Sanansaattaja 2015 / 48 by Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (Sley)

SUOMEN LUTERILAISEN EVANKELIUMIYHDISTYKSEN PÄÄJULKAISU | 140. VUOSIKERTA | nro. 48 | 26.11.2015

Siunaus on jaettu maailmaan // PÄÄKIRJOITUS

Kynttilät syttyvät kaamoksessa

Sley myi kiinteistön Helsingissä 2

// UUTISVIIKKO

// KOLUMNI

Matt Popovits pappina miljoonakaupungissa

Joonas Savilaakso löysi takaisin turvaan 6

// TÄLLÄ VIIKOLLA

26.11.2015

// YHTEYSTIEDOT

SUOMEN LUTERILAISEN EVANKELIUMIYHDISTYKSEN PÄÄJULKAISU PL 184, 00181 HELSINKI Malminkatu 12 A, 5. krs, 00100 Helsinki puh. (09) 251390 ma–pe klo 9–16 fax (09) 2513 9280 SÄHKÖPOSTI: sanansaattaja@sley.fi Toimittajat: etunimi.sukunimi@sley.fi Verkkosivut: www.sanansaattaja.fi

// TOIMITUS PÄÄTOIMITTAJA Hannu Kippo 0400 506 539 TOIMITUSSIHTEERI Jouko Siirilä (09) 2513 9266

TOIMITTAJA Elina Takala (09) 2513 9268

TAITTO Markus Mäkelä 044 704 3777

TOIMITTAJA Silja-Kaisa Pöyliö 044 718 0404

KANNEN KUVA Elina Takala

ULKOASU i-Print | Plus

// KUSTANTAJA

Sley-Media Oy, ISSN 0355-8347, www.sley.fi TOIMITUSJOHTAJA Hannu Kippo 0400 506 539 TILAAJAPALVELU Anna Poukka (ma-pe 9-14) Puh. 040 700 7707, tilaajapalvelu@sley.fi

// PÄÄKIRJOITUS

HANNU KIPPO / PÄÄTOIMITTAJA

Kohtaako Kuningas kuuron kansan? VANHA KIRKKOVUOSI PÄÄTTYI viime sunnuntaina Kristuksen kuninkuuden sunnuntaihin. Ensi sunnuntai, josta uusi kirkkovuosi alkaa, on ensimmäinen adventti. Sen teemana on ”Kuninkaasi saapuu nöyränä”. Odotamme taas Jeesuksen syntymäjuhlaa, mutta samalla odotamme häntä saapuvaksi takaisin maan päälle kunnian kuninkaana. Jeesus suostui tulemaan taivaan ihanuudesta ja kunniasta ihmiseksi kantaakseen ristille meidän kaikkien syntivelan, rikkomuksemme, sairautemme ja kuolemamme. Jeesus tuli nöyränä, eivätkä hänen omansa ottaneet häntä vastaan. Kun hän kerran saapuu kunniassaan, hän ei ota vastaan niitä, jotka eivät ole ottaneet häntä vastaan. Raamattu kertoo Jeesuksen usein käyttäneen sanontaa: ”Jolla on korvat, se kuulkoon.” ME VETOAMME MILLOIN mihinkin, ettei meidän tarvitsisi kuulla ja uskoa. Keskustelu usein osoittaa, että korvat eivät ole kuulleet Jumalan sanaa Raamatusta. Jeesus kertoi oman aikansa kansasta. He olivat kuin leikkivät lapset. Johannesta he eivät tahtoneet kuunnella, koska tämä oli niin askeettinen: ei syönyt, ei juonut viiniä. Jeesusta he taas eivät tahtoneet kuunnella, koska tämä söi ja joi viiniä.

Herraamme sanottiin syömäriksi ja juomariksi ja syntisten ystäväksi. Mitä meiltä jää kuulematta, jos emme tahdo kuulla Jumalan sanaa? Meiltä jää kuulematta Jeesuksen suloinen ja vaikuttava ääni evankeliumissa. Hän itse on tullut meitä varten. Hänen rakkautensa, verensä ja vanhurskautensa ovat kaikki meitä varten. Jeesus on vieläkin syntisten ystävä. ”Huutakaa ja riemuitkaa, te Siionin asukkaat! Suuri on Israelin Pyhä, hän, joka on teidän keskellänne.” (Jes.12:6) Ensimmäinen adventtisunnuntai muistuttaa meitä myös siitä, miten tarkasti Jumala oli profeettojensa kautta jo etukäteen kertonut Messiaan tulon maailmaan. Abrahamille annettu lupaus ”sinun siemenessäsi tulevat siunatuiksi kaikki sukukunnat maan päällä” toteutui Jeesuksessa. Apostoli Pietari kirjoitti, että Jeesuksen ensimmäisestä tulemisesta profetoineet olivat tehneet sen heissä vaikuttaneen Kristuksen Hengen johdatuksessa.

ilmestynyt, ja siunaus on jaettu koko maailmaan sanan ja sakramenttien kautta. Luther kuvaa jossakin saarnassaan meitä ihmisiä aaseiksi. Hän sanoo, että ihminen on kuin aasi, jolla ratsastaa aina joko Jumala tai Perkele. Ensimmäisen adventin Herra on lempeä kuningas, joka tulee syntien kauhistaman ihmisen luokse evankeliumi mukanaan. KUN KUULET JUMALAN sanan, älä hylkää Kristusta siksi, että sanan tuojat ovat vajavaisia ”aaseja”. Katso aasilla ratsastajaan, ei aasiin. Mutta kuule, kantaako aasi selässään Kristusta vai hänen vastustajaansa. Jolla on korva, se kuulkoon.

KAIKKI ENNEN JEESUKSEN syntymää eläneet pyhät ovat uskoneet tämän Jumalan antaman lupauksen ja tulleet uskossa Kristukseen autuaiksi. Kristus on tullut nöyränä, evankeliumi on

TILAUSHINNAT (ALV 10 %) Kesto 95 €, 12 kk 98,00 €, 6 kk 62,00 €, 3 kk 35 €. Ulkomaanlisä. ILMOITUKSET 1,95 €/pmm + alv. 24 %, koko sivu 2200 € + alv 24%, 1/2 sivu 1150 € + alv 24%, rivi-ilmoitukset 7 €/rivi sis. alv. Kuolinilmoitukset 1,40 €/pmm + alv. 24 %.

// 100 VUOTTA SITTEN

// SANANSAATTAJA

PERHEALBUMI Syntyneet, kastetut, syntymäpäivät, kihlautuneet, vihityt, hääpäivät, valmistuneet, kiitos muistamisesta, osoitemuutokset. 35 €/ilmoitus sis. alv. 24%. AINEISTOT Ladottavan ilmoitusaineiston ja ilmoitustilavarausten on oltava toimituksessa edellisen viikon maanantaina klo 15 ja valmiiden ilmoitusten edellisen viikon keskiviikkona klo 15: Arja Romppanen p. (09) 2513 9239, fax (09) 2513 9290. sanansaattaja.ilmoitukset@sley.fi AINEISTON PALAUTUS Toimitus ei palauta pyytämättä lähetettyä materiaalia. SANANSAATTAJAN ÄÄNILEHTI Kestotilaus 40,00 €, vuositilaus 45,00 €. Tilaushintaan sisältyvät Kevätkukkia ja Talvikukkia -lehtien cd:t. Tiedustelut, tilaukset ja osoitteenmuutokset: Anna Poukka puh. (09) 2513 9220 arkisin klo 9–14. PANKKIYHTEYDET Sley Media Oy DANSKE BANK FI4480001710150906 NORDEA FI 9717453000092496 Evankeliumiyhdistys (Sley) Juhla- ja lähetystulot, lahjat ym. NORDEA PANKKI FI75 1573 3000 0333 23 PAINOPAIKKA I-print Oy, Seinäjoki 2015

Pyhä raamattu on kaikissa suhteissa ihmeellinen kirja. Kun esim. Ajattelemme yleensä kirjoja ja niiden sopiwaisuutta eri ikäkausiin nähden, tiedämme, että kirjojen, jotka sopiwat aikuiselle, ei aina tarwitse sopia nuorille ja lapsille. Niin ei ole raamatun laita. Se sopii kaikille ikäkausille sekä wanhoille että nuorille. Erityisesti on raamattu nuorten kirja. Ja onnellinen on se nuori, joka on joutunut aikaisimmasta nuoruudestaan kosketuksieen sen kirjan kanssa. Ennen kaikkea johtaa raamatun sana meidät autuutemme tuntoon Kristuksessa ja sitten on se edelleen kirja, joka on hyödyllinen, opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kaswatukseksi wanhurskaudessa.

Herran sana pysyy iankaikkisesti. 1. Piet. 1: 25

SANANSAATTAJA JOULUKUUN 1. P:NÄ WUONNA 1915 441 495 PAINOTUOTE

Kuulkaa, niin teidän sielunne saa elää. Jes. 55:3

26.11.2015

// UUTISVIIKKO

Kiinteistö Oy Lastenkodinkatu 5:n toimitalo myytiin viime perjantaina puolalaiselle kiinteistösijoitusyhtiö Icon Real Estate Sp. z.o.o:lle. Kuvassa muiden muassa Sleyn hallintojohtaja Heikki Kymäläinen (kesk.) vasemmalla puolellaan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes ja johtaja Eero Lankia TELA:sta sekä oikealla puolella ostajan edustajat Bartosz Budzrowski sekä Mariusz Jaros.

Lastenkodinkujan toimistotilat myytiin Sleyn keskustoimistona 34 vuotta toiminut kiinteistö myytiin puolalaiselle kiinteistöalan yritykselle. Kauppa avaa Sleyn toiminnalle uusia mahdollisuuksia. TEKSTI JA KUVA: SILJA-KAISA PÖYLIÖ

Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen keskustoimisto sijaitsi Helsingin Kampissa Lastenkodinkujalla 34 vuoden ajan. Helsingin Luther-kirkon myötä myös keskustoimisto siirtyi Malminkadulle.

– Kun mahdollisuus Helsingin Luther-kirkon takaisin saamisesta avautui, tartuimme siihen heti. Sen myötä palaamme juurillemme Malminkadulle. Samassa rakennuksessa Lutherkirkon kanssa oli vapaana meille sopivaa toimistotilaa. Keskustoimiston muutto Luther-kirkon yhteyteen oli meille erinomainen mahdollisuus, Sleyn hallintojohtaja Heikki Kymäläinen kertoo. NIMET PAPERIIN

Kaupan mahdollisti kiinteistön käyttötarkoituksen muutos toimisto- ja liiketilasta asuinkäyttöön.

Lastenkodinkujan kiinteistön myyntiprojekti saatiin päätökseen viime perjantaina. Sleyn keskustoimistolla allekirjoitettiin myyntiä koskeva esisopimus kaikista Sleyn omistuksista Lastenkodinkujan kiinteistössä. Omalta osaltaan saman tekivät Lastenkodinkujan kiinteistöyhtiön kaikki suurimmat omistajat: Työeläkevakuuttajat Tela ry, Suomen Konepäällystöliitto ry ja Infra ry. – Kauppa on meille erittäin hyvä ja koko talon kannalta todella tärkeä asia. Lastenkodinkujan omistus oli tullut meille viime vuosien aikana taloudellisesti kannattamattomaksi. Kiinteistön

myynti hyvällä kaupalla helpottaa ja avaa meille uusia mahdollisuuksia, Kymäläinen kertoo. Kiinteistön ostajana on puolalainen Icon Real Estate Sp. z.o.o, jonka yhteistyökumppanina Suomessa on Rakennusliike J. Rajala Oy. Sley luovuttaa kaikki Lastenkodinkujan toimistohuoneistot ostajalle ensi vuoden toukokuussa ja Luther-salin kesäkuun alussa. Rakennusliike Rajala tulee sen jälkeen toteuttamaan toimistohuoneistojen muuttamisen asunnoiksi. UUSIA OVIA

Kaupan myötä Sley haluaa pa-

Maata Näkyvissä -festarit 2016 Lutherin oivallusten äärellä Vuonna 2016 Maata Näkyvissä -festareiden teema, ”Armo”, myötäilee 31.10.2016 alkavaa reformaation juhlavuotta, jonka nimenä on ”Armo 2017!”. Vaikka teemat ovat samannimiset, festarit haluaa tuoda esiin lähinnä Lutherin hengellisiä oivalluksia. – Emme halua olla tuomassa esiin varsinaisesti itse Lutheria,

vaan hänen löytöjään. Sitä miten me kelpaamme omana itsenämme, ilman tekoja, Jumalan edessä, Maata Näkyvissä -festareiden projektipäällikkö Lauri Halme kertoo. Sekä teeman että tulevan vuoden julisteen ytimessä onkin Halmeen mukaan Jeesuksen risti. – Ristillä tapahtui se suurin. Siellä Jumala antoi ainoan poikansa

Sanansaattaja verkossa Postin lakon aikana

meidän puolestamme. Jeesus kuoli ristillä, voitti kuoleman ja nousi kuolleista. Tästä ansiottomasta rakkaudesta me haluamme ensi vuoden festareilla olla kertomassa, Halme kuvailee. Seuraavat Maata Näkyvissä -festarit järjestetään Turussa 18.– Ensi vuoden festareiden 20.11.2016. julisteen on tehnyt Putte ANNINA HERRANEN

Huima.

// SISÄLTÄÄ

Uusi Vinkki kirkko käyttöön tulee tähän EteläSudanissa kolmelle

Tukea Vinkki avioliittoon tulee tähän aikoville kolmelle

// LÄHETYSKENTÄLTÄ OSASTO

// AJANKOHTA OSASTO

?? 5

Taistelu Vinkki riparipoikia tulee tähän vastaan kolmelle ?? 7

nostaa tulevaisuuteen. Yhtenä keskeisenä visiona on rakentaa toimintaa ulospäin ja ihmisten keskelle. – Haluamme kohdata uusia ihmisiä ja mennä sinne, missä ihmiset ovat. Näitä tavoitteita on tietoisesti lähdetty saavuttamaan Helsingin Luther-kirkon ja Kokkolan toimitilojen myötä. – Loppupelissä kaikki toimintamme tähtää siihen, että ihmiset voisivat löytää omaan elämäänsä Kristuksen evankeliumista nousevan ilon ja toivon näköalan sekä oman paikkansa ja seurakuntayhteyden, Kymäläinen kiteyttää.

// KRISTITTY OSASTO JA ARKI

Kun Vinkki meno ja tulee meteli tähän ahdistavat kolmelle ?? 12

// 1.OSASTO ADVENTTI

?? 13

Postin työtaistelusta johtuen on Sanansaattajan juttuja luettavissa lakon aikana tavallista runsaammin verkossa, osoitteessa www.sanansaattaja.fi. Sanansaattajan päätoimittaja Hannu Kippo toivoo, että nuoret voisivat palvella sellaisia vanhempia, jotka eivät ole internetin käyttäjiä, lukemalla heille Sanansaattajaa verkosta. – Sieltä löytyy myös Sleyn tapahtumakalenteri, josta moni on kertonut minulle, että se on hänen rukouskalenterinsa. Monet ihmiset rukoilevat Sanansaattaja kädessään tulevien tapahtumien puolesta, Kippo kertoo. SANANSAATTAJA

26.11.2015

”Kirkolla on paljon annettavaa somessa” Mikael Elmolhodan mielestä kirkon kannattaa satsata entistä enemmän sosiaaliseen mediaan eli someen. Parhaiten nuoret tavoitetaan silloin, kun heille itselleen annetaan vastuuta. TEKSTI: JUHANA UNKURI KUVAT: JOUKO SIIRILÄ

– Nuoret ovat herkkiä vaistoamaan, jos heille tarjotaan ylhäältä annettua tai jossakin komiteassa päätettyä toimintaa. Toiminta tavoittaa nuoret paljon paremmin, jos he pääsevät rakentamaan sitä itse mahdollisimman täysillä. Erityisesti tämä korostuu sosiaalisessa mediassa, joka on nuorten arkiympäristöä, Mikael Elmolhoda sanoo. Nuotta-nuortenmediassa vuosikausia toiminut luterilainen Elmolhoda työskentelee myös toiminnanjohtajana yhteiskristillisessä Uskovaiset nuoret ry:ssä, jonka toiminnassa painottuu netissä tapahtuva nuorisotyö. Järjestön Facebook-ryhmään kuuluu runsaat 11 000 nuorta, joista selvä enemmistö on alle kaksikymmentävuotiaita. – Esimerkiksi Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa ja vapaissa suunnissa tehdään paljon oikeita asioita nettiin ja someen liittyen. Niiden mahdollisuuksia voitaisiin hyödyntää varmasti vielä paljon enemmänkin. Haluamme osaltamme olla mukana tässä yhteisessä työssä. SANOMA KIINNOSTAA NUORIA

Elmolhoda toteaa joidenkin olettavan, että nuoret karsastavat uskonasioita. – Jotkut luulevat nuorten olevan vahvasti sekularisoituneita ja näkevän punaista, jos joku alkaa puhua heille Jeesuksesta. Omassa työssäni olen huomannut, että moniin nuoriin vetoaa täysin avoin ja peittelemätön kristillisen sanoman todeksi eläminen. Kirkon ei tule yhtään hävetä arvoperustaansa ja ajatella, ettei se sovi sellaisenaan someen. Nuorilla on tarve tulla kohdatuksi, rakastetuksi ja hyväksytyksi. Tähän kirkolla ja kristinuskolla on paljon annettavaa myös somessa. Elmolhodan mielestä kirkon työntekijöiden kannattaisi laittaa nykyistä aktiivisemmin jo olemassa olevaa materiaalia nettiin. Hän muistuttaa, että seurakunnissa ja järjestöissä tuotetaan säännöllisesti raamattuopetusta ja muuta hyvää materiaalia. – Monesti jatkohyödyntäminen kuitenkin puuttuu. Esimerkiksi eri tilaisuuksiin tuotettua materiaalia kannattaa jakaa myös sosiaalisessa mediassa ja seurakunnan nettisivuilla. SOMEN KAUTTA LIVETOIMINTAAN

Elmolhoda toteaa, että netin ja elävän elämän linkittäminen on välttämätöntä.

Mikael Elmolhoda (oik.) alusti Suomen teologisen instituutin järjestämässä verkkoviestinnän teemapäivässä viime torstaina otsikolla Evankeliumi goes some (Evankeliumi menee someen). Muita alustajia päivässä olivat toimitussihteeri Petri Vähäsarja (ylh.) sekä professori, emeritus Jouko Martikainen.

– Uskovaisissa nuorissa haluamme ottaa vastuuta kaikista nuorista, mutta erityisesti heistä, jotka eivät ole vielä seurakuntien toiminnassa. Kohtaamme jatkuvasti paljon nuoria, jotka ovat pudonneet perinteisen, elävän, livenä tapahtuvan nuorisotyön ulkopuolelle. Tavoitteemme on saada nämä nuoret seurakuntien ja järjestöjen tarjoamaan livetoimintaan. – Pyrimme tuomaan aktiivisesti esiin livetoiminnan tarjoamia asioita, eli hyvinvointia, hyvää opetusta ja yhteishenkeä sekä harrastus- ja evankeliointimahdollisuuksia. Lisäksi tuotamme someen materiaalia, joka on relevanttia nuorten uskonelämän kannalta. Elmolhodan mielestä seurakuntien kannattaa muodostaa nuorista koostuvia sosiaaliseen mediaan keskittyviä some-tiimejä jonkun työntekijän johdolla. – Kun vastuutiimi on muodostettu, sen ympärille muodostuu luontevalla tavalla tiimiin löyhemmin sitoutunutta porukkaa. Nuoret toimivat netissä monipuolisesti. He esimerkiksi kirjoittavat tekstejä, ottavat kuvia ja esiintyvät joskus videoissa. Kysymys ei ole

ylhäältä johdetusta toiminnasta, vaan nuorten normaaleissa vuorovaikutustilanteissa tapahtuvasta spontaanista ruohonjuuritason toiminnasta. AIKUISENKIN LÄSNÄOLOA TARVITAAN

Elmolhodan mukaan toimintaa voidaan käydä läpi esimerkiksi kerran kuussa pidettävissä palavereissa, jotka pidetään seurakunnan työntekijän johdolla. – Palavereilla, muulla hyvällä kommunikoinnilla ja hyvillä vastuutiimivalinnoilla toiminta saadaan pidettyä oikeassa suunnassa. Nuorille tulee väistämättä virheitäkin. Someen saattaa lipsahtaa jokin opillisesti hassu lause tai muuta, mutta ei se ole niin vakavaa. Ja sattuu niitä virheitä aikuisillekin. – Jos virheitä yritetään välttää ylitiukalla kontrollilla, tulee sometoiminnasta helposti yhdentekevää. Kyllä nuoriin kannattaa luottaa. Elmolhodan mukaan on tärkeää, että somessa on myös seurakuntien työntekijöitä. – Nuoria ei tule jättää sinne yksin. Aikuisten tulee jutella nuorten kanssa,

Netin ja elävän elämän linkittäminen on välttämätöntä.

jakaa asioita heidän kanssaan ja ennen kaikkea rohkaista nuoria. Rohkaisun sanoilla on nuorille iso merkitys. Somessa läsnäolo ei vaadi työntekijältä kovin paljon työaikaa, mutta se voi olla suurena apuna monen nuoren elämässä. Elmolhoda toteaa, että Uskovaiset nuoret ry ei ole itsetarkoitus. – Kaikkien kristillisten traditioiden jäsenet ovat tervetulleita toimintaamme. Palvelutyömme ei ole vetovastuussa olevien oma juttu, vaan kaikkien mukana olevien tuhansien nuorten juttu. Nuoret itse pitävät toiminnan elävänä.

26.11.2015

// MUUT LEHDET

// LÄHETYSKENTÄLTÄ

Ilon pilkahduksia Etelä-Sudanissa Ajamme pastori Emmanuelin kanssa Juban lentokentältä kohti luterilaista pääkirkkoamme. Muutenkin vilkkaan ja eloisan pastorin puhetulva on melkoinen hänen kertoessaan kaikkea sitä, mitä Etelä-Sudanissa on viime aikoina tapahtunut ja tapahtuu. Pysähdymme liikennevaloihin. Ne ovat ilmestyneet viime reissuni jälkeen. ”Tiedätkö mitä asukkaat Jubassa sanovat liikennevaloista”, kysyy Emmanuel Kun en ole tietoinen, hän naurahtaa ja sanoo: ”Vihreällä valolla menemme me tavalliset kansalaiset, punaisella armeijan ajoneuvot”. Suurin piirtein näin näyttää toimivan myös maan talous. Mitä armeijalta ja sodalta jää jäljelle, sen saavat kansalaiset, jos mitään on enää jaettavaksi. Sisällissodan seuraukset mitataan muutenkin köyhässä maassa valtavina menetyksinä. Kun väkivalta päästetään valloilleen, sitä näyttää olevan vaikea saada hallintaan. Sodan seurauksena muun muassa monien yhteisöjen ja heimojen väliset ristiriidat näyttävät vain pahentuneen. Noin puolitoista miljoonaa ihmistä elää pakolaisina joko leireillä, naapurivaltioissa tai puskissa ja viidakoissa. Sota on vaatinut tuhansia kuolleita. Tällä viikolla rauhansopimuksen solmineiden varapresidentti Macharin ja presidentti Kiirin pitäisi tavata toisensa täällä Etelä-Sudanin pääkaupungissa Jubassa. Tapaaminen on ensimmäinen Jubassa sisällissodan alkamisen jälkeen. Sen pitäisi avata ja aloittaa rahansopimuksessa määritellyt toimenpiteet. Jotakin lienee jo sen eteen tehtykin. Päivämääriä on muutettu moneen kertaan. Nähtäväksi jää, miten käy. Tavallisen ihmisen arki yhdessä maailman köyhimmistä valtioista on kova. Etelä-Sudanin punnan arvonalennuksen myötä tuotteet ovat puntapalkkaisille kasvaneet kolmin- tai nelinkertaisiksi. Palkat eivät ole nousseet. Puoli litraa maitoa maksaa tällä hetkellä 1,6 euroa. Punnissa laskettuna hinta on 21. Vielä pari vuotta sitten puoli litraa maksoi vain seitsemän puntaa. Kukaan ei kuitenkaan osaa arvioida ihmisten kärsi-

Khartumissa. Kirkkomme Malakalissa on osin poltettu. Nubialainen pastori Musa saapui sodan keskeltä Sudaniin kuuluvalta Nuba-vuorten alueelta. Siellä osittaista hallintaa pitää nubialaisten autonomiaa Sudanista ajava SPLA-north. Tämän kaiken sekamelskan keskellä pastori haluaa palvella seurakuntalaisiaan ja tuoda sitä taivaallista toivoa, joka ylittää ihmisten käsityskyvyn rajat. NÄKYVÄÄ KASVUA MONISSA SEURAKUNNISSA

Eteläsudanilainen Emoyon kasvava seurakunta sai uuden kirkon, kun pastori Jari Rankinen suuntasi syntymäpäivälahjarahansa sen hyväksi. Kirkko sijaitsee Magwin alueella, Ugandan rajan läheisyydessä.

Tavallisen ihmisen arki Etelä-Sudanissa on kovaa. Perusruoan arvo on moninkertaistunut lyhyessä ajassa vaikka palkat eivät ole nousseet.

mysten määrää. Siihen ei ole mittareita. KAIKEN KESKELLÄ ON KIRKKO

Olen saanut olla täällä Jubassa, Sudanin/Etelä-Sudanin evankelisluterilaisen kirkon pääkirkolla melkoisella näköalapaikalla. Kirkolliskokous alkoi viime viikolla Etelä-Sudanin Yambiossa. Suurin osa kirkon työntekijöistä ja vastuunkantajista matkustaa Yambioon Juban kautta. Edustajat tulevat eri puolelta Sudania ja Etelä-Sudania. Seurakuntalaiset ovat kokeneet ja nähneet kaikenlaista. Etelä-Sudanin Malakalin suuri kaupunki on edelleen tyhjä siviileistä. Monet siellä olleista pastoreista on edelleen Gambelan

Viikon takainen Omeyon kirkon vihkimisjuhla Magwin alueella nostattaa toivoa ja iloa. Satoihin koostuva, pääosin nuorista koostuva joukko oli todistamassa, kun seurakunta sai käyttöönsä upouuden kirkon. Sain Sleyn puolesta olla juhlavieraana ja avaamassa kirkkoa käyttöön. Tämä Jari Rankisen syntymäpäivärahoilla rakennettu kirkko tulee nykyään kahden valtakunnan alueella toimivan evankelisluterilaisen kirkon kovaan käyttöön. Juuri tuolla Magwin alueella, Ugandan rajan läheisyydessä kasvavat seurakuntamme kovaa kyytiä. Juhlajumalanpalveluksessa pastori Emmanuel kastoi 22 lasta ja minä puolestani 20 aikuista. Nuoret evankelistat ja papit ovat innokkuudessaan esimerkillisiä. Osa evankelistoita on alle kaksikymppisiä. Herra on siunannut heidän työnsä. Tippa silmässä katsoin ja kuuntelin, kun eräs kuoro, jonka jäsenistä kaikkia sain olla pari vuotta sitten kastamassa Jeesuksen yhteyteen, lauloi, ylisti ja tanssi koskettavasti. Mietin mielessäni mitähän näistä nuorista vielä oikein tulee.

pakolaisleirillä Etiopiassa. Malakalissa työskennellyt pastori Gabriel Mayek on perheineen paossa Sudanin pääkaupungissa

TEKSTI JA KUVAT: ANTTI SAARENKETO ETELÄ-SUDAN

Etelä-Sudan on maailman nuorin itsenäinen valtio Etelä-Sudan itsenäistyi Sudanista 9. heinäkuuta 2011. Valtion asukkaat edustavat uskonnoltaan kansanuskontoja ja kristinuskoa. Maan suurin kaupunki ja pääkaupunki on Juba. Maan virallinen kieli on englanti, vaikka suurin osa kansasta puhuu kotikielenään jotakin paikallista kieltä. Sudanissa ja Etelä-Sudanissa asukkaita on yhteensä noin 45 miljoonaa. Noin seitsemän kertaa Suomen kokoisella alueella on satoja kansallisuuksia. Kieliä on 597. Etelä-Sudanin pohjoispuolella on Pohjois-Sudanin valtio, missä valtakielenä on arabia ja uskontona islam.

”Totuus on, että huolimatta yksittäistapauksista Suomi on edelleen turvallinen. Toisin kuin vaikka eräissä Ruotsin lähiöissä, täällä juutalaisetkin voivat kipa päässä mennä mihin tahansa Helsingin kaupunginosaan, eikä heitä uhata tappaa. Täällä muslimit saavat rauhassa harjoittaa uskontoaan, ja valtiovallan kontrolloima yleisradio tukee islamia. Täällä julkisuuden hahmo voi television lauantai-illan viihdeohjelmassa heittää lattialle kristittyjen pyhän kirjan Raamatun, eikä häntä sen vuoksi viedä vankilaan kidutettavaksi. Toisin on eräissä maissa, joissa islamiin kohdistuva pilkka on lakisääteisesti hengenvaarallista.” Toimittaja Eero-Juhani Huttunen Puheenvuoro uusisuomi.fi, 6.11.2015

”Kirjoittaja pohdiskelee teologisessa mutta yleistajuisessa manifestissaan sitä, miksi kirkossakin kovin usein keskitytään puhumaan kirkosta ja siitä, minkälaista auttamistyötä se tekee. Miksi Jumalasta puhuminen julkisesti tuntuu (kirkossakin) olevan niin vaikeaa? Juntunen arvostelee myös sitä, että torsoksi jäävä filosofinen jumalapuhe ei saattele kuulijaa Jumalan tuntemiseen, vaan ainoastaan 'kirkon porstuaan'”. Jussi Rytkönen Sammeli Juntusen kirjasta Jumalasta VOI puhua! Kotimaa 19.11.2015

HELSINKI Luther-sali Lastenkodink 5, ke klo 18.30, 2.12. Aurinkogospel Joensuu Keskussrktalossa (käynti sisäpihalta), Kirkkok 28, ke klo 19, 2.12 Mooseksen laki - meille? Aleksi Kuokkanen Jyväskylä Lutherin kirkko Kansakouluk 5, ke 18.30, 2.12. Viikkomessu Petri Harju Kokkola Srk-keskuksen Monttu Torik 41, ma klo 18.30, 30.11. Jumalan rakkaus (viikkomessu) Esa Luomaranta Oulu Pyhän Luukkaan kappeli Yliopistok 7, ke klo 18.30, 2.12 Lopunajat Tuisku Winter Rovaniemi Lähteentien pirtti, Lähteent 1, ti klo 18.30, 1.12. Kristuksen kautta pelastettu Arto Seppänen Savonlinna Seurakuntakeskus, Kirkkokatu 17, ti klo 18.30, 1.12. Yhteistä jakamista sanoin ja sävelin Ota mukaan lempiraamatunkohtasi! Seinäjoki Hyvän Paimenen kappeli, Kalevank 3, 2 krs., ti klo 18.30, 1.12. Kolmiyhteinen Jumala Raimo Lähteenmaa Tampere Luther-talo Pellavatehtaank 19, ke klo 18.30, 2.12. Viikkomessu Lasse Räty Turku Hämis Hämeenk 5B13, ke klo 18.30, 2.12. Venäjä-ilta - mitä reissulla tapahtui? Venäjän aktiolaiset Vaasa Luther-talo Kirkkopuistikko 10D, to klo 18.30, 26.11. Pyhitys Esa Luomaranta YHTEISTYÖSSÄ AGRICOLA-OPINTOKESKUS

// SANISKOLUMNI

26.11.2015

// UUTISIA

Leino Hassinen sai kotiinkutsun

Nyt sytytämme kynttilän RAAMATTUNI VÄLISSÄ ON kolme kuolinilmoitusta: isäni, isoäitini ja mama Rebecca Noumdjalin. Tutustuimme Rebeccaan hänen asuessaan poikansa perheessä Kamerunin pääkaupungissa Yaoundéssa meidän perheemme mennessä sinne lähetystyöhön 90-luvun lopulla. Kesällä 2006 osallistuimme hänen hautajaisiinsa. Rebeccan elämäntarina on jännittävä. Hän syntyi Adamaouan läänissä Tibatissa aikana, jolloin alueellinen hallitsija piti vielä orjia. 13-vuotiaana Rebecca pakeni kotikylästään norjalaiselle lähetysasemalle, sai sieltä turvapaikan ja kristillisen kasteen. Myöhemmin hän toimi kirkon naistyössä katekeettana ja evankelistana. Evankelioimistyön ohella hän kasvatti yhdeksän lasta. Kuollessaan hänellä oli 29 lastenlasta ja viisi lastenlastenlasta. Viime joulukuussa juhlimme hänen pojantyttärensä häitä. ADVENTTISUNNUNTAIN AIHE ON: "Kuninkaasi tulee nöyränä". Kristus on kuningas, mutta hänen valtansa ei ole tästä maailmasta. Kristinusko pyrkii valloittamaan koko maailman, mutta ei perustamaan maanpäällistä teokratiaa. Kuitenkin evankeliumi saa aikaan muutosta yksilöissä ja sitä kautta myös yhteiskunnissa. Kristityn kutsumuksena on edistää rauhaa ja oikeutta omalla paikallaan. Joskus se saattaa johtaa vastakkainasetteluun vallitsevan hallinnon tai yleisesti hyväksyttyjen käsitysten kanssa. Kamerunin Adamaouan läänissä toimineet norjalaislähetit asettuivat vastustamaan paikallista käytäntöä ja ajan myötä orjuus saatiin kitkettyä. Heidän julistamansa evankeliumi on kantanut jo useita sukupolvia. Koulutustason noustua Rebecankin lapset ovat päässeet tärkeisiin asemiin yhteiskunnassa ja kirkossa. Evankeliumi on tuonut myös maallista siunausta. Myös maallistumisella on väistämättä vaikutuksensa yhteiskuntaan ja siinä vallalla oleviin käsityksiin oikeasta ja väärästä. Moni opettaja miettii jo ahdistuneenakin, mitä joutuu opettamaan lapsille sukupuolineutraalin avioliittolain astuttua voimaan. Ranskassa siviiliviranomainen, joka kieltäytyy vihkimästä samaa sukupuolta olevan parin, voi enimmillään saada 75 000 euron sakon tai viisi vuotta vankeutta. Lääkärit, joiden tehtävänä on suojella elämää, joutuvat useissa maissa osallistumaan hauraan ihmiselämän lopettamiseen. Länsimaailma näyttää monella tapaa pimenevän talven kaamokseen. EN PIDÄ SYKSYSTÄ, kylmyydestä enkä pimeydestä. Olen kuitenkin omaksunut tehokkaan keinon kaamosmasennusta vastaan. Kun illat alkavat pimetä, sytytän kaikki kynttilät, mitä löydän. En sytytä kirkkaita, räikeitä sähkövaloja ulkona hiipivää pimeyttä uhmaten, vaan rauhoitun kynttilöiden vakaassa, hiljaisessa lepatuksessa. Kristittyinäkään emme aina rohkene taistella totuuden puolesta niin kuin soisimme. Riittää, kun itse lepäämme Kristuksen armossa ja jätämme rukouksessa huolemme hänelle. Hän kyllä kutsuu ja varustaa tarvittaessa myös niitä taistelijoita. Maailman pimetessä ympärillä saamme muistaa, että meidän kuninkaallamme on valta taivaassa ja maan päällä. Hän antaa meille tulevaisuuden ja toivon.

// SOILE NORRO Soili Norro Kirjoittaja on kieltenopettaja Mäntsälästä

Rovasti Leino Hassinen (30.6.1924 Sortavala – 16.11.2015 Tuusula) oli pappi, joka teki pitkän uran Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa. Eläkkeelle jäätyään Hassinen kutsuttiin juuri uudelleen itsenäistyneen Inkerin evankelisluterilaisen kirkon palvelukseen 1989. Hassinen koulutti aluksi uusia pappeja inkeriläisseurakuntiin. Hallinnollisesti Viron evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluneen Inkerin rovastikunnan lääninrovastina hän toimi 1990–1992. Inkerin kirkon piispana Hassinen palveli 1993– 1996, kunnes Aarre Kuukauppi aloitti tehtävässä. Leino Hassinen vihittiin papiksi 9. tammikuuta 1949 Tampereella. Ensimmäi-

nen papin paikka oli Vihdin seurakunnan nuorisopastorina 1949–1951. Teologian lisensiaatin tutkinnon Hassinen suoritti Ruotsissa Lundin yliopistossa 1951– 1954. Hassinen toimi myös Kotimaa-lehden päätoimittajana 1969–1977. Talvisodan aikana Hassinen asui Sortavalassa. Kun Neuvostoliitto 2.2.1940 pommitti kaupunkia, Leino Hassinen katseli kotitalonsa ikkunasta, kun palopommit iskivät läpi Sortavalan maaseurakunnan kirkon peltikaton ja kirkko paloi. Viisikymmentä vuotta myöhemmin hän pääsi vihkimään Sortavalan seurakunnalle uuden kirkon.

Sleyn edustajat tapasivat Viron arkkipiispa Viilman Sleyn lähetysjohtaja Pekka Huhtinen ja Viron aluekoordinaattori Pekka Jauhiainen vierailivat viime viikolla Viron evankelisluterilaisen kirkon konsistorissa Tallinnassa tavaten uuden arkkipiispan Urmas Viilman (kuvassa). Käydyissä yhteistyöneuvotteluissa, joihin osallistui myös lähetysjohtaja Leevi Reinaru, arkkipiispa ilmaisi ilonsa ja kiitollisuutensa tähän astisesta yhteistyöstä Sleyn kanssa. Lämminhenkisessä tapaamisessa Urmas Viilma kertoi Huhtiselle ja Jauhiaiselle kirkkonsa ajankohtaisista haasteista ja tulevaisuuden visioista. SANANSAATTAJA

SANANSAATTAJA

26.11.2015

// AJANKOHTA

Parisuhde kaipaa hoitamista alusta asti Karkun evankelisella opistolla järjestetään vappuviikonloppuna Meistä kiinni -leiri nuorille pareille ja naimisiin aikoville. Jenni ja Olli ovat mukana leirin suunnittelutiimissä. TEKSTI JA KUVA: MARI AHVENJÄRVI

Olli Helle ja Jenni Kero ovat seurustelleet kolme vuotta. Syksyllä 2014 kihlautunut pari suunnittelee häitä ensi kesäksi. Siihen päättyy etäsuhde, jonka aikana on ehtynyt kertyä muun muassa noin 70 000 viestiä käsittävä verkkokeskustelu ja tapaamisia edeltävät kymmenen tunnin junamatkat. Mutta häiden ohella suunnitteilla on jotain muutakin. Jenni ja Olli ovat itse osallistuneet avioon aikoville suunnatulle kurssille. Kokemus oli niin hyvä, että nuori pari haluaa olla mahdollistamassa saman muillekin. – Meitä pyydettiin mukaan Karkun opiston tapahtuman suunnitteluun, ja päätimme ilman muuta lähteä mukaan. Uskomme, että meillä parisuhdekurssin käyneenä nuorena parina on annettavaa myös tulevaan viikonloppuun, kertoo Olli. PARISUHDE KASVAA HYVÄSSÄ HOIDOSSA

Miksi nuori pari on nähnyt tärkeäksi hoitaa parisuhdettaan muutenkin kuin sohvalla sylik-

käin istumalla? – Ajattelimme, että suhteen hoitaminen ja toiseen tutustuminen entistä syvemmin heti suhteen alkuvaiheessa rikastuttaa suhdetta varmasti ja säästää meidät monilta tulevilta ristiriidoilta, Olli pohtii. – Mikäpä olisi parempaa kuin viettää toisen kanssa aikaa kahdestaan puhuen meistä ja meille tärkeistä asioista. Pidin myös tärkeänä kehittää ja huoltaa suhdetta ennen ongelmia, eikä vasta sitten kuin ongelmat ovat käsillä! Jenni huomauttaa. Meistä kiinni -leiri Karkun opistolla on Ollin mukaan suunnattu pareille, jotka tahtovat syventää ja rikastuttaa avioliittoaan tai siihen tähtäävää parisuhdetta. Ohjelmassa on opetusta, keskustelua oman kumppanin kanssa sekä naisten ja miesten juttuja. Vappuaattoilta vietetään treffeillä livemusiikin säestyksellä. JOULULAHJAIDEA

Jenni muistuttaa, että kun haluaa puolisolleen parasta, on myös valmis tekemään töitä parisuhteen eteen. – Kun näkee vaivaa suhteen hoitamiseksi, suhteesta voi saada paljon enemmän irti. Sitä paitsi parisuhteen syventäminen ja siitä puhuminen yhdessä voi parhaimmillaan olla tosi hauskaa! innostaa Olli. Suunnittelutiimi muistuttaa, että Meistä kiinni -kurssi on myös hyvä joululahjaidea esimerkiksi omille aikuisille lap-

sille puolisoineen. Meistä kiinni -tapahtuma löytyy Facebookista ja Karkun evankelisen opiston nettisivuilta.

Vappuviikonloppuna Karkun evankelisella opistolla järjestään ensimmäinen Meistä kiinni –kurssi, joka on suunnattu paitsi aviopareille, myös avioon aikoville ja seurusteleville pariskunnille. Jenni Kero ja Olli Helle ovat olleet mukana kurssin suunnitteluryhmässä. Heidän seurustelunsa on tarkoitus johtaa avioliittoon ensi kesänä.

26.11.2015

Matt Popovitsia pelotti. Oli vuosi 2012. Amerikkalainen Matt Popovits ja hänen vaimonsa Lisa sekä perheen 7-vuotias tytär olivat muuttamassa Texasista New Yorkiin herättämään henkiin luterilaista seurakuntaa, jossa aktiivisten seurakuntalaisten määrä oli taittunut hyvin pieneksi. Luterilainen pastori Popovits oli työskennellyt seitsemän vuotta pastorina Katyssa, Texasissa sijaitsevassa kirkossa. Seurakunta oli kasvanut: tilaisuuksissa kävi viikossa 1300 ihmistä. Sieltä Popovitsille oli tarjottu töitä seuraaviksi pariksikymmeneksi vuodeksi, mutta pariskunta kieltäytyi. – Minä ja vaimoni tunsimme, että meitä oli kutsuttu New Yorkiin jo kauan. Mutta olin varma, että epäonnistuisimme työssämme siellä, Popovits kertoo, kun tapaan hänet Helsingissä. Maata Näkyvissä -festareiden päätyttyä. Popovits oli tapahtumassa puhujana toista kertaa. Matt Popovits on innoissaan festareista ja nuorten kohtaamisista. Kuulemma myös nuoret ovat ottaneet Popovitsin erittäin hyvin vastaan, kuulen festareiden jälkeen tapahtumassa mukana olleilta. New York oli Popovitsin sydäntä erityisen lähellä, sillä ennen pappisopintojaan hän opiskeli näyttelijäksi. Suurkaupungissa asuu ja työskentelee paljon näyttelijöitä ja muiden luovien alojen edustajia. Toisaalta New York on hengellisesti monella tapaa paljon kivisempi maaperä kuin Texas tai Keskilännen osavaltiot. Matt Popovits on kotoisin Michiganista. LÄHETYSTYÖTÄ NEW YORKISSA

Yhden saarnan mies Pastori Matt Popovits kutsuu New Yorkissa kirkkoon sinkkuja, taiteilijoita ja lapsiperheitä. Viesti on yksinkertainen: saat tulla tyhjin käsin, Kristukselta saat kaiken. TEKSTI JA KUVAT: ELINA TAKALA

Onko New Yorkissa vaikeaa saada ihmisiä tulemaan kirkkoon? – On! Yhdysvalloissa seurakunnan koko on keskimäärin 75–100 ihmistä. Keskimääräisessä luterilaisessa kirkossa New Yorkissa käy noin 36 ihmistä, Popovits kertaa tilastoja. Kun Matt ja Lisa Popovits tulivat New Yorkiin, heidän tulevassa työpaikassaan, Queensin kaupunginosassa sijaitsevassa luterilaisessa kirkossa kävi jumalanpalveluksissa noin viisitoista ihmistä. Seurakunta oli toiminut 85 vuotta. Kyseessä ei siis ollut uuden seurakunnan istuttaminen eli perustaminen, vaan uudelleen istuttaminen. Matt Popovits ja hänen johtamansa kirkko kuuluvat LCMS-kirkkokuntaan eli Missouri Synodin luterilaiseen kirkkoon. Se tunnetaan niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin konservatiivisena kirkkokuntana. Ilmaisun church planting, mistä Popovitsin työssä oli kyse, voisi suomentaa uusien seurakuntien istuttamiseksi paikkakunnille, missä seurakuntaa ei ole. Popovitsin kirkkokunnassa tämä ei ole keskeinen työmuoto. – Sitä ei kielletä tekemästä, mutta enemmän voitaisiin rohkaista, hän huomauttaa. Yhdysvalloissa luterilaiset kirkot ovat perinteisesti pyrkineet tavoittamaan toisia luterilaisia. Ne eivät ole kovin voimakkaasti ulospäin suuntautuvia. Missionaarisuus, uskosta osattomien tavoittaminen, on kuitenkin

26.11.2015

HANNU HÄKÄMIES

keskeinen osa Matt Popovitsin työnäkyä. – Lopetimme alussa kaiken toiminnan kirkossa vuodeksi. Rukoilimme ja suunnittelimme tulevaa toimintaa. Seuraavana vuonna avasimme sen uudelleen. Muutimme hieman kirkon nimeä ja fokusoimme toimintaa ja sen tyyliä uudella tavalla. Tarkoitus oli tulla seurakuntana osaksi naapurustoa ja ympäröivää yhteisöä. Queensissä toimiva kirkko pyrkii tavoittamaan erityisesti lapsiperheitä ja keski-ikäisiä ihmisiä. Our Savior New York (OSNY) -nimen saaneeseen kirkkoon kutsutaan newyorkilaisia, ei vain luterilaisia. Popovits on johtava pastori näissä kahdessa seurakunnassa.

PAPINKAULUKSEN KANSSA VAI ILMAN?

KIRKKO MANHATTANILLA

– Vuoden kuluttua avasimme toisen kirkon, joka pyrkii tavoittamaan etenkin taiteilijoita, nuoria ura-orientoituneita ihmisiä, jotka tyypillisesti ovat ohikulkumatkalla New Yorkissa: he eivät ole kotoisin sieltä eivätkä myöskään ole sinne jäämässä. Tämä kirkko sijaitsee Manhattanilla, aivan New Yorkin ytimessä. Kirkkotila on hyvin kaunis, ja siitä on haluttu tehdä konserttitila ympäröivälle naapurustolle ja paikallisille taiteilijoille. – Haluamme saada aikaan suhteen heihin. Kerran kuussa pidämme After church- eli Kirkon jälkeen -tilaisuuden. Sinne tulee jumalanpalveluksessa olleiden ja heidän mukaan kutsumiensa ystävien lisäksi ihmisiä, jotka vain kävelevät kadulta sisään, kun huomaavat, että jokin tilaisuus on menossa. Ensimmäisessä kirkossa toimintaan osallistuu nyt noin 110 ihmistä, toiseen nelisenkymmentä. Seurakunnat kasvavat hitaasti. – Työmme tarkoitus ei ole saada aikaan kasvua vaan uskoa. Me istutamme siemenen, Popovits tarkentaa. AINA SAMA SANKARI

Kun kysyn Popovitsilta jotakin, vastauksena on usein eräänlainen lyhyt saarna. Paitsi että se ei ole saarna. Hän vain tuo luterilaisen opin arkisiinkin asioihin. Mies tekeekin nettiin Our Savior New York -kirkon trendikkään karheille nettisivuille Spiritual Howcast -nimellä neljän minuutin pituisia videoita. Ne käsittelevät erilaisia kristinuskoon liittyviä kysymyksiä. Ne on suunnattu kristinuskoa epäileville ihmisille, ja niiden sisältö on hyvin Kristus-keskeinen, Popovits kuvaa. Videoita on helppo jakaa sosiaalisessa mediassa, koska ne ovat älyllisesti haastavia, ajan hermolla ja niissä on huumoriakin. Sama näkemys hänellä on julistamisesta messuissa.

leveä, jos sen tähtäyspisteenä on Jeesus. – Sillä tiellä meillä on tilaa kävellä edestakaisin, kysyä paljon kysymyksiä ja pohtia epäilyksiämme yhtä paljon kuin niitä asioita, joihin uskomme.

– Voit tuntea itsesi arvottomaksi, mutta sellaisena olet täydellinen Jumalan armon vastaanottaja. Hän pelastaa särkyneet ja juuri ne, jotka tietävät, etteivät ole yhtään mitään, Matt Popovits vakuutti Maata Näkyvissä -festareilla marraskuun puolivälissä.

– Pidän aina yhden ja saman saarnan, mutta kuvaan siinä joka viikko erilaisia ongelmia. Minulla on yksi vastaus. Jokaisen saarnan sankari on Jeesus. Hän saa aina pitää sankarin viittaa. Mehän olemme aina se hädässä oleva neito, eikö vain? Meitä kehotetaan olemaan vieraanvaraisia, mutta olemme siinä huonoja. Meitä kehotetaan rakastamaan ystäviämme ja vihollisiamme, mutta epäonnistumme. Emme lopultakaan pysty olemaan sellaisia kuin meidän pitäisi. Silloin tulee Jeesus ja sanoo, että hän on vihollisten ystävä, hän on ystävä ystäville. Hän on vieraanvarainen kuningas. Lopulta vain huokaamme syvään ja kiitämme häntä siitä, että hän kutsuu meidät pöytäänsä ja sovittaa meidän syn-

timme. Tämä on ainoa viesti, joka meillä kristityillä on. Kristitty voi epäillä Jumalan olemassaoloa ja kristinuskon sisältöä vaikka päivittäin, mutta epäilykset eivät tee uskoa turhaksi. Myös Popovitsille epäileminen on tuttua. Hän muistuttaa, että Jumala on ankkuroinut kaiken meidän ulkopuolellamme olevaan totuuteen. Sitä se, miltä ihmisestä jonakin päivänä tuntuu, ei voi muuttaa. Se, että Jumala lähetti Jeesuksen, ei muutu, vaikka ihmisestä tuntuisi miltä hyvänsä. – Epäilyksen läsnäolo ei tarkoita uskon poissaoloa. Suomessa puhutaan usein lavean tien kulkemisesta ja sanotaan, että pitäisi pysyä kaidalla polulla. Matt Popovits sanoo, että uskon tie on varsin

Onko Matt Popovits näyttelijätaustoineen, ilman papin kaulusta ja tietynlaista papillista habitusta outo lintu luterilaista tunnustusta painottavien Missouri synodi -veljien joukossa? Popovits myöntää, että pappisveljet muistuttelevat hänelle siitä, että papinkaulusta pitäisi käyttää enemmän. Hän taas huomauttaa kollegoilleen siitä, että saarnatessa voisi osoittaa tunteita enemmän. Matt Popovits sanoo pitävänsä kiinni luterilaisesta tunnustuksesta ja puhuu siitä, että on tärkeää säilyttää luterilainen teologia ja tunnustus ja suojella sitä. Mutta paljon pitempään hän puhuu siitä, miten tehdä luterilaisesta kristinuskon tulkinnasta helpommin lähestyttävää ja ymmärrettävää uskosta osattomille. – Jos tunnustuksellinen opetus ei ole helposti lähestyttävää, se ei ole hyväksyttävää, Popovits painottaa. – Silloin teemme jotakin väärin. Tunnustuksellisuus, jota kaikki ihmiset eivät voi ymmärtää, on merkityksetöntä. Popovitsin mielestä jumalanpalvelusten ja seurakunnan toiminnan ei tarvitse aina seurata tiettyä kaavaa. – Jumalanpalveluksen pitäisi olla sellainen, että ne, jotka ovat vasta tulleet uskoon ja erityisesti ne, jotka eivät ole uskossa, voivat ymmärtää sitä. Jumalanpalveluksemme on oltava evankelioivaa: helposti

lähestyttävää ja ymmärrettävää ulkopuolisille. – Jos menetämme tämän, menetämme kaiken. Ja mielestäni juuri tästä tunnustuksellisuuden säilyttämisessä on kyse. Kun ulkopuolelta tuleva voi ottaa vastaan ja ymmärtää julistuksen sisältöä ja sitä, mitä kirkossa tapahtuu, se koskettaa myös jo sisäpuolella olevien sydämiä ja sitouttaa heidät, Popovits uskoo. – Ja silloin heistä tulee lähetystyöntekijöitä! Ja miksi kukaan edes kutsuisi kirkkoon naapuriaan tai työtoveriaan, ellei hän itse innostu siitä, mitä kirkossa kuulee? Matt Popovits huomauttaa, että kirkkokunnat eri puolilla maailmaa ovat erilaisia. Ne käyvät läpi erilaisia kausia ja vaiheita. Jossain voi näyttää siltä, että kokonainen sukupolvi on jäänyt tavoittamatta. Eläminen odottavassa ja hiljaisessa vaiheessa voi olla turhauttavaa, Popovits ajattelee. – Turhautumisemme ei ole sama asia kuin tyhjyys. Jos siemen ei putoa maahan ja kuole, uutta elämää ei voi syntyä. Niin Jumala toimii kirkoissaan. Istutetaan siemen tulevaisuudessa tapahtuvaa sadonkorjuuta varten. Myöhemmin tulee niitä, jotka korjaavat sadon. Ja silloin niillä, jotka ovat nyt lapsia, on aikuisina seurakunta, jossa olla mukana. –Tätä minä rukoilen. Rukoilen tulevaisuuden puolesta. Rukoilen, että Jumala rakentaa ja säilyttää kirkon lapsilleni ja heidän lapsilleen, Matt Popovits sanoo. Netissä osoitteessa http://www.oursaviournewyork.com voi lukea englanniksi lisää Matt Popovitsin johtamasta kirkosta ja kuunnella siellä pidettyjä saarnoja.

Näyttelijä ja pappi Matt Popovits matkustaa työnsä vuoksi paljon ja nauttii vapaa-aikanaan perheensä kanssa olemisesta. Popovitsit asuvat kirkon omistamassa talossa. Nelihenkinen perhe kävelee yhdessä paljon, ulkoiluttaa koiraansa ja nauttii hyvissä hampurilaispaikoissa käymisestä. Matt Popovits pelaa tyttärensä kanssa videopelejä ja lukee paljon. Vaimo Lisa opettaa kotona perheen kymmenvuotiasta tytärtä ja hoitaa yksivuotiasta poikaa. Matt Popovits on ensimmäiseltä ammatiltaan näyttelijä. Hän on harrastanut teatteria 12-vuotiaasta asti. Popovits haaveili näyttelijän tai koomikon tai näyttelijäntyön professorin urasta. Hän opiskeli University of Michiganissa näyttelemistä ja teatteria. Toisena opiskeluvuotena tapahtui jotakin, joka muutti nuoren miehen suunnitelmat. – Työskentelin silloin kotikirkossani erilaisissa tehtävissä ja olin mukana raamattupiirissä. Sitten 19-vuotias ystäväni, rippikoulukaverini, sai kesken jalkapallon pelaamisen sydänkohtauksen ja joutui tehohoitoon. Seurakunnan pastori soitti ja kehotti tulemaan sairaalaan rukoilemaan Joshin puolesta. Tuntui todella pelottavalta rukoilla samanikäisen nuoren vuoteen äärellä ja tietää, että hän kuolisi, Popovits muistaa. Josh kuoli. Sairaalahuoneessa vietettyjen hetkien jälkeen Popovits ymmärsi, mitä halusi elämässään tehdä. Hän otti seuraavana päivänä yhteyttä teologiseen seminaariin. – Ilman tätä tapausta minusta ei olisi tullut pappia. Ennen kuin hän aloitti opiskelun St. Louisin Concordia -seminaarissa, hän suoritti näyttelijän opintonsa loppuun.

26.11.2015

// KIRJALLISUUTTA

// ADVENTTI

Pehmeisiin paketteihin // ARVIOITAVANA Kirsi Etula & Sunna ValkeapääIkola & Krista Keltanen (valokuvat): Mekkotehdas aikuisille. WSOY 2015. Johanna Alvestad: Kalastajan vaimo. Suosikkineuleita ja suloista arkea. Schildts & Söderströms 2015.

Kun pihatyöt on tehty ja illat pimeitä, alkaa käsitöiden tekemisen kultakausi. Helpohkoja malleja ja selkeästi esitettyjä työohjeita on onneksi tarjolla sellaisillekin neulojille ja ompelijoille, jotka eivät ole kokeneita tai luonnostaan näppäriä. Jouluun on vielä aikaa, joten pehmeisiin paketteihin ehtii tehdä yhtä ja toista. Norjassa asuva Johanna Alvestad pitää netissä suosittua Kalastajan vaimo -blogia. Alvestadin neulekirja on samaan aikaan sekä ylellinen että arkinen. Al-

Vatsaan sattuu // ARVIOITAVANA Reijo Laatikainen: Herkän vatsan valinnat. Suolisto kuntoon ruokavaliolla. Kirjapaja 2015 Jopa viidesosa suomalaisista kärsii elämää häiritsevistä toiminnallisista vatsavaivoista, joihin ei löydy selvää elimellistä syytä. Näin toteaa laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laa-

// RAHKONEN

vestad rohkaisee tekemään persoonallisia ja tekijänsä näköisiä neuleita. ”Ota neuleohjeeni malliksi, mutta tee niille mitä haluat. Löydä flow’si, rauhallisempi minäsi”. Kuulostaa muodikkaalta hötöltä, mutta tässä kirjassa se ei ole sitä. Kauniit neulemallit, yksinkertaiset ohjeet ja upeat kuvat innostavat menemään lankakauppaan. Johanna Alvestadin elämänasenteessa, josta hän kirjoittaa neuleohjeiden välissä, on myös jotakin hyvin järkevää ja maanläheistä. Hän ei yritä olla liian hieno ja kuvata elämäänsä kiiltokuvana, mikä on monien blogien ärsyttävä helmasynti.

tikainen Herkän vatsan valinnat -kirjassaan. Tällaiset oireet heikentävät elämänlaatua yhtä paljon kuin vaikkapa migreeni. FODMAP-hiilihydraateilla tarkoitetaan paksusuolessa huonosti imeytyviä hiilihydraatteja. On tutkittu, helpottaako näiden hiilihydraattien käytön vähentäminen niin kutsutusta ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivien vaivoja. Laatikainen huomauttaa, että pitkäkestoista tutkimusta FODMAP-ruokavalion vaikutuksesta kokonaisterveyteen tarvitaan lisää. Mutta hän arvelee silti, että sillä voidaan jo nyt laajentaa monen herkkä-

”Sinun kuninkaasi tulee” Minulla on yksi neule jo valmiina Alvestadin kirjasta. Kirsi Etulan ja Sunna Va l k e a pää-Ikolan Mekkotehtaassa on kymmenen kaavaa aikuisten naisten mekkoihin. Tämänkin kirjan tekijät pitävät blogia, jonka nimi on tietysti Mekkotehdas. Olen nauttinut tämän ulkoasultaan poikkeuksellisen kauniin kirjan selailusta kerätessäni rohkeutta mekko-ompelemisen aloittamiseen. Ehkä ensimmäinen työni on sittenkin huivi, johon ei tarvita edes kaavaa. Omin käsin tehdyn työn näkeminen valmiina on ihmeellisen palkitsevaa, oli se sitten neulottu tai ommeltu. ELINA TAKALA

vatsaisen ruokavaliota. Herkkävatsaisen ruokavaliosta tulee nimittäin helposti suppea, kun hän noudattaa ohjetta ”älä syö sitä, mikä sinulle ei sovi”. Selkeä ja helppolukuinen opas antaa tietoa FODMAP-ruokavalion ohella myös esimerkiksi ravintolisistä ja siitä, miten elämäntavat ovat yhteydessä herkkään vatsaan. Tarvitaan säännöllistä liikuntaa, riittävää unta ja stressinhallintaa. Suolistovaivaisen pitäisi välttää pitkäkestoista istumista. Ohjeet pätevät Laatikaisen mukaan niihinkin, joiden vatsa ei oikuttele. ELINA TAKALA

Opettaja Emerik Lyytinen (k. 1919) oli Evankeliumiyhdistyksen Nuorisoliiton pääsihteeri ja merkittävä maallikko-opettaja. Hän oli evankelisuuden tärkeitä vaikuttajia 1900-luvun alkuvuosina. Tänä vuonna on kulunut 150 vuotta hänen syntymästään. Lainaamme osan Lyytisen adventtikirjoituksesta ”Sinun kuninkaasi tulee” vuodelta 1904. Sen tekstinä oli: ”Iloitse, tytär Siion! Riemuitse, tytär Jerusalem! Katso, kuninkaasi tulee. Vanhurskas ja voittoisa hän on, hän on nöyrä, hän ratsastaa aasilla, aasi on hänen kuninkaallinen ratsunsa.” (Sak. 9:9) "Eivätpä ole sittenkään menettäneet merkitystään nuo profeetan sanat ”Sinun kuninkaasi tulee”. Ylkänsä rakkaudesta ei Kristuksen morsian saa tietoa muualta kuin Jumalan sanasta. Niin pian kuin katsomme itseemme, ajattelemme olevamme hukassa. Näemme koko olentomme täynnä syntiä. Emme huomaa rakkautta taivaalliseen Ylkäämme. Usein huudahdamme ”minä olen turmeltunut ihminen, synnin orjaksi myyty”, (Room. 7:14). Mutta kiitos Jumalan, kuninkaamme tulee luoksemme sanassa ja sakramenteissa. Hän vakuuttaa niissä syntimme olevan pyyhityn pois niin kuin pilven, ja pahat tekomme niin kuin sumun. Olemme syntiä täynnä,

teemme sitä monella muotoa joka päivä, ja kuitenkaan sitä ei ole, näin sana todistaa. Kristus tehtiin meidän edestämme synniksi. Niistä hän on suoriutunut uhraamalla itsensä sovinnoksi. Nyt ei Jumala näe meissä syntiä. Olemme Jeesuksen veren kautta lunastetut ikuisiksi ajoiksi (Hepr. 9:12). Tämän näemme Raamatun sanasta. Mutta vielä enemmän. Herra Jeesus tulee sanassa suuhumme ja sydämeemme (Room.10:8). Aivan samoin kuin pyhässä ehtoollisessa saamme Kristuksen todellisena Jumalana ja tosi ihmisenä, saamme hänet myös evankeliumin sanassa. Onpa autuaallista, kun kuninkaamme näin tulee ja lähestyy meitä. Kaikukoon kirkas evankeliumi alkavalla kirkkovuodella Suomen Siionissa yhä voimakkaammin, että Jeesuksen verellä ostettu ja pesty seurakunta pääsisi katselemaan autuuttansa Sanan todistuksissa. Mutta huuto ”Sinun kuninkaasi tulee” muistuttaa myös meille, että kuninkaamme tulee pian taivaan pilvissä suurella voimalla ja kunnialla. Pian pääsee Kristuksen morsian ylkänsä luo ikuiseen iloon ja kunniaan." (Sanansaattaja 1904). SEPPO SUOKUNNAS

TERVETULOA MEIDÄN KOTIIMME! 27.11. pe klo 18 KARSTULA, Aho-Vastinki: Adventtijuhla Johanna ja Kari Nybergillä, Lossalantie 20. Petri Harju. 28.11. la klo 18 SASTAMALA, Satakunnan Sakin nuortenilta Anttoorassa, Pohjalantie 172. Ilta alkaa viikkomessulla Karkun kirkossa, Riippiläntie 366. 28.11. la klo 19 KÄLVIÄ, Keski-Pohjanmaan Porukan seurat Saaripelto 31, Pasi Palmu, Joona Vuorinen. 29.11. su klo 18 NASTOLA, Kotiseurat Sirpa ja Pasi Laurilalla, Satulatie 7 A, Teemu Haataja, Hannu Kippo, Markku Niemelä. 29.11. su klo 19 LOIMAA, Adventtijuhla Sosilla, Kojonperäntie 129, Ari Pääkkönen ja Olli Koskenniemi. 2.12. ke klo 18 TURKU, Japaninlähetyspiiri Pauli ja Marja-Terttu Huhtisella, Puolikontie 18. 3.12. to klo 17.30 PARIKKALA, Paussi-ilta jouluun valmistautumisen tunnelmissa Liisa Hernesmaalla, Tiviäntiellä. Nyyttärit. Mukana Kipa Ryösö.

WW.SLEY.FI/KAUPPA

26.11.2015

// KESKUSTELUA

// UUTISIA HEIKKI KYMÄLÄINEN

Juha Pihkala: Kirkon säilytettävä identiteettinsä Emerituspiispa Juha Pihkala totesi Suomalaisen Teologisen Kirjallisuusseuran symposiumissa pitämässään esitelmässä, että kristinuskon kokonaismerkitys avautuu vain pelastushistoriasta käsin.

Sinä kuulut johonkin Suurimman seurakuntayhtymän lehden pääkirjoituksessa nimitettiin sankaripapeiksi niitä, ”jotka haluavat lähteä mittaamaan kirkolliskokouksen kannan pitävyyttä ja kaikesta huolimatta vihkivät homopareja.” Ne ovat nyt siis sankaripappeja, jotka toimivat vastoin kirkon järjestystä. Tuskin posti on ehtinyt toimittaa eräille kirkon Raamatun vastaisiksi kokemiaan päätöksiä vastaan protestoineille papeille tuomiokapitulien päätöksiä pappisoikeuksiensa pois ottamisesta, kun on saatu tämä päätoimittajan linjaus siitä, miten tulee suhtautua siihen, että kirkossa on ainakin kymmenen kertaa todettu avioliitto miehen ja naisen väliseksi liitoksi. Päätoimittajan mukaan kuitenkin ”voisi harjoitella armollisuutta kirkon päätöksentekoa hallitseviin konservatiiveihin niin, että he ovat kyllä ihan vilpittömiä kristittyjä ja täysivaltaisia seurakunnan jäseniä, joilla on oikeus mielipiteisiinsä, kunhan eivät harjoittaisi tätä taipumustaan julkisesti”. Vilpittömien kristittyjen on kyllä kysyttävä, perustuuko päätoimittaja Simolan käsitys kirkon todellisesta ykseydestä yksimielisyyteen evankeliumin opista ja sakramenttien toimittamisesta. Ennemminkin taitaa olla kysymys toisenlaisesta kirkkonäkemyksestä, jota hän ei häpeile harjoittaa julkisesti. Häntä ei kirkolliskokouksen päätös tyydytä, tarvittaisiin irtiotto kirkon opista. Tämän toimintalinjan mukaan väsyttämällä konservatiivit voidaan milloin mikäkin opin kohta määritellä vain käytännön kysymykseksi, jolloin järjen on voitettava usko. Sinut, kuten monet täällä, on

kastettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon jäsenyyteen Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Onko meidät kastettu jäseneksi veromaksuvelvoittein johonkin julkisyhteisöön vai uskonyhteisöön vai molempiin? Suomen vuoden 1863 kirkkolakiehdotuksessa tehtiin eroa kirkon jäsenyydessä Ruotsin luterilaiseen kirkkoon, jossa vuoteen 2000 asti kirkon jäsenyys ei edellyttänyt kastetta. Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa alettiin edellyttää kirkon jäsenten kastamista, mutta kirkon julkisyhteisöluonne säilyi meilläkin. Veromaksuvelvoitteesta kirkolle voi nykyään päästä tietokoneen enteriä painamalla, mutta mitä tässä kirkosta eroamisessa jää jäljelle? Edesmennyt dogmatiikan professori luopui silloisen, vähemmän liberaalin julkisyhteisökirkon jäsenyydestä eikä tiettävästi liittynyt muuhunkaan uskonnolliseen yhdyskuntaan perustellen vapauttaan kuulumisellaan ecclesiaan. Hän lienee tarkoittanut ecclesialla universaalia Kristuksen kirkkoa, joka ei vaatinut julkisyhteisön jäsenyyttä. Hän katsoi kuuluvansa johonkin, ei kuitenkaan omasta mielestään epämääräiseen, merkityksettömään tai tuntemattomaan. Sanoohan Jeesus: ”Sillä missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään.”(Matt. 18: 20). Jeesus on paikalla, onko siis myös ecclesia siellä, missä kaksi tai kolme on koolla Hänen nimessään? USKONTUNNUSTUS PERUSTUU KIRKON TUNNUSTUKSEEN

Missä Kristuksen kirkko sitten on? Kristityt täällä pohjan perillä ovat ymmärtäneet Suomen evankelisluterilaisen kirkon olevan osa Kristuksen kirkkoa.

Kirkko on siellä, missä on pyhien ja tosiuskovien yhteisö ja jossa kuitenkin joskus käy niinkin, että jumalattomienkin toimittamia sakramentteja joudutaan käyttämään, sillä tässä elämässä myös teeskentelijöitä ja jumalattomia on sekoittunut tosiuskovien ja pyhien joukkoon. Kristuksen asetus ja käsky antavat sakramenteille ja sanalle tehonsa, vaikka niiden jakamisessa olisi jumalattomiakin. Kuitenkin Kristuksen kirkon erotamme epämääräisestä, merkityksettömästä tai tuntemattomasta siitä, että se on yksi, pyhä kirkko ja pysyy ikuisesti. Kirkossa pyhien yhteisönä evankeliumi julistetaan puhtaasti ja sakramentit toimitetaan oikein. Siihen sinä kuulut. Päätoimittaja Seppo Simola ei näköjään paljon vaivaa mieltänsä, perustuuko kirkolliskokouksen nyt tekemä päätös ykseyden edellyttämään yksimielisyyteen. Hän on ilmeisesti kokenut päätöksen merkitsevän jonkinlaista lähtölaukausta vaatimukselle kirkon taivuttamiseksi sukupuolineutraalin avioliiton kirkolliseen vihkimiseen. Simolankaan mukaan ei siten ilmeisesti voida tietää, mitä mieltä kirkon tulisi olla Raamatussa ilmaistusta, ja kirkon olisi otettava riski. Uskontunnustus perustuu kirkon tunnustukseen ja kirkon tunnustus puolestaan Jumalan sanaan. Simolan parjaamat kirkon konservatiivit toivon mukaan kuitenkin uskovat mieluummin pyhän yhteisen seurakunnan ja pyhäin yhteyden. Siinä nyt vaan kirkon raamattuteologian mukaan Jumalan sana on Jumalan sanaa. PEKKA LEINO

– Eletystä uskonnollisuudesta ei voida vain poimia yksittäisiä otoksia. Uskoa eletään aina arjessa ja myös fragmentaarisesti ja otokset voivat olla yksityiselle ihmiselle aitoja ja syvästi merkittäviä. Kirkko ei voi kuitenkaan käydä muokkaamaan opetustaan ja julistustaan niistä piirtyvän kuvan mukaan, Pihkala sanoi. – Jälkimodernin ajan aalloille heittäytyminen ja henkis-hengellisen valintamyymälän perustaminen ei ole tie, jota seuraamalla kirkko voisi säilyttää identiteettinsä PAPIN SITOUDUTTAVA JULKISESTI KIRKON OPPIIN

Koska kirkko ei voi yhteisönä luopua tradition välittämästä perusmallista luopumatta samalla identiteetistään, papin virkaan vihittäviltä edellytetään julkista sitoutumista kirkon oppiin ja tunnustukseen. – Jokaisella papilla on tietysti myös subjektiivinen uskonmaailmansa vuoksineen ja luoteineen. Hänen tehtävänsä ei ole kuitenkaan markkinoida sen variaatioita omille seurakuntalaisilleen. Pihkala totesi, että maailmankuvan ja ihmisten elämäntilanteiden muutosten pitää kuitenkin vaikuttaa siihen, miten kirkko heijastaa omaa traditiotaan ja kommunikoi siitä. Maailmankuva, jumalakuva ja ihmiskuva ovat keskenään erottamattomassa vuorovaikutuksessa. Kristillinen pelastushistoriallinen rakenne on avainasemassa, kun pohditaan miten kirkon olisi viestittävä sanomaansa omassa kulttuuriympäristössään. KIRKKO ANTOI VASTAUKSEN EKSISTENSSIN HÄTÄÄN

– Kun käytetään sanaa pelastus, eksistentiaalisena lähtökohtana ovat ihmisen peruskysymykset ja kokemukset, joiden kanssa painiessaan hän kokee olevansa hukassa, sanoi Pihkala ja nosti esiin elämän sattumanvaraisuuden, selittämättömän kärsimyksen, syyllisyyden kanssa kamppailun ja kuoleman kohtaamisen. Pihkala muistutti kristinuskon nousseen myöhäisantiikin aikana esiin uskonnollisen moniarvoisuuden, suhteellisuusajattelun ja skeptismin keskeltä. – Kristinuskon nousu koko yh-

Juha Pihkala.

teiskunnan kehitykseen vaikuttavaksi voimaksi tapahtui siksi, että se antoi vastauksen aikansa ihmisten eksistenssin hätään. Se tarjosi heille kertomuksen, josta he tunnistivat itsensä kysymyksineen sekä omat perusongelmansa ja perusristiriitansa. He löysivät myös juonen kohti vapauttavaa päämäärää. He kokivat pelastuvansa, eivät pois maailmasta, vaan maailmaan. MITEN SELVIYTYÄ RADIKAALIN PAHAN KANSSA

Pihkala totesi, että suuren kertomuksensa uudelleen muotoilun sijaan kirkon olisi mietittävä, mitkä ovat modernin ja jälkimodernin ihmisen rajakokemukset, hänen koko olemassaolonsa kannalta ratkaisevat uhkatekijät. – Ihminen etsii näihin liittyen pelastusta joko tietoisesti tai alitajuisesti. Missä on elämän mieli ja merkitys juuri tässä maailmassa, mikä nyt avautuu ihmisten silmille? Mitkä seikat tyhjentävät sen mielestä ja merkityksestä? Miten selviytyä ihmisten maailmassa esiintyvän radikaalin pahan kanssa? Miten kohdata ihmisen itsensä aiheuttama ekologinen kriisi, miten ilmastonmuutoksen ja mielettömän väkivallan vuoksi lisääntyvä pakolaisuuden haaste? Pihkala listasi. – Mitä tämä kaikki kertoo ihmisestä ja hänen tilastaan? Mikä on se todellisuus, mihin hän tietävänä ja tuntevana ihmisenä viime kädessä nojaa ja mistä hän odottaa itselleen perimmäistä hyvää? Tampereen entinen piispa summasi. Pihkalan esitelmän otsikkona oli Suomalaisen usko ja kristinuskon oppi. Helsingin yliopiston päärakennuksessa 13.11. pidetyn symposiumin aiheena oli Miten Suomi uskoo? JUHANA UNKURI KUVA: HANNU KIPPO

26.11.2015

// VIIKKOMUISTIO

// KRISTITTY JA ARKI

Torstai 26.11. Sisko

Synti ja kadotus uhkaavat syntisen niellä, kun sinne kuljen taas itsekkään tahtoni tiellä. Oi Herrani, pelasta voimallasi, helvetin liekkejä kiellä! SK 6:3

Perjantai 27.11. Hilkka

Kun viime ilta koittaa ja laskee aurinko, on yöllä, kuolemalla edessä tappio. Kristuksen sotajoukko kirkkaus kasvoillaan tähyää pyhäinpäivää ja voitonkruunuaan. SK 84:4

Lauantai 28.11. Heini

Otsa hiessä sinun on hankittava leipäsi, kunnes tulet maaksi jälleen, sillä siitä sinut on otettu. Maan tomua sinä olet, maan tomuun sinä palaat.

Pelimies pelimiehiä vastaan HANNU HÄKÄMIES

– Minä olen erittäin hyvä pelaamaan erästä peliä. Pelaan sitä lähinnä kesällä, ilta-aikaan, siinä puolen yön lähestyessä. Minua vastaan pelaa neljä nuorta miestä. Minulla ei ole joukkuetovereita, pelaan yksin heitä vastaan. Silti olen tähän saakka ollut tässä pelissä täysin voittamaton, aloitti Martti Pyykönen saarnansa Maata Näkyvissä -festareilla 15. marraskuussa.

1.Moos.3:19

Sunnuntai 29.11. Aimo

Niin alhaalla ei kukaan kulje, ettei siellä Jeesus ois. Hän ei ketään luotansa sulje eikä karkota yhtään pois. Sk 202:1

Maanantai 30.11. Antti, Antero, Atte

Jos maailma herrasi on, unohtaa saat taivaan, kun kahta et voi kumartaa, et taidolla toisiinsa liittää. Jos vain kalliimpi, rakkaampi on tämä maa, sinä totuuden hengessä et Jumalaa voi palvella, kuulla ja kiittää. Sk 205:3

Tiistai 1.12. Oskari

Armon, rauhan ruhtinaalle, kuninkaalle, ovenne nyt aukaiskaa! Tervetulleeksi jo tänne virsillänne Jumalanne lausukaa. Sk 3:2

Keskiviikko 2.12. Anelma, Unelma

Saavutko, Jeesus, nyt taivaasta maan päälle asti, niin että kohtaavat taivas ja maa oikeasti, oi Herrani, niin että harteillasi on minun tuskani lasti? Sk 6:1

// LUTHERIN SEURASSA Ja hän sanoi hänelle: "Ystävä, kuinka sinä olet tullut tänne sisälle, vaikka sinulla ei ole häävaatteita?" Matt. 22:12. Tässä Herra puhuu niistä, jotka lukeutuvat oikeiden kristittyjen joukkoon, kuulevat evankeliumia, ovat oikean seurakunnan ulkonaisessa yhteydessä ja antavat ihmisille itsestään sellaisen käsityksen, että hekin ovat evankeliumin ystäviä; asia ei kuitenkaan ole heille elintärkeä. Näin Kristus osoittaa, mikä on se joukko maailmassa, jota sanotaan seurakunnaksi.

Tuon pelin alussa pojat, nuo neljä urheaa taistelijaa, ovat vetäytyneet omiin asemiinsa ja päättäneet valvoa. Vaikka aamuherätys rippileirillä odottaakin, ei nukkuminen heitä kiinnosta, sillä valvominen on kivempaa. He tekevät kaikkensa etteivät nukahtaisi. Minun tehtäväni sen sijaan on huolehtia, että he nukahtavat mahdollisimman nopeasti. KOLME AVAINTA VOITTOON

Toivon, etten tee hallaa tulevan kesän riparivetäjille, sillä taikuri paljastaa nyt temppunsa. Miten olen vuodesta toiseen, leiristä leiriin ollut niin voittamaton? Ensimmäinen perusprinsiippini on energiajuomatölkki. Kysymys ei suinkaan ole siitä, että joisin sitä. Suorastaan inhoan sen äitelän makeaa tuoksuakin! Minun ensimmäinen tehtäväni on etsiä niitä. Rippikoulupojat piilottavat energiajuomia kaapin päälle, patjojen väliin, tyynyn sisälle ja jopa tuuletusräppänän sisälle. Minun kannaltani tämä on hirveää ainetta, sillä se antaa energiaa ja pitää hereillä tuntikaupalla! Siksi minun on välittömästi löydettävä ja takavarikoitava ne. Jos pystyn löytämään ensimmäisen vartin aikana 90 prosenttia kätketyistä energiajuomatölkeistä, olen sangen vahvoilla pelin voittoon. Toiseksi minä erotan ihmisiä. Neljä poikaa pitää toisiaan hereillä paljon pidempään kuin kolme! Voit kuvitella, mitä tapahtuu, kun innokkain ja vauhdikkain sähköjänis on laitettu toiseen huoneeseen nukkumaan – hänellä ei ole ketään ketä viihdyttää ja jäljelle jäävä kolmikko menettää johtohahmonsa! Heidän pelinsä alkaa mennä sekaisin: kuka nyt kertoo vitsejä tai heittää tyynyllä verhotangon alas rymisten ja herättää puoli leirikeskusta? Jälleen pisteet minulle! Kolmanneksi minä odotan. Minulla on eräs vahva ystävä puolellani: aika! Aika pelaa mi-

“Mutta sitä päivää ja hetkeä ei tiedä kukaan, eivät taivaan enkelit eikä edes Poika, sen tietää vain Isä. Niin kuin kävi Nooan päivinä, niin on käyvä silloinkin, kun Ihmisen Poika tulee. Vedenpaisumuksen edellä ihmiset söivät ja joivat, menivät naimisiin ja naittivat tyttäriään aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin. Kukaan ei aavistanut mitään, ennen kuin tulva tuli ja vei heidät kaikki mennessään. Samoin käy, kun Ihmisen Poika tulee. Kaksi miestä on pellolla: toinen otetaan, toinen jätetään. Kaksi naista on jauhamassa viljaa: toinen otetaan, toinen jätetään. »Valvokaa siis, sillä te ette tiedä, minä päivänä teidän Herranne tulee. Ymmärrättehän, että jos talon isäntä tietäisi, mihin aikaan yöstä varas tulee, hän valvoisi eikä antaisi murtautua taloonsa. Olkaa siis tekin valmiit, sillä Ihmisen Poika tulee hetkellä, jota ette aavista.” (Matt. 24:36–44)

nun pussiini. Kun energiajuomat ja yhteys on laitettu poikki, tarvitsee minun vain odottaa. Väsymys alkaa painaa, ja tahto valvomiseen alkaa vähetä jo porukan sisälläkin. Ja sitten se tapahtuu! Ensimmäinen silmäpari lupsahtaa kiinni, ensin aivan hetkeksi ja sitten pidemmäksi aikaa. Kun hulivili on saanut kerran maistaa unen suloista huntua, ei häntä enää huvita valvoa, ei vaikka hänen ystävänsä repisivät hänet hereille. Hän itsekin tahtoo jo nukkua. Ja sitten nukahtaa toinen, pian kolmas ja lopulta koko kämppä tuhisee rauhallista untaan. Silloin minä tuuletan voittajana, suljen oven varovasti ja lähden saunaan.

Evankeliumiteksti kuitenkin kehottaa sinua valvomaan. Jeesus lupaa tulla tähän maailmaan takaisin. Hän herättää sinut vaikka kuolleista. Jeesus lupaa, että hän tulee ja pyyhkii sinun kyyneleesi ja vie sinut kerran kotiin, missä ei enää koskaan itketä. Hän tekee sen hetkellä, jota kukaan ei osaa ennustaa, ei arvata eikä aavistaa. Hän tekee sen yllättäen. Silloin hän ei enää saavu pienenä lapsena köyhään seimeen, vaan ristillä voittaneena kuninkaana. Mutta Kuninkaan paluuseen saakka meitä käsketään valvomaan ja pysymään hereillä. Siinä suuressa tehtävässä meillä on parhaana esimerkkinä on viisitoistavuotias poikanelikko rippikoululeiriltä.

sitä sinulta pois, vaan hakeudu aina sinne, missä Kristuksen ruumista ja verta jaetaan. Mene ehtoollispöytään. Siitä saat voiman valvomiseen. Pidä ystävistäsi huolta – älä päästä heitä pois läheltäsi, sillä te pidätte toisianne hereillä, huomasittepa te sitä tai ette. Elä seurakunnan yhteydessä, potkikaa toisianne hereille. Hakkaa yläpunkan pohjaa ja halaa kaveria, sillä unesta voi olla vaikea edes haluta herätä. Tässä taistelussa aika on sinun puolellasi. Jeesus Kristus, Jumalan Poika on jo voittanut kuoleman. Hän on korjannut sinun ja Jumalan välit. Sinun ei tarvitse itse yrittää niitä paikata. Kristus on sovittanut Jumalan edessä meidän rakkaudettomuutemme, meidän välinpitämättömyytemme, meidän pahuutemme ja meidän itsekkyytemme. Sinä et ole enää mistään velkaa. Jumala on sinua kohtaan lempeä, Jeesuksen tähden. KOHTI AAMUNKOITTOA

Vaikka aika tikittääkin pelikellossa, se tikittää kohti meidän voittoamme. Aamunkoitto on tulossa. Aamu nousee minä hetkenä hyvänsä ja silloin meillä ei ole enää mitään hätää. Siitä aamusta Jeesus sanoo: minä noudan teidät luokseni, jotta saisitte olla siellä missä minä olen.

VALVOKAA!

Päivän evankeliumiteksti varoittaa sinua juuri tällaisesta sielunvihollisen toiminnasta: sinua eristetään energialähteistä, erotetaan ystävistä ja odotetaan, että lakkaisit valvomasta.

JEESUKSEN TÄHDEN

Jeesus on luvannut, että meillä on täällä elämässämme käytössä verraton energiajuoma, kuolemattomuuden lääke. Älä anna ikinä sielunvihollisen viedä

MARTTI PYYKÖNEN Saarna Maata Näkyvissä -festareilla 15.11.

26.11.2015

Jumalaton joulukiire Pohjalaismurteissa jumalaton on laatusana, joka tarkoittaa huomiota herättävää, vaikeasti hallittavaa ja mahdotonta ominaisuutta tai toimintaa. Jumalaton hätäily ja huomion herättämisen pakko tekevät vaikutelman, että joulu tulee ja oikeastaan koko elämä menee ohi jumalattoman nopeasti. Ei ole, mitä odottaa ja mistä nauttia. Ei ole rauhaa, pyhää ja pysyvää. On vain jumalaton meno ja meteli sekä jatkuva arjen pyöritys. Uusi kirkkovuosi on rakentavaa vastakulttuuria repivän valtakulttuurin keskellä. Adventtiajan ensimmäisen sunnuntain perusajatus: ”Kuninkaasi tulee nöyränä”, haastaa vahvasti sekä jumalattoman maailmanmenon että mahdottoman yksityiselämän. (Matt.21:1-9.) Jeesus tulee suuren kuninkaan kaupunkiin. Esille tulemisen tapa on osa Jeesuksen sanomaa ja tehtävää. Matteus kirjoittaa kuninkaasta: ”Hän tulee luoksesi lempeänä.” Profeetta Sakarja (Sak.9:9.) sanoo myös sen, että ”Vanhurskas ja voittoisa hän on.”

Jeesuksen tulo julkisuuteen tapahtuu tietoisesti ja hallitusti. Opetuslapset toimivat annettujen ohjeiden mukaisesti ja kansa ilmaisee tunteensa vapaasti. Kuninkaan kaupunkiin saapuu todella lempeä ja nöyrä majesteetti. Ensimmäisen adventtisunnuntain evankeliumitekstiä seuraavat tapahtumat, joiden keskellä Jeesuksen läsnäolo leimataan häpeälliseksi ja vaaralliseksi. Jeesuksen ympärillä osoitettu ilo ja ylistys on Jeesuksen vastustajien silmissä ja korvissa jumalatonta menoa ja meteliä, joka repii hajalle suhteellisuudentajuista arkielämää. Matteuksen kuningas-ajatus on Kuninkaan tuleminen. Jeesus on hän, joka täyttää kuninkaaksi voidellun tuntomerkit. Hän on se, jolla on valta, mutta hän ei esiinny voittoisana vaan lempeänä, nöyränä ja kärsivänä kunnes kaikki on täytetty. Jumalattoman nopeasti adventista jouluun etenevä aika rasitteineen ei ole kuluttavaa Hoosianna-huutojen tähden, vaan

siksi, että saapuvaa Kuningasta ei oikeasti odoteta ja tervehditä. Siksi sisällämme korventaa jumalaton meno ja meteli. Kuningas tahtoo silti tulla juuri sinne, missä on pelkkää jumalattomuutta ja mahdottomuutta. Kuninkaasi tulee arkesi ankeuden keskelle lempeänä ja nöyränä. Sinun ei tarvitse tukehtua mahdottoman ja jumalattoman olemassaolon puristukseen, sillä Kristus Jeesus on kaikkia niitä varten, jotka ovat jääneet ilman armollista Jumalaa. Herra Jeesus tietää, mihin pystyy, sillä hän on voittoisa Kuningas haavoille lyötynä, mutta myös ylös nousseena. Kun tervehdit Kuningasta: Hoosianna – auta ihmeessä, niin odotus toteutuu. Saat sen rauhan, jota jumalaton maailma ei voi antaa. Et ole enää jumalaton. Jumala on kanssasi. Edessäsi on avoin tie ja uusi aika – adventti, joulu ja juhla loppumaton. Mahdotonta ei olekaan! ARI JUUPALUOMA

// 1. ADVENTTISUNNUNTAI MATTEUKSEN EVANKELIUMI 21:1–9 Kun he lähestyivät Jerusalemia ja olivat tulossa Betfageen Öljymäelle, Jeesus lähetti edeltä kaksi opetuslastaan ja sanoi heille: ”Menkää tuolla näkyvään kylään. Siellä on aasintamma kiinni sidottuna ja varsa sen vierellä; löydätte ne heti. Ottakaa ne siitä ja tuokaa minulle. Jos joku sanoo teille jotakin, vastatkaa, että Herra tarvitsee niitä mutta palauttaa ne pian.” Näin tapahtui, jotta kävisi toteen tämä profeetan sana: – Sanokaa tytär Siionille: Katso, kuninkaasi tulee! Hän tulee luoksesi lempeänä, ratsastaen aasilla, työjuhdan varsalla. Opetuslapset lähtivät ja tekivät niin kuin Jeesus oli käskenyt. He toivat aasin ja varsan ja panivat niiden selkään vaatteitaan, ja Jeesus istuutui aasin selkään. Ihmisiä oli hyvin paljon, ja he levittivät vaatteitaan tielle, toiset katkoivat puista oksia ja levittivät tielle niitä. Ja ihmisjoukko, joka kulki hänen edellään ja perässään, huusi: – Hoosianna, Daavidin Poika! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä! Hoosianna korkeuksissa!

TEKSTIT: Ps. 24:7-10, Jes. 62:10-12, Room. 13:11-14, Matt. 21:1-9

VIRSIEHDOTUKSIA: 2, 4, 3, 6, 15

Pyhän teema on Kuninkaasi tulee nöyränä. Liturginen väri on valkoinen.

HANNU HÄKÄMIES

Messut ja jumalanpalvelukset 29.11. HELSINKI klo 11 Pyhän sydämen kappeli, Kirstinkatu 1, Teemu Haataja (P) (R) HÄMEENLINNA klo 15 Luther-talo, Lukiokatu 1, Lauri Parvio JOENSUU klo 15 Ristikiven rukoushuone, Röksä, Keskijärventie 320, Johannes Häkämies JYVÄSKYLÄ klo 12 Lutherin kirkko, Kansakoulukatu 5, 29.11. Petri Harju (P), ke 2.12. klo 18.30, Petri Harju KOUVOLA klo 11 Hietoinranta, Kelkantie 114, Markku Niemelä LAHTI klo 12 Lutherin kirkko, Vuorikatu 37, Paavo Heikkinen (P) MYNÄMÄKI klo 10 Karjalan kirkko, Karjalankyläntie 58, Tapani Kujala, Olli Koskenniemi OULU klo 17 Heinätorin seurakuntatalo, Aleksanterinkatu 71, Samuel Korhonen, Olavi Rimpiläinen (P) PORI klo 16 Väinölän kirkko, Päkintie 1, Jari Rankinen (P) PÖYTYÄ klo 10 Karinaisten kirkko, Kyröntie 482, Juha Dubbe, Pauli Huhtinen REISJÄRVI klo 10 Kirkko, Reisjärventie 15, Jaakko Rantamäki SASTAMALA klo 11 Karkun evankelinen opisto, Raimo Lähteenmaa, Jari Rankinen (P) (R) SEINÄJOKI klo 12 Hyvän Paimenen kappeli, Kalevankatu 3, Esa Luomaranta TAMPERE klo 11 Luther-talo, Pellavatehtaankatu 19, Tenho Korhonen, Martti Poukka (P) TURKU klo 11 Lutherin kirkko, Puutarhakatu 8 a, Timo Nisula (P) (P) Pyhäkoulu saarnan aikana (R) Raamattukerho / Junnuraamis koululaisille

// SANISHARTAUS

Ruoho kuivuu ja kukka lakastuu, mutta… Monet meistä nauttivat syksyn väriloistosta. Kesän lämmön ja valon aika alkaa olla ohitse, ja luonto valmistautuu talveen. Otsikkomme teksti on luettavissa 1. Pietarinkirjeen 1. luvun jakeessa 24: ”Ruoho kuivuu, kukka lakastuu". Apostoli Pietari tuo kuitenkin silmiemme eteen kuvauksen meidän ihmisen elämästä samassa jakeessa. "Ihminen on kuin ruoho, ihmisen kauneus, kuin kedon kukka.” Myös tämän totuuden paik-

kansapitävyyden me näemme ympärillämme, ja ennen kaikkea omassa itsessämme. Ihminenkin on kuin ruoho joka lakastuu. Job kirjoittaa samasta aiheesta: ”Kuin kukka hän avautuu ja kuihtuu, on kohta poissa, kuin varjo.” (Job. 14:2.) Pietarin kirje jatkuu kuitenkin sanalla ”mutta”. Se ikään kuin pysäyttää lukijoiden ajatukset. Mitä nyt seuraa? Yleensä mutta-sanasta ei seuraa mitään hyvää. Varsin

usein sen jälkeen tulee huonoja uutisia. Kuinka on tämän Pietarin kirjeen kohdalla? Pietari jatkaa: ”Mutta Herran sana pysyy iäti.” Ystävät! Tässä tulikin hyviä uutisia, huonojen sijaan. Herran sana ei siis lakastu, eikä kuole, kuten elämässä ja luonnossa tapahtuu. Tästä huomaamme, että tässä katoavassa ajassa on yksi joka ei muutu, ei menetä arvoaan. Se on Jumalan sana, joka on

Pyhässä raamatussa meille ilmoituksena annettu. No mitä tämä iäti kestävä sana puhuu ja viestittää meille? Se kertoo Jumalan armosta ja anteeksiantamuksesta Jeesuksessa Kristuksessa. Se on ilosanoma, josta Pietari puhuu jakeessa 25. Se kertoo Golgatan veriuhrista meidän syntiemme edestä. Se sana kestää, kun käymme täältä kerran ajan rajan yli. Jeesus sanoo: ”Eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä

kuole.” (Joh. 11:26). Jumala näyttää voimansa ja kunniansa luonnossa eri tavoin. Mutta se on kaikki vain ajallista, kuolevaa. Suurinta on, että hän näyttää Jeesuksessa Kristuksessa rakkautensa meitä ihmisiä kohtaan. Ja se on iankaikkista. Turvaa sinäkin siihen. JOUKO PITKÄRANTA

26.11.2015

// TAPAHTUMAKALENTERI »» ETELÄ-HÄME 25.11. pe klo 18 RIIHIMÄKI, Miesten saunailta Srk:n saunalla, Ismo Portin. 26.11. to klo 14 FORSSA, Rukoushuone. Lähetyspiiri, Jukka ja Anja Teininen, Eeva Rouvinen. 29.11. su klo 18 NASTOLA, Kotiseurat Sirpa ja Pasi Laurilalla, Satulatie 7 A, Teemu Haataja, Hannu Kippo, Markku Niemelä. 3.12. to klo 14 FORSSA, Rukoushuone. Lähetyspiiri, Sakari Karppi, Liisa Vuoristo.

HÄMEENLINNA Luther-talo, Lukiokatu 1

26.11. to klo 13 Päiväpiiri, Lauri Parvio 29.11. su klo 15 1. adventin viikkomessu, yhteinen Hoosianna, Lauri Parvio, Jutta Sinisalo. Kirkkokahvit.

LAHTI Lutherin kirkko, Vuorikatu 37 26.11. to klo 18 Nuorten Nuottaraamis. 29.11. su klo 12 Messu, Paavo Heikkinen, Taisto Häkli. 30.11. ma klo 17.30 Naistenpiiri, Inkeri Ojala. 30.11. ma klo 18 (sauna klo 17) Miestenpiiri, Miika Hovi. 1.12. ti klo 13 Raamattupiiri, Kalevi Tanskanen.

JOULUMYYJÄISET Hyvinkään Luther-talossa, Harjukatu 1 Lauantai 28.11. klo 10-13 Myytävänä: Leivonnaisia, neuleita, helmikoruja, puutöitä, joululehtiä, arvontaa, kahvija teetarjoilu. Myyjäisten tuotto srk:n nimikkolähettien työlle Japanissa Keniassa ja Venäjällä. Tervetuloa!

JOULUMYYJÄISET Lahden Lutherin kirkossa Vuorikatu 37 Itsenäisyyspäivänä 6.12.2015 klo 13.30 messun jälkeen Myytävänä kotileivonnaisia, joululaatikoita, piparkakkutaloja, käsitöitä, Sleyn joululehtiä, joulukortteja, arpoja ja nisukaffit. Hartaus Markku Niemelä TERVETULOA TUKEMAAN Sleyn lähetystyötä! Lahden osasto ja Lutherin kirkko

Perinteinen kiitosateria Ohtakarissa

kuluneen vuoden aikana palvelleille talkoolaisille la 5.12. klo 18. Mukaan kutsutaan tänä vuonna naistenpäivän, avioparipäivän sekä hiljaisuuden retriitin vapaaehtoisia toteuttajia. Ilmoittautumiset erityisruokavalioineen ma 30.11. mennessä p. 044-7224 222 tai ohtakari@sley.fi. Ilmoittautuminen välttämätön.

3.12. to klo 17 Nuorten Nuottatalkoot.

Joulumyyjäiset Seurakuntakeskuksessa, Kirkkok.28. Leivonnaisia, koristeita & käsitöitä otetaan vastaan Sleyn pöytään lähetystyön hyväksi.

»» ETELÄ-POHJANMAA

»» KESKI-POHJANMAA 26.11. to klo 19 TERVAJOKI, Rukoushuone. Miestenpiiri, 1. Piet. 2:11-3. 28.11. la klo 19 KÄLVIÄ, Saaripelto 27.11. pe klo 14 VAASA, Luther31. Keski-Pohjanmaan Porukan seurat, talo, Kirkkopuistikko 10. Lähetyspiiri. Pasi Palmu, Joona Vuorinen. 29.11. su klo 17 VÄHÄKYRÖ, Seu29.11. su klo 13 KANNUS, Eskolan rakuntakoti, Vähänkyröntie 6. Siionin rukoushuone. Adventtijuhla, Jarkko Kanteleen lauluilta, Läspä ja Palmu, musiikkia Geera. Marika Myllymäki, Antti Näsi Yhteislähtö srk-keskuksen pihalta klo 29.11. su klo 18 ÄHTÄRI, 12.30. Seurakuntakeskus, Kes29.11. su klo 17 KOKkuskuja 3. AdventtiKOLA, Srk-keskus. laulajaiset, Timo Tervetuloa Kotiin Lehtonen, Seppo ilta pikkusalissa. Takala, Pauli Lämmin advenADVENTTIJUHLA Kaivosoja, Ari tin tunnelma, Juupaluoma. Siionin Kanteleen 29.11. su klo kauneimmat su 29.11. | 18.00 19 ALAVUS, joululaulut. Seurakuntatalo. Rukoushuone Ratkiriemukkaita Adventtijuhla, joululauluja raikMARINKAINEN Esa Luomaranta. kaalla yhteislau30.11. ma klo 18 luotteella. Mukana VAASA, Luther-talo, the Erkkilä Group ja Nuttupiiri. muskarilaisten jouluter1.12. ti klo 17.30 VAAvehdys. Lapsille pyhäkoulu SA, Luther-talo. Siionin kannel ja lastenhoitoa. Lopussa nautitaan kannesta kanteen, Ulla Juupaluoma. kiireettömästi yhdessä iltapalaa. Terve1.12. ti klo 18 LAPUAN KAUHAtuloa! JÄRVI, Seurakuntakoti. Adventtijuhla 29.11. su klo 18 MARINKAINEN, Ruja myyjäiset, Matti Salomäki, Esa koushuone. Adventtijuhla, Sakari Typpö, Luomaranta. päiväkotilaisia, Ajomiehet, Palmu. 3.12. to klo 10 SOINI, SeuraOhjelma alkaa jo klo 18, kahviväliaika. kuntatalo. Adventtimyyjäiset, Esa 30.11. ja 2.12. klo 10-14 KOKKOLuomaranta. LA, Länt.kirkkokatu 19. Sley palvelee 3.12. to klo 13 KURIKKA, Jurvan Lähetyssopessa. Tervetuloa ostoksille, seurakuntatalo, Kauppatie 12. Ilosakahville ja juttelemaan. noman iltapäivä, Ari Juupaluoma. 2.12. ke klo 19 LOHTAJA, Pappila, Alaviirteentie 105. Jeesuksen vertauksia: Kovat yt-neuvottelut (Luuk. 20:9SEINÄJOKI 19), Palmu. Hyvän paimenen kappeli, Kale3.12. to klo 18.30 TOHOLAMPI, vankatu 3 Seurakuntakoti. ADVENTTI -JA JOU27.11. pe klo 18 Nuorten POP-ilta, LUJUHLA, Pasi Palmu, Katriina Eskola, Joona Vuorinen. musiikkia Ville Peltola, juonto Veli Män29.11. su klo 12 Perhemessu, Esa nistö. Kahvitus klo 18. Tervetuloa! Luomaranta, Maria Saarenpää, kant4.12. pe klo 19 LOHTAJA, Lauluyhtorina Hanna Suopajärvi, messun jältye So Many Sistersin Konsertti "Illan keen Adventtimyyjäiset ja joulupuuro. rauha" Kirkonkylän rukoushuoneessa Käsitöitä, leivonnaisia ym. otetaan (kahvit 18.30), iltahartaus Tuomo Jukvastaan myyntipöydille! Opiskelijoikola. Liput 10 € sis. kahvin. Järj. Sleyn den herkkukoriarpajaiset. kk:n osasto ja So Many Sisters ry. 1.12. ti klo 18.30 Opiskelijailta "Kolmiyhteinen Jumala", Raimo Lähteenmaa. »» KESKI-SUOMI 3.12. to klo 10 Perhekammari, Maria Saarenpää JYVÄSKYLÄ 3.12. to klo 18.30 Ompeluseura Lutherin kirkko, Kansakoulukatu 5 työikäisille naisille, Ulla Juupaluoma. 29.11. su klo 12 Messu, Petri Harju. 2.12. ke klo 18.30 Viikkomessu, Petri Harju. »» ETELÄ-SAVO JA KYMI 26.11. to klo 17.30 KOTKA, Luther-sali, Kotkank. 3. Varhaisnuortenkerho, Eetu Airevuo, 19 Nuortenilta, Airevuo 29.11. su klo 11 KOUVOLA, Hietoinranta, Kelkantie 114. Adventin messu, Markku Niemelä, Martti Salorinne, messun jälkeen puuro ja torttukahvit, sekä lauluseurat, Eetu Airevuo, Markku Niemelä, musiikkia. 1.12. ti klo 13 MIKKELI, Mikkelin lähetyspiirin joulujuhla seurakuntakeskuksessa Savilahdenkadulla, Kipa Ryösö. 3.12. to klo 13 SYSMÄ, Seurakuntasali. Päiväseurat ja raamattuopetus, Markku Niemelä ja Pauli Kosola.

»» ITÄ-SUOMI 26.11. to klo 18 KUOPIO, Seurakuntakeskuksen Samuli-salissa (Suokatu 22). Sanajumalanpalvelus, toimittaa Johannes Häkämies. 29.11. su klo 15 JOENSUU, Ristikiven rukoushuone (Keskijärventie 320). Messu, toimittaa Johannes Häkämies. 30.11. ma klo 13 LIEKSA, Srkkeskus. Lähetyspiirissä Johannes Häkämies. 1.12. to klo 10 KUOPIO, Vuorelankatu 13. Ruuanjaossa hartautta pitämässä ja tavattavissa Johannes Häkämies. 5.12.la klo 11-13 JOENSUU,

27.11. pe klo 18 KARSTULA, AhoVastinki: Adventtijuhla, Johanna ja Kari Nybergillä, Lossalantie 20. Petri Harju. 29.11. su klo 13 SAARIJÄRVI, Mahlun rukoushuone. Adventtijuhla, Esa Hakkarainen, Margaret Vainio. Kahvi klo 12.30. 1.12. ti klo 13 KARSTULA, Sleyn Kangasahon rukoushuone. Adventtijuhla, Petri Harju (huom. aika).

»» POHJOIS-HÄME TAMPERE Luther-talo, Pellavatehtaankatu 19 25.11. ke klo 13 Päiväpiiri, viikkomessu, Lauri Parvio. 26.11. to klo 18 Kaikille avoin rukouspiiri. Illasta vastaa Sinikka Lundberg. 29.11. su klo 11 Messu, Martti Poukka saarna, Tenho Korhonen liturgi. 2.12. ke klo 13 Päiväpiiri, Jorma Kantola. 2.12. ke klo 19 Viikkomessu, Lasse Räty. 3.12. to klo 18 Kaikille avoin rukouspiiri. Illasta vastaa Sinikka Lundberg. 26.11. to klo 18.30 HÄMEENKYRÖ, Kyröskosken srk-talo, Kirkkokatu 3. Opetussarja Paavalin kirjeestä Galatalaisille. Älä eksy! Gal. 6, Lauri Parvio. 1.12. ti klo 18 VALKEAKOSKI, Seurakuntatalo, Valkeakoskenkatu 27.

Mitä varten kirkko on? 7 ja 8. uskonkohta: Kirkko ja Mitä kirkko on? Opetus Lauri Parvio (Kristittyjen yhteinen ilta), kahvitarjoilu 17.30.

»» POHJOIS-SUOMI 27.11. pe klo 18 OULU, Heinätorin srk-talo. Nuorten aikuisten ilta. Pyhitys, Olavi Rimpiläinen. 28.-29.11. REISJÄRVI, Srk-koti. Pieni Suuri Raamattukurssi, aiheena "Korintti - Iloa ja huolta (1. Kor. 1-7)". Ohjelma la klo 13-18.30, su klo 10-13 (messu klo 10 kirkossa). Lisukkeena keskustelua, ruokaa, kahvia ja Siionin kannelta. Opetuksesta vastaavat Jaakko Rantamäki, Petri Harju ja Samuel Korhonen. (Katso ohjelma tarkemmin: http://sley.fi/pienisuuriraamattukurssi) 29.11. su klo 17 OULU, Heinätorin srk-talo. Messu, lit. Samuel Korhonen, saarna Olavi Rimpiläinen. Pyhäkoulu Heini Postila. Messun jälkeen Puurojuhla, ohjelmassa puuro ja kahvit, Siionin kanteleen laulua sekä loppuhartaus. Mukana Evankelisten opiskelijoiden kuoro.

»» SATAKUNTA 26.11. to klo 18 PORI, Rukoushuone. Lasarus-ilta, A. Löytömäki, V-P Huhtanen, P. Toikka, S. Vuorinen, A-P Heino. 27.-29.11. SASTAMALA, Karkun evankelinen opisto. Kuninkaasi tulee! SIELUNHOITOPÄIVÄT, http://keokarkku. fi/lyhytkurssi/sielunhoitopaivat/ 28.11. la klo 18 SASTAMALA, Satakunnan Sakin nuortenilta Anttoorassa, Pohjalantie 172. Ilta alkaa viikkomessulla Karkun kirkossa, Riippiläntie 366. 29.11. su klo 11 SASTAMALA, Messu Karkun evankelinen opistolla, Raimo Lähteenmaa, saarna Jari Rankinen. pyhäkoulu, raamattukerho, kirkkokahvit. 29.11. su klo 14 SASTAMALA, Adventtijuhla Luther-talo, Valkamak. 4, mukana Marjo Anttoora, Aili Riihimäki, Mervi Marku, Matleena Kinnanen. Kahvitarjoilu. 29.11. su klo 16 PORI, Väinölän kirkko, Päkintie 1. Messu, Jari Rankinen. 29.11. su klo 18 HUITTINEN, Lauttakylän rukoushuone, Viialank. 16. Kuolema – voitettu vihollinen, Teuvo Huhtinen. 30.11. ma klo 14 RAUMA, Seurakuntatalo. Sleyn Rauman osaston lähetyspiirin adventtijuhla. 1.12. ti klo 18.30 SASTAMALA. Joulu joka päivä Miten löytää joulurauha kaiken hössötyksen ja yltäkylläisyyden keskellä? Entä jos en löydä joulumieltä? Evankeliumijuhlan jatkot -ilta, Jari Rankinen.

»» SAVO-KARJALA LAPPEENRANTA Armonkallio, Sammontori 2 27.11. pe klo 17 Varkkikerho, Eetu Airevuo. Klo 19 Nuottailta, Airevuo. 29.11. su klo 16 Kotimatkalla-ilta. 3.12. to klo 17.30 PARIKKALA, Paussi-ilta jouluun valmistautumisen tunnelmissa Liisa Hernesmaalla, Tiviäntiellä. Nyyttärit. Mukana Kipa Ryösö.

»» SUUR-HELSINKI HELSINKI Luther-sali, Lastenkodinkatu 5 26.11. to klo 18.30 10 käskyä: Viides käsky, Martti Pyykönen, Risto Kuokkanen. 27.11. pe klo 18.30 Nuorten aikuisten ilta. Äläkä saata meitä kiusaukseen, Miika Auvinen. 1.12. ti klo 12 Päiväpiiri, Tom Säilä. 2.12. ke klo 10-12 Perhekerho, vanhemmille & lapsille vauvasta kouluikään: leikkejä, lauluja, askarteluja, välipala. Tied. 040-5054041, saija. simanainen@sley.fi 3.12. to klo 18.30 10 käskyä: Kuudes käsky, Tapio Kiviranta.

26.11.2015

Pyhän Sydämen kappeli, Kirstinkatu 1 29.11. su klo 11 Adventtimessu, Teemu Haataja lit. ja saarna. Messun jälkeen pylvässalissa ADVENTTIMYYJÄISET: leivonnaisia, käsitöitä, kortteja, cd-levyjä yms. Tuotto Sleyn työn hyväksi. Joulupuuro & joulutorttukahvit ravintola Kirstin keitaassa. Puuron ja kahvin sisältävän lounaan hinta 6,80 €, alle 12-v. 5 €, alle 3-v. ilmaiseksi. 26.11. to klo 17 HELSINKI, Rukouspiiri Sleyn keskustoimisto, Malminkatu 12 A 5. krs. 30.11. ma klo 15 ESPOO, Raamattupiiri Ankkuri-kappeli, Alakartanontie 11, Liisa Seppälä. 2.12. ke klo 13 ESPOO, Japani-Kenia lähetyspiiri Leppävaaran kirkolla, Veräjäkallionkatu 2, Jukka Niemelä. 2.12. ke klo 18 HELSINKI, Katulähetys Hämeentie 73, Teemu Haataja. 3.12. to klo 17 HELSINKI, Rukouspiiri Sleyn keskustoimisto, Malminkatu 12 A 5. krs. 3.12. to klo 18 HELSINKI, Vartsi-ilta 10-14 v. nuorille Castreninkatu 18 B, Ilmari Pyykönen.

»» UUSIMAA HYVINKÄÄ Luther-talo, Harjukatu 1 26.11. to klo 18 Raamattu- ja rukouspiiri. 28.11. la klo 10-13 Joulumyyjäiset: Leivonnaisia, neuleita, helmikoruja, puutöitä, arvontaa, Joululehtiä, kahvija teetarjoilu. Myyjäisten tuotto srk:n nimikkolähettien työlle: Japani, Kenia ja Venäjä. 1.12. ti klo 18 Lähetysilta. Pyhä Raamattu 5-8, Esa Kokko. 1.12. ti klo 18 PORVOO, Lundinkatu 5, Seurakuntakodin kahvio, Jesaja 26, Hannu Kippo. 4.12. pe 10.30-13.30 HYVINKÄÄ, Järjestöjen yhteiset myyjäiset seurakuntakeskuksessa

»» VARSINAIS-SUOMI TURKU Lutherin kirkko, Puutarhakatu 8 a

30.11. ma klo 18.30 Raamattupiiri, Olli Koskenniemi. 1.12. ti klo 17 Kenia-piiri, Aulis Katajamäki.

Rakkaamme, pastori

JORMA KALEVI KALLIO

26.11. to klo 18 PÖYTYÄ, Kumilan rukoushuone. Adventtijuhla, Aulis Katajamäki, Olli Koskenniemi. 29.11. su klo 10 MYNÄMÄKI, Evankeliumijuhla, adventinmessu klo 10 Karjalan kirkossa Karjalankyläntie 58. messun jälkeen Adventtijuhla srk-kodissa, Karjalankyläntie 13, Olli Koskenniemi, Tapani Kujala. 29.11. su klo 10 PÖYTYÄ, Adventtijuhla, messu klo 10 Karinaisten kirkossa, Kyröntie 482, Pauli Huhtinen, Juha Dubbe, Matti Kaipainen, tarjoilu ja päiväjuhla seurakuntatalolla, Huhtinen, Kaipainen. 29.11. klo 18 MARTTILA, Seurakuntatalo. Adventtijuhla, Tom Säilä. 29.11. su klo 19 LOIMAA, Sosilla, Kojonperäntie 129. Adventtijuhla, Ari Pääkkönen ja Olli Koskenniemi. 2.12. ke klo 18 TURKU, Pauli ja Marja-Terttu Huhtisella, Puolikontie 18. Japaninlähetyspiiri.

s. 26.9.1945 Ylivieska k.12.11.2015 Lahti Meillä on yhdyskuntamme taivaissa ja sieltä me myös odotamme Herraa Jeesusta Kristusta Vapahtajaksemme. Fil. 3:20

Yhteisistä vuosista kiitollisina Anneli Mirja, Simo, Martti, Elina ja Juho perheineen Sukulaiset ja ystävät Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataan 5.12. klo 10.00 Läntisen hautausmaan kappelissa. Muistotilaisuus lähipiirissä. Kukkalaitteiden sijasta muistamiset Sleyn lahjoitustilille FI13 8000 1500 7791 95 ”Jorma”

26.11. to klo 10 Perhekerho, Annina Herranen. 29.11. su klo 11 Messu, Timo Nisula.

// RADIO JA TV YLE KUVAPALVELU

Rockmuusikko Jukka Leppilampi tuli uskoon 1970-luvulla ja alkoi soittaa gospelia. "Jeesus valloittaa Tavastian" -konsertissa hän toteutti unelmansa yhdistää rock ja sananjulistus. Taltiointi konsertista maanantaina klo 18.30 TV 2:ssa.

»» RADIO DEI SANA KOSKETTAA KE KLO 17.45, UUSINTA SU KLO 12.50 Raamattuopetusta Radio Deissä 89,0 (101,9) Mhz joka keskiviikko klo 17.45 ja joka sunnuntai klo 12.50. Opettajina Teemu Haataja, Johannes Häkämies, Antti Saarenketo ja Juhana Tarvainen.

»» YLE RADIO 1 AAMUHARTAUS KLO 6.15 JA 7.50 Torstai 26.11. Pastori Sini Ikävalko, Helsinki Perjantai 27.11. Pastori Jari Laulainen, Lahti Lauantai 28.11. Maallikkojohtaja Liisa Lehti, Metodistikirkko, Tampere Maanantai 30.11. Rovasti Eeva Kemppi-Repo, Espoo Tiistai 1.12. Sairaalapastori Maarit Kolsi, Helsinki Keskiviikko 2.12. Professori emerita Raija Sollamo, Vantaa Torstai 3.12.

Kansainvälisen työn asiantuntija Anssi Almgren, Espoo

Jumalanpalvelus Vapaakirkosta Virroilta Saarnaajana nuorisopastori Manuel Rautalahti.YLE TV 1

ILTAHARTAUS KLO 18.50. Torstai 26.11. Erityisnuorisotyönohjaaja Maria Rauha, Loviisa Perjantai 27.11. Pastori Mikko Salmi, Oulu Lauantai 28.11. Seurakuntapastori Isto Peltomäki, Salo Maanantai 30.11. Dramaturgi Pekka Kyrö lukee Jobin kirjaa (40:6 - 42:17). Tiistai 1.12. Pastori Dani Puolimatka, Suomen Tunnustuksellinen Luterilainen Kirkko, Espoo Keskiviikko 2.12. Kansanedustaja Jani Toivola, Helsinki Torstai 3.12. Toimituspäällikkö Freija Özcan, Helsinki

JUMALANPALVELUS Sunnuntai 29.11. Klo 10.00 Koulun adventtijumalanpalvelus Kuokkalan kirkosta Jyväskylästä Saarnaajana ja liturgina pastori Riku Bucht. Virret: 5:1,2,3,6; 13:1; Ruotsin kirkon suomenkielinen vk 106, 15, 1 Sunnuntai 29.11. Klo 11.00

KUNINGASKULUTTAJA to 26.11. klo 20.00 Kuinka paljon kosmetiikkaa käytämme päivittäin ja minkälaisen kemikaaliannoksen siitä saamme? Minkälainen on lapsiystävällinen ravintola?

JUMALANPALVELUS su 29.11. klo 10.00 1. adventtia vietetään Helsingissä Kallion kirkossa Riemulaulujen merkeissä. Mukana artisteina mm. Diandra ja Ville Pusa. Puhujana on kirkkoherra Teemu Laajasalo.

»» YLE TV 2 JOULUKALENTERI: KADONNEIDEN LAHJOJEN TAPAUS ke 1.12. klo 17.50 Joulutoive. Tutut ystävyksemme Maltti ja Valtti ovat saaneet unelmiensa joulupestin latupoliiseina. Valttia kuitenkin harmittaa, kun Maltti lukee kaiket illat salapoliisikirjoja.

MART VARES/YLE KUVAPALVELU

Maltti (Jerry Mikkelinen) ja Valtti (Jussi Ollila) tutkivat kadonneiden joululahjojen tapausta keskiviikkona klo 17.50 TV 2:ssa.

A2-ILTA: VANHEMMUUS-ILTA ke 1.12. klo 21.00 Onko vanhemmuus hukassa? Ajankohtaisen kakkosen Vanhemmuus-illassa aiheesta keskustelevat muun muassa Huono Äiti -blogin pitäjä Sari Helin sekä kokki Sami Garam ja kirjailija Rosa Meriläinen.

»» YLE FEM OSOITE: ROOMA, HEIDI HUOPALAINEN la 28.11. klo 19.00 2/6: Virallinen opas Heidi tuntee Rooman kuin omat taskunsa, mutta kaupungin kauneus mykistää hänet yhä. Heidi asuu Castel Gandolfossa, jossa Romulus ja Remus tarun mukaan syntyivät. O: Martin Ilmoni, Kaleido 2011.

»» YLE TEEMA

»» YLE RADIO 1 KESKI-POHJANMAAN KAMARIORKESTERIN KONSERTTI to 26.11. klo 19.03 Joht. Juha Kangas, sol. Otto Virtanen, fagotti. - Hans Werner Henze: Fantasia. W. A. Mozart: Konsertto fagotille ja orkesterille KV 191. Peteris Vasks: Musica Serena (kantaesitys). Robert Schumann: Adagio ja allegro op. 70. Joseph Haydn: Sinfonia nro 83 "Kana". - Kokkolan Snellman-salissa 21.11. äänitetyn konsertin toimittaa Ainomaija Pennanen.

»» TV 7 CAFÈ RAAMATTU: RISTI VAIN JÄLJELLE JÄÄ to 26.11. klo 17.30 Miss Suomi -titteliä kantanut Tuula Portin kertoo juuri ilmestyneestä albumistaan.

SIBELIUS-VIULUKILPAILU 2015: 1. FINAALIPÄIVÄ ke 1.12. klo 18.00

HIS MASTER'S NOISE -KUORON KONSERTTI su 28.11. klo 14.00

Suorassa lähetyksessä mukana 4 finalistia, Radion sinfoniaorkesteri ja Helsingin kaupunginorkesteri johtajinaan Hannu Lintu ja John Storgårds. Asiantuntijana viulutaiteilija Antti Tikkanen, toimittajana Riikka Holopainen

25-vuotisjuhlakonsertin parhaat palat. Helsingin Svenska Teaternissa kuvattiin toukokuussa 2013 His Master's Noise -kuoron vauhdikas 25-vuotisjuhlakonsertti.

26.11.2015

// TÄLLÄ VIIKOLLA Joonas Savilaakso:

Ahdistukseni hälveni Joonas Savilaakso koki armeijan jälkeen voimakkaan etsikkoajan. Samaan aikaan sattunut täpärä tilanne liikenteessä pysäytti hänet miettimään elämän tarkoitusta. TEKSTI JA KUVA: SILJA-KAISA PÖYLIÖ

Joensuussa asuva Joonas Savilaakso, 24, on Evankelisten Opiskelijoiden (EO) aktiivikävijä. Muutamassa vuodessa hän on ehtinyt olla sekä Rovaniemen että Joensuun Evankelisten Opiskelijoiden hallituksessa. Joonas on lähtöisin Kemijärveltä. Hän valmistui tradenomiksi viime jouluna. – Muutimme vaimoni kanssa Rovaniemeltä Joensuuhun tammikuussa, kun vaimoni aloitti täällä opinnot. Minä sain onnekseni oman alan töitä elokuussa, Joonas hymyilee. Joonas kertoo kotiutumisen Joensuuhun menneen hyvin. EO:lta löytyi nopeasti hengellinen koti ja uusia ystäviä, mikä edesauttoi kotiutumista uuteen kaupunkiin. HENGELLINEN HERÄÄMINEN

Joonas Savilaakso on kasvanut uskovassa kodissa. Nuoruudessaan hän kuitenkin oli hengel-

lisesti eksynyt. Uskonasiat eivät kiinnostaneet nuorta miestä lainkaan. – Se oli levotonta aikaa. Etsin paljon suuntaa elämälleni. Aika meni lähinnä kavereiden kanssa. Armeijan jälkeen Joonaksella oli puoli vuotta luppoaikaa ennen opintojen alkamista. – Tein vähän töitä ja vietin paljon aikaa kavereiden kanssa, mutta minusta tuntui, että elämästä puuttui suunta ja sisältö. Se ahdisti valtavasti, Joonas muistelee. – Sen ahdistuksen keskellä Jumala sitten puhutteli minua. Ajelin kerran autolla liukkaalla tiellä ja menetin auton hallinnan. Tilanne oli hyvin vaarallinen ja vältyin onnettomuudelta vain täpärästi. Siinä oli Jumalan siunaus matkassa, Joonas kertaa. Tilanne puhutteli Joonasta. Hän halusi löytää uudelleen sen turvan, minkä lapsuuden usko oli hänelle tuonut. SEURAKUNNAN YHTEYTEEN

Vaaratilanteen jälkeen Joonas halusi ottaa uudelleen selvää Jumalasta ja kasvaa uskossa. Hän etsiytyi mukaan seurakunnan toimintaan. – En tuntenut silloin ketään Kemijärven seurakunnasta. Ajattelin, että nuortenillasta on helpoin aloittaa ja menin sinne.

Joonas Savilaakso on kiitollinen siitä, että Jumala piti hänestä kiinni.

Minut otettiin hyvin lämpimästi ja rakkaudella vastaan. Se kosketti minua. Tuli vahva tunne siitä, että haluan tulla tänne uudestaan ja löytää paikkani tässä porukassa. Joonas kertoo, että ahdistava tunne katosi. – Elämässäni tapahtui täydellinen suunnanmuutos. Vanhat kuviot saivat jäädä. Enää en miettinyt vain sitä, mikä minusta on hauskaa ja mistä minä saan nautintoa. Ymmärsin, ettei elämä ole minun käsissäni, vaan

saan luottaa taivaalliseen Isään. Aloin kysellä, mitä hän haluaa. Sen seurauksena ahdistukset ja pelot alkoivat hälvetä, Joonas kertoo. LUOTTAMUS JUMALASSA

Joonas kuvailee uskoaan tällä hetkellä vakaaksi, mutta tiedonjano miehellä on edelleen kova. – En koe olevani uskossa valmis. Yhä edelleen haluan olla aktiivisesti seurakunnassa mukana, lukea paljon Raamattua ja rukoilla. Koenkin, että uskossa

kasvaminen on koko elämän mittainen matka, Joonas kuvailee. Usko merkitsee Joonakselle ennen kaikkea luottamusta Jumalaan. – En kestäisi ajatustakaan siitä, ettei elämälläni olisi tarkoitusta tai merkitystä. Saati, että elämäni olisi kokonaan minun käsissäni. Olen Jumalalle kiitollinen, ettei hän koskaan ole päästänyt minusta irti, Joonas iloitsee.

// KOURANPOHJA

JOUKO SIIRILÄ

Taas se meni Kotipitäjässä on sanonta: ”Menee ja tulee, niinkö Pernun lehemät.” Näin vanhempana huomaa yhtäkkiä, että vuosi on taas mennyt ja uusi kirkkovuosi alkaa ensi pyhänä. Tuntuu nykyisin, että vuodet ”menee ja tulee.” Lapsena kesät tuntuivat pitkiltä. Nyt ei tahdo ehtiä ”kissaa sanoa”, kun varjot jo alkavat kesällä pidentyä. Siionin kanteleessa on hieno laulu, jossa sanotaan: ”’Kaikki päiväs’, lausuu hän ovat kirjassani. Minähän ne muodostin, pilviset ja kirkkaatkin, siunaan armollani.” (420:1) Se, että Jumalalla ovat kaikki päivämme hänen kirjassa. Siinä joka aikojen lopulla avataan, tuntuu turvalliselta. Meneepä aika hitaasti tai nopeasti, on tärkeintä, että nimemme ovat meidän edestämme tapetun Karitsan elämän kirjassa.

HANNU KIPPO