Kappelin Kaikuja 14. vuosikerta 1/2015
Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Pyh채n Syd채men kappelin kannatusrenkaan tiedotuslehti
Pääkirjoitus
Kuvaaja: Pia Haataja
omilla teoillamme, emmekä erinomaisuudellamme. Taivaaseen saavutaan ainoastaan Kristuksen Armon ja syntien anteeksiantamuksen avulla. Jeesus avasi tien Taivaaseen omalla ristinkuolemallaan ja kuolleista ylösnousemisellaan. Kaikki on siis jo valmiina! Tie on Taivaaseen avattu, Pyhässä Raamatussa se on ilmoitettu, kasteessa lahjoitettu ja uskossa saamme pelastuksen vastaanottaa omalle kohdallemme. Tätä maailmankaikkeuden suurinta asiaa me saamme kuuluttaa siellä missä olemme ja vaikutamme, aina lähipiiristämme maailman ääriin saakka.
”Aina soikoon kiitos Herran, synnit anteeksi kun sain. Armon annat joka kerran, vaikka väärin teenkin vain. Ymmärtää en armoas saata, kallis Kuningas. Rakkauteesi vaivun suureen, kun saan jäädä ristin juureen.” SK 39:1 Jumalan valtava anteeksianto ja armollisuus yllättävät meidät kerta toisensa jälkeen. Tämä saa aikaan kiitollisen mielen ja ilon siitä, että syntien anteeksiantamus on totta tänäänkin. Ei ole olemassa niin suurta tai pientä syntistä, etteikö Jumalan Armo ja anteeksianto riittäisi jokaiselle katuvalle ja syntinsä tunnustavalle. Tämän valtavan ihmeen äärelle saamme suunnata ajatuksemme meneillään olevalla paastonajalla. Saamme ihmetellä, kuinka Jumala lähetti Jeesuksen tänne maailman kärsimään ja kuolemaan meidän syntiemme vuoksi. Ihmettelemistä tässä asiassa riittääkin, kun tiedämme Jumalan Sanan mukaan asian olevan täydellisen totta. Pelastus on siis valmiina vastaanotettavaksi ja jokainen syntinsä tunnustava ja hylkäävä saa Armon osakseen. Emme pelastu
”Tämä viesti kuuluttakaa, kertokaa kaikille: On Taivaan valtakunta nyt tullut lähelle. Poikansa Isä Taivaan lähetti maailmaan, näin pelastuksen tietä kansoille avaamaan.” SK 404:1
Kevään merkkejä ilmassa
2
Hyvä Taivaallinen Isämme on historian kuluessa antanut maahamme erilaisia herätyksen aikoja. Jumalan kädessä on se, milloin ja miten Hän haluaa aivan
erityisellä tavalla kutsua kadotettuja sieluja Jumalan Valtakunnan osallisuuteen. Minusta tuntuu siltä, että eri puolilla Suomea tällaisia kevään merkkejä alkaa olla jo näkyvissä. Ihmiset etsivät vastauksia elämänsä vaikeisiin kysymyksiin ja ennen kaikkea uutta merkityksellistä suuntaa elämälleen. Ilmassa on herätyksen tuoksua! Siksi rohkaisenkin Sinua, kerro luontevasti lähimmäisillesi ja vähän vieraammillekin oman elämäsi perustasta, Jeesuksesta Kristuksesta! Aluksi saatat saada jopa ”kylmää kyytiä”, mutta jossakin vaiheessa kiinnostus saattaa aivan oikeasti herätä. Minusta tuntuu, että meitä tunnustavia kristittyjä ollaan valmistamassa Jumalan antamaa herätystä varten. Herätys ei varmastikaan tule menemään meidän totuttujen kaavojemme mukaan ja siksipä onkin todella tärkeää, että rukoillen valmistaudumme ja samalla pyydämme Jumalan mielen mukaista herätystä. Ei ole olemassa ulkoisilta tavoiltaan mitään sapluunaa, että kuinka uskoon tullaan. Ainoastaan uskon kohde, Jeesus Kristus ja syntien anteeksiantamus ovat samoja. Ulkoiset menot ja tyylit ovat sivuseikkoja. Hyvä Pyhän Sydämen kappelin ystävä! Haastan Sinut rukoilemaan herätystä pääkaupunkiseudulle ja koko Suomeen! Rukoilethan myös uskovan seurakunnan puolesta, että herätyksen saapuessa olisimme pitkämielisiä ja rakastaen ottaisimme tavoiltaan ja tyyleiltään erilaisia ihmisiä Kristuksen perheväen yhteyteen! Nyt on Kristuksen aika! ”On kallein ystävä Jeesus, Hän tällaistakin rakastaa ja vaikka Hän virheeni tuntee, ei rakkaintaan voi unohtaa. Nyt tahdon vain riemusta laulaa, kun pääsin
mä vapauteen, kun sain Isän lapseksi tulla ja suojaansa ihmeelliseen.” SK 324:1 Jorma Tikkamäki päätoimittaja Keräyslupa 2015-2016: Poliisihallituksen 13.1.2015 myöntämän keräysluvan POL-2014-12480 mukaisesti Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ry voi kerätä varoja 13.1.2015-31.12.2016 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta julistus-, opetus- ja diakoniatyöhön kotimaassa sekä yhdistyksen lähetyskohteissa ulkomailla.
Pankkiyhteystiedot Pyhän Sydämen kappelin toiminnan tukemiseksi: Tilinro: Danske Bank FI13 8000 1500 7791 95 Saaja: SLEY, PL 184, 00181 Helsinki Viitenro: 10078 89200 41311 40515 Keräyslupa no: POL-2014-12480
Kappelin tulot v.2014: Kannatusrengas 7738,46 euroa Kolehdit 80 492,32 euroa Yhteensä 88 230, 78 euroa Taivaan Isä lahjasi siunatkoon! 3
Fanny (Francis Jane) Crosby 24.3.1820 – 12.2.1915 (New York), eräs Siionin kanteleen laulaja
”Oh, what a happy soul I am, Although I cannot see, I am resolved that in this world Contented I will be.
Fanny Crosby vastasi heti, koska oli kuullut samanlaisia kommentteja aikaisemminkin. ”Tiedättekö, että jos syntyessäni olisin voinut esittää yhden toiveen, se olisi ollut, että olisin syntynyt sokeana?” sanoi runoilija, joka oli voinut nähdä vain elämänsä kuuden ensimmäisen viikon ajan. ”Sillä, kun pääsen taivaaseen, ensimmäiset kasvot, jotka ilahduttavat silmiäni ovat Vapahtajani kasvot.”
How many blessings I enjoy That other people don’t To weep and sigh because I’m blind I cannot nor I won’t.” Vapaa käännös: ” Kuinka onnellinen sielu olenkaan, vaikka en voi nähdä! Olen päättänyt aikoa olla tässä maailmassa tyytyväinen.
Tätä kirjoitettaessa on juuri kulunut sata vuotta erään tunnetuimman ja rakastetuimman laulurunoilijan kuolemasta. Hänen laulujaan lauletaan ympäri maailmaa, ja hänen laulurunojensa lukumäärän lasketaan olevan jossain 8000 – 9000 välillä. Siionin kanteleessa hänen laulujaan on kolme: 137. Jeesus, luona ristisi, 262. Nyt Jeesuksesta laulan — molempien säveltäjä niinikään newyorkilainen muusikko William Howard Doane — sekä 356. Varmana laulaa Herrasta saan, säveltäjä Fannyn ystävä Phoebe Palmer Knapp. Nämä laulut lukeutuvat Kanteleenkin suosituimpiin.
Kuinka paljon muita enemmän minua onkaan siunattu. Sokeuteni vuoksi itkeä ja huokailla en voi enkä tahdo.” (kirjoitti 8-vuotias newyorkilaistyttö Francis Jane Crosby) ”Mielestäni on todella sääli, ettei Mestari antanut teille näköä, kun hän siunasi teitä niin monilla muilla lahjoilla,” huomautti eräs hyvää tarkoittava saarnaaja. 4
Fanny Crosby syntyi vaatimattomaan perheeseen lapsena Putnamissa New Yorkin kaakkoisosassa 24. 3.1820. Sairastuttuaan vain parin kuukauden ikäisenä hän joutui puoskarin käsiin, koska perheen lääkäri oli muualla. Lääkäriksi tekeytynyt puoskari määräsi hoidoksi kuumia sinappihauteita silmien päälle. Sairaus hellittikin, mutta hoito aiheutti sokeuden. Paljastuttuaan puoskariksi lääkäri katosi. Muutaman kuukauden kuluttua Crosbyn isä kuoli. Hänen äitinsä oli hakeuduttava sisäköksi huolehtiakseen perheestä, ja Fannyn kasvatti lähinnä hänen kristitty isoäitinsä. Fannyn rakkaus runouteen syntyi varhain. Hänen vain 8-vuotiaana kirjoittama ensimmäinen runonsa kuvastaa hänen koko elämän aikaista kieltäytymistään itsesäälistä. Nauttiessaan runojen kirjoittamisesta hän myös innokkaasti opetteli ulkoa Raamattua. Opetellessaan viisi lukua viikossa hän jopa jo lapsuudessaan voi lukea ulkoa Mooseksen kirjoja, evankeliumeja, Sananlaskuja, Laulujen laulua ja monia psalmeja ja niiden jakeita.
Viimein kiertävän kallonmuotojen tutkijan, frenologin, vierailu muutti koulun mielen sytyttäen uudelleen Crosbyn intohimon runouteen. Vaikka frenologiaa pidetään nykyään naurettavana tieteenä, olivat tutkijan sanat profeetalliset: ”Tässä on runoilijatar. Rohkaiskaa häntä kaikin mahdollisin tavoin. Lukekaa hänelle parhaita kirjoja ja opettakaa hänelle hienoin, mitä runoudesta löytyy. Kuulette vielä jonain päivänä tästä nuoresta naisesta.” Siihen ei mennyt kauan. 23 –vuotiaana Crosby lähetettiin vierailulle kongressiin ja ystävystymään presidenttien kanssa. Itse asiassa hän tunsi kaikki aikansa huippujohtajat, erityisesti Grover Clevelandin, joka toimi Sokeiden Instituutin johtajana ennen presidentiksi valintaansa. Crosby avioitui instituutin toisen jäsenen, aikaisemman oppilaan Alexander van Alstynen kanssa 1858. Yhtenä New Yorkin arvostetuimmista urkureista tämä kirjoitti musiikin useisiin Crosbyn hymneihin. Crosby sävelsi itse vain muutamia, vaikka soittikin harppua, pianoa, kitaraa ja muita instrumentteja. Yhä useammin muusikot tulivat hakemaan häneltä tekstejä. Eräänä päivänä esimerkiksi muusikko William Doane pistäytyi hänen kotinsa yllätysvisiitille pyytäen häneltä sanoja tuoreeseen sävelmäänsä, joka piti esitettämän Cincinnatissa tulevassa pyhäkoulutapahtumassa. Ongelma oli, että juna oli lähdössä 35 minuutin kuluttua. Doane istui pianon ääreen ja soitti sävelmän. ”Musiikkisi viesti on: ”Turvassa Jeesuksen käsissä” (Safe in the Arms of Jesus), sanoi Crosby kirjoittaen laulun sanat välittömästi. ”Lue se junassa ja pidä kiirettä. Ethän
Äidin kova työ kannatti. Hiukan ennen 15. syntymäpäiväänsä Crosby lähetettiin vasta perustettuun New Yorkin Sokeiden Instituuttiin, josta tuli hänen kotinsa 23 vuodeksi: 12 vuodeksi opiskelijana, 11:ksi opettajana. Aluksi hän paneutui omaan runouteensa ja häntä pyydettiin kirjoittamaan runoja monenlaisiin tilaisuuksiin. Ajan oloon rehtori kehotti häntä välttämään moisia ”häiriötekijöitä” koulutuksensa hyväksi. ”Meillä ei ole oikeutta turhuuksiin eläessämme kaiken olevaisen hallitsijan ja Luojan todellisuudessa, ” sanoi rehtori. 5
halua myöhästyä!” Laulusta tuli yksi Crosbyn suosituimmista.
Fanny Crosby osasi kirjoittaa hyvin monitahoisia ja -tasoisia hymnejä ja säveltää klassiseen tyyliin, mutta hän piti parempana kirjoittaa yksinkertaisia, tunnerikkaita säkeitä, joita voi käyttää evankeliointiin. Hän jatkoi kirjoittamista runsas kuukausi ennen 95-vuotispäiväänsä, 12. helmikuuta 1915 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka. Hänen viimeiset säkeensä olivat: ”You will reach the river brink, some sweet day, bye and bye,” - Vapaasti käännettynä: ’Jonain suloisena päivänä saavutat joen rannan, askel askeleelta.’ Fanny ehkä aavisti tulevansa sen ’Jordaninsa’ rannalle, jonka ylitettyään hän olisi perillä ja saisi ensi kertaa katsoa ja nähdä – nähdä rakkaan Vapahtajansa kasvoista kasvoihin. RIP, Fanny (Rest In Peace – Lepää rauhassa)! Nähdään – bye and bye! Ja sinulle, ystävä, Taivaan Isän siunaamaa paastonaikaa sekä Ylösnousemuksen juhlaa, Jeesus elää!
Vaikka hänen julkaisusopimukseensa kuului toimittaa kolme laulua viikossa kustantajalleen, usein kirjoittaen kuusi tai seitsemän ja saaden noin dollarinkaksi kappaleelta tuli monista uskomattoman suosittuja. Kun Dwight Moody ja Ira Sankey alkoivat käyttää niitä tapahtumissaan, alkoivat ne herättää yhä enemmän huomiota. Niihin kuuluivat mm. ”Blessed Assurance” (Sk356 Varmana laulaa Herrasta saan), ”All the Way My Savior Leads Me” (Koko tien hän kanssain kulkee), ”Pass Me Not, O Gentle Savior” (Kuule pyyntöni, oi Jeesus), edellä mainittu ”Safe in the Arms of Jesus” ja ”Jesus, Keep Me Near the Cross” (Sk137 Jeesus, luona ristisi)
Kullervo Puumala kappelin kanttori Lähde: Christian history.net – sivusto
6
Rakastatko Herraa?
Kuvaaja: Pia Haataja
Minä rakastan sinua, Herra, sinä olet minun voimani. Sinä päästit minut turvaan, sinä olet vuorilinnani. Jumalani, sinuun minä turvaudun, sinä olet kallio, olet kilpeni, sinulta saan avun ja suojan. Kun kutsun Herraa, ylistettyä, saan avun vihollisiani vastaan. Kuoleman paulat kiertyivät ympärilleni, tuhon pyörteet minua kauhistivat. Tuonelan paulat kietoivat minut, näin edessäni kuoleman ansat. Silloin minä huusin hädässäni Herraa, kutsuin avuksi Jumalaani. Ääneni kantautui hänen temppeliinsä, ja hän kuuli minun huutoni.
Sinä Jumalaa? Voitko laulaa Daavidin kanssa: ”Minä rakastan sinua, Herra”? Vai koetko Jumalan armottomaksi ja kaukaiseksi? Sitä on hyvä itseltään kysellä. Jos joudut tunnustamaan kokevasi Jumalan armottomaksi ja kaukaiseksi, uskallan sanoa, että Sinulla on väärä kuva Hänestä ja siksi sielusi palelee.
Ps. 18: 2-7
Jumala auttaa Sinuakin, kun turvaudut Häneen. Hän ei ole kaukana vaan tulee lähelle ja lupaa: ”…minä pidän sinusta huolen” (Hoos. 14: 9). Jumalaan voit luottaa. Ei Hän Sinulle ongelmatonta elämää anna; syntisinä joudumme kärsimään synnin seurauksista. Mutta
Daavid piirsi eteemme oikean kuvan Herrasta. Hän kuvasi Jumalan Turvakseen ja Auttajakseen. ”Sinä päästit minut turvaan, sinä olet vuorilinnani. Jumalani, sinuun minä turvaudun, sinä olet kallio, olet kilpeni, sinulta saan avun ja suojan.” Daavid sai kohdata Jumalan rakkauden, ja siksi hänen sydämensä syttyi rakkauteen Jumalaa kohtaan.
Daavid aloittaa psalmin 18 rakkaudentunnustuksella: ”Minä rakastan sinua, Herra”. Se on uskovan sydämen puhetta. Jumala on tullut rakkaaksi. Sydän on löytänyt ilon Hänessä. Rakastatko 7
Hän johdattaa Sinua (Jer. 31: 9) ja antaa Sinulle tulevaisuuden ja toivon (Jer. 29: 11).
kirjoittaa Roomalaiskirjeen 3. luvussa: ”…kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta mutta saavat hänen armostaan lahjaksi vanhurskauden, koska Kristus Jeesus on lunastanut heidät vapaiksi. Hänet Jumala on asettanut sovitusuhriksi, hänen verensä tuo sovituksen uskossa vastaanotettavaksi”. (Room. 3: 23-25.) Saat ottaa Jumalan anteeksiantamuksen vastaan uskolla, ilman omia ansioitasi! Saat lahjaksi iankaikkisen elämän! Sitä on ansaitsematon armo.
Daavid jatkaa Jumalan pelastaneen hänet kuolemasta: ”Kuoleman paulat kiertyivät ympärilleni, tuhon pyörteet minua kauhistivat. Tuonelan paulat kietoivat minut, näin edessäni kuoleman ansat.” Kuolema on Raamatun mukaan vihollisista viimeinen (1. Kor. 15: 26). Sen mahtia ei yksikään ihminen voita. Mutta Jumala on jo voittanut – Kristuksessa. Jeesus Kristus, Jumalan Poika, tuli ihmiseksi voittaakseen synnin ja kuoleman vallan. Hän sovitti meidän syntimme kärsimisellään ja ristinkuolemallaan. Nousemalla kuolleista Hän sinetöi voittonsa kuolemasta. Siksi Jumalan antama toivo kantaa kuoleman yli ja Hänen lupaamansa tulevaisuus kestää iankaikkisesti.
Ja kun lähestyt Jumalaa Jeesuksen tähden syntisi anteeksi uskoen, Hän ei tunnukaan armottomalta ja kaukaiselta vaan armolliselta ja läheiseltä – eikö totta? Sinä saat avun ja voit sanoa Daavidin kanssa: ”…minä huusin hädässäni Herraa, kutsuin avuksi Jumalaani. Ääneni kantautui hänen temppeliinsä, ja hän kuuli minun huutoni.” Jumala rakastaa ensin. Hän antaa anteeksi armosta. Hän pitää huolta ja kantaa. Hän vie taivaaseen. Se sytyttää sydämemme laulamaan: ”Minä rakastan sinua, Herra”! Aamen.
Näet Jumalan rakkauden Jeesuksessa. Hänen sovintotyönsä tähden Jumala on armahtanut Sinut. Pyhä Paavali
Teemu Haataja Kappelin pastori
8
Luther-kirkon kaikuja
Startti helmikuussa 2014
loppupuolella evankelisessa liikkeessä elettiin Helsingissä voimakasta herätyksen ja kasvun aikaa. Toimintaan tuli mukaan paljon uusia ihmisiä ja olemassa olevat tilat kävivät pieniksi. Vuonna 1894 valmistui Fredrikinkatu 42:n kohdalle uusi rukoushuone. Malminkadun puoleinen rakennus korotettiin vuonna 1908 viisikerroksiseksi toimistotaloksi. Vuonna 1931 Fredrikinkadun rukoushuone uudistettiin kokonaan ja se vihittiin Luther-kirkoksi.
Paluu Helsingin Luther-kirkkoon lähti liikkeelle tasan vuosi sitten pidetyssä Sleyn johtoryhmän kokouksessa. Idea Luther-kirkosta syntyi aivan yllättäen esityslistan ulkopuolisessa vapaassa keskustelussa. Heräsi ajatus, olisiko meillä mahdollisuus palata takaisin Luther-kirkkoon ja palauttaa se yökerhosta takaisin alkuperäiseen ja oikeaan käyttöönsä? Hetkessä huomasimme olevamme yksimielisen innostuneita selvittämään, voisiko tämän ajatuk- 1960-luvusta lähtien Sleyn toiminta sen kanssa päästä oikeasti eteenpäin. Helsingissä alkoi supistua ja 1970-luvulla toiminta kutistui niin vähäiseksi, Alkoi hektinen neljän kuukauden että yhdistys alkoi harkita huonoon rupeama, jonka aikana tapahtui val- kuntoon päässeen kirkkorakennuksen tava määrä erilaisia asioita. Kesäkuun sekä asuinkäytössä olleen kadunvarsipuoleen väliin mennessä kaikki palaset rakennuksen purkamista. Tarkoituksena olivat asettuneet kohdalleen ja Sleyn oli rakentaa tilalle uusi liike- ja toimishallitus teki historiallisen päätöksen, totalo. Asiat menivät kuitenkin toisella joka sinetöi Sleyn paluun takaisin tavalla kuin oli suunniteltu ja erinäisten kotiin. vaiheiden jälkeen Sley myi koko kiinteistön vuonna 1989 vakuutusyhtiö Pitkä historia ja komea tarina Sammolle ja rakennusyhtiö Polarille. Nyt Sley palaa takaisin samaan osoitteeseen, mistä kaikki lähti Helsingissä aikoinaan liikkeelle vuona 1878.
Kotiin palaamisen takana on pitkä historia ja komea tarina. Sley perustettiin vuonna 1873 Helsingissä. Vain viisi vuotta tämän jälkeen valmistui Malminkatu 12:n kohdalle kaksikerroksinen punatiilinen rakennus, jonka toisessa kerroksessa sijaitsi Sleyn rukoushuone ja ensimmäisessä kerroksessa Sleyn toimisto. 1800-luvun
Luther-kirkon toimintavisio Saimme Luther-kirkon uudestaan haltuumme 1.9.2014 ja viime syksyn aikana kirkolla järjestettiin yli 20 9
erilaista ideointi- ja suunnittelutilaisuutta. Tämän työskentelyn pohjalta syntyi Helsingin Luther-kirkon toimintavisio, jonka Sleyn hallitus vahvisti 11.12.2014. Tämän Kristus-keskeisen vision mukaan avoin, kodikas ja rukoileva Luther-kirkon yhteisö kutsuu mukaan niitä pääkaupunkiseudun asukkaita, jotka eivät Jeesusta tunne ja tarjoaa hengellisen kasvupaikan kaikille tulijoille. Vision toteuttamiseen liittyy viiden koon strategia, jonka avainsanat ovat: Kristussanoma, Kutsuminen, Kynnyksettömyys, Kohtaaminen ja Kasvaminen.
vaiheissa on turvauduttu aivan konkreettisesti siihen, että Jumala on Sanassaan luvannut rukousten tulevan kuulluiksi. Tässä on ollut paljon harjoittelemista ja hyvänä harjoitteluympäristönä on toiminut Luther-kirkolla lokakuussa aloitetut torstain rukoushetket. Niissä on yhdessä rukoiltu hankkeeseen liittyvien ajankohtaisten asioiden puolesta. On opeteltu, että Jumalan käsky ja lupaus koskevat tämänkin hankkeen kaikkia asioita. ”Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan tietoon”. Olemme myös saaneet kokea tähän käskyyn liittyvän Jumalan lupauksen olevan totta; ” Silloin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ymmärryksen, varjelee teidän sydämenne ja ajatuksenne, niin että pysytte Kristuksessa Jeesuksessa”. Näillä rukoushetkillä on ollut suuri merkitys ja siunaus.
Luther-kirkon suhde Pyhän Sydämen Kappeliin Luther-kirkon ja Pyhän Sydämen Kappelin välille ei tule muodostumaan minkäänlaista kilpailuasetelmaa. Molemmissa paikoissa toiminnan tarkoitus ja perusta ovat samat. Tarkoituksena on levittää Kristuksen evankeliumia ja perustana on Pyhä Raamattu ja siinä ilmoitettu Jumalan Sana. Luther-kirkko tulee profiloitumaan eri tavalla kuin Pyhän Sydämen Kappeli. Luther-kirkon sijainti aivan Helsingin ydinkeskustassa määrittää sen toimintaa. Kohderyhmänä ovat mm. Kampin nuoriso ja Narinkkatorin kiireiset ohikulkijat. Tämän lähtökohdan mukaan muotoutuvat tavoittamisen keinot ja toiminnan muodot.
Toiminta käynnistyy helmikuussa 2016 Tämä kevät valmistellaan Luther-kirkon remonttia. Rakennustyöt pääsevät käyntiin todennäköisesti elokuussa ja kirkko avautunee helmikuussa 2016. Nyt aletaan myös täysipainoisesti suunnitella toimintaa ja koota vapaaehtoisia vastuunkantajia. Lähtökohtaisesti Luther-kirkon toiminta tulee perustumaan pitkälti vapaaehtoisten panokseen. Herätyksen
Rukouksen varassa
aika?
Luther-kirkko on meille annettu iso uusi mahdollisuus tavoittaa ihmisiä. Olemme tarttuneet mahdollisuuteen
Luther-kirkkoa on viety alusta asti eteenpäin rukouksen varassa. Kaikissa 10
ja kaikissa Luther-kirkon asioissa haluamme mennä evankeliumi edellä. Kysymme nyt, mitä kaikkea Lutherkirkon tuleva toiminta voi merkitä Jumalan valtakunnan työlle. Ilmassa on
herätyksen merkkejä ja Luther-kirkon vision mukaisesti jatkuvasti rukoilemme hengellistä herätystä pääkaupunkiseudulle. Heikki Kymäläinen SLEY:n hallintojohtaja
11
Mahdotonta
Paikalle tuli miehiä, jotka kantoivat vuoteella halvaantunutta. He yrittivät tuoda hänet sisälle taloon asettaakseen hänet Jeesuksen eteen. Tungoksessa he eivät kuitenkaan saaneet tuoduksi häntä sisään, ja niin he kiipesivät katolle, irrottivat tiiliä ja laskivat sairaan vuoteineen kaikkien keskelle Jeesuksen eteen. Kun Jeesus näki heidän uskonsa, hän sanoi: ”Ystäväni, sinun syntisi on annettu anteeksi.”
Heti paikalla mies kaikkien nähden nousi jalkeille, otti vuoteen, jolla oli maannut, ja lähti kotiinsa ylistäen Jumalaa. (Luuk 5:18-25)
Milloin ketteriä menetelmiä tarvitaan Valmistuttuani teologiksi olen viettänyt suurimman osan tähänastisesta työurastani tietojärjestelmäprojektien parissa. Tietojärjestelmäprojekteissa on aivan olennaista selvittää, kuinka helpolla tai vaikealla alueella projektissa liikutaan. Olen oppinut, että pääsääntöisesti tietojärjestelmäprojektit ovat vaikeita, pahuksen vaikeita tai suorastaan kaoottisia. Tutkimukset tietävät kertoa, että keskimäärin yli 50 prosenttia tietojärjestelmäprojekteista epäonnistuu.
Silloin lainopettajat ja fariseukset ajattelivat: ”Mikä mies tämä on? Hän herjaa Jumalaa, kun puhuu noin. Kuka muu kuin Jumala voi antaa syntejä anteeksi?” Mutta Jeesus oli selvillä siitä, mitä he ajattelivat, ja sanoi heille: ”Mitä te oikein ajattelette? Kumpi on helpompaa, sanoa: ’Sinun syntisi on annettu anteeksi’, vai sanoa: ’Nouse ja kävele’? Mutta jotta tietäisitte, että Ihmisen Pojalla on valta antaa maan päällä syntejä anteeksi” -- hän puhui nyt halvaantuneelle -- ”minä sanon sinulle: nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi.”
Alalla onkin kehitetty erityisiä menetelmiä kompleksisen (pahuksen vaikean) ja kaoottisen reunamailla roikkuville projekteille. Näissä yhtenä ideana on, että kun ei voida oikein tietää mitä tapahtuu, täytyy yrittää tökkiä asioita edes jotenkuten oikeaan suuntaan 12
ja olla valmiina hyppäämään sivuun mahdollisimman nopeasti jos jotakin sattuu romahtamaan. Näitä menetelmiä kutsutaankin hyvin kuvaavasti ketteriksi menetelmiksi.
lisia tai hengellisiä suoritteita voidaan kenties tökkiä asioita oikeaan suuntaan. Mutta nämä hyvää tarkoittavat neuvot unohtavat että mehän olemme tässä pohjimmiltaan mahdottoman äärellä.
Se, että luet tätä lehteä antaa kuitenkin viitteitä siitä että et ole ensisijaisesti kiinnostunut tietojärjestelmäprojekteista vaan uskosta, armosta ja kristittynä elämisestä. Mutta ei hätää, pääsemme kyllä sinne tuota pikaa. Käytössä olevista ketteristä menetelmistä huolimatta olen nimittäin viime aikoina alkanut eritysesti arvostaa mahdottomuutta. Syntisen ihmisen pelastuminen on nimittäin aika mahdotonta - no, oikeastaan rehellisesti sanottuna täysin mahdotonta.
Mahdottomalla alueella ihmisen työskentely on kerta kaikkiaan mahdotonta. Hienoimmillakaan menetelmillä tai koko maailman osaamisella ja tiedolla et saa aikaan minkäänlaista vaikutusta lopputulokseen. Mahdottomuudessa ei ole aste-eroja. Ja se on hienoa. Hienoa siksi, että kun viimein tajuaa olevansa mahdottomalla alueella huomaakin olevansa Jumalan alueella. Alueella, jossa Jumala välittää syntisestä ihmisestä. Alueella jossa et pysty tekemään mitään pelastumisesi eteen mutta Jumala voi tehdä, haluaa tehdä ja on jo tehnyt kaiken. Tämä on se syy, miksi olen oppinut arvostamaan mahdottomuutta.
Ketterien menetelmien teho kristityn elämässä Monissa hyvissäkin puheissa pyritään toisinaan palauttamaan syntisen ihmisen pelastuminen pahuksen vaikealle tai edes kaoottiselle tasolle jotta pelastumista voitaisiin yrittää hallita uskovaisten ketterillä menetelmillä. Meille annetaan hyviä neuvoja siitä kuinka Jumala pitää meistä enemmän jos vältämme syntejä. Ja kerrotaan kuinka voimme välttää syntejä jos oikein keskitymme - jos ei nyt ihan tänään niin ainakin huomenna - ja kuinka tekemällä erilaisia uskonnol-
Alussa olleessa Luukkaan evankeliumin katkelmassa on hyvä esimerkki mahdottomuudesta. Kumpi on vaikeampaa, antaa synnit anteeksi vaiko käskeä halvaantunutta kävelemään? Olettaen että tavoitellaan onnistumista eikä pelkkää puhetta, vastaus lienee että kumpikin, eikä kumpikaan. Sillä kyse on mahdottomuudesta. Siitä missä ihmisen mahdollisuudet loppuvat ja ollaan kokonaan Jumalan alueella. Antti Eväsoja
13
Asiantuntijan projektipäällikölle piirtämä tietojärjestelmäintegraatioita havainnollistava kaavio. Vaikea, mutta ei mahdoton.
Kuvaaja: Pia Haataja
14
Paaston kautta Pääsiäisen iloon! Pieni Suuri Raamattukurssi armonvälineistä - Kristillisen uskon tueksi ja iloksi! Helsinki 21. - 22.3.2015
Meilahden seurakunta LAUANTAI 21.3. Meilahden kirkolla (Pihlajatie 16, Hki) 13.00 Tervetuloa! Hannu Ronimus - Jumala puhuu - miten? Jukka Niemelä 14.00 Neljä kastetta, Jukka Niemelä - Kristillisen kasteen lahja (Gal. 3:27), Markku Niemelä - Kasteen velvoitus (Room.6:3-6), Jukka Niemelä Päiväjuoma 15.00 Paaston kautta pääsiäisen iloon, Hannu Ronimus 16.00 ”Minä uskon syntien anteeksiantamisen” Kristuksen ruumis ja veri - meidän edestämme annettu ja vuodatettu. (1. Kor.10: 16-17) Markku Niemelä 17.00 Loppurukous ja siunaus SUNNUNTAI 22.3. 11.00 Messu Meilahden kirkossa. (Pihlajatie 16, Hki) Liturgina Hannu Ronimus, saarnaajana Markku Niemelä, kanttorina Pete Vuorio, HEK Kullervo Puumalan johtamana. Kirkkokahvit. Klo 14.00 Messu Länsi-Pasilan kappelissa. (Maistraatintori, Winqvistinkatu 2) Liturgina Hannu Ronimus, saarnaajana Markku Niemelä, kanttorina Pete Vuorio. HEK Kullervo Puumalan johtamana. Kirkkokahvit. Kolme todistajaa. Raamattuopetus, Jukka Niemelä. Tiedustelut: Jorma Tikkamäki 040 552 9754, Jukka Niemelä 050 557 0872 15
Vajavaisia, mutta rakastettuja
Toteutin noin kuukausi sitten pitkäaikaisen haaveeni. Otin kaksi kääpiöluppakorvakania, Nyytin ja Tuitun. Tuittu on vaalea tyttö. Lyhyen tutustumisen perusteella neiti on vauhdikas ja välillä melko omapäinen tapaus. Nyyti taas on tumma poika, joka katselee mieluummin rauhassa aikansa, mutta tutustuttuaan omaa myös päättäväisen luonteen ja on energinen. Nämä sisarukset ovat molemmat ihania ja täysin erilaisia luonteita. Nuo kolmikuiset kanivauvat ottivat minut nopeasti osaksi porukkaa, siksi turvalliseksi ihmiseksi. Molemmat kyllä tuntuvat käyttäytyvän ihan hyvin vieraidenkin kanssa, mutta monesta pienestä asiasta huomaa, että minä olen osa noiden pienten arkea. Parhaita hetkiä on, kun Nyyti kerjää minulta rapsutuksia, tai kun Tuittu hyppää sohvan selkänojalle ja nuolaisee niskaani ohi mennessään. Noita luottamuksenosoituksia eivät vieraat saa. Toisaalta välillä tuntuu, että Nyytin ja Tuitun kanssa saa hakata päätä seinään. Useamman kerran minun on pitänyt lähteä jonnekin, mutta Nyyti vain kököttää tyytyväisenä sohvan alla, eikä tahtoisi tulla millään pois. Tuittu taas rakastaa kiipeilyä ja neidin saa välillä nostaa monta kertaa peräkkäin pois paikasta, johon ei ole lupaa mennä. Välillä nuo todella kokeilevat rajoja, eikä oppi tahdo mennä 16
perille. Silti Nyyti ja Tuittu ovat äärettömän rakkaita. Olivat heti alusta asti, vaikkemme vielä juuri tunteneetkaan. Isoisäni totesi kaneistani, että siinä olen saanut hyvät ystävät. Välillä Tuitun ja Nyytin juoksuspurtteja ja käsittämättömän taitavia ja tarkkoja hyppyjä katsellessa mietin Jumalan luomistyötä. Nuokin pienet ovat hänen käsialaansa. Aivan kuten jokainen eläin ja ihminen. Tätä tekstiä kirjoittaessa olen jo muutamaan otteeseen käynyt ohjaamassa Tuitun muualle, kun neiti jyrsii luvatta paperipussia - siitä huolimatta, että Tuittu sai tänään oman pienen pahvilaatikon, jota saisi tuhota niin paljon kuin tahtoo. Joka kerta ei huvittaisi. Mutta sydän sulaa, kun Tuittu taas hetken päästä hyppii ilosta lattialla. Rajoja ja kärsivällisyyttä koetellessakin nuo ovat rakkaita. Tämä muistuttaa Jumalan rakkaudesta. Kuinka vajavaisia me ihmiset olemmekaan - kuinka vajavaista meidän rakkautemme on. On mahdotonta edes yrittää ymmärtää, kuinka paljon Jumala meitä rakastaa täydellisellä rakkaudellaan. Ja kuinka hän meitä rakastaa, meitä syntisiä ihmisiä, jotka kokeilemme rajoja jatkuvasti,
toisinaan täysin tiedostamattamme, toisinaan täysin tietoisena siitä, että liikumme harmaalla alueella.
Minä olen hyvä paimen. Minä tunnen lampaani, ja ne tuntevat minut, niin kuin Isä tuntee minut ja minä Isän. Minä panen henkeni alttiiksi lampaiden puolesta.”
En ihmettelisi yhtään, vaikka Jumala joskus kyllästyisikin ohjaamaan meidät kerta toisensa jälkeen pois vääristä paikoista takaisin oikealle tielle. Jos kahden kanin kanssa saa välillä huokaista muutamaan kertaan, en tahdo edes tietää mitä Jumala ajattelee meidän ihmisten eloa katsellessa. Kuitenkin hän on luvannut pitää meistä huolen, eikä hänen kärsivällisyytensä lopu kesken.
Näin lupaa Jeesus Johanneksen evankeliumissa ja tähän lupaukseen saamme luottaa joka päivä. Silloinkin, kun tajuamme koetelleemme meille asetettuja rajoja ja olemme ehkä jo ylittäneet ne. Teksti ja kuva Saara Räty
17
Isä meidän
Kun illalla astelen vuoteeseen, ja mieleni hiljennän hartauteen, kädet ristin ja menneestä päivästä kiitän, Isä meidän-rukouksen loppuun liitän. Rukous tuttu on ja käy sujuvasti, sen olenhan osannut lapsesta asti. Ja kuitenkin - kesken rukouksen väliin sanoihin juutun ja kompastelen: Anna anteeksi meidän syntimme, kuten toisillemme ne annamme. Yhä rukousta jatkan, mutta annanko minä? Miksi tauko taas tässä, sydän tuttuja polkuja kiertelemässä? Herra, miten voisikaan anteeksi antaa, ilman syytä kun toinen kaunaa kantaa? Minun tuleeko olla se ensimmäinen, tuo sovinnon anoja, lähimmäinen, eikö vuoro jo toisen, miksi jälleen minun, Herra, siihen uskon yhtyvän myöskin sinun? On pyyntöni oikea, näin hetken luulen, kunnes murheisen äänen kuiskaavan kuulen:
Minä ristillä kärsin, ja tähtesi kuolin, sinun syntisi iskivät terävin nuolin, ne sovitin kaikki, oman henkeni annoin koko maailman tuomion päälläni kannoin. Minä anteeksi annoin ja rakastin ensin, myös velkasi ylle ristin piirsin. Yhä voisitko kulkea kaunaisin mielin ja muistella mennyttä katkerin kielin. Jos veli ei veljeksi täällä saa tulla, kuinka yhteinen Isäkään voisi olla? Armonaika on sopia, kädet käsiin liittää yhdessä laulain suuresta lahjasta kiittää, iloita siitä, kun Herra on hyvä, hänen rakkautensa on varma ja syvä. Näin, Jeesus, nyt lastasi ohjaat ja kannat, päivän puutteet ja synnit taas anteeksi annat. Päivän jälkeen kun vuoteeseen astelen, Isä meitää jälleen opettelen. Anneli Räty 18
Messu sunnuntaisin klo 11 Pyhän Sydämen kappelissa, os. Kirstinkatu 1 Rukoushetki ennen messua klo 10.30
Pvm
Liturgi
01.03. 08.03. 15.03. 22.03. 29.03.
Pekka Huhtinen Pekka Huhtinen Lauri Thurén Lauri Thurén Teemu Haataja Hannu Kippo Ari Norro Teuvo Huhtinen Palmusunnuntai Teemu Haataja Teemu Haataja Hiljaisen viikon maanantain ahtisaarna lo 18 Reijo Arkkila Reijo Arkkila Hiljaisen viikon tiistain ahtisaarna klo 18 Reijo Arkkila Reijo Arkkila Hiljaisen viikon keskiviikon ahtisaarna klo 18 Reijo Arkkila Reijo Arkkila Kiirastorstai klo 18 Teemu Haataja Reijo Arkkila Pitkäperjantai sanajumalanpalvelus klo 11 Aleksi Kuokkanen Aleksi Kuokkanen Pääsiäispäivä Teemu Haataja Martti Laitinen 2. pääsiäispäivä Ari Norro Ari Norro Lauri Thurén Lauri Thurén Teemu Haataja Jukka Niemelä Tapio Kiviranta Tapio Kiviranta Antti Rusama Antti Rusama Teemu Haataja Reijo Arkkila Helatorstai Teemu Haataja Teemu Haataja Ari Norro Ari Norro
30.03. 31.03. 01.04. 02.04. 03.04. 05.04. 06.04. 12.04. 19.04. 26.04. 03.05. 10.05. 14.05. 17.05.
Saarnaaja
19
Yhteystietoja KAPPELIN KAIKUJEN TOIMITUSKUNTA
KAPPELIN VASTUUNKANTAJAT
Päätoimittaja: Jorma Tikkamäki p. 040-552 9754 jorma.tikkamaki@gmail.com
Kappelin pastori: Teemu Haataja p.041 4776375 teemu.haataja@sley.fi
Kappelin pastori: Teemu Haataja teemu.haataja@sley.fi
Pääsuntio: Olli Olenius puh 044 3416900 psksuntio@gmail.com
Kappelipelimanni: Kullervo Puumala kullervo.puumala@sley.fi
Kappelipelimanni: Kullervo Puumala, p. 0400-568666, kullervo.puumala@sley.fi
Toimittaja: Saara Räty Taitto: Kaisa Koponen Kansikuva: Pia Haataja
Kahvitusvastaava: Ulla Puukangas p. 050 3252523 sydiskahvit@gmail.com Pyhäkoulu- ja raamattukerhovastaava: Marjut Veikkola, p. 050-5740303 marjut.veikkola@saunalahti.fi
Jos osoitteesi muuttuu, muistathan ilmoittaa siitä joko jorma.tikkamaki@gmail.com (puh. 040-5529754) tai sinikka.ahvenainen@sley.fi. 20