ja karvoineen Herran käytössä Luetaan katkelmia kirjasta, keskustelua 19.00 Raamattutunti 8: Kristitty ja Vanha testamentti
18.00 Kurssin aloitus ja Raamattutunti 1. Vanhan testamentin lukijan aakkoset: Mikä polku vie eteenpäin? 19.00 Raamattutunti 2: Aamos 20.30 Iltahartaus Lauantai (Luther-Sali) 12.00 Raamattutunti 3: Malakian kirja – pikku helmi. Johdattelua ja ensimmäinen luku Malakian kirja on viimeisenä meidän Vanhan testamentin painoksissamme. Kuka tämän kirjoitti ja koska ja mikä on sen keskeinen sanoma? 13.00 Raamattutunti 4: Malakia 2 13.45 Kahvi 14.15 Raamattutunti 5: Juuda, Jerusalem ja tuhon tie. Miten Jerusalem kulki kohti hävitystään – sukellamme Habakukin, Jeremian ja Hesekielin aikaan
Sunnuntai (Pyhän Sydämen kappeli) 11.00 Messu [Lounas- ja kahvitauko] 13.30 Raamattutunti 9: Malakia 3 13.00 Raamattutunti 10: Malakia 4 14.00 Vanha testamentti ja minä Päätöskeskustelu ja lyhyitä puheenvuoroja
15
Nytkin vielä
Nytkin vielä viettää saamme juhlaa suurta juhlien. -Siskot, veljet riemuitkaamme kiittäkäämme Jumalaamme Hän soi meille Jeesuksen!
Nytkin vielä armon saamme uskoa ja omistaa. Jeesus tuli veljeksemme kantoi taakan syntiemme. Raamattu sen todistaa.
Nytkin vielä tulla saamme yhteen sanaa kuulemaan. Aarre mieliin kätkekäämme arjessakin miettikäämme joulun ihmesanomaa.
Kerran taivaassa me saamme juhlakuoroon liittyä. Kodin ovet avautuvat, matkan vaivat unohtuvat, riemulla ei loppua. Anneli Räty
16
JOULUMYYJÄISET sunnuntaina 28.11.2010 Pyhän Sydämen kappelilla
klo 11.00 alkavan adventtimessun jälkeen Myytävänä leivonnaisia, käsitöitä, kortteja, musiikkia yms. Mukana myös jouluapulaismarkkinat Puurolounas Kirstin Keitaassa Kahvitarjoilu pylvässalissa Myyjäisten tuotto menee Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen lähetystyön hyväksi
Tervetuloa!
17
Messu sunnuntaisin klo 11 Pyhän Sydämen kappelissa, os. Kirstinkatu 1 Rukoushetki ennen messua klo 10.30
Pvm
Liturgi
28.11.
1. adventti Lauri Thurén Pekka Huhtinen Ari Norro Houseband Lasse Nikkarikoski Joulupäivä Reijo Arkkila Tapaninpäivä Heikki Haataja Uudenvuodenpäivä Teemu Haataja Teemu Haataja Loppiainen Pekka Huhtinen Ari Norro Teemu Haataja Tapio Kiviranta Teemu Haataja Houseband Kynttiläinpäivä Ari Norro Teemu Haataja Heikki Haataja Heikki Hataja Houseband Teemu Haataja
05.12. 12.12. 19.12. 25.12. 26.12. 01.01. 02.01. 06.01. 09.01. 16.01. 23.01. 30.01. 06.02. 13.02. 20.02. 27.02, 06.03.
Saarnaaja
18
Lauri Thurén Pekka Huhtinen Teemu Haataja Lasse Nikkarikoski Reijo Arkkila Hekki Haataja Jukka Haataja Teemu Kakkuri Pekka Huhtinen Martti Laitinen Tapio Kiviranta Teemu Haataja Raimo Lähteenmaa
Juho Pitkänen Teemu Haataja Martti Huhtinen Pasi Hujanen Teemu Haataja
Yhteystietoja KAPPELIN KAIKUJEN TOIMITUSKUNTA
KAPPELIN VASTUUNKANTAJAT
Päätoimittaja: Jorma Tikkamäki p. 040-552 9754 jorma.tikkamaki@fmi.fi
Vastaava pastori: Teemu Haataja, p. 046-6586726 teemu.haataja@sley.fi Pääsuntio: Jukka Haataja p. 040-4132449, jukka.haataja@saunalahti.fi
Kappelin pastori: Teemu Haataja, teemu.haataja@sley.fi
Kappelipelimanni: Kullervo Puumala kullervo.puumala@sley.fi
Kappelipelimanni: Kullervo Puumala, p. 0400-568666, kullervo.puumala@sley.fi
Toimittaja: Katariina Nisula sknisula@gmail.com
Kahvitusvastaava: Jaakko Ketomäki, p. 050-3000119 jaakko.ketomaki@gmail.com
Taitto: Kaisa Koponen Kansikuva: Pauliina Koponen Takakannen kuva: Katariina Nisula
Pyhäkouluvastaava: Meeri Kuokkanen, p. 044-3489800 meeri.kuokkanen@espoo.opit.fi
Pankkiyhteystiedot Pyhän Sydämen kappelin toiminnan tukemiseksi: Tilinro: Sampo 800015-779195 Saaja: SLEY, PL 184, 00181 Helsinki Viitenro: 10078 89200 41311 40515 Keräyslupa no: OKH 664 A
Jos osoitteesi muuttuu, muistathan ilmoittaa siitä joko jorma.tikkamaki@fmi.fi (puh. 040-5529754) tai sinikka.ahvenainen@sley.fi.
19
Rauhallista joulua!
20