Sanansaattaja 23/2019 by Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (Sley)

Mitä mä pelkään? 18

Projektisihteeri Riina Halme: ”Kulttuurialalla moni polttaa itsensä loppuun”

Maata Näkyvissä – pian viidennellä vuosikymmenellä

Kuinka kotiutua lähetyskentälle?

Pitääkö Jumalaa pelätä?

Nº23 2019

SISÄLTÖ 1876 2019

Sanansaattaja 144. vuosikerta

TOIMITUSSIHTEERI

SANTTUPEE

PÄÄTOIMITTAJA

Ville Auvinen / 044 045 6778

Martti Pyykönen toimittaja

Anna Sokka TAITTO

Markus Mäkelä KANNEN KUVA

Mikael Rydenfelt Toimitus

044 704 3777 sanansaattaja@sley.fi etunimi.sukunimi@sley.fi TILAAJAPALVELU

040 700 7707 / ma–pe 9–14 tilaajapalvelu@sley.fi www.sley.fi/sanansaattaja Pl 184, 00181 Helsinki Käyntiosoite: Fredrikinkatu 42, Helsinki Mediakortti sley.fi/sanansaattajanmediakortti Sley ry

puh (09) 251 390 ma, ti ja to klo 9–12

”Kuulkaa, niin teidän sielunne saa elää.” Jes. 55:3

”Herran sana pysyy iankaikkisesti.” 1. Piet. 1: 25

4 5 7 8 9 10 12

13 14 16 18 22

23 24 25 28 31 32 34 35

Uutiset Pinnalla Maata Näkyvissä Kolumni Kasvo Marita Vainio Kolmella mantereella Toivaset kotiutuvat Myanmariin Kulttuuri Raamatusta Riina Halme Kulttuurituottaja omalla paikallaan Pyhien muisto Keskustelua 26 Kirkkovuosi 27 Yhdistys Toiminta Hartaus 33 Lutherin seurassa Lyhyesti

PÄÄKIRJOITUS SANANSAATTAJA Nº 23/19 ␃ 13. MARRASKUUTA 2019

Kun yksi kuoli

uistan, kun vuonna 1988 olin ensimmäistä kertaa mukana järjestämässä Maata Näkyvissä -festareita. Vastuullani oli silloin muun muassa tapahtuman ruokailun järjestelyt ja kirjanpito. Lauantai-iltana ihmettelimme, kun Turun Lutherin kirkko täyttyi nuorista. Kaikki halukkaat eivät edes mahtuneet sisään. Paikalla oli noin 500 nuorta! Yhden turkulaisen uskovan nuoren kuolemasta ja muistotilaisuudesta alkunsa saanut tapahtuma oli neljässä vuodessa kasvanut merkittäväksi juhlaksi. Todistimme Jumalan ihmettä. Kolme vuotta myöhemmin maata oli näkyvissä ensimmäistä kertaa Turku-hallissa, Turun upouudessa jääkiekkopyhätössä. Edellisinä vuosina olivat käyneet pieniksi niin urheiluhalli kuin Ikituurin areenakin. Lähes 10 000 nuorta täytti Turkuhallin permannon ja lehterit, kun gospel-musiikin grand-old-man Larry Norman esiintyi pääkonsertissa. Jumala antoi enemmän kuin kukaan olisi uskaltanut edes odottaa. Jumala salli yhden rakkaansa kuolla kesken koulupäivän ja kutsui satoja omiaan antamaan lahjansa käyttöön, jotta tuhannet ja tuhannet saisivat kuulla siitä maasta, joka on uskon silmin nähtävissä, ja tiestä, joka vie perille. Valtava on se määrä nuoria – heistä suurin osa nyt jo nuoria aikuisia ja keski-ikäisiäkin – jotka ovat Maata Näkyvissä -festareilla 35 vuoden aikana saaneet löytää Kristuksen tai vahvistua uskossaan. Ovat Maata Näkyvissä -festarit saaneet vastustustakin. Milloin on järjestetty samaan aikaan ”Seistä piilossa” -varjotapahtumaa, milPS. loin seurakunnissa on boikottimielessä päätetty olla järjestämätYlihuomenna (15.11.) tä matkoja tapahtumaan, milloin päättyy ehdokasasettelu sosiaalisessa mediassa on masiensi kevään kirkollisnoitu kampanjaa festareiden perinteisen virkakannan mukaista kokousvaaliin. Vaalissa ehtoollisen viettoa vastaan. Tänä valitaan 32 pappis– ja vuonna on jo toinen kerta, kun tapahtumassa 64 maallikkoedustajaa ei arkkipiispan linjauksen vuoksi voida viettää nelivuodeskaudeksi ehtoollismessua. Yhtenä vuonna sikainfluenskirkon ylimpään päättäsa uhkasi peruuttaa tapahtuman järjestämisen vään elimeen. Nyt on aika kokonaan. Jumala kuitenkin jatkaa ihmettään, rukoilla ehdokasasettelun eikä kukaan voi sulkea sitä ovea, jonka hän on ja tulevan vaalin puoaukaissut. Niin kauan kuin hän tahtoo, Maata lesta, jotta kirkkomme Näkyvissä -festarit saavat olla uskon ja toivon saisi Jumalan sanaa merkkinä Suomen nuorison keskellä, ja me saamme olla mukana tekemässä ja rukoilekunnioittavan päättäjien massa, ihmettelemässä ja ylistämässä. ␃ joukon. ␃

”Todistimme Jumalan ihmettä.”

Ville Auvinen Sanansaattajan päätoimittaja

4 5

UUTISET

Kanye Westiltä gospel-albumi Moni pohjoisamerikkalainen julkisuuden henkilö on hiljattain tunnustautunut kristityksi.

hdysvaltalainen muusikko tielle. Kanye Westin albumia työsja tuottaja Kanye West jul- tänyt tähti, Timothy Mosley, eli kaisi lokakuun lopussa Je- Timbaland, on tunnustautunut sus is King -albumin. West julkisuudessa kristityksi. 2000-luon eräs nykymusiikin kansainväli- vun alussa pop-punkin kuninsesti menestyneimmistä artisteista. gattareksi noussut kanadalainen Hän on vuodesta 2008 alkaen ker- Avril Lavigne julkaisi alkuvuodestonut julkisuudessa kristillisestä ta avoimesti kristillisiä teemoja uskostaan, mutta kokonaisen al- käsittelevän Head Above Water bumin julkaisu aiheen ympäriltä -kappaleen ja hänen maanmienostatti edelleen huomiota ym- hensä, supertähti Justin Bieber on päri maailmaa. Albumin tekstejä pitänyt uskoaan avoimesti esillä on pidetty intiimeinä, ja rap-ilmai- niin haastatteluissa kuin omissa sulle ominaisten kirosanojen lois- sosiaalisen median kanavissaan. taminen poissaolollaan on pantu Hollywood puolestaan komerkille. West käsittelee uskoaan hahti syyskuun puolessa välissä, kappaleissa pääosin uusien arvo- kun harvoin haastatteluja antava jensa kautta. Oscar-palkittu elokuvatuottaja ja Kansainvälisissä musiikkipii- näyttelijä Brad Pitt kertoi GQ-aireissä avoimuus kristinuskosta kakauslehdelle, ettei pidä itseään on lisääntynyt viime aikoina huo- enää ateistina, vaan on kulkenut mattavasti. Rocklegenda Alice tien takaisin uskonasioiden paCooper on jo useamman vuoden riin, jotka hän oli jättänyt taakajan kertonut löytäneensä takai- seen baptistikodistaan lähdetsin pastori-isänsä viitoittamalle tyään. ␃

Helsingin evankelinen opisto 70 vuotta

alliossa sijaitseva Helsingin evankelinen opisto, HEO, on tarjonnut opetusta jo 70 vuoden ajan. Opiston pyöreitä vuosia juhlittiin 27.10. saman rakennuksen Pyhän Sydämen kappelissa. HEO on Suomen suurin kansanopisto ja vuosittain siellä opiskelee yli 400 päätoimista opiskelijaa. Juhlamessussa saarnannut professori Seppo Suokunnas on toiminut opistossa niin opettajana, rehtorina kuin hallituksen puheenjohtajanakin. Hän kertoi juhlan olleen yhdistävä kokemus. – Juhlassa oli läsnä väkeä mo-

nilta vuosilta, aivan ensimmäiseltäkin kurssilta vuodelta 1949. Voinee sanoa, että vanhemmat vuosikurssit olivat paremmin edustettuja kuin esimerkiksi 80–90-lukujen kurssit. Suokunnas iloitsee opiston hyvästä taloustilanteesta, mutta on hieman huolissaan sen arvopohjan tulevaisuudesta. – Kun opisto ei ole enää sisäoppilaitos, niin siellä ei ole sellaista hengellistä elämää. Myöskään yritykset raamattukurssien järjestämisestä eivät ole saaneet tuulta siipiensä alle, Suokunnas pohtii. ␃

Vuoden kristillinen kirja prostituutiosta

uoden 2019 kristillinen kirja on Maarit Erosen ja Jane Jonesin kirjoittama Kadun kukka. Prostituutiosta vapauteen. Voittajalle jaettiin 2 000 euron rahapalkinto. Kirja pohjautuu tositarinaan. ␃

Katolilainen pappisvihkimys käsittelyssä

atolisen kirkon Amazonin synodissa puollettiin naimisissa olevien miehien vihkimistä papeiksi Amazonin alueella, rajatuissa olosuhteissa. Paavi ilmoitti, että päätös ei ole täysin lopullinen. Asian käsittelyä jatketaan Vatikaanissa. ␃

Kirkolliskokous koolla viimeisen kerran

uomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous kokoontui marraskuun ensimmäisellä viikolla Turun kristillisellä opistolla viimeisen kerran nykyisessä kokoonpanossaan. Uutisia kirkolliskokousviikolta löydät Sanansaattajan verkosta ja tuoreimpia tunnelmia Evankeliumiyhdistyksen verkkosivujen Tälle perustalle -kirkolliskokousblogista. Uusi kirkolliskokous valitaan helmikuussa. ␃

LISÄÄ UUTISIA NETISSÄ: SLEY.FI

PINNALLA TEKSTI Anna Sokka KUVAT Hannu Häkämies, Sleyn kuva-arkisto, Tero Takalo-Eskola, Renja Nurmi

Maata Näkyvissä -festareita neljällä vuosikymmenellä

Maata Näkyvissä -festareita on tehty jo neljä vuosikymmentä ja viides lähestyy. Ydin on yhä evankeliumissa, mutta samalta tapahtuma ei kuitenkaan enää näytä. Jokainen vuosikymmen on muokannut sitä omaan suuntaansa.

6 7

PINNALLA

hdeksi marraskuun viikonlopuksi nuoret ympäri Suomea kokoontuvat Turun Gatorade Centeriin kuuntelemaan gospelmusiikkia ja pelastavaa sanomaa Jeesuksesta. Kyseessä on Maata Näkyvissä -festarit, Pohjoismaiden suurin kristillinen nuortentapahtuma. Ensimmäisen kerran vuonna 1985 ystävänsä yllättävän kuoleman kokeneet seurakuntanuoret järjestivät Timo-pojan muistoksi ikuisen elämän lahjaa julistavan nuortentapahtuman, josta kehittyi tämän päivän Maata Näkyvissä -festarit. Tänä vuonna Maata Näkyvissä -festareita vietetään 35. kerran. Projektia on ollut vetämässä jo kymmenisen henkilöä. Jokainen vuosikymmen on tuonut mukanaan myös omat muutoksensa. Puitteet alkujaan 100 hengen tapahtumassa olivat huomattavan erilaiset. Nimikin oli vielä tuolloin ”Maata Näkyvissä -tapahtuma”. – Näky oli innostava! Meillä oli hyvä porukka tekemässä tapahtumaa ja halusimmekin alussa panostaa tiimityöhön. Joka vuosi tapahtuma kasvoi, muistelee Maata Näkyvissä -tapahtumaa 80-90-luvun taitteessa vetämässä ollut Jussi Miettinen. Maata Näkyvissä -tapahtuman ytimessä oli opetus taivaasta, mihin sen nimikin viittaa. – Puhuimme siitä, kuinka päästä taivaaseen. Evankeliumi ja Raamatun opettaminen olivat keskiössä. Toisaalta halusimme tehdä asioita myös luovalla tavalla. Miettinen kertoo, että musiikin rooli lisääntyi, kun Maata Näkyvissä -tapahtumaa alettiin profiloida enemmän festareiksi. – Pyrimme etsimään sellaisia artisteja ja kokoonpanoja, joita nuoret kuuntelivat. Isoin kriteeri oli kuitenkin se, oliko musiikissa suolan makua. Sanoman piti sopia siihen kokonaisuuteen, mitä halusimme tehdä.

Jussi Miettinen veti Maata Näkyvissä -festareita 80–90-lukujen taitteessa.

Suunta Maata Näkyvissä -tapahtumalla oli koko ajan kasvava. Miettinen kertoo, että isoin uskonloikka tehtiin, kun tapahtuma siirtyi vuonna -91 silloiseen Turkuhalliin. – Se sekä innosti että kauhistutti. Tuleekohan ketään? Kyllähän meitä varoitettiinkin. Muun muassa silloinen Turun seurakuntayhtymän gospelmuusikko Pekka Simojoki sanoi: ”Älkää nyt hyvät ihmiset tehkö tuollaista”, Miettinen naurahtaa. Riskeistä huolimatta Miettinen kertoo kokeneensa, että tilanteessa oli kuitenkin Jumalan ihmeellistä johdatusta. – Ei sitä olisi näitä asioita uskaltanut tehdä, jos ei olisi ollut rukousta ja rukouksessa Jumalan tahdon etsimistä. Koin asiassa selkeän Jumalan johdatuksen ja yliluonnollisen vahvistuksen.

MUUTOKSIA 2000-LUVULLE TULTAESSA 2000-luvulle tultaessa Maata Näkyvissä -festarit elivät voimakasta kasvuvaihetta. Tapahtumalla oli myös ensimmäistä kertaa päätoiminen projektipäällikkö, Anne Saari, silloinen Hopeavuori. – Festarit olivat monipuolinen kattaus suomigospelin helmiä ja

Anne Saari oli ensimmäinen päätoiminen projektipäällikkö.

rautaista raamattuopetusta. Lauantai-iltana Turkuhallin ylälehteritkin pursuivat väkeä, Saari muistelee. Väkimäärän kasvu aiheutti myös paljon muutoksia käytännönjärjestelyihin ja uusia menetelmiä otettiin käyttöön. – Lipunmyynti siirtyi Turkuhallista Messukeskukseen ja järjestelmä muuttui sähköiseksi. Turvatarkastukset tulivat käyttöön, ja turvallisuuteen kiinnitettiin paljon huomiota. Myös talkoolaisten hyvinvointiin panostettiin ja Jobbarikahvila tuli ruokailu- ja tapaamispaikaksi vapaaehtoisille, Saari luettelee. 2000-luvun alussa musiikki oli Maata Näkyvissä -festareilla tärkeässä roolissa. Myös tarjontaa oli paljon. – Tuohon aikaan suomigospelin rintamalla oli monta suurta nimeä: The Rain, Terapia, bass´n Helen, Exit ja the Road. Myös Juha Tapio oli nouseva nimi. Muutenkin bändejä oli paljon. Valintaan vaikuttivat sekä musiikkityyli että sisältö. Saari alleviivaa, että evankeliumi haluttiin kuitenkin pitää kirkkaana ja koko tapahtuman keskuksena. – Tavoite oli, että jokainen kävijä kuulisi sen ydinsanoman, että synnit on sovitettu ristillä ja saadaan olla matkalla taivaaseen. Halusimme kuitenkin pukea tärkeän sanoman monenlaiseen muotoon. Saaren kaudella ohjelmaan

tuotiin uutuuksia kuten MN-houseband ja tunnaribiisi. Myös festari-tv kehittyi voimakkaasti ja teatteri- ja vaihtoehtomusiikinlavan suosio kasvoi. Lisäksi hyvin tärkeä vapaaehtoisryhmä aloitti silloin toimintansa: esirukoustiimi. – Koska olin päätoiminen projektipäällikkö, oli myös enemmän resursseja kehittää tapahtumaa. Meillä oli iloinen ongelma: suunnittelimme, miten tuhansia festarivieraita palvellaan mahdollisimman jouhevasti, Saari kertoo. Saaren jälkeen projektipäällikkönä 2007–2012 toimineen Anne Vähätalo-Forman aikana Maata näkyvissä -festarit elivät murrosvaiheessa. Ohjelmassa näkyi samaan aikaan gospelmusiikin suosio, mutta se enteili myös uusia tuulia. – Pääesiintyjää ja ulkomaisia artisteja odotettiin kovasti. Vaikka pääesiintyjä saattoikin olla monelle nuorelle ennestään tuntematon nimi, heistä tuli usein suosittuja. Kuitenkin samaan aikaan ohjelmaa oli kehitettävä yhä interaktiivisempaan suuntaan. Enää ei riittänyt pelkkä musiikin kuuntelu. Isoksi osaksi kokonaisuutta tulivat esimerkiksi erilaiset kilpailut, osallistavat ohjelmanumerot ja käytävillä järjestettävä ohjelma, Vähätalo-Forma kertoo.

UUSI TILANNE: 2010-LUKU 2010- luku toi tulessaan uuden tilanteen, kun sosiaalisen median suosio kasvoi hurjasti. Sen tuomiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin piti myös Maata Näkyvissä -festareiden tarttua. Tämä näkyi muun muassa markkinoinnin keinojen muuttumisena. – Lehtimainosten ja suoran kontaktin rinnalle nousi sosiaalisen median hyödyntäminen markkinoinnissa, kertoo 2010-luvulla projektipäällikkönä toiminut Lauri Halme. Toinen Maata Näkyvissä -festareihin vaikuttanut muutos näkyi gospelmusiikin rintamalla. Halmeen mukaan gospelmusiikki ei ole nuorten keskuudessa enää niin merkittävässä asemassa kuin 2000-luvun alussa. – Seurakuntanuori ei välttämättä tunne gospelbändejä samalla

Anne Vähätalo-Forman oli projektipäällikkö 2010-luvulle siirtymisen murroksessa.

Sosiaalisen median tuomiin mahdollisuuksiin vastattiin Lauri Halmeen projektipäällikkökaudella.

tavalla. Nykyään musiikkitarjon- noittaa ilosanomaa Jeesuksesta, mitä festarikonsepti mahdolta on helpommin käsillä muun listaisi. Panostimme puhujien muassa Spotifyn kautta, jossa puheissa entistä enemmän visukuunnellaan usein sitä, mikä aalisuuteen. Evankeliumin viesti kuuntelulistoille on nostettu. haluttiin vahvistaa sekä kuulemiGospelmusiikin merkityksen muuttuminen ja sosiaalisen me- sen että näkemisen kautta, Haldian nousu 2010-luvulle tultaes- me kuvaa. Halme korostaa, että samana sa aiheuttivat sen, että sosiaalion pysynyt myös tavoite palvella suuden merkitystä piti korostaa Maata Näkyvissä -festareiden oh- paikallisseurakuntia. – Festareita on aina tehty sillä jelmassa. – Ohjelmaa suunniteltiin aiem- mielellä, miten voitaisiin palvella paikallisseurakuntia. Olemme paa enemmän osallistavampaan suuntaan ja panostimme sosiaa- halunneet tarjota keidasta arjen puurtamisen keskelle, vaikka lisen median käyttöön. viikonloppu onkin myös aika Halme ajattelee, että vaikka raskas seurakunnanyöntekijöilMaatä Näkyvissä -festarit ovat yhä musiikkifestivaalit, on mu- le. Itse kuitenkin koin seurakunsiikin merkitys kuitenkin pie- tatyössä ollessani, että meidän nuortenporukkamme sai festanentynyt 2010-luvulla. Sen sijaan yhteisöllisyyden merkitys on kas- reista paljon virtaa arkeen. Neljä vuosikymmentä kokevanut. – Omanlaisensa seurakun- neet Maata Näkyvissä -festarit ovat jälleen uuden vuosikymmetayhteyden korostuminen tuli mukaan erityisesti 2010-luvulla. nen edessä. 2020-luvulle Maata Näkyvissä -festareita on viemässä Ihmiset eivät välttämättä tule festareille tiettyjen artistien takia, nykyinen projektipäällikkö Maavaan siksi että festarit ovat paik- ria Toskala. – Festarit tulevat edelleen oleka, jossa voi kokea kristittyjen maan kristillinen nuorten muyhteyttä. Halme kertoo, että hänen aika- siikkitapahtuma, mutta musiikin naan oli myös tarve uudistuksille, rinnalle on noussut isona osana myös yhteisöllisyys. Vuoden 2020 joita ajan muutokset vaativat. teemassa tulee näkymään yhdes– Otimme Gatorade Centerin kokonaisvaltaisempaan käyt- sä tekeminen ja yhdessä eteentöön ja luovuimme C-hallin la- päin katsominen. Haluamme tehdä tapahtumaa, johon nuoret vasta. Myös lipunmyyntiuudistus oli tarpeen, sillä nettilipunmyyn- saavat osallistua ja jossa kokea ti ja korttimaksu piti mahdollis- yhteisöllisyyttä. Maata Näkyvissä -festareiden ensisijainen tarkoitaa, Halme luettelee. Kunkin ajan vaatimista muu- tus tulee olemaan kuitenkin yhä sama kuin 80-luvulla: evankeliutoksista huolimatta evankeliumi on Maata Näkyvissä -festareil- min eteenpäin vieminen nuorilla ollut aina kaiken keskiössä. le, Toskala päättää. ␃ 2010-luvulla oli kuitenkin mietittävä taas uusia tapoja sen esille tuomiseksi. – Mietimme uusia keinoja sa-

8 9

KOLUMNI

Kastepuu

uomeen on viime vuosina levinnyt uusi hieno tapa, joka kertoo kasteen merkityksestä taiteen keinoin. Moniin kirkkoihin on tuotu kastepuu, jonka oksille ripustetaan lehtiä tai lintuja, joissa on sinä vuonna kastettujen lasten ja aikuisten nimet. Kastettu saa lehden tai linnun lopulta itselleen muistoksi. Keskiaikaiseen Pyhän Katariinan kirkkoon Turussa on tänä vuonna hankittu kaunis taitelija Silja van der Meerin tekemä kastepuu Valon pisaroita. Se on sijoitettu alttarin viereen, jossa se muistuttaa kaikkia kastettuja siitä, mihin ja kenelle me kuulumme. Juuri tähän kirkkoon kastepuu sopiikin poikkeuksellisen hyvin, sillä Katariinan kirkossa (silloin sen nimi oli Kaarinan kirkko) toimi aikoinaan evankelisen liikkeen isä, Fredrik Gabriel Hedberg. Kirkossa hän varmaan kastoi lapsia ja opetti kasteesta, ja viereisessä Katariinan pappilassa hän viimeisteli kirjansa Pyhän kasteen puolustus, joka ilmestyi vuonna 1855. Kirjassaan Hedberg kirjoittaa laajasti kasteen merkityksestä, mutta keskeisintä hänelle on se, että kasteessa me saamme lahjaksi Jeesuksen hankkiman pelastuksen ja meidät liitetään hänen yhteyteensä. Kastepuu kertoo juuri tästä. Hedberg yhdistää kirjassaan kasteen ja puun seuraavasti: ”Tässä on kysymys apostolisesta ja kristillisestä kastekäsityksestä, jonka mukaisesti olemme oksastetut elämän puuhun, Kristukseen, jossa totisesti kasvaa hyvää hedelmää, jos siis pysymme hänessä uskon kautta (Joh. 15:5). Lopuksi se tuottaa iankaikkisen elämän niille kaikille, jotka uskovat ja ovat kastettuja (Mark. 16:16).” Kaste on lapselle ja aikuiselle suuri lahja. Kastettava liitetään Jeesuksen yhteyteen ja Jeesuksen omien joukkoon. Puu oksineen on hieno kuva tästä. Oksat saavat voimansa puun rungosta ja voivat niin kasvaa ja tuottaa hedelmiä. Hartauskirjassa Virvoitusta väsyneille Hedberg kirjoittaa: ”Näin ei meidänkään pysymisemme Herrassa tapahdu omalla työllämme tai ahkeroimisella, vaan hiljaisella uskon luottamuksella ja omistamisella, jolla me hänen armonsa kyllyydestä otamme aivan lahjaksi kaikki vastaan, mitä elämään ja autuuteen kuuluu. Tämä on tuota viinipuussa pysymistä, että omistaa Kristuksen kaikekseen.” ␃

ANNI MARIA LAATO

Kirjoittaja on Turun Katariinanseurakunnan seurakuntaneuvoston jäsen ja dosentti.

”Kaste on lapselle ja aikuiselle suuri lahja.”

KASVO

Armo on suurin sanoma, jonka nuoret voivat saada Marita Vainion veljen Timon muistoksi järjestetty Maata Näkyvissä -tapahtuma kasvoi Pohjoismaiden suurimmaksi kristilliseksi nuorisofestariksi. Maritalle tapahtumassa tärkeää on yhteiskristillisyys ja evankeliumi. TEKSTI Ada Ylönen KUVA Marita Vainion kotialbumi

Millainen tyyppi veljesi Timo oli? – Timo oli rauhallinen ja pohdiskeleva nuori mies, joka haaveili lääkärin työstä. Olimme lapsina läheisiä, nuorena taas minulla oli suhteessamme vahvasti isosiskon rooli. Aikuinen vaihe suhteestamme jäi kesken, kun Timo menehtyi 17-vuotiaana. Jälkeenpäin olen miettinyt, ettemme välttämättä olisi olleet aikuisina yhtä hyvissä väleissä – toinen olisi voinut vaikka mennä toisen mielestä väärän ihmisen kanssa naimisiin, tai muuta. Olit isossa roolissa festareiden järjestämisen ensimmäisinä vuosina. Mikä visionne oli silloin? – Olimme olleet niin monessa tylsässä hengellisessä tapahtumassa, että halusimme tehdä jotain erilaista. Maata Näkyvissä on tehty alusta asti nuorilta nuorille. Se oli 80-luvulla hyvin poikkeuksellista. Teimme aivan kaiken itse: kävimme kiinnittämässä majakan kuvalla varustettuja mainoksia lyhtypylväisiin, ja toimimme majoitusvalvojina. Millaista on, että Timon muisto on kristillisissä mediassa festareiden myötä esillä? – On tietysti surun käsittelyn kannalta omalla tavallaan ongelmallista, että haava on joka vuosi auki hautajaismuistoista alkaen. Elän ikävän kanssa loppuikäni. Olen ammatiltani opettaja, ja nuorten kanssa on joskus jaettu hauskoja hetkiä. Moni tuntee tapahtuman ja useat ovat käyneet riparin jälkeen

festareilla. Erään kerran kun kerroin Timon stooria, oppilaani alkoivat taputtaa, kun kerroin olevani tuon Timon sisko. Millä mielin katsot Maata Näkyvissä -festareita tänä päivänä? – Olen ollut surullinen festareiden ympärillä käydystä kirkkopoliittisesta keskustelusta. Sanoin järjestäjänä ollessani, että naispappeus ei saa kuulua tähän. Konteksti keskustelulle on väärä, koska se vie huomion pois oleellisimmasta. Itselleni on ollut festareissa tärkeää tietynlainen yhteiskristillisyys sen kautta, että seurakunnat ovat olleet alusta asti mukana järjestämisessä. Kirkon sisällä kaikista perheistä voi tulla huoletta osallistumaan tapahtumaan. Maata näkyvissä -festareille kutsutaan kaikkia – Me olemme yksi Jeesuksen kirkko. Kohtaat omassa työssäsi nuoria päivittäin. Mitä festarien on mahdollista välittää heille? – Armo on suurin sanoma, jonka nuoret voivat saada – tai kuka tahansa meistä. Usein ihmisillä voi olla sellainen ajatus, että nuorena ei armoa tarvita, kun mitään syntiäkään ei ole oikein ehditty vielä tehdä. Armo kirkastuu vähän vanhempana. Kun arki tulee, eikä jaksa olla ”mallikristitty”.Käsiin ei jää mitään muuta kuin armo, johon voin turvautua. ␃

”Halusimme tehdä jotakin erilaista.”

10 11

KOLMELLA MANTEREELLA

TEKSTI Anna Sokka KUVAT Helene Toivanen

Uskonnot näkyvät Yangonin katukuvassa. Viime aikoina temppeleille on kerätty rahaa kulkueilla.

Mistä lähetystyöntekijä lähtee liikkeelle? Lähetystyön aloittaminen uudessa kulttuurissa ei ole yksinkertaista. Edessä voi olla monia käytännön haasteita, mutta uusia ympäristö myös rikastuttaa. Myanmarin lähetit Helene ja Joona Toivanen kertovat, miltä asiat näyttävät uuden lähetin näkökulmasta.

uteen lähetystyöalueeseen sopeutumisessa on aina omat haasteensa. Myanmariin elokuussa rantautuneilla Helene ja Joona Toivasella on tuore kokemus siitä, millaista on aloittaa lähettinä länsimaalaiselle vieraassa kulttuuriympäristössä. Uusi lähetystyöntekijä saattaa kohdata haasteita jo ennen varsinaista kentälle asettumista. – Työluvan ja viisumin saaminen voi olla haastava prosessi, sillä järjestelmä on länsimaalaiseen verrattuna hyvin erilainen. Meidän kohdallamme myös asunnon löytäminen oli vaikeaa, sillä Myanmarissa on korkeat vuokrat suhteessa asuntojen kuntoon, ja moni rakennus on homeessa, Toivaset kertovat. Kun ulkoiset puitteet ovat kunnossa, on edessä sopeutuminen uuteen kulttuuriin. Toivaset kertovat kokeneensa hieman yllättäviäkin haasteita. – Viimeinen kuukausi on ollut hankala, sillä kaupungissa on kerätty rahaa buddhalaisille temppeleille. Tämän takia ikkunan alla kulkee jatkuvasti kulkueita, jotka soittavat hyvin äänekästä musiikkia. Uudessa ympäristössä myös monet käytännön asiat pitää ajatella uusiksi. Myanmarissa Toivasille on tuottanut haasteita arkielämässä tarvittavien asioiden löytäminen. – Euroopassa supermarketista saa kaikkea. Täällä kaikki on ripoteltu ympäri kaupunkia ja tavaroiden löytämiseen saattaa kulua paljon aikaa ja energiaa. Jouduin esimerkiksi etsimään kuukauden keittiövaakaa. Onneksi olemme löytäneet apua ulkomaalaisille suunnatusta sähköpostilistasta, josta voi kysyä, mistä löytyisi tietty palvelu tai tavara, Joona kertoo. Toivaset ovat huomanneet, että myös kadulla kävely on totuttua hankalampaa; liikenne on hyvin vilkasta ja kapeat jalkakäytävät täynnä ihmisiä. – Ruuhkaisilla kaduilla on käveltävä hyvin hitaasti ja väisteltävä päivänvarjoja, joita ihmiset käyttävät kulkiessaan. On myös varottava avoimia viemäriaukkoja, joihin voi loukata itsensä aika pahasti, jos sellaiseen astuu. Koko ajan pitää huomioida, ettei törmää kehenkään tai putoa mihinkään. Täällä ei tulisi kuuloonkaan, että voisi käyttää kännykkää kaupungilla kävellessä, Toivaset selittävät. Toisaalta hämmästystä saattaa aiheutua myös toiseen suuntaan. Toivaset ovat kiinnittäneet huomiota siihen, miten helposti heidät huomataan, kun he kävelevät kaupungilla. – Koko ajan ihmiset katsovat ja tervehtivät meitä hymyillen. Se on toisaalta mu-

kavaa, mutta myös raskasta, koska ei pysty olemaan ollenkaan anonyymi. Länsimaalaiset ihmiset myös usein yhdistetään kristinuskoon, jolloin olemme koko ajan tietyllä tavalla työtehtävissä edustamassa kristittyjä, Helene tähdentää.

VIERAALLA KIELELLÄ Helene ja Joona ovat monen lähetin tavoin aloittaneet työkautensa paikallisen kielen opiskelulla. Heillä on joka päivä burman kielen oppitunti ja sen lisäksi he opiskelevat itsenäisesti kotona. He pyrkivät käyttämään kieltä myös arkielämässä. – Kielen harjoitteleminen arjessa on joskus vaikeaa. Usein kun kadulla tapaa ihmisiä, he puhuvat hyvin nopeasti. He eivät näytä ymmärtävän sitä, kun sanomme osaavamme vähän Burmaa, niin silloin voisi puhua hiukan hitaammin, Joona naurahtaa. Toivaset kuvaavat burman kielen opettelua hankalaksi, sillä eri tilanteissa käytetään eri tyyppistä kieltä. – Puhekielessä ja muodollisessa kielessä on paljon eroja. On myös huomioitava kunnioittava puhuttelu erikseen. Lisäksi burmankielisessä raamatunkäännöksessä on paljon yleiskielestä poikkeavaa kristillistä sanastoa. Toivaset kertovat, että erilainen kulttuurinen ymmärrys on näkynyt myös kielentasolla. He ovat huomanneet, että Myanmarissa ihmiset ovat hyvin kiinnostuneita siitä, mistä kukin tulee ja minne hän on matkalla. – Burmalaisessa kulttuurissa ei tervehditäkään kysymällä: ”Mitä kuuluu?” vaan kysytään: ”Mistä tulet ja minne menet?” Siihen ei tarvitse

”Koko ajan pitää huomioida, ettei törmää kehenkään tai putoa mihinkään. ”

12 13 ”Toivaset ovat kokeneet uuteen elämänrytmiin sopeutumise myös monella tapaa myönteiseksi.” edes oikeasti vastata, vaan voi vain todeta: ”Tulen tuolta ja minä vain kävelen”, Joona selittää. Vaikka kulttuuriset eroavuudet saattavat toisinaan hämmentää, ovat paikalliset ihmiset tehneet Toivasiin positiivisen vaikutuksen. He ovat kokeneet, että ihmiset ovat Myanmarissa avoimempia kuin usein Pohjoismaissa. – Myanmarissa ihmiset ovat ystävällisiä ja aidosti kiinnostuneita toisesta. Mielenkiintoisia keskusteluita syntyy ihan ventovieraidenkin kanssa. Nautin siitä, että ihmiset ovat täällä avoimia ja spontaaneja. Ystävyyssuhteita voi syntyä hyvin nopeasti, jos vain antaa tilaisuuden kohtaamiselle ja tarttuu siihen, Joona sanoo. Toivasille erilaisen kulttuurin kohtaaminen on ollut myös monella tapaa rikastuttava kokemus. – Myanmariin tulo on saanut pohtimaan, ettei se tapa, jolla teen tiettyjä asioita ole ainoa oikea tapa. On myös ilahduttavaa, millaista riemua erilaisuus voi tuottaa. Esimerkiksi lapset aina meidät nähdessään nauravat ja vilkuttavat iloisesti, koska olemme eri näköisiä. Itsellekin tulee hyvä mieli, kun näkee iloisia ihmisiä, Helene pohtii.

ILOA UUDESTA Toisinaan lähetyskentälle tulo saattaa jopa muuttaa täysin aiemman elämän rytmin. Toivaset kertovat, että Myanmarissa päivärytmi on kuuman ilmaston takia hyvin erilainen kuin Pohjoismaissa. Esimerkiksi keskipäivällä on kuumuuden takia vältettävä ulkona olemista.

Myanmarissa päivät ovat kuumia ja aamu on usein tuotteliainta aikaa. – Lämpö tuntuu hidastavan omaa toimintaa. Meille sanottiinkin, kun tänne tulimme, että pitää tottua sellaiseen elämänrytmiin, että ei välttämättä pysty olemaan yhtä tehokas kuin Suomessa. Aamu on usein kaikista tuotteliainta aikaa ja iltaa mennen väsyy, Joona sanoo. – Ainoa mahdollisuus urheilla on hyvin aikaisin aamulla, sillä jo seitsemän aikaan on 29 astetta lämmintä. Olenkin täällä herännyt jo puoli kuuden aikaan vähän ennen kuin aurinko ehtii edes nousta voidakseni urheilla ulkona, Helene kertoo. Toivaset ovat kokeneet uuteen elämänrytmiin sopeutumisen myös monella tapaa myönteiseksi. – On tuntunut hyvältä tietyllä tapaa aloittaa alusta, kun on joutunut oikeasti miettimään, millaiseksi haluan arkeni muodostuvan, Helene pohtii. – Vaikka joutuu totuttelemaan erilaisiin asioihin ja uusiin arkirutiineihin, se on myös mahdollisuus oppia tuntemaan itseään uudella tavalla. On aikaa pohtia sitä, kuka olen, miten käyttäydyn uudessa kulttuurissa ja mikä minulle on elämässä tärkeää, Joona lisää.

Uusi ympäristö on laittanut Toivaset katsomaan myös omaa kulttuuriaan uudesta näkökulmasta. – Uusi kulttuuri voi olla peili, joka auttaa näkemään itsensä toisen ihmisen silmin. Täällä ihmisiä tavatessa ymmärtää, mikä vaikutus on sillä, että kohtaa ihmisen ja on häntä varten läsnä. Pohjoismaissa ihmiset ovat usein pidättyväisiä, eivätkä uskalla näyttää tunteitaan. Silloin helposti unohtaa, minkälaista iloa se aiheuttaa, että on toisille ihmisille läsnä myös satunnaisissa kohtaamisissa ja kuinka paljon rohkaiseva sana tai ele voi ventovieraalle merkitä, Joona painottaa. – Lähimmäisen huomioiminen on myös sellaista jokapäiväistä lähetystyötä, mitä meidät kaikki on kutsuttu tekemään ei-kristittyjen keskellä. Toisen hiljainen rakastaminen saattaa jossain vaiheessa laittaa miettimään, mistä tuo rakkaus tulee. Hän voi yhdistää sen siihen, että tämä ihminen on kristitty ja haluaa välittää Jumalan rakkautta, Helene lisää. ␃

KULTTUURI

Samuli Luomaranta avaa sydämensä SAMULI LUOMARANTA JA KOTIINPALAAJAT: KAIKKI ON HYVIN, 2019

itarasoolot ovat palanneet! Hyvästi Terapia! Tervetuloa terapia, synkkyys ja elämän eri sävyt! Kotiinpalaajien uusi ironisesti nimetty levy Kaikki on hyvin tarjoaa sukelluksen laulaja-lauluntekijä Samuli Luomarannan sisäiseen maailmaan. Neljännestä kappaleesta alkaen Luomaranta kuljettaa kuuntelijaa tulkinta-avaimet käteen -periaatteella: ”Mun haavat, pelotkin, mä laitan lauluihin, mutta niissä on toivoa, ne on osa mua”. Yleisesti ottaen vierastan tällaista rautalangasta vääntämistä taiteessa, mutta Kaikki on hyvin -albumilla taustatieto ei jostain syystä juuri haittaa. Nyt puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä. Hienossa Varjopuolia-kappaleessa omakohtaisuus on suorastaan hyytävää: ”Mulla on varjopuolia, mulla on salaisuuksia, paina ne meren syvyyksiin / niin etten jää niihin kii / revi mun muurit maahan”. Luomarannan menneisyys Terapia-yhtyeeltä ammentaneessa Sarasteessa näyttää olevan taakse jäänyttä elämää. Kaikki on hyvin -levyltä puuttuu (onneksi) myös Kotiinpalaajien aiemmalla levyllä kuulunut ”sähkökitarariffittely”. Heavy rock on muuttunut popiksi. Myös Luomarannan laulutulkinta on aukinaisempaa kuin ikinä. Muurit on revitty maahan. Levy kuulostaa vapautuneelta, koska siitä puuttuu yliyrittäminen. Lisäksi Miika Lamminmäki heittää kappaleessa Hukkasin haaveet ilahduttavan törkeän kitarasoolon.

LUTERILAINEN MESSU RADIO PATMOS SUNNUNTAISIN. KLO 11.00 Radiointi Pyhän Sydämen kappelin messusta Helsingistä.

” Kärsimys ja lohtu on kaunis yhdistelmä. ” Ennen kaikkea tällä ammattimaisesti tuotetulla levyllä on oikeasti hyviä biisejä, joissa oman elämän vaikeat, suorastaan mahdottoman raskaat puolet nivoutuvat yhteen Jumalan tuntemisen salaisuuden kanssa. Kärsimys ja lohtu on kaunis yhdistelmä. Paras päivä -kappale koskettaa jostakin erittäin syvältä. Muutamissa kappaleissa Arttu Wiskarista muistuttavat arjen raportit, joissa puhutaan kauppakasseista, Tampereen motarista tai pankkitilistä, ovat hitusen vaivaannuttavia. Tällainen suomalainen realismi tuo kuitenkin tarinat lähelle jokaisen elämää. Viimeinen ”iskämäinen” laulu Nyt saa avata on poikkeuksellisen hieno, erikoinen sävellys ja päätös koskettavalle levylle: ”Taakse jää surun väreet ja jäljelle toivon rippeet / sä sidot ne yhteen / mut kannat taivaaseen”. ␃ Petri Vähäsarja

VIRSIVARTTI RADIO DEI SUNNUNTAISIN. KLO 7.45 JA 10.45 Virrenveisuuta ja tietoja virsistä ja niiden taustoista. Toimittajana Seppo Suokunnas.

14 15

RAAMATUSTA

Miksi pelätä Jumalaa? Raamatussa puhutaan paljon Jumalan pelkäämisestä. Mitä sillä tarkoitetaan ja miksi pelätä Jumalaa? Entä mitä on väärä tai epäterve Jumalan pelkääminen?

imeonin, joka otti Jeesus-lapsen syliinsä Jerusalemin temppelissä, kertoo Raamattu olleen Jumalaapelkäävä mies (Luuk. 2). Sama, tai sitä vastaava, mainesana liitetään Raamatussa moniin Jumalan ihmisiin. Raamattu käskee pelätä Jumalaa ja Raamatussa Jumalan omat ovat juuri niitä, jotka pelkäävät häntä. Tässä asiassa ei ole eroa Vanhan ja Uuden testamentin välillä. Vanha testamentti sanoo Jumalan pelon olevan viisauden alku (esim. Ps. 111:10) ja käskee monissa kohdissa pelätä Jumalaa. Uudessa testamentissa Jeesus antaa saman käskyn (Matt 10:28) ja Paavali kehottaa antamaan pelon Jumalalle (Room. 13:7).

MITÄ JUMALAN PELKÄÄMINEN ON? Raamattu liittää Jumalan pelkäämisen Jumalan tuntemiseen: jos tuntee todellisen Jumalan ja tietää, millainen hän on, pelkää häntä. Usein Sananlaskujen jakeissa pitkälti sama asia sanotaan kaksi kertaa peräkkäin: ”Herran pelko on viisauden alku, Pyhän tunteminen on ymmärryksen perusta” (Sananl. 9:10). Herran pelko on siis Pyhän tuntemista. Jumalan pelkääminen on Jumalan suuruuden ja pyhyyden tajuamista: Hän on suuri, hänellä on valta ja hän tietää kaiken, ja minä olen niin mitätön hänen rinnallaan. Hän on pyhä ja minä olen niin toisenlainen, syntinen ihminen. Hän vihaa syntiä ja siksi olen ansainnut hänen tuomionsa.

Profeetta Jesaja näki Jumalan ja luuli hukkuvansa sen takia, että hänellä on saastaiset huulet, joilla hän luultavasti tarkoitti synnin tahrimia puheitaan ja ehkä sitäkin, että hän oli jättänyt paljon sanomatta, mitä olisi pitänyt sanoa. Hän tajusi olevansa lähellä pyhää Jumalaa ja pelkäsi (Jes 6). Ilmestyskirjan Johannes kohtasi ylösnousseen Jeesuksen, joka loisti valoa; valo Raamatussa tarkoittaa usein pyhyyttä, synnittömyyttä, vastakohtaa pahuudelle ja sitä, miltä ei voi salata mitään. Johannes sanoo vaipuneensa kuin kuolleena Jeesuksen eteen (Ilm. 1). Jesajan kirjan ja Ilmestyskirjan kohdat kertovat Jumalan pelkäämisestä. Raamattu puhuu Jumalan tottelemista ja pelkäämisestä samoissa jakeissa. Se sanoo

”Raamattu puhuu Jumalan tottelemista ja pelkäämisestä samoissa jakeissa.” esimerkiksi, ettei saa pilailla kuuron kustannuksella – se on vastoin Jumalan tahtoa – vaan tulee pelätä Jumalaa (3. Moos. 19:14). Jumalan pelkääminen onkin sitä, että kuuntelee häntä – mitä hän sanoo, käskee ja lupaa – enemmän kuin ketään tai mitään muuta ja suhtautuu hänen sanoihinsa niin kuin tulee suhtautua sen sanoihin, joka on kaiken yläpuolella, joka tietää ja jonka rinnalla ihminen on tuskin mitään. Joka pel-

TEKSTI Jari Rankinen Kirjoittaja on pastori ja Suomen teologisen instituutin pääsihteeri KUVA Alexander Pokusay / Dreamstime.com

kää Jumalaa, ottaa hänen sanansa todesta. Joskus sanotaan, että sanat ”Jumalan pelkääminen” voitaisiin kääntää sanoilla ”Jumalan kunnioittaminen”. Jumalan pelkääminen on hänen kunnioittamistaan. Silti en muuttaisi raamatunkäännöksessä tai puheissamme pelkäämistä kunnioittamiseksi. Jumalan pelkäämisessä on kyse enemmästä ja syvemmästä kuin mitä yleensä ymmärrämme kun-

nioittamisella. Raamattu käskee pelätä Jumalaa ja toisia ihmisiä se käskee kunnioittaa.

MITÄ SE EI TARKOITA? Vanhan testamentin Joona pakeni Jumalaa. Jumala käski hänen mennä Niiniveen, suureen kau-

punkiin, ja julistaa siellä, että Herra rankaisee kaupunkia sen pahuuden takia. Joona ei halunnut ja lähti pakoon (Joona 1). Tämä ei ollut Jumalan pelkäämistä, eikä Raamattu tarkoita jumalanpelolla Jumalan pakenemista ja sitä, ettei halua kohdata häntä ja selvittää asioita hänen kanssaan. Jumalan toiminta tai se, ettei hän näytä toimivan, saattaa tuntua meistä julmalta tai mielivaltaiselta, mutta Jumala ei ole

16 17 julma tai mielivaltainen. Hän on hyvä Jumala. Hän on kyllä pyhä ja vihaa syntiä ja samanaikaisesti suuri, ihmeellinen rakkaus, ja rakkaus ohjaa hänen toimintaansa. Aina meistä ei näytä tältä, koska näemme, tiedämme ja ymmärrämme vain vähän. Jumalan pelkääminen ei siis ole sitä, että pitää häntä julmana hallitsijana, jota täytyy pelätä.

EPÄTERVE JUMALANPELKO Joillakin tuntuu olevan – ehkä liioittelen hieman – tämä käsitys Jumalasta: hän seuraa tarkasti ja herkeämättä, mitä ihminen tekee, ja odottaa, että saa kiinni jostakin, mikä on hänen tahtoaan vastaan. Tämä tuntuu olevan keskeisintä Jumalassa ja suhteessa häneen. Ja sitten Jumala pelottaa: miten hän rankaisee, jos teen tässä tai tuossa toisin kuin Jumala tahtoo? Ehkä luodaan omia määräyksiä, niitä noudatetaan tarkasti ja niillä pyritään siihen, ettei vain rikottaisi Jumalan käskyjä. Nämä itse luodut määräykset voivat olla raskaita ja kuluttavia. Jeesus opetti kutsumaan Jumalaa Isäksi. Onko hyvälle isälle tärkeintä saada lapsi kiinni jostakin, mitä tämä ei saisi tehdä? Onko lapsen suhde isään terve, jos keskeisintä suhteessa on luoda itselleen käskyjä ja käyttäytymismalleja, ettei vain suututtaisi isää? Epätervettä jumalanpelkoa voi verrata epäterveeseen käsitykseen hyvästä isästä ja epäterveeseen isäsuhteeseen. Tavallista on, että ihminen yrittää hyvillä teoilla lepyttää Jumalaa: teen näin, onnistun tässä, ja Jumala pitää minusta, antaa minulle anteeksi tai rakastaa enemmän. Ihminen voi tehdä näin siksi, että hän pelkää Jumalaa ja ajattelee, että näin tulee toimia suhteessa Jumalaan, joka vihaa syntiä. Tämä ei ole sitä Jumalan pelkäämistä, josta Raamattu puhuu. Pyhä Jumala sovitti itse itsensä. Hän uhrasi Poikansa ja Po-

jassaan itsensä, ja siksi meidän ei tarvitse teoillamme yrittää lepyttää häntä. Hän on jo sovitettu Jumala, oman sovitustyönsä takia. Hän on Isä, joka rakastaa.

TERVE USKO Paavali kuvaa kaikkia ihmisiä ja sanoo jumalanpelon olevan meille vieras (Room. 3). Se kertoo myös ja ehkä erityisen paljon meidän ajastamme. Jumalan pelkäämisestä puhutaan nykyisin harvoin, monille se on outo asia ja monen kristitynkin uskoon se tuntuu sopivan huonosti. Jumala ja hänen sanansa eivät kuitenkaan ole muuttuneet eivätkä muutu. Raamattu puhuu Jumalan

”Onko hyvälle isälle tärkeintä saada lapsi kiinni jostakin, mitä tämä ei saisi tehdä?”

pelkäämisestä ja käskee siihen myös kristittyjä. Terveen uskon sisältöön kuuluvat myös nämä: Jumala on suuri ja niin paljon enemmän kuin minä. Hän on pyhä ja niin erilainen kuin minä; minä olen syntinen ja siksi olen ansainnut pyhän Jumalan tuomion. Jumalaa tulee kuunnella ja totella eniten. Häneen tulee suhtautua, ei vain kunnioituksella, vaan tavalla, jota Raamattu kutsuu jumalanpeloksi. Terveeseen uskoon kuuluu siis Jumalan pelkääminen siinä merkityksessä, mitä Raamattu tarkoittaa sillä.

ENTÄ TÄMÄ KOHTA? Ensimmäisessä Johanneksen kirjeessä sanotaan: ”Jumala on rakkaus. Se, joka pysyy rakkaudessa, pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä. … Pelkoa ei rakkaudessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon. Pelossahan on jo rangaistusta; se, joka pelkää, ei ole tullut täydelliseksi rakkaudessa.” (1. Joh. 4:16–18). Toisinaan vedotaan tähän kohtaan ja sanotaan, ettei uuteen liittoon – aikaa Jeesuksen jälkeen – ja kristittynä elämiseen kuulu Jumalan pelko. Täydellinen rakkaus, joka on tullut tähän maailmaan Jeesuksessa, on päättänyt ajan, jolloin Jumalaa täytyi pelätä. Näin tuota Johanneksen kirjeen kohtaa ei tule ymmärtää. Se liittyy Jeesuksen paluuseen ja tuomiopäivään. Jumalan rakkauden takia voimme rohkeasti astua Jumalan eteen ja luottaa siihen, että pelastumme, eikä meidän tarvitse pelätä joutuvamme kadotukseen. Joka oppii tuntemaan Jumalan rakkautta ja yhä syvemmin, ei pelkää kadotukseen joutumista. Hän tietää, että Jumalan rakkaus pelastaa hänet, vaikka hän on ansainnut kadotuksen. Ensimmäisen Johanneksen kirjeen kohta ei puhu Jumalan pelkäämisestä ja sano, ettei se, joka pelkää häntä, ole ymmärtänyt Jumalan rakkautta.

SITTEN EI MUUTA On sanottu, että jos pelkää Jumalaa, sitten ei tarvitse pelätä muuta. Tämä ajatus on myös Psalmissa 56: ”Sinun sanaasi, Jumala, minä ylistän, sinuun minä luotan, en pelkää mitään.” Kuuntelen, kiitän ja otan todesta, mitä sanot, käsket ja lupaat. Uskon sinuun, joka suurin, korkein ja pyhä. Luotan sinuun, joka kerrot olevasi rakkaus. Eikä minun tarvitse pelätä mitään, koska pelkään sinua. ␃

TALVIKUKKIA Muhkea, tunnelmallinen joulun lukupaketti on nyt ilmestynyt! Perinteisessä joululehdessä mm.

Seimen luota löytyy ilo!

Anni Maria ja Antti Laato tutkivat, mitä kaikkea kertoo perinteinen seimiasetelma

Joulupaasto on täynnä odotusta

Jouko M. V. Heikkinen johdattaa lukijan kristilliseen paastoon

Sen joulun muistan aina

Kolme puhuttelevaa kertomusta lukijoiden erilaisista jouluista

Jouluaamu Hippon kirkossa

Timo Nisula vie meidät kuulemaan Augustinuksen joulusaarnoja Hippon kirkkoon Tilaa ajoissa jouluiloksi itselle, lahjaksi tai joulutervehdykseksi! sähköposti: tilaajapalvelu@sley.fi puh. 040-7007707 (ma-pe klo 9-14) kauppa.sley.fi

HELSINKI Helsinki Luther-kirkko, Kamppi, Fredrikinkatu 42, ke klo 18:30 4.12. Shalom – Israel ennen ja nyt, Eero Junkkaala. 11.12. Joulu on taas, Salla-Mari Saloharju Joensuu Keskusseurakuntatalo, Kirkkokatu 28, ke klo 18:30 4.12. Mitä mä pelkään? Tiina Karlsson. 11.12. Joulujuhla Jyväskylä Lutherin kirkko, Kansakoulunkatu 5, ke klo 18:30 4.12. Independence day. Itsenäisyyspäivän juhla. 11.12. Mitä tänään raamisteltaisiin? Raamis yhdessä Kokkola Armon kappeli, Kaarlelankatu 4 / viikkomessun yhteydessä: Mikael-sali, Seurakuntakeskus, Läntinen Kirkkokatu 17, ma klo 18:30 2.12. Karjankasvattajan opissa. Pasi Palmu, 9.12. Synttärit, joille kutsutaan kaikki – Viikkomessu Oulu Koskelan seurakuntakoti, Koskelantie 86, ke klo 18:30 4.12. Voimaa viinistä, löpöä leivästä, Ari Savuoja. 11.12. Jeesus elämän mutkissa, Sauli Kemppainen Rovaniemi Lähteentien Pirtti, Lähteentie 1, ti klo 18:30 3.12. Kun kemiat eivät kohtaa… Mervi Tiilikainen. 10.12. Pikkuiset Joulut! Seinäjoki Hyvän Paimenen kappeli, Kalevankatu 3, 2 krs., ti klo 18:30 3.12. Rakastua, ihastua – vihastua? Sanna ja Juho Loukasmäki. 10.12. Joulun suuri salaisuus. Joulujuhla Tampere Luther-talo, Pellavatehtaankatu 19, ke klo 18:30 4.12. Laki ja evankeliumi, Sakari Hosike. 11.12. Q&A: Pastori vastaa, Lasse Räty Turku Hämis, Hämeenkatu 5 B 13, ke klo 18:30 4.12. Kaikki tämä yhdestä leivästä? Viikkomessu. 11.12. Kaikki nuo lahjat, minulle? Joulujuhla Vaasa Luther-talo, Kirkkopuistikko 10 D, to klo 18:30 5.12. Ei iltaa. 12.12. Pikkujoulut YHTEISTYÖSSÄ AGRICOLA-OPINTOKESKUS

Sley-Media Oy

8€

Sanansaattajan Pyhien muisto ja Keskustelua -palstat Kirjoituksen maksimimitta on 2000 merkkiä. Toimitus lyhentää tekstejä tarvittaessa. Sanansaattaja, PL 184, 00181 Helsinki tai sanansaattaja@sley.fi

18 19

Työvuoden huipennus Tuhansia vieraita, tuhat talkoolaista, sata esiintyjää. Vuosi töitä yhden viikonlopun eteen. Maata Näkyvissä -festareiden projektisihteeri tekee töitä omalla alallaan ja pelkää vain yhtä asiaa.

ekemisen meininki. Sanakirjassa tulisi olla tuon ilmaisun kohdalla tunnelma, joka vallitsee käsinkosketeltavana Turun Lutherin kirkolla lokakuun taittuessa marraskuuksi. Maata Näkyvissä -festareiden toimistolla osa-aikainen projektisihteeri Riina Halme on tehnyt töitä jo vuoden ympäri, jotta Pohjoismaiden suurin kristillinen nuorisotapahtuma tulisi jälleen todeksi – 35. kerran. Juuri nyt viereinen työpöytä on tyhjä, sillä työkaveri ja projektipäällikkö Maaria Toskala tapaa viereisessä huoneessa tapahtumapaikan edustajia, mutta muutoin he tekevät työnsä yleensä tiiviisti yhdessä, ovathan he paitsi

ystäviä myös koulutuksensa kautta kollegoita. Pöydän nurkalla on avattuna suuri karkkikulho ja erilaisia suunnitelmia ja muistilappuja on kiinnitettynä seinille. Molempien koko vuoden työt tähtäävät kolmeen päivään marraskuun puolessa välissä. Monelle kokonaisen vuoden työpanoksen kulminoituminen vain yhteen viikonloppuun olisi moninverroin liian raastavaa, mutta projektisihteeri Riina Halme vakuuttaa, että pää kestää sen. – Todellakin. Onhan se älytöntä, ja jollain tapaa hullua, mutta samalla kivaa. Nyt kaikki vuoden aikana tehdyt suunnitelmat ja sopimukset tulevat vihdoin todellisiksi. Nyt on hyvä täpinä päällä ja isot palikat ovat kohdallaan, hän hymyilee.

TEKSTI Martti Pyykönen KUVAT Mikael Rydenfelt

20 21 Isoilla palikoilla Halme tarkoittaa tapahtuman vaatimia tiloja, eli Turun Messukeskusta ja Gatorade Centeriä, yhtyeitä, puhujia, tekniikantoimittajia, talkoolaisia ja tietysti myös kävijöitä, jotka tässä vaiheessa ovat vielä numeroita lipunmyynnin tilastoissa. – Ilmoittautuneiden osalta mennään tällä hetkellä samoissa lukumäärissä kuin viime vuonna tähän aikaan. Maata Näkyvissä -festareiden parissa työskentelee vuoden ympäri kaksi henkilöä. Syksyn saapuessa mukaan joukkoon liittyy kolmanneksi toimistosihteeri. Heidän käsiensä kautta kulkevat sadat langat eri suuntiin.

TUTTUJA TÖITÄ Maata Näkyvissä -festareita tehdessään Riina Halme työskentelee itselleen hyvin tutun ja rakkaan asian parissa. Marraskuisia viikonloppuja hän on viettänyt Turussa jo vuosia ennen kuin siitä tuli palkkatyötä. Sitä ennen ”Maata Näkyvissä” merkitsi paitsi aikaa ystävien kanssa myös talkootöitä esimerkiksi ruoanjaossa, puhtotiimissä ja kilpailujuontajana. Tapahtuma onkin kasvattanut itselleen jälleen uuden sukupolven tekijöitä. – Olen ollut mukana ripari-ikäisestä saakka. Silloin tuntui niin hienolta, että juuri Sleyn nuorisotyö järjesti tätä kaikkein hienointa tapahtumaa. Oli upeaa saada olla mukana tekemässä jotain niin suurta ja niin yhteistä juttua, mihin tuli ihmisiä kaikkialta, Halme muistelee ja jatkaa. – Tapahtuman merkitys on myöhemmin ottanut aivan erilaisen ja uuden suunnan. Silloin minulle oli siistiä, että oli näin suuri ja makea tapahtuma. Se suuruus oli se juttu. Tänään minulle ei ole tärkeintä se, että Maata Näkyvissä -festareille tulee paljon väkeä ja vieraita ulkomailta saakka, vaan se, että meillä on oikeasti paras sanoma. Eihän Suomessa ole mitään vastaavaa tälle kohderyhmälle. Toivon, että jokainen nuori voisi tulla ja lähteä tietäen, että on

äärimmäisen rakas ja tärkeä, eikä todellakaan yksin, Halme pohtii. Tänään projektisihteeri Riina Halme elää Maata Näkyvissä -festareiden parissa ympäri vuoden. Työ on opettanut jo pitkään tekijäänsä, mutta mukaan on tullut myös ammatillinen identiteetti ja näkökulma, sillä Halme opiskelee kulttuurituotantoa – alaa, jolle hänet houkutteli jo hieman aiemmin samasta koulusta valmistunut projektipäällikkö Maaria Toskala. Riina Halmeella opintoja on jäljellä vuoden verran. Työpari puhuukin samaa kieltä.

”Moni ajattelee, että mitä enemmän tekee töitä ja mitä pidempää päivää, sitä siistimpi tyyppi on.” – Maata Näkyvissä -festareilla on elämässäni ehkä hieman isompi rooli kuin mitä sen edes tarvitsisi olla, mutta annan sen sille, koska tämä on vain niin kivaa. Meillä on Maarian kanssa mukava tehdä töitä yhdessä. Arvostan häntä todella paljon. Halme on järjestänyt kulttuurituotannon opintonsa siten, että Maata Näkyvissä -festareiden parissa työskenteleminen on mahdollista myös kaikkein intensiivisimpään aikaan – juuri tapahtuman alla. – Syksyllä ilmoittauduin vain verkkokursseille, jotta voin olla täällä hyvällä omatunnolla kaikki päivät. Monet tekevät töitä koulun ohessa, mutta minusta tuntuu, että itse taidan tehdä koulua töiden ohessa, hän hymyilee.

LUOMASSA TILAISUUKSIA Kulttuurituottajan

koulutus

vie opiskelijansa pois parrasvaloista kulissien ja esirippujen maailmaan. He toimivat näkymättömissä, mutta ovat korvaamattoman tärkeitä, sillä työkseen kulttuurituottajat järjestävät puitteita, jotta eri alojen taitajat ja taiteilijat saavat ilmaista ja toteuttaa itseään – esimerkiksi festaritapahtumia. Halmeen tie kulttuurituotannon pariin ei ollut suora, mutta lopulta se tuntui ainoalta oikealta vaihtoehdolta: Halme teki jo muutenkin töitä Maata Näkyvissä -festareiden parissa. Nyt hän pääsi pukemaan ammattilaisen silmälasit ylleen rakastamassaan työtehtävässä. – Pääsin opiskelemaan kulttuurituotantoa ensimmäisellä hakukerrallani. Sitä ennen hain kuitenkin seitsemän vuoden ajan eri kouluihin ilman, että pääsin yhteenkään sisälle. Kun ovi kulttuurituotantoon aukesi, ymmärsin yhtäkkiä, että näinhän sen piti mennä. Tuo koulu tuntuu juuri sopivalta minulle ja kiitän Luojaani siitä, etten aikoinaan päässyt esimerkiksi opiskelemaan lastentarhanopettajaksi Helsingin yliopistoon, töistään nauttiva Halme muistelee. Kulttuurituottajan opinnot leviävät laajalle: ne sisältävät niin markkinointia, viestintää taloushallintoa, mediaopintoja kuin yrittäjyyttäkin. Halme on päässyt opintojensa aikana tekemään esimerkiksi TV-tuotantoja, kuten Nelosen Voice of Finlandia – ja tietysti tapahtumatuotantoa. – Koin ensimmäisen vuoden opintojeni aikana, että moni vastaan tullut teemat oli tuttu Maata Näkyvissä -festareilta, joissa olin ehtinyt jo työskentelemään toimistosihteerinä. Pystyin peilaamaan koulussa opiskelemaani festareihin. Ala on innostava, mutta henkisesti vaativa. Pelottavaa on se, millä tavoin moni ihannoi alan raastavuutta liiaksi saakka. – Moni ajattelee, että mitä enemmän tekee töitä ja mitä pidempää päivää, sitä siistimpi tyyppi on ja mitä enemmän vetää itsensä piippuun, sitä arvostetumpaa se on. Vaikka se on kaikkea muuta kuin siistiä, Halme pohtii.

Projektisihteeri Riina Halme tekee työtä tekijöiden ketjussa, jotka ovat vuosien saatossa rakentaneet kymmeniä unohtumattomia Maata Näkyvissä -festareita. Aikanaan hän kouluttaa itselleen seuraajan ja jättää kapulan vietäväksi eteenpäin.

VAHVAT RAKENTEET Maaria Toskala on ensimmäinen kulttuurituottaja Maata Näkyvissä -festareiden projektipäällikön paikalla ja Halme ensimmäinen kulttuurituotantoon koulutettu projektisihteeri. Hän kuitenkin näkee työssään, ettei pohjoismaiden suurimpien kristillisten

nuortenfestareiden tarvitse tippaakaan hävetä historiaansa. Kolmenkymmenenviiden vuoden aikana on tehty kosolti oikeita ratkaisuja, joiden ansioista tapahtuma on tänään tässä. Kahden kulttuurituottajan on hyvä viedä tapahtumaa eteenpäin uudelle vuosikymmenelle. – Esimerkiksi tapahtuman organisaatiorakenne on esimerkillisen hyvä. Tieto kulkee järkevästi ja hallitusti eteenpäin. Kun minä

aikanaan jään porjektisihteerin tehtävästä pois, teen viimeisen syksyni yhdessä seuraavan projektisihteerin kanssa, jotta pystyn perehdyttämään hänet työhönsä. Sama pätee myös projektipäällikön kohdalla: kaikki tieto ja kerätyt kokemukset säilyvät ja ne jatketaan edelleen seuraaville tekijöille. Halme kertoo, että 35-vuotiaana tapahtuma on jo niin vanha, ettei kaikista toimintatavoista

22 23

Kun projektipäällikkö Maaria Toskala pitää naapurihuoneessa palaveria halliväen kanssa, hoitaa Riina Halme esimerkiksi hotellivarauksia ja passiasioita.

edes tiedetä, kuka ne on kehittänyt. Hyväksi havaitut ja hiotut toimintamallit on aina testamentattu eteenpäin. – Moni minunkin työtehtävistäni on sellaisia, että joku aiempi projektisihteeri on kehittänyt sen ja merkinnyt asian muistiin niin sanottuun testamenttiin. Se testamentti kulkee aina seuraavalle ja sitä päivitetään tarpeen mukaan. Vuosien saatossa hiottuna rakenteen kruununjalokivenä kimaltaa poikkeuksellisen suuren talkoolaisjoukon millintarkka työskentely. Maata Näkvyvissä -festareita järjestää vuosittain yli tuhat talkoolaista. – Suurin osa talkoolaisista palvelee tapahtumaviikonlopun ajan, mutta heidän lisäkseen meillä on talkootyössä noin neljäkymmentä aluevastaavaa ja pienaluevastaavaa, jotka aloittavat työnsä jo aikaisin syksyllä. Halme kertoo, että aluevastaaviin kuuluvat talkoolaiset luotsaavat projektipäällikön ja projektisihteerin alaisuudessa muun muassa festarikauppaa, narikkaa ja vesimyyntiä. Projektisihteerinä hän muun muassa valmentaa ja

”Meidän näkökulmastamme tapahtuman käynnistyessä on työ jo tehty ja voimme keskittyä nauttimaan.” palvelee juuri näitä pienaluevastaavia. – Olen heihin yhteydessä ja huolehdin, että heillä on kaikki tarvitsemansa tieto omien talkoolaistensa johtamiseksi. Silloin minulla itselläni on vähemmän työtä tapahtuman aikana, hän kuvaa.

KOHTA SE ALKAA Maata Näkyvissä -festariviikolla niin tapahtuman vieraille, puhu-

jille kuin esiintyjillekin kaikki on vielä edessä, mutta toimistolla vuoden työt ovat pitkälti takana päin. Toimistolla tehdään vielä hetken verran pitkää päivää aamusta iltaan, mutta perjantain koittaessa langat ovat selvillä ja kaikki on valmiina alkamaan. – Viime vuoden festareilla moni kysyi meiltä, kuinka minä ja Maaria voimme olla niin rauhallisia? Meidän näkökulmastamme tapahtuman käynnistyessä on työ jo tehty ja voimme keskittyä nauttimaan Maata Näkyvissä -festareista, sekä reagoimaan niihin tilanteisiin, jotka sitä vaativat, mutta ei se ole sen ihmeellisempää. Silloin päällimmäisenä on rauha ja innostus. Se rauha on Jumalan antamaa ja lukuisien esirukoiljoiden pyytämää rauhaa. Se on ammattitaidon ja päämäärätietoisen tekemisen synnyttämää rauhaa. Ja siitä käsin projektisihteeri kääntää jälleen katseensa eteenpäin: kun sunnuntai-ilta laskeutuu Turkuun ja 35. Maata Näkyvissä -festarit on vietetty, on mielessä yksi asia. – Sitten lähdetään tekemään uusia. ␃

PYHIEN MUISTO

Evankeliumin sytyttämä MARKKU TAPANI TEITTINEN * 27.4.1938 Rantasalmi † 25.7.2019 Loviisa

arkku Teittisen työelämä, niin kuin monen muun suomalaismiehen, oli raskasta raatamista. Hän toimi muun muassa Fortumin palveluksessa hitsarina, johon liittyi matkatyötä useilla paikkakunnilla. Loviisan ydinvoimalan työtehtävissä hän toimi eläkkeelle siirtymiseensä asti. Työmatkojen aikana kuunnellut hengelliset laulut tekivät Markkuun syvän vaikutuksen ja sytyttivät evankeliumin palon suureen liekkiin. Yksi Markun mielilauluista oli virsi 310Herra Jeesus kun täällä vain kanssamme on, emme kauhistu vastustajaamme. Evankeliumin sytyttämänä Markku sai rohkeutta ja voimaa Jumalan Sanasta. 1990-luvun alkupuolella hän oli Raija-vaimonsa kanssa kolmen kuukauden Raamattukurssilla Karkun Evankelisella opistolla. Siellä he opiskelivat myös Sleyn oto-työn kurssilla. He molemmat toimivat aktiivisesti Sleyn lähe-

tystyön hyväksi. Savonlinnan Ahvionsaaressa oleva kesämökki sai eläkeläiset muuttamaan Savonlinnan Kiviapajalle, jossa saimme pitää monet lähetyspiirit ja seurat. Myöhemmin he muuttivat Haminaan ja sieltä takaisin Loviisaan. He osallistuivat aktiivisesti seuroihin ja lähetyspiirin toimintaan tukien Sleyn työtä. Jumalan johdatus ohjasi heidän elämäänsä. Markku sai elää Raijansa kanssa yhteistä matkaa 57 vuotta. Yhdessä kiitettiin Jumalan lapseudesta, rukoiltiin ja pidettiin evankeliumin sanomaa esillä. Markku Teittisen lukema Raamattu jäi auki Johanneksen Evankeliumin kohdasta 14: 27: ”Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon.” Raamatun reunaan hän oli kirjoittanut: ”Ei meidän tarvitse olla turvattomat”. Hautajaisissa oli mielilauluista valittu muun muassa Siionin kanteleen laulu 345: Kotimatkalla kulkeissamme, laulamme kiitosta Herralle. Markkua jäivät kaipaamaan puoliso, neljä lasta ja yhdeksän lastenlasta, sekä ystäväjoukko. Saamme siunaten muistaa Markun elämäntyötä. ␃

Inhorealistista oman elämän kuvausta

Markku Näkki

KESKUSTELUA

Kirjoituspyyntö: Masennus ja hengellisyys

yydän Sinua kirjoittamaan masennuksesta ja hengellisyydestä Helsingin yliopiston Käytännöllisen teologian laitoksella toteutettavaan maisterin tutkielmaan. Tarkoituksena on tutkia ihmisten kokemuksia, joilla on todettu masennus jossain elämänsä vaiheessa terveydenhuollon ammattilaisen toimesta. Tutkielman kannalta tärkeitä ovat sekä masennusta yhä sairastavien kuin jo toipuneidenkin kokemukset. Voit kirjoittaa seuraavista teemoista: – Miten masennus on vaikuttanut elämääsi? – Mitä hengellisyys merkitsee sinulle? – Miten kuvailisit hengellisyyden roolia sairastamisesi ja toipumisesi eri vaiheissa? Onko se esimerkiksi ollut voimavara tai haittaava tekijä? – Miten kuvailisit masennuksen sairastamisen ja toipumisen vaikutusta hengellisyyteesi? Koetko, että hengellisyydessäsi on tänä aikana tapahtunut muutoksia? – Missä vaiheessa koet olevasi toipumisessasi? – Miten kuvailisit omaa vakaumustasi? Oletko uskonnollinen tai uskotko Jumalaan, uskonnoton, agnostikko tai ateisti?

Toivoisin, että voisit kuvailla asioita omakohtaisesti ja sellaisina kuin olet ne itse kokenut. Voit kirjoittaa vapaamuotoisesti joko sähköpostitse tai kirjeitse alla olevaan osoitteeseen. Tekstin pituuden voit itse määrittää. Voit vastata nimettömänä, mutta toivoisin että mainitsisit ikäsi ja sukupuolesi. Kaikki vastaukset käsitellään luottamuksellisesti, anonyymisti ja niistä hävitetään tiedot, joiden perusteella vastaaja voitaisiin tunnistaa. Halutessasi voit jättää yhteystietosi mahdollista myöhempää haastattelupyyntöä varten. Opinnäytetyötä ohjaa kirkkososiologian professori Anne Birgitta Pessi. Allekirjoittanut vastaa mielellään kaikkiin mahdollisiin kysymyksiin. Lämmin kiitos osallistumisestasi tärkeän teeman äärellä! ␃ Samuel Salovuori VTM, teol. yo. samuel.salovuori@helsinki.fi Teologinen tiedekunta, PL 4, 00014 Helsingin yliopisto

24 25

KIRKKOVUOSI

VALVOMISEN SUNNUNTAI VALVOKAA!

SUNNUNTAI

17 Selitys

MATT. 25:1–13

erran päivä -käsite löytyy Vanhasta ja Uudesta testamentista. Vanhassa Testamentissa korostuu ajatus Jumalan sodasta pakanakansoja tai ihmiskuntaa vastaan. Miekka tai joskus rajumpikin tuho kohtaa Jumalan vastustajia. Joidenkin tekstien pohjalta on esitetty, että ydinasein käytävä kolmas maailmansota olisi sama kuin Herran päivä. Ydinaseitten tuhovoima on suuri mutta päivän teksti kuvaa jotain vielä rajumpaa tuhovoimaa. Vain Jumalalla on tarpeeksi voimaa tehdä kuvatun kaltainen – siihen eivät riitä ihmiskeksinnöt. ␃ Pekka Jauhiainen

MATT. 25:1–13 PS. 90:1-6, 12-15, AAM. 4:12-13, 2. PIET. 3:8-14, 18

”Valvokaa siis, sillä te ette tiedä päivää ettekä hetkeä.”

ertaus kymmenestä morsiusneidosta on osa Jeesuksen suurta lopunaikoja käsittelevää puhetta, jonka Hän piti Öljymäellä vain muutamaa päivää ennen ristiinnaulitsemistaan. Vertauksessaan Jeesus haluaa tähdentää, kuinka suhteemme Jumalaan tulee olla kunnossa loppuun asti. Ei riitä, että olemme uskossa tänään, jos lamppumme ovat sammuneet Hänen saapuessaan. Kymmenen morsiusneitoa kuvaavat Jumalan seurakuntaa maailmassa sen kaikkina aikoina. Sulhanen on kunniassaan takaisin maan päälle palaava Jeesus. Jeesuksen ajan juutalaisessa hääperinteessä morsiusneitojen tehtävänä oli odottaa sulhasta, joka seurueineen saapui noutamaan morsianta tämän kotoa. Sulhasen saapumisen tarkkaa ajankohtaa ei tiedetty etukäteen, joten morsiusneitojen tuli olla jatkuvasti valmiina hänen saapumiseensa. Sulhanen saattoi saapua vasta pimeän tultua, joten morsiusneidoilla tuli olla lamput mukanaan. Kun Jeesus saapuu takaisin maan päälle, seurakunta on jakautunut kahteen joukkoon – niihin, jotka odottavat häntä, sulhasta, öljyä lampuissaan ja niihin, joiden lampuista öljy on loppunut. Edelliset ovat valvovia kristittyjä, jälkimmäiset niitä, jotka eivät valvo. Jeesuksen vertauksen tähtäyspiste on siinä, että niin kuin viisaat morsiusneidot meidänkin tulee huolehtia siitä, että lampuissamme on öljyä, loppuun asti. Tämä merkitsee sitä, että elämme uskollisesti Raamatun sanasta, ehtoollisesta, uskovien yhteydestä ja rukouksesta. Näillä lähteillä Pyhä Henki siunaa meidät ja öljymme riittää. Muuten meille käy niin kuin tyhmille morsiusneidoille ja ”lamppumme sammuvat.” ␃ Markus Malmivaara

2018 JOULUKUU

TAMMIKUU

HELMIKUU

MAALISKUU

HUHTIKUU

TOUKOKUU

Selitys

2. TESS. 1:3–10

TUOMIOSUNNUNTAI

ristityn elämä on tasapainottelua. Huomiostamme kilpailevat tämä elämä ja tuonpuoleinen. Toisaalta tulisi nähdä tämän elämän kaikki päivät tärkeinä, sillä ne ovat tarkoitettu lähimmäisen palvelemiseen. Toisaalta tulisi aina pitää katse tulevassa ja pää pilvissä, sillä Raamattu profetoi meille elämää ikuisuudessa silloin kun aika tästä maasta ja taivaasta jättää. Molemmat näkökulmat elämään ovat yhtä tärkeitä. Yhtä tärkeää on rakastaa Jumalaa kuin lähimmäistäkin. Eikä ole toista ilman toista. Me rakastamme Jumalaa palvelemalla toisia ihmisiä. Me emme osaa rakastaa toisia ihmisiä ilman Jumalaa, joka opettaa meille mikä on hyvää ja tavoittelemisen arvoista. Usein elämämme on epätasapainossa. Usein valitsemme kiinnittää huomiomme joko tähän päivään tai tulevaan elämään. Usein rakkauden teot ja uskon opetus nähdään tarpeettomasti vastakohtina. Tasapaino on taitolaji. ␃

KRISTUS, KAIKKEUDEN HERRA

SUNNUNTAI

MATT. 25:31–46 PS. 143:1-10, DAN. 7:9-10, 13-14, 2. TESS. 1:3-10

”Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa. Minä olin koditon, ja te otitte minut luoksenne.”

uomiosunnuntain tekstit pysäyttävät muistamaan, mistä ihmisenä olemisessa ja kristillisessä uskossa pohjimmiltaan on kysymys. Ihminen on luotu iankaikkisuutta varten, kuolema ei ole kaiken loppu, mutta kaikkien iankaikkisuus ei ole onnellinen. Ei ole olemassa sellaista rauhan maata, johon kaikki polut katoavat. Iankaikkisuudessa on Jumalan valtakunta, joka on tarkoitettu ihmisille, Jumalan luomille. Siihen valtakuntaan meitä kutsutaan jo nyt. Iankaikkisuudessa on kuitenkin myös kadotus, ero Jumalasta, jääminen ulkopuolelle hänen valtakunnastaan. Siitä Jumalan sana meitä varoittaa. Kristillinen usko, usko Jeesukseen syntien sovittajana, on tie – ainoa tie – ihmiselle tarkoitettuun onnelliseen iankaikkisuuteen. Usko Jeesukseen on samalla elävä ja toimiva yhteys häneen, joka on kaiken elämän lähde. Siksi usko saa myös toimimaan sen mukaisesti kuin Jumala on alun perin luomisessa tarkoittanut. Jumala on luonut ihmisen elämään yhteydessään ja rakastamaan toista Jumalan luomaa. Siksi oikea usko kantaa hedelmänään lähimmäisen palvelemista. Hedelmän kypsyminen on kuitenkin usein kiusallisen hidasta, ja syntinen, itsekäs luonto pirskahtelee liian usein esiin ilkeinä sanoina, kovina asenteina ja kylmänä välinpitämättömyytenä. Silloin Kristuksen ylenpalttinen armo saa olla syntisen ainoa turva. ␃

Olli Olenius

Ville Auvinen

2019 KESÄKUU

HEINÄKUU

ELOKUU

SYYSKUU

LOKAKUU

MARRASKUU

26 27

EVANKELIUMIYHDISTYS

Sielunhoitopäivillä rukoillaan, rohkaistaan ja jaetaan

arkun evankelisella opistolla järjestetään 22.–24. marraskuuta perinteiset Sielunhoitopäivät. Tänä vuonna päiviä ovat järjestämässä pastori ja kirjailija Erkki Jokinen sekä ratkaisukeskeinen terapeutti ja toimittaja Sirpa Laurila. Musiikista vastaa Hanna Suopajärvi. Päivien teemana on ”Herra, kuule minun ääneni”. Erkki Jokinen on löytänyt päiville jaettavaa Vanhan testamentin aiheista. Hän aikoo paneutua erityisesti psalmien ja Jobin kirjan teemoihin. – Missä on ihmisen toivo sil-

loin, kun elämän todellisuus ylittää jaksamisen? Lohduttelu ei silloin kannattele. Psalmeissa ja Jobin kirjassa on ainutkertainen sointi: valituksen ja kiitoksen vuorolaulu, joka antaa ihmisen surulle arvon ja säteilee siksi aitoa valoa elämän hämmentämälle, Jokinen kuvailee. Laurilan mukaan Raamatun lupausten ja toivon jakaminen kuuluu kristittyjen keskinäiseen yhteyteen. Hän kertoo, että mukaan voi tulla, vaikka ei olisi minkäänlaisissa sielunhoitotehtävissä. Ajatus on tulla ensin itse hoidetuksi ja pohtia sitten, miten voisi olla

muille avuksi. – Lohdutuksen ja rohkaisun näkökulmasta sielunhoito on jokaisen kristityn etuoikeus ja myös velvollisuus. Saamme olla toisten tuettavina ja kannettavina silloin, kun emme itse jaksa. Ja sillä lohdutuksella, jolla itse tulemme lohdutetuiksi, saamme vuorollamme ja ajallamme virvoittaa muita. Tässä kaikessa on mukana hyvä Herramme, joka on luvannut kuulla rukoukset ja olla siellä, missä kaksikin on koolla hänen nimessään, Laurila toteaa. ␃

YHDISTYKSEN

US Ulkomainen työ on syyskuun lopussa alijäämäinen –270 000 €, kun viime vuonna vastaavaan aikaan alijäämä oli –440 000 €. Lähetyksen kannatus on pysynyt ennallaan. Hallinnon kulut ovat nyt 460 000 €, kun viime vuonna ne olivat 610 000 €. Hallinnon säästöt tulevat lähinnä henkilökuluista. Vuodelle 2020 on hallitus määrittänyt tavoitteeksi –1,2 miljoonan alijäämän. Talouden tasapainotila – mikäli hyvä suunta jatkuu –, on mahdollista saavuttaa vuoteen 2022 mennessä. ␃

KSEN TAL ISTY O HD

Tuloksen parantuminen KOTIMAANTYÖ (syyskuu 2019)

2018 VUOSI 2019 VUOSI

SLEY YHTEENSÄ (ennuste vuodelle 2019)

Paavo Markkula

– 3 500 000

– 3 000 000

– 2 500 000

– 2 000 000

– 1 500 000

– 1 000 000

SANANSAATTAJA RAPORTOI SLEYN TALOUDESTA KERRAN KUUSSA TÄLLÄ PALSTALLA

– 500 000

leyn kolmen kvartaalin talouslukujen perusteella voidaan ennustaa, että toiminnallinen alijäämä tulee pienenemään kuluvana vuonna noin miljoonalla eurolla verrattuna viime vuoteen. Ennuste syyskuun 2019 lukujen perusteella on, että ennen sijoitustoiminnan tuottoja tulee varsinaisen toiminnan alijäämä olemaan vuonna 2019 noin –2,1 miljoonaa, kun vuoden 2018 vastaava luku oli –3,1 miljoonaa. Kotimaan työ on syyskuun loppuun mennessä alijäämäinen noin miljoonan euron verran, kun vastaavaan aikaan viime vuonna alijäämä oli –1,8 miljoonaa. Alijäämän pienentyminen selittyy siis enimmäkseen kotimaan työn vapaaehtoiskannatuksen kasvulla sekä henkilöstöja toimistotilojen kulusäästöillä.

TALOUS SEN Y YK

Tappio pienenee miljoonalla

Y LOUS HDIST TA

Sanansaattaja 100 vuotta sitten

Jarkko Läspä työntekijäksi Hämeenlinnaan EEVA-LIISA LUOTO

ley on palkannut Hämeenlinnan Luther-talolle 30 prosenttiseen työsuhteeseenvastaavan työntekijän Jarkko Läspän. Hänet palkattiin Hämeenlinnan piirityöntekijä Henri Haatajan siirryttyä muihin tehtäviin. – Sleyn työn lisäksi työskentelen täyspäiväisesti paperitehtaalla ja samalla opiskelen toista vuotta teologiaa. Olemme kahdestaan vaimon kanssa tyttären jo muutettua pois kotoa, Läspä kertoo. Läspä vastaa Luther-talon käytännönasioista ja suunnittelee julistustyötä yhdessä toisten Etelä-Suomen työntekijöiden kanssa.

Jarkko Läspä. – Vastuullani on Luther-talon käytännöntyö sekä toiminnan kehittäminen ja siitä vastaaminen. Olen myös itse jonkin verran saarnaamassa, Läspä kuvaa. ␃

Matkaeväs HELSINGIN LUTHER-KIRKON 125 v. JUHLAMESSU SU 1.12. KLO 16 Luther-kirkko otettiin käyttöön rukoushuoneena 1. adventtina. 45-vuotta myöhemmin 30.11.1939 Luther-kirkko sai osansa talvisodan ensimmäisestä pommituksesta. Tästä tulee kuluneeksi 80-vuotta. Vaikeudet eivät tähän loppuneet, mutta silti tänä päivänä saamme julistaa evankeliumia ja viettää Herran pyhää ehtoollista osoitteessa Fredrikinkatu 42, Helsinki. Luther-kirkon pastori Martti Haverinen saarnaa. Messussa lisäksi välähdyksiä Luther-kirkon historiasta ja löytöjä arkistojen kätköistä. Pyhäkoulu alle kouluikäisille ja raamattukerho kouluikäisille lapsille. Messun jälkeen tarjoillaan kakkukahvit. Tervetuloa juhlimaan kanssamme!

inä vaeltaja jouduin matkustamaan rautatiellä. Samassa va u n u o s a sto s s a matkusti joukko nuorukaisia, jotka olivat matkalla Aunukseen taistelemaan heimolaistemme vapauden puolesta. He olivat kaikki iältään nuoria, alle kahdenkymmenen vuoden. Toisilleen he näyttelivät, mitä olivat ottaneet mukaan varustuksia. Eräs nuorukainen näytti toisille Uutta Testamenttia, joka hänellä oli povellaan sydämen kohdalla ja sanoi: ”Kuulkaa pojat, tämä kirja on pelastanut monen miehen elämän”. – – Te Suomen kodit, antakaa pojillenne matkaevääksi Raamattu, niin että se on sydämen kirja, joka jo lapsuudesta asti on tuttu. ␃ Nimetön kirjoittaja Sanansaattajassa 1.11.1919

28 29 ETELÄ-HÄME 14.11. TO KLO 18-21 LAHTI Seurat. Matti ja Meeri Auramon koti, Lehväkatu 9. Johannes Häkämies ja Markku Niemelä. LAHTI LUTHERIN KIRKKO, VUORIKATU 37 13.11. KE KLO 18 K-30-raamis. 14.11. TO KLO 18-22 Nuorten Nuotta-ilta. 17.11. SU KLO 12 Siionin kannel -messu. Ville Melanen. 18.11. MA KLO 16 Rukouspiiri. 19.11. TI KLO 13 Raamattupiiri. Raija Kakko. 21.11. TO KLO 18-22 Nuorten Nuotta-ilta. 22.11. PE KLO 18 Raamattuluento. Johannes Häkämies. Joh. 16. 24.11. SU KLO 12 Perhemessu. Johannes Häkämies. 24.11. SU KLO 17-19 Avioparihuoltamo. 25.11. MA KLO 17 Naistenpiiri. 25.11. MA KLO 18 Miestenpiiri. 26.11. TI KLO 13 Päiväseurat. Johannes Häkämies. 27.11. KE KLO 18 K-30-raamis. 28.11. TO KLO 18-22 Nuorten Nuotta-ilta. RIIHIMÄKI RUKOUSHUONE, HÄMEENKATU 14 13.11. KE KLO 18 Evankeliumi- ja lähetysilta. Anu Tuominen, Virpi Kurvinen. 18.11. MA KLO 18 Nuorten raamis. 27.11. KE KLO 18 Evankeliumi- ja lähetysilta. Marko Pasma. HÄMEENLINNA LUTHER-TALO, LUKIOKATU 1 13.11. KE KLO 18 Raamattuopetus. Teemu Haataja. ”Pelastusvarmuus”, Roomalaiskirjeen 5. luku. 15.11. PE KLO 18 Naistenilta. 17.11. SU KLO 11 Messu. Teemu Haataja liturgia, Jarkko Läspä saarna, Jutta Sinisalo kanttori. 20.11. KE KLO 18.30 Concordia-piiri. 24.11. SU KLO 11 Messu. Juhana Tarvainen liturgia ja saarna, Jutta Sinisalo kanttori. 27.11. KE KLO 18 Raamattuopetus. Teemu Haataja. ”Pyhä kaste ja uusi

TOIMINTA

elämä”, Roomalaiskirjeen 6. luku. FORSSA RUKOUSHUONE, KESKUSKATU 9 14.11. TO KLO 14 Sudanin lähetyspiiri. Ari Norro. 21.11. TO KLO 14 Raamattutunti ja Myanmarin lähetys. Ari Norro. 24.11. SU KLO 15 Pyhäpäivän hartaus. Anja ja Jukka Teininen. 28.11. TO KLO 14 Inkerin lähetyspiiri. Teemu Haataja.

ETELÄ-POHJANMAA 13.11. KE KLO 18 KAUHAVA Siionin kannel -seura. Seurakuntatalo. Henna Luoma, Ari Juupaluoma. Arvontaa. Kahvitarjoilu 17.30 alkaen. 13.11. KE KLO 19 ALAJÄRVI Siionin kanteleen lauluseurat. Liisa Nygårdilla. Teuvo Veikkola, Esa Luomaranta. 13.11. KE KLO 19 SEINÄJOKI Rennot aikuiset. www.rennotaikuiset.fi 14.11. TO KLO 18 SEINÄJOKI Juurileipää Raamatusta. Peräseinäjoen seurakuntatalo. Ari Juupaluoma. 14.11. TO KLO 19 VAASA Tervajoen rukoushuoneen miestenpiiri, Toivonkuja 7. Joh.4:1–42. 18.11. MA KLO 18 ALAHÄRMÄ Juurileipää Raamatusta. Voltin rukoushuone, Heikkiläntie 7. Ari Juupaluoma. 19.11. TI KLO 18 KRISTIINANKAUPUNKI Siionin kannel -ilta ja Sudanin lähetyspiiri. Seurakuntatalo. Mika Helander, Matti Rintala, Lauri ja Sylvi Lempinen. 20.11. KE KLO 18 LAPUA Juurileipää Raamatusta. Virranniemen pappila, Lapua. Ari Juupaluoma. 20.11. KE KLO 19 SEINÄJOKI Siionin kannel -ilta. Nurmon seurakuntakoti. Markku Toivio, Antti Maunumaa, säestys Kristiina Ylinen, kahvit alussa, arvontaa. 20.11. KE KLO 19 SEINÄJOKI Rennot aikuiset. www.rennotaikuiset.fi 21.11. TO KLO 10-12 SOINI Adventtimyyjäiset. Seurakuntatalo. Esa Luomaranta alkuhartaus. 24.11. SU KLO 10 SEINÄJOKI Messu ja evankeliumijuhla. Ylistaron kirkko ja seurakuntatalo. Markku Ylinen (saarna), Jarmo Happonen (lit.), Hanna Petäjä (kantt.), Ystäväkuoro. 24.11. SU KLO 10 KRISTIINANKAUPUNKI Messu. Kirkko. Martti Toivanen, Matti Rintala.

24.11. SU KLO 18 TEUVA Tuomiosunnuntain Evankeliumijuhla. Orrela. Markku Niemelä, Matti Rintala, Esko Ruuska. 25.11. MA KLO 18 VAASA Raamattupiiri. Vähänkyrön seurakuntatalo. Ari Juupaluoma. 27.11. KE KLO 19 SEINÄJOKI Rennot aikuiset. www.rennotaikuiset.fi 28.11. TO KLO 19 VAASA Tervajoen rukoushuoneen miestenpiiri, Toivonkuja 7. Joh. 4:43–5:18. SEINÄJOKI HYVÄN PAIMENEN KAPPELI, KALEVANKATU 3 13.11. KE KLO 13 Lähetyksen neuleja rupattelupiiri. 17.11. SU KLO 12 Messu. Esa Luomaranta lit. ja saarna, Klaus Hildén kanttori, pyhäkoulu, kirkkokahvit. 18.11. MA KLO 18 Concordiapiiri. Hannu Lehtonen. 20.11. KE KLO 13 Pastorin päiväkahvit. Esa Luomaranta, raamattuopetus Herran kärsivä Palvelija, Ps. 22, kahvitarjoilu, arpajaiset. 21.11. TO KLO 18 Juurileipää Raamatusta. Ari Juupaluoma. 24.11. SU KLO 12 Messu. Markku Niemelä lit. ja saarna, Klaus Hildén kanttori, pyhäkoulu, kirkkokahvit. 25.11. MA KLO 18.30 Raamattupiiri. Erik Silvola. 26.11. TI KLO 18.30-22 Tiistaimessu. Esa Luomaranta. 27.11. KE KLO 13 Lähetyksen neuleja rupattelupiiri. VAASA LUTHER-TALO, KIRKKOPUISTIKKO 10 15.11. PE KLO 14 Lähetyspiiri. Juhani Kajava. 22.11. PE KLO 14 Lähetyspiiri. Juhani Kajava. 24.11. SU KLO 15 Messu. Ari Juupaluoma (past.), Ulla juupaluoma (kantt.). 25.11. MA KLO 18 Raamattupiiri.

ETELÄ-SAVO JA KYMI 15.-17.11. PE-SU KOTKA Nuorten retki Turkuun (MNF). Lukas Brenner. 18.11. MA KLO 14 HAMINA Japaninpiiri. Kulmakiven alasali, Mannerheimintie 12. Hannu Kippo. 27.11. KE KLO 18 IITTI Viikkomessu.

Perheniemen opisto, Opistontie 15. Lukas Brenner, Petri Välimäki. Kahvit ja raamattuopetus. KOTKA LUTHER-SALI, KOTKANKATU 3 17.11. SU KLO 17 Tervetuloa kotiin -ilta! Hannu Kippo. 22.11. PE KLO 17.30 Perheraamis.

ITÄ-SUOMI 13.11. KE KLO 13 LIEKSA Lähetyspiiri. Seurakuntakeskus, Mönninkatu 13. Olli Olenius. 14.11. TO KLO 18-22 JOENSUU Nuotta-nuortenilta: Mitä sä pelkäät? Joensuun seurakuntakeskus, Kirkkokatu 28. Johannes-tila. 15.11. PE KLO 18 JOENSUU Raamattukurssi: Apostolien teot, osa II. Pielisensuun kirkko, alasali. Olli Olenius. 16.11. LA KLO 13 JOENSUU Raamattukurssi: Apostolien teot, osa II. Pielisensuun kirkko, alasali. Olli Olenius. 17.11. SU KLO 15 KUOPIO ”Tervetuloa kotiin!” -iltapäivä. NNKY, Vuorikatu 22. Olli Olenius. ”Helvetti – Onko Jumala oikeudenmukainen?” 19.11. TI KLO 17.30 JOENSUU Perhepiiri. 21.11. TO KLO 18 KUOPIO Raamattuja lähetyspiiri. Seurakuntakeskus, Suokatu 22, kerhotila Aaron. 22.11. PE KLO 18 JOENSUU Sanaa & Siionin kannelta. Pielisensuun kirkko, alasali. Jarkko Piiparinen. ”Valvokaa!” 24.11. SU KLO 15 JOENSUU Messu. Liturgia, Hannu Vepsäläinen, saarna Olli Olenius. Röksän ristikiven rukoushuone. Pyhäkoulu ja kirkkokahvit. 28.11. TO KLO 18 KUOPIO Sanajumalanpalvelus. NNKY, Vuorikatu 22. Olli Olenius. ”Tuomio”. 28.11. TO KLO 18-22 JOENSUU Nuotta-nuortenilta: Itsetunnon aakkoset. Joensuun seurakuntakeskus, Kirkkokatu 28. Johannes-tila.

KESKI-POHJANMAA 20.11. KE KLO 18.30-20.15 KÄLVIÄ Siikkariseurat. Seurakuntakoti, Kälviäntie 22. Lasse Nikkarikoski, Esko Hautamäki, säestys Jenni Lindholm. 21.11. TO KLO 18.30 LOHTAJA Sanaa ja Siionin kannelta Maarit ja Tuomo Jukkolalla, Taxellintie 7. Musiikki Veli-Matti Erkkilä, puheet Oili Ijäs ja Hannu Muuraiskangas. Kahvi klo 18. 22.11. PE KLO 18-20 LOHTAJA Lohtajan joulunavaus Mainingissa, Karhin-

tie 5. Lohtajan osastolla tapahtumassa Sleyn lähetyksen arpapöytä. 24.11. SU KLO 10 HIMANKA Sleyn kirkkopyhä. Himangan kirkko, Haahdentie 1. Kari Lauri liturgi, Hannu Kippo saarna. Messun jälkeen kirkkokahvit ja seurat Hillilän rukoushuoneella. KOKKOLA ARMON KAPPELI, KAARLELANKATU 4 14.11. TO KLO 18 Siionin kanteleen toivelauluilta. Pekka Karvonen, Aarre Polso. Kahvit 17.30. 17.11. SU KLO 17 Tervetuloa kotiin -ilta ”Mitä kuoleman jälkeen?”. Lasse Nikkarikoski, mus. Judith Boutouw & co. Raamattuopetus, yhteislaulua, rukousta. Lapsille pyhäkoulu ja leikkiä, koululaisille junnuraamis. Lopuksi iltapuuro ja kappelikahvit. 19.11. TI KLO 9.30 Perhekerho. Sirpa Klapuri. 19.11. TI KLO 16.30 Kokkolan evankelisen kuoron harjoitukset. 20.11. KE KLO 18 Raamattupiiri (Room. 9). Jiska Gröhn. 24.11. SU KLO 12 Sanajumalanpalvelus. Kanttori Minna-Leena Lahti. Pyhäkoulu, lopuksi kiireettömät kappelikahvit. 26.11. TI KLO 9.30 Perhekerho. Sirpa Klapuri. 26.11. TI KLO 16.30 Kokkolan evankelisen kuoron harjoitukset.

KESKI-SUOMI 13.11. KE KLO 18 SAARIJÄRVI Siionin kannel -seurat. Seurakuntatalo. Jorma Autonen. 28.11. TO KLO 15 KARSTULA Sleyn adventtijuhla. Kuivala: Terttu Pasasella, Purolantie 827. 28.11. TO KLO 18.30 KARSTULA Sleyn adventtijuhla. Paja-ahossa Kallioahontie 23. JYVÄSKYLÄ LUTHERIN KIRKKO, KANSAKOULUK. 5 17.11. SU KLO 12 Messu. Jari Rankinen. 18.11. MA KLO 8-9 Aamurukouspiiri. 20.11. KE KLO 16.30-18.30 Nuorten ilta. 20.11. KE KLO 18.30-22 Viikkomessu. 24.11. SU KLO 12 Lutherin kirkon 50-vuotisjuhlamessu Siionin kanteleen sävelin. Lasse Nikkarikoski saarna, Sakari Ylönen liturgi, Hamona-kuoro. Messun jälkeen kakkukahvit ja yhteinen juhla. Muistelua, Jari Salomaa. 25.11. MA KLO 8-9 Aamurukouspiiri.

25.11. MA KLO 18.30-20.30 Hamona-kuoron harjoitukset. Uudet laulajat tervetulleita! Lisätiedot: Ilpo Vuorenoja 040 526 0909. 26.11. TI KLO 18 Avoin raamattupiiri.

POHJOIS-HÄME 17.11. SU KLO 18-21 PÄLKÄNE Lauluseurat. Luopioisten seurakuntatalo, Pereentie 1. Markku Niemelä ja Seppo Salo. Seurat Seurakuntatalo. TAMPERE LUTHER-TALO,PELLAVATEHTAANK. 19 13.11. KE KLO 13 Päiväpiiri. Matti Kiviranta. 14.11. TO KLO 18 Raamattu- ja rukouspiiri. 17.11. SU KLO 11-12.30 Messu. Jorma Kantola, lit. Lasse Räty. 19.11. TI KLO 17 Teepöytäaktio. 20.11. KE KLO 13 Päiväpiiri. Jorma Satama. 21.11. TO KLO 18 Raamattu- ja rukouspiiri. 22.11. PE KLO 18-22 Nuortenilta: Ehtoollisen ihana mysteeri. Martti Pyykönen. 24.11. SU KLO 11-12.30 Messu. Lasse Räty, lit. Tenho Korhonen. 26.11. TI KLO 17 Teepöytäaktio. 27.11. KE KLO 13 Päiväpiiri. Sakari Hosike. 28.11. TO KLO 18 Raamattu- ja rukouspiiri.

SATAKUNTA 14.11. TO KLO 19 SASTAMALA Rukousilta. Lopenkulman rukoushuone, Stormintie. Rukousta ym. 17.11. SU KLO 16 PORI Messu. Väinölän kirkko, Päkintie 1. Johan Helkkula. Pyhäkoulu ja kirkkokahvit. 18.11. MA KLO 14-16 RAUMA Lähetyspiiri. Seurakuntatalo, Luostarintie 1. Elias Rantanen. 21.11. TO KLO 19 SASTAMALA Rukousilta. Lopenkulman rukoushuone, Stormintie. Rukousta ym. 23.11. LA KLO 9.45 SASTAMALA Sastamalan messuyhteisön Vaeltajat. Markus Malmivaara. Retki Irti maasta -kiipeilypuistoon Tampereelle. Ilm. 15.11. mennessä puh. 044 0566 585. 24.11. SU KLO 10 KOKEMÄKI Jumalanpalvelus, lähetyslounas ja seurat. Kauvatsan kirkko ja seurakuntakoti, Kirkkotie 47. Veikko Ruusuvuori liturgi, Timo Havukainen saarna. Lähetyslounas ja seurat Kauvatsan seurakuntakodilla jumalanpalveluk-

30 31 sen jälkeen. Keittolounas ja kahvit. Seuroissa puhumassa ja kertomassa tuoreet terveiset Japanista entiset Japaninlähetit Mari-Liisa ja Timo Havukainen sekä Timo Vuorinen ja Juhani Pere. 24.11. SU KLO 16 PORI Messu. Väinölän kirkko, Päkintie 1. Johan Helkkula. Pyhäkoulu ja kirkkokahvit. 26.11. TI KLO 18.30 RAUMA Raamattuluento. Seurakuntatalo, Luostarinkatu 1. Johan Helkkula. Hellät jäähyväiset. Minkä varassa seurakunta kestää? Apt. 20. 28.11. TO KLO 19 SASTAMALA Rukousilta. Lopenkulman rukoushuone, Stormintie. Rukousta ym. PORI RUKOUSHUONE, VARVINKATU 3 14.11. TO KLO 18 Rukousilta. Johan Helkkula. Rukousta sanan lupausten äärellä. SASTAMALA KARKUN EVANKELINEN OPISTO, MAINIEMENTIE 50 15.-17.11. PE-SU Yhdessä eteenpäin -avioparikurssi. 17.11. SU KLO 11 Messu. Markus Malmivaara liturgi, Hannu Uusmies saarna. Pyhäkoulu. 22.-24.11. PE-SU Sielunhoitopäivät. 24.11. SU KLO 11 Messu. Markus Malmivaara liturgi, Ville Auvinen saarna. Pyhäkoulu. LUTHER-TALO, VALKAMAKATU 4 24.11. SU KLO 14 Lähetysjuhla. Ville Auvinen, Tuomas Annola, Maire Sillanpää. Lähetysasiaa ja yhteislauluja, kahvitarjoilu. 26.11. TI KLO 18 Seurat. Sanaa, raamatunluku, yhteislauluja. Kahvit. HUITTINEN LAUTTAKYLÄN RUKOUSHUONE, VIIALANKATU 16 17.11. SU KLO 18 Sanan ja sävelen ilta. Veteraanien lauluveljet, Helena Kivimaa ja Eino Lehtisaari. 19.11. TI KLO 13 Lähetyspiiri. Eino Lehtisaari. 23.–24.11. LA-SU Raamattukurssi Apt. 1-8. Johan Helkkula ja Markus Malmivaara. La 23.11.

TOIMINTA

Klo 11 Johdanto Apostolien tekoihin ja 1. luku Johan Helkkula Klo 12 Voima korkeudesta. Seurakunta syntyy ja kasvaa Apt. 2 Johan Helkkula. Klo 12.45 Ruoka Klo 13.30 Ei muuta nimeä joka pelastaa Apt. 3-4 Johan Helkkula 14.15 Kahvi, 14.30 Totuus salatuimpaan saakka. Gamalielin neuvo. Apt. 5 Johan Helkkula Su 24.11. Klo 16.00 Ensimmäinen marttyyri. Apt. 6-7 Markus Malmivaara. Klo 17.00 Kaste ja Pyhä Henki. Apt. 8 Markus Malmivaara Klo 18.00 Kahvi. Klo 18.30 Ilta Vapahtajan hoidossa Ossi Tammisto ja Antti Koivuniemi 24.11. SU KLO 18.30 Rukoushuoneen sunnuntai-illat. Ossi Tammisto ja Antti Koivuniemi.

SAVO-KARJALA LAPPEENRANTA ARMONKALLIO, SAMMONTORI 2 15.11. PE KLO 18 Varkkikerho. Reipasta toimintaa varkeille, Raamattuhetki, iltapala. 17.11. SU KLO 16 Messu ja pyhäkoulu. Pasi Hujanen. 18.11. MA KLO 12 Leipäjakelu ja hartaus. 19.11. TI KLO 13 Inkeriläis-suomalainen raamattuja rukouspiiri. Seija Kiiskinen. 19.11. TI KLO 17.30 Rukous- ja raamatupiiri. 22.11. PE KLO 18 Nuorten Raamis . Ville Ryösö, Claudia Techera, Iida Halme. 24.11. SU KLO 16 Messu ja pyhäkoulu. Arvo Survo. 25.11. MA KLO 12 Leipäjakelu ja hartaus. 26.11. TI KLO 13 Inkeriläis-suomalainen raamattuja rukouspiiri. Seija Kiiskinen. 26.11. TI KLO 17.30 Rukous- ja raamatupiiri. IMATRA VUOKSENNISKAN RUKOUSHUONE, LAKASENTIE 5 17.11. SU KLO 11 Messu ja pyhäkoulu. Pasi Hujanen. 21.11. TO KLO 18 Sanan hoidossa -ilta. Kirsi Ryösö, Kari Valkonen.

SUUR-HELSINKI 17.11. SU KLO 11.45 VANTAA Herätysliikeluento. Hämeenkylän kirkko. Seppo Suokunnas. 21.11. TO KLO 11-12 VANTAA Kenian lähetyspiiri. Vapaalan seurakuntakoti, Ilpolankuja 2. Paavo Markkula. HELSINKI LUTHER-KIRKKO, FREDRIKINKATU 42 13.11. KE KLO 10-12 Avoin perhekerho. 13.11. KE KLO 16-17 Avoin rukouspiiri. Soili ja Martti Haverinen. 13.11. KE KLO 16-19 Questions & answers. Richard Ondicho. 14.11. TO KLO 18-20 Taistelujen maa – Raamattuluentosarja Joosuan, Tuomarien ja Ruutin kirjoista: Simson – Voimamiehen heikkous, Tuom. 13–16. Martti Haverinen. 17.11. SU KLO 11 English divine service. 17.11. SU KLO 16-17.15 Messu. Martti Haverinen. Pyhäkoulut lapsille. Kirkkokahvit. 19.11. TI KLO 12-13.30 Eläkeläisten päiväpiiri. Seppo Suokunnas. 19.11. TI KLO 16-19 Bible studies. Richard Ondicho. 20.11. KE KLO 16-17 Avoin rukouspiiri. Soili ja Martti Haverinen. 20.11. KE KLO 16-19 Questions & answers. Richard Ondicho. 20.11. KE KLO 18 Kaikenikäisten naisten raamattupiiri. Päivi Poukka, Anneli Räty. 21.11. TO KLO 18-20 Taistelujen maa – Raamattuluentosarja Joosuan, Tuomarien ja Ruutin kirjoista: Heimoveljien kostoretki, Tuom. 17–21. Soili Haverinen. 22.11. PE KLO 18.30-22.30 Nuorten ilta: Salattu Jumala. Erkki Koskenniemi. 23.11. LA KLO 18-21 Freda-42-ilta pari-kolmekymppisille. 24.11. SU KLO 11 English divine service. 24.11. SU KLO 16-17.15 Messu. Tom Säilä. Pyhäkoulut lapsille. Kirkkokahvit. 26.11. TI KLO 12-13.30 Eläkeläisten päiväpiiri. Jukka Niemelä. 26.11. TI KLO 16-19 Bible studies. Richard Ondicho. 27.11. KE KLO 10-12 Avoin perhekerho. 27.11. KE KLO 16-17 Avoin rukouspii-

ri. Soili ja Martti Haverinen. 27.11. KE KLO 16-19 Questions & answers. Richard Ondicho. 28.11. TO KLO 18-20 Taistelujen maa – Raamattuluentosarja Joosuan, Tuomarien ja Ruutin kirjoista: Ruut ja armoitettu anoppi, Ruutin kirja. Soili Haverinen. PYHÄN SYDÄMEN KAPPELI, KIRSTINKATU 1 14.11. TO KLO 18.30 Kappeli-ilta. Siionin kannel -lauluilta, Seppo Suokunnas. Kahvitus klo 18. 17.11. SU KLO 11 Messu. Tapio Kiviranta liturgia ja saarna. 21.11. TO KLO 18.30 Kappeli-ilta. Arjen jumalanpalvelus, Valtteri Tikkakoski. Kahvitus klo 18. 24.11. SU KLO 11 Messu. Tom Säilä liturgia ja saarna. 28.11. TO KLO 18.30 Kappeli-ilta. Tuhatvuotinen valtakunta, Pasi Hujanen. Kahvitus klo 18.

UUSIMAA 14.11. TO KLO 14 PORVOO Lähetys- ja raamattupiiri. Suom. srk-koti, Lundinkatu 5. Jukka Niemelä. Room. 10 ”Kumpi olikaan ensin - evankeliumi vai usko?” 14.11. TO KLO 18 MYRSKYLÄ Rukousja raamattupiiri. Srk-koti, Keskustie 2. Helka Fabritius, Jukka Niemelä. Room. 12 ”Hyviä ohjeita kristityille”. 17.11. SU KLO 16 JÄRVENPÄÄ Pyhäpäivän seurat. Jampan srk-koti, Pihkapolku 2. Petri Repo, Jukka Niemelä. 24.11. SU KLO 10 ORIMATTILA Messu kirkossa. Messu Hannu Rantala, Seppo Suokunnas saarna. Kirkkokuoro, johtaa Mia Kettunen. Klo 12 Evankeliumi- ja lähetysjuhla. Suokunnas, Heikki Karjalainen, Elina Lehdeskoski. 24.11. SU KLO 15 TUUSULA Lauluseurat. Rihasali, Pellavamäentie 5. Puhujina Seppo Salo, Esa Yli-Vainio ja Juha Itäleino. 26.11. TI KLO 18 LOVIISA Lähetyspiiri. Srk-koti, Itäinen Tullikatu 6. Rea Skog, Jukka Niemelä. 27.11. KE KLO 13 ORIMATTILA Kenian piiri ja Perheniemen opiston tilaisuus. Anninkammari kirkon vieressä. Inkeri Halso, Pertti Laaksonen. HYVINKÄÄ LUTHER-TALO, HARJUKATU 1 14.11. TO KLO 18 Raamattupiiri. 17.11. SU KLO 11 Messu ja pyhäkoulu. Jukka Niemelä, Kirsti Penttinen kanttori. Kolehti Sleyn lähetystyölle,

päätteeksi kirkkokahvit. 18.11. MA KLO 19 Nuorten ilta. 19.11. TI KLO 18 Lähetysilta Jes. 55. Pentti Eräpolku. 24.11. SU KLO 11 Messu ja pyhäkoulu. Martti ja Päivi Poukka, Kirsti Penttinen kanttori. Kolehti Sleyn lähetystyölle, päätteeksi kirkkokahvit ja lähetyskipinä. 25.11. MA KLO 18-19.30 Kuoron harjoitus. Pekka Lumio kuoronjohtaja. 26.11. TI KLO 18 Lähetysilta Jes. 59. Hannu Penttinen. 28.11. TO KLO 18 Raamattupiiri.

VARSINAIS-SUOMI TO 14.11.2019 KLO 18.30 AURA Srk-talo, Siionin kanteleen lauluseurat, Ville Auvinen. 13.11. KE KLO 18 TURKU Japanin-lähetyspiiri. Raunistulan srk-talossa, Murtomaantie 12. 15.-17.11. PE-SU TURKU Maata Näkyvissä -festarit. Gatorade Center. 17.11. SU KLO 10 TURKU Sanajumalanpalvelus. Gatorade Center, Artukaistentie 8. Ville Auvinen, Jussi Miettinen. 17.11. SU KLO 10 LOIMAA Alastaron raamattupäivä: Seurat. Alastaron seurakuntatalo, Papintie 5. Ari Norro. Kirkkokahvit. 22.11. PE KLO 17.00 PAIMIO Kaikille avoin raamattupiiri Paimion seurakuntatalolla, Pyölintie 3. Aloitamme 1. Pietarinkirjeen tutkimisen. Vetäjä-

nä Ossi Tammisto. 24.11. SU KLO 14 LOIMAA Niinijoen rukoushuoneen 85-vuotisjuhla. Niinijoen rukoushuone, Niinijoentie 747. Ari Pääkkönen, Juha Santala, Tuomas Lankinen. 27.11. KE KLO 18 TURKU Japanin-lähetyspiiri. Hepokullan srk-talo, Varkkavuorenkatu 23. TURKU LUTHERIN KIRKKO, PUUTARHAKATU 8 A 22.11. PE KLO 18.30-22 Nuortenilta: Tilipäivä koittaa. Lauri Halme. 24.11. SU KLO 11 Messu. Ari Norro. LOIMAA MUSTAJÄRVEN LEIRIKESKUS, PARRAVAHANTIE 331 20.11. KE KLO 18 Miesten nyyttäri- ja saunailta uudessa saunatuvassa. Seppo Suopajärvi . Teemana ”Rakkaus, viha ja anteeksiantamus”. LOIMAAN EVANKELINEN OPISTO, OPISTONTIE 4 13.11. KE KLO 18 Siionin kannel -lauluilta. Risto Leino. 18.11. MA KLO 18 LOIMAA Roomalaiskirjeen luento ja kahvit. 27.11. KE KLO 18 LOIMAA Ilta sanan äärellä. Juha Santala, Ari Norro.

JYVÄSKYLÄN LUTHERIN KIRKKO 50 VUOTTA Lutherin kirkon 50-vuotisjuhlamessu Siionin kanteleen sävelin pidetään 24.11. su klo 12. Lasse Nikkarikoski saarna, Hamona-kuoro, johtaa Ilpo Vuorenoja. Messun jälkeen kakkukahvit ja yhteinen juhla. Muistelua vuosikymmenten varrelta. TERVETULOA!

SLEYN JÄSENKOKOUSKUTSU Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään perjantaina 13.12. klo 13.00 Helsingin Luther-kirkossa, osoite: Fredrikinkatu 42, 00100 Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11 § mukaiset asiat. Helsingissä 13.11.2019 Suomen Luterilainen Evankeliumiyhditys ry:n hallitus

32 33

HARTAUS

Pyhä koskettaa Työ maahanmuuttajien parissa avartaa puolin ja toisin. Vaikka kulttuurinen tausta on erilainen, usko Jumalaan yhdistää.

änä päivänä on miljoonia ihmisiä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa pakosta ja vastoin tahtoaan. Myös minä olen saanut suomen kielen luokkaani oppilaita kulttuureista, jotka ovat olleet minulle aiemmin tuntemattomia. Opetan heille kielen ohella, millainen maa tämä on ja millainen tapakulttuuri täällä on. Luemme, kirjoitamme, paneudumme sanaston oppimiseen, laulamme. Kielen oppiminen on puurtamista ja toiston sietämistä. Aamuisin oppilaani vaihtavat tervehdyksiä arabiaksi, farsiksi, dariksi ja somaliaksi, kunnes hiljenevät kuuntelemaan päivän tunnussanaa. Ahdingossani minä huusin Herraa, Hän kuuli ja avasi tien. Ps. 118:5 Kristuksen omina ja Häneen uskoen voimme rohkeasti ja luottavaisina lähestyä Jumalaa. Ef.3.12 17 silmäparia tuijottaa minua herkeämättä. He kuulevat, että Raamatun Jumala on rakastava Isä, saamme synnit anteeksi Jee-

suksen takia. En voi nähdä Herramme kasvoja, mutta tunnen, että Hän on miltei käsin kosketeltavasti läsnä, sillä Hän tuli, että näillä paljon kärsineillä ihmisillä olisi rauha ja toivo. Voi Jumalani, miten ihmeellinen Sinä olet! ”Koraanikoulussa opettaja löi kepillä sormille, jos ei osannut säkeitä ulkoa”, kertoo nuori tummasilmäinen afgaani. ”Isäni oli ankara mies, hän löi sähköjohdolla meitä lapsia, jos teimme väärin. Pelkäsin isääni, mutta enemmän pelkäsin Allahia”, kertoo irakilaismies. ”Nyt luen Raamattua joka ilta ja haluan oppia Jumalasta lisää.” Olen vaikuttunut muslimioppilaideni kokemuksista ja todistuksesta. Jumala on totisesti elävä, kuuleva ja näkevä Isä. Jumala puhuu muslimeille monin tavoin, mutta eniten heitä puhuttelee kristittyjen osoittama vieraanvaraisuus. Ystävällisyys ja lempeys ja suoja, jota voimme heille osoittaa, kantaa siunausta, jolla on merkitystä ikuisuuteen asti. Jeesus tulee koteihimme muukalaisen hahmossa.

”Yhteytemme on sanaton ja selittämätön”

Kohtaamiset vieraasta kulttuurista tulleiden kanssa merkitsevät minulle avartumista ja oppimista. Työni kotoutumisprosessissa ja monikulttuurisessa luokassa vie voimia ja samalla se antaa paljon. Mieli on täynnä kiitosta. Sykähdyttäviä hetkiä tulee silloin, kun niitä vähiten odottaa. Kun olemme opiskelleet väsyksiin asti, kun olemme jakaneet elämänkohtaloitamme, tulee tilanne, jonka vain Jumala voi saada aikaan Henkensä kautta; koemme yhteyttä ja rakkautta. Pyhä koskettaa meitä. En voi luvata oppilailleni turvallisia oloja, kotia tai aviopuolisoa. Voin vain antaa hiljaista myötätuntoa ja hyväksyntää. Omalla olemisellani olen rinnalla. Kulttuurinen taustamme on erilainen, yhteytemme on sanaton ja selittämätön. Meitä yhdistää usko Jumalan suunnattomaan voimaan ja usko Hänen kannattelevaan rakkauteensa. Meillä on Isä, jonka luo mennä surussa ja ilossa. ␃ Merja Ristolainen

Lutherin seurassa

unnettu on Augustinuksen kuuluisa lause hänen Tunnustuksissaan (Confessiones); ”Sinä, Herra käskit ja niin tapahtui, että jokainen epäjärjestyksen vallassa oleva sielu on itselleen rangaistus.” Se, joka ei pelkää Jumalaa, pelkää todella sitä, että hänen talonsa tai naapurin seinä tai patsas ro-

mahtaa. Miksi? Jumala on niin käskenyt, also soll es sein, niin se on oleva. Se joka ei pelkää totuutta, saa pelätä valhetta ja palvella Jumalan sijasta kuvaa tai haamua. ␃

Rukoilkaa kanssamme Rukousta Suomen tasavallan presidentin ja Suomen esivallan, Suomen ja suomalaisten puolesta! Rukousta myös Suomen ulkomaalaisten, Suomen naapurimaiden ja näiden kansojen puolesta!

Lähetä esirukouksesi: sanansaattaja@sley.fi Sanansaattaja / Esirukoukset, PL 184, 00181 Helsinki. Voit lähettää esirukouksen myös nettisivujen kautta: SLEY.FI

Rukoillaan ihmisen puolesta, joka on kipeä ja väsynyt. Auta menemään töihin henkisistä peloista ja huonovointisuudesta huolimatta. Auta avun ja hyvän yöunen saamisessa. Auta myös raha-asioiden järjestymisessä ja ystävyyssuhteissa. Rukoillaan kahden ystävän puolesta. Rukoillaan, että Jeesus auttaisi naishenkilöä, joka sairastaa skitsofreniaa.

Pyydän voimallisia esirukouksia vihamiesteni puolesta ja koko oman elämäni ja omaisteni sekä sukulaisteni ja ystävieni sekä tuttujeni puolesta. Kiitos tuesta! Pyydetään esirukousta äidin puolesta. Pyydän rukousta, että tyttäreni parantuisi psyykkisestä sairaudesta. Lisäksi pyydän, että hän selviäisi hyvin lasten huoltajuudesta ja voisi palata ensi syksynä työelämään. Pyydän rukousta miehen puolesta, joka on jäänyt auton töytäisemäksi suojatiellä. Että Jeesus parantaisi hänen vammansa.

34 35

YS TYHM ÄK SYM KY

S TYHM YMY Ä YS

sus muistuttaa siis, mikä suuri ilo on saada elää Jumalan yhteydessä iankaikkisesti ja mikä onnettomuus, kun joutuu lopullisesti eroon rakastavasta Jumalasta. ␃

74,07

PUOLEN KUUN NUMERO PUOLEN KUUN NUMERO

SEURAKUNTAPASTORI MARKO SAGULIN SEURAKUNTALAISEN BLOGI, 28.10.

eesuksen puheet helvetistä sisältävät erilaisia kielikuvia. Tuli ei siellä koskaan sammu ja madot kaluavat ihmistä ikuisesti. Kielikuvia ei saa ottaa tarkoiksi kuvauksiksi helvetin fysikaalisista olosuhteista. Madothan kuolevat tulessa. Samaan kielikuvien sarjaan liittyy myös hampaiden kiristely. Valitettavasti kristillisessä traditiossa syntyi näiden kielikuvien pohjalta traditio, jossa peloteltiin helvetin kammottavilla fysikaalisilla olosuhteilla, joissa ihmistä kidutetaan ikuisesti. Jeesuksen kielikuvien tarkoituksena oli kuitenkin ilmaista ihmisen henkistä tilaa, kun hän tajuaa menettäneensä jotain arvokasta ja rakasta, yhteyden Jumalaan. Kun ihminen ymmärtää menettäneensä kauniin ja ylivoimaisen rakkauden, hän joutuu elämään tuskassa. Jee-

S TYHM YMY ÄK YS

”Nöyrtyä pitää sen edessä, että elinikä ei riitä yksin ammentamaan tyhjäksi [Raamatun] suurta aarrekammiota. Hyvin teen, jos pystyn hillitsemään itseni, etten koskaan väitä omaa näkökulmaani ainoaksi oikeaksi.”

Eksegetiikan professori Antti Laato vastaa.

altio antoi vuonna 2018 avustusta koko valtakunnan alueella tehtävään nuorisotyöhön 74,07 miljoonaa euroa. Suurin rahoittaja oli Opetus- ja kuttuuriministeriö, jonka osuus oli noin 42,3 miljoonaa euroa. ␃

LÄHETYSJOHTAJA MIKA TUOVINEN UUSI TIE, 31.10.

Mitä on Raamatussa kuvattu ”hampaiden kiristely”?

”Ympärillämme on Jumalan rakkauden nälkää, johon jokainen kristitty voi vastata. Jumalan seurakunta on nyt nukkuva jättiläinen. Jos tämä kansa lähtee liikkeelle, jotain tässä maassa muuttuu.”

LYHYESTI

INNOSTUU

Nyt voi kirkossa vedellä sikeitä oikein luvan kanssa!

painopaikka Arkmedia, Vaasa, 2019

TOIMITUS

Lähtisitkö yöksi kirkkoon?

KUSTANTAJA Sley-Media Oy ISSN 0355-8347 PL 184, 00181 Helsinki www.sley.fi

INNOSTUU

S TYHM YMY Ä YS

elsingin Kallion ja Paavalin seurakunnat heittivät kouluikäisiä koskevan haasteen Suomen muille seurakunnille: viettäkää yö kirkossa! Ajankohdaksi on suositeltu esimerkiksi valvomisen sunnuntaita 16.11. Haasteeseen on tarttunut jo kuutisenkymmentä seurakuntaa. Tilaisuuden voi toteuttaa eri tavoilla, mutta tarkoituksena on tutustua kirkkoon ja sen ympäristöön yhteisen toiminnan kautta. Tässä onkin oiva tilaisuus tutustuttaa koululaisia lähemmin alueensa kirkkoon ja sen tiloihin. Tällaisen konseptin voisi toteuttaa laajemmallakin ikähaitarilla. Miltäköhän tuntuisi makoilla patjalla pimeässä kirkkosalissa, taivaisiin saakka ulottuvaa kattoa tuijotellen? Jumalanpalvelukseenkin ehtisi hyvään aikaan, jos olisikin aamulla paikan päällä valmiiksi. Jos voisit viettää yön missä tahansa kirkossa, mikä se olisi? Toimittaja saattaisi valita Suomen kauneimmaksi kirkoksikin äänestetyn Pyhän Laurin kirkon Vantaalla. Tosin sen kivilattioilla saattaisi hieman paleltaa Marraskuun koleassa yössä… ␃ Anna Sokka

Toimitusjohtaja Teemu Haataja / 044 767 5204

TILAAJAPALVELU Anna Poukka 040 700 7707 / ma–pe 9–14 tilaajapalvelu@sley.fi

Tilaushinnat (alv 10 %)

Digilehti (alv 24 %)

Kesto 98 € 12 kk 105,00 € 6 kk 62,00 € 3 kk 35 € Ulkomaanlisä

Kesto 12 kk 6 kk 3 kk

59 € 62 € 32 € 18 €

ILMOITUKSET (alv 24 %) Palstamillimetri 1,95 € Koko sivu 2200 € 1/2 sivu 1150 € Kuolinilmoituset 1,40 €/pmm Rivi-ilmoitukset 7 €/rivi (sis. alv) PERHEALBUMI Syntyneet, kastetut, syntymäpäivät, kihlautuneet, vihityt, hääpäivät, valmistuneet, kiitos muistamisesta, osoitemuutokset 35 €/ilmoitus (sis. alv) AINEISTOT Ladottavan ilmoitusaineiston ja valmiiden ilmoitusten on oltava toimituksessa ilmestymispäivää kaksi viikkoa edeltävänä keskiviikkona klo 12. Sanansaattajan toimitus 044 704 3777 / ma–pe 10–15 sanansaattaja.ilmoitukset@sley.fi

Tiesitkö? Isänpäivää vietettiin marraskuussa jo keskiajalla!

uurimmassa osassa maailmaa isänpäivää vietetään kesäkuussa. Pohjoismaissa sen viettokuukaudeksi on kuitenkin valikoitunut marraskuu. Tämä on ollut kauppiaille oiva markkinarako joulusesongin aloittamiseksi. Isänpäivän viettäminen marraskuussa ei ole kuitenkaan vain kaupallinen keksintö. Jo keskiajalla Euroopassa vietettiin marraskuun 19. Pyhän Joosefin päivää myös isänpäivänä. Tätä juhlapyhää vietetään yhä monissa katolisissa maissa, kuten Espanjassa, Portugalissa ja Italiassa. ␃

Anna palautetta: www.sley.fi/sanansaattajapalaute AINEISTON PALAUTUS Toimitus ei palauta pyytämättä lähetettyä materiaalia. SANANSAATTAJAN ÄÄNILEHTI Kestotilaus 40,00 € vuositilaus 45,00 € Tilaushintaan sisältyvät Kevätkukkia- ja Talvikukkia-lehtien cd:t. Tiedustelut, tilaukset ja osoitteenmuutokset: Anna Poukka, (09) 2513 9220 / ark. 9–14 PANKKIYHTEYDET Sley Media Oy DANSKE BANK FI4480001710150906 NORDEA FI9717453000092496 Evankeliumiyhdistys (Sley), juhla- ja lähetystulot, lahjat ym. NORDEA FI75 1573 3000 0333 23

Ville Melanen:

Armosta osallinen

Inkerin kirkon Siperian lääninrovasti Ville Melasen paimenuuden 15-vuotisjuhlatilaisuudet:

Siperian rovastikunnan lääninrovastin päivähartauskirjan hartaudet ovat lyhyitä ja ytimekkäitä. Ne ohjaavat lukijan luottamaan Jumalan armoon.

17.11. 18.11. 27.11. 1.12. 1.12. 2.12. 4.12. 5.12. 15.12.

LAHTI Lutherin kirkko, messu ja seurat alkaen klo 12 KANGASNIEMI seurakuntakeskus, lähetystilaisuus klo 18 KANKAANPÄÄ seurakuntasali, lähetystilaisuus klo 18 KOKKOLA Armonkappeli, jumalanpalvelus klo 12 VETELI Räyringin rukoushuone, lähetysjuhla klo 18 SOINI seurakuntakoti, lähetystilaisuus klo 18 HÄMEENLINNA Luther-talo, lähetystilaisuus klo 18 FORSSA rukoushuone, lähetystilaisuus klo 14 JYVÄSKYLÄ Lutherin kirkko, messu klo 12

24,00 € Martti Luther:

Ahdistuksesta ylösnousemukseen Tämä teos ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1967 uskonpuhdistuksen 450-vuotisjuhlajulkaisuna. Nyt siitä, kun Martti Luther naulasi 95 teesiään Wittenbergin linnankirkon oveen, on kulunut yli 500 vuotta, mutta Lutherin tekstit ovat edelleen yhtä ajankohtaisia. Uudistetun laitoksen nimi on muutettu ja kieliasu muokattu nykypäivän lukijalle ymmärrettävään muotoon.

kauppa.sley.fi tai 040 700 7707 (ma-pe 9-14) sähköposti: tilaajapalvelu@sley.fi

29,00 €