Kappelin Kaikuja 19. vuosikerta 3/2020
Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Pyhän Sydämen kappelin kannatusrenkaan tiedotuslehti
Pääkirjoitus
”Minun armossani on sinulle kyllin; sillä minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa.” 2.Kor.12:9
erilaisten asioiden kanssa ja rukousvastausta ei näytä tulevan. Saatamme ajatella, että tuskinpa Taivaan Isä edes kuulee huokauksiamme. Jumalan Sana kuitenkin vakuuttaa, että jokainen rukouksemme on kuultu ja kuullaan. Meistä saattaa tuntua, että Taivaan Isä viivyttelee vastauksen antamisessa, vaikka oikeasti ei asia näin olekaan. Taivaan Isällä on oma aikataulunsa ja Hän vastaa tavalla, joka on meidän tilanteeseemme paras vastaus. Aina rukousvastaus ei ole sellainen, jota olisimme toivoneet, mutta Taivaan Isä näkee, mikä on meille parhaaksi. Hän vastaa samalla tavalla kuin Paavalille: ”Minun armossani on sinulle kyllin; sillä minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa.”
Paavali kirjoittaa tämän tutun Raamatun kohdan edeltävissä jakeissa, kuinka hän oli saanut kokea valtavia ilmestyksiä. Hän kertoo miehestä, joka temmattiin Paratiisiin ja joka kuuli siellä sellaisia sanoja, joita ihminen ei voi lausua. Paavali kerskaa tästä miehestä, mutta tuo selvästi esille, ettei missään tapauksessa halua kerskata itsestään. Näin sen vuoksi, ettei kukaan ajattelisi Paavalista itsestään enempää kuin mitä näkee hänen olevan. Hän kertookin saaneensa lihaansa pistimen rusikoimaan häntä, ettei hän ylpeilisi. Mikä lienee ollutkaan tuo pistin, mutta Paavali sanoo kolmesti rukoilleensa Herraa, että se erkanisi hänestä. Herra myös vastaa rukouksiin: ”Minun armossani on sinulle kyllin; sillä minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa.”
Saatamme myös ajatella, että Jumala toimii vain elämässään menestyneiden, terveiden ja fiksujen ihmisten kautta. Totuus saattaa olla kuitenkin varsin toisenlainen. Monesti saattaa olla niin, että Taivaan Isä puhuu meille elämässään haaksirikkoon joutuneiden kautta. Tuolloin omavoimaisuus, ”minä itse” -ajattelutapa, on väistynyt
Uskoisin, että nämä Paavalin kokemat asiat ovat meille jokaiselle tuttuja. Joudumme ajoittain kipuilemaan 2
ja Jumalan mahdollisuudet ovat ykkössijalla.
Juttusarja Kappelin yksityiskohdista
On turvallista luottaa siihen, että Taivaallinen Isämme kuulee rukouksemme ja Hän vastaa rukouksiimme ajalla ja tavalla, joka on meille kaikkein parhain. Ajoittain saattaa tuntua siltä, että kannettavaksemme on sallittu suurempi kuorma kuin mitä jaksamme kantaa. Näin ei asia kuitenkaan ole. Taivaan Isä tietää jaksamisemme rajat ja antaa oikeanlaisen avun juuri oikeaan aikaan. Tähän saat varmasti luottaa. Jeesus oli itse hyljättynä ja vainottuna monenlaisissa tuskissa, joten Hän tietää tarkalleen myös meidän tilanteemme. Saamme siis rohkein mielin jättää asiamme Jeesukselle. Hän on luvannut olla kanssamme elämämme jokaisena hetkenä, niin ilossa kuin murheessakin.
Kappelin Kaiuissa alkaa uusi ja mielenkiintoinen juttusarja Kappelin monista mielenkiintoisista yksityiskohdista. Juttusarjan aloittaa Kullervo Puumala kertomalla Pyhän Sydämen kappelin uruista. Urkujen tarina on monella tavalla mielenkiintoinen ja ansaitsee tulla ensimmäisenä julkaistavaksi. Mielenkiintoisia lukuhetkiä! ”Soi, kannel Siionin, kiitosvirttä helky Herralle, me kunnes kerran täältä maasta Keedarin luo Herran pääsemme, jää taake murheet maan, ja siellä voitonvirttä veisataan.” (Siionin Kanteleen tunnuslaulu) Iloa ja siunausta syksyysi! Jorma Tikkamäki päätoimittaja
”Älä pelkää, sillä minä olen lunastanut sinut, minä olen sinut nimeltä kutsunut; sinä olet minun.” Jesaja 43:1.
Löydät meidät myös Facebookista, YouTubesta ja Instagramista Liity seuraajaksi. Pyhän Sydämen kappelin Facebook-sivu viestii kappelin tapahtumista. YouTubesta löydät sunnuntain messut hakusanalla Pyhän Sydämen kappeli Pyhän Sydämen kappelin viestintä Instagramissa: Pyhän Sydämen kappeli
3
Tämä on mukava tehtävä suorassa lähetyksellä oli joskus yli 300, yleensä jonkin verran alle.
Pyhän Sydämen kappelin messut on kuvattu ja lähetetty netissä YouTubessa yli kymmenen vuoden ajan. Koronan takia kuvaaminen ja lähettäminen on ollut vielä tärkeämpää kuin ennen.
Nyt messuun voidaan taas kokoontua. Väkeä messuissa on ollut hieman vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana, mikä on ymmärrettävää: moni edelleen arastelee tulemista sinne, missä on enemmän väkeä, paikkoja messuun osallistujille Kappelissa on nyt vähemmän, ja kun on lieviäkin flunssan oireita, ei tulla. Kuvattuihin messuihin osallistuminen netin välityksellä on sen sijaan selvästi suurempaa kuin vuosi sitten. Nyt avattuja ruutuja suoran lähetyksen aikana on tavallisesti parinsadan paikkeilla.
Juttelemme messun jälkeen Pyhän Sydämen kappelissa Juhani Haapasen, Tomi Linjalan, Minna Rankisen ja Jari Silvon kanssa. Heidän lisäkseen tiimiin, joka vastaa messujen kuvaamisesta, kuuluvat Anttoni Erkkilä, Lasse Polso ja Matti Saari. - Tämä on mukava tehtävä, johon Juhani pyysi, eikä tämä ole kovin vaikeaa. Tulen joka tapauksessa messuun ja tässä tehtävässä voin palvella. Tietokoneen kanssa toimiminen on tuttua muutenkin. Tuntuu hienolta, kun tekniikka - kamerat, mikrofonit ja valot – toimii ja messu voidaan lähettää heille, jotka eivät pääse mukaan muuten.
Yhden ruudun takana lienee useimmiten yksi ihminen mutta voi olla myös useita. Yleensä muutaman päivän aikana messun jälkeen sillä on katselukertoja hieman alle tai yli 1.000. Netin välityksellä Kappelin jumalanpalveluksiin osallistutaan eri puolilla Suomea, jopa eri puolilla maailmaa. - Tämä kesä taisi olla ensimmäinen, jona kaikki sunnuntain messut saatiin kuvattua, Juhani, joka vetää kuvaustiimiä, kertoo.
Näitä vastauksia kuulen, kun kysyn kuvaajilta, miksi he kuvaavat jumalanpalveluksia.
Suurelle joukolle Messuja kuvataan varsin suurelle joukolle. Ennen korona-aikaa suorassa lähetyksessä oli yleensä mukana 7080 avattua ruutua. Keväällä, jolloin kappeliin sai tulla vain jumalanpalveluksen toteuttajat, avattuja ruutuja
Osallistujat eivät näy Kuvaustiimissä on nyt siis seitsemän, tai varsinaisesti kuusi, koska Anttoni 4
on Kappelin pääsuntio ja ehtii harvoin kuvaamaan. - Olisi hyvä, jos saisimme vielä yhden tai kaksi. Tehtävään saa koulutuksen, hyvät ohjeet ja sunnuntaina, jona on vuoro kuvata, autetaan, Juhani sanoo. Messun kuvaamisista tulee jonkin verran palautetta, joka on lähes poikkeuksetta positiivista. Kuvaajat korostavat, etteivät he ole ammattilaisia ja vain yksi henkilö kuvaa ja huolehtii lähetyksen äänestä.
salin äänentoisto. Siitä huolehtiminen on toisten tehtävä.
Jännittääkö? Puhumme vielä siitä, jännittääkö kuvaaminen, koska suuri joukko seuraa työn tulosta. Yksi ja toinen kuvaustiimistä sanoo, että jännittää. - Etukäteen jännittää mutta ei niin enää sitten, kun kaikki on valmiina ja urut soivat, yksi tiimiläisestä kertoo. - Hyvä että jännittää, koska sitten tehtävään suhtautuu oikealla vakavuudella. Tämä on hyvällä tavalla jännittävää työtä, toinen sanoo.
Joskus kysytään, miksi ei kuvata seurakuntaa; olisi mukava katsoa, keitä tuttuja on paikalla. - Pyrimme siihen, etteivät messuun osallistujat näy lähetyksessä. Kaikki eivät halua näkyä, ja vasta seurakuntaan tulleelle maahanmuuttajalle voi olla jopa vaarallista, jos hänen nähdään osallistuvan kristilliseen jumalanpalvelukseen, kuvaajat kertovat. He muistuttavat myös, ettei heidän nappiensa takana ole Kappelin
*** Olisitko sinä se tai toinen niistä, joita kuvauskuvaustiimiin tarvitaan? Ota yhteyttä Juhani Haapaseen tai Kappelin pastoriin. Jos osaat käyttää tietokonetta, osaat myös kuvata Kappelin laitteilla. Teksti ja kuva: Jari Rankinen
5
Taivaan Isä on pitänyt kiinni
Messuja sunnuntaisin Kallion rukoushuoneessa ei vielä tuolloin ollut. Marja-Leena kertoo, että jumalanpalvelukseen mentiin Kallion kirkkoon.
Marja-Leena Korpinen tuli ensimmäisen kerran Pyhän Sydämen kappeliin 50 vuotta sitten. Siitä lähtien Kappeli on ollut tärkeä ja rakas paikka.
Kristillistä vastuuta ja rakastamista
Syksyllä 1969, jolloin Marja-Leena tuli Alavudelta opiskelemaan Helsingin Kansankorkeakouluun, nykyistä Pyhän Sydämen kappelia kutsuttiin Kallion rukoushuoneeksi.
Marja-Leena toimi hoitotyössä kantasoluyksikössä Meilahden sairaalassa ennen eläkkeelle siirtymistään. Tässä tehtävässä hygienian merkitystä alleviivattiin. Sen merkitystä on nyt opetettu meille kaikille. Myös messussa ja kirkkokahvilla kristillistä vastuuta ja toisen ihminen rakastamista on toimia korona-ajan ohjeiden ja vaatimusten mukaan.
- Koulun aamuhartaudet pidettiin rukoushuoneessa, siis nykyisessä kappelissa. Siellä olivat myös katulähetysillat, Marja-Leena kertoo. Vuosi Kansankorkeakoulussa oli hyvin merkittävä, kuten monille kristillisen opiston tai kansankorkeakoulun käyneille etenkin aiempina vuosikymmeninä.
- Hyvä, että tiedämme koronasta nyt paljon enemmän kuin talvella ja keväällä. Tieto auttaa meitä toimimaan vastuullisesti myös Kappelissa, MarjaLeena sanoo.
- Uskonelämääni vuosi vaikutti paljon hyvää. Sen jälkeen ollut mukana Sleyn toiminnassa. Taivaan Isä on pitänyt minusta kiinni.
Marja-Leena kertoo samaa kuin monet muut: 6
- Talvella ja keväällä tuntui niin oudolta, koska ei päässyt ehtoolliselle eikä juurikaan tavannut toisia kristittyjä. Tärkeää saada olla yhdessä toisten kanssa ja nähdä tuttuja kasvoja. Kirkkokahvi messun jälkeen on keskeistä messuyhteisössä.
- Koen, että Jumala on kutsunut myös minut työhön valtakunnassaan. Kappeli on minun paikkani ja tehtävät siellä vastaukseni Jumalan kutsuun. Olen kiitollinen, että saan yhdessä toisten kanssa tehdä Jumalan valtakunnan työtä. Kappeli on minulle toinen koti.
Toinen koti
Rukouspiiri
Marja-Leena on saanut olla mukana ja palvella eri tehtävissä kappelissa: torstain Kappeli-iltojen yhtenä suunnittelijana ja vastuunkantajana, johtokunnan sihteerinä, kuorossa, keittiöllä kahvituksen järjestäjänä ja diakoniatyössä.
Ilman rukousta Pyhän Sydämen kappelia ja seurakunnan kokoontumisia siellä ei olisi. Sunnuntaisin ennen messua klo 10.30 kappelissa kokoontuu rukouspiiri. Siinä muistetaan ja kannetaan Jumalalle kappeliin, sen messuihin ja muuhun toimintaan, seurakuntiin ja kirkkoon liittyviä asioita. Piirissä rukoillaan myös muiden asioiden puolesta, joita piiriin tulleilla on mielessä.
- Kappelin esittely vierailevalle ryhmälle oli mukava tehtävä. Sain kertoa toisille tästä ainutlaatuisesta Helsingin kirkosta, Marja-Leena sanoo. - Mietin usein, mitkä olisivat tapoja kutsua uusia mukaan. Millainen toiminta houkuttelisi heitä? Näitä tapoja ei vain ole helppo löytää.
- Myös tämä piiri on minulle tärkeä, Marja-Leena sanoo. On sanottu, että jos on rukousta, on paljon muutakin, mitä tarvitaan.
Laulaminen Helsingin Evankelisessa Kuorossa on ollut Marja-Leenalle erityisen mieleinen tehtävä. Hän sanoo saavansa paljon itse siitä, että laulaa toisille ja toisten kanssa. Antaessaan saa.
Olet tervetullut rukouspiiri ennen messua. Pyhän Sydämen kappelin aulassa on sunnuntaiaamuna viitta, joka kertoo, missä huoneessa Kappelissa piiri kokoontuu.
Marja-Leena kertoo, mikä on hänelle perimmäinen syy palvella eri tehtävissä:
Teksti ja kuva: Jari Rankinen
7
Lähetysjohtajan kaikuja
Lähetysjohtajan tuolilta on hyvä näköala moneen suuntaan. Työtä tehdään kolmella mantereella 13 eri maassa. Työn haasteet ovat kovin erilaisia eri maissa. Missä ihmiset elävät käsittämättömän köyhyyden keskellä ja pitävät suurimpana aarteenaan evankeliumia, missä taas eletään hyvinvoinnin keskellä ja evankeliumin on vaikea tavoittaa sydämiä. Missä ihmiset ovat paenneet kotimaastaan, jättäneet kaiken taakseen ja elävät jokapäiväisen epävarmuuden kanssa: saanko jäädä tänne vai palautetaanko minut takaisin sinne, missä henkeni on vaarassa? Missä taas vuosikymmenten ateistinen propaganda on tehnyt tuhoaan sydämissä. Lähettimme kohtaavat monenlaisia ihmisiä, monenlaisia elämäntarinoita. Saamme rukoilla, että Jumala antaisi heille oikeat sanat oikeaan aikaan ja ennen kaikkea rakastavan sydämen. Mahdollisuutemme auttaa ajallisissa asioissa ovat kovin vähäiset, mutta meillä on kuitenkin tarjota ihmisille kaikkein parasta.
Jokaisen ihmisen perustarve on löytää yhteys Luojaansa, oli sitten kyse pakolaisleirin kaiken menettäneestä asukkaasta tai tokiolaisesta suuryritysjohtajasta. Sitä varten Jumala lähetti Poikansa maailmaan, kärsimään ja kuolemaan meidän ja koko maailman puolesta ja siten sovittamaan ja ottamaan pois sen synnin, joka erottaa meidät Jumalasta. Ensin Jumala lähetti Poikansa, ja sitten Jumalan Poika lähetti apostolinsa ja kirkkonsa viemään sanomaa syntien sovituksesta, evankeliumia, kaikkeen maailmaan ja kaikille luoduille. Me saamme nyt olla Kristuksen lähettämiä, kukin omalla paikallamme. Jotkut lähtevät kauas, toiset ovat lähettämässä heitä ja mahdollistamassa heidän työnsä, joku saa istua lähetysjohtajan tuolilla ja organisoida työtä. Jokaisen tehtävä on kuitenkin yhtä arvokas ja välttämätön, jotta lähetyksen Herran tahto voisi tapahtua ja jokainen ihminen saisi kuulla syntien sovituksesta ja kuoleman voittamisesta. 8
Ville Auvinen, lähetysjohtaja, Sley
Pyhän Sydämen kappelin Setterquist -urut Pitkäperjantain Ristinjuhla Pyhän Sydämen kappelissa keväällä 1991 oli päättynyt. Kokoilin kamppeita kotiin lähteäkseni. Kappeliin tulee tuttu pariskunta, Kallion kirkon urkuri Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog ja hänen Helmuth-puolisonsa. Katselevat ympärilleen, tulevat kohti alttaria, kääntyvät katsomaan lehteriä ja keskustelevat… Mitäs nyt? - Hei, Kullervo, meillä olisi tiedossa Ruotsissa urut, jotka saattaisivat sopia hyvin tänne kappeliin.
- Urut on rakennettu 1892 Dagsbergin kirkkoon, josta ne purettiin n. 1960. Kreivi Gustav Mannerheim osti ne tarkoituksenaan rakentaa kotiurut kartanoonsa Etelä-Ruotsissa. Hän ei kuitenkaan koskaan pystyttänyt niitä, vaan myi ne tukholmalaiselle merikapteeni-kanttori Claes Insulanderille, jolla myös oli haave kotiuruista. Ne ovat purettuina varastohotellissa Tukholmassa, ja Insulander myy ne, koska varastovuokra on noussut eikä hän aio niitä enää pystyttää. Urut on rakentanut Gustav Adolf Setterquist, E.A.Setterquist & Son -urkurakentamossa.
– Jaa! 1950-luvun lopulla tänne hankittu, moderni Rieger-urku on kyllä vähän erikoinen – löytyisikö tilalle tosiaan tähän katedraaliakustiikkaan hiukan paremmin sopiva soitin…
– Jaa, että Setterquist-urut tänne Sydikselle, sepäs vasta olisi Kulttuuriteko…!
9
Menin Sleyn talousjohtaja Pauli Poussan puheille: saisimme Tukholmasta historialliset, arvokkaat ja hyvät urut kappelille pikkurahalla, 10 000 kruunulla, n. 7000 markalla. Silloin uusien urkujen äänikerran hinta oli n. 60 000 - 70 000 mk. Näissä Setterquisteissa on 8 äänikertaa, joten vastaavan kokoinen uusi soitin maksaisi vähintään n. 550 000 mk. Kuultuaan tämän, totesi Pauli, että ostetaan ne pois sieltä, ei tuo ole iso raha, jos soitin on hyvä!
neensa, että ” voiko tuosta rojukasasta ikään urkuja syntyä?” Urut koottiin Åkerman & Lundilla. Tärveltyneet pillit korvattiin Saksassa valmistetuilla lähes vastaavilla uusilla. Saksasta pillit hankittiin siksi, että eräs sikäläinen rakentamo valoi pillit tarvittaessa lejeeringistä, joka sisälsi 60% tinaa, 40% lyijyä. Tämä sekoitus vastasi parhaiten Setterquist -rakentamon pillilejeerinkiä, jossa on 80% tinaa ja vain 20% lyijyä. Siksi Sydiksen urkujen sointi on vahva ja voimakas – silti laulava, ja pehmeä, 1800-luvun eurooppalaisen, romanttisen urkutyylin mukainen! Nykyrakentamoiden lejeerinki on 50% lyijyä ja vain 50% tinaa, koska tina on kallista. Vaurioituneet urkukaapin puuosat korvattiin uusilla, mikä vaati vuosikausia varastoitua, täysin ”kuollutta” ja kuivaa puuta, joka kelpasi täydentämään urkuvanhuksen puuttuvia puitteita.
Helmuth Gripentrog ilmoitti Insulanderille, että Sley ostaa urut Helsinkiin. Merikapteeni oli laittanut ruotsalaiseen Orgelforum-urkulehteen myynti-ilmoituksen. Lehti ilmestyi myöhässä, vasta huhtikuun lopulla, ja oli meidän onnemme, että olimme saaneet tiedon Helmuthin kautta jo aikaisemmin, ja Pauli oli tehnyt nopean ostopäätöksen. Lehden ilmestyttyä sai Insulander kolmattakymmentä puhelua, joissa haluttiin ehdottomasti ostaa urut – soittajina mm. yksityishenkilöitä, Malmön Musiikkikorkeakoulu ja muitakin musiikkioppilaitoksia. ”Urut on jo myyty”, vastasi kapteeni. Varastoidut urkujen osat siirrettiin Tukholman lähistölle Åkerman & Lundin urkurakentamoon, jossa Helmuth Gipentrog ja Kalevi Mäkinen työskentelevät, ja heidän johdollaan alettiin urkujen restaurointi. Kävimme tarkastamassa puretun soittimen Hakavuoren kanttorin, kirkon urkutoimikunnan asiantuntijan ja kymmenien suomalaisten urkujen suunnittelijan Asko Rautioahon kanssa, ja myös Poussa oli mukana. Nähtyään urut kasoina lautaa, pillejä ym. Pauli kertoi tuumi-
Kun urut oli rakennettu uudelleen, ne purettiin rakentamolla jälleen osiksi ja laivattiin Helsinkiin umpilava -kuorma-autossa. Täällä ne taas koottiin kappelin urkulehterille, josta Riegerit oli siirretty Tampereen Luther-talolle – nekin harvinaislaatuisina kirkon urkutoimikunnan suojelukohteena. Setterquist-urkujen iso, soittoilmanpaineen tasaava varastopalje ei mahtunut kappelissa urkujen alle, kuten alun perin Dagsbergin kirkossa, vaan se sijoitettiin erillisenä lehterin seinän viereen, ja ilma johdettiin putkella urkujen ilmalaatikkoon, jonka päällä pillit lepäävät. Varastopalje on edelleen myös poljettavissa, joten soittaminen onnistuu vaikka puhallin ei toimisi. 10
Näin kävikin, kun urkuja käytettiin ensi kertaa muistaakseni kappelin uudelleen käyttöön siunauksessa. Messun jälkijuhlassa puhallinmoottorin virtapiirin sulake paloi. Sitä ei saatu heti vaihdetuksi, jolloin kuoron basso Heikki Halso meni urkujen polkijaksi, ja soitto jatkui.
asiantuntija Axel Unnerbäck. En ollut paikalla, mutta Helmuth Gripentrog kertoi Unnerbäckin todenneen urut nähtyään hämmästyneenä, kuinka ne ovat kuin alunperin Pyhän Sydämen kappeliin rakennetut! Se tuntui hyvältä. Urkujen kokonaiskustannukset restaurointeineen, siirtoineen ja pystyttämisineen olivat n. 350 000 mk. Pyhän Sydämen kappelin urut ovat Suomen ainoat Setterquist-urut ja harvinaiset tyyliurut edustaessaan ruotsalaista ”högromantik”-urkutyyliä. Kiitos Pauli Poussan nopean ja rohkean hankintapäätöksen, muiden Sleyn päättäjien ja ennen muita urkurakentaja Helmuth Gripentrogin, joka valmisteli hankinnan ja antoi vihjeen soittimesta.
Kun urut oli pystytetty kappeliin, maalasi rakentamon maalari urut aidolla, alkuperäisen mukaisella pellavaöljymaalilla. Ruotsista saapui lehtikultaaja, joka täydensi fasadin kultakoristeet lehtikullalla lukuunottamatta kipsikoristeita, jotka saivat kultamaalipinnan. Olimme saaneet maastavientiluvan ehdolla, että urut restauroidaan ja ne tulevat käyttöön. Antiikin maastavientihän on yleensä luvanvaraista. Lopputarkastuksen teki Ruotsin valtion Museoviraston urku-
11
Urkujen valmistuttua järjestimme kappelissa konserttisarjan, jossa soittivat mm. Asko Rautioaho, joka oli antanut lausunnon Sleyn päättäjille hankinnan tueksi, Matti Vainio, Tapio Tiitu, Sirkka-Liisa Jussila-Gripentrog ja Folke Forsman, joka tilasi säveltäjä Lasse Karlssonilta teoksen juuri näille uruille.
Urkurin huoneentaulu
Kerrotaan, että Pariisin Saint-Sulpice -kirkon urkuri, säveltäjämestari Olivier Messiaen tapasi messun päätyttyä suudella urkuja ennen poistumistaan kirkosta. Minun on nyt tunnustettava, että olen minäkin toisinaan halinut, jopa vähän muiskauttanutkin salaa upeaa, rakasta Setterquistiämme…
Lopetettuasi soittamisen 1. Sulje rekisterit, vapauta koppelit ja sulje soittopöydän kansi. 2. Oikaise istuinliina penkille 3. Palauta käyttämäsi sävelmistöt, nuotit ja kirjat paikoilleen. 4. Sammuta urkuvalot ja puhallin. 5. Kirjaa urkujen huolto- ja käyttöpäiväkirjaan vierailusi. 6. Vieraskirja on myös tarkoitettu käytettäväksesi.
Ennenkuin aloitat soittamisen 1. Tarkista, että kirkkosalin alaovet ja lehterin ovet ovat suljetut. 2. Ettei soittosi häiritse työskentelyä lehterin viereisissä luokissa. 3. Viritä Trumpet 8´.
Koska tiesin, että urkuja tulevat käyttämään monet urkurit myös minun jälkeeni, laadin kappelissa vieraileville urkureille lempeän ”ohjeistuksen”, jotta hoksaisivat, millaisen aarteen kanssa ovat tekemisissä – ja missä ympäristössä.
Katsele ja kuuntele tätä soitinta. Tutustu siihen rauhassa, vain siten tavoitat sen sielun. Katsele myös tätä kappelia, Jumalan temppeliä, ja hiljenny sen kauneuden puhuteltavaksi. Tämä kaikki on tehty rakkaudella ja sydämellä, Jumalan kunniaksi ja mielen rakennukseksi. Kiitä ja ylistä Jumalaasi, rukoile häneltä voimaa, taitoa ja viisautta seurata esimerkkiä! Kullervo Puumala kappelin emeritus-kanttori
12
13
Luetko oikein?
Kuva: Sari Pyykönen
Radiossa oli ohjelma ”Väärinkuullut laulut”. Idea oli, että kuulijat kertoivat lauluista, jotka he olivat (aluksi) kuulleet väärin. Osa oli kuullut sen, mitä halusikin kuulla ja oli pettynyt, kun laulun sanat eivät olleetkaan, mitä toivottiin. Voimme lukea väärin myös Raamattua: emme sitä, mitä on kirjoitettu, vaan sen, mitä luulemme/ toivomme lukevamme. Malliesimerkki on Gal 2:15: ”Me olemme luonnostamme juutalaisia, emme pakanasyntisiä.” (KR-1938) KR1992 on kääntänyt vapaammin: ”Me olemme syntyperältämme juutalaisia, emme syntisiä pakanoita.” Paavali ei siis puhu kahdesta syntyperästä – juutalaiset/pakanasyntyiset – vaan juutalaiseen tapaan hän puhuu pakanasyntisistä. Juutalaisilla oli jopa eri sanat valitulle kansalle eli juutalaisille ja pakanakansoille.
Abraham pelastui armosta (Gal 3:115, 4:21-31). Armo ei tullut mukaan vasta Jeesuksen synnyttyä maailmaan. Katsoin edellisestä Kirkkoraamatusta, kuinka paljon siinä on eri muodoissa sanoja ”armo” ja ”laupeus”. Edellinen Kirkkoraamattumme on ns. konkordanssikäännös, jossa samaa heprean tai kreikan sanaa vastaa pääsääntöisesti sama suomen sana. KR-1992 taas on ns. dynaaminen käännös, jossa ”käännetään ajatuksia, ei sanoja” – jolloin sama alkukielen sana voidaan kääntää eri tavoin eri kohdissa. Tulos oli yllättävä: Armo on Vanhassa testamentissa 231 kertaa ja Uudessa testamentissa 130 kertaa. Laupeus on Vanhassa testamentissa 88 kertaa ja Uudessa testamentissa 39 kertaa. Yhteensä nuo kaksi sanaa ovat Vanhassa testamentissa 319 kertaa ja Uudessa testamentissa 169 kertaa – eli lähes puolet vähemmän. Toki täytyy ottaa huomioon, että Uusi testamentti on noin kolme kertaa lyhyempi kuin Vanha testamentti, mutta silti – kuka olisi uskonut, että Vanha testamentti on
Vanhassa testamentissa(kin) Jumalan armo ja laupeus Paavali puhuu Galatalaiskirjeessä siitä, kuinka jo Vanhan testamentin aikana 14
”armollisempi ja laupiaampi” kuin Uusi testamentti.
Hyvä tapa on lukea Raamattua eri kielillä. Itse ihmettelen usein lukiessani venäjänkielistä Raamattua, miksi jokin kohta on käännetty eri tavalla kuin suomalaisessa Raamatussa. Mutta kun vertaan käännöksiä tarkemmin, huomaan, että ne ovat oikeastaan samanlaiset. Vieras kieli pysäytti huomaamaan jotain, mikä suomenkielisessä tekstissä meni ohi. Voi myös käyttää erilaisia suomenkielisiä käännöksiä.
Lue koko Jumalan ilmoitusta Olin lukioaikana Imatran seurakuntanuorissa, jossa korostettiin koko Raamatun lukemista. Lukioaikana luin Raamatun läpi kymmenen kertaa. Eräs – ei kovin nuori – seurakuntanuori juhli 29-vuotispäiväänsä lukemalla Raamatun 29. kerran läpi. Luokkatoverini kertoi lukiossa, että kun hän oli lukenut Raamatun neljä kertaa läpi – ei mitenkään harvinaista seurakuntanuorten parissa – hän ajatteli, että nyt hän jo tietää, mitä Raamatussa on. Mutta velvollisuudentunnosta hän aloitti viidennen kerran ja totesi: ”Nyt minä ymmärrän, kuinka vähän ymmärrän!”
*** ”Kallista korvasi, Jumalani, ja kuule. Avaa silmäsi ja katso autioita raunioitamme ja kaupunkia, joka on omistettu nimellesi! Me tuomme sinulle nöyrät pyyntömme, emme omaan vanhurskauteemme, vaan sinun suureen armoosi luottaen.” (Dan 9:18) Pasi Hujanen Sleyn Venäjän työalavastaava
Pyhäkoulun pitäjiä ja kirkkokahvittajia tarvitaan Tärkeä osa Pyhän Sydämen kappelin messuja ovat pyhäkoulut, junnuraamikset ja kirkkokahvit.
Frendi-iltapäivät Frendi-iltapäivä Pyhän Sydämen kappelin messun jälkeen klo 13-15 su 6.9., su 4.10. ja su 1.11.
Voisitko palvella näissä? Siis silloin tällöin pitää pyhäkoulun tai junnuraamiksen tai järjestää kirkkokahvit.
10-14-vuotiaat koululaiset tervetuloa!
Näihin tehtäviin tarvitaan myös uusia, ja uudet opastetaan tehtäviin. Kysy lisää kappelin pastorilta Jari Rankiselta.
Tuomas Anttila ja Johanna Hakkari ovat mukana iltapäivissä. 15
Kappeli-illat Pyhän Sydämen kappelissa syksyllä 2020 ”Antakaa Kristuksen sanan asua runsaana keskuudessanne. Opettakaa ja neuvokaa toisianne kaikella viisaudella ja laulakaa kiitollisin mielin Jumalalle psalmeja, ylistysvirsiä ja hengellisiä lauluja.” (Kol. 3:16) Hyvät ystävät, sisaret ja veljet. Aloitamme syksyn kappeli-illat Pyhän sydämen kappelilla torstaina 17.9.2020 klo 17.45 kahvittelulla ja jatkamme varsinaisella ohjelmalla klo 18.15 – 19.30. Kappeli-illat jatkuvat joulukuulle asti joka torstai samaan aikaan. Toistaiseksi syksyn ohjelmasta puuttuvat perinteiset Siionin kanteleen lauluillat johtuen pandemiatilanteesta. Laulamme kyllä joka tilaisuudessa vähintään alku- ja loppulaulun Siionin kanteleesta. Syksyn aikataulu on seuraava: 17.9. SLEYn Kenian lähetys. Satu, Jorma ja Reijo Arkkila. 24.9. Ylösnousemuksen todisteita. Pasi Hujanen. 1.10. Ihmeellinen Ilmestyskirja I. Jari Rankinen. 8.10. Upea, ikivanha Kristus-hymni. Kalle Pajala. 15.10. Kuoleman synti. Pasi Hujanen. 22.10. Ihmeellinen Ilmestyskirja II. Jari Rankinen. 29.10. Kirkolliskokous. Ville Auvinen. 5.11. Pyhien yhteys Vanhassa testamentissa. Mika Kärkkäinen. 12.11. Uskonnoista armoa ja rauhaa etsimässä. Havaintoja maailmalta. Pekka Huhtinen. 19.11. Jeesuksen kiusaukset. Pasi Hujanen. 26.11. Jeesus tietää. Juhana Tarvainen. 3.12. Adventin rikas sanoma. Antti Rusama. 10.12. Päätösseurat. Jari Rankinen. 17.12. Kappelin joululaulujen ilta.
16
Tilaisuudet pidetään kappelin pylvässalissa ja mahdollisesti kirkkosalissa. Jumalan siunausta ja varjelusta sekä hyvää syksyä toivottaen, Risto Kuokkanen Sleyn Helsingin osaston puheenjohtaja ”Meillä on suuri ylipappi, jonka haltuun on uskottu Jumalan koko huone. Astukaamme sen tähden Jumalan eteen vilpittömin sydämin ja varmoina uskossamme, sydän vihmottuna puhtaaksi pahasta omastatunnosta ja ruumis puhtaalla vedellä pestynä. Pysykäämme horjumatta tunnustuksessa ja toivossa, sillä hän, joka on antanut meille lupauksensa, on luotettava.” (Hepr. 10:21-23) Pankkiyhteystiedot Pyhän Sydämen kappelin toiminnan tukemiseksi: Jumalan valtakunnan työ tarvitsee paitsi rukousta myös taloudellista tukea. Lahjan Pyhän Sydämen kappelille voit antaa näillä tavoilla: *MobilePaylla numeroon 15 373 *Netissä osoitteessa www.taivaallinenlahja.fi/pyhan-sydamen-kappeli *Sleyn tilille FI13 8000 1500 7791 95 (Danske Bank) saaja: Sley viite: 10078 89200 41311 40515 tai viesti: Pyhän Sydämen kappeli ********* Keräyslupa 2017-2021 Poliisihallituksen 31.1.2017 myöntämän keräysluvan RA/2017/100 mukaisesti Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ry voi kerätä varoja 31.12.2017-31.12.2021 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta julistus-, opetus- ja diakoniatyöhön kotimaassa sekä yhdistyksen lähetyskohteissa ulkomailla.
17
Kappelin nimikkoläheteiltä
Lämmin tervehdys Pyhän Sydämen kappelin väelle!
on digitaalinen kehitysmaa) ja tietysti siitä, että ihmisiä on paljon vähemmän ja omaa tilaa saa riittävästi. Yksi parhaita Suomi-hetkiä oli saunan kuistilla istuskelu löylyn jälkeen ja aurinkoiselle järvelle katselu, eikä ketään näkynyt missään. Vakavasti puhuen on ollut myös virkistävää, että Suomessa koronatilanne on hyvä, ja on saanut elää melko vapaasti nämä pari kuukautta.
Ensimmäiset kolme vuotta Saksassa ja sen myötä ensimmäinen työkausi on tullut päätökseen, ja olemme saaneet viettää aikaa kotimaassa. Kotimaanjaksolla olemme kiertäneet eri puolilla Suomea Sleyn tilaisuuksissa ja nimikkoseurakunnissamme kertomassa työstämme. Tukikohtamme tänä kesänä on ollut Helsingissä ja varsinkin alkukesästä saimme taas hengellistä ravintoa kotikirkossamme Sydiksellä, missä varmasti monia tätäkin tekstiä lukevia saimme kohdata. Tämän lisäksi olemme ajelleet maata ristiin rastiin, niin että mm. Jyväskylä, Pirkkala, Porvoo, Hämeenlinna, Leppävaara, Kouvolan Hietoinranta, Hyvinkää, Joensuu, Polvijärvi ja Kankaanpää ovat tulleet tutuiksi.
Työkauden vaihtuessa on hyvä miettiä kulunutta kolmea vuotta. Mitä tänä aikana on tapahtunut? Olemme oppineet persian kieltä ja harjaantuneet sen käytössä. Minut vihittiin papiksi kaksi vuotta sitten. Olemme rikastuttaneet yhteistyöseurakuntamme elämää aloittamalla uusia, persiankielisiä työmuotoja: kaksi raamattupiiriä, nuortenryhmän ja kuoron. Siirin kautta monet ihmiset ovat saaneet psykologista ja sielunhoidollista apua, ja itse olen pitänyt kastekoulun ja kastanut useita ihmisiä Jumalan lapseksi ja iankaikkisen elämän perilliseksi. Reilut 50 saarnaa pidin viime vuonna.
Mitä lähetti huomaa, kun palaa Suomeen pitkästä aikaa? Vaikka Saksa ja Suomi ovatkin kulttuurillisesti melko lähellä toisiaan, on kuitenkin paljon eroja: Suomessa on saanut iloita muun muassa hyvänmakuisesta, raikkaasta ja kalkittomasta juomavedestä (ei tarvitse ostaa pullovettä), kattavasta mobiiliverkosta ja yleensäkin toimivista digitaalisista palveluista (Saksa
Kun palaamme Saksaan syyskuun lopulla, olemme taas uusien haasteiden äärellä: Siirrymme Berliinistä Hampuriin aloittaaksemme siellä persiankielistä työtä. Saksalaisen yhteistyöjärjestömme Luterilaisen 18
kirkkolähetyksen (LKM) johtaja esitti meille kutsun tulla Hampuriin palvelemaan siellä olevia seurakuntia maahanmuuttajatyössä. Paikallisilla pastoreilla eivät resurssit riitä tähän, vaikka persialaisia sielläkin on paljon. He istuvat kirkonpenkissä ja kuuntelevat kohteliaasti saksankielistä saarnaa, jota eivät kuitenkaan ymmärrä. Tilanne Berliinin Steglitzissä taas on hyvällä tavalla vakiintunut, niin että monet uskolliset ovat löytäneet paikkansa seurakunnassa ja alkaneet myös enenevässä määrin ottaa vastuuta. Vaikuttaa siltä, että on löytymässä rahoitus palkata seurakuntaan iranilainen työntekijä. Näin ollen me
uskallamme hyvillä mielin lähteä kohti uutta. Emme tietenkään katkaise siteitä Berliiniin, vaan tulemme aika ajoin vierailemaan myös siellä ja Steglitzin seurakunnassa. Kiitos, että rukoilette meidän ja meidän työmme puolesta! Jos haluat lukea lisää kuulumisiamme, voit tilata noin kuusi kertaa vuodessa ilmestyvän ystäväkirjeemme laittamalla sähköpostia osoitteeseen siiri.turunen@ sley.fi. Haluan toivottaa teille kaikille siunattua syksyä! Marko Turunen Lähetystyöntekijä ja pastori
19
Hiljaisuuteen, Vapahtaja
Hiljaisuuteen, Vapahtaja, kutsut varhain aamulla, uuden päivän alkaessa tahdot meidät siunata. Rukoilevan kädet suljet, kaikkivoipiin käsiisi, rinnallamme työhön kuljet, lupaat jälleen armosi.
Pyhäpäivän hiljaisuuteen tahdot myöskin opastaa, arjen jälkeen askeleemme temppeliisi johdattaa. Siellä juotat, ruokit meitä, sanallasi virvoitat, armollasi synnit peität, uskoamme vahvistat.
Kesken päivän toimienkin kutsut hetkeen hiljaiseen, tahdot rohkaisevan sanan tuoda mieleen kiireiseen. Väsymyksen vallatessa kannustat taas jatkamaan, vastustuksen kohdatessa, alkamaan taas uudestaan.
Hiljaisuuden viime hetki kerran meidät saavuttaa, taakse jäänyt mainen retki enää ei voi uuvuttaa. Kiitosmielin silloin saamme käydä seuraan pyhien, kanssaan ikiriemun jaamme voiton virttä veisaten.
Illan varjon voittaessa kutsut hetkeen hiljaiseen, kaikki päivän tapahtumat suljet kirjaan menneeseen. Rauhaan anteeksantamuksen, tahdot peittää lapsesi, levon siunauksen annat uuden päivän voimaksi.
Anneli Räty
20
Perheuutisia Avioliittoon vihityt 4.7.2020 Eerika Annikki (o.s. Saarikoski) ja Miikkael Joona Benjamin Halonen 25.7.2020 Tuulia Jaana Hannele (o.s. Tikkamäki) ja Iisakki Paulinpoika Anttila 29.8.2020 Maarit Helena (o.s. Alkula) ja Esa Sakari Yli-Vainio 5.9.2020 Aila Marika (o.s.Imponen) ja Jussi Taavetti Seppälä ”Niin pysyvät nyt usko, toivo, rakkaus, nämä kolme; mutta suurin niistä on rakkaus.” 1.Kor.13:13.
Kastetut 19.7.2020 Iisak Arvo Oliver Autio 12.9.2020 Hilma Rauha Elina Juntunen ”Sillä kaikki te, jotka olette Kristukseen kastetut, olette Kristuksen päällenne pukeneet.” Gal.3:27.
21
Messu sunnuntaisin klo 11 Pyhän Sydämen kappelissa, os. Kirstinkatu 1 Rukoushetki ennen messua klo 10.30 Jumalanpalvelus lähetään sunnuntaisin ja muina juhlapyhiä osoitteessa www.youtube.com/user/sleyfi/live sekä sunnuntaisin Radio Patmoksessa. Jumalanpalvelus alkaa klo 11.
Pvm 20.09. 27.09. 04.10. 11.10. 18.10. 25.10. La 31.10. 01.11. 08.11. 15.11. 22.11. 29.11.
Liturgi
Saarnaaja
16. su helluntaista Jari Rankinen 17. su helluntaista Jari Rankinen Mikkelinpäivä Jari Rankinen 19. su helluntaista Jukka Niemelä 20. su helluntaista Jari Rankinen 21. su helluntaista Jari Rankinen Pyhäinpäivä Jari Rankinen Uskonpuhdistuksen muistopäivä Jari Rankinen 23. su helluntaista Juhana Tarvainen Valvomisen sunnuntai Jari Rankinen Tuomiosunnuntai Jari Rankinen 1. adventtisunnuntai Jari Rankinen
Tapio Kiviranta Antti Rusama Jari Rankinen Jukka Niemelä Teijo Mathlin Jari Rankinen Reijo Arkkila Martti Haverinen Juhana Tarvainen Jari Rankinen Lauri Thurén Tom Säilä
Jos tahdot keskustella Jos tahdot keskustella pastorin kanssa, kappelin pastori Jari Rankinen on käyttävissä siihen. Voit sopia myös yksityisestä ehtoollisenvietosta hänen kanssaan, mikäli et pääse tai voi tulla messuun. Jarin puhelinnumero on 045 359 7772 ja sähköpostiosoite jari.rankinen@sley.fi. 22
Yhteystietoja KAPPELIN KAIKUJEN TOIMITUSKUNTA
KAPPELIN VASTUUNKANTAJAT
Päätoimittaja: Jorma Tikkamäki puh. 040 552 9754 jorma.tikkamaki@gmail.com
Kappelin pastori: Jari Rankinen puh. 045 359 7772 jari.rankinen@sley.fi
Kappelin pastori: Jari Rankinen puh. 045 359 7772 jari.rankinen@sley.fi
Pääsuntio: Anttoni Erkkilä puh. 044 250 6094 anttonierkkila@gmail.com
Taitto: Kaisa Koponen Etu- ja takakannen kuvat: Pia Haataja
Kanttorikoordinaattori: Eerika Halonen puh. 050 431 5184 Kahvitusvastaava: Susanne Pirttinen puh. 040 969 5353 s.pirttinen@hotmail.com. Kirkkokahvivarauslistan osoite: www.sydis.dy.fi
Onko sähköpostiosoitteesi Pyhän Sydämen kappelin sähköpostilistalla? Ellei ole, lähetä sähköpostiosoitteesi osoitteeseen jari.rankinen@sley.fi ja pyydä lisäämään se listalle. Joka viikko osoitteisiin, jotka ova tällä listalla, lähetetään sähköposti, jossa kerrotaan sen viikon toiminnasta. Sähköpostissa on myös linkki YouTubessa lähetettävään sen viikon messuun.
Pyhäkoulu- ja raamattukerhovastaava: Kirsi Nummi kirsi.s.nummi@gmail.com Jos osoitteesi muuttuu, muistathan ilmoittaa siitä joko jorma.tikkamaki@gmail.com (puh. 040 5529754) tai anna.poukka@sley.fi. 23
”Herramme Jeesuksen Kristuksen armo olkoon teidän kaikkien kanssa.” 2 Tess 3:18
24