Solidaarisuus UUTISET 2| 2010
Hyvä ystävä, Reilun maailman uutiset muuttuivat Solidaarisuus-uutisiksi, kun kokosimme kuulumiset kaikista kohdemaistamme samojen kansien väliin. Lähetämme jatkossakin Solidaarisuusuutiset kahdesti vuodessa tukijoillemme kertoaksemme tärkeästä työstämme. Lahjoituksellasi voit tukea esimerkiksi ammattikoulutusta Somalimaassa, yrittäjyyttä Nicaraguassa, terveellisten elämäntapojen edistämistä Venäjän Karjalassa tai koululaisten seksuaaliterveyskasvatusta Ugandassa. Solidaarisuus tekee hyvää sinun tuellasi. Kiitos!
Kansainvälinen solidaarisuussäätiö – Internationella solidaritetsfonden Agricolankatu 4, 00530 Helsinki – (09) 759 9730 – www.solidaarisuus.fi Miia Nuikka, toiminnanjohtaja Solidaarisuus
Jos et ole vielä kuukausilahjoittaja, liity joukkoon osoitteessa www.solidaarisuus.fi/lahjoita/kuukausilahjoitus
Solidaarisuus on 40-vuotias suomalainen kehitysyhteistyöjärjestö. Solidaarisuuden työssä painottuvat tasa-arvo sekä työ ja toimeentulo. Työstämme hyötyy tällä hetkellä 150 000 ihmistä viidessä maassa. Solidaarisuus on ulkoministeriön kumppanuusjärjestö sekä Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n jäsen. Tämä julkaisu on tehty ulkoasiainministeriön tuella.
Solidaarisuus SOMALIMAASSA
AMMATTIKOULUTUS on tie turvattuun toimeentuloon
Ahmed Seadin, 42, lapsuutta varjostivat Somalian levottomuudet, ja hänen koulunsa jäi kesken. 20-vuotiaana Sead ryhtyi sotilaaksi ja osallistui Somali National -liikkeen riveissä sisällissotaan. Liikkeen tavoitteena oli kaataa Siad Barren hallitus, jossa onnistuttiinkin. Vuonna 1991 solmittiin rauha. Sead pestautui kotiseudulleen Buraoon Solidaarisuuden tukeman ammattikoulun vartijaksi. Sead valvoi oppilaiden turvallisuutta päivästä toiseen. Hän alkoi kyllästyä yksitoikkoiseen tehtäväänsä ja haaveilla pulpettiin istahtamisesta oppilaiden ta-
Somalimaa
onna 1991. Maa itsenäistyi vu ole tunYksikään valtio ei äisyyttä. en its n nustanut maa miljoonaa. Asukkaita on 3,5 Hargeisa. Pääkaupunki on s on maailNuorisotyöttömyy man korkeimpia.
voin. Pian Sead siirtyikin portinpielestä peremmälle. Hän kävi ensin peruskoulun loppuun ja suoritti sen jälkeen ammattikoulun. 38-vuotiaana Ahmed Sead kuittasi paperit elektroniikkalinjalta. Myös ammattikoulu kehittyi. Sen yhteyteen avattiin alumiinityöpaja pitämään osaltaan huolta koulun varainhankinnasta. Seadista tuli apuopettaja, josta hän eteni nykyiseen työhönsä alumiinityöpajan opettajaksi. Paja on panostanut paikalliseen markkinointiin, ja se tunnetaan Buraon seudulla hyvin. Tilauksia tulee kauempaakin ja töitä riittää. ”Nyt opiskelen työn ohessa yliopistossa liiketalouden kandidaatiksi. Valmistun tänä vuonna ja jatkan sitten maisteriksi. Sen jälkeen perustan oman yrityksen – ehkä kilpailevan alumiinipajan”, Sead myhäilee.
Ammattitutkinnolla tienaamaan Solidaarisuus on kehittänyt ammattikoulujen kautta toimeentulomahdollisuuksia Somalimaassa. Ahmed Seadin menestystarina ei ole ainoa laatuaan. ”Muistan ammattikoulun sähkölinjan oppilaan, jolla oli kotona elätettävänään vaimo, kolme lasta ja muita sukulaisia. He elivät käytännössä ulkomailla asuvien sukulaisten lähettämän rahallisen tuen varassa. Kolme kuukautta sähkömieheksi valmistumisen jälkeen mies sai työpaikan ja 500 dollarin kuukausipalkan. Hän pystyy
nyt itse elättämään perheensä”, Solidaarisuuden kumppanijärjestö Candlelight for Health and Educationin (CLHE) perustaja Shukri Ismail toteaa. Vuonna 1991 itsenäiseksi julistautuneen Somalimaan yhteiskunta rakentuu ruohonjuuritasolta. Tärkeinä tekijöinä ovat kansalaisjärjestöt ja naiset. Solidaarisuus on toiminut maassa vuodesta 2000 lähtien. Työ on keskittynyt demokraattisen kansalaisyhteiskunnan rakentamiseen, naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon sekä ammattikoulutukseen. Solidaarisuus on laajentanut toimintaansa itäisillä Somalimaan alueilla, kuten Erigavon ja Buraon kaupungeissa. Ne ovat Somalimaalle tärkeitä alueita, mutta kansalaisjärjestöjä niissä ei juuri näy. ”Solidaarisuus on rohkea järjestö, joka uskaltaa tehdä töitä maassa, jota ei ole tunnustettu, ja jonka turvallisuutta pohditaan jatkuvasti”, Ismail sanoo. Hänen mukaansa Solidaarisuuden työ naisten aseman parantamiseksi alkaa jo näkyä yhteiskunnassa.
Aktiiviset naiset ”Tänään koulutetut naiset ovat vahva osa huomisen yhteiskuntaa. Erityisesti nuorten naisten koulutukseen täytyy panostaa”, sanoo Ismail. Somalimaan naiset ovat aiempaa aktiivisemmin mukana yhteiskunnassa. Tyttöjä
Nyt voit ryhtyä myös Somalimaan kummiksi! Lisätietoja sivuiltamme www.solidaarisuus.fi/ lahjoita/kummius
näkyy yhä useammin koulunpenkillä. Naisia on ilmaantunut mukaan työelämään ja päättäjiksi: viime kesän vaalien tuloksena maa sai ennätykselliset kolme naisministeriä parinkymmenen miehen joukkoon. Ishmaelin mukaan naisia on kannustettava kouluttautumaan jatkuvasti, muuten vaarana on, että naiset jäävät taas kotiin. Koulutusta tarvitaan erityisesti tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista. ”Naisilla on paljon vastuuta perhetasolta yritystasolle. He ohjaavat yhteiskuntaa ja ovat kehityksen takana”, Ismail uskoo. ”CLHE on hyvä esimerkki siitä, mihin naiset pystyvät. Se tarjoaa työpaikan monelle naiselle. Nämä naiset puolestaan kouluttavat työkseen muita naisia.” Kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli siinä, että naiset on saatu mukaan kodin ulkopuolelle rakentamaan yhteiskuntaa. Toisaalta naiset vahvistavat järjestökenttää omalla aktiivisella toiminnallaan. Hyvän kierre on valmis. KRISTIINA JUUTINEN ja AIRI KÄHÄRÄ Kuvat: JENNI GÄSTGIVAR ja AIRI KÄHÄRÄ
Erigavon ammattikoulun laajennus valmistui syyskuussa.
VAPAAEHTOISVOIMIN
Venäjällä on näkyvissä sukupolvien murros, eivätkä vanhat perinteet enää istu nuorisoon. ”Nuoret eivät hyväksy väkivaltaa lähisuhteissa, ainakaan samalla tavalla kuin keski-ikäiset. Kasvatus on nykyään erilaista: miehet ja naiset ovat tasavertaisia, eikä ketään saa alistaa. Voi väitellä ja
paremman elämän puolesta Solidaarisuus kouluttaa yhteistyössä Värtsilän kunnan kanssa Venäjän Karjalassa viranomaisia ja vapaaehtoisia seksuaaliterveydestä ja päihteiden vaikutuksista. Osallistujat jakavat oppejaan eteenpäin vertaisryhmilleen. Erityisesti nuoret ovat lähteneet innokkaasti koulutuksiin mukaan. ”Vapaaehtoistyön avulla nuoret pysyvät poissa pahoilta teiltä. Kun nuoret eivät tee mitään, he alkavat käyttää alkoholia ja huumeita. Rikollisuus kasvaa, ja tappelut ja onnettomuudet lisääntyvät”, vapaaehtoisena toimiva tuore ylioppilas Polina Bolotskaja, 18, toteaa. Alkoholinkäyttö lisää myös perheen sisäistä väkivaltaa.
”Perheväkivalta näkyy lapsissa. Koulussa jotkut ovat pelokkaita tai heillä on keskittymishäiriöitä. Monet itkevät usein hysteerisestikin”, Polina kertoo. ”Jos vanhemmat lyövät lasta kotona, lapsestakin tulee usein aggressiivinen. Hän ajattelee, että on normaalia, jos isä lyö äitiä. Sitten hän käyttäytyy samalla tavalla kavereita kohtaan, eikä ymmärrä miksi niin ei saa tehdä.”
Vanhat perinteet eivät istu nuorisoon. Kuva: Teina Ryynänen-Wilson
riidellä, mutta väkivaltaa ei saa käyttää”, Polina kertoo.
Solidaarisuus KARJALASSA
Seksuaalikasvatusta nuorten kielellä Solidaarisuuden työssä sukupuolten välinen tasa-arvo on tärkeällä sijalla, niin myös Karjalassa. Värtsilässä on Karjalan korkeimmat hiv-luvut, ja siksi seksuaalikasvatus siellä on erityisen tärkeää. ”Monet nuoret eivät näe eroa rakkauden ja seksin välillä, joten aikuisten tehtävänä on antaa valistusta nuorille sopivalla kielellä ja keinoilla”, Petroskoin nuorisoklinikan johtaja ja vapaaehtoinen kouluttaja Svetlana Krylusova sanoo. ”Perheissä ei puhuta seksistä, ainakaan vanhemmat lastensa kanssa. Äiti tosin yritti puhua minulle ehkäisystä, mutta tiesin jo paljon koulutusten ansiosta”, Polina kertoo. Seksuaalikasvatus on ongelmallista myös kouluissa, sillä monet opettajat eivät halua ottaa asiaa esiin tunneillaan. Polinan mukaan opettajat pelkäävät asiasta puhumista ja vastustavat koulun ulkopuolisiakin seksuaalikasvatuskursseja. ”Valitettavasti Värtsilän terveydenhoitajat ovat ikä-ihmisiä, jotka luulevat, ettei koulun nuorilla ole seksisuhteita. Kun koulutetut vapaaehtoiset vetävät koulutuksia ilman aikuisia, nuoret suhtautuvat vakavasti keskusteluun, koska se koskettaa jokaista”, Polina kertoo. Polina kaipaisikin kunnan henkilökuntaan nuorennusleikka-
Polina Bolitskaja innostaa muitakin nuoria terveempään elämään. Kuva: Milla Mäkinen-Pottiher
usta. ”Värtsilään olisi hyvää saada uusia nuoria asiantuntijoita: terveydenhoitajia, opettajia ja sosiaalityöntekijöitä, jotka osaisivat puhua nuorille nuorten kielellä. On meillä tästä onneksi jo esimerkkejä.” Värtsiläläiset ovat Solidaarisuuden tukemien koulutusten avulla huomanneet, että omaa elämänlaatuaan voi parantaa
pieniä asioita muuttamalla. Polinan kaltaisilla vapaaehtoisilla on ollut tähän suuri vaikutus. ”Kuka muu meidän nuorten tilannetta parantaisi, ellemme me itse? Elämä on omissa käsissämme”, Polina uskoo. KAISA VÄKIPARTA ja ELVIIRA HIRVONEN
Solidaarisuus NICARAGUASSA
o se toi
22
i valmistu a naista lt e is mitta vuoden jien valt채 naisyrit urssilta. sk u n n e m
Solidaarisuuden työn tuloksia 3 7 8 naista on saa LUKUINA yrittäjyyd nut Nicaraguass a en ja o
suustoim nan koulu intusta. Na iset osaa nyt peru vat staa pien yri osallistua osuuskun tyksiä ja ti sentekoo n. Naiste en päätökn suurim toiveena pana on päästä ha omia tulo nkkimaan ja.
33
uden naista sai u mahtoimeentulo käsin e d dollisuu ista. o in ke lin työe
pi käyttä20 naista op netta. mään tietoko istui lm va 7 naista oiksi. ik n ek st u lo maata ten a h itti vi nnes 11 naista alo . n ly vilje oi kasvattaa 16 naista alk ikia. lihakananpo
Kuvat ja teksti: JUKKA PAKKALA Luvut ovat vuodelta 2010.
Melkein puolet Somoton osuuskuntien jäsenistä on jo naisia. Boacossa tarvitaan vielä työtä, sillä alle kymmenesosa osuuskuntien jäsenistä on naisia.
Solidaarisuus UGANDASSA
MARYN OIKEUKSIA ei enää poljeta Jos Nassuna Mary, teini-ikäinen ugandalaistyttö, ei olisi päässyt Solidaarisuuden tukemaan seksuaaliterveyttä ja tasa-arvokysymyksiä käsittelevään koulutukseen, hän olisi todennäköisesti nyt naimisissa ja hänellä olisi ainakin yksi lapsi. Koulutuksen ansiosta hän pystyi jatkamaan koulunkäyntiään sekä lykkäämään naimisiinmenoa.
Näin Marylla on ainakin hieman enemmän vaihtoehtoja elämässään kuin naisilla, jotka eivät ole voineet käydä koulua. Mary osallistui Solidaarisuuden kumppanijärjestön COFCAWEn (Concern for Children and Women Empowerment) viikon mittaiseen koulutukseen kesäkuussa 2009. Hän oli silloin 15-vuotias alakoulun viimeisen luokan oppilas Nabutitin kylässä. Koulutus on suunnattu 8–14-vuotiaille, mutta tällä kertaa mukaan kutsuttiin myös hiukan vanhempia tyttöjä. Heillä oli koulun ja kyläläisten mielestä erityisen hankalia elämäntilanteita. Mary oli yksi heistä.
Tuloksekasta työtä COFCAWEn koulutukset käynnistyivät Solidaarisuuden tuella vuonna 2008. Niiden päämääränä on parantaa kouluikäisten lasten ja heiden perheidensä seksuaaliterveyttä Busukuman ja Gomben kunnissa lähellä pääkaupunki Kampalaa. Koulutuksiin osallistuu sekä koulua käyviä että koulunsa keskeyttäneitä lapsia. Innovatiivista on se, että myös lasten vahemmat kutsutaan omaan erilliseen koulutukseen. Sisällöt ovat osittain samoja: sukupuolitauteja, raskauden ehkäisyä sekä tasaarvokysymyksiä käsitellään molemmissa ryhmissä. Lasten koulutuksessa korostuvat lasten oikeudet heidän omasta näkökulmastaan, vanhempien koulutuksessa painotetaan kasvatuksen ja huolenpidon
merkitystä. Vanhemmat eivät välttämättä tiedä, että lasten fyysinen kurittaminen on laissa rangaistava teko. Heitä muistutetaan myös siitä, että lapsilla on oikeus käydä alakoulu. Perheiden lisäksi opettajille järjestetään oma koulutus. Vuonna 2009 vertaistukioppilaiksi koulutettiin 548 koululaista, joista yli puolet on tyttöjä. Koulun ulkopuolisia nuoria koulutettiin 215, heistä enemmistö poikia. Useita satoja lapsia ja nuoria osallistui lisäksi kertauskoulutuksiin. Työ on tuottanut tuloksia. Esimerkiksi lasten tieto omista oikeuksistaan on noussut merkittävästi: vuoden 2009 lopulla 55 prosenttia ilmoitti tietävänsä, että seksuaalinen hyväksikäyttö on tuomittavaa, kun vuonna 2007 tehdyssä kartoituksessa osuus oli alle 30 prosenttia. Vuonna 2009 yli puolet lapsista ilmoitti vanhempiensa alkaneen keskustella heidän kanssaan seksuaaliasioista. Toisaalta kyselyssä noin puolet lapsista kertoi perheessään olevan edelleen väkivaltaa.
Maryn elämässä uusi vaihe Kotiväkivalta kuului myös Maryn arkeen. Hänen perheessään on 14 lasta. Yhdeksän heistä on Maryn äidin ja isän yhteisiä. Maryn äiti pitää huolta omista lapsistaan yksin: mies ei esimerkiksi osallistu lasten koulukulujen maksamiseen. Äidin mielestä Maryn olisi pitänyt lopettaa opintonsa, jättää kotinsa ja mennä naimisiin, jotta
koulunkäyntiin varattuja rahoja vapautuisi nuoremmille. Mary halusi jatkaa koulua ja vastusti äitiään, mikä aiheutti riitaa. Maryn mukaan äiti oli häntä kohtaan jopa väkivaltainen. ”Sitten pääsin COFCAWEn koulutukseen. Siellä meille kerrottiin muun muassa mahdollisuudesta raportoida poliisille, jos vanhemmat lyövät tai ovat muuten väkivaltaisia. Ja että poliisi puuttuisi asiaan”, Mary kertoo vaivihkaa hymyillen. Myös Maryn vanhemmat osallistuivat koulutukseen. Maryn äiti sai tietää, että väkivalta lapsia kohtaan saattaisi viedä hänet vankilaan, ja hänen käytöksensä muuttui. ”Nyt olemme ystäviä”, kertoo Mary. ”Ja mikä parasta, sain jatkaa yläkouluun.”
Toisenlainen tulevaisuus Kehitysyhteistyön ja koulutuksien kestävät tulokset näkyvät vasta vuosien kuluttua muun muassa siinä, miten monet tytöt voivat jatkaa koulunkäyntiään ja lykätä lasten hankkimista aikuisikään asti. Mary ilmoittaa kuitenkin napakasti, että hänen oikeuksiaan ei enää polje kukaan: ”Jos menen naimisiin eikä mieheni ymmärrä oikeuksiani, aion kasvattaa häntä. Ja jos sanani ei mene perille, tiedän että on ihmisiä, joilta voin pyytää apua.” SARI KUVAJA Kuva: OLLI-PEKKA ORPO
Solidaarisu
us
Tukemalla ruoantuotannon kehittämistä voit auttaa Ugandan viljelijöitä voittamaan köyhyyden. Anna lahjaksi lypsävä lehmä.
www.solidaarisuus.fi/lahja
TEKEE HYVÄ Ä SINUN TUEL LASI. KIITOS.