Solidaarisuus UUTISET 2| 2011
Hyvä ystävä, Solidaarisuus-uutiset kertovat konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä tuloksia Solidaarisuuden työllä on saavutettu: Ugandassa olemme tukeneet mukautumista ilmastonmuutoksen aiheuttamaan kuivuuteen rakentamalla vedenkeruualtaita, Somalimaassa olemme vaikuttamassa tyttöjen sukupuolielinten silpomisen vastaisen lainsäädännön etenemiseen, Nicaraguassa olemme tukeneet Mozonten intiaaniyhteisön savipajoja ja Venäjän Karjalassa olemme edistäneet paikallishallintojen välistä yhteistyötä perheväkivaltaa vastaan. Tätä työtä teemme sinun tuellasi. Kiitos. Kansainvälinen solidaarisuussäätiö – Internationella solidaritetsfonden Agricolankatu 4, 00530 Helsinki – (09) 759 9730 – www.solidaarisuus.fi Aysu Shakir-Corbishley, toiminnanjohtaja Solidaarisuus PS. Toiminnanjohtaja Miia Nuikka palaa äitiyslomalta 1.1.2012, joten kiitän omasta puolestani upeasta vuodesta. Kanssanne oli ilo tehdä töitä!
Jos et ole vielä kuukausilahjoittaja, voit liittyä osoitteessa www.solidaarisuus.fi/lahjoita/kuukausilahjoitus
Solidaarisuus on vuonna 1970 perustettu suomalainen kehitysyhteistyöjärjestö. Sen työssä painottuvat tasa-arvo sekä työ ja toimeentulo. Työstämme hyötyy tällä hetkellä 150 000 ihmistä neljässä maassa. Solidaarisuus on ulkoministeriön kumppanuusjärjestö sekä Vastuullinen Lahjoittaminen ry:n jäsen. Tämä julkaisu on tehty ulkoasiainministeriön tuella. Kannen kuvat: Riitta Kujala, Airi Kähärä, Elviira Hirvonen ja Jukka Pakkala Toimitus ja taitto: Siru Aura
Solidaarisuuden työn tuloksia LUKUINA
Solidaarisuus työskentelee Somalimaassa nuorten osallistumismahdollisuuksien ja voimaantumisen edistämiseksi ammattikoulutuksen kautta. Koulutuksen, työllistymisen, sukupuolten välisen tasaarvon ja kansalaisyhteiskunnan vahvistamisen avulla parannetaan nuorten ja heidän perheidensä elintasoa ja elämänlaatua.Vuonna 2010 saavutimme monia hyviä tuloksia ammattikoulutuksessa. Solidaarisuus SOMALIMAASSA
272
nuorta valmistui ammattikoulusta vaatetus-, catering- ja elektroniikkaaloille Teksti: LINDA MAJANDER Kuva: AIRI KÄHÄRÄ
75%
80%
suoritti loppukokeen vähintään kohtalaisin arvosanoin
165
naista oppi lukemaan ja laskemaan
koulutuksen saaneista oli naisia
215
uutta opiskelijaa aloitti syksyllä opintonsa
Tavoitteena lakialoite sukuelinten silpomisen lopettamiseksi Somalimaassa Somalimaassa on tekeillä edistyksellinen lakialoite naisten sukupuolielinten silpomisen lopettamiseksi. Solidaarisuuden kumppanijärjestö CLHE ajaa aktiivisesti asiaa yhdessä muiden järjestöjen kanssa ja keskustelee aiheesta myös ministeriöiden edustajien kanssa.
Solidaarisuus SOMALIMAASSA
Lakialoitetta perustellaan naisten ihmisoikeuksien ja ruumiillisen koskemattomuuden tunnustamisella. Sen tarkoituksena on tukea Somalimaan kansallista tasa-arvoohjelmaa vuosille 2009-2012. Tasa-arvoohjelma sisältää löyhästi myös silpomisen kieltämisen, mutta naisaktivistit haluavat kokonaan erillisen lain sen kieltämiseksi. Erillistä lakia on yritetty saada aikaiseksi jo vuosia. Solidaarisuuden maakoordinaattori Airi Kähärän mukaan sukupuolielinten silpo-
misen kieltävä laki on välttämätön väkivaltaisen tavan lopettamiseksi: ”Silpominen on syvälle juurtunut kulttuurinen tapa, jota voidaan vähentää vain sen kieltävän lain avulla. Lakialoitteen on huomioitava paikallinen kulttuuri sekä siihen liittyvät asenteet ja vaatimukset, jotta siitä tulisi toimiva ja vaikuttava. Hyvää esimerkkiä on saatu Somalimaan naapurivaltiosta Djibutista, jossa silpomisen kieltävän lain voimaantulon jälkeen silpomisten määrä on kääntynyt laskuun.” Viranomaisten ja paikallisten järjestöjen välinen yhteistyö on avainasemassa, jotta silpomisen haitallisuudesta ja lakialoitteen välttämättömyydestä kertova viesti tavoittaisi ihmiset aina paikallisista naisryhmistä perinteisiin parantajiin ja uskonnollisiin johtajiin. Nykyinen Somalimaan sosiaali- ja terveysministeri Ilhaan Mohamed Jaama ajaa aktiivisesti silpomisen kieltävää lakia. ”Hän on yksi harvoista viranhaltijoista, jotka ovat avoimesti puhuneet tästä vaikeasta asiasta ja vaatineet julkisesti tavan lopettamista. Ministeri Ilhaan on ottanut asian omakseen ja puhuu silpomisen vastustamisesta viikoittain televisiossa”, Airi Kähärä kertoo. Media levittää tiedon sukuelinten silpomisen haitallisista vaikutuksista laajasti yhteiskuntaan ja edistää toimia tavan lopettamiseksi.
Solidaarisuuden kumppanijärjestö silpomista vastustamassa
Solidaarisuuden kumppanijärjestö Candlelight for Health and Education (CLHE) on sitoutunut silpomista vastustavien järjestöjen yhteistyöhön ja vaikuttaa Somalimaan ministeriöihin silpomisen vastaisen lakialoitteen aikaansaamiseksi. Somalimaan työ- ja sosiaaliministeriö järjesti norjalaisen PYM AID järjestön avustuksella viime kesänä kaksi työpajaa, joissa silpomista vastustavat järjestöt, kuten CLHE, tapasivat toisiaan ja ministeriön edustajia. Työpajoissa järjestöillä oli mahdollisuus terävöittää silpomisen kieltävän lakialoitteen sisältöä sekä edistää järjestöjen välistä yhteistyötä asiaan liittyvissä hankkeissa. Kollegoiden tapaamisessa jaettiin tietoa silpomisen vastaiseen työhön liittyvistä onnistumisista ja haasteista. Solidaarisuuden kumppanijärjestö CLHE valittiin Somalimaan itäisten läänien sukupuolielinten silpomista vastustavia aloitteita koordinoivaksi järjestöksi. Työpajoissa esitettiin uuden sukuelinten silpomista vastustavan työryhmän perustamista, joka edistäisi yhteistyötä ministeriöiden ja silpomista vastustavien järjestöjen välillä. Somalimaassa on myös tarve kansalliselle tietopankille, joka kokoaisi tietoa silpomisen vastaista työtä tekevistä järjestöistä sekä niiden käyttämistä
menetelmistä. Työpajoissa suunniteltiin sekä työryhmän että tietopankin perustamista ja ylläpitoa. Niiden tarkoituksena on tukea lakialoitteen edistymistä muun muassa paikallistamalla siihen liittyviä puutteita ja muutoksia sekä vahvistaa järjestöjen verkottumista ja jakaa tietoa järjestöjen hyväksi havaituista toimintatavoista. SINI NIININEN Kuva: JENNI GÄSTGIVAR
Silpomistavat vaihtelevat Somalimaan sisäiset kulttuuristen ja uskonnollisten ryhmittymien erilaiset sukuelinten silpomistavat monimutkaistavat silpomisen kieltävän lain laatimista. Esimerkiksi faraonista ympärileikkausta ei enää suosita ja muun muassa uskonnolliset johtajat kieltävät tavan. Sunna-ympärileikkauksen luvallisuudesta keskustellaan. Faraonisessa ympärileikkauksessa leikataan ulkoiset sukupuolielimet pois ja vagina ommellaan lähes kiinni. Sunna ympärileikkauksessa klitoris poistetaan kokonaan, osittain tai sitä viilletään, mutta ompelua ei suoriteta. Somalimaassa ministeriön tavoitteena on saattaa voimaan laki, joka kieltää kaiken sukuelinten silpomisen.
Kuivuuteen vastataan
mukautumalla ja tuotantoa tehostamalla
Ilmastonmuutos vaikeuttaa Ugandan maanviljelijöiden arkea. Solidaarisuus tekee töitä kumppanijärjestö IRDIn kanssa pienviljelijöiden tuotannon tehostamiseksi myös ilmaston ääriolosuhteissa. Maapallon keskilämpötila on kohonnut 0,7 astetta viimeisen sadan vuoden aikana. Ugandassa ilmaston ääriolosuhteet vaikuttavat kohtalokkaasti ihmisten arkeen. ”Aikaisemmin sekä sateet että kuivat kaudet tulivat säännöllisesti kahdesti vuodessa. Nyt ne ovat täysin arvaamattomia. Tämä vaikeuttaa viljelemisen suunnittelua”, Solidaarisuuden Ugandan maakoordinaattori Riitta Kujala kertoo. Sateet aiheuttavat alavilla mailla tulvia ja vuoristoissa maanvyörymiä, kun taas kuivuus kuivattaa kaivot ja veden pinta alenee. Sadot saattavat pienentyä tai tuhoutua kokonaan ilmaston takia, mikä vaikuttaa suoraan maanviljelijöiden tuloihin ja ruokaturvaan.
Solidaarisuus UGANDASSA Sadeveden keruuallas syntyy. Altaiden avulla maaperän kosteus säilyy ja tuottavuus tehostuu.
Sadeveden keruualtaista apua
Ilmastonmuutoksen seurauksiin vastataan Ugandassa erilaisilla mukautumistoimen-
piteillä. Wakison läänissä toimivassa Solidaarisuuden ja ugandalaisen IRDIn yhteistyöhankkeessa eri siemenlajeja pyritään kypsyttämään nopeasti, vihannestarhoja peitetään banaanipuusta valmistetuilla suojilla kosteuden haihtumisen estämiseksi ja pelloille kaivetaan pieniä ojia. Uusi tärkeä toiminto on sadeveden keruualtaiden rakentaminen. ”Sadeveden keruuta varten kaivetaan noin 16 neliömetrisiä ja 1,5 metriä syviä kuoppia alarinteisiin. Ne vuorataan vahvalla muovilla. Seuraavaksi kaivetaan kuoppaan johtava oja. Kuoppa täyttyy vedestä, se päällystetään ja siihen jätetään aukko veden nostamista varten”, IRDIn maatalousneuvoja Geofrey Kaluya kuvailee. Vedenkeruualtaita voidaan rakentaa vain kuivana aikana. Altaista on suurta hyötyä, sillä niiden avulla maaperän kosteus säilyy, tuottavuus tehostuu ja maatilan eläimet saavat juomavettä.
Kuivaamot nostavat sadon arvoa
Wakison läänin Masulitan kunnassa on toiminut iso papu- ja maissikuivaamo maaliskuusta 2011 alkaen ja Namayumban kunnassa kaksi pienempää kuivaamoa syksystä 2011 alkaen. Isompaa kuivaamoa käytetään kahdeksan päivää kuukaudessa. Nippu vahvoja risuja riittää sen lämmittämiseen. ”Kuivaamot vähentävät sadonkorjuun
Harriet Nakabugon sadot kasvoivat
Kuivaamo vähentää tuotannon katoa.
jälkeistä tuotannon katoa. Niiden avulla edistetään pavun ja maissin kunnollista varastointia ja massamarkkinointia. Pavut ja maissi varastoidaan odottamaan sesongin jälkeistä aikaa, jolloin hinnat ovat korkeammat. Tulevaisuudessa on tarkoitus valmistaa myös maissijauhoa, kunhan saamme myllyn pystyyn. Sen avulla tuotteiden arvo nousee entisestään, sillä jauhosta saa paremman hinnan”, Kaluya selittää. Maissimyllyä ollaan parhaillaan pystyttämässä Masulitaan. Kunnalta on saatu sitä varten maapala. Myllystä hyötyvät myös eläimet, sillä sadasta maissikilosta jää 40 kiloa yli eläinten ruokkimiseen. RIITTA KUJALA ja LAURI RAUTAVUORI Kuvat: RIITTA KUJALA
“IRDI löysi minut, kun olin vielä arka keittiöön unohtunut kotiäiti. Osaamiseni on nyt lisääntynyt monilla eri alueilla, mutta varsinkin kestävässä maataloudessa. Alkuun ilmaiseksi saamastani kahdesta kilosta papuja onnistuin tuottamaan 50 kilon papusadon. Söin pavuista osan ja istutin osan, josta sain jo 500 kiloa papuja. Niiden myyntituloista sijoitin 300 000 Ugandan shillinkiä (noin 75 euroa) tomaatin kasvatukseen. Kiitän maatilamyymälän ihmisiä yhteistyöstä, sillä sain ostaa tarvikkeita luotolla. Nyt sain tomaateista yhteensä 1 000 000 Ugandan shillinkiä (noin 250 euroa) tuloja ja minulla oli jo varaa ostaa perheellemme kulkuneuvoksi yksinkertainen moottoripyörä.” Masulitalainen Harriet Nakabugo on yksi Solidaarisuuden ja IRDIn hankeen hyödynsaajista.
Mozontessa tehdään savesta rahaa Mozonten pajalla tehdään savesta rahaa, mutta jokainen euro on kovan työn takana. Aurora Herrera johtaa seitsemän työntekijän ryhmää. Parhaimmillaan savenvalajat tienaavat parisataa euroa kuukaudessa. ”Viime viikkoina myynti on sujunut huonosti”, valittaa Aurora Herrera. Hänen viimeisin kuukausipalkkansa jäi 50 euroon. Aurora Herrera maalaa saviesineitä suuren Nicaraguan lipun alla. Mozonten intiaaniyhteisön savipaja on koristettu lipuilla Nicaraguan itsenäisyyspäivän kunniaksi. Työnteko jatkuu kuitenkin myös itsenäisyyspäivänä. ”Köyhän ei kannata laiskotella”, Aurora Herrera tokaisee. Mozonten pajalla on nyt enemmän miehiä kuin naisia. Vielä Auroran lapsuudessa savitöitä pidettiin yksinomaan naisten hommana. Savikuppien tekemisestä kiinnostuneet miehet joutuivat työskentelemään öisin, jotta eivät joutuisi julkisen
Solidaarisuus NICARAGUASSA
pilkan kohteiksi. Mozontessa on erinomaista savea. Tuotteiden suunnittelu sen sijaan ontuu, koska savenvalajat eivät tiedä, mitä mahdolliset asiakkaat tarvitsevat tai haluavat. Tilaukset tulevat välittäjiltä, jotka koetta-
vat polkea esineiden hinnat niin alas kuin mahdollista. ”Savenvalajien kannattaisi ottaa itse selvää markkinoista, sillä yrittäjä ei saa jättää tuotteidensa myyntiä kokonaan jonkun muun vastuulle”, korostaa käsityöläisten
hyväksi”, Ingrid Soza sanoo. Monet valmistajat karsastavat uusia tuotteita eivätkä halua muuttaa työtapojaan.
Markkinointi ja matkailu lisäävät myyntiä
Aurora Herrera (vas.), Jairo Mendez (ylh.) ja Rudy Rivera (kansi) ahertavat Mozonten savipajalla Nicaraguassa.
kehityshanketta vetävä Ingrid Soza. Solidaarisuuden hanke on jo järjestänyt markkinointitapahtumia, jotta käsityöläiset saisivat suoria yhteyksiä ostajiin. ”Käsityöläiset ovat kuitenkin aika hitaita käyttämään tarjolla olevia tilaisuuksia
Solidaarisuus on tukenut Mozonten käsityöläisiä monin eri tavoin. Solidaarisuus koulutti nuoria savenvalajia jo kaksikymmentä vuotta sitten. Savipajat kasvoivat vaatimattomasta alusta niin, että ne työllistävät nykyään jo toistasataa perhettä. Muutama vuosi sitten toteutetun matkailuhankkeen avulla Mozonten savipaja saatiin Nicaraguan matkailukartalle, mikä lisäsi saviesineiden myyntiä. Nyt on tarkoitus parantaa tuotesuunnittelua ja tehostaa myyntityötä, jotta savenvalajat saisivat työstään enemmän kuin muutamia kym-
meniä euroja kuukaudessa. ”Täällä tarvitaan iso ja värikäs tienvarsikyltti, jotta ohikulkijat ymmärtävät pysähtyä savipajalle”, Aurora Herrera ehdottaa. Mozonten savenvalajat juhlivat Nicaraguan itsenäisyyspäivää kiinnittämättä huomiota siihen, että heidän intiaaniyhteisönsä on paljon vanhempi kuin itsenäinen Nicaragua. Intiaaniyhteisön vanhin jäsen pitää hallussaan Espanjan kuninkaan 1600-luvulla myöntämää maanomistuskirjaa, joka vahvistaa, että Mozonten maat ja mäntymetsät kuuluvat intiaaneille niin kuin ne kuuluivat jo ennen valloittajien saapumista. Savipajojen lisäksi intiaaniyhteisön tärkeitä elinkeinoja ovat vihannesten viljely ja metsätalous. Teksti ja kuvat: JUKKA PAKKALA
Solidaarisuus KARJALASSA
Rajat ylittävää yhteistyötä perheväkivaltaa vastaan Solidaarisuuden lähialueyhteistyön kumppanit Venäjän Karjalasta jakoivat kokemuksia perheväkivallan vastaisesta työstä suomalaisten asiantuntijoiden kanssa. Viikon kestäneessä koulutuksessa opittiin erilaisia tapoja tukea väkivallan uhreja ja kuntouttaa väkivallan tekijöitä. Solidaarisuus on tukenut perheväkivallan vastaista työtä Venäjän Karjalassa, Pitkärannan piirissä, vuodesta 2009 lähtien. Työ tähtää siihen, että perheväkivaltaan suhtauduttaisiin kielteisesti Pitkärannassa ja se tuomittaisiin viranomaisten ja
kansalaisten keskuudessa. Pitkärannan hankkeessa on koulutettu viranomaisia ja vapaaehtoistyöntekijöitä, kehitetty asiakaspalvelua uhrien auttamiseksi ja työmenetelmiä ennaltaehkäisevään väkivaltatyöhön sekä viestitetty perheväkivallasta laajalle yleisölle. Hankkeen puitteissa on myös vahvistettu rajat ylittävää yhteistyötä, sillä perheväkivalta on huolestuttava yhteiskunnallinen ongelma niin Venäjällä kuin Suomessakin. Solidaarisuuden pitkäaikaisen yhteistyökumppanin Ensi- ja turvakotien liiton jä-
Pitkärannan sosiaalitoimen päällikkö Oksana Rudik, psykologi Natalja Pimenova ja sosiaalityöntekijä Zhanna Agdeeva perheväkivallan vastaisen työn koulutuksessa.
senjärjestö Viola – väkivallasta vapaaksi ry naisten, miesten ja lasten ottamisesta muon tukenut pitkärantalaisia perheväkivaltakaan väkivallan vastaiseen työhön. Miesasiantuntijuuden vahvistamisessa hankten ja naisten tasavertainen osallistumikeen alusta alkaen. Mikään ei vedä vertaa nen on avain perheväkivallan vastaisessa yhteisten kokemusten vaihdolle: työssä. ”Koulutusten aikana emme edes huomanneet sitä, että meillä on eri kulttuurit ja Kohti uusia ratkaisumalleja kielet. Perheväkivalta on valtava ongelma, Koulutuksen aikana kuultiin uhrien kertojonka vastaista työtä pitäisi tehdä maailmia kokemuksia perheväkivallasta. manlaajuisesti”, totesi Pitkärannan ”Naisten kertomat tarinat olivat perheväkivallan vastaisen asihyvin vaikuttavia. Oli rankkaa antuntijaryhmän jäsen, keskuunnella heidän traagisia kussairaalan lääkäri Tatjana kertomuksiaan, mutta saPekkojeva elokuussa MikPerheväkivallan malla se oli meille korkelissä, Viola ry:n emänvaamatonta. Venäläiset vastaiseen työhön nöimässä perheväkivaltanaiset eivät vielä pysty koulutuksessa. tarvitaan sekä puhumaan avoimesti ”Valitettavasti olemomista perheväkivaltamiehiä että naisia me tottuneet siihen, että kokemuksistaan”, totesi aikuisen ihmisen pitää itse pitkärantalaisen palveluratkaista omat ongelmansa, keskuksen, Harmonian psymutta nyt on aika muuttaa totkologi Natalja Pimenova. tumuksia. Hankkeemme ansiosta Koulutus antoi kipinää myös saimme tietää, miten tällaista työtä uusien ratkaisumallien kehittämiseksi. tehdään Suomessa ja mitä me voimme ”Pitkärantaan tulee koota ryhmä, jontehdä Pitkärannan piirissä. Koulutus sai ka tavoitteena on naisten henkilökohtaisen minut vakuuttumaan jälleen kerran siitä, kasvun tukeminen ja omanarvontunnon kuinka tärkeää ja tarpeellista työtä teemkehittäminen. Tästä alkaa tie kohti muutosme”, kommentoi Olga Medvedeva, joka on ta”, Pimenova tiivisti koulutusten päätteektoiminut aktiivisesti Pitkärannan hankkeen si. vapaaehtoistyöntekijänä sen alusta alkaen. MILLA MÄKINEN-POTTIHER Koulutuksessa keskusteltiin perheväkiKuvat: ELVIIRA HIRVONEN vallan vastaisista toimintamalleista sekä
Solidaarisuuslahja jouluksi OPETA NAINEN SolidaarisuuslahjaLUKEMAAN 22
Solidaarisuuslahja
Lukutaito on paitsi korvaamaton apu arkisessa elämässä, myös ensimmäinen askel tiellä koulutukseen. Tue somalimaalaisen naisen ensiaskelia parempaan yhteiskunnalliseen asemaan ostamalla jouluinen solidaarisuuslahja.
Tavaralahjan sijaan voit tänä jouluna ilahduttaa ystäviäsi Solidaarisuuden aineettomilla lahjoilla. Tuet samalla työtämme köyhyyden vähentämiseksi ja tasa-arvon ja toimeentulon vahvistamiseksi kehitysmaissa. Voit tulostaa verkkosivuiltamme kauniin lahjoitustodistuksen pakettiin käärittäväksi. Verkkosivuillamme on lisää erilaisia lahjaideoita joka kukkarolle!
www.solidaarisuus.fi/lahja