Kappelin Kaikuja 17. vuosikerta 4/2018
Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Pyhän Sydämen kappelin kannatusrenkaan tiedotuslehti
Pääkirjoitus
maailman saarnauttamansa hullutuksen kautta. Jeesus syntyi hyvin halpoihin ja vaatimattomiin olosuhteisiin, ilman minkäänlaista prameutta ja loistoa ja kuitenkin Hän oli kuningasten Kuningas ja herrain Herra. Hänen hartioillaan oli koko maailman syntivelka. Niinpä Hänen osanaan oli kuolla ristinpuulla, että me saisimme iankaikkisen elämän. Jouluna on aina läsnä sekä syntymä, että kuolema. Hengellisessä laulussakin sanotaan, että ”Jeesus syntyi tänne kuollakseen.” Jeesus ei vain kuollut, vaan nousi kolmantena päivänä kuolleista ja astui ylös Taivaisiin, kuten Pyhä Raamattumme opettaa. Jeesus elää! Kerran Hän on tuleva myös takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, kuten sunnuntaisin lausumme Apostolisessa uskontunnustuksessa. Se on Jeesukseen uskovalle ilonpäivä, sillä Häneen elämänsä aikana turvannut ihminen jätetään tuomitsematta ja hän pääsee Taivaaseen! Tämä kaikki on oikeastaan joulun sanomaa!
”Mutta Iisain kannosta puhkeaa virpi, ja vesa versoo hänen juuristansa. Ja hänen päällään lepää Herran Henki, viisauden ja ymmärryksen henki, neuvon ja voiman henki. Hän halajaa Herran pelkoa; ei hän tuomitse silmän näöltä eikä jaa oikeutta korvan kuulolta, vaan tuomitsee vaivaiset vanhurskaasti ja jakaa oikein oikeutta maan nöyrille; suunsa sauvalla hän lyö maata, surmaa jumalattomat huultensa henkäyksellä. Vanhurskaus on hänen kupeittensa vyö ja totuus hänen lanteittensa side.” Jesaja 11:1-5. Tässä profetiassa Jesaja kertoo tulevasta Messiaasta, Israelin pelastajasta. Hän on oleva suuri Kuningas, jonka päällä lepää Herran Henki, viisauden, ymmärryksen, neuvon ja voiman Henki. Kuten tiedämme, niin Jesaja profetoi tässä Jeesuksesta. Profetia toteutui Jeesuksen syntyessä ja toteuttaessa tehtävänsä täällä maanpäällä. Tämän tehtävän oli Jumala hänelle antanut. Jumala syntyi ihmiseksi Jeesuksessa, sovittaen maailman itsensä kanssa. Ihmiskunta oli kaikonnut Jumalasta niin kauas, että Hän päätti pelastaa
Meille syntyi Vapahtaja, Jeesus Kristus. Hän antaa elämällemme suunnan ja 2
tarkoituksen. Jeesus on läsnä tänäänkin Sinun ja minun elämässä. Vaikka murhe ja ahdistus saattavat ajoittain vallata mielen, niin saamme olla varmoja siitä, että Herra Jeesus on kanssamme auttaen ja tukien. Joulun valo saa loistaa sydämiimme. Kuinka valoisa onkaan joulun sanoma: Jeesus syntyi ja Hän elää tänäkin päivänä! Siitä saamme iloita tänäänkin!
Lämmin kiitos, Helena ja Olli. Tervetuloa Susanne! Olette varmaankin huomanneet, että Sydiksen kirkkokahvivastaavan tehtävät ovat siirtyneet uudelle henkilölle. Helena ja Olli Raula luovuttivat kapulan Susanne Pirttiselle. Lämpimät kiitokset Helenalle ja Ollille uskollisesta työstänne kirkkokahvivastaavina! Olette tehneet työtänne sydämellä ja upealla palveluasenteella. Lämmin kiitos! Ilo ja siunaus olkoon edelleenkin läsnä elämässänne.
”Kun viel´ en ollut syntynyt, sä synnyit auttajaksein´, kun armoas en kysynyt, sä tulit turvaajaksen´, kun ei maan päällä sijaakaan mull´ ollut, tulit laittamaan Taivaassa sijaa mulle.
On upeaa, että Susanne otti tehtävän vastaan ja kuten olemme huomanneet, niin upealla tarmokkuudella hän hoitaa tärkeää palvelutehtävää. Taivaallinen Isämme antakoon Sinulle voiman ja viisauden tämän tehtävän hoitamiseen.
Yö synkkä peitti silmäni, sä tulit Jeesukseni, teit yöni selväks päiväksi ja nousit valokseni. Ah armas aurinkoiseni, nyt valaise mun mieleni, säteilläs kirkkahilla.
Rohkeasti vaan varaamaan kahvivuoroja Susannelta tai seuraavan nettisivulinkin kautta: www.sydis.dy.fi
Kun murhe murtaa mieltäni ja epätoivo kaivaa. Sä rohkaiset mun sieluni ja lievität sen vaivaa. Sä sanot: mitä aina niin sä suret, kun jo maksettiin mun kauttan velkas kaikki.
”Nyt Kristus lepää seimessään, Taivaassa riemuitaan. Kedolle Herra lähettää enkelit laulamaan: ”Kunnia Jumalalle ja rauha maailmaan, ihmisten kesken sovinto. Te saitte Messiaan.” Siionin Kannel 28:2.
Oi Jeesus tänne maailmaan, et tullut itses tähden, sä auttamahan tulit vaan, mun surkeuten nähden. Sä kannoit ristin raskahan sieluni vuoksi surkian: Kuink´ voin mä siitä kiittää?
Iloa ja riemua adventin- ja joulunaikaan!
Mä Vapahtajan´ rukoilen, sit älä multa kiellä, ett´ ottaisit mun sydämen´ asuaksesi siellä, sen valtiaana ainiaan, niin että murheissani saan, sult´ avun lohdutuksen.” VK 25 (v.1886)
Jorma Tikkamäki päätoimittaja
3
Siionin kannel 22 Vain poika Betlehemin tuo valon
1. Vain poika Betlehemin tuo valon maailmaan. / Autathan, Jeesus, meitäkin siihen katsomaan. / Kyrie eleison, Kriste eleison, Kyrie eleison.
ollut niin vahva merkitys, että mm. protestanttinen arkkikanttori Johann Sebastian Bach sävelsi yhden suurenmoisimmista teoksistaan, h-molli messun, latinankieliseen messutekstiin. Latinankielisen messun yksi osa on kuitenkin kreikaksi: Kyrie. Kyrie eleison – Herra armahda! Latinaksi se kuuluisi: Miserere nobis! Poikkeus johtuu siitä, että teksti on luonteeltaan meditaatiota ja liturgia meditaatiolaulua. Ja teknisesti se sellainen perustuu toistolle. Samanlaista, toistolle perustuvaa, on myös idän uskontojen meditaatio, siellä vain ei ole oikeastaan väliä toistettavalla ’mantralla’, mietiskelysanalla, koska on vain tarkoitus ”tyhjentää tajunta”. Kristillisessä meditaatiossa ja meditaatiolaulussa taasen olennaista on Pyhän Hengen, Jumalan kolmannen persoonan läsnäolo Jumalan pyhän sanan kautta. On tarkoitus täyttyä Hengellä. Yksinkertaisimmillaan toistetaan siksi: Kyrie eleison – Kyrie eleison – Kyrie eleison (Herra armahda)… Koettakaapas toistaa: Miserere nobis – Miserere nobis – Miserere nobis… – Käy työlääksi ajan oloon!
2. Myös tänne meidän luoksemme Kristus saavuthan, / keskelle kaiken tuskamme, Poika Jumalan. / Kyrie eleison, Kriste eleison, Kyrie eleison. 3. Ristille ota mukaasi kaikki pimeys maan / ja näytä tietä luoksesi taivaan kunniaan. / Kyrie eleison, Kriste eleison, Kyrie eleison. Kirjoitan tätä vuoden viimeisen Kappelin Kaikujen tekstiä Pyhäinpäivän viikonlopulla. Pyhäinpäivä on joulun ja itsenäisyyspäivän ohella niitä kirkkopyhiä, jolloin erityisesti muistamme edesmenneitä rakkaitamme ja kiitämme heistä. Sytytämme kynttilät haudoille, torjumaan pimeyttä. Kirkkovuoden liturgisessa rikkaudessa Pyhäinpäivän Kyrie-litania on ollut yksi virsirunouteen eniten vaikuttaneita tekstejä. Klassinen katolinen messu toimitettiin latinaksi. Latinalla messun liturgian kielenä on 4
asui. Siemoneit on tunnettu lukuisista uusista hengellisistä lauluista, joista Siionin kanteleeseen saimme tämän, keskiaikaista leisiperinnettä edustavan joululaulun Lauri ja Petri Thurénin kääntämänä. Mieti tätä tekstiä! Sydämellisesti tervetuloa laulamaan ja joulukonsertteihin kappelille!
Nykyisinkin seurakunta laulaa tämän Kyrie eleison, eli Herra armahda -osan Kyrie-litaniaa messussa toteutettaessa. Keskiajalla syntyi Saksassa kirkkolaulun muoto, joka ammensi tästä liturgisesta perinteestä. Samoin pohjoismaissa sekä slaavilaisessa kirkkolauluperinteessä. Kyseessä on nk. leisi - Leis (≈ lais). Leisissä kertautuu usein tämä ”Kyrieleis”. Tämän lauluperinteen katsotaan kehittyneen juuri Pyhäinpäivän litanian Kyrie eleisonista, jossa seurakunnan oli tapana laulaa kertosäe kuoron lauluosuuksien välissä. Jo 800-luvulla näistä ”Kyriolais” tai ”Kiriolais” – sanoista syntyi kansankielisiä runoja, joiden säkeistöt olivat tavallisesti nelisäkeisiä, melodia syllabinen ja yksinkertainen. Keskiajalla syntyi laaja Leis -kirjallisuus, ja tämä laululaji oli suuressa suosiossa mm. 1300-luvun ruoskijaliikkeiden parissa pyhiinvaellusmatkoilla sekä ristiretkillä. Liturgiassa leisit saattoivat toimia laulettujen osien lisäsäkeinä. Leisien katsotaan olevan yksi saksalaisen evankelisen kirkkolaulun perusaineksia.
Kullervo Puumala kappelin kanttori
Keräyslupa 2017-2021 Poliisihallituksen 31.1.2017 myöntämän keräysluvan RA/2017/100 mukaisesti Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ry voi kerätä varoja 31.12.2017-31.12.2021 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta julistus-, opetus- ja diakoniatyöhön kotimaassa sekä yhdistyksen lähetyskohteissa ulkomailla.
Kuinka hyvin sopiikaan adventin ja joulun Kaikuihin kaunis, uusi leisi! Laulun runoili ja sävelsi saksalainen, 10 vuotta sitten edesmennyt kanttori ja kirkkomusiikinjohtaja Hans Rudolph Siemoneit, *17.5.1927 Wesel; †26.10.2009, Brake. Siemoneit toimi kanttorina mm. Langenfeldissa, ja vuodesta 1956 Badenin Evankelisen Maakirkon nuorisomusiikin johtajana, toimittajana ja musiikin lehtorina. Viimeksi hän toimi kanttorina ja kirkkomusiikin johtajana Northrein-Westfalenin Bündessa, jossa myös ennen kuolemaansa
Pankkiyhteystiedot Pyhän Sydämen kappelin toiminnan tukemiseksi: Tilinro: Danske Bank FI13 8000 1500 7791 95 Saaja: SLEY, PL 184, 00181 Helsinki Viitenro: 10078 89200 41311 40515 Keräyslupa no: RA/2017/100
5
Kappelin pastorin kaikuja
Jeesuksen Kristuksen kuolleistanousemisen kautta, 4turmeltumattomaan ja saastumattomaan ja katoamattomaan perintöön, joka taivaissa on säilytettynä teitä varten, 5 jotka Jumalan voimasta uskon kautta varjellutte pelastukseen, joka on valmis ilmoitettavaksi viimeisenä aikana. ”
Pyhän Sydämen kappelin pastorin viestikapula siirtyi syyskuun alussa Teemu Haatajalta minulle. Samoin siirtyivät myös kappelin teologin tehtävät Antero Toikalta minulle. Teemu toimii nyt Sley-Mediassa ja Antero Nuotta-lehden palveluksessa. On ilo ja kunnia saada nyt toimia tässä tehtävässä. Taivaan Isältä pyydän tähän voimia ja viisautta. Haluan kiittää kaikkia Pyhän Sydämen kappelin kävijöitä, että uskollisesti käytte ”Sydiksen” messussa.
Tätä kirjettä on sanottu myös kasteopetuskirjeeksi. Siinä opetetaan, millaisia lahjoja kastettu kristitty on saanut ja mihin se häntä velvoittaa.
Raamatun sanan tähän olen ottanut 1.Pietarin kirjeestä. Siinä apostoli kutsuu kirjeensä vastaanottajia ”valituiksi muukalaisiksi”. Hän siis tavoittaa kirjeellään ensin Vähä-Aasian seurakuntia. Mutta sitten tuo kirje on kiirinyt aina meille asti. Se on meillekin yhtä lailla opetukseksi ja ohjeeksi kuin vaikka tuon ajan Kappadokialaisille.
Vähä-Aasian kristityt eivät eläneet helppoa elämää. Heihin kohdistui vainoa. He saivat syyttömästi kärsiä vain siksi, että uskoivat Jeesukseen. Eri asia on kärsiä omasta syystään kuin kristityn nimen tähden. Niinpä Pietari tässä kirjeessään haluaakin lohduttaa näitä kiusatuiksi tulleita. Mieleeni tulivat omat kouluaikani 1960 ja 1970-lukujen aikana. Nuoret olivat usein aika kovia toisilleen. Muistan, miten monesti joitakin luokkatovereita kiusattiin vain siksi, että he tunnus-
1.Piet.1:3-5 Apostoli Pietari huudahtaa: ”Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka suuren laupeutensa mukaan on uudestisynnyttänyt meidät elävään toivoon 6
tautuivat uskovansa Jeesukseen. He saivat omalla tavallaan kokea vainoa ja muukalaisuutta, sitä etteivät kuuluneet joukkoon.
uskon kautta varjeltua pelastukseen, katoamattomaan perintöön. On ihmeellistä, miten apostoli kehottaa kristittyjä rakastamaan kaikkia ihmisiä ja antamaan anteeksi. Tämä voikin tapahtua vain siksi, että Herramme itse on tehnyt näin meidän jokaisen kohdalla. Jumalan viisaus onkin paljon korkeampi kuin meidän ajatuksemme.
Tämä Pietarin kirje voikin lohduttaa kaikkina aikoina. Ja muukalaisuuden tunteesta huolimatta saamme uskoa Jumalan lupauksiin. Ne ovat paljon suuremmat kuin kärsimykset, joita täällä kohtaamme. Hän on kasteessa uudestisynnyttänyt meidät elävään toivoon. Siinä meidät on liitetty Herramme Jeesuksen Kristuksen ristinsovitustyön, syntien anteeksiantamuksen ja hänen ylösnousemuksensa osallisuuteen. Siinä, mitä meille täällä nyt tapahtuu ei ole kaikki, vaan uskossa Kristukseen voimme nähdä jotakin paljon enemmän. Saamme Jumalan voimasta
Kiitos Taivaan Isälle, että Hän haluaa edelleen pitää sanaansa esillä keskellämme. Näin hän opastaa meitä seurakunnassa 1Piet.4:11 ”Jos joku puhuu, puhukoon niin kuin Jumalan sanoja; jos joku palvelee, palvelkoon sen voiman mukaan, minkä Jumala antaa, että Jumala tulisi kaikessa kirkastetuksi Jeesuksen Kristuksen kautta. Hänen on kunnia ja valta aina ja iankaikkisesti. Amen.” Tapio Kiviranta Kappelin pastori
7
Siinä rakastetussa
Jouluevankeliumissa sanotaan, että Maria kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen. Kuva on kaikille tuttu korteista, kuvaelmista ja lauluista: Jeesus-lapsi seimessä ympärillään Maria ja Joosef sekä tallin eläimet.
ottamaan Jeesus-lapsen käsivarsilleen? Siihenkö asti Maria vapisten arkaili? Olihan enkeli Gabriel hänelle sanonut: ” – myös lapsi, joka syntyy, on pyhä, ja häntä kutsutaan Jumalan Pojaksi.” On kuulemma tarpeellista, että ensisynnyttäjä ryhtyy viipymättä hoivaamaan ja ruokkimaan lastaan ja näin kiintymyssuhde pääsee vahvistumaan.
Martti Luther mietiskeli tuota kuvaa yhdessä saarnassaan seuraavasti: ”Hän (Maria) pani lapsen seimeen vapisten ja kunnioittaen, ennen kuin uskalsi helliä sitä povellaan, koska hänen uskonsa ilmoitti hänelle: ’Tämä on oleva Korkeimman poika.’ ”
*** Toinen kuva, jota olen katsellut ympäri vuoden, on ikoni, jossa Jeesus-lapsen poski on painautuneena äidin poskea vasten: Hellyyden Jumalanäiti (– kuvahaulla sen löydät nopeasti internetistä).
Rupesin ajattelemaan tuota hetkeä. Että miten pitkään se mahtoi kestää? Jos oikein kirjaimellisesti Luukkaan kertomuksen ottaa, niin voi päätellä, että ainakin niin pitkään, kuin mitä kului aikaa Herran enkelin ilmoituksesta paimenten siirtymiseen. Heillehän annettiin tarkka maamerkki: ”Te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä”.
Katsellessani olen miettinyt kumpiko siinä oikein antaa ja kumpiko ottaa vastaan. Siis hellyyttä. Läheisyys puhuttelee ja lämmittää katselijan mieltä. Kuin kuiskauksena kuulen ikonin vastaavan kysymykseeni: molemmat. Vastaus saa jatkamaan rukousta. Mitä juuri minä nyt Jumalalta kaipaan ja tarvitsen? Ja tarvitseeko Jumalani minua jossain?
Vastako paimenten tuomat taivaalliset terveiset rohkaisivat nuoren äidin 8
Iankaikkisuudessa Isästä syntyneen Pojan ihmiseksi tuleminen on ihmeitten ihme. Kuinka tosi Jumala tosi Jumalasta voi syntyä maan päälle alhaisiin oloihin ja tulla äidin hellyyttä tarvitsevaksi pieneksi lapseksi? Uskontunnustuksessa tätä ihmettä ylistäen ihmetellään. Meidän ihmisten ja meidän pelastuksemme tähden!
Kristitty tietää ja voi kertoa muillekin: todellinen rakkaus, armo ja läheisyys, on tuotu maailmaan sen ulkopuolelta. Kristuksessa, syntiemme sovittajassa ja kuoleman voittajassa, taivas on tullut alas. Kristukseen kastettuna minäkin olen rakastettu. Kun uskon sen, koko elämä voi olla ”joulua". Taivas lahjoineen on tuotu maan päälle jaettavaksi ja jakajien kesken syntyy yhteys. Perillä kirkkaudessa usko vaihtuu näkemiseen. ”Armonsa kirkkauden kiitokseksi, minkä hän on lahjoittanut meille siinä rakastetussa.” (Ef. 1:6 /Kr 38)
*** Jouluna ihmiset juhlivat hellyyttä ja läheisyyttä, antavat rakkailleen lahjoja. Tietävätkö he kaikki miksi niin on tapana tehdä? Tietävätkö miten juhla voisi jatkua ympäri vuoden – ulottua halki elämän ja sukupolvelta seuraavalle? Sen tietämiseksi tarvitaan evankeliumia, hyviä uutisia.
Siunattua Vapahtajan syntymäjuhlaa kaikille! Raimo Lähteenmaa Joulupukin näköinen ex Vinkin päätoimittaja
9
Jouluhartaus
“Hän makasi seimessä pitäen käsissään koko maailmaa, vastasyntynyt ja puhumaton Sana. Häntä, joka ei mahdu edes taivaisiin, kantaa pieni nainen sylissään. Maria piti helmassaan meidän hallitsijaamme. Maria kantoi häntä, jossa me kaikki olemme ja elämme. Maria imetti häntä, joka on meidän Leipämme. -Vauvana hän nukkui äitinsä rinnalla ja hallitsi samalla äitiään kaikkivaltiudessaan. Hän imi äitinsä rintaa ja samalla ruokki äitiään totuudella.” (Augustinus, Jumala syntyi ihmiseksi, s. 13)
ääretön voimassaan ja viisaudessaan, jää etäiseksi minulle, jonka oma voima ja viisaus on hyvin vajavaista. Tutkimaton, ylhäinen majesteetti muuttuu ajatuksissani helposti epäreiluksi hirmuhallitsijaksi. Ja jos kielemme on Jumalasta puhuttaessa niin rajoittunutta, eikö olisi parempi vain kokonaan vaieta? Meidän syntisten ja heikkojen onneksi kristinuskon kova ydin on kuitenkin toisenlainen. Joulun sanoma on niin tuttu, mutta aina niin yllättävä ja ihmeellinen: käsittämättömässä rakkaudessaan luotujaan kohtaan itse Luoja omaksuu luodun aseman, Sana tulee lihaksi, Jumala syntyy ihmiseksi. Tätä kaiken ymmärryksen ylittävää ihmettä kirkkoisä Augustinus (354-430) kuvaa hienolla tavalla yhdessä joulusaarnoistaan. Jeesuksessa kaksi vastakkaista luontoa, jumalallinen ja inhimillinen, yhdistyivät. Hän sekä hallitsee kaikkea ja kaikkia että on avuton ja ihmisten armoilla. Hän, joka ei mahdu taivasten taivaisiinkaan, ääretön voima ja viisaus, lepää koko jumalallisessa täyteydessään levollisesti Marian sylissä. Hän, joka on Elämän Leipä, jonka ruumis on todel-
“Millaiseen Jumalaan te kristityt uskotte?” Miten vastaisit tai olet vastannut tähän kysymykseen? Kertoisitko, että Hän on ääretön voimassaan ja viisaudessaan? Tai kenties kuinka Hän on tutkimaton, ylhäinen majesteetti, jota meidän kielemme inhimillisistä rajoitteista johtuen ei koskaan voida täysin käsittää? Kaikki nämä vastaukset ovat oikeita, mutta jättävät meidät loppuviimein vaille tarttumapintaa. Jumala, joka on 10
linen ruoka ja veri todellinen juoma, itkee nälkäänsä ja on itse riippuvainen äidin maidosta.
Jumalasta puhuttaessa saattaakin olla vajavaista, niin ne iankaikkisen elämän sanat, evankeliumin sanoma, jonka kautta pelastus meille lahjoitetaan, on kertakaikkisen riittävä ja selkeä.
Jeesus syntyi maailmaan kuollakseen. Hänen kuninkaallinen valtaistuimensa vaihtuu halvasta seimestä ristinpuuhun. Jumalan viisaus ja voima eivät olleetkaan tavoittamattomissa, vaan kätkettyinä ja uskolla omistettavina ristiinnaulitussa Jeesuksessa Kristuksessa. Ylhäinen majesteetti nöyryyttää itsensä, on sijais- ja kanssakärsijä koko maailman kanssa ja viattomalla kärsimisellään ja kuolemallaan valmistaa meille pelastuksen. Ja vaikka kielemme
“Voisiko meille loistaa suurempaa Jumalan armon valoa kuin tämä: Jumala antoi ainosyntyisen Poikansa syntyä ihmisen lapseksi ja teki näin ihmisten lapsista Jumalan omia lapsia! Jos yrität selvittää, mistä syystä, millä oikeudella tai minkä ansiosta, et löydä kuin yhden vastauksen: Armosta.” (Augustinus, Jumala syntyi ihmiseksi, s. 18) Kalle Pajala Teologian ylioppilas
11
JOULUJUHLA JA JOULUMYYJÄISET LAUANTAINA 1.12. Helsingin Luther-kirkko, Fredrikinkatu 42 klo 11–14 Joulumyyjäisissä myytävänä jouluisia leivonnaisia, käsitöitä ja koruja Sleyn työn hyväksi. klo 14 Aulakahvio auki edelleen: kahvia, teetä ja glögiä sekä joulupuuroa hintaan 5 €. klo 15 Kaikille avoimessa joulujuhlassa lauletaan perinteisiä joululauluja, nähdään Luther-kirkon ja Pyhän Sydämen kappelin toimintaryhmien esityksiä kuten tiernapojat ja joulukuvaelma sekä kuullaan hartauspuhe joulun evankeliumista. Lämpimästi tervetuloa!
12
Sydiksen joulunajan konsertit 2018
22.11. klo 18.30 (kahvi klo 18) Kappeli-ilta, Siionin-kanteleen lauluilta, Liina Sandellin lauluja, juontaa Tuomas Anttila, säestys Sari Pyykönen 4.12. klo 19.00 Naiskuoro Timotein konsertti, joht. Anneli Julen. 11.12. klo 19.00 Medicanto-kuoron joulukonsertti. Vapaa pääsy, käsiohjelma 10€ 12.12. klo 18.00 Zin Zingen-kuoron joulukonsertti, maksullinen 17.12. HEOn lauluntekijälinjan opiskelijat, "Uusien joululaulujen ilta" klo 18-21 18.12. klo 18 Kappelin joululaulujen ilta, juontaa Seppo Suokunnas, säestykset trio Eerika Saarikoski -viulu, Miikkael Halonen-piano, ja Josi Purhonen-sello 19.12. klo 18.00 ja klo 20.00 Kaksi joulukonserttia Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Naislaulajat (KYN). Pyhän Sydämen kappelin osoite: Kirstinkatu 1
13
Kaikenikäisten naisten raamattupiiri keväällä 2019 Castrénink. 18 B, ylimmän kerroksen saunatila KESKIVIIKKOISIN klo 18 HYVÄ UUTINEN LEVIÄÄ 09.01. Herätyksen välikappaleena (Ap.t. 8) 30.01. Suuri kääntymys (Ap.t. 9) 20.02. Jumalan käytössä (Ap.t. 10) 13.03. Pakanaseurakunta (Ap.t. 11) 03.04. Vainojen keskellä (Ap.t. 12) 24.04. Lähetysmatkalle (Ap.t. 13) 15.05. Minun lähetyskenttäni?
Tervetuloa! Illan päätteeksi nyyttikestit. Päivi Poukka 050 3062590 Anneli Räty 040 5694131
Löydät meidät myös Facebookista, YouTubesta, Instagramista ja Twitteristä Pyhän Sydämen kappelin Facebook-ryhmä viestii kappelin tapahtumista. YouTubesta löydät sunnuntain messun hakusanalla Pyhän Sydämen kappeli. Pyhän Sydämen kappelin viestintä Instagramissa: Pyhän Sydämen kappeli & Twitterissä: @pskappeli Liity seuraajaksi.
14
Joulu kirkkomaalla
Kaikkinäkevän valvova silmä, maahan lempeän katseensa luo. kuin viestinä kumpujen alle, rauhaa nukkuvain majoihin suo.
Valot välkkyvät ikkunoista, liikkeet ovensa sulkeneet, ovat kulkijat kaduilta poissa, juhlat kodeissa alkaneet. Yhä aaton hämyssä vielä joku astelee verkalleen, näkee edessään portin tiellä sisään kutsuvan, avoimen.
Valomereksi Jumalan puisto jouluyöhön on valmistunut, Seimenlapsi ja rakkaiden muisto seudun juhlaan on puettanut. Taivaan solmiman viitan alla kansa hiljainen kirkkomaan viettää joulua vaikenenmalla, Poikaa Marian kunnioittaa.
Käy kulkija kirkkomaalle kanssa hiljaisten ihmisten, luo astelee tutun paaden, nimen rakkaansa etsien. Nousee kaipaus sydämestä, kyynel poskelle kirpoaa, edes juhla ei ikävää estä, vaan täyttää sen muistoillaan.
Yllä kulkijain talviyössä lamput taivaan luo loistettaan. Yhä enkelit viipyvät työssä joulun ihmettä kertoessaan: - On Jumala lahjoista parhaan kaikkeen maailmaan antanut, kun Poikansa ainoan armaan ihmislapsille lahjoittanut.
Liekki liekiltä kynttilät syttyy valosoihtuina palamaan, tähdet taivaalla loistoon yhtyy saaden puistikon hehkumaan.
Anneli Räty
15
PERHEIDEN HIIHTOLOMALEIRI 22.-24.2.2019 KARKUN EVANKELISELLA OPISTOLLA
Leiriviikonlopun aikana keskusteluja perheen arjen kysymyksistä, mukavia ohjelmahetkiä, toimintaa ja liikuntaa ulkona ja sisällä, välillä koko perheelle yhdessä, välillä taas aikuisille omassa ryhmässään ja eri-ikäisille lapsille omissa ryhmissä. Vauhdikkaiden päivien aikana nautitaan maittavat ateriat opiston noutopöydästä ja saunotaan. Leirillä saamme iloita toistemme seurasta ja Karkun kauniista luonnosta. Ilmoittautumiset 16.2. mennssä Þ¹óÞ ĄÞÞĖŠĸŦ9áèóÏĐĐ Ė²Ė áĩÌĩĐÞĖĄĈĈÏáá¹Űá¹ÏĄÏáá¹
ÄITIEN JA POIKIEN VIIKONLOPPU 8.–10.2.2019 KARKUN EVANKELISELLA OPISTOLLA
MAINIEMENTIE 50, 38100 SASTAMALA Vinkki_12_2018_170x245.indd 1
2.10.2018 11.47
16
Perheuutisia Ajasta iankaikkisuuteen Toivo Reino Ilmari Niemimaa s. 16.12.1922 Tampere k 3.11.2018 Espoo ”Kristus on kuollut puolestamme, jotta saisimme elää yhdessä hänen kanssaan” (1. Tess. 5: 10).
Avioliittoon vihityt 4.11.2018 Vilja Kaarina os. Heikkilä ja Mikko Toivo Tapio Haavisto ”Pitäkää avioliitto kaikin tavoin kunniassa” (Hepr. 13: 4)
Kastetut 30.9.2018 Eeli Markus Siirilä ”Kaikki te, jotka olette Kristukseen kastettuja, olette pukeneet Kristuksen yllenne” (Gal. 3: 27)
17
Messu sunnuntaisin klo 11 Pyhän Sydämen kappelissa, os. Kirstinkatu 1 Rukoushetki ennen messua klo 10.30
Pvm 18.11. 25.11. 02.12. 09.12. 16.12. 23.12. 25.12. 26.12. 30.12. 01.01. 06.01. 13.01. 20.01. 27.01. 03.02. 10.02. 17.02. 24.02.
Liturgi
Saarnaaja
Antti Rusama Tuomiosunnuntai Teemu Haataja 1. adventtisunnuntai Tapio Kiviranta 2. adventtisunnuntai Teemu Haataja 3. adventtisunnuntai Tapio Kiviranta 4. adventtisunnuntai Jukka Niemelä Joulupäivä Pasi Hujanen Tapaninpäivä Tapio Kiviranta Seppo Suokunnas Uudenvuodenpäivä Tapio Kiviranta Loppiainen Ville Auvinen Tapio Kiviranta Tapio Kiviranta Lauri Thurén Kynttilänpäivä Tapio Kiviranta Tapio Kiviranta Antti Rusama Tapio Kiviranta 18
Antti Rusama Teemu Haataja Tapio Kiviranta Samuli Luomaranta Pekka Huhtinen Tapio Kiviranta Pasi Hujanen Tapio Kiviranta Seppo Suokunnas Tapio Kiviranta Ville Auvinen Jukka Niemelä Lukas Brenner Lauri Thurén Esa Vaittinen Tapio Kiviranta Antti Rusama Pasi Hujanen
Yhteystietoja KAPPELIN KAIKUJEN TOIMITUSKUNTA
KAPPELIN VASTUUNKANTAJAT
Päätoimittaja: Jorma Tikkamäki p. 040 552 9754 jorma.tikkamaki@gmail.com
Kappelin pastori: Tapio Kiviranta puh. 045 263 1713 tapio.kiviranta@sley.fi
Kappelin pastori: Tapio Kiviranta puh. 045 263 1713 tapio.kiviranta@sley.fi
Pääsuntio: Ilmari Pyykönen puh 040 500 4378 psksuntio@gmail.com
Kappelipelimanni: Kullervo Puumala kullervo.puumala@sley.fi
Kappelipelimanni: Kullervo Puumala, p. 0400 568 666, kullervo.puumala@sley.fi
Taitto: Kaisa Koponen Etu- ja takakannen kuvat: Pia Haataja
Kahvitusvastaava: Susanne Pirttinen puh. 040 969 5353 s.pirttinen@hotmail.com. Kirkkokahvivarauslistan osoite: www.sydis.dy.fi
Jos osoitteesi muuttuu, muistathan ilmoittaa siitä joko jorma.tikkamaki@gmail.com (puh. 040 5529754) tai anna.poukka@sley.fi.
Pyhäkoulu- ja raamattukerhovastaava: Johanna Hakkari johanna.hakkari@gmail.com
19
”Nyt Jumalalle kunnia, kun antoi ainoon Poikansa. Siit enkelitkin riemuiten veisaavat hälle kiitoksen.” Virsi 21:10
20