Kuva: Kirsi Ryรถsรถ Myanmarilaisia poikia, buddhalaisen koulun munkkioppilaita.
1
Varat,
hyvä palvelija – huono isäntä
M
istä varat lähetystyöhön? Olen usein kuullut yhteistyökirkkojemme vastuuhenkilöiden suusta ajatuksen, että heidän talouspulmansa ratkeaisivat, kunhan saataisiin tuottavia projekteja. Henkilökohtaisesti en usko tuottaviin projekteihin kirkon talousongelmien ensisijaisena ratkaisijana sen enempää kaukaisilla lähetyskentillämme kuin koti-Suomessakaan. Niillä on lähinnä vain tilapäinen ja lisukkeellinen merkitys. Omallakin kirkollamme on paljon tuottavia projekteja, mutta mikään näistä ei korvaa voimakkaasta jäsenkadosta aiheutuvia ongelmia. Lähetystyön ja kristillisen kirkon toiminta ja talous voivat pohjimmiltaan rakentua vain vapaaehtoiseen uhraamiseen. Alkukirkolla ei ollut verotuloja, talousmäärärahoja, korkosijoituksia, valtakunnallisia kolehteja tai kiinteistöjen vuokratuloja. Sillä oli evankeliumin palvelukseen antautuneita ja omastaan luopuneita kristittyjä. Oli lähtijöitä ja lähettäjiä. Evankeliumin aarre oli voitava jakaa eteenpäin.
nut hämärtää ajatuksen varojen uhraamisesta, mikä näkyy esimerkiksi häkellyttävän pieninä kirkkokolehteina. Riittää, kun maksan jo kirkollisveron. Tällaista ”veroantamista” on työlästä kutsua uhraamiseksi. Kuitenkin voimme löytää uudestaan uhraamisen ilon ja taidon. Tarvitaan varainhankinnallista ideointia. Lähetystyö kaikkinensa on upea todistus siitä, miten asialle sytyttäessä ovat löytyneet paitsi lähtijät, myös varat työn toteuttamiseen. Lähetystyö rahoitetaan yksityisin lahjoituksin, kolehdein, nimikkosopimuksin, myyjäisin, testamentein, sekä seurakuntien talousarviomäärärahoilla. Varat eivät ole itsetarkoitus, vaan väline ja palvelija. Kun jaamme saman vision Kristuksen evankeliumin julistamisen välttämättömyydestä, tilanne on varainhankinnallisesti valoisa. Lähetysjärjestönä Sley haluaa omalta osaltaan kilvoitella siinä, että visiomme säilyy kirkkaana, Jeesukselta saamamme alkuperäisen tehtäväksi annon mukaisena. Etenemme pelastuksen evankeliumi edellä, emme haavi edellä.
Suoraan palkasta pidätettävä kirkollisvero on saatta-
Pekka Huhtinen Lähetysjohtaja
Sisällysluettelo
Lähetyskipinä
Esitteen teema: varainhankinta lähetystyölle
Julkaisija:
Sleyn lähetystyötä kotimaassa
2-20
Sley Israelissa 21 Sley Japanissa 22-23 Sley Etelä-Koreassa ja Myanmarissa
24-25
Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys/lähetysosasto PL 184, 00181 Helsinki puh. (09) 251 390, www.sley.fi
Toimitus, ulkoasu ja taitto: Liisa Räsänen
Sley Keniassa 26-27 Sley Sambiassa ja Etelä-Sudanissa
27-29
Sley Venäjällä 30-31 Sley Virossa 32 Kummityö 33 Materiaaliluettelo 34-35
2
Keräyslupa 2015-2016: Poliisihallituksen 13.1.2015 myöntämän keräysluvan POL-2014-12480 mukaisesti Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys ry voi kerätä varoja 13.1.2015-31.12.2016 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta julistus-, opetus- ja diakoniatyöhön kotimaassa sekä yhdistyksen lähetyskohteissa ulkomailla.
Mieleeni on jäänyt hämärä kuva vieraasta keittiösämme, kun olin muutaman vuoden ikäinen. Tuota kuvaa äitini on myöhemmin kirkastanut kertomalla, mitä tuolloin tapahtui.
Pa
ljo
nko
kuu
luis
i la
hjo
itta
a?
T
uo vieras, paikallinen saarnamies, oli sanonut minulle, että muista kiittää Taivaan Isää ruuasta. Hän oli saanut vastauksen: ”En kiitä. Isä on tienannu rahat ja äiti on niillä ostannu ruokaa.” Noin toimii pienenkin ihmisen ajatus: ”Minähän sen tein.” Varainhankinta on suuren luokan kysymys, kun kyselemme mahdollisuuksien ja taloudellisen tuen perään jakaessamme evankeliumin sanaa eteenpäin. Yksittäistä ohjetta Raamatusta emme löydä malliin anna brutto- tai nettotuloistasi niin ja niin suuri osa evankeliumin levitystyölle, niin asia on kunnossa. On kyse suuremmasta asiasta kuin teknisestä ja meidän keinoin mitattavasta suureesta.
Kiitoksen kautta Syntiturmeltuneen ja kadotuksenalaisen ihmisen (siis luonnostamme meidän jokaisen, Room. 3) tilaan ei tuo ratkaisua vaatimus ja lähimmäisen ohjeistus: Anna niin ja niin paljon niin sitten… Umpikujassa olevalle (eli meille jokaiselle) on Jumalalla sama vastaus. Se on täydellinen lahja-armahdus (2 Kor. 5:19). Evankeliumin todellisuus ja sanassa sekä sanan kautta vaikuttava Jumalan Henki voi ainoastaan ihmisen sydämen
avata kiitokseen ja sen kautta antamiseen. Se merkitsee kiittämistä suun, kätten ja kukkaron kautta. Se on kiittämistä niiden mahdollisuuksien ja uskonmäärän mukaan, mitkä Herramme on meille itse kullekin suonut. Siis ensimmäinen askel itsekkään ja Jumalasta erossa kulkevan ihmisen kohdalla on se, että hänelle kirkastuu kuinka koko elämä on lahjaa. Ei isä ansaitse edes työllään, ellei Jumala suo siihen mahdollisuuksia. 1 Kor. 4:7: ”Kuka antaa sinulle erikoisaseman? Onko sinulla mitään, mitä et ole saanut lahjaksi? Jos kerran olet saanut kaiken lahjaksi, miksi ylpeilet niin kuin se olisi omaa ansiotasi? Ps. 50:14: ”Anna Jumalalle uhriksi kiitos, täytä lupauksesi Korkeimmalle.
Lahjan saajasta antajaksi Jumalalle kelpaaminen on yksinomaan Hänen työnsä meidän puolestamme. Tämä täysin armosta meille annettu lahja vie ihmisen antajan pai-
kalle. Jumalan rakkauden kohteena elävä ihminen ei voi muuta kuin kiittää. Siinä kiitoksessa hän käyttää kaikki mahdollisuudet mitä Herramme on hänelle suonut. Jumalan armahtama ihminen on tilanteessa, jossa hän kysyy Jumalan tahtoa. Room. 12:1: ”Jumalan armahtavaan laupeuteen vedoten kehotan teitä, veljet: Antakaa koko elämänne pyhäksi ja eläväksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi. Näin te palvelette Jumalaa järjellisellä tavalla.” Pieni poika on matkan varrella oppinut kiittämään paitsi ruuasta, myös koko elämisestä. Kipujenkin keskellä on eletty suurella armon kämmenellä. Huolenpitäjänä on hän, jolta kaikki hyvä tulee. Tässä Herramme rakkauden osallisuudessa on oppimista koko ihmiselämän ajaksi.
Lasse Nikkarikoski
Sleyn lähetys kotimaassa
Toiminnanjohtaja Suomi
3
Sleyn toteuttaman lähetystyön suurin tulonlähde on yksittäisten kristittyjen omista rahoistaan Jumalan valtakunnan työhön lahjoittamat varat.
kapa tietyn kirkon rakentaminen keskelle tiedettyä kylää. Projektin jälkeen kerrotaan kuvin ja sanoin, mitä tehtiin. Tällainen motivoi. Tavoitteenamme on, että työn tekijät ja tukijat tunnetaan. Tunnettavuuteen sisältyy myös se, että Sleyn kohteiden puolesta rukoillaan ahkerasti.
T
ähän sisältyvät lähetystyölle suorien lahjoitusten lisäksi kolehdit, vapaaehtoisvoimin järjestettyjen lähetysmyyjäisten, -arpajaisten, –lounaiden ja muiden tempausten tuotot. On todennäköistä, että tulevaisuudessa vapaaehtoisen kannatuksen osuus yhä kasvaa suhteessa muihin lähetystyötä mahdollistaviin tulonlähteisiin. Tätä lähtökohtaa silmällä pitäen on työryhmä lähtenyt pohtimaan Sleyn varainhankinnan tavoitteita.
Jokaista tarvitaan Lähetystyön taloudelliset resurssit muodostuvat jatkossa enenevässä määrin pienien purojen muodostamasta virrasta. Näillä lukuisilla pienillä alkulähteillä olemme me yksittäiset kristityt. Meidän päätöksemme ja toimintamme ylläpitävät ja vauhdittavat maailmanlaajuista
Varainhankinnan tulisi olla mielekäs, luonnollinen ja iloinen osa kaikkea Sleyn toimintaa. Sen ymmärtämiseen, että saa olla omalla tärkeällä paikalla mukana rakentamassa Jumalan valtakuntaa, auttavat opetus Jumalalta saadun jakamisesta ja rohkaisu oman paikan löytämiseen. Työntekijöitä on perehdytetty antamisen teologiaan ja haastettu välittämään viestiä puheissaan ja raamattuopetuksissaan.
Sleyn lahjoituskohteet tunnetaan Keräyskohteita pyritään konkretisoimaan helposti ymmärrettäviksi. Kohteeksi ei niinkään valita yleisesti työtä esim. Keniassa, vaan vaik-
4
Kuva: Liisa Räsänen
Iloinen osa toimintaa
Sambialaiset tuovat kolehtiin rahaa jonossa tanssien.
Sleylle lahjoittaminen on helppoa Helppous, mukavuus ja antamisen ilo syntyvät erityisesti siitä kun itse kohde ymmärretään tärkeäksi. Maksutavat ja –tekniikat pyritään pitämään mahdollisimman yksinkertaisina ja toimivina. Pienillä toimenpiteillä on jo tehty Sleyn nettisivujen kautta lahjoittaminen helpommaksi ja luotu tekstiviestilahjoittamisen mahdollisuus. Teknologian kehittyessä ja maailman muuttuessa käytäntöjä päivitetään.
lähetystyötä, vaikka alkulähteellä voi joskus tuntua siltä, että oma pieni puro kuivui kokoon. Jokainen pienen puron alkulähde on tärkeä. Muuten virta jää muodostumatta. ”Hänellä on teille annettavana runsaasti kaikkia lahjoja, niin että teillä on aina kaikki, mitä tarvitsette ja voitte tehdä runsaasti kaikkea hyvää.” 2. Kor. 9: 8.
Tom Säilä Afrikan aluekoordinaattori Varainhankintatyöryhmän pj.
on
T
r Kukka
On koleht ivirre n aika. Haavi on kohta edessäni ja kaivelen kukkaroani.
p oh
äällä piti olla joku setelikin, mutta onko se mennyt kuittien sekaan piiloon. Vai käytinkö sen eilen kaupassa? No, onneksi tililtä menee kuukausilahjoituksena rahaa, ettei tämän kuukauden kolehti jää aivan minimaaliseksi. Näitä ajatuksia sitä pyörittelee sunnuntaisin, useamman kerran vuodessa. Näin joudun toteamaan.
Kolehtiasiaan täytyy keskittyä eri lailla kuin ennen. Aiemmin rahaa täytyi pitää kukkarossa välttämättä, mutta korttiaikakautena ei sellaista tarvetta enää juuri muuten ole. Kuitenkin pienestä asti on saanut kuulla opetusta siitä, että on hyvä antaa omastaan sitä hyvää, mitä on itse saanut. Omat unohdukset tympäisevät.
Rukoillen ja lahjoittaen Sleyn hallituksessa käsittelemme talousasioita jokaisessa kokouksessa ja myös varainhankinnan kysymyksiä sivuamme usein. Eräs hallituslainen haastoi jokunen vuosi sitten meitä muita liittymään oman messuyhteisön tai piirin työntekijän tukirenkaaseen, ellei jo aiemmin ollut sitä tehnyt. Se oli hyvä haaste ja haastan tässä sinuakin tähän. On hyvä tukea oman yhteisön tai piirin työntekijää, rukouksin ja taloudellisesti. Olisihan se hyvä, että seurakuntalaiset maksaisivat paimenensa palkan. Nimikkolähettiys on toinen tärkeä asia. Sleyn messuyhteisöillä, kotiryhmillä, erilaisilla piireillä on nimikkolähetti valikoituna Sleyn läheteistä. Lähettäjän taloudellinen tuki on tärkeää evankeliumin eteenpäin viemisen mahdollistamiseksi. Jos toteat, että yhteisöltäsi puuttuu nimikkolähetti, niin tartu toimeen ja esitä, että sellainen teille valittaisiin.
jalta Monia tapoja
Varainhankinnassa täytyy pysyä ajan hermolla siitä, miten tämän ajan ihmisen tavoittaa ja saa kukkaroa tai tiliään kaivelemaan. Hyviä keinoja ovat kännykkäkolehdit, erilaiset keräykset, kolehdin maksaminen tilaisuudessa suoraan pankkiyhteyden kautta. Uhraaminen täytyy tehdä mahdollisimman helpoksi. Mutta vaikka keinoja olisi minkälaisia, on ensimmäisenä tärkeää saada ihmisen sydän avoimeksi uhraamiselle. Antaminen on helpompaa, kun kolehtikohteella on kasvot tai kerrotaan jostain konkreettisesta tarpeesta. Hyvä on myös kuulla opetusta uhraamisesta säännöllisesti, tai vaikka kolehdin yhteydessä papin muistutuksen siitä, että miten olisi kristityn hyvä omastansa jakaa. Pyhäkoulusta ja kotoa lähtien on hyvä opettaa kukkaron pohjaa kaivelemaan. Tiedät sen näyn, kun katselee lasta odottamassa kolehtihaavia. Tilanne on tärkeä ja sen pystyy lapsen kasvoilta näkemään. Antaessaan saa.
Elina Pannula Sleyn hallituksen varapuheenjohtaja
Suomi
Sleyn lähetys kotimaassa
5
Kuva: Lasse Räty
6
Pieni tyttö tuo kolehtiastiaan tiukkaan myttyyn taitellun setelin. EteläSudanissa kolehtikasvatus toimii. Vähästäkin annetaan iloiten.
Saa auttaa Vasta kouluikään ehtinyt poika oli kuunnellut kirkossa tarkkaan. Saarnassa oli puhuttu kolehdista ja uhrilahjasta.
S
e oli nuorta miehenalkua kiinnostanut kovin. Erityisesti papin sanat, kun hän oli kertonut kolehdin ja uhrilahjan eroista. – Kolehti on jotakin sellaista mitä me annamme usein liiastamme eikä se usein edes sanottavammin kosketa meitä. Uhrilahja taas on sellainen lahja, joka koskettaa meitä ja voi tehdä kipeääkin. Siitä huolimatta tahdomme sen antaa. Näin pastori. Tultiin kottiin ja istuttiin sunnuntailounaalla. Poika oli vaiteliaan näköinen ja pyöritteli lautasella olevaa herkullista kyljystä perheen koiran istuskellessa vieressä. Isä ihmetteli. – Mikä on? – Isä, ajattelin ensin antaa meidän koiralle kolehdin, pihvini luun, mutta päätänkin antaa sille uhrin. Ja niin poika antoi koiralleen koko pihvin. Opetuksen ydin kirkossa oli ymmärretty.
Eri planeetalta Afrikan maaseudulta siirryttäessä Eurooppaan ei tunnu vaihtuvan vain maanosa, vaan myös planeetta. Onko tosiaan totta, että nämä kaksi maanosaa asuttavat samaa maapalloa. Media kertoo ja näyttää meille nämä eroavaisuudet, mutta
niin usein taidamme vain vaihtaa kanavaa ja jatkaa matkaa. Vuorokauden lentomatkan jälkeen Afrikasta tupsahtaminen suomalaiseen supermarkettiin saattaa olla pienoinen järkytys. Valtavat määrät tavaraa ja erilaista ruokaa. Ei siinä vielä mitään, mutta yleensä ihmisillä on mahdollisuus ostaa sitä kaikkea. Lemmikkieläimiäkin varten on hyllymetreittäin ruokaa. Minulla ei ole mitään lemmikkieläimiä vastaan. Jään kuitenkin miettimään, ja asia vaivaa minua. Afrikassa nimittäin monet pienet lapset kuolevat ilman ruokaa ja huolenpitoa vain muutaman euron puutteen takia. He sentään ovat Kristuksen verellä lunastettuja ihmisiä.
Sokea piste Mitä Jumalamme mahtaa ajatella tästä kaikesta? Ei voi olla oikein, että pienet ihmislapset menehtyvät nälkään ja sairauksiin. Jossain kohtaa me olemme varmaankin kulkeneet harhaan, tai sitten meillä länsimaisilla ihmisillä on omaan elämäämme nähden täysin sokea piste. Psalmissa 82 sanotaan: ”Puolustakaa orpoja ja onnettomia, huolehtikaa köyhistä ja kurjista.” Heidät sentään meidän on mahdollista tavata jopa perillä taivaassa. Jumala meitä armahtakoon.
Mitä Martti Luther kehottikaan: ”Usko on elävä, uuttera, toimelias, voimallinen asia; sen vuoksi on mahdotonta, ettei se lakkaamatta tahtoisi vaikuttaa hyvää.”
Asennetta Tarvitsemme varmasti asennekasvatusta, ja ennen kaikkea Kristukselta tulevaa mieltä toimia tässä maailmassa evankeliumin ja lähimmäistemme parhaaksi, niin lähellä kuin kaukana. Se alkaa opettamalla lapsia, nuoria ja aikuisia katsomaan maailmaamme Vapahtajamme silmien kautta. Aloitin kirjoitukseni jutulla ja jutulla sen myös lopetan. Pastori laittoi hattunsa kiertämään pienessä kirkossa kolehtivirren jälkeen, koska suntio ei löytänyt kolehtihaavia mistään. Hetken päästä kolehtikierroksen jälkeen hattu tuotiin hänelle takaisin. Yllätykseksi se oli aivan tyhjä. Vanha pastori ei jäänyt sanattomaksi. – Kiitoksia rakkaat lapseni, että sentään palautitte hattuni takaisin”.
Antti Saarenketo Lähetystyöntekijä, Etelä-Sudan Lähetyskasvatuskoordinaattori
Suomi
Sleyn lähetys kotimaassa
7
Kuva: Pia Haatja
Lahjaksi saatu
”Tämä meidän armonoppimme antaa kaiken kunnian Jumalalle”, oli taitavan sielunhoitajan neuvo Martti Lutherille.
U
skonpuhdistuksen riemullista sanomaa onkin ns. sola-periaate. Ihminen pelastuu yksin armosta (sola gratia) yksin uskosta (sola fide) yksin Kristuksen tähden (sola Christus). Sen ilmoittaa meille yksin Jumalan sana (sola scriptura). Evankeliumi ei löydy ihmisen, vaan Jumalan sydämestä. Raamattu sen ilmoittaa – ja tuo vapauden.
Riemullinen synergia-etu Synergismi, se että ihminen yrittää pelastautua yhteistyössä Jumalan kanssa, on harhaa ja johtaa kuolemaan. Jumala ei jaa kunniaansa ihmiselle. Hän ei voi ryhtyä epäjumalaksi, jota ihminen ohjailee uskonnollaan. Jumalan lähettämä evankeliumi antaa kaiken kunnian Kristukselle eikä ihmiselle lainkaan kunniaa. Jeesuksessa on kaikki Jumalan aarteet kätkettyinä ja ikuinen elä-
8
mä. Jumalan armo on tuotu meille ylhäältä. Armonvälineet antavat armon, eivät lupausta armosta. Mutta kristityt – armosta autuaat Jumalan lapset, Jeesuksen kuolemaan kastetut ja Jeesukseen syntisinä turvaavat – ovat Jumalan työtovereina maailmassa, 1 Piet. 2:9. Tämä yhdessätekeminen on lähtökohta ja päämäärä Jumalan valtakunnan työssä. Siis Jumalan kanssa yhdessätekeminen. Tässä siunatussa synergiassa lähtijä ja lähettäjä ovat samalla puolen pöytää yhteisellä asialla. He katsovat samaan suuntaan; evankeliumi kuuluu kaikille. Jokaisella on oikeus kuulla, että Jeesuksen nimessä ja veressä on kaikkien syntien anteeksiantamus. Evankeliumi kantaa niin lähettäjää kuin lähetettyäkin.
Päämäärä ikuisuudessa Näemme siis yhdessä vaivaa saavuttaaksemme jalon päämäärän: evankeliumi sydämistä sydämiin. Ajankohtainen apu tarvitsevalle. Näin ollen emme varainhankinnassa kerää rahaa itsellemme emmekä yh-
distyksellemme, vaan siihen työhön ja toimintaan, joka on sydämellemme annettu. On katsottava lähimmäiseen kaukana ja lähellä. Rakennamme tulevaisuutta ”isolla teellä’, päämääränä taivas. Kolehtipuheissamme on tärkeää kertoa kohteesta, sen tarpeista, haasteista ja mahdollisuuksista. Varoja kerätessään lähettäjärenkaat eivät kerää varoja työntekijällemme, vaan sen mahdollistamiseksi, että elämän Sanaa pidetään esillä. On etuoikeus olla ohjaamassa varoja Jumalan valtakunnan työhön. Lähettäjä ja lähtijä ovat tässäkin samalla puolen pöytää. Jumalan armosta työn hedelmänä on siunattu kolmiyhteys lähettäjän ja lähtijän sekä avun saajan ja Jumalan välillä. Toteutuu apostoli Paavalin työnäky, niin että yhä enenevä armo synnyttää yhä useammissa runsasta kiitollisuutta Jumalan kunniaksi. 2 Kor 4: 15 Isän kodissa on paljon tilaa.
Jukka Niemelä Aluejohtaja, eteläinen alue
Kuvat: Pia Haataja, matkaansiunaaminen Pyhän sydämen kappalin jumalanpalveluksessa. Aukeaman kuvat: Liisa Räsänen
Messusta maailmalle Lähetystyö kuuluu olennaisesti kirkon olemukseen. Se on perustava ulottuvuus kirkon itseymmärryksessä ja kristityn identiteetissä.
söissä kerätään kolehteja kaikkiin lähetyskohteisiimme. Näin jumalanpalvelusvieraille annetaan mahdollisuus tukea lähetystämme laajasti. Lahjoituksia voi tehdä myös verkkosivujemme kautta tai pankkisiirrolla.
L
Lähetystyö tarvitsee taloudellista tukeamme. Ilman taloudellisia resursseja emme voi lähettää lähetystyöntekijöitä emmekä auttaa puutteenalaisia ihmisiä. Rohkaisemmekin kaikkia toimintaamme osallistuvia tukemaan lähetystä varojensa mukaan. Sinuakin tarvitaan! Lähetystyön tukeminen on suuri etuoikeus. Saamme olla viemässä sanomaa syntien anteeksiantamuksesta ja iankaikkisesta elämästä Jeesuksessa Kristuksessa niille, jotka eivät vielä Häntä tunne.
ähetys on kiinteä osa Sleyn messuyhteisöjen toimintaa. Emme tyydy vain hoitamaan olemassa olevaa seurakuntaa vaan tuemme ja teemme lähetystyötä sekä kotimaassa että lähetyskentillä.
Todistamalla, kutsumalla Lähetystyötä voi tehdä monin tavoin. Ensiksikin voimme todistaa Kristuksesta ja kutsua uusia ihmisiä toimintaamme. Lähetyskenttä alkaa kotioveltamme! Rohkaisemme messuyhteisöissämme ihmisiä olemaan avoimia uskostaan ja kutsumaan tuttaviaan mukaan. Henkilökohtainen kutsu on tehokas tapa tavoittaa uusia ihmisiä.
Taloudellisesti Toiseksi voimme tukea lähetystyötä taloudellisesti. Sleyn messuyhtei-
Lähettämällä ja rukoilemalla Kolmanneksi messuyhteisöistämme lähdetään lähetystyöhön. Monet lähettimme ovat löytyneet omista joukoistamme. Yhteisömme ovat erinomaisia paikkoja tutustua toimin-
taamme ja pohtia omaa paikkaansa Kristuksen kirkon työssä. Kaikki lähetystyöhön lähtemistä miettivät voivat olla yhteydessä pastoreihimme ja lähetysosastoomme. Voit kysellä työntekijöiltämme myös mahdollisuuksistasi palvella erilaisissa vapaaehtoistehtävissä. Kaikille löytyy omannäköinen ja -kokoinen paikka! Joillakin messuyhteisöillämme on omat nimikkolähettinsä. Käytännössä se merkitsee sitä, että heidän työtään pidetään esillä erityisen aktiivisesti ja heidän puolestaan rukoillaan messuissa nimeltä mainiten. Nimikkolähettisopimukset auttavat yhteisöjemme ystäviä kokemaan lähettiensä työn aivan erityisellä tavalla omakseen.
Tervetuloa Sleyn messuyhteisöihin! http://sley.fi/jumalanpalvelukset Teemu Haataja Pyhän sydämen kappelin pastori
Sleyn lähetys kotimaassa
Suomi
9
T
10
armokkaat nuoret aikuiset ovat Tiedolla ja taidolla nimittäin useampana kesänä osallistuneet vihta/vastatalkoisiin Lähetysmyyjäisissä myytävät koivunoksakimput on valmistettu heilähetystyön hyväksi. näkuun alkupuolella. Tällöin koiSaunominen kiinnostaa. Myynti- vunlehdet ovat parhaimmillaan. pöydän luona käy kuhina. Kesäkuussa ne ovat liian pehmeitä, heinäkuun loppupuolella tehdyistä – Myyttekö te vihtoja vai vastoja? vihdoista ja vastoista lehdet irtoaTämä on usein esitetty kysymys lä- vat liian herkästi. hetysmyyjäisissä. Herkkä ja tarkkasilmäinen myyjä tietää toki oikean Paras vihta tulee rauduskoivusta, vastauksen. Asiakkaan käytös ja pu- joka on jämäkämpää ja karheamheenparsi sen paljastavat. Oma mur- paa. Se kestää paremmin saunomisre on monelle meistä rakas ja hen- ta kuin hieskoivu. Vihdan keskelkilökohtainen asia. Tämän vuoksi le voi laittaa hieskoivua tai yhden nuoret aikuiset myyvät molempia, mustaherukanoksan tuoksua antamaan. Yhtä vihtaa kohden tarvihtoja ja vastoja. vitaan 35-40 oksaa. Side tehdään noin metrin mittaisesta koivunveLännestä ja idästä sasta. Kuori kaavitaan pois ja vitsas Taitava myyjä hallitsee myös sano- pehmennetään kiertämällä sitä tyjen alkuperän. Vihta on esimerkki vipäätä kohti. Sitomistyyli on vakirjakieleen kotiutuneesta läntises- paamuotoinen. Kahvan pää tasoitä murresanasta. Se on todennäköi- tetaan puukolla. sesti johdos vihma sanasta, mikä voi merkitä kostutusveden pirskottamisYhteinen tehtävä ta vihdan avulla. Vasta-sanaa käyttävät itäsuomalaisten ohella karja- Talkootyö yhdistää nuoria aikuisia. laiset. Sana on todennäköisesti lai- Naurun helähdys ja matala puheennattu muinaisvenäjästä. ”Hvostat” sorina täyttävät kesäisen koivikon. on tarkoittanut vihdalla kylpemistä. Herkästi siinä päivä vierähtää, ensin
Kuva: visitfinland.com
Löylyt lähetystyölle
Länsisuomalaiset vihtovat, itäsuomalaiset vastovat. Helsingin evankeliset nuoret aikuisetkin tämän tietävät.
metsäretkellä koivunoksia taitellessa ja tämän jälkeen vastoja väkertäessä. Välillä toki hengähdetään, hörpätään kahvia ja nautitaan makoisat eväät. Päivä päättyy saunan löylyihin ja pulahdukseen merivedessä kuinkas muutenkaan. Yhdessäolo on tärkeää. Lähetystehtävä yhdistää myös nuoria aikuisia. Jokainen tietää, mitä varten vastatalkoot on järjestetty. Tämä ei ole meistä kiinni. Se on kolmiyhteisen Jumalan omaa työtä. Hänen Henkensä puhaltaa missä ja milloin tahtoo. Tähän luottaminen antakoon meille kaikille levollisuutta, nöyryyttä ja iloa yhteiseen lähetystehtävään. Vihdat on kuivattu ilmavassa ja varjoisassa paikassa. Hyvin tehty vasta kestää useamman käyttökerran. Oikeanlaisella hetkellä, saunan rauhassa, palavien halkojen tuoksussa laitetaan vihta veteen pehmenemään. Viimeistään tällöin arkihuolet unohtuvat.
Jenni Haapanen Kätilötyön lehtori
Kuva: Tampereen EO:n joulumyyjäisistä, Laura Järventaus ja Maarit Alkula
Jumalan käytössä E
vankelisten Opiskelijoiden (EO) toimintaa on kahdellatoista paikkakunnalla Helsingistä Rovaniemelle. EO:lla on omat lähetyskohteensa, joiden kuulumisia seurataan teemailloissa ja kirjeiden kautta. Varoja kerätään kolehdeilla sekä tempauksilla ja myynneillä. EO:ssa on paljon ideanikkareita ja eri puolella Suomea onkin käytetty kekseliäitä tapoja kerätä rahaa lähetykselle.
Näin Tampereella Tampereen EO:n lähetysvastaava Laura Järvensivu kertoo, että siellä varoja kerätään kahvituksilla niin messuissa kuin lauantai-iltojen Sana rakkaaksi -kokoontumisissa. Lisäksi on ystävänpäivän alla myyjäiset. – Eräässä EO-illassa järjestettiin talkoot, leivottiin ja askarreltiin kortteja myytäväksi. Marraskuussa Evankeliset Opiskelijat ovat mukana Tampereen Luther-talon yhteisissä lähetysmyyjäisissä.
Noin Helsingissä Helsingissä taas on ollut jo pitkään tapana pitää jouluapulaismarkkinat. EO-laiset huutokaupataan tällöin ko-
titaloustöihin seurakuntalaisille ja myyntihinta tilitetään lähetykselle. Eräässä teemaillassa pohdittiin uusia tapoja hankkia rahaa lähetystyölle. Ja niitähän keksittiinkin! Esim. joululaulujen esittäminen, leipomistalkoot, pyörien ja autojen kunnostus voisivat olla käteviä tempauksia. Jokaiselle löytyy varmasti oma tapansa tukea lähetystyötä.
Jumalan töissä Yhteinen lähetyspuuhaaminen on tärkeää. Näin lähetys tulee lähemmäksi itseä. Jumala on antanut meille kaksi kättä. Jeesus tahtoo käyttää meitä siellä, missä tarvitaan. Voimme luottaa siihen, että Hän kulkee aina meidän kanssamme. Sinä, Herra, sytytät minun lamppuni, sinä, Jumala, tuot pimeyteeni valon. Sinun avullasi minä ryntään yli vallien, Jumalani avulla minä hyppään muurien yli. Jumalan ohjeet ovat täydelliset, Herran sana on kirkas ja puhdas. Kuin kilpi hän suojaa niitä, jotka hakevat hänestä turvaa. Psalmi 18:29–31
Sallamari Saloharju
Evankelisten opiskelijoiden (EO) lähetysrengas tukee Marja Ochiengin työtä Keniassa sekä Kirsi Vimparin työtä Virossa. Lähetysrengas tukee myös Nuotta-lehden Viron ja Venäjän sisarlehtien, Pluss-median ja Vybor-median julkaisua. Vuosittain järjestetään jollekin Sleyn lähetyksen työalueelle kolmen viikon aktiomatka. Vuoden 2016 matka suuntautuu Myanmariin. Tietoa matkoista saat liittymällä lähimmän EO:n postituslistalle, eo.sley.fi. Lähetysrenkaan jäsenet saavat tietoa läheteistä, aktioista, rukousaiheista sekä mahdollisuuden tukea taloudellisesti. Voit liittyä EO:n lähetysrenkaaseen osoitteessa: eo.sley.fi. Voit myös ilmoittaa yhteystietosi ja kotiseurakuntasi Anna Poukalle, anna.poukka@sley.fi, (09) 2513 9220, jolta saat henkilökohtaisen viitenumeron.
Sallamari Saloharju EO:n lähetyssihteeri 044 268 1345 eo.lahetysrengas@gmail.com
Aleksi Kuokkanen EO:n pääsihteeri, vs. 044 3511 437 aleksi.kuokkanen@sley.fi
Ari Lukkarinen EO:n lähetyspastori 040 553 5686 ari.lukkarinen@sley.fi
EO:n lähetyssihteeri
Sleyn lähetys kotimaassa
Suomi
11
Sleyn nuorisotyö polkaisi käyntiin Maata näkyvissä -festareiden yhteydessä hienon keräyksen.
M
yanmarissa toimiva pieni luterilainen yhteistyökirkkomme on köyhä kirkko. Papit ja evankelistat joutuvat taittamaan matkaa eri seurakuntiin jumalanpalvelusten pitoon ja muihin tapahtumiin jalkaisin. Jos tarjolla on, niin julkisilla kulkuneuvoilla voi kulkea, mikäli on rahaa. Matkaa saattaa olla jopa kymmeniä kilometrejä. Nyt Sleyn nuorisotyö on päättänyt helpottaa tilannetta keräämällä rahaa moottoripyöriin ja mopoihin, joilla on helpompi päästä tiettömienkin taipaleiden taakse, jonne ei autolla olisi asiaa ja jalkaisin matka kestäisi todella kauan. Keräys on otettu innolla vastaan. Katsotaan, milloin ja millaisia tuloksia saadaan aikaan.
PS. Äskettäin päättynyt Sleyn yleinen valtakunnallinen tulvanuhrien hätäapukeräys on päättynyt ja uhreja on avustettu 10 000 US dollarilla. Oheisista, Myanmarista tulleista pienistä kännykkäkuvista voi nähdä, että apu menee perille.
12
Mukavaa pöhinää Lähetystyön tunnettuuden lisäämiseksi
S
leyn lähetystyö näkyi ja kuului positiivisesti Maata Näkyvissä -festareilla 2015. Tänä vuonna lähetysmaat tulivat tutuiksi muun muassa hiirimaskotin ja kahvakuulan vauhdittamina.
Suurella joukolla MN -festareiden lähetysareena täyttyi perjantaina innokkaista pystyttäjistä. Parinkymmenen hengen joukkue koostui ympäri Suomea tulleista talkoolaisista. Karkun lähetyslinjalaiset olivat mukana jo areenan suunnittelussa vetäjänsä Sami Haverin johdolla, kuten myös lähetysareenan vastaava Hilla Ryösö ja Etelä-Sudanin -lähetti Antti Saarenketo, joka sitten suuntasi lähetyskentälle ennen festareita lokakuun lopussa.
Lähetykselle kerättiin tuloja myymällä afrikkalaisia koruja.
Mitä uutta? Lähetysareenaa pyritään kehittämään joka vuosi sanomasta tinkimättä. Nyt uusia kokeiluja olivat urheilupiste, jossa lauottiin sählymaaleja sekä kahvakuulakisa, jossa matkattiin Sleyn lähetyskohteisiin. Lähetyskurssilaisia ja lähettejä haastatteli Lennart-lähetyshiiri, joka kutsui festarikävijöitä myös teekupin äärelle. Lisäksi Lähetysareenalle oli pystytetty suuri maailmankartta, jonka edessä sai ottaa kuvia teemalla: #mennäänjatehdään. Lähetysareenan suosituin piste oli jälleen gospelkaraoke, jonka kuunnelluin kappale oli hyvin teemaan sopiva Pekka Simojoen Evankeliumi. Se tuli jokaiselle viikonlopun aikana tutuksi ja muistutti siitä, miksi areena ja festarit ovat olemassa.
#mennäänjatehdään-kuvauspaikka kilpaan Instagramissa.
Keitä kaikkia? Sleyn läheteistä festarikävijöitä olivat jututtamassa Viron lähetit Kirsi Vimpari ja Kari Tynkkynen sekä Venäjän lähetti Pekka Jauhiainen. Lähetyskurssia edustivat Santeri Marjokorpi sekä Salome ja Olli Olenius. Areena sai viikonloppuna paljon positiivista palautetta. Esimerkiksi teenurkkausta luonnehdittiin kotoisaksi ja mukavaksi levähdyspaikaksi festarihälinän keskellä.
Hilla Ryösö Opiskelija
Areenan kotoisin paikka, teenurkkaus.
Sleyn lähetys kotimaassa
Suomi
13
Hevoskauppoja lähetykselle Sastamalan evankeliumijuhlakentän laidalla kävi iloinen huiske, kun kepparitytöt ja –pojat harjoittelivat ja kisasivat. Kisan tuotto lahjoitettiin Matongon orpokodille.
K
auniisti lupiiniasetelmin koristetulle kentälle sai tulla oman keppihevosen kanssa tai hepan sai lainata juhlatallilta. Tallin hevosiin ihastuneilla oli mahdollisuus lunastaa keppihevoset itselleen tarjouskilpailun perusteella. Kertyneet hepparahat riittivät kahteen polkupyörään orpokodin lapsille.
Parasta Eviksillä Lastenjuhlan suunnittelun johtotähtenä meillä oli lasten ja varhaisnuorten viihtyminen juhlilla, kertoo lastenjuhlatoimikunnan puheenjohtaja Marianne Mustanoja. – Olemme iloisia, että saamamme palautteen mukaan onnistuimme siinä ja saimme lastenjuhlan eri tilanteissa pitää esillä Jumalan sanaa! Ideointivaiheessa kymmenvuotias evankeliumijuhlakonkari totesi, että eviksillä on parasta se, kun saa juosta ja hyppiä! Tästä nousi ajatus tuoda keppihevostalli juhlakentälle. Mukavaan tekemiseen haluttiin yhdistää Jumalan sanan eteenpäin vieminen. Lähetystyö lapselta lapselle toteutettiin varainkeruun kautta.
14
Rotuhevosia Keppihevoset valmistettiin rakkaudella seurakunnan lapsityönohjaaja Piia Jaatisen opastuksella. Paikalliset yrittäjät lahjoittivat materiaalit. Innokkaiden ja taitavien tyttöjen lisäksi jokunen varttuneempikin halusi mukaan askartelemaan. Ratsulle annettiin nimi ja rotu sekä kuvailtiin sukutauluun sen luonnetta. Esteradan ja esteet suunnitteli ja toteutti Arto-isän kanssa 11-vuotias Martta Rantanen. Esteet olivat huolella tehdyt ja hienosti maalatut. Niiden näppärään siirtämiseen oli jopa tehty pyörällinen kuljetusteline.
ja Aino Salonen, vastasi evankeliumijuhlien radasta ja kilpailujen järjestämisestä itsenäisesti. Martan mieleen evankeliumijuhlilta jäivät erityisesti ratsastuskilpailut. Kisoja oli kuusi ja niissä otettiin aika sekä laskettiin aikasakot ja virhepisteet. Kolmelle parhaalle ojennettiin ruusuke. Kisaviikonlopun jälkeen hevoset menivät hyvin kaupaksi. Martta kertoi ettei ole ennen osallistunutkaan lähetystempauksiin lukuun ottamatta lähetysarpajaisia. Hän ei pidä mahdottomana ajatusta, että vielä joskus esterata valjastettaisiin lähetyksen käyttöön. On tärkeää kerätä rahaa lähetystyölle, jotta voitaisiin auttaa köyhiä ja kertoa Jeesuksesta, Martta toteaa.
– Meillä oli Martan kanssa kahdenkeskistä aikaa. Olimme iloisia, että siinä ajassa saimme tehtyä hienon ja toi- – Lapset oppivat vastuunottamista ja mivan kuljetusratkaisun esteille, muis- lähetysrakkautta vain sen kautta, että heihin luotetaan ja annetaan lapsen telee Arto Rantanen. kokoisia ja näköisiä tehtäviä. Ajattelen niin, että iloiset onnistumisenkokeRahat Jeesuksesta mukset Taivaan Isän hommissa kantakeromiseen vat hedelmää, Mustanoja pohtii. Hevosista pitävä Martta on järjesAnnemari Laitinen tänyt keppihevosleirin kotonaan. Lastenjuhlatiimiläinen Tyttöjen leiritiimi, johon kuuluivat myös Silja Seikku, Venla Olkkonen Luokanopettaja
Aukeaman kuvat: Piia Jaatinen
Suomi
Sleyn l채hetys kotimaassa
15
Ideat kiertoon Usein on niin, että lähetysinnostuksen kasvattamiseksi tai varainkeruun tehostamiseksi ei tahdo löytyä innostavaa ideaa, joka kutsuisi mukaan uusia ihmisiä.
A
lla on koottuna muutamia ehdotuksia, joita on joka miehen ja -naisen oikeus hyödyntää, ken tuntee kutsua. Tapahtumissa voi kerätä pääsylippujen, kolehtien ja myytävien tuotteiden tai
palvelujen avulla tuloja lähetystyölle. Kokoontua voi myös pelkän lähetysinnostuksen aikaansaamiseksi. Ennen kaikkea kuitenkin kussakin tilanteessa voidaan rukoilla nimikkolähetin, -kohteen tai yleisesti lähetystyön puolesta.
Kuvissa sumo-painia Maata näkyvissä -festareille vuokratuissa asuissa. Tässä on oiva idea myös kerätä varoja lähetystyölle. Kuvat: Maata Näkyvissä f-estarit
Lähetyskurssilainen Reetta Eskolan mielenkiintoisesta lopputyöstä ideoita poimi ja tiivisti Liisa Räsänen.
ðRatsastusta, mönkijäajelua, nukke- ym. teatteria voisi harkita… ðMiten olisi kirkkokahvikupposen ääðVoisiko raamattu- tai lähetyspiiri ot- ressä pieni lähetysinfo… taa kummilapsen… ð”Orjatyövoiman” myynti lähetyk-
ðMiten lähetysasiaa voisi edistää so- sen hyväksi… siaalisessa mediassa… ðLöytyisikö huutokaupattavaa tavaðOnnistuisiko lähetyskirppis tai pöy- raa lähetystyölle… tä yleisessä kirpparitilassa… ðInnostaisiko naru- tai muunlainen ðMiten olisi lähetysaiheinen pyhäkou- arvonta, kenties onnenpyörä… lu tai kerho… ðRiittääkö puhtia järjestää joku pääðMaistuisiko eksoottisten ruokien kok- symaksullinen tapahtuma… kaus… ðLähetysletut tai -makkara maistui-
16
ðTalkoot varmaan onnistuisivat, aihe sivat varmaan jokaiselle… tarpeen mukaan… ðLöytyisikö työntekijöitä lähetykselle (ikkunoiden pesu, haravointi jne.)…
ðEntäs lähetysa iheinen ”muotinäytös” lähetin avustuksella… ðSaisiko seurakunnan nuorten ja varhaisnuorten iltaan sujautettua lähetysaiheen vuosittain… ðSitten vielä esim. roolipeli-ilta, leffailta, mölkkyilta, lenkkikerho, taideporukka, pilkkikilpailut, perheryhmä, turnajaiset, avantouinti, puutyöpiiri, talent show, soutukilpailut, suunnistus, pomppulinna, ”mission manikyyri”, kasvomaalaus, hieronta, verenpaineen mittaus, kampaukset, karaoke, lähetyskuoro, auton renkaiden vaihto, polkupyörien huolto, lähetyssauna, lähetysblogit, lähetyslaihdutus…
”Pienistä puroista kertyy iso virta”. Tällaista esimerkkiä käytetään hyvin yleisesti, kun puhutaan siitä, kun monet lähetykselle ahkeroivat kädet ovat tehneet esim. lähetysmyyjäisiin käsitöitä tai järjestäneet kahvituksia.
Ne pienet purot T
otta tosiaan, nämä pienet purot pyörittävät itse asiassa todella suuria asioita. Nämä ahkerat kädet liittyvät yhteen rukoillakseen lähetystyön puolesta yleisesti ja yksityiskohtaisesti. Erään toisen sanonnan mukaan ”enkelitkin vapisee kun mummot rukoilee”. Nämä käsiparit ahkeroivat kahvipannun kahvassa ja ompelukoneen ääressä, ne vilahtavat tiheään kolehtihaavilla vain muutaman esimerkin mainitakseni. Nämä kädet pitävät isolta osin käynnissä Jumalan lähetystä, kirkon perustyötä. Ne kädet ovat suuri virta.
Kenen kädet? Yksi ominaispiirre näissä herkissä käsissä on. Voittopuolisesti ne kuuluvat ns. lähetysmummoille. On siellä lähetyspappojakin. Nuoremmat
pyörivät omissa porukoissaan. Joskus olen miettinyt, että riittääköhän niitä mummoja miten pitkälle. Tuleeeko uusia tilalle kun entiset pääsevät taivaskotiin. Onko lähetystyön tukeminen yksin näiden rakastettujen mummojen rakastavissa käsissä?
Mikä metodi? Nuoret ja nuoret aikuiset pyörivät omissa porukoissaan. Pieni osa toimii hyvinkin aktiivisesti lähetystyön hyväksi. Mistä löytyisi se viisasten kivi, jonka avulla saataisiin lähetystyölle innostuminen leviämään laajamittaisemmin heidän keskuuteensa? Opiskelijat ja työssä käyvät eivät toimi tutulla mummo-metodilla. Perinteisiin lähetyspiireihin on turha kosiskella ruuhkavuosissa eläviä nuoria aikuisia tai varsin-
kaan heidän teini-ikäisiä lapsiaan. Se ei vaan toimi. Tätä sopii miettiä, järjestää aivoriihiä, keksiä hyviä ideoita. Kun on visioitu tarpeeksi, tehdään kenties strategia. Viimeistään sen jälkeen alkaa varsinainen todellinen työ. Tarvitaan toimintasuunnitelma: miten löytyy uusia vapaaehtoisia, uusia tekeviä käsiä, uusia uhraavia käsiä, uusia rukoilevia käsia, uusilla toimintamalleilla. Siis kuka tekee, mitä tekee, milloin tekee, missä tekee.
Liisa Räsänen Lähetyksen käsityöläinen
Suomi
Sleyn lähetys kotimaassa
17
(Jalka)palloa S
eurakuntamme nuorisotyö omistaa kesämökin Tuomiojärven Lehtisaaressa. Saari kutsuu kesäkuukausina kävijöitä erityisesti ilmaisella ja valmiiksi lämmitetyllä saunallaan. Tuvasta löytyy myös kioski, jonka tuotto kohdennetaan jonkin seurakuntamme lähetyskentän tukemiseen: kesällä 2015 kohteena oli orpolapsityö Kenian Kisumussa.
Häiriötekijöitä Lehtisaaressa pidetään myös muutamia lähetysteemaisia tapahtumia kesäisin. Päätimme nuorten aikuis-
ten joukolla tempaista ja pelata lähetysjalkapalloa. Lähetysjalkapallon idea on yksinkertainen: pelataan jalkapalloa sen tavallisilla säännöillä, mutta niiden lisäksi pelaajat ja yleisö voivat ostaa erilaisia häiriötekijöitä yksittäisille pelaajille tai joukkueille. Häiriötekijöitä saattoi olla useita yhtä aikaa, mutta kesto oli rajattu kahteen minuuttiin, jonka jälkeen alkoi uusi ostoskierros.
Naurua pukkaa Tapahtuman alettua yleisöksi kerääntynyt joukko kannusti innokkaasti ja osallistui peliin tekemällä ostoksia. Nauru raikui ja hiki nousi pintaan – mekko päällä rapukävelyä kulkien – se ei ollut mikään ihme!
Jumalan lähetykseen osallistumisen ei siis tarvitse olla vakavaa. Fil.4:4 kehottaa meitä: ”Iloitkaa aina Herrassa! Sanon vielä kerran: iloitkaa!” Saamme tarttua Jeesuksen meille antamaan lähetystehtävään ilolla. Mikä sinua innostaa ja kutsuu? Haastan sinut miettimään, miten erilaisin tavoin voisimme nyt elää lähetystä todeksi seurakunnissamme.
Voittaja Pelimme tiimellyksessä tuomari unohti pitää kirjaa maaleista. Totesimme yhteistuumin pelin suurimmiksi voittajiksi Matongon orpokodin lapset. Keräämillämme varoilla taitaa saada aika monta jalkapalloa Keniassa.
Säde Pirttimäki Vt. lähetyskasvatussihteeri, Jyväskylä
Kuvista päätellen lähetysjalkapallon pelaaminen vahvistaa ainakin naurulihaksia.
18
Kuvat: Säde Pirttimäki
Jyväskylässä pelataan jalkapalloa varsin kummallisesti, mutta ei hätää, sillä voittaja on ratkaiseva juttu.
Eilan opetus "Tärkeää ei ole, kuka antaa, kuinka paljon antaa ja kenelle antaa. Tärkeää on, että antaa niin kuin Herralle."
T
yöskentelin Kylväjässä 1980-luvun loppupuolella. Meitä työntekijöitä kävi viikoittain ruokkimassa eläkkeelle jäänyt Eila Palsanen. Minulla oli kunnia olla palveltavana.
Eilalla oli tapana käydä ulkomailla ystävättäriensä kanssa. Vähintään kerran vuodessa toteutuva matka oli puheissa ja rukouksissa etukäteen ja jälkikäteen. Mummut pakkasivat matkalaukkuihinsa Uudet testamentit ja käyttivät reissupäivänsä niitä jakaen. Erityisen lähetysrakkauden kohteina olivat nuoret sotilaat.
sa ja saisi viettää hänen kanssaan iäisyytensä.
Väsymättä ja väsyen Saan kuulua Sleyn Lahden messuyhteisöön. Sielläkin on monia eiloja. Väsymättä ja väsyenkin he uurastavat messuyhteisön ja lähetystyön hyväksi. Toisinaan työ on suurta ja näkyvää, usein se on katseil-
"Vielä minä saan palvella". Pienen ja hennon Eilan matka alkoi anivarhain suurten kantamusten kanssa Espoon Matinkylästä Keravan Saviolle. Nyssäköissä olivat päivällis- ja kahvitarpeet, joskus suuressa kattilassa kotosalla valmisteltua keiton pohjaa. Eila oli onnellinen saadessaan palvella Jumalaa palvelemalla lähetysjärjestössä työskenteleviä. Keskittyneesti hän valmisti mykysoppaa, teki pannukakkua tai luumukiisseliä. Hän oli ylpeä tehdessään sitä. Hänen kasvonsa hehkuivat ilosta kun hän toisteli: ”Vielä minä saan palvella!”. Eila oli lähtöisin itäsuomalaiselta tilalta. Hän puhui erityisen lämpimästi maanviljelyksestä ja ruokarukouksessaan muisti pyytää siunausta maan annille ja kiittää taivaan ja maan luojaa kaikista hyvistä lahjoista. Luonnollista oli, ettei mitään heitetty roskiin, leivänmurut hän pyyhkäisi suuhunsa huolellisesti kuin aarteen. Hän säästi kaikessa, missä voi. Hän ei paljoa syönytkään, vaan säästi siinäkin antaakseen lähetykselle ja suri, ettei voinut antaa enempää. Kuitenkin tosiasiassa hän antoi tuntuvasti myös määrällisesti.
Uskollisten eilojen työ mahdollistaa lähettienkin lähettämisen.
Kuka maksaa palkan? Hyvin pian nuorena työntekijänä ymmärsin, millä varoilla lähetysjärjestöjä pyöritetään ja kenen lompsasta palkkamme saimme. Tuo ymmärrys ei ole muuttunut vuosikymmenten saatossa, nyt en ole enää palkansaajana vaan tehtäväni seurakuntalaisena on mahdollistaa, että työntekijät saavat palkkansa ja työ jatkuu. Tärkeää ei ole kuka antaa, kuinka paljon antaa ja kenelle antaa. Tärkeää on, että antaa niin kuin Herralle. Eikä antaminen ole se tärkein juttu, tärkeintä on, että mahdollisimman moni saisi kuulla evankeliumin, oppisi tuntemaan Luojansa ja Pelastajan-
ta salassa. Monet tehtävät tulisivat tietoisuuteen vasta kun ne jäisivät tekemättä. Katselen ihaillen ja arvostaen messuyhteisömme kaijoja, kirstejä ja liisoja, jotka eivät kysele: –Vieläkö mun pitää? He iloitsevat: – Vielä minä saan. Erityisen hellästi ajattelen heitä, jotka kautta aikojen ovat antaen palvelleet ja siksi saamme astua kirkkoomme, kuulla hyvän Sanan ja kumartua ehtoollispöytään.
Maila Ruponen Lahden messuyhteisön vapaaehtoistyöntekijä
Sleyn lähetys kotimaassa
Suomi
19
Rahat ja henki Jumalan hyvyys
Diakoniaa Hengessä
Kristus tuli köyhäksi
eesuksen sanojen mukaisesti meitä kehotetaan rakastamaan vihollista (Matt 5:43-45; Luuk 6:33-35). Näihin kehotuksiin kuuluu myös heidän puolestaan rukoileminen, heille hyvän tekeminen ja lainaaminen. Näin tehdessämme teemme Jumalan esimerkin mukaan – hän antaa sateen ja auringon kaikille.
Apostolit huolehtivat alunperin yhteisestä avunannosta. Väkimäärän lisääntyessä heille tuli liikaa töitä, täytyi valita uusia työntekijöitä, joilla täytyi olla hyvä maine ja Pyhän Hengen suuri vaikutus. Näin tärkeä tehtävä on seurakunnan diakoniatyö – siihen valitaan seurakunnan parhaimmistoa (Apt. 6:1-3).
Suurin tapa, jolla Jumala on osoittanut hyvyyttään ja antamistaan näkyy Jeesuksessa Kristuksessa. Onhan hänet annettu, jotta maailma voisi uskolla pelastua (Joh 3:16). Hänet on annettu uhriksi jumalattomien, syntisten ja Jumalan vihollisten puolesta (Room 5:6-11). Näissä kaikissa kohdissa puhutaan Jumalasta, joka on osoittanut rakkauttaan meitä – sinua ja minua – kohtaan.
Kahdesta diakonista kerrotaan enemmän. Stefanus, kristikunnan ensimmäinen marttyyri, oli ymmärrykseltään niin vahva, etteivät synagoogien yhteisen väittelyjoukkueen jäsenet pärjänneet hänelle (Apt. 6:910). Filippus puolestaan oli ensimmäinen henkilö, joka julisti sanaa Samariassa ja hänen vaikutuksensa ulottui pian Etiopiaan ja Kesareaan saakka (Apt. 8:5-40). Tästä näemme kuinka tärkeä Jumalan sanan julistaminen on avustustyön osana – niitä ei ole hyvä erottaa toisistaan.
Jerusalemin seurakunta oli köyhtynyt vainoissa (Apt. 8:1-2; 2Kor 8:815). Paavalilla oli tehtävänä kerätä avustusta heille. Kehotuksen piirteistä yksi oli se, että Kristus tuli rikkaasta köyhäksi, jotta me rikastuisimme hänen köyhtymisestään. Tässä yhteydessä puhutaan myös liian tasaamisesta köyhyydessä oleville seurakunnille. Tukemalla Kristuksen ruumiin eli maailmanlaajan kirkon köyhiä ja työntekijöitä rakastamme omia veljiä ja sisaria. Samalla rakastamme myös Jumalan vihollisia, koska Herran työntekijät auttavat myös heitä sanoin ja fyysisesti. Tässä kaikessa Jumala on salatulla tavalla Hengessään mukana rakastamassa ja työtä tekemässä.
J
Suomi
20
Sleyn lähetys kotimaassa
Pekka Jauhiainen Lähetystyöntekijä, Venäjä Venäjän ja Viron aluekoordinaattori
Lupauksen lapsiksi Sley on saanut työkutsun tukea Jerusalemin keskustassa sijaitsevan Casparikeskuksen toimintaa.
C
aspari-keskus on Raamatun ja juutalaisuuden koulutus- ja tutkimuskeskus, joka on toiminut vuodesta 1982 alkaen. Keskus toimii Israelissa yhdessä eri puolilla maata olevien seurakuntien kanssa. Yhteistyössä keskeisten messiaanisten johtajien kanssa Casparikeskus tarjoaa johtajuuskoulutusta tuleville vastuunkantajille sekä kasvatustyön välineitä seurakuntien vanhimmille, opettajille ja nuorisotyöntekijöille. Keskus järjestää koulutuspäiviä, seminaareja, mentorointiryhmiä sekä tuottaa ja julkaisee korkeatasoista materiaalia seurakuntien käyttöön, mm. hepreankielistä Alfa-kurssien materiaalia. Kansainvälisesti Caspari-keskus toimii yhdessä eri kirkkojen ja järjestöjen kanssa. Se tarjoaa koulutusta kristillisen uskon juutalaisista juurista sekä messiaanisesta liikkeestä ja sen historiasta. Koulutuskeskus muistuttaa kristittyjä juutalaislähetyksen tärkeydestä ja korostaa sitä, että Jeesuksesta kerrotaan juutalaisille asianmukaisella tavalla.
Kuva: Tom Säilä
Parhaillaan kartoitamme mahdollisuuksia laajentaa Israel-työtämme evankelioivampaan suuntaan lähemmäs tavallisen ihmisen arkea. Rukoillaan tähän yhdessä Jumalan johdatusta.
Tom Säilä Afrikan ja Israelin aluekoordinaattori
Caspari-keskuksen päärakennus sisäpihalta päin.
Sleyn lähetys Israelissa
Suomi
21
Kuva: Tom Säilä
22 22
Kansallisina juhlapäivinä tapoihin kuuluu, että kaikki haluavat käydä jossain temppelissä. Kuvassa shintotemppeli Asakusassa. Olisi riemullista nähdä japanilaisten vaeltavan joskus yhtä sankoin joukoin kirkkoihin.
Iloista antajaa Jumala rakastaa Japanissa on tehty lähetystyötä pitkään. Vapahtajan kohtaamisen seurauksena lukuisat ihmiset ovat saaneet Jumalan antaman ilon ja rauhan elämäänsä.
K
aikkien kuluneiden vuosien ajan työ on ollut mahdollista siten, että on ollut paitsi niitä, jotka ovat lähteneet kentälle, myös niitä jotka ovat rukouksin ja erilaisin lahjoituksin olleet lähettämässä ja tekemässä työtä kotimaasta käsin.
Kulttuuriin sisäänrakennetut, monet sinällään hyvätkin asiat johtavat helposti siihen, että ihmiset elävät jatkuvissa vaatimusten paineissa. Japanissa tarvitaan evankeliumia, joka paitsi vapauttaa omantunnon synnin syyllisyydestä, myös lahjoittaa rauhan. Sanomaa siitä, että jokaisella ihmisellä on mittaamaton Työ vielä kesken arvo ja olemassaolon oikeutus JuTyö ei silti ole vielä ohi, sillä ylivoimalan luomistyön, ei loputtoman mainen enemmistö japanilaisista elää suorittamisen ansiosta. ilman yhteyttä pyhään, kaikkivaltiaaseen Jumalaan, joka tarjoaa joKynnys matalammalle kaiselle luomalleen ihmiselle kertakaikkista anteeksiantamusta ja rak- Japanilaisille kynnys tulla kirkkoon kautta. Japanissa, jossa väkimäärä voi olla korkea. Siksi työssä tarviylittää reippaasti yli sata miljoonaa taan tuon kynnyksen madaltamista, ihmistä, on väestöstä edelleen vain ihmisten kutsumista jumalanpalvealle prosentti kristittyjä. luksiin, toimintapiireihin, myyjäisiin tai konsertteihin. Lisäksi tarvitaan taitoa kuunnella, keskinäistä luotVahvat perinteet tamusta ja ystävyyttä. Jeesus ei kosJapanissa lähetyskenttänä on piirteikaan kiirehtinyt kenenkään seurastä, jotka asettavat lähetystyön tekesa, eikä Hän kiirehdi meidänkään miselle omanlaisia haasteita. Saariseurassamme. Hänellä on aikaa ja valtion pitkä historia, johon on kuurakkautta myös velvollisuuksien välunut pitkiäkin ulkopuolisilta sulsyttämille japanilaisille. keutumisen aikakausia, on epäilemättä jättänyt oman jälkensä. SosiKevein sydämin aaliseen kanssakäymiseen liittyvät ajattelumallit ja tavat määrittävät Lähetystyö koskee jokaista kristitkulttuuria vahvemmin kuin vaikka- tyä ja Jumala on suunnitellut jopa Suomessa. Perinteiden ja yhteis- kaiselle oman, yksilöllisen palveten tapojen kunnioittaminen ovat lutehtävän. Hän ei koskaan pyydä arvossa. Siksi esimerkiksi temppe- enempää, kuin mihin pystymme, lissä vierailu uuden vuoden aikaan eikä Hän jää kenellekään mitään tai kotialttarin omistaminen saate- velkaa. Raamatussa Jumala kehottaan mieltää ennemminkin japani- taa meitä olemaan murehtimatta laiseksi tavaksi ja kulttuuriksi, kuin moninaisista asioista, sillä Hän on uskonnonharjoittamiseksi. luvannut pitää meistä huolen. Hän
antaa meille kaiken tarvitsemamme ja ylikin, jotta voisimme jakaa sitä muille. Siksi meidän tulee rukoilla, että juuri se oma paikka ja tapa tehdä lähetystyötä löytyisivät. Kun oma paikka sitten löytyy, lienee ainakin yhtenä tuntomerkkinä se, että onpa tehtävä sitten varojen lahjoittamista tai keräämistä, pullien leipomista, käsitöiden tekemistä, soittamista, laulamista, yhteydenpitoa tai mitä muuta lähetystyön hyväksi tapahtuvaa tahansa, teemme sitä iloisin ja kevein sydämin, Jumalan rakastavien kasvojen alla. Jumala ei pakota ketään toimimaan ja antamaan omastaan vastentahtoisesti, mutta on hyvä kysyä itseltämme, onko meillä yhtään hyvää syytä jättää omaa paikkaamme työssä täyttämättä. Raamatun mukaan Jumala rakastaa jokaista luomaansa ihmistä suorastaan mustasukkaisella rakkaudella ja haluaa hänet yhteyteensä. Tämän rakkauden piiriin kuuluu paitsi jokainen meistä, myös jokainen japanilainen tai kuka tahansa muu ihminen, joka ei vielä ole kuullut evankeliumia. Siksi teemme lähetystyötä yhdessä kaikin mahdollisin lahjoin sekä varoin ja samalla saamme huomata, että meiltä itseltämmekään ei puutu mitään.
Hanna Penttinen Lähetystyöntekijä, Japani
Sleyn lähetys Japanissa
23 Japani
Murtuuko pohjoinen? Sleyllä on ollut yhteyksiä Korean Luterilaiseen kirkkoon noin 30 vuoden ajan.
T
ähänastinen yhteistyö on ollut lähinnä lyhyitä vierailuja puolin ja toisin, sekä pienimuotoista taloudellista auttamisesta erityisesti kirkon ylläpitämän Luterilaisen yliopiston ja luterilaisen kirjallisuuden julkaisutoiminnan tukemiseksi. Kesällä 2015 allekirjoitettiin virallinen yhteistyösopimus Sleyn ja Korean luterilaisen kirkon välillä. Tähän asti Sley ei ole lähettänyt lähetystyöntekijöitä kirkon palvelukseen, mutta allekirjoitetussa sopimuksessa on huomioitu myös tämä mah-
dollisuus. Sleyn toivotaan lähettävän lähetystyöntekijöitä. Etelä-Koreassa kristittyjen määrä on vajaat 30% koko väestöstä. Luterilaisessa kirkossa on n. 5000 jäsentä. Kirkko on hyvin järjestäytynyt ja sillä on laajat yhteydet niin omassa maassaan kuin myös kansainvälisesti. Luterilaisten harjoittama raamattuopetustyö on saanut tunnustusta myös muissa kirkkokunnissa.
Kutsu rukoukseen Etelä-Korean naapuri Pohjois-Korea nousee vähän väliä etusivun uutisiin. Aikoinaan Pohjois-Koreassa oli enemmän kristittyjä kuin Ete-
lä-Koreassa, mutta pitkään jatkuneen ankaran diktatuurin aikana kristittyjen asema on radikaalisti heikentynyt ja kristillinen toiminta on joutunut menemään ”maan alle”. Kristittyjen asema PohjoisKoreassa on yksi vaikeimpia maailmassa. Jotkut merkit viittaavat siihen, että vielä nyt raudan lujalta näyttävä pakkovalta voi alkaa yllättävänkin pian rakoilla. Etelä-Koreassa rukoillaan jatkuvasti sitä, että Koreat voisivat jälleen yhdistyä, ja evankeliumia saataisiin julistaa avoimesti myös Pohjois-Koreassa. Tässä on meillekin kutsu rukoukseen ja tukemiseen.
Pekka Huhtinen Lähetysjohtaja
Kuva: Hannu Häkämies
Toiminnanajohtaja Lasse Nikkarikosti ja presidentti Chul Hvan Kim ja allakirjoitettu yhteistyösopimus.
24 24 lä-Korea Etelä-Korea
Sleyn lähetys Etelä-Koreassa
Kuva: Kirsi Ryösö
Myanmarin koululaiset Hope Education Center Tahanissa on yksi esimerkki siitä, kuinka koulutusta voidaan tarjota varattomillekin lapsille.
Yhteiskunnalliset suuret haasteet – evankeliumin valtavat mahdollisuudet
M
aan suurimman kaupungin, Yangonin (6 milj. as.) kaduilla on vilinää. Autot tyyttäävät ja jalkakäytävien myyntipisteillä kuhisee. Toiset kaupustelevat hedelmiä, jotkut ruokaa ja juotavaa, koiranpentuja tarjotaan häkkeihin sullottuina. Paidattomina juoksentelevat lapset, kadulla istuvien äitien sylivauvat sekä katukäytävillä makaavat kodittomat lapset ja aikuiset pysäyttävät ulkomaalaisen lähetystyön konkarin miettimään, mitä voisimme tehdä. Myanmarin asukasluku on 51,5 miljoonaa. Maa on yksi maailman vähiten kehittyneistä maista (LCD). Määritelmän on luonut YK, ja sillä tarkoitetaan maita, joissa on alhainen terveys-, ravinto- ja koulutustaso, matala kansantulo sekä haavoittuva talous. Suuret ongelmat infrastruktuurissa vaativat kansojen yhteisön panosta ja isoja toimijoita.
Koulu ja evankeliumi
Miten se on mahdollista?
Sleyn yhteistyökumppanina on pieni Myanmarin luterilainen kirkko (LCM). Kirkon johdolla ja työntekijöillä on näky evankeliumin tuomasta avusta sekä koulutuksen kehittämisestä. Koulujen luokissa saattaa olla jopa 60 oppilasta, eivätkä kaikkein köyhimmät pysty käymään koulua.
Sinäkin voit olla mukana auttamassa myanmarilaisia lapsia. Olemme sitoutuneet tukemaan niin HECkeskuksia kuin seurakuntalaisten ja kirkon työntekijöiden lasten koulunkäyntiä. Paikallisessa koulussa 100 € kattaa koulumaksut ja tarvikkeet lapselle vuodeksi, lukiolaisen maksut ovat 150-200 € vuodessa. Voit myös olla mukana tukemassa kirkon työtä vahvistavaa työntekijöiden koulutusta. Tällä hetkellä kolme kirkon työntekijää opiskelee stipendiaatteinamme teologisissa seminaareissa. Rukouksemme ja toivomme on, että LCM voisi jatkossa saada itse luterilaisen teologisen seminaarin työntekijöidensä koulutusta varten.
Evankeliumi ja koulu ovat yhdistyneinä kirkon perustamassa Toivon koulutuskeskuksen (Hope Education Center, HEC) toiminnassa. Burman buddhalaisissa kylissä sijaitseviin HEC-keskuksiin kylän lapset saavat tulla oppimaan. Mukana on pienokaisia, jotka eivät käy mitään muuta koulua ja myöskin sellaisia lapsia, jotka haluavat oppia enemmän kuin tavallisessa koulussa on mahdollista.
Sirkka-Liisa Huhtinen Aasian aluekoordinaattori Lähettikoulutuskoordinaattori
Sleyn lähetys Myanmarissa
25 Myanmar
Kenia kiittää Sley on tehnyt työtä lähetyskäskyä noudattaen vuosikymmenien ajan Keniassa yhteistyökirkkomme (Evangelical Lutheran Church In Kenya, ELCK) kanssa.
T
yön on mahdollistanut vahva ja sitoutunut lähetysystävien ja Sleyn kotimaan työntekijöiden joukko. Keniassa on tällä hetkellä yhdeksän lähettiä ELCK:n palveluksessa. Yhteistyökirkossamme on noin 50,000 jäsentä. Seurakunnat ovat jakaantuneet ympäri maata viiden hiippakunnan alle. Arkkipiispana toimii Walter Obare. Sleyn työn vahvana osa-alueena on ollut evankelioida ja opettaa lapsia, nuoria ja aikuisia.
Koulutus Sley on osallistunut vahvasti erilaisten koulutusohjelmien vetämiseen ja rahoittamiseen. Matongon mäellä sijaitsevasta pappisseminaarista on valmistunut vuosien saatossa lukuisia pappeja, evankelistoja ja diakonissoja. Viimeisimpinä vuosina seminaari on saanut omia, kenialaisia korkeasti koulutettuja opettajia palvelukseensa. Tällä hetkellä oppia saamassa on myös naapurimaiden opiskelijoita. Samalla Matongon mäellä sijaitsee myös opettajien koulutuslaitos, josta on valmistunut korkeatasoisia peruskoulun opettajia kouluihin ympäri maata. Sley on tukenut näiden oppilaitosten kehittämisessä tarjo-
26
amalla lähettejä palvelukseen sekä osallistumalla kehittämiseen. Lisäksi toimintaan osallistuu vapaaehtoisia. Tällä hetkellä pappisseminaarille rakennetaan olosuhteisiin nähden korkeatasoista internetluokkaa.
Lapsityö Taloudellisesti suurin kummien avulla tuettava projekti on lähes 500 lapsen orpo-ohjelma. Näin lapset ja nuoret saavat hyvän koulutuksen. Matongon mäellä on myös orpolasten koti, jossa asuu tällä hetkellä 12 lasta. Siellä tarjotaan turvallisen kasvuympäristön lisäksi evankeliumia. Orpotyön hallinnossa työskentelee lähettejä. Sley tukee taloudellisesti myös erilaisia pieniä kyläkouluja ja erityiskouluja. Keniassa on vielä monilla heimoilla yleisenä tapana ympärileikata nuoria tyttöjä ja naittaa heidät lapsina. Credo-ohjelma (Minä uskon) on keskittynyt ehkäisemään tätä laitonta toimintaa. Ohjelman puitteissa tarjotaan opetusta ympärileikkausten ja aikaisten naittamisten haitoista. Tehokkain tapa muuttaa näitä traditioita on tarjota tytöille kummien turvin opiskelu mm. sisäoppilaitoksissa. Credo tukee tällä hetkellä 42 tytön ja nuoren naisen koulutusta lähetin avustuksella.
Paimentolaistyö Maasaiheimon parissa on työskennelty kauan. Nyt on saavutettu vaihe, jossa paikalliset seurakunnat ovat tavoitteen mukaisesti ottaneet vastuun toiminnastaan. Resursseja ollaan kohdentamassa toi-
sen paimentolaisheimon, Samburuiden pariin. Samburutyössä pyritään hyödyntämään maasaityön mallia, jossa tarjotaan laajapohjainen yhteisön kouluttaminen ja kehittäminen eri ohjelmien ja lähettien kautta. ELCK:llä on muitakin yhteistyöjärjestöjä Samburualueella. Sley pyrkii saamaan verkostoitumalla parhaat resurssit työhön.
Tavoittaen ja rakentaen Yhteistyökirkkomme ja Sley ovat kantaneet vastuuta tavoittaa uusia väestöryhmiä, jotka eivät vielä tunne Jeesusta. Tavoittavaan työhön on lisätty lähetti- ja taloudellisia resursseja. Myös kirkon erilaisten rakennusten rakentamiseen on osallisttu. Mm. paikalliset seurakunnat ovat itse rakentaneet kirkkojen seinät ja Sley on kustantanut kattomateriaalit. Kirkkoja on pystytetty myös suomalaisten talkoolaisten voimin.
Haluaisitko osaksi verkostoa? Olisiko sinulla kiinnostusta osallistua lähetyskäskyn toteuttamiseen jollekin Sleyn tekemistä työmuodoista? Siihen voit osallistua niin rukoilemalla kuin tukemalla taloudellisesti. Katso: www.sley.fi/auta tai ota yhteyttä: lahetysosasto@sley.fi tai puh. (09) 25139233.
Jorma Arkkila Lähetystyöntekijä, Kenia
Kuva: Jorma Arkkila
Samburu채iti lapsineen.
27
Sleyn l채hetys Keniassa Kenia
Kuvat: Satu Arkkila
Lahjaksi koulutus Pieni Lena-koulun ala-aste toimii Sleyn rakennuttamassa talossa Chazangan lähiössä, Sambian pääkaupungissa Lusakassa.
L
ena-koulu haluaa tukea vähävaraisten lasten koulunkäyntiä. Koulu on muiden Sambian yksityiskoulujen tapaan maksullinen, mutta mukaan otetaan myös maksukyvyttömien perheiden lapsia ilmaispaikoille. Myös Sley tukee useampaa oppilasta tässä opinahjossa. Sambiassa valtion ala-aste on periaatteessa ilmainen. Koulupuku ja koulutarvikkeet on silti hankittava itse. Köyhimmissä perheissä sekin menee maksukyvyn yli. Luokkakoot ovat valtavia ja opetusmateriaaleista on suuri puute. Siksi maassa on paljon yksityiskouluja tehostamassa lasten oppimista. Lena-koulun pääopettajana toimii eläkkeellä oleva rouva Kaluba. Hän on tehnyt elämäntyönsä laadukkaan kansainvälisen koulun opettajana. ja tietää, miten hyviä oppimistuloksia saadaan oikeilla opetusmetodeilla. Nyt oppilaat saavat nauttia hänen ja asiantuntevasta opetuksestaan.
28 Sambia
Innostava, turvallinen Lyson on yksi koulun vapaapaikkalaisista. Ilman tukea ei Lysonilla ja hänen pikkusisarellaan Katherinella olisi mitään mahdollisuuksia koulunkäyntiin. Lysonin äiti on leski ja kuuden lapsen yksinhuoltaja. Hän saa hädin tuskin ruokarahat kokoon vihannesten myynnillä. Lyson oli jo kymmenenvuotias aloittaessaan opintiensä. Poika on niin iloinen, että kiittää Jumalaa koulunkäynnistään joka päivä. Lyson onkin motivoitunut opiskelija. Hänen nopea edistymisensä on hyvää mainosta Lena-koululle. Suomalaisten kummien tuella koulussa opiskellut John-poika on myös esimerkki koulumme hyvästä tasosta. John siirtyi kouluumme käytyään kuusi vuotta valtion koulua. Sinä aikana hän ei ollut ehtinyt oppia edes lukemaan ja kirjoittamaan. Kahden vuoden kuluessa John otti kuitenkin ikätasonsa kiinni ja kir-
Sleyn lähetys Sambiassa
“Hän kiittää Jumalaa koulunkäynnistään joka päivä.” joitti seitsemännen luokan loppukokeet erittäin hyvin arvosanoin. On ilo nähdä oppimisesta nauttivia lapsia. Hymy on herkässä. Matematiikan, englannin ja muiden oppiaineen lisäksi lapset saavat joka päivä oppia lisää rakastavasta Vapahtajastamme. Lena-koulu on heille iloinen ja turvallinen kasvuympäristö. Kiitämme lähetyksen tukijoista, jotka mahdollistavat Lysonin ja monen muun lapsen koulutuksen Sambiassa orpo- ja kummiohjelman kautta.
”Ohjaa lapsi heti oikealle tielle, niin hän vanhanakaan ei siltä poikkea.” San. 22:6 Satu Arkkila Lähetystyöntekijä, Kenia, Sambia •Kuva vas. Opettaja Kaluban seurassa Lena-koululla vas: oppilaat, John, Sarah, Emanuel, Katherine ja Lyson. •Kuva oik. Lahjaksi saamastaan kou lupaikasta Jumalalle kiitollinen ja iloinen Lyson.
Kuvat: Emmaluel Bafuka
Apu menee perille Viimeiset kaksi vuotta ovat olleet varsinkin Etelä- Sudanin puolella asuville ihmisille pelkkää selviytymistä päivästä toiseen.
M
aassa riehuva sisällissota on saanut valtakunnan sekaisin. Valitettavasti eniten siitä ovat joutuneet kärsimään tavalliset kansalaiset. Surullisia ja ikäviä viestejä olemme sieltä tutuilta seurakuntalaisilta joutuneet vastaanottamaan. Useat ovat joutuneet jättämään kotinsa. Pakolaisleirit ovat paisuneet suuriksi sieltä suojaa etsivistä ihmisistä. Useat ovat paenneett naapurimaihin. Koteja on tuhottu ja monien henkeä uhattu. Suremme myös useiden seurakuntalaisten menehtymisiä sodan jaloissa tai sen seurauksiin.
Työnäky säilyy Olemme pitäneet muutamiin seurakuntalaisiin ja pappeihin viikoittaista yhteyttä. On ollut ihmeellistä, miten pastoreiden into ja työnäky on kaikesta huolimatta säilynyt. Työtä, hädänalaisten hyväksi on jatkettu niin kuin sodan melskeessä on ollut mahdollista. Tuo into ja rohkeus evankeliumin etenemisen vuoksi on saanut suomalaiset avaamaan kukkaroitaan ja rukoilemaan. Jotkut ovat keränneet jopa syntymäpäivälahjansakin näiden hädänalaisten auttamiseksi. Uskon Jumalan puhuneen monien ihmisten sydämiin, sillä niin paljon on Sleynkin kautta saatu apua lähtemään. Avustuksia on saatu runsaasti. Muutama kirk-
ko on rakennettu, moottoripyöriä papeille hankittu, nälkäapua useaan kertaan pakolaisleireille jaettu, kahden diakonissaopiskelijan koulutus kustannettu ja seurakuntatyötä kehitetty. Myös työntekijöille seurakuntalaistensa luokse on saatu matkarahoja sekä Juban kirkon muuria korotettu turvallisuussyistä. Viimeisimmäksi on koulutettu kaksi pappisopiskelijaa papeiksi Sudanin puolelle, jossa seurakunnat ovat olleet ilman paimenia. Jumala on suuri ja ihmeellinen. Näin ajattelevat myös kiitollisina rakkaat siskomme ja veljemme kaiken hädän ja kärsimyksen keskellä.
Liisa Saarenketo Lähetystyöntekijä, Etelä-Sudan Kuvat vas. • Kaksi islamilaisen Sudanin puolelle koulutettua pappia virkaanasettajaisissaan. • Hajallaan oleviin, kaukaisiinkin seurakuntiin pääsee lahjoituksin hankitulla moottoripyörällä nopeammin kun jalkaisin. • Kirkon tiimi jakaa hätäapua pakolaisleirillä.
Sleyn lähetys Etelä-Sudanissa
Sudan
Etelä-Sudan
29
30 30
Kuva: Kuva:Liisa Liisa Räsänen Räsänen
Krasnojarsk on valtavan suuri kaupunki. Eikö joltakin kujalta tai kadulta voisi löytyä seurakunnalle kokoontumispaikkaa? Tässä on iso rukousaihe.
Kenttänäkökulma On hienoa, että lähetyksellä on paljon ystäviä. Lähetystyötä tehdään rukouksin ja erilaisin lahjoin myös kotimaassa. Yksityisen kannatuksen merkitys on entistä merkittävämpää tulevaisuudessa.
L
ähetystyön tukemiseen kerätään lahjoituksia jumalanpalveluksissa, lähetyspiireissä ja sähköisesti. Osa näistä keräyksistä on yleisluontoisia, jollekin työalueelle kerättyjä kolehteja. Osa lahjoittajista tukee jotakin erityistä työmuotoa tai jotakin muuta tarkasti rajattua kohdetta.
Yleisesti vai rajatusti? Kaikenlainen taloudellinen tuki on tarpeellista. Inkerin kirkon Siperian rovastikunnan lääninrovastina olen nähnyt laajasti eräänlaisia ongelmia saatujen varojen käyttämisessä ja kohdentamisessa. Varainkäytön kannalta työkentällä on helpompaa käyttää ja ohjata niitä varoja, jotka on lahjoitettu yleisluontoisesti työalueen tarpeisiin. Silloin rahoja voidaan ohjata hyvillä mielin sinne, missä sitä milloinkin eniten tarvitaan. Kun lahjoituksen käyttötarkoitus on tiukasti rajattu, silloin kädet ovat melko sidotut. Esimerkkinä voisi mainita useiden tuhansien eurojen lahjoittaminen pyhäkoulutyöhön. Välttämättä pyhäkoulutyön kulut eivät ole niin suuria. Tällöin joudutaan
miettimään, onko väärin ohjata näitä varoja myös yleisemmin lapsityöhön tai vaikka nuorisotyöhön. Missä menee raja? Mitään selkeää vastausta ei varmaan kenelläkään ole. Toivoisin lähetyksen ystäviltä avaramielisyyttä varojen käyttämisen suhteen ja pidättäytymistä liian tiukkojen rajojen vetämisestä. Taloudellisten varojen olisi lähetyksessä palveltava evankeliumin eteenpäin viemistä mahdollisimman tehokkaalla tavalla.
Kohtaavatko tarve ja lahjoitus? Sleyn työalueilla haasteet ja tarpeet vaihtelevat. Afrikassa kirkkojen ja muiden toimitilojen lämmittämiseen ei tarvitse paljon panostaa, mutta Siperiassa se on tärkeä asia. Oman kokemukseni mukaan meidän rovastikunnassamme toimitilojen hankkiminen, rakentaminen ja ylläpito ovat seurakunnissa suurimmat kuluerät. Hyvä toimitila mahdollistaa monenlaisen seurakuntatyön. Silloin myös eri tarkoituksiin lahjoitetut varat palvelevat hyvin erityistä ja yhteistä etua.
Jos haluat tuoda mukanasi tai toimittaa jonkun kautta lahjasi jollekin seurakunnalle, on hyvä ottaa yhteyttä lähetystyöntekijään tai seurakuntaan. Paikan päällä tarpeet tiedetään parhaiten. Viime syksynä Länsi-Suomen rukoilevaisnuoret lahjoittivat Krasnojarskin seurakunnalle uuden ehtoollisleipälautasen ja –maljan seurakunnan toiveen mukaisesti. Näin todellinen tarve ja lahjoittajien auttamishalu kohtasivat järkevällä ja hyödyllisellä tavalla. Lahjoittajat tietävät, mihin rahat menivät ja seurakunta sai sen, mitä tarvitsi. Kiinnostaisiko sinua tulla tukemaan Krasnojarskin kirkkoprojektia? Meillä on tarkoitus edistää projektia kuluvana vuonna merkittävällä tavalla. Se kysyy rukouksia ja lahjoituksia. Krasnojarskissa tarvitaan tukea nimenomaan rakennusvaiheessa. Kirkon ylläpitoon meillä on hyvät valmiudet. Jumala työnne ja lahjanne siunatkoon!
Ville Melanen Lähetystyöntekijä, Venäjä
Venäjä
Sleyn lähetys Venäjällä
31
Kuva: Kirsi Vimpari
Vuosia sitten tämä nykyinen Viron-lähet- Kuvassa Tarton Pietarin srk:n käyttökiellossa oleva kouluti oli itse lähettäjän asemassa Kokkolan rakennus ulkoa ja sisältä. Ulkokuva koulun hyväksi järjestetyistä myyjäisistä. Evankelisissa Opiskelijoissa.
E
O kerää lähetysrenkaansa kautta varoja Sleyn lähetystyölle. Kerran yhdessä vastuunkantoporukan kanssa innostuimme ja päätimme kerätä varoja teemalla: ”Kerätään hillittömästi rahaa lähetykselle”. Jumala siunasi sitä innokkuutta, ja saimme nähdä moninkertaisen kasvun vuosittaisessa loppusummassa.
työhön tarvitaan kipeästi vapaaehtoisten lisäksi palkallisia työntekijöitä.
Innostus ja sen syy
Tarton Pietarin seurakunnan koulutalo on käyttökiellossa. Rakennus olisi tarpeen niin uudestaan käynnistetylle luterilaiselle koululle kuin seurakunnalle, jolla on kirkossa vain pienet kokoontumistilat eteisessä.
Keskeistä tässäkin innossa oli se, että meillä oli selkeä syy, miksi toimittiin. Lähetyskäsky viitoitti tietä. Jokaisen vaivannäön hetken takana oli ajatus, että tämä raha päätyy tavalla tai toisella evankeliumin leviämisen hyväksi. Jumala antoi kasvun noina vuosina. Itse opin myös sen, että monesti täytyy olla muutamia erittäin innostuneita, jotka saavat mukaansa hieman vähemmän innostuneita. Kun näkyvämmin innostuneet puuhailevat asioita kasaan, myös vähemmän näkyvällä innolla mukana olevat saavat antaa panoksensa. Jokaisen erilainen työpanos on arvostettu ja tarpeen.
Miksi varoja tarvitaan? Mihin Virossa tarvitaan rahaa? Ensinnäkin lähetystyötä tehdään, koska virolaisista kristittyjä on vähemmistö. Neuvostoaikojen vahva ateistinen työ on tehnyt tehtävänsä. Nuorista on kristittyjä noin yksi prosentti. Viron evankelisluterilaisen kirkon resurssit ovat vaatimattomat. Esimerkiksi lapsi- ja nuorisoViro
32
Sleyn lähetys Virossa
Toiseksi, kirkot ja seurakuntien rakennukset ovat rapistuneet. Yhteistyöseurakuntani kirkon juuri valmistunut remontti maksoi 13 miljoonaa euroa. Siihen lahjoitettiin varoja myös Suomesta.
Mihin tarvitaan? Mihin varat kannattaa sitten laittaa? Ajattelisin, että ensisijaisesti työpanokseen. Seurakunnat Virossa toivottavat tervetulleiksi niin entiset kuin uudet seurakuntalaiset. Todellinen kutsuva ja tavoittava työ on vielä lapsenkengissä. Vaikka taloudellisesti seurakunnat elävät niukkuudessa, kuitenkin rahaa on olemassa. Mikäli lahjoitamme varoja vain rakennuksiin emmekä tue seurakunnan kasvua, lopulta auttamisemme voi kääntyä itseään vastaan. Tasapainoa haetaan tässäkin; tarvitaan ihmisiä julistamaan evankeliumia ja kutsumaan heitä seurakuntaan. Sitten tarvitaan paikka, minne seurakunta voi kokoontua.
Kirsi Vimpari Lähetystyöntekijä, Viro
Kummiksi Keniaan Orpotyö kohteeksi Kohdekummien tuella katetaan kaikki se, mihin lasten henkilökohtaisten kummien tuki ei riitä. ðlasten sairaalamaksut, lääkkeet, ruoka, koulutus ðlasten hengellinen opetus, majojen rakentaminen, ym. ðpaikallisten työntekijöiden palkat ja matkakulut ðlapset, joka saavat liian vähän tukea tai odottavat kummia
Matongon orpokoti toimii ensiapukotina, josta orpolap set pyritään sijoittamaan sijaiskoteihin.
Orpolasten kummit Kummit tukevat yksittäistä lasta tai nuorta Orpokummien yhdyshenkilö: Marja Ochieng, marja.ochieng@sley.fi
Maasaityttötyö kohteeksi Credo-ohjelma tukee maasaityttöjä, jotka pakenevat laittomia ympärileikkauksia ja lapsiavioliittoja. Kohteen tuki kattaa mm: ðKenialaisen diakonissan palkka- , asumis-, matka- ja puhe- linkulut sekä leiriopettajan palkat. ðNuorten raamattuleirin vuokra-, ruoka- ja matkakulut. ðSaattajien ja majoittajien kulut, jos tilanne kotona on huono.
Credo-kummien yhdyshenkilö: satu.arkkila@sley.fi
Opiskelijoiden kummit Kummit tukevat yksittäistä opiskelijaa Opiskelijakummien yhdyshenkilö: anna-liisa.markkula@sley.fi
Lisätietoa:
ð www.sley.fi/auta
ðanna.poukka@sley.fi tai (09) 2513 9220 ðlahetysosasto@sley.fi tai (09) 2513 9233 Suomi
ðleea.grohn@sley.fi tai (09) 2513 9228
Sleyn lähetys kotimaassa
Kuva: Anna-Liisa Markkula
Teologista- ja opettajatutkintoa suorittavat opiskelijat
33
Nyt lähetysaterialle! Ryhdy puuhamieheksi tai -naiseksi ja järjestäkää porukalla kenialainen tai japanilainen ateria lähetystyön tukemiseksi. Astiat lähetämme postissa reseptien kera aina sataan henkeen saakka. Reseptit löytyvät myös: sley.f i/makujamaailmalta Viikkovuokra: 25 € ensimmäinen 25 hengen astialaatikko, seuraavat 25 hengen laatikot 10 €. Ateriamaksujen tilitys, kysy tietoja: leea.grohn@sley.fi tai puh. (09) 2513 9228
Muuta kättä pidempää avuksesi Vuokrattavat toiminnalliset Kenian pienoisnäyttelyt Päiväkoti-ikäisille
Ala-asteikäisille
Rippikouluikäisille
Toiminnallinen näyttely pyhäkouluja päiväkerhoikäisille. Noora-norsu vie kuvitteelliselle matkalle Keniaan. Viikkovuokra 30 €.
Ryhmäpelin muotoon suunniteltu näyttely. Tutustutaan toiminnan kautta lapsen elämään ja lähetystyöhön. Viikkovuokra 30 €.
Näyttely on idealtaan samanlainen peli kuin koululaisten, mutta näkökulma on nuorissa ja tehtävät ovat vaativampia. Viikkovuokra 30 €.
Vuokrattavat perusnäyttelyt Japani Perusnäyttelyt, 10-20 € / viikko Lasten näyttelyt, 10-15 €/ viikko
34
Iso näyttelylaukku 35 €/ viikko Japanilaisen kodin tavaraa ja uskonnollista esineistöä. Linja-autorahtina.
Kenia Perusnäyttelyt, 10-20 € Kuvia ja esineistöä ihmisten arkielämästä ja seurakunnasta.
Lähetysmateriaalia lapsityöhön Tule Aiko mukaan! Nukkenäytelmä Japanista
Orpo Oona Nukkenäytelmä Afrikasta
Japanilainen nukketeatteri kertoo siitä, miten Aiko löy-
Orvoksi jäänyt Oona saa lähetystyöntekijän avulla uuden kodin, jossa hänestä pidetään huolta. Pyhäkoulussa hänelle kerrotaan Jeesuksesta.
si tien pyhäkouluun ja sai kuulla pääsiäisen sanoman.
Nukketeatteripaketti sisältää: cd-levyn, viisi keppinukkea ja sermikankaan koristeluineen. Näytelmän toteuttaminen vaatii kolme henkilöä. Kesto 15 min. Viikkovuokra 15 €
Lähetyskipinä TV:ssä
Teatteripaketti sisältää: cd-levyn, neljä keppinukkea ja sermikankaan. Tarvitaan kaksi henkilöä. Kesto 12 min. Viikkovuokra: 15 €
Lähetyskipinä radiossa
Radio Deissä tulee viikoittain Sana koskettaa -ohjelma. Kerran kuussa yksi näistä ohjelmista on erityisesti lähetysaiheinen Antti SaarenkeSamasta osoitteesta löytyvät myös edellisten tuotan- don pitämänä. Uusia Lähetyskipinän jaksoja esitetään TV:ssa vuoden 2016 aikana. Tarkempia tietoja löytyy osoitteesta: sley.fi/lahetyskipina tokausien ohjelmat.
Esitysajat: keskiviikkoisin klo 17.45 ja uusintana sunnuntaisin klo 12.50. Ohjelmat ovat kuultavissa osoitteesta:
Ohjelmia löytyy myös osoitteesta:
sley.fi/mediakirjasto
www.alfatv.fi/arkisto asia- ja ajankohtaisohjelmat dokumentit
Etelä-Sudan
Musiikkia ja videoita Japani
Kenia
Mustien maa
Uusi aamu, uusi armo
Sanoma savannille
Videoesitys Etelä-Sudanin ja Sudanin luterilaisen kirkon syntyvaiheista. Dvd:n kesto: 28 min.
Viiden mukaansatempaavan lyhytelokuvan avulla esitellään Japanin-työtä historiasta nykypäivään. Osia voi katsoa yksittäinkin. Dvd.
Kahdeksan video-esitystä Kenian lähetystyön nykytilanteesta. Osia voi katsoa yksittäinkin. Aikuisille ja lapsille. Dvd.
Viikkovuokra 8 €.
Kirkko Robeen Kuvakertomus eteläsudanilaisen kyläkirkon rakentamisesta. Dvd.
Viikkovuokra 8 €.
Kaikkien materiaalien tilaukset Liisa Räsänen, puh. (09) 2513 9223 tai liisa.rasanen@sley.fi
Viikkovuokra 8 €.
Ai no uta - Rakkauden laulu Viisi laulua suomeksi ja japaniksi säestysraidan ja sanojen kera. Kuunneltavaksi ja laulettavaksi - sopii nuorille ja aikuisille. Cd. Hinta 10 € / kpl.
Ilo, Miki Ozawa Miki Ozawa laulaa kauniita hengellisiä lauluja sekä japaniksi että suomeksi. Cd. Hinta 10 € / kpl.
Viikkovuokra 8 € .
Kertomus Keniasta Seitsemän eri pituista kertomusta lähetystyöstä arjen keskellä. Dvd.
Viikkovuokra 8 €.
Il Murran Maasai-ryhmä, Il Murran, esittää rytmikästä maasaiden perinnemusiikkia. Cd. Hinta 5 € / kpl.
Sleyn lähetys kotimaassa
Suomi
35
Lupauksen lapsiksi ”Minulla on sydämessäni raskas suru ja lakkaamaton tuska. Toivoisin suorastaan, että itse olisin kirottu ja erotettu Kristuksen yhteydestä, jos se vain auttaisi veljiäni, oman kansani jäseniä.” Room. 9: 2-3.
V
oit tarttua Evankeliumiyhdistyksen kautta sinulle tarjottuun kutsuun Israel-työhön rukoilemalla ja taloudellisella tuella.
”Minä siunaan niitä, jotka siunaavat sinua, ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat, ja sinun saamasi siunaus tulee siunaukseksi kaikille maailman kansoille.” 1. Moos. 12: 3.
36
Kuva:Tom Säilä
Danske-pankin tili: FI13 8000 1500 7791 95 Viite: 10078 89200 35081 00516
Kaupinkivilinää Nazaretista.