Sanansaattaja 24/2019

Page 1

Sinä olet rakastettu! 18

Matt Popovits: ”Jumala ei vaadi sinulta mitään”

5

2000-luvun kirkkohistoria

10

Bible Toolbox tavoittaa satoja päivässä

27

Joulukeräys kirkkoprojekteille

Nº24 2019


SISÄLTÖ 1876 2019

18

Sanansaattaja 144. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA

Ville Auvinen  /  044 045 6778 TOIMITUSSIHTEERI

Martti Pyykönen toimittaja

Anna Sokka TAITTO

Markus Mäkelä KANNEN KUVA

Mikael Rydenfelt Toimitus

044 704 3777 sanansaattaja@sley.fi etunimi.sukunimi@sley.fi TILAAJAPALVELU

040 700 7707 / ma–pe 9–14 tilaajapalvelu@sley.fi www.sley.fi/sanansaattaja Pl 184, 00181 Helsinki Käyntiosoite: Fredrikinkatu 42, Helsinki Mediakortti sley.fi/sanansaattajanmediakortti Sley ry

puh (09) 251 390    ma, ti ja to klo 9–12

”Kuulkaa, niin teidän sielunne saa elää.” Jes. 55:3

”Herran sana pysyy iankaikkisesti.” 1. Piet. 1: 25

4 5 7 8 9 10 12

13 14 16 18 22

24 25 26 27 28 31 32 34 35

Uutiset Pinnalla   Uusi kirkkohistoria Kolumni Kasvo  Ritva Suopajärvi Kolmella mantereella   Bible Toolbox Kulttuuri Raamatusta Matt Popovits ”Maailman paras viesti” Kirkkovuosi Yhdistys Toiminta Hartaus 33 Lutherin seurassa Lyhyesti


PÄÄKIRJOITUS  SANANSAATTAJA Nº 24/19 ␃ 27. MARRASKUUTA 2019

Sanan- ja uskonnonvapauden rajat koetuksella

K

ansalaisen oikeus julkisesti ilmaista uskonnollinen vakaumuksensa on suojeltu kahdellakin perustuslaissa säädetyllä oikeudella: uskonnonvapaus ja sananvapaus. Nämä perustavaa laatua olevat oikeudet perustuvat myös kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Läntisessä maailmassa uskonnonja sananvapautta on pidetty yksinä oikeusvaltion peruspilareista, ja yksittäisten valtioiden ihmisoikeustilannetta on usein arvioitu nimenomaan sillä perusteella, miten nämä oikeudet toteutuvat. Kansanedustaja Päivi Räsäsestä aloitetut rikostutkinnat ovat herättäneet laajaa keskustelua siitä, miten uskonnonja sananvapaus toteutuvat nyky-Suomessa. Viime kesänä julkaisemassaan twiitissä Räsänen kritisoi kirkkohallituksen päätöstä osallistua Helsinki Pride -tapahtumaan ja julkaisi kuvan Raamatun tekstistä, jossa apostoli Paavali arvioi homoseksuaalista elämäntapaa. Nyt siis Raamatun tekstin lainaamisen oikeutusta tullaan arvioimaan oikeudessa. Uskonnonvapaus on koetteilla. Muutama viikko sitten valtakunnansyyttäjä aloitti esitutkinnan Räsäsen vuonna 2004 julkaisemasta kirjasesta Mieheksi ja naiseksi hän loi heidät, jossa hän esittää perinteisen kristillisen näkemyksen avioliitosta ja seksuaalisuudesta ja ilmaisee oman perustellun näkemyksensä homoseksuaalisista suhteista. Nyt näyttää siltä, että Suomen korkein syyttäjäviranomainen katsoo jonkin elämänmuodon nimittämisen synniksi mahdollisesti täyttävän PS. Kaupungistuvan ja syrjintärikoksen kriteerit. Sananmuuttuvan maailvapaus on koetteilla. Päivi Räsästä man keskellä seurakunnat koskevat rikostutkinnat eivät koske painiskelevat samanlaisten vain häntä, vaan kyse on siitä, onko haasteiden kanssa riipkristityillä enää oikeutta sanoittaa omaa uskoaan Raamatun mukaisespumatta siitä, eletäänkö ti. Raamattu kun puhuu paljonkin koleassa Pohjolassa tai synnistä. vaikka Villin lännen TexaEnnen nyt aloitettuja rikostutkisissa, kuten tässä lehmuksiakin uskonnon- ja sananvapadessä haastateltu Matt us ovat olleet haastettuina sosiaalisen painostuksen Popovits. Koska pyörää ei seurauksena. Moni kristitty on pelännyt ilmaista kannata keksiä uudestaan, omaa uskonnollista vakaumustaan ja ottaa kantaa on viisasta kuulostella, avioliittokeskusteluun, koska on pelännyt maineenmiten muualla haasteisiin sa ja jopa työpaikkansa menettämistä. Oikeuslaitokon pyritty vastaamaan ja sen tulisi puolustaa jokaisen oikeutta ilman pelkoa ilmaista vakaumuksensa, vaikka se olisikin ristiriimiettiä, miten me voisimme dassa sateenkaari-ideologian kanssa. ␃ soveltaa sitä omissa seura-

”Moni kristitty on pelännyt ilmaista omaa uskonnollista vakaumustaan.”

kunnissamme. ␃

Ville Auvinen Sanansaattajan päätoimittaja


4 5

UUTISET

Kirkolliskokouksessa muutoksia kirkkojärjestykseen Kirkolliskokouksessa kevennettiin hallintoa ja lisättiin nuorten vaikutusvaltaa.

M

arraskuussa järjestetys- valtaa ja mahdollistaa nopeampi sä kirkolliskokouksessa päätöksenteko. tehtiin päätöksiä kirkon Kokouksessa tehtiin myös päähallinnosta, nuorten vai- tös nuorten vaikuttajaryhmien kutusmahdollisuuksista sekä hy- perustamisesta seurakuntiin. Vaiväksyttiin ensi vuoden talousarvio kuttajaryhmien tulee koostua alle ja suunnitelma vuosille 2020–2022. 29-vuotiaista konfirmoiduista Kokouksessa myös vahvistettiin seurakunnan jäsenistä. Tällä pyriesitys yhden kummin riittävyy- tään lisäämään nuorten vaikutusdestä lapselle. mahdollisuuksia kirkossa. Kirkon hallinnosta päätettiin Hiilineutraali kirkko 2030 poistaa kokonaan alistusmenet- -hankkeeseen budjetoitiin 215 000 telyt. Jatkossa seurakuntatason euroa ensi vuodeksi. Lisäksi pypäätöksistä vastaavat seurakun- hiinvaellushankkeen edistäminat ja tuomiokapitulien tehtävis- seksi myönnettiin 40 000 euroa. sä painottuu enemmän neuvonta, Suunnitelma kirkon yhteisestä konsultointi ja koulutus. Tarkoi- hautaustoimen tietojärjestelmästuksena on keventää hallintoa, tä puolestaan evättiin. ␃ selkeyttää viranomaisten toimi-

Kirkon tarinoita podcasteina

H

eikki Rusama ja Eero Hietala julkaisevat yhteistyössä Kotimaan kanssa podcast-sarjaa Kirkon ihmeellisimmät tarinat. Se sisältää tarinoita kirkosta 2000 vuoden ajalta. – Olemme käsitelleet muun muassa piispa Henrikin ja Lallin tarinaa, Torinon käärinliinaa ja Keminmaan muumiota. Olemme Eeron kanssa tehneet ennenkin yhteistyötä ja meille tuntui luontevalta kertoa kristinuskosta tarinoiden kautta, Rusama kertoo. Rusaman mukaan podcastien sävy on kepeä, mutta niitä tehdään vakavalla mielellä. Tarinoiden tarkoitus on johdattaa kuulija kristinuskon syviin kysymyksiin. – Kirkon piirissä on valtava määrä hienoja tarinoita, jotka tuppaavat unohtumaan nykyajan

poleemisessa keskustelussa. Ihmiset voivat olla eri mieltä asioista, mutta hyvistä tarinoista tykkäävät kuitenkin kaikki, Rusama kuvailee. Podcast-sarjaa julkaistaan alustavasti jouluun saakka, mutta jatkoa on mahdollisesti luvassa. – Toivon, että tämä voisi olla hektisen informaation keskellä pysähtymispaikka, jossa voi viihtyä ja miettiä omaa suhdettaan kristinuskoon. Kristinuskolla on ollut yhteiskunnassamme valtava positiivinen voima, mutta tämä välillä hukkuu kaiken melun keskellä. ␃ Podcastit löytyvät: spotify, itunes, kirkonihmeellisimmättarinat.fi, kotimaa24.fi. Radio Dei to klo 16.05, uusinta la klo 17.05.

S

Pyhittäjän luut siirrettiin

uomen ortodoksisen kirkon ensimmäisen pyhän Johannes Valamolaisen luut nostettiin lokakuussa Valamon hautausmaalta ja siirrettiin marraskuussa Valamon luostarin pääkirkkoon. Johannes Valamolainen liitettiin pyhiin viime toukokuussa. ␃

Emoji anteeksiantamiselle

M

aailmalla huomiota saanut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon aloitteesta järjestetty Forgivemoji-kampanjan voittaja on valittu. Tarkoituksena on lisätä anteeksiantamista ilmaiseva symboli kansainväliseen emojivalikoimaan. ␃

S

Kauneimmat joululaulut soivat taas!

eurakunnat ympäri Suomen järjestävät Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksia tänä jouluna jo 47. kerran. Tilaisuuksissa kerätään kolehti kehitysmaiden lapsille Lähetysseuran kautta. Tänä vuonna suojelijana toimii Katri Helena. ␃

Vetoomus Räsäsen puolesta

K

irkolliskokouksen 32 edustajaa vetosivat uskonnon- ja sananvapauden puolesta koskien kansanedustaja Päivi Räsäseen kohdistuvaa esitutkintaa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Räsästä tutkitaan sekä twiitistä koskien kirkon osallistumista Prideen että Luther-säätiölle 2004 tehdystä pamfletista, joissa suhtaudutaan kielteisesti homoseksuaalisiin suhteisin vetoamalla Raamattuun. ␃


PINNALLA TEKSTI Martti Pyykönen KUVAT Andrej Antic / Dreamstime

2000-luvun kirkkohistoria Suomessa

Viidesläisten jälkeen ei ole tullut kuudeslaisia. Vai onko? Miksi herätysliikkeiden lasku katkeaa? Kenelle seuraava pokaali pitäisi ojentaa? Kuka ravistelee kirkon vesilasia tänään?


6 7

S

uomen evankelis-luterilaisen kirkon sisällä on nähty vuosisatojen saatossa monia liikehdintöjä. Joskus kristikansan liikehdintä on järjestäytynyt järjestöksi, joskus sulautunut osaksi olemassa olevia rakenteita. Perinteisesti herätysliikkeiksi on luettu rukoilevaisuus, herännäisyys, evankelisuus ja lestadiolaisuus, sekä reilusti niiden jälkeen syntynyt ”viidesläinen” liike. Kirkon sisällä liikkeet eivät ole kuitenkaan kadonneet viidesläisyydenkään jälkeen. Lähihistorian kirjoittaminen on aina vaikeaa, mutta varmaksi voi sanoa, että 2000-luvun aikanakin on uusia liikkeitä syntynyt myös Evankelis-luterilaisen kirkon sisällä. Milleniumin jälkeen kirkon sisällä on nähty erityisesti kolmen liikkeen synty. 1970-luvulla Suomen hengelliselle kentälle rantautunut armolahjoja, kokemuksellisuutta ja erityistä Pyhän Hengen toimintaa painottava karismaattinen liike on järjestäytynyt 2000-luvulla muutamin eri tavoin. Vuonna 1978 perustettu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisällä toimiva Hengen uudistus kirkossamme ry organisoitui 2000-luvulla tiiviimmin ja palkkasi itselleen ensimmäisen työntekijän. Toisaalla 2008 perustettu Nokia Missio Church oli vahvasti karismaattinen liike, joka luovi itsensä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkopuolelle ja jakautui myöhemmin. Karismaattinen liike ei rajaudu vain Suomeen, vaan se kuuluu kaikkialla maailmassa protestanttisissa kirkoissa vaikuttavaan yleisevankelikaaliseen liikehdintään. Luther-säätiön kautta muodostunut Suomen evankelisluterilainen Lähetyshiippakunta edustaa tunnustuksellista luterilaisuutta. Se rakensi ensin messuyhteisöjään kirkon sisälle, kunnes rakentui omaksi kirkokseen. Sen synty kirkon ja herätysliikkeiden sisällä on kuitenkin kiistaton totuus ja

PINNALLA

”Voiko olla, että emme huomaa herätystä, jos odotamme sen tapahtuvan samaan tyyliin kuin 150 vuotta siten?” osa laajempaa liikehdintää, joka lainaa aineksia Yhdysvaltojen tunnustuksellisilta luterilaisilta kirkoilta. Luther-säätiö syntyi tunnustusliikkeeksi, joka kokosi väkeä ympäri Suomen ja sen vaikutus Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon 2000-luvulla on ollut suuri. On luontevaa, että Lähe­ tyshiippakunta on löytänyt tiensä jäseneksi Kansainväliseen luterilaiseen neuvostoon, joka kokoaa yhteen tunnustuksellisia luterilaisia kirkkoja ympäri maailman. Kolmantena liikkeenä kirkollista laattaa on ravistellut sukupuolivähemmistöjen asiaa ajava Tulkaa kaikki -liike. Tulkaa kaikki -liike on erityisesti kaupungeista ponnistanut kristillistä avioliittoteologiaa haastanut liike. Sen tavoitteena on ollut raivata kirkolliseen elämään tilaa sukupuolivähemmistöille järjestämällä omia sateenkaarimessuja, erilaisia pienpiirejä. Liike on pyrkinyt vaikuttamaan kirkon avioliittonäkemykseen siten, että yhteiskunnan lisäksi myös kirkon piirissä avioliiton määritelmästä purettaisiin pois miehen ja naisen sukupuoliin liittyvät vaatimukset.

KUUDENNEN HERÄTYSLIIKKEEN KYSYMYS Kirkkohistoriassa 1800-luvun vanhojen herätysliikkeiden: herännäisyyden, rukoilevaisuuden, evankelisuuden ja lestadiolaisuuden jälkeen tulee löyhemmin määritelty viides liike, mutta sen jälkeen herätysliikkeiden lukumäärän lasku ikään kuin katkeaa. Kuudennesta liikkeestä ei ole kuultu. Kirkkohistorian professori Jouko Talonen ajattelee, että 70-luvulla saapunutta karismaattista liikehdintää voidaan epävirallisesti pitää kuudentena herätysliikkeenä, mutta sillä on muutamia ominaisuuksia, jotka ovat hieman hidastaneet virallisien palkintoseremonioiden järjestämistä. Toisin kuin 1800-luvun kansanliiketyyliset herätysliikkeet, karismaattinen liike on enemmänkin ilmiö kuin liike. Karismaattisuus on läpäissyt kirkkokuntarajat,


eikä se ole rakentanut ympärilleen kiinteää yhtä joukkoa, joka kokoontuisi yhteen oman identiteettinsä ympärille ja hahmottaisi ympärillään olevaa todellisuutta me–muut-akselilla. Voi toki olla, että herätysliikkeeen tunnusmerkistöä tulisi muuttaa, sillä on mahdollista, ettei hengellisiä kansanliikkeitä 1800-luvun tapaan enää vain synny. Voiko olla, että emme huomaa herätystä, jos odotamme sen tapahtuvan samaan tyyliin kuin 150 vuotta sitten?

HENGEN UUDISTUS Karismaattisen liikkeen saapuminen Suomeen vaikutti siihen, että Hengen uudistus kirkossamme ry sai syntynsä 1970-luvun lopulla. – Kirkossa ilmeni karismaattisia ilmiöitä. Tampereella, Mikkelissä ja vähän siellä täällä joukko pappeja ja seurakuntien työntekijöitä kokoontui Vivamoon miettimään, kuinka ilmiöihin tulisi suhtautua. He päättivät organisoitua, Hengen uudistus kirkossamme ry:n toiminnanjohtaja Timo Pöyhönen kertoo. Hengen uudistus toimi pitkään hieman matalammalla profiililla. – Toimimme tuolloin epävirallisesti: meillä oli neuvottelukunta ja ympäri Suomen keskeisiä henkilöitä, jotka järjestivät koulutuksia ja erilaisia tilaisuuksia. Tällä tavoin löyhästi mentiin 2000-luvulle saakka. Sen jälkeen Marko Huhtala tuli puheenjohtajaksi ja hän ryhtyi organisoimaan toimintaa selkeämmin. Hänestä tuli myös ensimmäinen työntekijämme, Pöyhönen kuvaa. Tänään Hengen uudistus tunnetaan karismaattisuuden ohella myös yhteisöistä. – 90-luvulla tulivat ensimmäiset yhteisökokeilut, jotka syntyivät siitä tarpeesta, ettei oltu enää tyytyväisiä siihen, että seurakuntatalolla oli jokin karismaattisuuteen liittyvä ilta. Ajateltiin, että on turha puhua karismaattisuudesta, jos perusseurakunnassa ei ole tilaa sille karismaattisuudelle. Piti ikään kuin ensin luoda puitteita, joissa sitä on edes teoriassa mah-

dollista toteuttaa. Eivät meidän kaikki yhteisöt ole enää erityisen karismaattisiakaan, mutta tästä

sesta messusta ja pienryhmistä. Pienryhmien käyttöön meillä on tarjolla Hengellisen kasvupolun

”Historiankirjoittajathan voivat myöhemmin päättää toisin, että me olimmekin herätysliike.” ajatuksesta yhteisöjen rakentaminen ponnisti, Pöyhönen kuvaa. Pöyhönen ajattelee kuudennen herätysliikkeen pystin kuuluvan ehdottomasti koko karismaattiselle liikkeelle. – Me Hengen uudistuksessa emme koe olevamme herätysliike, vaan enemmänkin uudistusliike, mutta karismaattisuus on ehdottomasti kuudes herätysliike. Siinä on kysymys uskonelämän unohtuneesta osa-alueesta, joka tuodaan takaisin.

VERKOSTO Eräs Hengen uudistuksen piirissä syntyneistä yhteisöistä on Helsinkiin rakennettu Verkosto, tarkasti oikealta nimeltään Kotiryhmäverkosto ry. Verkosto on juuri juhlinut 20-vuotista taivaltaan ja nykyään se toimii Munkkiniemen kirkolla. Tänään Verkostoa johtaa pastori Marko Huhtala, joka aiemmin puhalsi Hengen uudistuksen uuteen vauhtiin. – Viime vuosina Verkostolle on kuulunut paljon struktuurien rakentamista. Meidän peruselementtimme koostuvat viikoittai-

materiaali, jossa käydään kristityn elämän perusasioita läpi. Yksi niistä on elämän jakaminen toisten kanssa. Kaikki materiaali pohjautuu Raamattuun, vaikka kysymyksessä ei olekaan perinteinen raamattupiiri, pastori Marko Huhtala kertoo. Onko Verkoston toiminta karismaattista? – Se on vaikea sana. Periaatteessa kyllä, mutta kun sanon, että jokin asia on karismaattinen, niin millä tavoin se mielletään? Me koetamme tasapainoisesti korostaa Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä toiminnassamme. Puhumme armolahjoista ja meillä on ylistystä, joka perinteisesti mielletään karismaattisten toiminnaksi. Me puhumme tosin mieluummin, että ylistys on rukousta. Onko Verkosto sitten herätysliike? – Olemme hieman kummajainen, emme seurakunta emmekä herätysliike. Me puhumme seurakuntayhteisöstä. Herätysliikkeiksi Suomessa mielletään tietyt vanhat herätysliikkeet, mutta emme ajattele kuuluvamme mihinkään niistä. Historiankirjoittajathan sitten voivat myöhemmin päättää toisin, että me olimmekin herätysliike. ␃


8 9

R

KOLUMNI

Katkeria pettymyksiä TF-talossa

aamattu ei valitettavasti kerro meille kovin paljoa Juudaksesta, mutta tiedämme hänen toimineen opetuslapsijoukon taloudenhoitajana. Todennäköisesti hänet oli havaittu huolelliseksi ja luotettavaksi mieheksi. Ehkä Juudas oli kyennyt luomaan kuvan itsestään tarkkana persoonana tai osasi mielistellä maireasti muita opetuslapsia: käyttänyt kyynärpäiden sijaan laskelmoituja sanoja ja eleitä saavuttaakseen arvostetun luottamusaseman. Juudaksen istuminen 12 valitun joukossa kertoo tärkeää viestiä. Kristinusko ei jätä sijaa naivistiselle todellisuuden tulkinnalle, jossa hyvä voidaan erottaa pahasta ihmissilmällä. Pahuus on luonteeltaan kätkeytyvää; Raateleva susi esiintyy lampaan vaatteissa. Kolme laskelmoivaa henkilöä kohtaa Jumalan tuomitsevan fariseuksen kodissa. Juudas laskelmoi menetettyä rahamäärää: ”Miksei tuota voidetta myyty kolmestasadasta denaarista? Rahat olisi voitu antaa köyhille.” Kauniita sanoja, mutta Juudaksen kerrotaan käyttäneen yhteistä omaisuutta omaksi edukseen. Portto on tottunut myymään itseään suunnitelmallisesti rahasta, jossa tarjotaan kuuman lihan värinää kylmää metallia vastaan. Laskelmoinnin petollisuuden pohjaa on katsottu lopulta kyynelten läpi, kun on myyty eheys ja omanarvontunto. Pienen lihapalan sijaan on mennyt koko sielu. Talon isäntä, joka loukkaantuu, on puolestaan käynyt laskelmoivaa kauppaa Jumalan kanssa. Hän on keskittynyt omiin tekoihinsa ja uskoo Kaikkivaltiaan Herran sijaan omaan erinomaisuuteensa. Uskonnollinen laskelmoija keskittyy omaan kasvuun ja muutokseen, koska palvoo itse rakentamaansa pajatsojumalaa. Laskelmoija aina lopulta pettyy Jumalaan ja hylkää hänet, koska ei voi ymmärtää armoa ja Jumalan hyvyyttä. Kaikki pitää ansaita tai varastaa. Aito Jumala on aina loukkaava, ahdistava ja toisenlainen, koska totuus ei ole meissä. Me olemme varkaita ja huoria; pimeyttä, jonka vain Kristus voi valaista. Todellinen Jumalan tunteminen vie aina ahdistukseen ja toivottomaan uskon pimeään. Ilman puhdistavaa pettymystä ei voi vapautua laskelmoinnista. Vain kaiken toivonsa menettänyt tarttuu armon lupauksiin. Monelle oman pelastussuunnitelman murskaantuminen on liikaa, mutta juuri siihen ilmestyy Rakkaus. Kaiken toivottomuuden keskelle, kuoleman varjon laaksoon, Jumala lähettää pelastajan. Ihminen vääristyneessä ikuisuuden kaipuussaan kääntyy ajallisesti kestävään. Suomalaiselle luonto symboloi pysyvyyttä. Metsä on monelle paikka, jonka ikihonkien huminassa mieli lepää. Jatkuvassa muutoksessa kaipaamme pysyvää ja kestävää. Kuolemanpelko ohjaa haalimaan omaisuutta, rakentamaan suuret varastot ja omistamaan metsäpalstoja. Omaisuus ja raha tuovat väärää turvallisuuttaa ja valtaa. Ihminen, joka kuvittelee tämän maailman symbolien olevan päteviä myös Jumalan edessä, on täynnä pimeyttä: ”Sinä hullu!” Laskelmoivuus on uskon ja rakkauden vastakohta, mihin ihminen yhä uudelleen lankeaa, koska ei kykene näkemään yli syyn ja seurauksen lain – eikä rakkauden uutta synnyttävää voimaa. Lähestyvä Adventin aika on valmistautumista Jumalan lahjan vastaanottamiseen. Katso taivaan lintuja. ”Eivät ne kylvä eivätkä leikkaa eivätkä kokoa aittoihin.” Jeesus tuntee sinut ja sinun laskelmointisi. Anna Jumalalle lahjaksi syntisi. Ne Hän haluaa ottaa sinulta vastaan. Luovu niistä. Risti julistaa sinulle vapautta. Hylkää laskelmointi ja heittäydy Jumalan käsivarsille. Katso Betlehemin ihmettä seimessä. Ei sinun murheesi ja pettymyksen kyyneleesi, vaan Jeesuksen murhe ja kyyneleet. ”Kuka on antanut Hänelle jotakin, mikä Hänen olisi maksettava takaisin?” Ota ilolla vastaan rakkauden lahja. ␃

VESA PIRTTIMAA Kirjoittaja on psykologianopettaja

”Hylkää laskelmointi ja heittäydy Jumalan käsivarsille.”


KASVO

Palvelutehtävä järjestyksenvalvojana Ritva Suopajärvi on eläkeläinen, kolmen lapsen äiti ja kolmen lapsenlapsen mummu. Hän on ollut miehensä kanssa Maata Näkyvissä -festareilla järjestyksenvalvojana jo parikymmentä kertaa. TEKSTI Anna Sokka KUVA Minna Penkkimäki

Miten päädyit järjestyksenvalvojaksi Maata Näkyvissä -festareille? – Nuorin veljeni oli Timo Vainion kertsikaveri, ja hän oli aikoinaan järjestämässä ensimmäisiä Maata Näkyvissä -festareita Turussa. Olen itse sisarussarjani vanhin ja olen asunut jo oman perheeni kanssa muualla, kun festarit alkoivat. Ensimmäinen kosketukseni festareihin oli, kun omat lapseni 90-luvun puolivälissä kävivät riparin, ja aloin viedä heitä sinne. Lapsemme olivat siellä myös talkoolaisina ja nuorin poikani oli jossain vaiheessa järjestyksenvalvojien päällikkönäkin. Lipunmyynnissä ollut tyttäremme pyysi meitä aikoinaan lähtemään mukaan järjestyksenvalvojiksi, sillä festareille kaivattiin seniorikansalaisia, joilla olisi auktoriteettia nuoriin.

Ovatko Maata Näkyvissä -festarit vain nuorten juttu? – Maata Näkyvissä -festareilla käy varmasti vanhempiakin ihmisiä ja sellaisia, jotka ovat siellä jo nuorenakin käyneet. Sitten siellä on jo selvästi heistä seuraava sukupolvea, kun he ohjaavat nuoriaan sinne. Osalle musiikin tyyli saattaa asettaa rajoituksia, mutta mielestäni tärkeintä siellä on kuitenkin sanoma. Mieheni kanssa olemme halunneet palvella siellä järjestyksenvalvojina ja antaa sillä tavalla jotakin tälle mahtavalle tapahtumalle.

”Festarit on mahtava tilaisuus kertoa Jeesuksesta.”

Mikä on saanut jatkamaan niin monta vuotta talkootehtävässä? – Olemme kokeneet mieheni kanssa, että se on meidän palvelutehtävämme. Olemme myös kokeneet festarit nuorten kannalta erittäin tärkeiksi. Se on mahtava tilaisuus kertoa Jeesuksesta ja Timo Vainion vahvasta näystä ”maata näkyvissä”, eli taivaasta. Nuorin veljeni kertoi, että lähtökohta festareilla oli aikoinaan, että siellä pitää olla esillä taivas, Jumala ja armo. Tämä on onnistuttu aika hyvin säilyttämään, vaikka festareita vietettiin nyt jo 35. kertan.

Minkälaisia asioita olet kohdannut järjestyksenvalvonnassa? – Minulle on ollut henkilökohtaisesti mielenkiintoista olla mukana kehittämässä järjestyksenvalvontaa, ja olen pyrkinyt antamaan palautetta siitä, miten järjestyksenvalvontaa voisi muuttaa paremmaksi. Festareilla on ollut yksittäisiä tilanteita, kun joku on ollut pulassa tai saanut sairaskohtauksen, jolloin olen voinut olla ohjaamassa ja neuvomassa häntä. On hirveän tärkeää, että pyrkisi olemaan ystävällinen ja iloinen, vaikka joutuukin vaatimaan, että tiettyjä sääntöjä noudatetaan, sillä palvelemassahan me siellä olemme. ␃


10 11

KOLMELLA MANTEREELLA

TEKSTI Anna Sokka KUVAT Shahadat Rahman / Unsplash

Internetin kautta kaikkeen maailmaan Lähetystyö ei ole nykypäivänä enää rajattu vain tiettyyn fyysiseen paikkaan. Internet on väline, jonka kautta evankeliumia voidaan julistaa saman aikaisesti monessa paikassa. Sleyn tekemä internet-lähetys tuo Bible Toolbox -sivuston kautta luterilaisen uskon perusteet yhdeksällä kielellä kaikkeen maailmaan.


I

nternetin suosion kasvu on mahdollistanut uusia ulottuvuuksia myös lähetystyössä. Lähetyskenttä ei ole rajattu enää vain tiettyyn alueeseen ja paikkaan, vaan internetin kautta evankeliumin on mahdollista levitä samanaikaisesti kaikkialle. – Kristityille on annettu käsky mennä kaikkialle maailmaan evankeliumia julistamaan. Nyt kun monet ihmiset viettävät ison osan ajastaan verkkomaailmassa, ajattelen, että kristittyjen täytyy viedä sanoma Jeesuksen rististä sinnekin, kertoo Sleyn internet-lähetystä tekevä Tiina Latva-Rasku. Internet-lähetystyön ydin on sama kuin perinteisenkin lähetystyön: evankeliumin eteenpäin vieminen. Kaikki vain tapahtuu verkossa. Internet-lähetys sisältää keskustelua, kysymyksiin vastaamista, sielunhoitoa, esirukousta, seurakunnan tilaisuuksiin kutsumista ja niistä tiedottamista. – Se on suurimmaksi osaksi sitä mitä lähetystyössä perinteisestikin on tehty, vaikka ympäristö on erilainen. Internetin kautta evankeliumi saa väylän kulkea ihmisten koteihin, työpaikoille, mukaan matkalle – sinne, missä ihmiset ovat. Internet-lähetystyön tarkoitus ei ole kuitenkaan jättää evankeliumin julistamista vain verkkoon, vaan ohjata ihmiset lopulta paikalliseen kirkkoon. – Vasta seurakuntayhteydessä toteutuvat sakramentit – kaste ja ehtoollinen – ja kasvokkain tapahtuva kristittyjen yhteydessä kasvaminen. Siksi internet-lähetystyössä on tärkeää ohjata kiinnostuneita seurakunnan yhteyteen, Latva-Rasku painottaa.

SIVUSTO JULISTUSTYÖHÖN Yksi Sleyn internet-lähetys muodoista on Bible Toolbox -niminen sivusto. Se sisältää opetusta Raamatusta ja kristillisen uskon perusteista yhdeksällä eri kielellä, joita ovat suomi, ruotsi, englanti, viro, venäjä, japani, swahili, arabia ja burma. – Sivustolla on vastauksia yleisimpiin kristillisestä uskosta esitettyihin kysymyksiin. Sieltä löytyy myös Lutherin Vähä katekismus, opetuksia Raamatun teemoista ja luku-luvulta selityksiä Raamatun kirjoihin. Kaikki materiaali on yksinkertaisessa tekstimuodossa. Sivustolta löytää myös tiedon siitä, keneltä voi kysellä lisää omalla kielel-

lään, ja opastusta paikalliseen seurakuntaan, Latva-Rasku kuvaa. Bible Toolbox -sivusto on kehitetty Sleyn raamattuopetuksen ja lähetysosaston yhteistyönä. Sivusto syntyi raamattukoulutussihteeri Erkki Koskenniemen aloitteesta. Ensimmäiset tekstit laitettiin Bible Toolbox -sivustolle vuoden 2014 loppupuolella. – Erkki Koskenniemi oli laittanut merkille opetusmatkallaan itärajan taakse, että hyvää luterilaista opetusmateriaalia ei ole joka paikassa paljoa saatavana. Päätimme tehdä lähetyskenttiä palvelevan raamattuopetussivuston, joka puhuttelee sekä etsijöitä, kristillisestä uskosta mitään tietämättömiä että niitä, jotka haluavat perusteellisemmin syventyä Raamattuun. Latva-Rasku toimii Bible Toolbox -sivuston ylläpitäjänä, koordinoi kääntämistyötä ja kehittää sivustoa yhdessä teknisen asiantuntijan kanssa. Lisäksi hän tekee Japaniin kohdistuvaa internet-lähetystä ja mainostaa sivuston artikkeleita japaninkielisessä sosiaalisessa mediassa. Sivuston käyttäjistä 65 % onkin Japanista. Seuraavaksi eniten lukijoita tulee Yhdysvalloista, Tansaniasta, Suomesta, Venäjältä, Ruotsista, Ukrainasta ja Keniasta. – Lukijoita tulee joka puolelta maailmaa. Vaikka Bible Toolboxissa on tekstejä vain yhdeksällä kielellä, silti on vain harvoja sellaisia maita, joista ei vuoden aikana kukaan kävisi tuolla sivustolla, Latva-Rasku kertoo.

”Lukijoita tulee joka puolelta maailmaa.”

LÄHETYSTYÖN VERKKO Internetistä löytyy useita yhteiskristillisiä monikielisiä julistustyöhön suunnattuja sivustoja. Bible Toolbox on kuitenkin ensimmäinen Suomessa


12 13 kehitetty monella kielellä luterilaisen kristillisen uskon perusasioita opettava verkkosivu. Tänä vuonna marraskuun alkupäiviin mennessä Bible Toolbox -sivustolla on käynyt jo 168 000 ihmistä, mikä on keskimäärin noin 540 kävijää päivässä. – Bible Toolbox tavoittaa ihmisiä, jotka etsivät tietoa kristillisestä uskosta ja Raamatusta ja jotka ymmärtävät jotakin sivuston yhdeksästä kielestä. Sivusto on tarkoitettu avuksi kaikille, jotka etsivät elävää Jumalaa ja tarvitsevat apua uskonelämänsä rakentamiseen, Latva-Rasku sanoo. Bible Toolbox -sivuston kautta tehdään paitsi itsenäistä lähetystyötä, sitä myös koordinoidaan yhdessä paikan päällä lähetyskentillä toimivien lähettien kanssa. – Joskus lähetyskentältä tulee pyyntö lisätä sivustolle opetus jostain sellaisesta aiheesta, joka on kyseisessä maassa tärkeä ja ajankohtainen. Latva-Rasku kertoo, että lähetystyöntekijät eri maissa ovat myös löytäneet sivustolla oleville teksteille hyviä ja ahkeria kääntäjiä. – Saatan saada saman viikonkin aikana tekstien käännöksiä usealta mantereelta. Kääntäjä on usein paikallisen kirkon pappi tai evankelista. Eräs heistä kirjoitti, että hänelle Bible Toolboxin raamattuopetusten kääntäminen on ollut tärkeää, koska se on auttanut häntä syventämään osaamistaan teologina.

EVANKELIUMIN KULKUYHTEYS Internet-lähetys mahdollistaa omanlaisensa väylän evankeliumin työlle. Latva-Rasku on huomannut, että erityisesti Japanissa internetistä löytyvällä informaatiolla on lähetystyössä suuri merkitys. – Suurin osa japanilaisista ei tunne henkilökohtaisesti ketään kristittyä, jolta voisivat kysellä kristillisestä uskosta tai Raamatusta. Internetistä voi hakea tietoa näistä aiheista ilman että täytyy heti uskaltaa mennä kristilliseen kirkkoon papin tai lähetystyöntekijän luo.

Tiina Latva-Rasku.

”Japanissa on kaupunkeja, joissa ei ole ainuttakaan kristillistä kirkkoa.”

lähetit ovat fyysisesti Japanissa Tokiossa, pystyvät he internetin kautta tavoittamaan japaninkielisiä riippumatta heidän asuinpaikastaan. – Esimerkiksi Tokion Suomi-kirkossa saarnaa on kuuntelemassa messussa pienen seurakunnan verran väkeä, mutta myöhemmin saman saarnan lukee seurakunnan kotisivulta moninkertainen määrä ihmisiä. Internetin kautta on myös mahdollista tehdä sellaista lähetystyötä, joka ei paikan päällä onnistu. Internet tavoittaa ne ihmiset, jotka eivät syystä tai toisesta pääse kristillisen kirkon yhteyteen. – Esimerkiksi Japanissa on edelleen useita kaupunkeja, joissa ei ole vielä ainuttakaan kristillistä kirkkoa. Internetin kautta voi tavoittaa myös sosiaalisesta kanssakäymisestä eristäytyneitä ja niitä, jotka eivät sairauden vuoksi pääse kirkkoon, Latva-Rasku tähdentää. Latva-Rasku on internet-lähetystyössä huomannut, että internetin kautta pääsee usein nopeammin ihmisten lähelle kuin kasvokkain tehtävässä työssä. Asiaa helpottaa internetin anonyymius. – Kun ihmiset voivat internetissä kysyä asioista nimimerkin takaa, he uskaltavat esittää hyvin avoimesti ne kysymykset, jotka heitä syvimmiltään kiinnostavat. Kysymykset ovat usein sielunhoidollisia. Paikan päällä kasvokkain kohdatessa luottamuksen täytyy rakentua paljon pitempään. ␃

Lähetystyö ei internetin myötä ole enää vain paikkaan ja aikaan rajattua. Evankeliumin julistus on sen sijaan tullut vain parin klikkauksen päähän paikkaan, josta jokainen kiinnostunut voi sen löytää. – Evankeliumia kertovat sivustot ovat helposti saatavilla heti siinä hetkessä, kun ihmisellä herää kiinnostus elämän perimmäisiin asioihin. Internetin kautta on näin myös luontevaa pitää tarjolla elämän sanaa tavalla, jota ei koeta "tuputtamisena", Latva-Rasku tähdentää. Internetin kautta – Mikä on elämän tarkoitus? paikan päällä toimi– Mistä tiedän, olenko pelastettu? vien lähetystyönte– Voinko vielä saada Jumalalta anteeksi? kijöiden on myös mahdollista laajentaa Katso: bibletoolbox.fi/vastauksia julistustyötä laajemmalle yleisölle. Latva-Rasku huomauttaa, että vaikka Sleyn

Isoja vastauksia


VI

O

KULTTUURI

AR

Piispa haastaa leppoisasti JARI JOLKKONEN: IKÄVÄ VANHOJA ATEISTEJA JA MUITA KIRJOITUKSIA. KIRJAPAJA 2019.

S

avolaisten piispa on julkaissut sarjan puheenvuoroja ajankohtaisista aiheista. Kerrontaa on hauskaa ja oivaltavaa lukea – on niin kuin kuuntelisi älykästä jutustelua seuratuvan lavitsalla. Vastuu jää usein kuulijalle. Et voi sivuuttaa kysymystä pakolaisista, sunnuntaiaukioloista, avioliitosta, eutanasiasta tai eläinten oikeuksista vain sillä laiskalla perustelulla, että Raamattu on mielestäsi satukirja tai että nuo jutut kuuluvat punavihreän väestönosan esityslistalle. Jari Jolkkonen heittää haasteensa yhtä hyvin uskovalle kuin ateistilukijalle, mutta tekee sen leppoisalla ja lempeällä tavalla kuten mielikuvien savolaisäijä. Kuitenkaan kirjan perustelutyyli ei ole savupirttien ajoilta, vaikka Jolkkonen ikävöikin vanhoja ateisteja. He sentään tunsivat aika hyvin vastustamansa kristinuskon. ”Siksi nykykristittyjen kannattaa heitä kuunnella. Se auttaa leikkaamaan läskiä, siis välttämään kelvottomia argumentteja, elämään hurskaammin ja perustelemaan uskoaan paremmin.” Jolkkosen kirjassa ilahduttaa tämä asenne kautta linjan. Kun hän kirjoittaa avioliitosta yhden miehen ja yhden naisen pysyvänä uskollisuusliittona, hän puhuu tavalla, joka sopisi yhtä hyvin eduskuntatalon puhujanpönttöön kuin Kuopion tuomiokirkon saarnastuoliin. Jotkut kirkolliset keskustelijat kunnostautuvat niin hyvin nokkelassa sanankäytössään ja yllätyksellisyydessään, ettei heidän puheenvuorojaan enää oikein tunnista kristityn puheenvuoroiksi. Jolkkosen tekstiin tällainen kritiikki ei osu. On hienoa, että kirkon ääntä käytetään julkisessa tilassa. Emme ole

V U O S IHU OLTO KEMIJ Ä RVEL LÄ Miehet, lähtekääpä Vuosihuoltoon Kemijärven Räisälään 31.1.-2.2.2020! Mukana Hannu Kippo, Aki Lautamo, Lasse Marjokorpi, Pasi Palmu ym. Kysymykset ja ilmoittautumiset: Kippo (0400 506 539) tai Palmu (pasi.palmu@sley.fi)

viime vuosikymmeninä nähneet liikaa piispoja, jotka suostuvat keskusteluun muiden näkemysten kanssa ja tekevät sen vetoamalla lähteisiin, joihin ”kristilliset kirkot vetoavat, Raamattuun, kirkon traditioon, järkeen ja kokemukseen, usein myös tässä järjestyksessä”. Uskon, että Jolkkosen viestin kuulemista edesauttaa sanoman suodattuminen persoonan läpi. Yksi kirjan luku on Hyvästä ja pahasta kuolemasta. Eräässä yhteydessä hän mainitsee sisarensa, joka menehtyi vaikeaan sairauteen 39-vuotiaana. Jolkkonen myös siunasi hänet avoimen arkun ääressä. Kun on ennustettavissa, että eutanasiakeskustelu ei ainakaan laannu lähivuosina, on hyvä kuulla sellaisia puheenvuoroja, joissa ihmiselämän arvoa puolustetaan tavalla, jota ei leimaa jäykkä ja tunteeton periaatteellisuus. Luin muuten Jolkkosen tekstiä niin sanoakseni todellisuus silmieni edessä: istuin isäni saattohoitovuoteen äärellä alkusyksystä. Siinä oli aikaa lukea, mutta millä tahansa ei huvittanut mieltänsä kuormittaa. Jolkkosen kirja oli hyvä parin päivän seuralainen. ␃ Pasi Palmu

”On kuin kuuntelisi älykästä jutustelua seuratuvan lavitsalla.”

Seuraa Sanansaattajaa sosiaalisessa mediassa.

SANANSAATTAJA


14 15

RAAMATUSTA

Lunastettuina ihanasti Ajatuksia lunastuksesta Raamatun äärellä.

”K

ristityillä on, mistä laulaa” otsikko löytyy piispa Olavi Rimpiläisen hartauskirjasta Eppäilemättä. Siionin kanteleen moneen lauluun on liitetty lähdemerkintä: ”Lunastettuin lauluja”. Laulukokoelma ilmestyi 1800- ja 1900-lukujen taitteessa useampana vihkosena Pietari Kurvisen toimesta. Noissa lauluissa todella tulee todeksi ajatus: kristityillä on mistä laulaa. ”Näin lunastettuina ihanasti me vapaudestamme nautimme ja kerran taivaassa valtavasti Herralle kiitosta laulamme” (SK 331:8). Lunastus on Raamatussa keskeinen käsite sekä Vanhassa että Uudessa testamentissa, ei siis ihme, että siitä kannattaa myös laulaa. Vanhan testamentin hepreassa lunastuksesta käytetään kahta oikeuskielestä tulevaa sanaa. Toinen tarkoittaa esimerkiksi orjan lunastamista vapaaksi ja toinen, perheoikeudesta tuleva sana, tarkoittaa aikaisemman omistussuhteen palauttamista. Ensimmäinen sanoista on käytössä, kun 5. Mooseksen kirjassa kuvataan VT:n keskeistä lunastustapahtumaa, Israelin kansan vapauttamista Egyptin orjuudesta: ”Herra rakasti teitä, ja pitääkseen esi-isillenne vannomansa valan hän vei teidät väkevällä kädellään pois Egyptistä, orjuuden maasta, ja lunasti teidät vapaiksi faraon, Egyptin kuninkaan, vallasta.” (5. Moos. 7:8). Kristitylle Israelin vapautuminen Egyptin orjuudesta ei ole vain mielenkiintoinen historiallinen kertomus, vaan myös tärkeä esikuvallinen tapahtuma, joka kertoo Jumalan yksipuolisesti langenneen ihmisen kanssa solmimasta liitosta ja Hänen uskollisuudestaan tuon liiton lupausten täyttämisessä. Israelin lähtiessä Egyptistä vapautuksen esikoisia kohdanneesta kuolemasta toi ovien pieliin sivelty teurastetun karitsan veri. Apostoli Pietari muistuttaa

esikuvasta kirjeessään: ”Tiedättehän, ettei teitä ole lunastettu isiltä perimästänne tyhjänpäiväisestä elämästä millään katoavalla… vaan Kristuksen, tuon virheettömän ja tahrattoman karitsan, kalliilla verellä.” (1. Piet. 1:18–19) Jälkimmäinen VT:n lunastussanoista on käytössä esimerkiksi upeassa ja lohduttavassa psalmissa 107, jossa tosin vuoden 1992 raamatunkäännöksessä käytetään sanaa pelastus: ”Niin sanokoot Herran lunastetut, jotka hän on lunastanut ahdistuksen alta.” (Ps. 107:2/1933 käännös) Pääosin Vanhan testamentin lunastuspuheessa on kyse vapauttamisesta ulkonaisesta hädästä, esimerkiksi vihollisten vallasta tai muuten onnettomista ja karuista olosuhteista. Uuden testamentin puolella mukaan tulee erottamattomasti toinen käsite: sovitus. Uudessa testamentissa lunastuksen vapautus liittyy keskeisesti syntien

”Uuden testamentin puolella mukaan tulee erottamattomasti toinen käsite: sovitus.” anteeksiantamukseen, jonka Jeesus Kristus meille itsensä uhraamalla valmisti. Uuden testamentin lunastus-sana, apolytrosis, tarkoittaa paljolti samaa kuin VT:n ensiksi käsitelty sana: vapaaksi ostamista. Kun Jeesus edeltä avasi omaa tehtäväänsä, evankelista Markus käyttää samanjuurista sanaa lytron: ”Ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antaman henkensä lunnaiksi kaikkien puolesta.” (Mark. 10:45)

TEKSTI Aki Lautamo Kirjoittaja on Kemijärven kappalainen. KUVA Selenka / Dreamstime


Nyt vain keskuksessa on vapautuminen synnin, kuoleman ja saatanan vallasta. Eikä sovituksen ja lunastuksen yhteenkuuluminen kokonaan puutu Vanhastakaan testamentista. Profeetta Jesajan kirjan 40. luvussa alkaa toinen osa, upea ”Lohdutuksen kirja”, jonka keskeisenä sanomana on Israelin Pyhän ilmestyminen lunastajana. Perustana on sovitus: ”Puhukaa lempeästi Jerusalemille ja kertokaa sille – – että sen syyllisyys on sovitettu” (Jes. 40:2). Kristityt ovat perinteisesti – ja epäilemättä aiheellisesti – ymmärtäneet sovituksen lupauksen kirjan 43. luvun alusta: ”Älä pelkää. Minä olen lunastanut sinut. Minä olen sinut nimeltä kutsunut, sinä olet mi-

nun.” (43:1) Toki profeetta välittää sanomansa Israelin kansalle, mutta uuden liiton sanomasta käsin kristityn on lupa omistaa myös VT:n lupaukset. Edellä mainituissa ”Lohdutuksen kirjan” kohdissa käytössä on jälkimmäinen, aiemmin vallinneen omistussuhteen palauttamista merkitsevä sana. Ensimmäinen ja alkuperäinen omistussuhde avautuu luomisessa. Siten luominen ja lunastus liittyvät kiinteästi yhteen Raamatussa. Se yhteys, jonka ihminen syntiinlankeemuksessa valinnallaan rikkoi, ei ole ihmisen ratkaisuilla palautettavissa. Siihen tarvittiin ja tarvitaan lunastus. Kirkkoisä Augustinus kuvaa ihmisen osaa: ”He kykenivät myymään itsensä, mutta eivät kyen-

neet lunastamaan itseään.” Jeesus antaa vihjeen lunastushinnan mahdottomuudesta ihmisille, kun hän opettaa anteeksiantamuksesta (Matt. 18:21–35). Siinä kuningas antoi palvelijalleen anteeksi 10 000 talentin velan. Yksi talentti oli jo valtava rahasumma; yhden ihmisen elinikäisen työn arvoinen. Vanhan testamentin monet kuvaukset vapautumisena jostakin ajalliseen elämään kuuluvasta kärsimyksestä tai orjuudesta ovat edelleen tärkeitä. Aina tarvittiin Jumalaa lunastajaksi. Ne muistuttavat meitä siitä, ettei paratiisia, alkuperäistä yhteyttä tai ihmisen perimmäistä olemassaolon tarkoitusta voi löytää ilman Jumalan toimittamaa lunastusta.


16 17 Ilman suostumista Herramme Jeesuksen Kristuksen toimittamaan sovitukseen ja lunastukseen ei meillä ole tulevaisuutta. Maailma ei pelastu ilmastoa tai mitään muutakaan omin voimin suojelemalla. Raamatun mukaan koko luomakunta odottaa Jumalan toimittamaa lunastusta: ”Me tiedämme, että koko luomakunta yhä huokaa ja vaikeroi synnytystuskissa. Eikä vain luomakunta, vaan myös me, jotka olemme ensi lahjana saaneet omaksemme Hengen, huokailemme odottaessamme Jumalan lapseksi pääsemistä, ruumiimme lunastamista vapaaksi.” (Room. 8:22–23). Edellä mainittu Roomalaiskirjeen katkelma tuo lunastuksen sanomaan tärkeän ulottuvuuden. Kyllähän apostoli Paavali uskoi ja kiitti Jeesuksessa Kristuksessa toteutuneesta lunastuksesta jo omaa apostolintyötään tehdessään. Aiemmin Roomalaiskirjeessä hän kirjoitti: ”– –kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta mutta saavat hänen armostaan lahjaksi vanhurskauden, koska Kristus Jeesus on lunastanut heidät vapaiksi.” (3:23–24) ja Efeson seurakunnalle: ”Kristuksen veressä meillä on lunastus, rikkomustemme anteeksianto.” (Ef. 1:7). Silti hän toisaalta opetti lunastuksen, sen täydelli-

”Aina tarvittiin Jumalaa lunastajaksi.” seksi tulemisen, tapahtuvan vasta Kristuksen paluun päivänä. Me elämme samassa jännitteessä. Lunastus on totta, ja sen saa uskossa omistaa pääsiäisen sanomassa. Silti elämme maailmassa, jossa pahuus ja ero Jumalasta vallitsevat nähtävällä ja koettavalla tavalla. Sekin jännite, mutta myös lopullisen lunastuksen odotus, kuuluvat lauluissa. Siionin kanteleen laulussa 250 lopullista lunastusta verrataan pääsiäiseen: ”Matka on pitkä ja musta on yömme, yömme on kuitenkin pääsiäisyö” (SK 250:8) ja upeassa adventtilaulussa jopa nähdään pääsiäisen sanoman ylittävänä: ”Oi loiston päivää kirkkaampaa kuin pääsiäinenkään– –” (SK 5:3). Isä meidän -rukous liittyy vahvasti lopullisen lunastuksen odotukseen. Kristillisen kirkon perinteessä rukous ”päästä meidät pahasta” keskittyy ennen kaikkea siihen, mikä meitä odottaa iankaikkisuudessa; ei niinkään

siihen pahaan, jota havaitsemme ympärillämme. Kun lunastusta tutkii Raamatun ääressä, ei sovi unohtaa Martti Lutherin upeaa toisen uskonkohdan selitystä Katekismuksessa: ”Uskon, että Jeesus Kristus, Isästä ikuisuudessa syntynyt tosi Jumala ja neitsyt Mariasta syntynyt tosi ihminen, on minun Herrani. Hän on lunastanut minut, kadotetun ja tuomitun ihmisen, ostanut omakseen ja voitollaan vapauttanut kaikista synneistä, kuolemasta ja Perkeleen vallasta, ei kullalla eikä hopealla, vaan pyhällä kalliilla verellään ja syyttömällä kärsimisellään ja kuolemallaan. Hän lunasti minut, jotta tulisin hänen omakseen, eläisin kuuliaisena hänen valtakunnassaan ja palvelisin häntä ikuisessa vanhurskaudessa, viattomuudessa ja autuudessa, niin kuin hän itsekin kuolleista nousseena elää ja hallitsee iankaikkisesti.” Parempaa tiivistelmää ei voine kirjoittaa! Lauluun on aihetta. Luvattu lunastus alkoi toteutua, kun Jeesus syntyi tähän maailmaan. Jouluun ei ole pitkä matka. Toivottavasti mahdollisimman moni voi sydämestään yhtyä riemulliseen jouluvirteen 24: ”Eijaa, laulakaa! Lunastetut olemme kahleista kuoleman.” ␃

Huomio ilmoittaja! Sanansaattajan ilmestymispäivä muuttuu vuoden 2020 alussa. Tämä vaikuttaa tapahtumatietojen julkaisemiseen ja toimittamiseen seuraavasti. Sanansaattaja 26/19 ilmestyy 20.12. Lehdessä julkaistaan tapahtumat ajalta 20.12.2019–12.1.2020. Tähän lehteen tarkoitetut ilmoitukset tulee olla toimituksessa 7.12. 2019. Sanansaattaja 1/20 ilmestyy 13.1.2020 ja tässä lehdessä on tapahtumatiedot ajalta 13.1.–26.1.2020. Nämä tiedot tulee toimittaa 18.12.2019 mennessä.

SANANSAATTAJA


Anni Maria ja Antti Laato tutkivat, mitä kaikkea kertoo perinteinen seimiasetelma

Joulupaasto on täynnä odotusta

Jouko M. V. Heikkinen johdattaa lukijan kristilliseen paastoon

Sen joulun muistan aina

Kolme puhuttelevaa kertomusta lukijoiden erilaisista jouluista

TALVIKUKKIA Jouluaamu Hippon kirkossa

Timo Nisula vie meidät kuulemaan Augustinuksen joulusaarnoja Hippon kirkkoon Tilaa ajoissa jouluiloksi itselle, lahjaksi Muhkea, tunnelmallinen joulun tai joulutervehdykseksi!

lukupaketti on nyt ilmestynyt!

sähköposti: tilaajapalvelu@sley.fi Perinteisessä joululehdessä puh. 040-7007707 (ma-pe klo mm. 9-14) kauppa.sley.fi

KIITOSATERIA TALKOOLAISILLE To 5.12. klo 18 Ohtakari. Tänä vuonna kutsutaan Ohtakarissa talkootöitä tehneet sekä KP:n osastojen puheenjohtajat ja sihteerit. Ilm. ma 2.12. mennessä tiina.salonen@sley.fi tai 044 722 4222.

Seimen luota löytyy ilo!

Anni Maria ja Antti Laato tutkivat, mitä Sley-Media Oy perinteinen seimiasetelma kaikkea kertoo

Joulupaasto on täynnä odotusta

Jouko M. V. Heikkinen johdattaa lukijan kristilliseen paastoon

Sen joulun muistan aina

Kolme puhuttelevaa kertomusta lukijoiden € erilaisista8jouluista

Jouluaamu Hippon kirkossa

Timo Nisula vie meidät kuulemaan Augustinuksen joulusaarnoja Hippon kirkkoon Tilaa ajoissa jouluiloksi itselle, lahjaksi tai joulutervehdykseksi! sähköposti: tilaajapalvelu@sley.fi puh. 040-7007707 (ma-pe klo 9-14) kauppa.sley.fi

Sley-Media Oy Joululyhde on ilmestynyt!

Tilaa nyt itsellesi ja lahjaksi! 8 €

6€

HELSINKI Luther-kirkko, Kamppi, Fredrikinkatu 42, ke klo 18:30 4.12. Shalom – Israel ennen ja nyt, Eero Junkkaala. 11.12. Joulu on taas, Salla-Mari Saloharju Joensuu Keskusseurakuntatalo, Kirkkokatu 28, ke klo 18:30 4.12. Mitä mä pelkään? Tiina Karlsson. 11.12. Joulujuhla Jyväskylä Lutherin kirkko, Kansakoulunkatu 5, ke klo 18:30 4.12. Independence day. Itsenäisyyspäivän juhla. 11.12. Mitä tänään raamisteltaisiin? Raamis yhdessä Kokkola Armon kappeli, Kaarlelankatu 4 / viikkomessun yhteydessä: Mikael-sali, Seurakuntakeskus, Läntinen Kirkkokatu 17, ma klo 18:30 2.12. Karjankasvattajan opissa. Pasi Palmu, 9.12. Synttärit, joille kutsutaan kaikki – Viikkomessu Oulu Koskelan seurakuntakoti, Koskelantie 86, ke klo 18:30 4.12. Voimaa viinistä, löpöä leivästä, Ari Savuoja. 11.12. Jeesus elämän mutkissa, Sauli Kemppainen Rovaniemi Lähteentien Pirtti, Lähteentie 1, ti klo 18:30 3.12. Kun kemiat eivät kohtaa… Mervi Tiilikainen. 10.12. Pikkuiset Joulut! Seinäjoki Hyvän Paimenen kappeli, Kalevankatu 3, 2 krs., ti klo 18:30 3.12. Rakastua, ihastua – vihastua? Sanna ja Juho Loukasmäki. 10.12. Joulun suuri salaisuus. Joulujuhla Tampere Luther-talo, Pellavatehtaankatu 19, ke klo 18:30 4.12. Laki ja evankeliumi, Sakari Hosike. 11.12. Q&A: Pastori vastaa, Lasse Räty Turku Hämis, Hämeenkatu 5 B 13, ke klo 18:30 4.12. Kaikki tämä yhdestä leivästä? Viikkomessu. 11.12. Kaikki nuo lahjat, minulle? Joulujuhla Vaasa Luther-talo, Kirkkopuistikko 10 D, to klo 18:30 5.12. Ei iltaa. 12.12. Pikkujoulut YHTEISTYÖSSÄ AGRICOLA-OPINTOKESKUS


18 19

Vietävä

TEKSTI Anna Sokka KUVAT Mikael Rydenfelt


änä maailman paras viesti Yhdysvaltalainen luterilainen pastori Matt Popovits johtaa seurakuntaa miljoonakaupunki Houstonissa Texasin osavaltiossa. Hän myös kiertää puhumassa nuorten tapahtumissa ympäri Yhdysvaltoja ja kauempanakin, kuten Maata Näkyvissä -festrareilla marraskuussa. Hänestä luterilaisuudella on kristinuskon kentässä paljon annettavaa.

M

arraskuussa Maata Näkyvissä -festareille saapui puhumaan yhdysvaltalainen luterilaisen Missouri-synodi kirkon pastori Matt Popovits. Popovits johtaa seurakuntaa Yhdysvaltain neljänneksi suurimassa kaupungissa Texasissa Houstonissa. Lisäksi hän kiertää ympäri maata puhumassa erilaisissa kristillisissä tilaisuuksissa. Hän myös julkaisi hiljattain ensimmäisen kirjansa.

Vaikka Popovits on nykyään omistautunut hengelliselle työlle, se ei ollut kuitenkaan hänen ensimmäinen valintansa. – Halusin olla näyttelijä ja opiskelin teatterikoulussa. Samaan aikaan olin hyvin aktiivinen kotikirkossani. Pääsin siellä vastuuseen erilaisissa tehtävissä ja Jumala käytti tätä niin, että kiinnostuin pappeudesta. Vaihdoinkin sitten teatterikoulusta opiskelemaan teologiaa, Popovits muistelee uravaihdostaan. Popovitsin nykyinen näky on auttaa luterilaisia seurakuntia isoissa kaupungeissa kasva-

maan yhteisöinä. Hän oli rakentamassa luterilaista seurakuntaa New Yorkissa kuusi vuotta, kunnes sai kutsun auttamaan seurakuntaa Houstonissa. – Olen tällä hetkellä pastorina Pyhän Markuksen luterilaisessa kirkossa. Seurakunta on ollut toiminnassa jo pitkään, mutta ympäröivän kaupungin kasvaessa yhteisö on kutistunut, ja nyt me yritämme elvyttää sitä. Popovitsin mukaan seurakunnan ongelmana on ollut ympäristön muutos, johon se ei ole osannut varautua.


20 21 – Naapurusto kirkon ympärillä on muuttunut aiempaa monimuotoisemmaksi. Sinne on muuttanut paljon lapsiperheitä ja nuoria ihmisiä, mutta kirkko ei ole muuttunut mukana niin, että he voisivat tavoittaa nuorempaa sukupolvea. Minun työni on auttaa kirkkoa tavoittamaan lähialueen ihmisiä, jotta seurakunta voisi taas kasvaa. Työn tarkoitus on auttaa seurakuntaa luomaan yhteys lähellä oleviin ihmisiin ja huomioimaan yhä enemmän toiminnassaan myös ne, joilla ei ole kristillistä taustaa. – Haluamme naapuruston tietävän, että olemme siellä ollaksemme heidän ystäviään. Järjestämme erilaisia tapahtumia, joihin kutsumme heitä. Varmistamme myös, että kaikki toivotetaan lämpimästi tervetulleiksi sunnuntaiaamun jumalanpalveluksessa, Popovits kuvailee.

JOHTAMASSA MUUTOKSESSA Länsimaissa on jatkuvasti yhä enemmän ihmisiä, jotka eivät tunne hyvin kristinuskoa tai siihen liittyviä perinteitä. Popovitsin mielestä on tärkeää tehdä seurakunnassa sellaisia muutoksia, että ihmiset, joilla ei ole kristillistä taustaa, pysyvät myös mukana jumalanpalvelusten kulussa. – Olemme muuttaneet palvelusten tyyliä niin, että ulkopuoliset, jotka eivät ole tottuneet samoihin asioihin kuin me, voivat silti tulla sisään ja ymmärtää, mihin me uskomme. Jumalanpalvelukseen on esimerkiksi lisätty opetusta siitä, miksi teemme tietynlaisia asioita. Olemme myös vaihtaneet modernimpaan musiikkiin, joka on tyyliltään tutumpaa naapurustomme ihmisille. Musiikin sisältö on silti yhä Kristuksesta. Popovits ajattelee, että seurakunnan on kyettävä tekemään muutoksia, jotta se voisi kasvaa ja tavoittaa ihmisiä uudessa ympäristössä ja uudessa ajassa. Pastorina hänestä on vaikeinta nähdä

seurakunnan kamppailu kasvun keskellä. – On asioita, joita pitäisi seurakunnassa muuttaa, jotta voidaan tavoittaa ulkopuolisia. Näistä saatetaan kuitenkin pitää tiukasti kiinni. Muutoksen läpi johtaminen on vaikeaa. Minun tehtäväni on myös kuunnelle seurakuntaa heidän huolissaan muutoksista, Popovits pohtii. Hän ei kuitenkaan ajattele, että muutokset tarkoittaisivat luopumista luterilaisesta perinnöstä. – Meidän on saarnattava evankeliumia ja pidettävä kiinni sakramenteista, kasteesta ja ehtoollisesta. Tiettyjen asioiden on oltava esillä aina kun kokoonnumme, kuten uskontunnustus ja Isä meidän -rukous, hän luettelee ja jatkaa, – On tärkeää miettiä, mitkä elementit täytyy pitää samana, jotta olisimme luterilaisia. Mutta samalla pitää miettiä, miten voisimme muuttua niin, että ystävämme, jotka eivät jaa vielä toivoamme, pääsisivät lähelle evankeliumia ja ymmärtäisivät jumalanpalveluksesta niin paljon kuin mahdollista, jotta Jumala voisi toimia ja luoda uskoa heissä.

TOINEN PALVELUTEHTÄVÄ Seurakunnan johtamisen lisäksi Popovits kokee palvelutehtäväkseen nuorille opettamisen. Hän kiertää ympäri Yhdysvaltoja ja kauempanakin puhumassa nuorten tapahtumissa. – En tiedä, miksi Jumala antaa minulle mahdollisuuksia puhua tällaisissa tapahtumissa. Otan sen kunniana ja etuoikeutena. Popovits käyttää puheissaan paljon huumoria ja hyödyntää eri medioita, mikä usein puhuttelee myös nuoria. – Minulle on ominaista ottaa isoja teologisia teemoja ja laitaa ne yksinkertaiseen ja helposti lähestyttävään muotoon. Olen huomannut sen toimivan erityisen hyvin nuorten kanssa. Uskon Jumalan käyttävän tätä taipumustani, jotta voin luoda hyvän yh-

teyden heihin, Popovits miettii. Popovits on tottunut puhumaan isolle yleisölle, mutta ei pidä sitä silti helppona. Haasteena on luoda suhde yleisöön niin, että he haluavat kuunnella tärkeän viestin. Tämä vaatii paljon työtä esityksen eteen. – Ihmiset elävät nykyään jatkuvan informaatiotulvan keskellä. Jotta joku kuuntelisi, on päästävä sen tulvan läpi. Esitykseen on valmistauduttava niin, että saa ihmisten huomion. Luterilaisissa piireissä korostetaan usein puheen opillisuutta, mutta myös tunteisiin vetoaminen ja suhteen luominen yleisöön on tärkeää. Vaikka Popovits pitää esiintymistaitoa tärkeänä, hän muistuttaa, ettei julistuksen lopputulos ole koskaan puhujasta kiinni. – Ainoa, mitä voin tehdä, on valmistautua niin hyvin kuin voin, mutta Jumala tekee työn. Jos puhe rohkaisee, auttaa tai vakuuttaa jonkun, se ei ole minun käsissäni, vaan se on Jumalan työtä, Popovits alleviivaa. Popovits on huomannut tapahtumia kiertäessään, että yleisössä saattaa olla paljon nuoria, jotka tietävät kristinuskosta etukäteen hyvin vähän. Puhutellakseen heitä hän yrittää ymmärtää, millaisista lähtökohdista he tulevat. – Mietin, keitä kuuntelijat ovat ja millaisia pelkoja ja toiveita heillä on. Haluan kohdata heidät siinä tilanteessa, missä he ovat elämässään. Sitten vien heidät matkalle Jeesuksen kanssa. Nuorten tapahtumien lisäksi Popovits opettaa myös kirkon työntekijöitä seurakuntien johtamista ja kasvua käsittelevissä seminaareissa. Kun Popovits saarnaa pastorina seurakunnassaan, on kuulijakunta jälleen hyvin erilainen. – Yleisöstä huolimatta minulla on aina sama viesti vietävänä. Käärin sen vain erilaisiin kääreisiin tilanteesta riippuen. Viesti on tämä: Jumala rakastaa sinua Jeesuksen Kristuksen kautta enemmän kuin voisit koskaan kuvitella. Hän ottaa pois sinun pelkosi ja antaa sinulle rauhan ja tulevaisuuden.


”Kirkon vaarana on, että se alkaa murehtia vain itsestään ja lakkaa jakamasta viestiään toivosta ulkopuoliselle.”


22 23

KOLMAS KUTSU Pastorin tehtävän ja kiertävänä puhujana toimimisen ohella Popovits on hiljattain julkaissut ensimmäisen kirjansa Tough Call: A Little Book on Making Big Decisions. Kirja käsittelee päätösten tekemisen vaikeutta ja sitä, millaista lohtua kristinuskolla on siinä tarjottavana. – Kirja on pieni opas niille, jotka painivat erilaisten päätösten kanssa. Niin kuin puhuessanikin haluan kirjoittaa niistä tilanteista käsin, joissa ihmiset elävät, ja tuoda heidät sieltä käsin Jeesuksen Kristuksen eteen, Popovits kuvailee. Kirjassaan Popovits käsittelee sitä, kuinka pelko ja huoli tulevaisuudesta saa ihmiset epäröimään isojen päätösten edessä. – Ihmiset eivät halua joutua katumaan valintojaan. Helposti ajatellaan, että on olemassa vain yksi oikea vastaus ja jos valitsee väärin, elämä hajoaa käsistä. Harvoin on kuitenkaan vain yhtä täydellistä vaihtoehtoa. Sen sijaan jokainen valinta vaati erilaisia uhrauksia ja niistä seuraa erilaisia taakkoja. Popovitsin mukaan päätöstä enemmän tulisi kuitenkin kiinnittää huomiota sen tekemisen prosessiin ja siihen kuinka Jumala siinä vaikuttaa. – Me olemme usein huolissamme päätöksen tuloksesta. Sen sijaan Jumala huolehtii meistä, kun painimme päätöksenteon kanssa. Popovits antaa päätöksen kanssa kamppaileville kolme ohjetta: neuvon kysyminen, rukoilu ja mustavalkoisesta ajattelusta eroon pääseminen. – Päätöstä ei pitäisi tehdä yksikseen, vaan pyytää meidät hyvin tuntevaa ihmistä auttamaan. Meidän tulee myös rukoilla, sillä päätös ei ole meidän vaan Jumalan käsissä. Lisäksi meidän pitäisi irrottautua sellaisesta mustavalkoisesta ajattelusta, että kaikki hajoaa, jos teemme yhden väärän päätöksen, Popovits tähdentää. Popovits kirjoittaa parhaillaan jo seuraavaa kirjaansa, joka käsittelee tyytymättömyyttä elämään.

Matt Popovitsin kutsumuksena on julistaa nuorille evankeliumia. Kaikkien työkiireiden keskellä hän vakuuttaa kuitenkin pystyvänsä myös lepäämään. Tässä häntä auttaa oma perhe, johon kuuluvat vaimo Lisa, 14-vuotias tytär Eva, ja 5-vuotias Jack sekä pieni Charlie-koira. – Vaikka olen melko kiireinen, pidän huolta, että minulla on ainakin yksi päivä viikosta, jolloin vietän koko päivän perheeni kanssa. Perheeni auttaa minua muistamaan, että otan myös vapaata. Jos en ota, he suuttuvat, Popovits naurahtaa.

LUTERILAISUUTTA MAAILMALLE Popovits ajattelee, että vaikka hengellisessä työssä on jatkuvasti otettava huomioon, mitkä asiat puhuttelevat tämän päivän ihmisiä, on kuitenkin muistettava, että ihmisen sisin pysyy ajasta aikaan samana. Kristinuskolla on yhä tarjottavana vastaus, jonka ihmiset syvimmiltään haluavat kuulla. – Vaikka aika ja maailma muuttuvat, ihminen tarvitsee yhä toivoa ja anteeksiantamusta. Ne ovat syviä ihmistarpeita, jotka eivät koskaan lähde. Popovitsin mukaan kirkon vaarana on, että se alkaa murehtia vain itsestään ja lakkaa jakamasta viestiään toivosta ulkopuolisille. – Tällöin ihmiset lakkaavat olemasta kiinnostuneita kirkosta. Kirkon pitää pystyä puhutte-

lemaan ihmisiä siinä, mikä heille on ajankohtaista, ja kohtaamaan siihen kuulumattomia tarjoamalla sitä, mitä he todella kaipaavat, Popovits täsmentää. Luterilaisia on koko kristillisestä kentästä hyvin pieni osa. Popovits ajattelee, että luterilaisuudella on silti paljon sanottavaa. – Monissa kristillisissä piireissä viesti armosta on saatettu sitoa johonkin saavutukseen tai vaatimukseen, joka ihmisen pitää täyttää. Maailmassa, jossa kaikki vaativat meiltä jotakin, luterilainen viesti on: Jumala ei rankaise sinua eikä hän vaadi sinulta yhtään mitään, vaan hän rakastaa sinua kokonaisvaltaisesti Jeesuksen Kristuksen tähden. Sinun ainoa tehtäväsi on nauttia siitä. Se on viesti, jonka maailma janoaa kuulla. Popovits huomauttaa, että voidakseen jatkaa kasvuaan ja tavoittaakseen uusia ihmisiä luterilaisen kirkon tulee pysyä rohkeana ja pitää Jumalan ehdottomasta rakkaudesta kertomista tärkeimpänä tehtävänään. – Tämän viestin vien isoihin tapahtumiin ja omaan kotiseurakuntaani. Jokaisen ihmisen elämässä tulee joskus se hetki, että heidän henkensä on kiinni sen viestin kuulemisesta. Meidän tehtävämme on sekä kirkkona että yksilönä olla paikalla, kun se hetki tulee ja jakaa viesti heidän kanssaan: Jumala rakastaa sinua, koska hän rakastaa sinua, ei koska hän tarvitsee sinulta jotakin rakastaakseen sinua. ␃


2019 S Y Ä UKER

JOUL

Kirkkoja kolmelle mantereelle Kolme kirkkoprojektia, kolme erilaista tulevaisuutta: Kirkko suuren yliopiston lähellä Tokiossa, kirkko sairaalan vieressä Svetogorskissa, kirkot pakolaisleireillä Ugandassa. Omalla kirkolla on suuri merkitys seurakunnalle. Se on Jumalan kohtaamisen ja uuden toivon paikka. Se on Jumalan valtakunnan maamerkki siellä, missä ihmiset elävät ja etsivät suuntaa elämälleen. Toteuta yhdessä Tokion, Svetogorskin ja pakolaisleirien seurakuntien kanssa Kristuksen antamaa tehtävää ja lahjoita Sleyn joulukeräykseen.

Voit antaa lahjasi myös osoitteessa taivaallinenlahja.fi Danske Bank: FI13 8000 1500 7791 95 Viitenumero: 10078 89200 38081 02515

MobilePay 38 122

Joulutervehdyksesi Sanansaattajaan! Sanansaattajan tuttu joulutervehdys on mukava ja lämmin tapa saada jouluterveiset perille.Tervehdykset kootaan yhteisotsikon alle muodossa ”nimi, paikkakunta”. Voit lähettää tervehdyksesi postitse, sähköpostilla sekä puhelimitse tekstiviestillä tai soittamalla. Tervehdysten on oltava toimituksessa viimeistään 11.12. mennessä. Tervehdyksen hinta on 20 € (sis. alv). Sanansaattaja Joulutervehdys PL 184, 00181 Helsinki sanansaattaja.ilmoitukset@sley.fi 044 704 3777 (ma–pe klo 10–15)


24 25

KIRKKOVUOSI

ADVENTTISUNNUNTAI KUNINKAASI TULEE NÖYRÄNÄ

SUNNUNTAI

1

MARK. 11:1–10 PS. 24:7–10, SAK. 9:9–10, 1. PIET. 1:7–12

”Hoosianna! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä!”

Selitys

1. PIET. 1:7–12

M

onet etsivät elämäänsä harmoniaa ja rauhaa. Meditoiminen, jooga ja monenlaiset uskomukset lupaavat tasapainoa ja elämänhallintaa. Sairauksien ja kuoleman läheisyydessä alkavat askarruttaa myös syvemmät asiat. Lähetystyössä saa nähdä ruohonjuuritasolla, kuinka etsintä jatkuu uskontojen parissa. Elämän vaikeudet koettelevat uskomusten kohteiden aitoutta. Kolmiyhteisen Jumalan synnyttämä usko on kallisarvoisempaa kuin kulta. Vanhan Testamentin profeetat etsivät ja tutkivat pelastusta. Kysyttiin: ”Milloin messias tulee pelastamaan meidät? Kun Jeesus Vapahtaja syntyi, messias, pelastaja saatiin nähdä. Hänen rakkautensa ja hyvyytensä huipentui ristillä, syntimme sovitettiin ja taivas avattiin. Usko tuo mukanaan rauhan, ilon ja rakkauden; kaiken sen mitä ihmiskunta niin epätoivoisesti etsii. ␃

Ö

ljymäeltä, Jerusalemin itäpuolelta, oli erinomainen näkymä Jerusalemiin ja Herran temppeliin. Tältä suunnalta, Betfagesta ja Betaniasta päin Jeesus saapui Pyhään Kaupunkiin. Hän antoi opetuslapsilleen erityiset ohjeet: heidän tuli hakea nuori aasi, että Jeesus sitten sillä ratsastaisi kaupunkiin: ”Herra tarvitsee sitä.” Aasilla ratsastamisesta kuulee yleensä kahdenlaista tulkintaa: toisaalta aasi on hevoseen verrattuna mitätön eläin, ja kun aikuinen mies sillä ratsastaa, se näyttää hieman hassulta, kun jalat viistävät maata. Tällä tulkinnalla halutaan korostaa, että Jeesus saapui Jerusalemiin nimenomaan lempeästi ja nöyränä, Rauhanruhtinaana. Toinen tulkintalinja taas liittyy Vanhan testamentin profetiaan: ratsastamalla aasilla Jerusalemiin, Jeesus osoitti olevansa profeettojen ennalta näkemä Messias, Israelin todellinen kuningas, joka toisi pelastuksen kansalleen. Profeetta Sakarjan kirjasta löytyvät molemmat ajatukset: aasilla ratsastava Messias-kuningas on samaan aikaan voittoisa ja nöyrä. ”Iloitse, tytär Siion! Riemuitse, tytär Jerusalem! Katso, kuninkaasi tulee. Vanhurskas ja voittoisa hän on, hän on nöyrä, hän ratsastaa aasilla, aasi on hänen kuninkaallinen ratsunsa.” (Sak. 9:9) Näin tämä näennäinen ristiriita toteutuu juuri Jeesuksessa. Hän antaa itsensä nöyränä uhriksi, voittaakseen koko maailman. Uhrikaritsan kaltaisena hän sallii teurastaa itsensä, jotta hän saavuttaisi suurimman voiton yli synnin, kuoleman ja perkeleen. Israelin voittoisa Kuningas on samaan aikaan runneltu ristin mies. Kun Kristus saapuu sanassaan ja sakramenteissaan sinun luoksesi, niin ei siinäkään ole ulkoisesti mitään näyttävää: nöyrästi pyytäen hän tulee sinun luoksesi ihmisen äänellä, palassa leipää ja tilkassa viiniä ja kasteen vedessä. Ja kuitenkin tuo sana on silloin Jumalan sana, ehtoollisen leipä ja viini ovat Kristuksen ruumis ja veri, ja kasteen vedestä tulee sinulle elämän lähde, täynnä Pyhän Hengen voimaa. Nöyränä hän saapuu lahjoittaakseen sinulle suurimman voittonsa: sen, että sinä pääset taivaaseen. ␃

I PERJANTAI

6

Marko Turunen

2018

Sirkka-Liisa Huhtinen

JOULUKUU

TAMMIKUU

HELMIKUU

MAALISKUU

HUHTIKUU

TOUKOKUU


2. ADVENTTISUNNUNTAI KUNINKAASI TULEE KUNNIASSA

SUNNUNTAI

8

LUUK. 12:35–40 PS. 80:15–20, JES. 35:3–6, HEPR. 10:35–39

K

”Te olette maan suola.”

Selitys

ristilliseen uskoon on alusta asti kuulunut Herran toisen tulemisen odotus. Sitä on rukoiltu, ja sen on uskottu tapahtuvan pian. Meidän Raamatussamme juuri ennen viimeisen jakeen armon toivotusta on Ylösnousseen sana ja seurakunnan vastausrukous: ”Hän, joka todistaa tämän, sanoo: ’Tämä on tosi, minä tulen pian.’ Aamen. Tule, Herra Jeesus!” (Ilm. 22:20) Vieläkö seurakunta meidän aikanamme odottaa ja rukoilee, vai olemmeko niin kiinni tässä ajassa ja maailmassa, että kristillisyydestäkin on tullut lähinnä maailmanparantamista? Uudessa testamentissa muistutetaan usein siitä, että Herran paluu tapahtuu äkkiarvaamatta. Hän tulee kuin isäntä myöhään venyneestä hääjuhlasta tai kuin varas yöllä. Siksi on oltava aina valmiina. On valvottava. Valvominen on yksinkertaisesti sitä, että elämme joka päivä Jumalan armossa. Kun synnit ovat anteeksi, silloin on valmis ottamaan Herransa vastaan, kun hän tulee. Alkuseurakunta odotti Herraansa yhdessä rukoillen, kuunnellen ja noudattaen apostolien opetusta ja viettäen Herran ehtoollista. Siinä on meille ja kaikkien aikojen kristityille esikuva. Vertaus häistä palaavasta herrasta päättyy oudosti. Tuskin talon isäntä rupesi keskellä yötä palvelemaan palvelijoitaan. Ennemmin hän odotti heidän palvelevan. Mutta vertaus puhuukin Jumalan valtakunnasta, jossa kaikkien Herra on kaikkien palvelija. Herra Jeesus on vielä palatessaankin lävistetty Vapahtaja, joka hoitaa uskoviaan ja kantaa heidät ikuiseen kotiin. ␃

HEPR. 10:35–39

V

ainojen ja vastustuksen keskellä on houkutuksena helpomman tien valitseminen. Meiltä kristityiltä kysytään rohkeutta ja kestävyyttä. Kompromissien tekeminen ja periksi antaminen merkitsee uskosta luopumista. Vaikka pelastaisikin henkensä tämän ajan vaikeassa tilanteessa, sielu hukkuisi ikuiseen kadotukseen. Kristuksen tulemus on jo lähellä. Todella lähellä. Aika on lyhyt. Myös kärsimyksen aika. Pelastus, taivas, ikuinen elämä on määrätön. Palkka on suuri. Siksi rohkeasti ja uskon uskalluksella pidämme kiinni Jumalan tahdosta, hänen sanastaan. Olemme vanhurskaita Kristuksessa. Sinäkin saat elää siitä. Kuolemalla ja kadotuksella ei ole Jeesuksen omiin mitään valtaa. Vaikeuksia voi tulla, mutta me jatkamme. ␃

ITSENÄISYYSPÄIVÄ PYHÄN TEEMA

Kiitos isänmaasta MATT. 20:25–28

”Ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan”

Ville Auvinen

Johan Helkkula

2019

KESÄKUU

HEINÄKUU

ELOKUU

SYYSKUU

LOKAKUU

MARRASKUU


26 27

EVANKELIUMIYHDISTYS

Maata Näkyvissä -festarit kokosi 17 500 nuorta Turkuun Ensi vuonna festareita vietetään teemalla ”Minulla on unelma”.

P

ohjoismaiden suurinta kristillistä nuorisotapahtumaa Maata Näkyvissä -festareita vietettiin jälleen kerran marraskuun puolivälissä Turun Gatorade centerissä. Tänä vuonna festareiden teema oli ”Mitä mä pelkään?” – Ohjelman osalta kaikki on onnistunut hyvin. Perjantai-illan ”Suomen suurimassa nuortenillassa” oli yhteisöllinen tunnelma ja ihmiset olivat hyvin mukana, toista vuotta projektipäällikön tehtäviä hoitanut Maaria Toskala kertoo. – Mitään isompia ongelmia ei järjestelypuolellakaan ole tapahtunut. Itseni kannalta festarit ovat sujuneet nyt toisella kerralla vähemmän jännittäessä, hän sanoo. Toskala kertoo, että myös Messukeskuksen uusista järjestelyistä on tullut hyvää palautetta. Tänä

vuonna konsertit pidettiin A-hallissa samassa tilassa ruokailun ja näytteilleasettajien kanssa. Sleyn nuorisotyönjohtaja Juha Heinonen kertoo myös olleensa tyytyväinen tämän vuoden festareiden järjestelyihin. – Nyt on ollut rauhallisempi syksy tehdä festareita kuin kaksi edellistä vuotta. Tapahtumassa on ollut hyvä tunnelma ja tietty rauha. Teema on ollut ajankohtainen ja se on näkynyt myös hyvinä puheina lavalla, Heinonen kommentoi. Maata Näkyvissä -festareiden kokonaiskävijämäärä oli tänä vuonna 17 500, mikä oli hieman vähemmän kuin viime vuonna. – Se on tietysti aina vähän harmillista. Tuntuu, että nuoret kuitenkin viihtyvät hyvin ja tunnelma on ollut hyvä. Huoleni on, että nuoret tuntuvat vuosi vuodelta

jäävän helpommin käytäville oleilemaan. Toivon, että ihmiset saataisiin ohjelmaan ja kuuntelemaan puheita, että evankeliumi saisi koskettaa ja pysäyttää, Heinonen pohtii. Vuoden 2020 festareiden teema on ”Minulla on unelma”. Toskala kertoo lähtevänsä tekemään ensi vuotta toiveikkaissa tunnelmissa. – Minulla on unelma siitä, että edelleenkin ensi vuonna olisi maata näkyvissä ja saisimme koota nuoria evankeliumin äärelle, Toskala sanoo. – Jumala on tämän tapahtuman aina antanut ja Jumalan kädessä on jatkokin. Me toivoimme ja rukoilemme, että saamme järjestää festarit ensi vuonnakin mutta otetaan se, mitä Jumalalta saadaan, Heinonen lisää. ␃

PATRIK JUVONEN / SCOPE STUDIO OY


Joulukeräys kirkkoprojekteille

S

leyn Joulukeräys 2019 on käynnistynyt. Keräyskohteena on tänä vuonna kolme kirkkoprojektia eri lähetyskentillä. Japanin Suomi-kirkko on vasta auennut Shinjukun kaupunginosaan Tokioon. Kirkko sijaitsee suuren yliopiston lähettyvillä ja tarkoituksena on tavoittaa opiskelijoita muiden paikallisten ohella. Japanilaisista kristittyjä on vain noin 0,6 %. Keräysrahoja käytetään vuokrien maksuun ja tilan sisustamiseen. – Suomi-kirkko on uudessa tilassaan vuokralla: tavoitteena on, että seurakunta tulisi omavaraiseksi vuokran suhteen, Sleyn lähetysjohtaja Ville Auvinen kertoo. Svetogorskin luterilaisella seurakunnalla ei ole ollut omaa tilaa, jossa kokoontua. Kirkkoprojekti on ollut tekeillä vuosia. Nyt seurakunnalle on löytynyt tontti, jolle aletaan rakentaa omaa, noin 160 neliön rakennusta seurakuntaa varten. Tämän rakennuksen suunnittelu on aloitettu, ja tavoitteena on kerätä varat ja rakentaa se mahdollisesti vuonna 2020.

Sanansaattaja 100 vuotta sitten

Pakolaisleireille Ugandaan rakennetaan keräystuotoilla pressukirkkoja. Ugandan pakolaisleireillä on satoja tuhansia ihmisiä. Laajoilla leireillä vaatimattomatkin kirkot ovat tärkeitä keitaita. Monelle pakolaiselle kirkko on ensimmäinen toivottu asia, joka tuo toivoa kurjaan tilanteeseen. – Omalla kirkolla on suuri merkitys seurakunnalle. Se on Jumalan kohtaamisen ja uuden toivon paikka. Se on Jumalan valtakunnan maamerkki siellä, missä ihmiset elävät ja etsivät suuntaa elämälleen, Auvinen korostaa. ␃

Emerik Lyytinen

JOULUKERÄYS 2019 TILI FI13 8000 1500 7791 95 VIITE 10078 89200 38081 02515 MOBILE PAY 38122 INTERNET TAIVAALLINENLAHJA.FI

Svetogorskin tulevan kirkon piirustukset.

U

skomattomalta tuntuu, että Emerik Lyytisen nimen yläpuolella on risti – risti, joka kertoo sen surullisen viestin, että evankelisen nuorisoliikkeen isä ja sen sielu on poistunut vielä elävien joukosta. Äkkiä tuli hänelle kotiinkutsu. – – Rakkauden siteillä oli moni, moni nuori ja vanha ympäri maan liittynyt Emerik Lyytiseen. Se kävi ilmi, kun vainajan tomumaja lokakuun 30 p:nä kätkettiin haudan lepoon. Pastori Niinivaara toimitti ruumiinsiunauksen sydämiin käyvin sanoin. Ev. Luth. Nuorten kuoro kaiutteli ihania laulujaan. – – Kiitollisia oltiin Jumalalle siitä, mitä hän Emerik Lyytisen kautta oli meille antanut. Ja varmaankin monesta rinnasta kohosi huokaus: Herra, lähetä työväkeä eloosi! ␃


28 29 ETELÄ-HÄME 30.11. LA KLO 10-12.30 FORSSA Lähetysmyyjäiset. Lähetyssoppi. 1.12. SU KLO 14 RIIHIMÄKI Adventtiseurat. Marjatta ja Reijo Wihisellä. Teemu Haataja. 6.12. PE KLO 11 FORSSA Myyjäiset. Soppi, Hämeentie 5. LAHTI LUTHERIN KIRKKO, VUORIKATU 37 27.11. KE KLO 18 K-30-raamis. 28.11. TO KLO 18-22 Nuorten Nuotta-ilta. 30.11. LA KLO 18-22 Nuorten Nuotta-ilta. 1.12. SU KLO 12 Messu. Hannu Häkämies. 2.12. MA KLO 16 Rukouspiiri. 3.12. TI KLO 13 Raamattupiiri. Raija Kakko. 5.12. TO KLO 18-22 Nuorten Nuotta-ilta. 6.12. PE KLO 13 K-30-raamis. 7.12. LA KLO 11-15 Kirpputori ja joulumyyjäiset. 8.12. SU KLO 12 Messu. Tom Säilä saarna, Johannes Häkämies liturgi. 8.12. SU KLO 13.30 Joulumyyjäiset ja kirpputori. 9.12. MA KLO 17 Naistenpiiri. 9.12. MA KLO 18 Miestenpiiri. 10.12. TI KLO 13 Päiväseurat. Johannes Häkämies. 11.12. KE KLO 18 K-30-raamiksen joulujuhla. 12.12. TO KLO 18-22 Nuorten Nuotta-ilta. RIIHIMÄKI RUKOUSHUONE, HÄMEENKATU 14 27.11. KE KLO 18 Evankeliumi- ja lähetysilta. Marko Pasma. 29.11. PE KLO 18 Naisten saunailta. 4.12. KE KLO 18 Miesten saunailta. 11.12. KE KLO 18 Evankeliumi- ja lähetysilta. Paula Sandberg. HÄMEENLINNA LUTHER-TALO, LUKIOKATU 1 27.11. KE KLO 18 Raamattuopetus. Teemu Haataja. ”Pyhä kaste ja uusi elämä”, Roomalaiskirjeen 6. luku. 1.12. SU KLO 11 Messu. Teemu Haataja liturgia, Jari Rankinen saarna, Jutta Sinisalo kanttori. 4.12. KE KLO 18 Lähetysilta. Ville Me-

TOIMINTA

lanen, Jarkko Läspä, Teemu Haataja. 8.12. SU KLO 11 Messu. Antti Mustakallio liturgia ja saarna, Jutta Sinisalo kanttori. 11.12. KE KLO 18 Raamattuopetus. Teemu Haataja. ”Yhtä aikaa syntinen ja vanhurskas”, Room. kirjeen 7. luku. FORSSA RUKOUSHUONE, KESKUSKATU 9 28.11. TO KLO 14 Inkerin lähetyspiiri. Teemu Haataja. 5.12. TO KLO 14 Inkerin lähetyspiiri. Ville Melanen, Teemu Haataja. Ville Melanen kertoo työstään ja esittelee kirjansa. 12.12. TO KLO 14 Sudanin lähetyspiiri. Teemu Haataja.

ETELÄ-POHJANMAA 27.11. KE KLO 19 SEINÄJOKI Rennot aikuiset. www.rennotaikuiset.fi. 28.11. TO KLO 19 VAASA Tervajoen rukoushuoneen miestenpiiri, Toivonkuja 7. Joh. 4:43–5:18. 1.12. SU KLO 13 KAUHAVA Adventtijuhla. Purmojärven rukoushuone. Mauri Nygård, Ari Juupaluoma, Evankelinen kuoro. 1.12. SU KLO 18 ALAVUS Adventtijuhla. Seurakuntatalo. Ari Juupaluoma. 3.12. TI KLO 18 LAPUA Adventtijuhla. Kauhajärven seurakuntakoti. Jukka Tuppurainen, Esa Luomaranta, kahvitarjoilu, adventtimyyjäiset. 4.12. KE KLO 12.30 JALASJÄRVI Juurileipää Raamatusta. Seurakuntatalo. Ari Juupaluoma. 4.12. KE KLO 18 KAUHAVA Adventtijuhla. Seurakuntatalo, Kauhava. Matti Rintala, Anssi Massinen. Puuro- ja kahvitarjoilu. Arvontaa. 4.12. KE KLO 18 ISOKYRÖ Adventtimyyjäiset. Ystävyyden kulma, Asematie 5. Ari Juupaluoma. Kahvitus, hartaushetki ja myyjäiset. 4.12. KE KLO 19 SEINÄJOKI Rennot aikuiset. www.rennotaikuiset.fi 8.12. SU KLO 15 ILMAJOKI Joululauluseurat. Pojanluoman rukoushuone. Sirkku Halkosaari, Esa Luomaranta, säestys Martta Rajahalme, kahvit, arvontaa. 9.12. MA KLO 18 VAASA Juurileipää Raamatusta. Tervajoen rukoushuone. Ari Juupaluoma. 9.12. MA KLO 18 JALASJÄRVI Joulujuhla. Seurakuntatalo. Raimo Lähteenmaa, Teemu Leino, Hirvijärven

kuoro. 10.12. TI KLO 13 SEINÄJOKI Lähetyspiirin joululauluseura. Peräseinäjoen seurakuntatalo. Ari Juupaluoma. 10.12. TI KLO 18 KAUHAVA Adventtijuhla. Ritva ja Jussi Erkinheimolla. Aki Paavola, Esa Luomaranta. 11.12. KE KLO 18 LAPUA Juurileipää Raamatusta. Virranniemen pappila, Lapua. Ari Juupaluoma. 11.12. KE KLO 19 SEINÄJOKI Rennot aikuiset. www.rennotaikuiset.fi 12.12. TO KLO 19 VAASA Tervajoen rukoushuoneen miestenpiiri, Toivonkuja 7. Joh.5:19–47. SEINÄJOKI HYVÄN PAIMENEN KAPPELI, KALEVANKATU 3 27.11. KE KLO 13 Lähetyksen neuleja rupattelupiiri. 1.12. SU KLO 12 Adventtitapahtuma. Perhemessu, joulupuuro, herkkukoriarpajaiset, adventtimyyjäiset (saa tuoda myyntiin käsitöitä, leivonnaisia ym.) 1.12. SU KLO 12 Perhemessu. Esa Luomaranta lit. ja saarna, Hanna Suopajärvi kanttori. 4.12. KE KLO 13 Pastorin päiväkahvit. Esa Luomaranta, raamattuopetus Herran turvissa, Ps. 91, kahvitarjoilu, arpajaiset. 8.12. SU KLO 12 Messu. Esa Luomaranta lit., Lauri Lempinen saarna, Hanna Suopajärvi kanttori, pyhäkoulu, kirkkokahvit. 9.12. MA KLO 18.30 Raamattupiiri. Erik Silvola. VAASA LUTHER-TALO, KIRKKOPUISTIKKO 10 29.11. PE KLO 14 Lähetyspiiri. Juhani Kajava. 2.12. MA KLO 18 Juurileipää Raamatusta. Ari Juupaluoma. 6.12. PE KLO 14 Lähetyspiiri. Juhani Kajava. 8.12. SU KLO 15 Messu. Ari Juupaluoma (past.), Ulla juupaluoma (kantt.). 9.12. MA KLO 18 Raamattupiiri. LAPUA ESANTUVAN LEIRIKESKUS, HONKINIEMENTIE 374 29.11. PE KLO 18-17 Mini-Warkku. 7.12. LA KLO 18-22 Nuortenilta: Kertsin ilta Adventtileirin yhteydessä.


ETELÄ-SAVO JA KYMI

KESKI-POHJANMAA

27.11. KE KLO 18 IITTI Viikkomessu. Perheniemen opisto, Opistontie 15. Lukas Brenner, Petri Välimäki. Kahvit ja raamattuopetus. 30.11. LA KLO 14 KOTKA Nuorten retki Lahteen. Lukas Brenner. 2.12. MA KLO 14 HAMINA Japaninpiiri. Kulmakiven alasali, Mannerheimintie 12. Anita Venäläinen. 4.12. KE KLO 13 KANGASNIEMI Seurat Inkerin kirkon hyväksi. Kangasniemen srk-keskus, Kirkkoniementie 2. Aaro Aaltonen, Pentti Pynnönen. 5.12. TO KLO 14-16 HEINOLA Seurat. Vanha pappila, Papinkuja 3. Johannes Häkämies. 9.12. MA KLO 13 HAMINA Kolsila-Myllykylän lähetyspiiri. Hellevi Puontilla, Myllytie 22. 11.12. KE KLO 18.30 KOTKA Hietoinrannan leirikeskus. Rakkaimmat joululaulut. Lukas Brenner. Mukana Sippolan kirkkokuoro.

29.11. PE KLO 18.30-20.30 KÄLVIÄ Adventtijuhla. Kälviän seurakuntakoti, Kälviäntie 22. Jiska Gröhn, Pasi Palmu, musiikissa Veli-Matti Erkkilä ja Jarmo Patana. Puuro ja torttukaffit. 30.11. LA KLO 13 KANNUS Seurat. Vanha Polvikosken talo, Polvikoskentie 132. Antti Polvikoski, Markku Niemelä, Himangan miesten soittoja lauluryhmä laulaa. Antinpäivän seurat Antti ja Liisa Polvikosken järjestämänä Vanha talo vuodelta 1765. 1.12. SU KLO 13.30 LOHTAJA Adventtijuhla diakonia- ja päiväkerhoväen kanssa Marinkaisten rukoushuoneessa, Vanha Rantatie 38. Antti Lapinoja, lapsikuoro ja Tiina Pietilä ja Ilona Haverinen, lasten ohjelmaa, juonto Anne Perander. 1.12. SU KLO 14 KANNUS Adventtijuhla. Pappilan sali. Pasi Palmu, Tuomo ja Tapio Hirvi, Johanna Koivumaa. Runo- ja musiikkiryhmä Leena Moilanen, Sirpa Läspä ja Jenni Lindholm. Puhe, musiikkia, runoesitys, kahvitarjoilu. 1.12. SU KLO 18-21 PERHO Adventti-illan seurat. Seurakuntatalo, Sahintie 3. Raimo Kytölä ja Markku Niemelä. Raamattuopetus ja puhe. 3.12. TI KLO 17 KAUSTINEN Adventtijuhla Kaustisella. Vintturin kylätalo. Palmu ym. 3.12. TI KLO 19 HIMANKA Adventtijuhla. Hillilän rukoushuone, Kannustie 583. Hannu Muuraiskangas, Miesten lauluryhmä. Joulupuuro alussa. 4.12. KE KLO 18-21 VETELI Wanhan ajan adventtijuhla. Rukoushuone, Torpantie 199. Puhe Pasi Palmu, Erkko Klemola runonlausuntaa, tiernapojat. Kirkkokuoro Minna Kalliokosken johdolla. Kahvi- ja torttutarjoilu klo 18 alkaen. 5.12. TO KLO 11-13.30 LOHTAJA Adventtimyyjäiset Seurakulmassa, Lohtajantie 6 A. Joulun herkkuja, villasukkia, riisipuuroa, torttukahvit ja arpajaiset. Hartaus klo 12: Gyülvészi ja Jukkola. 8.12. SU KLO 18.30-20.30 TOHOLAMPI Adventti ja Joulujuhla. Seurakuntakoti, Lampintie 7. Pasi Palmu, Jarmo Finnilä, Jouluevankeliumi, Musiikkia Kirkkokuoron miehet, säestys Iiris Rautiola. 10.12. TI KLO 18 PERHO Adventtiseurat Perhossa. Samuel-sali, Sahintie 3. Raimo Kytölä, Pasi Palmu. 11.12. KE KLO 18.30-20.15 KÄLVIÄ Siikkarin joululauluseurat. Kälviän seurakuntakoti, Kälviäntie 22. Kalle Pajala, Tuomo Jukkola, säestys Markku Hekkala.

KOTKA LUTHER-SALI, KOTKANKATU 3 1.12. SU KLO 17 Iltamessu. Juhana Tarvainen, Lukas Brenner. 7.12. LA KLO 10-14 Lasten joulupaja. Lukas Brenner, Kristina Brenner. Jouluun valmistautumista 3–12-vuotiaille. Lisätietoja kristina.brenner@ hotmail.com

ITÄ-SUOMI 28.11. TO KLO 18 KUOPIO Sanajumalanpalvelus. NNKY, Vuorikatu 22. Olli Olenius. ”Tuomio”. 28.11. TO KLO 18-22 JOENSUU Nuotta-nuortenilta: Itsetunnon aakkoset. Joensuun seurakuntakeskus, Kirkkokatu 28. Johannes-tila. 29.11. PE KLO 18 JOENSUU Sanaa & Siionin kannelta. Pielisensuun kirkko, alasali. Olli Olenius. ”Tuomio”. 5.12. TO KLO 18 KUOPIO Raamattuja lähetyspiiri. Seurakuntakeskus, Suokatu 22. Kerhotila Aaron. 8.12. SU KLO 15 KUOPIO ”Tervetuloa kotiin!” -iltapäivä. NNKY, Vuorikatu 22. Olli Olenius. 10.12. TI KLO 13 JUUKA Lähetyspiiri. Lähetyssoppi, Kauppakuja 2 B 4. Olli Olenius. 10.12. TI KLO 17 JUUKA Paalasmaan lähetyspiirin pikkujoulut. Lehikoisella, Nevalanpääntie 38 B. Olli Olenius. 12.12. TO KLO 18-22 JOENSUU Nuotta-nuortenilta: Pikkuiset joulut. Joensuun seurakuntakeskus, Kirkkokatu 28. Johannes-tila.

KOKKOLA ARMON KAPPELI, KAARLELANKATU 4 1.12. SU KLO 12 Sanajumalanpalvelus. Kanttori Leena Sinikumpu. Pyhäkoulu, lopuksi kiireettömät kappelikahvit. 2.12. MA KLO 13 Siivoustalkoot. Aloitamme kahveilla ja päivän sanalla. 3.12. TI KLO 9.30 Perhekerho. Sirpa Klapuri. 4.12. KE KLO 18 Raamattupiiri (Room. 10). Hannu Kippo. 7.12. LA KLO 18.30-22 Café Grace -kahvilailta. Artistivieras klo 19. Kahvilassa myynnissä suolaisia ja makeita herkkuja, kylmiä ja kuumia juomia. 8.12. SU KLO 12 Sanajumalanpalvelus. Evankelinen kuoro, Aira Kentala kanttorina. Pyhäkoulu, lopuksi kiireettömät kappelikahvit. 10.12. TI KLO 9.30 Perhekerho. Sirpa Klapuri. VETELI RÄYRINGIN RUKOUSHUONE, FINNILÄNTIE 25 RÄYRINKI 1.12. SU KLO 18 Lähetysjuhla. Nimikkolähettimme Ville Melanen puhuu ja juontaa illan, Räyringin evankelinen kuoro laulaa Riitta Kaariniemen johtamana, puhe Vesa Parpala. Päätteeksi kahvit ja myynnissä Villen uutta kirjaa: Armosta osallinen.

KESKI-SUOMI 28.11. TO KLO 15 KARSTULA Sleyn adventtijuhla. Kuivala: Terttu Pasasella, Purolantie 827. 28.11. TO KLO 18.30 KARSTULA Sleyn adventtijuhla. Paja-ahossa Kallioahontie 23. 1.12. SU KLO 10 KARSTULA Sleyn kirkkopyhä ja adventtijuhla. Kirkko ja seurakuntatalo. Markku Niemelä liturgia ja saarna, Pietari Viippola. Messun jälkeen tarjoiluväliaika ja adventtijuhla, arvontaa. 1.12. SU KLO 12-15 KARSTULA Adventin lauluseurat. Seurakuntatalo, Tapulilahdentie 2. Markku Niemelä, Jouni Mäkinen, Pietari Viippola. 1.12. SU KLO 13 SAARIJÄRVI Adventtijuhla. Mahlun rukoushuone. Kirkkoherra Jarmo Autonen, kanttori Kirsti Mustonen. Kahvit 12.30. 12.12. TO KLO 18.30 SAARIJÄRVI Puurojuhla ja kauneimmat joululaulut. Mahlun rukoushuone. JYVÄSKYLÄ LUTHERIN KIRKKO,


30 31 KANSAKOULUKATU 5 30.11. LA KLO 10-16 Jouluäksön-toimintalauantai 6–14-vuotiaille. Lauluhetki vanhempien kanssa. 1.12. SU KLO 12 Messu. Sakari Ylönen. 2.12. MA KLO 8-9 Aamurukouspiiri. 4.12. KE KLO 16.30-18.30 Nuorten­ ilta. 8.12. SU KLO 12 Messu. Sakari Ylönen. 9.12. MA KLO 8-9 Aamurukouspiiri. 9.12. MA KLO 18.30-20.30 Hamona-kuoron harjoitukset. Uudet laulajat tervetulleita! Lisätiedot: Ilpo Vuorenoja 040 526 0909. 10.12. TI KLO 18 Avoin raamattupiiri.

POHJOIS-HÄME 5.12. TO KLO 13-15 VALKEAKOSKI Lähetyspiiri. Kaaritie 30. Sirpa ja Heikki Loposen kodissa. Aihe: Joh. 15:1–11. Mukana Juha Silmu. TAMPERE LUTHER-TALO, PELLAVATEHTAANKATU 19 27.11. KE KLO 13 Päiväpiiri. Sakari Hosike. 28.11. TO KLO 18 Raamattu- ja rukouspiiri. 29.11. PE KLO 18-22 Nuortenilta: Mihin tämä maailma on menossa? Janne Tervonen. 1.12. SU KLO 11-12.30 Messu. Juha Silmu, lit. Lasse Räty. 1.12. SU KLO 17 Kohtaamomessu. Lasse Räty, housebändi. 3.12. TI KLO 17 Teepöytäaktio. 3.12. TI KLO 19-20.30 Joulukonsertti Soi meille joulun kellot. Yhteislaulua ja Maria Jokinen Band esiintyy. 4.12. KE KLO 18 Raamattu- ja rukouspiiri. 6.12. PE KLO 18-22 Nuortenilta: Linnanjuhlakatsomo. 8.12. SU KLO 11-12.30 Messu. Jari Rankinen. 10.12. TI KLO 17 Teepöytäaktio.

POHJOIS-SUOMI 2.12. MA KLO 18 REISJÄRVI Sleyn seurat. Väinölä. Mika Katajamäki.

TOIMINTA

SATAKUNTA

SAVO-KARJALA

28.11. TO KLO 19 SASTAMALA Rukous­ilta. Lopenkulman rukoushuone, Stormintie. Rukousta ym. 1.12. SU KLO 16 PORI Messu. Väinölän kirkko, Päkintie 1. Johan Helkkula. Pyhäkoulu ja kirkkokahvit. 2.12. MA KLO 14-16 RAUMA Lähetyspiiri. Seurakuntatalo, Luostarintie 1 Rauma. 5.12. TO KLO 19 SASTAMALA Rukous­ ilta. Lopenkulman rukoushuone, Stormintie. Rukousta ym. 8.12. SU KLO 16 PORI Messu. Väinölän kirkko, Päkintie 1. Johan Helkkula. Pyhäkoulu ja kirkkokahvit. 10.12. TI KLO 18.30 RAUMA Raamattuluento. Seurakuntatalo, Luostarinkatu 1. Johan Helkkula. Raportti lähetysmatkalta. Puhe juutalaisille. Apt. 21–22. 12.12. TO KLO 19 SASTAMALA Rukous­ilta. Lopenkulman rukoushuone, Stormintie. Rukousta ym.

29.11. PE KLO 14 RUOKOLAHTI Lähetyspiiri Ruokolahden Kompassissa. Kipa Ryösö. Ruokolahden seurakunnan kerhohuone. 10.12. TI KLO 16 SAVONLINNA Savonlinnan lähetyspiirin joulujuhla. Seurakuntakeskus. Kipa Ryösö. 12.12. TO KLO 17.30 PARIKKALA Paussi naisten ilta Parikkalassa. Särkisalmen toimintakeskus, Kodintie 41. Kipa Ryösö.

SASTAMALA KARKUN EVANKELINEN OPISTO, MAINIEMENTIE 50 29.-1.12. PE-SU Äitien ja tyttöjen viikonloppu. 1.12. SU KLO 11 Messu. Markus Malmivaara liturgi, Erkki Koskenniemi saarna. Pyhäkoulu. Junnuraamis. Adventtikahvit ja arpajaiset. 8.12. SU KLO 11 Messu. Markus Malmivaara. Pyhäkoulu. LUTHER-TALO, VALKAMAKATU 4 8.12. SU KLO 18 Adventtijuhla. Markus Malmivaara, Hanna-Leena ja Mika Piittala. Puhe, adventtilauluja, ym. Kahvitarjoilu. 10.12. TI KLO 18 Joululaulujen ilta. Martti Yli-Krekola. Lauletaan joululauluja, puuro ja kahvit tarjoilu, arpajaiset. HUITTINEN LAUTTAKYLÄN RUKOUSHUONE, VIIALANKATU 16 1.12. SU KLO 18 Viikkomessu. Johan Helkkula. 3.12. TI KLO 13 Lähetyspiirin joulujuhla. Martti ja Päivi Poukka, Eino Lehtisaari. 8.12. SU KLO 18 Sanan ja sävelen ilta. Elias Rantanen ja Jaakko Lehtimäki.

LAPPEENRANTA ARMONKALLIO, SAMMONTORI 2 29.11. PE KLO 18 Varkkikerho. Reipasta toimintaa varkeille, Raamattuhetki, iltapala. 1.12. SU KLO 16 Messu ja pyhäkoulu. Martti Poukka. 2.12. MA KLO 12 Leipäjakelu ja hartaus. 3.12. TI KLO 13 Inkeriläis-suomalainen raamattu- ja rukouspiiri. Seija Kiiskinen. 3.12. TI KLO 17.30 Rukous- ja raamatupiiri. 7.12. LA KLO 13 Lähetyksen kipinät! Raamattuiltapäivä. Sirkka-Liisa ja Pekka Huhtinen, Kipa Ryösö. 9.12. MA KLO 12 Leipäjakelu ja hartaus. 10.12. TI KLO 13 Inkeriläis-suomalainen raamattu- ja rukouspiiri. Seija Kiiskinen. 10.12. TI KLO 17.30 Rukous- ja raamatupiiri. IMATRA VUOKSENNISKAN RUKOUSHUONE, LAKASENTIE 5 1.12. SU KLO 11 Messu ja pyhäkoulu. Martti Poukka. 5.12. TO KLO 18 Sanan hoidossa -ilta. Pekka Jauhiainen, Kari Valkonen.

SUUR-HELSINKI 5.12. TO KLO 11-12 VANTAA Kenian lähetyspiiri. Vapaalan seurakuntakoti, Ilpolankuja 2. Jukka Niemelä. 5.12. TO KLO 13-14.30 ESPOO Raamattuopetus- ja lähetyspiiri. Lasten kappeli Arkki, Leppävaarankatu 7. Soili Haverinen.


HELSINKI LUTHER-KIRKKO, FREDRIKINKATU 42 27.11. KE KLO 10-12 Avoin perhekerho. 27.11. KE KLO 16-17 Avoin rukouspiiri. Soili ja Martti Haverinen. 27.11. KE KLO 16-19 Questions & answers. Richard Ondicho. 28.11. TO KLO 18-20 Taistelujen maa – Raamattuluentosarja Joosuan,Tuomarien ja Ruutin kirjoista: Ruut ja armoitettu anoppi, Ruutin kirja. Soili Haverinen. 29.11. PE KLO 18.30-22.30 Nuortenilta: Kristityn tabut. Johannes Häkämies. 1.12. SU KLO 11 English divine service. 1.12. SU KLO 16-17.45 Luther-kirkko 125 vuotta, juhlamessu. Martti Haverinen. 3.12. TI KLO 12-13.30 Eläkeläisten päiväpiiri. Juhana Tarvainen. 3.12. TI KLO 16-19 Bible studies. Richard Ondicho. 4.12. KE KLO 16-17 Avoin rukouspiiri. Soili ja Martti Haverinen. 4.12. KE KLO 16-19 Questions & answers. Richard Ondicho. 8.12. SU KLO 11 English divine service. 8.12. SU KLO 16-17.15 Messu. Jukka Niemelä. Pyhäkoulut lapsille. Kirkkokahvit. 10.12. TI KLO 12-13.30 Eläkeläisten päiväpiiri. Martti Haverinen. 10.12. TI KLO 16-19 Bible studies. Richard Ondicho. 11.12. KE KLO 10-12 Avoin perhekerho. 11.12. KE KLO 16-17 Avoin rukouspiiri. Soili ja Martti Haverinen. 11.12. KE KLO 16-19 Questions & answers. Richard Ondicho. 11.12. KE KLO 18 Kaikenikäisten naisten raamattupiiri. Päivi Poukka, Anneli Räty. PYHÄN SYDÄMEN KAPPELI, KIRSTINKATU 1 28.11. TO KLO 18.30 Kappeli-ilta. Pasi Hujanen. Tuhatvuotinen valtakunta. Kahvitus klo 18. 1.12. SU KLO 11 Messu. Tapio Kiviranta liturgia, Pekka Huhtinen saarna. Lapset laulavat Hoosiannaa ja Helsingin evankelinen kuoro palvelee messussa Sari Pyykösen johdolla. 5.12. TO KLO 18.30 Kappeli-ilta. Topias Tanskanen. Pyhä kolminaisuus Vanhassa Testamentissa. Kahvitus klo 18. 5.12. TO KLO 19 Hengellisen musiikin konsertti.

8.12. SU KLO 11 Messu. Ari Norro liturgia ja saarna. Kirkkokahvilla Lähetyskipinä hetki – Siperian työn kuulumisia sanoin, kuvin ja sävelmin. Susanna ja Ville Melanen. 10.12. TI KLO 18.30 Joulukonsertti. 11.12. KE KLO 19 Joulukonsertti. 11.12. KE KLO 19 Joulukonsertti. 12.12. TO KLO 18.30 Kappeli-ilta. Tapio Kiviranta. Uskonoppi autuuteen osa 2. Tapio Kiviranta. Kahvitus klo 18.

UUSIMAA 27.11. KE KLO 13 ORIMATTILA Kenian piiri ja Perheniemen opiston tilaisuus. Anninkammari kirkon vieressä. Inkeri Halso, Pertti Laaksonen. 1.12. SU KLO 16 LOHJA Messu. Virkkalan kirkko, Virkkalantie 1. Ari Norro liturgia ja saarna, Kullervo Puumala kanttori. 5.12. TO KLO 10.30-13.30 HYVINKÄÄ Myyjäiset srk-keskuksessa. Seurakuntakeskus, Hämeenkatu 16. 5.12. TO KLO 18 PORVOO Raamattupiiri. Srk-koti, Lundinkatu 5. Jukka Niemelä. Jesaja 57. Kahvio. 6.12. PE KLO 14 TUUSULA Kotiseurat. Kellokoskella Markku Formalla, Kaurahalme 10. Ville Melanen. 10.12. TI KLO 18 LOVIISA Lähetyspiiri. Srk-koti, Itäinen Tullikatu 6. Rea Skog, Ari Norro. 12.12. TO KLO 14 PORVOO Lähetys- ja raamattupiiri. Suom. srk-koti, Lundinkatu 5. Jukka Niemelä. 12.12. TO KLO 18 MYRSKYLÄ Rukousja raamattupiiri. Srk-koti, Keskustie 2. Helka Fabritius, Jukka Niemelä. Room. 13 ”Esivalta ja kristitty”. HYVINKÄÄ LUTHER-TALO, HARJUKATU 1 28.11. TO KLO 18 Raamattupiiri. 30.11. LA KLO 11-14 Myyjäiset. Leivonnaisia, neuleita, puutöitä, joulukortteja, v. 2020 seinäkalentereita, pika-arpoja. Tulot Sleyn lähetystyölle. 2.12. MA KLO 19 Nuortenilta. 3.12. TI KLO 18 Lähetysilta Jes. 60. Jukka Niemelä. 8.12. SU KLO 11 Messu ja pyhäkoulu. Hannu Penttinen liturgi, Pekka Huhtinen saarna, Kirsti Penttinen kanttori, Sirkka-Liisa ja Pekka Huhtinen lähetyskipinä. Kolehti Sleyn lähetystyölle, päätteeksi kirkkokahvit ja lähetyskipinä. 9.12. MA KLO 18-19.30 Kuoron harjoitus. Pekka Lumio kuoronjohtaja. 10.12. TI KLO 18 Lähetysilta Jes. 61. Johannes Häkämies. 12.12. TO KLO 18 Raamattupiiri.

VARSINAIS-SUOMI 27.11. KE KLO 18 TURKU Japanin-lähetyspiiri. Hepokullan srk-talo, Varkkavuorenkatu 23. 1.12. SU KLO 10 PÖYTYÄ Jumalanpalvelus Karinaisten kirkossa, Kyröntie 482 ja adventtijuhla Kyrön seurakuntakodilla. Liturgia Juha Ruppa, saarna Pauli Huhtinen. Kirkkokuoro. 1.12. SU KLO 10 MYNÄMÄKI Adventtihartaus. Karjalan srk-koti. Aulis Katajamäki, Seppo Suopajärvi. (Huom. aika ja paikka, kirkossa ei messua). Musiikki Leena Kotka. Seurakunta tarjoaa joulupuuron. Kolehti Kenian orpolapsityölle. 10.12. TI KLO 13 LAITILA Lähetyspiirin adventtijuhla. Kirkkokoti, Kirkkotie 3. Khra Petri Laitinen, Seppo Suopajärvi. Joulupuuroa, kahvia ja arpapöytä. TURKU LUTHERIN KIRKKO, PUUTARHAK. 8 A 1.12. SU KLO 11 Messu. Timo Nisula. 11.12. KE KLO 18 Joululaulujen ilta. LOIMAA MUSTAJÄRVEN LEIRIKESKUS, PARRAVAHANTIE 331 29.11. PE KLO 18.30-22.30 Nuortenilta: Grilli-ilta Mustiksella. Samuli Luomaranta. LOIMAAN EVANKELINEN OPISTO, OPISTONTIE 4, 27.11. KE KLO 18 LOIMAA Ilta sanan äärellä. Loimaan evankelinen kansanopisto, Opistontie 4. Juha Santala, Ari Norro. 2.12. MA KLO 18 LOIMAA Roomalaiskirjeen luento ja kahvit. Loimaan Evankelinen opisto, Opistontie 4. Teema: ”Alamaisuus esivallalle”.

PERHEALBUMI Avioliittoon vihitty

Ruut Eliisa (o.s. Korpinen) ja Jari Sakari Silvo 26.10.2019 Vanajan kirkossa Hämeenlinnassa ”Vallitkoon teidän sydämissänne Kristuksen rauha, johon teidät on yhden ja saman ruumiin jäseninä kutsuttu. Olkaa myös kiitollisia.” (Kol. 3:15)


32 33

HARTAUS

Laulun kertomaa

V

Entinen jumalanpilkkaaja kirjoitti ehkä maailman tunnetuimman hengellisen laulun.

irsikirjan lisävihkossa on todennäköisesti maailman tunnetuin hengellinen laulu, Amazing grace (Oi ihmeellistä armoa, nro 932). Tämän laulun syntyyn johtaneet vaiheet ovat mielenkiintoiset. Sen kirjoittaja on 1700-luvulla elänyt John Newton – merimies, orjakauppias ja orjalaivan kapteeni sekä myöhemmin virkamies, pappi ja virsirunoilija. Erään myrskyisen merimatkan kokemukset saivat Newtonissa vähitellen aikaan muutoksen, jonka seurauksena hänestä tuli orjuuden vastustaja. Kun hän pappina saarnasi, suuret joukot kerääntyivät kuuntelemaan uskoon tullutta entistä merikapteenia: ”Oi ihmeellistä

armoa, kun löysit eksyneen. Nyt uusin silmin nähdä saan. Nyt katson Jeesukseen. Vain armo murtaa syntisen ja rauhan lahjoittaa. Voi suurta päivää ihmeiden! Sain armon oivaltaa.” (Virsi 932, säk. 1 ja 2, suom. Anna-Maija Raittila) Entinen jumalanpilkkaaja saattoi ennen kuolemaansa lausua tiedusteltaessa hänen vointiaan: ”Muistini on lähes mennyt, mutta muistan silti kaksi asiaa: minä olen suuri syntinen ja Kristus on suuri Vapahtaja.” Newtonin kohdalla toteutuivat Paavalin Titukselle osoittamat sanat: ”Olimmehan mekin ennen ymmärtämättömiä ja tottelemattomia, olimme eksyksissä ja monenlaisten himojen ja nautintojen orjia, elimme pahuuden ja kateuden vallassa, vihattuina

ja toisiamme vihaten. Mutta kun Jumalan, meidän pelastajamme, hyvyys ja rakkaus ihmisiä kohtaan tuli näkyviin, hän pelasti meidät, ei meidän hurskaiden tekojemme tähden, vaan pelkästä armosta. Hän pelasti meidät pesemällä meidät puhtaiksi, niin että synnyimme uudesti ja Pyhä Henki uudisti meidät. Tämän Hengen hän vuodatti runsaana meidän päällemme Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta.” (Tit. 3:3–6) Hyvä lukija! Tämä ihmeellinen armo, joka on luonteeltaan aivan kohtuuttoman runsasta, tuhlailevaa ja täydellistä, saakoon olla joka päivä totta sinunkin elämässäsi. ␃ Hannu Ilola

”Suuret joukot kerääntyivät kuuntelemaan uskoon tullutta entistä merikapteenia.”


Lutherin seurassa

M

e käytämme Daavidin psalmeja ja profeettojen kirjoituksia tällä tavalla esimerkkinä, vaikka emme ole Daavid tai profeetat. Mutta koska meillä on heidän kanssaan yhteistä sama siunaus – sama sana, henki, usko ja autuus – ja koska me kärsimme samoja vaaroja ja koettelemuksia Jumalan sanan tähden, niin me syystä omistamme itsellemme heidän

sanansa ja puheensa ylistäen ja laulaen aivan kuten he ovat ylistäneet ja laulaneet. Niinpä jokainen valtio, jossa on kirkko ja hurskas ruhtinas, voi käyttää tätä Salomon laulua, aivan kuin se olisi kirjoitettu juuri sille valtiolle ja hallitukselle. ␃

Rukoilkaa kanssamme Rukoillaan perheen puolesta, jolla on vakavia taloudellisia huolia. Auta myös ahdistuksessa. Anna rakas Jeesus avioparille syntyä lapsi. Tapahtukoon sinun hyvä tahtosi.

Lähetä esirukouksesi: sanansaattaja@sley.fi Sanansaattaja / Esirukoukset, PL 184, 00181 Helsinki. Voit lähettää esirukouksen myös nettisivujen kautta: SLEY.FI

Auta perheenisää hänen selkäkivuissaan. Anna lääkärille viisautta löytää oikea hoito vaivaan. Siunaa hänen perhettään. Mieleni on ollut hauras lapsuudesta asti ja nyt olen vielä hauraampi. Pyydän voimallisia esirukouksia koko oman elämäni paranemisen puolesta. Pyydän voimallisia esirukouksia myös molempien vanhempieni sekä kaikkien ystävieni, tuttujeni ja sukulaisteni sekä vihamiesteni puolesta.

Kuulin, että eläkkeellä oleva kollegani on halvaantuneen miehensä omaishoitaja. Rukoillaan siunausta ja iloa heidän elämäänsä. Kiitän uskollisesta ystävästäni, jonka tapasin kauan sitten Evankeliumiyhdistyksen toiminnassa. Käsittääkseni hän on nyt vailla sopivaa seurakuntayhteyttä. Pyydetään sitä ja hyviä ihmissuhteita hänelle. Herra Jeesus Messias Jumalan Poika Vapahtaja, ole minulle syntiselle armollinen nyt, aina ja ikuisuudessakin. Jeesus paranna kaksi vaikeasti sairasta perheenäitiä. Vahvista heitä ja heidän perheitään ja läheisiään.


34 35

K

irkkovuosi kehitettiin 300–400 luvuilla. Sitä käsiteltiin monessa paikassa muun muassa Nikean kirkolliskokouksessa vuonna 325. Ensin lyötiin lukkoon pääsiäisen ajankohta. Se määriteltiin suhteessa luonnonkiertokulkuun: kevätpäivän tasausta seuraava täysikuu, ja sen jälkeinen sunnuntai tuli ensimmäiseksi pääsiäispäiväksi.

S TYHM YMY Ä YS

Joulun ajankohta puolestaan määräytyi suhteessa kirkon syntypaikassa Roomassa vietettävään auringon juhlaan, jota vietettiin silloin, kun ensimmäisen kerran vuodessa päivä alkoi pidentyä. Kirkkovuoden alkamisajaksi määräytyi ensimmäinen adventti, aika, jolloin valmistauduttiin jouluun. Pelastushistoria liitettiin näin luonnonkiertoon ja tästä muodostui kirkkovuosi. ␃

Parhaat jutut tehdään yhdessä lavalla näkyi aiempaa enemmän nuoria, mukana festareita tekemässä oli kaiken ikäisiä. Eräästäkin perheestä oli festarikeittiöllä talkoissa kolme sukupolvea! ␃ Maarit Alkula

FESTARIT

IEDOT TA

JA INNOS

JUSSI PUURI

aata Näkyvissä -festareilla kasvatettiin tänä vuonna nuorten osuutta lavalla. Päälavalta kuultiin joka päivä nuoren puheenvuoro – ja nuorilla todella oli painavaa sanottavaa. Festareiden Open Stage, jolla kuka tahansa festarikävijä saa esitellä omia taitojaan, on ollut suosittu jo monta vuotta. Aiemmin sieltä on nostettu päälavalle yksi esiintyjä sunnuntain iltapäiväkonserttiin, mutta tällä kertaa Open Stage -nostoja oli kaksi, yksi lauantai-iltana ja toinen sunnuntaina. Samalla, kun pää-

STUU

M

Festaritiedottaja innostuu yhteisöllisyydestä

DOT TAJA INNO

LAULAJA KATRI HELENA SEURAKUNTALAINEN 16.10.

Käytännöllisen teologian professori Jyrki Knuutila vastaa.

TUU

FESTARIT IE

”Kauneimmat Joululaulut on klassikko. Minusta joululaulujen laulaminen kirkossa on suorastaan sielunhoitoa. Ihmisten on vaikea pysähtyä kaikenlaisten virikkeiden ja ajatusten myllerryksessä, mutta kirkossa se voi onnistua.”

YS TYHM ÄK SYM KY

S TYHM YMY ÄK YS

VESA HAUTALA UUSI TIE 3.11.

Kuka keksi kirkkovuoden?

S TYHM YMY ÄK YS

”Viisas taloudenhoitaja käyttää sekä päätään että sydäntään. Sydän tuntee lähimmäisen hädän ja järki etsii parhaat keinot auttaa.”

LYHYESTI


PUOLEN KUUN NUMERO

U

114

PUOLEN KUUN NUMERO

KUSTANTAJA Sley-Media Oy ISSN 0355-8347 PL 184, 00181 Helsinki www.sley.fi Toimitusjohtaja Teemu Haataja  /  044 767 5204

M

aata Näkyvissä -festareiden vuoden 2019 päälavan konsertteja valaistiin yhteensä 114 valaisimella. Jos jokaista valaisinta olisi käytetty yhtäaikaa niin kirkkaana kuin suinkin oli mahdollista, olisi valojen yhtäaikainen tehonkulutus ollut yhteensä 92 kilowattia. Se vastaa 61 tavallista kodin kahvinkeitintä, tai 6000 kännykän laturia. ␃

RAW PIX EL .C OM

/ FR EE PIK

Aftermovie

P

erinteisesti Maata Näkyvissä -festareiden aikana tapahtumasta kuvataan, leikataan ja muutoin täysin julkaisukuntoon valmistetaan noin viiden minuutin mittainen musiikkivideon tyylinen lyhytelokuva, joka koostaa tapahtuman tärkeimmän annin yhteen. Niin sanottu ”aftermovie” on tyylilajina tekijöilleen erittäin haastava, sillä ammattilaisista koostuva joukkue hoitaa tapahtuman aikana kaiken elokuvan jälkikäsittelyyn kuuluvan työn. Joukkoa johtanut Janne Eerola kertoi aftermovie-tiimin työpäivien venyneen aamuyön tunneille, jotta Maata Näkyvissä 2019 aftermovie olisi täysin valmiina ja esitettävissä koko festariyleisölle juuri ennen viimeisen konsertin alkua. ␃

KATSO MAATA NÄKYVISSÄ -AFTERMOVIE TÄÄLTÄ:

painopaikka Arkmedia, Vaasa, 2019 TILAAJAPALVELU Anna Poukka 040 700 7707 / ma–pe 9–14 tilaajapalvelu@sley.fi

Tilaushinnat (alv 10 %)

Digilehti (alv 24 %)

Kesto 98 € 12 kk 105,00 € 6 kk 62,00 € 3 kk 35 € Ulkomaanlisä

Kesto 12 kk 6 kk 3 kk

59 € 62 € 32 € 18 €

ILMOITUKSET (alv 24 %) Palstamillimetri 1,95 € Koko sivu 2200 € 1/2 sivu 1150 € Kuolinilmoituset 1,40 €/pmm Rivi-ilmoitukset 7 €/rivi (sis. alv) PERHEALBUMI Syntyneet, kastetut, syntymäpäivät, kihlautuneet, vihityt, hääpäivät, valmistuneet, kiitos muistamisesta, osoitemuutokset 35 €/ilmoitus (sis. alv) AINEISTOT Ladottavan ilmoitusaineiston ja valmiiden ilmoitusten on oltava toimituksessa ilmestymispäivää kaksi viikkoa edeltävänä keskiviikkona klo 12. Sanansaattajan toimitus 044 704 3777 / ma–pe 10–15 sanansaattaja.ilmoitukset@sley.fi Anna palautetta: www.sley.fi/sanansaattajapalaute AINEISTON PALAUTUS Toimitus ei palauta pyytämättä lähetettyä materiaalia. SANANSAATTAJAN ÄÄNILEHTI Kestotilaus 40,00 € vuositilaus 45,00 € Tilaushintaan sisältyvät Kevätkukkia- ja Talvikukkia-lehtien cd:t. Tiedustelut, tilaukset ja osoitteenmuutokset: Anna Poukka, (09) 2513 9220 / ark. 9–14 PANKKIYHTEYDET Sley Media Oy DANSKE BANK FI4480001710150906 NORDEA FI9717453000092496 Evankeliumiyhdistys (Sley), juhla- ja lähetystulot, lahjat ym. NORDEA FI75 1573 3000 0333 23


Tilaa Sanansaattaja joululahjaksi! Mitä män? pelkää

78€ 40€ KESTOTILAUKSEN ENSIMMÄINEN VUOSI (NORM. 98 €)

ina ihteeri Ri Projektis ulttuurialalla Halme: ”K aa itsensä ltt moni po loppuun”

18

äkyvissä Maata N ennellä id – pian vi menellä vuosikym

5

tiutua Kuinka ko lähetys? le äl kent

10

14

Pitääkö Jumalaa pelätä?

Nº23 2019

KESTOTILAUKSEN ENSIMMÄINEN 6 KK (NORM. 62 €)

Ville Melanen:

Armosta osallinen Siperian rovastikunnan läänin rovastin päivähartauskirjan hartaudet ovat lyhyitä ja ytimekkäitä. Ne ohjaavat lukijan luottamaan Jumalan armoon.

24,00 €

kauppa.sley.fi tai 040 700 7707 (ma-pe 9-14) sähköposti: tilaajapalvelu@sley.fi

Inkerin kirkon Siperian lääninrovasti Ville Melasen paimenuuden 15-vuotisjuhlatilaisuudet: 27.11. 1.12. 1.12. 2.12. 4.12. 5.12. 15.12.

KANKAANPÄÄ seurakuntasali, lähetystilaisuus klo 18 KOKKOLA Armonkappeli, jumalanpalvelus klo 12 VETELI Räyringin rukoushuone, lähetysjuhla klo 18 SOINI seurakuntakoti, lähetystilaisuus klo 18 HÄMEENLINNA Luther-talo, lähetystilaisuus klo 18 FORSSA rukoushuone, lähetystilaisuus klo 14 JYVÄSKYLÄ Lutherin kirkko, messu klo 12

Armosta osallinen -kirjaa myynnissä tilaisuuksissa.


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.