Kappelin Kaikuja 9. vuosikerta 1/2010
Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Pyh채n Syd채men kappelin kannatusrenkaan tiedotuslehti
Pääkirjoitus
"Lunta on niin paljon, että vain yksi Tie on aurattu ja sitä mennään, se Kotiin vie."
luja. Jeesus kärsi ristinkuoleman Sinun ja minun, koko maailman syntivelan tähden. Jeesuksen ristintyöhön vedoten saat Sinäkin tehdä parannusta synneistäsi ja uskoa ne anteeeksiannetuiksi. Kasteessa on meille lahjoitettu kokonaisuudessaan Jeesuksen pelastustyö ja uskolla saamme omistaa sen omalle kohdallemme. Tällöin saamme taivaltaa aurattua tietä, jonka päässä odottaa Taivaan koti. Kuljethan Sinäkin aurattua, Kotiin vievää tietä?
Tänä talvena on Jaakko Löytyn 1970 -luvulla tekemä laulu ollut täällä pääkaupunkiseudullakin varsin ajankohtainen ja paikkansapitävä. Lunta on satanut lähes päivittäin ja valtavat lumikinokset ovat täyttäneet kadut ja tiet. Luonto on todella lumisen kaunis, mutta samaan aikaan on talvinen keli tuonut omat isot haasteensa kaupungin elämänsykkeeseen.
Hän antaa Voiman! "Etkö tiedä, etkö ole kuullut: Herra on iankaikkinen Jumala, joka on luonut maan ääret? Ei Hän väsy, eikä näänny. Hänen ymmärryksensä on tutkimaton. Hän antaa väsyneelle väkeä ja voimattomalle voimaa yltäkyllin. Nuorukaiset väsyvät ja nääntyvät, nuoret miehet kompastuvat ja kaatuvat; mutta ne, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman, he kohottavat siipensä, kuin kotkat. He juoksevat eivätkä näänny, he vaeltavat eivätkä väsy." Jes.10:28-31.
Löytyn laulussa on mielestäni myös hengellinen sanoma. On olemassa vain ja ainoastaan yksi Tie, joka johtaa Kotiin, Taivaan Kotiin. Vain yksi Tie on aurattu. Elämme paastonaikaa, joka valmistaa meitä suureen juhlaan, Pääsiäiseen. Tämä ajanjakso kertoo meille Tien auraamisesta Taivaaseen. Tästä asiasta ei voi koskaan kirjoittaa tai puhua liikaa. Tätä sanomaa tulisi julistaa yksinkertaisen helppotajuisesti, ilman minkäänlaisia teologisia snobbai2
Nämä Jesajan kirjan jakeet ovat riemullista luettavaa. "Jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman." Yksi elävän seurakunnan tuntomerkeistä on siinä, että sen jäsenet odottavat innolla Jeesuksen toista tulemusta. Toisaalta taas seurakunnat, joissa Jeesuksen paluun odottaminen on jäänyt taka-alalle, ovat vähitellen näivettymässä ja muuttumassa muotojumalisiksi.
yrittäen, vaan Jumalan Armoon ja anteeksiantamukseen turvautuen.
On riemullista elää täysillä jo tätä maanpäällistä elämää, kun tiedämme, että Jeesus tulee takaisin hakemaan omansa Taivaan kirkkauteen. Kun tajuamme tämän asian oikein kunnolla, niin ehkäpä osaamme sijoittaa elämämme ikävämmät asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Tämä maanpäällinen elämämme on annettu meille sitä varten, että oppisimme tämän matkamme aikana tuntemaan Jeesuksen Vapahtajanamme. Emme siis elä tätä elämää varten, vaan tämä elämä on tarkoitettu Jumalan tahdon etsimistä varten. Ei ole elämässään niin epäonnistunutta ihmistä, joka ei olisi tervetullut Jumalan Valtakuntaan. Ei ole myöskään olemassa niin onnistunutta ihmistä, joka ei tarvitsisi pelastusta Jeesuksen täyteyssä työssä. Taivaaseen ei mennä omin teoin
Siunattua paastonaikaa ja riemullista Pääsiäistä!
"Katso ristiä Jeesuksen. Katso ihmettä rakkauden. Kanssa tuomitun ryövärin, Häneen taurvaudun minäkin. Tahdon muistaa pitkäperjantain. Anteeksi syntini minäkin sain. Tahdon muistaa pitkäperjantain. Rakkaus vain mursi kuoleman lain." SK 53:3
Jorma Tikkamäki päätoimittaja
Pyhän Sydämen kappelin vuosi 2009: - kannatusrenkaan tuotot 10 592,96 euroa - kolehti 51 387,35 euroa Lämmin kiitos tuestasi. Taivaallinen Isämme lahjasi siunatkoon!
3
Hän auttaa
”Meillä on Jumala, Jumala, joka auttaa, ja Herra, Herra, joka kuolemasta vapahtaa” (Ps. 68:21).
Jumalan lupausten varassa uskallat myös katsoa huomiseen. Oletko väsynyt? Jumala auttaa. Oletko neuvoton? Jumala auttaa. Oletko sairas? Jumala auttaa. Oletko kiusauksien lannistama? Jumala auttaa. Hän rakastaa sinua. Hän haluaa sinulle vain hyvää.
Kun mietit elämääsi, etkö huudahdakin psalmitekstimme sanoin: meillä on Jumala, joka auttaa? Inhimillisesti ajatellen elämäntilanteesi on usein näyttänyt varmasti vaikealta, joskus jopa mahdottomalta. On ollut epävarmuutta, taloudellisia haasteita, ristiriitoja ja harhapolkuja. Mutta Jumala on auttanut, asiat ovat järjestyneet. Jumala on tehnyt ihmeitä. Siitä kiitä!
Jumalan käsissä edes kuoleman ei tarvitse pelottaa, sillä meillä on tekstimme sanoin ”Herra, joka kuolemasta vapahtaa”. Jeesuksen täytetyssä ristintyössä ja Hänen hyvässä johdatuksessaan saat levätä. Sinun syntisi on annettu sinulle anteeksi ja sinua kannetaan! Elä ja hoida tehtäväsi tässä uskossa – ja saat avun. Teemu Haataja
4
Kotimaantyön kaikuja
Sley panostaa tavoittavaan työhön
viikoittaisiin radiopyhäkouluihin, jotka alkavat Radio Deissä elokuussa. Myös leirit ovat Virpin osaamisaluetta.
Raimo ”Musti” Lähteenmaa aloittaa 1.5. Sleyn valtakunnallisen tavoittavan työn johtavana pastorina. Musti on suunnitellut uusia ihmisiä tavoittavan Laulun jäljet- tapahtuman, jota on toteutettu eri puolilla Suomea. Tämä toiminta tulee jatkumaan. Erityisen keskeistä Mustin työssä tulee olemaan uusien työmuotojen kehittäminen sekä jo olemassa olevien työmuotojen tehokkaampi hyödyntäminen uusien ihmisten tavoittamiseksi. Avainasemassa ovat evankeliset messuyhteisöt. Näissä merkeissä Musti tulee entistäkin tutummaksi myös Pyhän Sydämen kappelissa kokoontuvalle messuyhteisölle.
Erityisesti Etelä- ja Keski-Pohjanmaalle keskittyy puolestaan Liisi Portinin työ, kun hän palaa Sleyn palvelukseen toukokuun alussa. Liisin vastuulla tulee olemaan ennen muuta nuoriso- ja perhetyö leireineen ja erilaisine tapahtumineen. Musti ja Liisi aikovat suunnitella ja kokeilla myös aivan uudenlaisia perheiltapäivätapahtumia, jota odotamme suurella mielenkiinnolla!
Tervetuloa kotiin Sleyn uusi slogan – Tervetuloa kotiin – muistuttaa vahvasti Jeesuksen kertoman Tuhlaajapoika-vertauksen sanomasta. Isä odottaa tuhlaajalasta sydän ja syli avoinna kotiin! Sley on lähetysjärjestö, joka haluaa täällä kotimassa olla myös evankelioimisjärjestö. Tahdomme kuuluttaa evankeliumin kutsua täysillä! Rukoilemme, että evankeliset messuyhteisöt saavat olla ”Isän avoin syli” kaikille tuhlaajapojille ja -tytöille!
Uusia työntekijöitä myös nuoriso- ja perhetyöhön Virpi Lahti on aloittanut Sleyn lapsivarhaisnuoriso- ja perhetyössä. Monet tuntevat hänet entuudestaan laulajana ja pianistina, joka on vuosia tehnyt työtä yhdessä Ekolan Hannan kanssa(Hannahan on myös Vinkki- lastenlehtemme päätoimittaja). Virpi tulee panostamaan mm.
5
Heikki Haataja
Laulu vahvistaa, auttaa jaksamaan ja antaa iloista mieltä
Haitin maanjäristyksen uhreista eräs seurakunnan naispuolinen työntekijä, joka pelastui Port au Princen katolisen kirkon raunioista, kertoi selviytyneensä laulamalla. Laulamalla hän oli vaikeassa tilanteessa onnistunut säilyttämään mielenmalttinsa ja positiivisuutensa, ehkä myös uskonsa pelastumiseen. Tuntematon sotilas – elokuvassa alikersantti, konepistoolimies Antti Rokka lähtee järjestämään väijytyksen vihollisen joukko-osastolle, joka yrittää kiertoliikkeellä päästä konekiväärikomppanian selustaan iltahämärissä. Lippaan lataajaksi pyytää hän mukaansa vasta rintamalle saapuneen täydennysmiehen. Ennen kuin kahden miehen taistelu väijyksistä miesluvultaan ylivoimaista vihollista vastaan alkaa, neuvoo Rokka nuorukaista: ”Ole aivan rauhallinen ja ajattele mukavia asioita, laulaa hyrehi vaikka itekseis, jos hermostuttaa, se auttaa...”Entä mitä tekivät apostoli Paavali ja Silas jouduttuaan Filipissä vankilaan. Lauloivat. Tarvitseeko vielä todistella, mikä valtava merkitys laulamisella voi olla?
sa. Adamek ällistyi, kun koehenkilöt jaksoivat pidellä painoja n. 15 min. laulaessaan kokeen aikana. Amerikan puuvillapelloilla auttoivat hitaat, alakuloiset melodiat orjia sietämään yksitoikkoista ja raskasta työtä. Merimieslaulut auttoivat merimiehiä pysymään samassa rytmissä, kun työ vaati yhteistä ponnistusta sekä käsittelemään raskaita köysiä ja takiloita. Adamek mm. arvelee että elimistön omat särkylääkkeet, endorfiinit toimivat laulaessa. Paastonaika on alkanut. Siionin kanteleessa on hienoja paaston- ja pääsiäisen ajan lauluja., tässä pari esimerkkiä.
Sk 59. Risti, kirouksen puu Pitkäperjantain englanninkielinen nimi Good Friday tarkoittaa suoraan käännettynä ”Hyvä Perjantai”. Siionin Kanteleen uusi kärsimysajan laulu lähestyy pitkäperjantain sanomaa ja aihetta tästä näkökulmasta. Jeesus kantoi ristille kaiken maailman kaiken synnin ja hankki lunastuksen synneistä. Toisille tämä on hulluutta, toisille kallis uhri ja kiitoksen aihe. Risti kutsuu uskomaan muistuttaen kasteestamme, jossa otsaamme ja rintaamme piirrettiin pyhä ristinmerkki kehottaen palaamaan kasteen armoon. Risti on ikuisen elämän toivomme ankkuri, selkeä tienviitta ja
Tarvitsee. Siksi esimerkki saksalaisen musiikkipsykologi Karl Adamekin tutkimuksista. 201 henkilön piti mm. pitää ½ kg painoja ojennetuin käsivarsin mahdollisimman kauan. Yleensä ihminen uupuu tähän n. 10 minuutis6
voiman antaja taivastiellä. Ristinmerkillä meidät siunataan maallisen majamme viimeiseen leposijaan.
Testamentin Heprealaiskirjeen uhriteologiaan. Joissakin lauluissa Siionin Kannel -toimikunta päätyi karsimaan liiallista verellä ”mässäilyä” lauluteksteissä. On silti pidettävä mielessä Jeesuksen uhrikuolema nimenomaan Vanhan Testamentin uhriteologian valossa. Siksi on paikallaan laulaa siitä näinkin selkeästi.
Valoisan ja luottavan sävyisen laulun on säveltänyt Sleyn Helsingin kuoron edellinen johtaja, nykyisin oopperalaulajana toimiva Hannu Niemelä. Tekstin tekijä on toistaiseksi tuntematon.
Uusi sävelmä on kaustislaisen maanviljelijän ja runoilijan, edesmenneen Mestaripelimanni Viljami Niitykosken riemullinen pääsiäisylistys, joka sävelmänä yltää jopa Händelin ja muiden barokkikanttoreiden ja -mestareiden saavutuksiin iloisuudessaan ja kiinnostavuudessaan.
Sk 65. On voittanut sankari Juudan Tämän riemullisen pääsiäistekstin runoili vanhatestamentillisia esikuvia aiheenaan käyttäen rovasti Kauko Veikko Tamminen, ja se tuli Siionin kanteleen 1923 -laitokseen. Tekstissä on viittauksia Vanhan Testamentin messias-ennustuksiin 1. Mooseksen kirjasta psalmien kautta aina Uuden
Tervetuloa laulamaan tilaisuuksissamme – tervetuloa kotiin! Kullervo Puumala
Karkun Evankelisen opiston kuorokurssilla helmikuussa 2010. Vasemmalta: Toivo Viitala, sähköakustinen kitara, Miika Hautala, basso, Kullervo Puumala, sähkökitara.
7
Usko ja epäusko
yksi heistä, sanoi heille: ”Tuomitseeko lakimme ketään, ennenkuin häntä on kuulusteltu ja saatu tietää, mitä hän on tehnyt?” He vastasivat ja sanoivat hänelle: ”Oletko sinäkin Galileasta? Tutki ja näe, ettei Galileasta nouse profeettaa.” Joh. 7:37–52 (-38).
Mutta juhlan viimeisenä, suurena päivänä Jeesus seisoi ja huusi ja sanoi: ”Jos joku janooa, niin tulkoon minun tyköni ja juokoon. Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään on, niinkuin Raamattu sanoo, juokseva elävän veden virrat.” Mutta sen hän sanoi Hengestä, joka niiden piti saaman, jotka sukoivat häneen; sillä Henki ei ollut vielä tullut, koska Jeesus ei vielä ollut kirkastettu. Niin muutamat kansasta, kuultuaan nämä sanat, sanoivat: ”Tämä on totisesti se profeetta.” Toiset sanoivat: ”Tämä on Kristus.” Mutta toiset sanoivat: ”Ei suinkaan Kristus tule Galileasta?” Eikö Raamattu sano, että Kristus on oleva Daavidin jälkeläisiä ja tuleva pienestä Beetlehemin kaupungista, jossa Daavid oli?” Niin syntyi kansassa eripuraisuutta hänen tähtensä. Ja muutamat heistä tahtoivat ottaa hänet kiinni. Mutta ei kukaan käynyt häneen käsiksi. Niin palvelijat palasivat ylipappien ja fariseusten luo, ja nämä sanoivat heille: ”Miksi ette tuoneet häntä tänne?” Palvelijat vastasivat: ”Ei ole koskaan ihminen puhunut niin, kuin se mies puhuu.” Niin fariseukset vastasivat heille: ”Oletteko tekin eksytetyt? Onko kukaan hallitusmiehistä uskonut häneen tai kukaan fariseuksista? Mutta tuo kansa, joka ei lakia tunne, on kirottu.” Niin Nikodeemus, joka ennen oli käynyt Jeesuksen luona ja joka oli
Profeettojen lupaukset olivat täyttyneet: Daavidin Poika, luvattu Messias, oli kansansa keskellä. Toiset Jerusalemiin Israelin kansan erämaavaelluksen muistoksi vietettyyn lehtimajanjuhlaan saapuneista uskoivat tämän, toiset eivät. Siinä kulki uskon ja epäuskon raja. Kysymys ei ollut tietämättömyydestä. Epäuskoisetkin tunsivat kyllä Raamattua. Messias oli nouseva Beetlehemistä, kuten profeetta Miika ennustaa: ”Mutta sinä, Beetlehem Efrata, joka olet vähäinen olemaan Juudan sukujen joukossa, sinusta minulle tulee se, joka on oleva hallitsija Israelissa, jonka alkuperä on muinaisuudesta, iankaikkisista ajoista” (Miika 5:1). Siellähän Galilean Nasaretissa varttunut Jeesus syntyi! Jos nämä epäilijät olisivat kuunnelleet Jeesusta, he olisivat saaneet kysymyksiinsä vastauksen. Mutta he eivät kuunnelleet. He tukkivat korvansa ja tuomitsivat Hänet kansansa hallitusmiesten ja fariseusten, pyhien kirjoitusten asiantuntijoiden, kanssa. He tukkivat korvansa, vaikka 8
jopa ylipappien ja fariseusten palvelijat joutuivat toteamaan: ”Ei ole koskaan ihminen puhunut niin, kuin se mies puhuu.”
dät” (Joh. 15:16). Voit olla varma siitä siksi, että uskovana saat luottaa olevasi Jumalan valittu. Pelastumisesi ei riipu teoistasi ja ratkaisuistasi. Jeesus itse sanoo: ”Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä” (Joh. 6:44). Apostoli Paavali kirjoittaa, ettei ”ole ketään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa” (Room. 3:11). Korinttilaisia hän muistuttaa: ”Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti.” (1. Kor. 2:14.) Ihminen ei yksinkertaisesti kykene uskomaan Jumalaan omasta voimastaan.
Toisissa tämä ylimaallinen puhe herätti kiinnostusta ja uskoa. Monelle sai kirkastua: ”Tämä on Kristus”. Niin voimallisia, niin lohdullisia sanoja Hän puhui! Jeesuksen sanat sulautuivat heidän sydämiinsä. Tätä turvallista uskoa fariseukset eivät voineet sietää. He eivät ainoastaan kyselleet: oletteko tekin eksytetyt? vaan kirosivat Jeesukseen uskovat. He olisivat tahtoneet päästä käsiksi tähän heidän valtaansa uhkaavaan mieheen - ja vielä kuulustelematta. Ironista kyllä, lain tarkan noudattamisen puolesta kiivailleet fariseukset olivat Nikodeemusta lukuunottamatta valmiit tässä tapauksessa jättämään sen määräykset täysin huomiotta. Epäuskonsa tähden nämä miehet vihasivat Jeesusta, vaikka tutkivat kaiken aikaa niitä kirjoituksia, jotka todistivat Hänestä.
Usko on Jumalan lahja, jonka kautta Hän lukee syntisen Kristuksen tähden vanhurskaaksi. Jumala vaikuttaa ja ylläpitää uskon armonvälineiden kautta. Kasteessa Sinutkin haudattiin Kristuksen kuolemaan. Sait kristillisen uskon ja Pyhän Hengen. Tulit osalliseksi Jeesuksen ristintyön tuomasta täydellisestä sovituksesta. Siksi Sinäkin saat luottavaisesti, täydessä uskonvarmuudessa sanoa: minä uskon Jeesukseen! Olen Jumalan valittu armolapsi!
Ystävä, kummassa joukossa seisot, uskovien vain epäuskoisten? Välimuotoa ei ole. Nekin, jotka kyselivät, olisiko Jeesus se luvattu profeetta, Eliaan hengessä tuleva Messiaan edelläkävijä, olivat ennen pitkää kahden vaihtoehdon, uskon ja epäuskon, edessä.
Pyhä Henki aukaisee sydämen ymmärtämään kirjoitukset. Hänen synnyttämänsä usko kantaa silloinkin, kun kohtaat pilkkaa tai kun hallitusmiehet, olivatpa he kirkollisia tai maallisia, kiroavat Sinut uskosi tähden. Jeesuksen omana sisimmästäsi virtailevat elävän veden virrat, joita kukaan ei voi padota. Ne ovat iankaikkisen elämän virtoja.
Toivon, että seisot kristittyjen riveissä. Mutta kyseletkö silti, kuinka voit olla varma siitä, että olet uskossa, että pääset taivaaseen? Jeesus vastaa Sinulle: ”Te ette valinneet minua, vaan minä valitsin tei-
Teemu Haataja 9
Kaikuja kansalta Kristus ja Mataleena
Pyhän Sydämen kappelin parvella on kopio Albert Edelfeltin kuuluisasta maalauksesta Kristus ja Mataleena. Jeesus seisoo syksyisessä koivikossa tuohivirsut jalassa. Mataleena on kyyristynyt Jeesuksen eteen. Tytön katse anelee armahdusta.
hiusmuotinsa ja partansa puolesta tuoda mieleen taiteessa kuvatun Jeesuksen. Vaikka kyse on vain harmittomasta ajatusleikistä, saattaa Jeesuksen ulkoisen olemuksen pohtiminen johtaa harhaan. Ei ole olemassa ”minun Jeesusta” tai ”sinun Jeesusta”. Jumalan poika ei ole kameleontti, joka taipuu omien mielihalujemme mukaan.
Edelfelt sai innoituksen työhön Kantelettaresta. Runossa kopea talon tytär kohtaa orjapojan matkallaan kaivolle. Poika pyytää tytöltä vettä, mutta tyttö ei suostu sitä antamaan. Tällöin poika sanelee ääneen tytön pahat teot, minkä johdosta tyttö nöyrtyy pojan edessä ja sanoo hänelle:
Kristus ja Mataleena on hieno teos. Tytön vilpittömyys puhuttelee. Siitä huolimatta se on vain taiteilijan tekemä taideteos. Onneksi Pyhän Sydämen kappelissa Jeesuksen kohtaamista ei tarvitse jättää vain taiteen varaan. Joka sunnuntai Jeesus kohtaa meidät tavalla, joka ei ole ihmisen luomusta tai mielikuvituksen tuotetta.
”Itsepä lienet Herra Kiesus, kun mun elkeni (pahat teot) sanelet! -Itki vettä kiulun täysi, Kiesuksen jalat pesevi, hiuksillansa kuivoavi.” Edelfelt maalasi Kristus ja Mataleena -taulun vuonna 1890. Monet taiteilijat ovat tämän jälkeen pyrkineet vastaamaan samaan kysymykseen: Minkälainen Jeesus todella oli?
Ehtoollisella pappi siunaa viinin ja leivän Jeesuksen sanoilla: ”Tämä on minun ruumiini” ja ”Tämä on minun vereni”. Meille tarjotaan Kristuksen todellista verta ja todellista ruumista.
Jeesuksen olemus ei ole vain taiteilijoiden pähkinä, vaan uskon sen askarruttavan kaikkia kristittyjä. Ajatus saattaa hiipiä mieleen, vaikka kesken kirkkomatkan. Hakaniemen metroasemalla lorviva laitapuolenkulkija saattaa
Taide voi herkistää mielen ja puhutella, mutta ehtoollisella saamme jotain enemmän. Ehtoollinen on konkreettista yhteyttä elävään Jumalaan. Todelliseen syömisen ja juomisen kautta meille 10
muistutetaan Golgatan ristin työstä. Meitä muistutetaan niistä haavoista, jotka tuovat meille rauhan.
Jeesus sanoo: Tulkaa, sillä kaikki on valmistettu. Siksi rukoukseni on, että ottaisin aina tämän kutsun vastaan Mataleenan mielellä: polvistumalla nöyränä elävän Jumalan eteen.
Ehtoollisen ihmeeseen liittyy myös Johanneksen evankeliumissa lausuttu lupaus: ”Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, pysyy minussa ja minä pysyn hänessä.” Meille jaetaan niin suuri lahja ja niin yksinkertaisessa muodossa, että vaarana on unohtaa tämän kohtaamisen todellinen merkitys.
Hän kärsi rangaistuksen, jotta meillä olisi rauha, hänen haavojensa hinnalla me olemme parantuneet. (Jes. 53:5) Heikki Rusama
11
Astun iloiten uuteen vuoteen nyt
Astun iloiten uuteen vuoteen nyt! On Lapsi jo tallissa syntynyt, rauhan viittaa hän kantaa harteillaan, risti silmäinsä edessä kangastaa.
Astun iloiten uuteen vuoteen nyt! Raskas taistojen yö on päättynyt, aamunkoitto on auennut pääsiäisen, soi kiitos ja ylistys enkelien
Astun iloiten uuteen vuoteen nyt! Seimen Lapsi on mieheksi ehtinyt, kodin isänsä jättää, ja kiiruhtaen käy vierelle sairaan ja väsyneen.
Astun iloiten uuteen vuoteen nyt! Isä taivaassa täysin on leppynyt meidät rikkoneet ottanut omikseen ja luotunsa rakkaiksi lapsikseen
Astun iloiten uuteen vuoteen nyt! Tielleen Ihmisen Poika on lähtenyt ohi kulje hän ei, luo syntisen käy, ei silmissään tuomion katsetta näy.
Astun iloiten uuteen vuoteen nyt! Ilosanoma on liikkeelle lähtenyt, se kertoo voitosta Kristuksen ja ovesta taivaan auenneen.
Astun iloiten uuteen vuoteen nyt! Työnsä ristillä Jeesus on täyttänyt, maljan tuskien juonut viimeiseen, meidät kätkenyt armonsa autuuteen.
Astun iloiten uuteen vuoteen nyt! Riemuviesti on kauas jo ehtinyt, kun kerran se saavuttaa kaiken maan, Kristus saapuu omansa noutamaan. Anneli Räty
12
Messu sunnuntaisin klo 11 Pyhän Sydämen kappelissa, os. Kirstinkatu 1 Rukoushetki ennen messua klo 10.30 Pvm
07.03. 14.03. 21.03. 28.03. 29.03. 30.03.
klo 18 klo 18
31.03.
klo 18
01.04.
klo 18
02.04. 04.04. 05.04. 11.04. 18.04. 25.04. 02.05. 09.05.
Liturgi
Saarnaaja
Teemu Haataja Lauri Thurén Teemu Haataja Teijo Mathlin Houseband Ahtisaarna Aleksi Kuokkanen Ahtisaarna Santeri Marjokorpi Ahtisaarna Henri Haataja Kiirastorstai Teemu Haataja Pitkäperjantai Ari Norro Pääsiäispäivä Ari Norro 2. pääsiäispäivä Heikki Haataja Teemu Haataja Tapio Kiviranta Houseband Heikki Haataja Teemu Kakkuri Teemu Haataja 13
Teemu Haataja Lauri Thurèn Teemu Haataja Juha Heinonen
Aleksi Kuokkanen Santeri Marjokorpi Henri Haataja Reijo Arkkila Ari Norro Teemu Haatja Martti Laitinen Reijo Arkkila Jukka Niemelä Vesa Parpala Teemu Kakkuri Jukka Niemelä
Yhteystietoja KAPPELIN KAIKUJEN TOIMITUSKUNTA
KAPPELIN VASTUUNKANTAJAT
Päätoimittaja: Jorma Tikkamäki p. 040-552 9754 jorma.tikkamaki@fmi.fi
Vastaava pastori: Teemu Haataja, p. 046-6586726 teemu.haataja@sley.fi
Kappelin pastori: Teemu Haataja, teemu.haataja@sley.fi
Pääsuntio: Jukka Haataja p. 040-4132449, jukka.haataja@saunalahti.fi
Kappelipelimanni: Kullervo Puumala kullervo.puumala@sley.fi
Kappelipelimanni: Kullervo Puumala, p. 0400-568666, kullervo.puumala@sley.fi
Toimittaja: Katariina Nisula sknisula@gmail.com
Kahvitusvastaava: Jaakko Ketomäki, p. 050-3000119 jaakko.ketomaki@gmail.com
Taitto: Kaisa Koponen
Pyhäkouluvastaava: Meeri Kuokkanen, p. 044-3489800 meeri.kuokkanen@espoo.opit.fi
Kansikuva: Heidi Brucker
Pankkiyhteystiedot Pyhän Sydämen kappelin toiminnan tukemiseksi: Tilinro: Sampo 800015-779195 Saaja: SLEY, PL 184, 00181 Helsinki Viitenro: 10078 89200 41311 40515 Keräyslupa no: OKH 664 A
Jos osoitteesi muuttuu, muistathan ilmoittaa siitä joko jorma.tikkamaki@fmi.fi (puh. 040-5529754) tai jaakko.ketomaki@gmail.com
14
Kirkonpenkissä Matias Salmi
Matias Salmi, 21, opiskelee Helsingin yliopistossa teologiaa ensimmäistä vuotta. Hyvinkäältä kotoisin oleva Matias asustaa Punavuoressa ja kertoo kotiutuneensa hyvin keskustan vilinään. Kirjoitusten jälkeen odotti armeija ja töitä tehden meni yksi vuosi, mutta nyt on opiskelujen aika. Teologia tuntuu kiinnostavalta ja mielekkäältä oppiaineelta. ”Aihepiiristä olen aina ollut kiinnostunut eli tänne hakeminen oli sikäli luontevaa”, Matias kertoo. Evankelisten opiskelijoiden toiminta on tullut niin ikään tutuksi Helsinkiin muuton myötä.
Ensimmäisen vuoronsa Matias teki itsenäisyyspäivänä. ”Vuorot sovimme keskenämme, esimerkiksi maaliskuussa olen vastuussa kahtena sunnuntaina. Uutena on minun lisäkseni aloittanut Paavo Laaksonen.” Paikalla Kappelilla on oltava noin klo 9. Ovet avataan, valot sytytetään ja virret laitetaan taululle. Ehtoollistarvikkeet valmistellaan alttarille ja tarkistetaan, että liturgiset värit ovat pyhän mukaiset. Ennen messun alkua on hankittava ehtoollisenjakajat ja kolehdinkerääjät. Tarvittaessa suntio toimii myös ristinkantajana. Sakastissa kokoonnutaan messun toimittajien kesken ennen messun alkua rukoushetkeen, jossa rukoillaan messun ja messuun osallistujien puolesta. Messun aikana suntio laskee kirkkoväen ja ehtoolliselle osallistujat.
Pyhän Sydämen Kappelilla Matias oli ensimmäistä kertaa Evankelisten musiikkimessujen yhteydessä v. 2009. Siitä lähtien Matias on käynyt Kappelilla, aluksi myös Hyvinkäältä käsin. ”Sanoma Jeesuksen ylösnousemuksesta ja syntien sovituksesta on messun ydintä. Messu tarjoaa evästä arkeen ja elämään”, hän tiivistää. ”Kappelille vetävät myös hyvät saarnat.”
”Teen tätä hommaa mielelläni. On mielekästä kantaa kortensa kekoon messuyhteisössä, jonka kokee kodikseen ja joka tarvitsee vastuunkantajiensa työpanoksen”, Matias toteaa.
Suntioksi Kappelille
Pyhän kohtaaminen
Matias kertoo pitävänsä perinteisestä messusta. Tämä oli yhtenä syynä taustalla, kun Matias vastasi syksyllä Kappelin pastorin Teemu Haatajan sähköpostiin, jossa haettiin Kappelille lisää suntioita.
Messun jälkeen suntio laittaa paikat kuntoon. Oman aikansa vie ehtoollispikareiden tiskaaminen. Kolehti toimitetaan sakastiin ja lasketaan. Vastaava 15
Kuolemalla kuoleman voitti
suntio Jukka Haataja hoitaa tilitykset. Valot ja kynttilät sammutetaan, ovet suljetaan ja hälytykset kytketään päälle. Kappelin ulko-ovi painuu kiinni kolmen maissa.
Lähestyvää pääsiäistä Matias luonnehtii kirkkovuoden suurimmaksi juhlaksi, jolla on suuri merkitys ja sanoma. Kristus kuoli ja vuodatti verensä Golgatalla ja teki ylösnousemuksellaan tien taivaaseen. Kiirastorstain iltamessu avaa Matiaksen mielestä pääsiäisajan hienolla ja kouriintuntuvalla tavalla. Kirkkosali pimennetään ja alttari riisutaan pitkäperjantaiksi, jolloin virret lauletaan ilman urkuja koruttomassa kirkkosalissa. Pitkäperjantaihinkin säteilee silti pääsiäissunnuntain valo, toivo ja ilo. Kristus on ylösnoussut.
Työn hienoimmiksi hetkiksi Matias mainitsee alttarin ja pappien pukemisen sekä ehtoollisaineiden esillepanon. Siinä kohtaa pyhän konkreettisella tavalla ja muistaa jälleen, mistä on kyse. Messussa kohdataan elävä Jumala ja nautitaan alttarin pyhä sakramentti syntien anteeksisaamiseksi.
Katariina Nisula
16