Solidaarisuus
Kevät 2013
Kehityshankkeilla toteutetaan unelmia Nicaraguassa s. 10-11 Perhe-elämästä onnellisempaa Ugandassa s. 14-15 Somalimaassa etsitään tietä onneen s. 16-17 Gallup: Mikä tekee ihmiset onnellisiksi? s. 12-13
ONNELLISUUSNUMERO Ihmisten onnellisuus Somalimaassa, Ugandassa, Nicaraguassa ja Suomessa s. 9-20
Solidaarisuus onnen lähteenä
K
un aikanaan lähdin vapaaehtoistöihin Keski-Amerikkaan, en osannut arvata, että löytäisin vieraalta mantereelta onneni. Ja että antautuisin oman onnistumiseni ja oppimiskykyni jatkuvaan kriittiseen peilailuun. Nyt en tarkoita suurta rakkautta tai väkevää ihmissuhdetta. Puhun unelmieni työstä. Vapaaehtoistyö, toimittajan työt ja sittemmin kehitysyhteistyö Hondurasissa, El Salvadorissa sekä Nicaraguassa kirkastivat minulle jo melko nuorena, millaisesta työstä innostun ja mihin todella haluan sitoutua. Olin vasta matkalla näihin oivalluksiin, kun salvadorilaisten pakolaisten leirillä liki 25 vuotta sitten näin helikopterin tulittavan vuoristomaisemassa köyhien ihmisten kyliä. Sisällissota tuntui väärältä, kammottavalta ratkaisulta köyhyyden ja epätasa-arvon ongelmiin. Minusta ei tullut ammattitoimittajaa. En halunnut vain raportoida muille maailman vääryyksistä. Halusin päästä mukaan luomaan oikeudenmukaisuutta ja purkamaan ihmisten välisen tasa-arvon esteitä. Halusin työhön, josta voin olla ylpeä ja onnellinen. Onneni on syventynyt: minulla on nykyisin oma perhe, josta en uskaltanut nuorempana edes uneksia. Solidaarisuudessa saan tehdä töitä vahvojen asiantuntijoiden kanssa, joilta opin koko ajan uutta ja joiden osaaminen, into ja luovuus haastavat minut päivittäin. ”Ihminen on onnellinen, kun hän on rauhassa itsensä kanssa”, toteaa tässä lehdessä viisaasti nicaragualaisen pienviljelijän poika Norlan Lira, 13. Raha ratkaisee, mutta se ei koskaan ole taannut onnea. YK:n viime keväänä julkaiseman ensimmäisen ”Maailman onnellisuusraportin” mukaan ihmisen onnellisuudelle tulotasoa tärkeämpää ovat yhteiskunnan turvaverkot, tasa-arvoisuus, terveys ja oikeusvaltion toteutuminen. YK:n tarkoituksena on kyseenalaistaa bruttokansantulo hyvinvoinnin mittarina ja nostaa onnellisuus vakavaan kehityskeskusteluun. Onnellisuutta ei mitata samoilla tunnusluvuilla kuin tomaattipellon tuottavuutta, mutta haaste on otettava vastaan. Solidaarisuuden ohjelma vahvistaa köyhien yhteisöjen kykyä toteuttaa unelmansa. Yksin ja yhdessä. Olen ikionnellinen, että sain alkuvuodesta Nicaraguassa käydessäni tavata Somoton laitamilla yksinhuoltajaäidin Maria Antonia Perezin, joka Solidaarisuuden tuella on päässyt uuteen alkuun ja pärjää nyt omalla työllään. Hänen 7-vuotiaan tyttärensä ujo hymy jäi mieleeni. Se onnellinen hymy kuuluu meille kaikille, Solidaarisuuden tekijöille ja tukijoille.
Tässä numero ONNELLISUUS
Onni on työtä ja tasa-arvoa s. 9 Mikä tekee eri ihmiset onnelliseksi s. 12-13
SOLIDAARISUUS
A
NICARAGUASS
Kehityshankkeilla toteutetaan unelmia s. 10-11
SOLIDAARISUUS
UGANDASSA
Perheväkivalta vähenee koulutuksella s. 14-15
Miia Nuikka Toiminnanjohtaja, Solidaarisuus
Solidaarisuus Agricolankatu 4, 00530 Helsinki puhelin (09) 7599 730 solidaarisuus@solidaarisuus.fi www.solidaarisuus.fi www.facebook.com/solidaarisuus www.solidaarisuus.bank4hope.org www.jelpi.fi/solidaarisuus
Solidaarisuus on vuonna 1970 perustettu suomalainen kehitysyhteistyöjärjestö. Solidaarisuuden työssä painottuvat tasa-arvo sekä työ ja toimeentulo. Työstämme hyötyy yli 150 000 ihmistä kolmessa maassa. Solidaarisuus-lehti lähetetään maksutta kaksi kertaa vuodessa kaikille Solidaarisuuden lahjoittajille ja muille tukijoille. Solidaarisuus ylläpitää tietosuojalain mukaista tukijaluetteloa, joka sisältää säätiön toimintaa tukevien henkilöiden nimen ja postiosoitteen. Mikäli haluat ilmoittaa muutoksesta tai poistaa tietosi tukijaluettelosta, voit tehdä sen soittamalla numeroon (09) 759 9730 tai lähettämällä viestin osoitteeseen: solidaarisuus@solidaarisuus.fi.
ossa: SOLIDAARISUUS
A
SOMALIMAASS
Onnea etsitään kaukaa s. 16-17 Kolumni: Kumppanit kertovat s. 18
SOLIDAARISUUS
SUOMESSA
Uutiset s. 4-5 Voimavarat kasvussa s. 7
LUE MYÖS
Onni on monen summa s. 19
Maakoordinaattori vaihtuu Ugandassa s. 6-7
Tukijat tutuksi: Auttaminen tuo onnea s. 20
Uusi hanke Pohjois-Ugandaan Naisten päätösvalta vahvistettiin s. 8 Tue työtämme s. 22-23
SOLIDAARISUUDEN PANKKITILIT: IBAN SWIFT/BIC OP FI 15 5541 2820 019819 OKOYFIHH Nordea FI76 1011 3007 2069 30 NDEAFIHH Sampo FI54 8000 1000 2318 79 DABAFIHH
KIRJOITTAJAT TÄSSÄ LEHDESSÄ: Ahmed Ibrahim Awale, Siru Aura, Mari Heikkinen, Riitta Kujala, Airi Kähärä, Milla Mäkinen, Miia Nuikka, Jukka Pakkala, Khalid Sahid, Katja Seppinen, Teemu Sokka ja Jemina Talja.
Solidaarisuus-lehti ISSN 1797-3430 Julkaisija: Kansainvälinen solidaarisuussäätiö Vastaava päätoimittaja: Miia Nuikka Päätoimittaja: Siru Aura Taitto: Neodesign Oy Kansikuva: Jukka Pakkala Sisällysluettelon kuva: Siru Aura Painopaikka: Sälekarin Kirjapaino Oy, Somero Seuraava numero ilmestyy syksyllä 2013.
UUTISIA
Globaali solidaarisuus -kampanja parantaa naisten asemaa Demarinaiset, Solidaarisuus ja Työväen Sivistysliitto ovat aloittaneet yhteisen kampanjan globaalin solidaarisuuden lisäämiseksi ja naisten aseman parantamiseksi kehitysmaissa. Kampanjalla halutaan kiinnittää huomiota naisten asemaan globaalilla tasolla – ihmisoikeuksien toteutumiseen, järjestäytymiseen ja osuustoiminnan mahdollisuuksiin. Tavoitteena on vahvistaa naisten taloudellista asemaa ja järjestäytymistä sekä aktivoida naisia johtajuuteen. Kampanjan aikana Demarinaiset tukevat Solidaarisuuden naisten asemaa vahvistavaa kehitysyhteistyötä Ugandassa sekä suoraan että yhteisökeräyksellä Jelpi-palvelun kautta. Solidaarisuus parantaa naisten taloudellista asemaa Ugandassa yhdessä maaseudun kestävään kehitykseen erikoistuneiden ja naisten asemaa vahvistavien kansalaisjärjestöjen ja osuuskuntien kanssa. Naisten taloudellinen vahvistuminen lisää heidän päätösvaltaansa Ugandan
maaseutuyhteisöissä. Yhteistyöllä parannetaan perheviljelijöiden maatalouden tuottavuutta, markkinoillepääsyä ja järjestäytymistä koulutusten, parempien tuotantopanosten ja yhteisostojen avulla. Demarinaiset ja Työväen Sivistysliitto tukevat kampanjan toisena kohteena intialaista SEWA:a, joka toimii naisjärjestönä, ammattiliittona ja osuuskuntana itsensä työllistäville naisille Intiassa. Kaikki ovat tervetulleita osallistumaan kampanjaan. Huhtikuussa Suomen sosiaalifoorumin yhteydessä järjestetään seminaari Globaali solidaarisuus ja naisten asema. Toukokuussa kampanja jatkuu Maailma kylässä -festivaaleilla. Lisäksi Demarinaiset tempaisevat erilaisissa juoksutapahtumissa ja avaavat keräyssivut Jelpissä (www.jelpi.fi), jossa kuka tahansa voi lahjoittaa ja kannustaa joukkueita. Kesähelteillä kampanja näkyy muun muassa Työväen Musiikkitapahtumassa Valkeakoskella.
Solidaarisuus KIITTÄÄ • Tiina Johanssonia ja Ulla-Maija Rajakangasta Solidaarisuuden muistamisesta merkkipäivälahjoituksilla • Irma Peiposta vapaaehtoispanoksestaan Solidaarisuuden esittelytyössä Educa-messuilla • Kaikkia Jelpi-keräyssivun perustaneita tukijoitamme • Ekokauppa Ekoloa Solidaarisuuden joulukorttimyynnistä
4 Solidaarisuus 1/2013
Globaali solidaarisuus ja naisten asema -seminaari Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan naisten oikeuksista la 20.4. klo 14.00 – 15.30 Sosiaalifoorumiin, Arbikselle, os. Dagmarinkatu 3, Helsinki!
Nenäpäivän tuotto Solidaarisuudelle 182 000 euroa Nenäpäivä kokosi jälleen yhteen kehitysmaita tukevat suomalaiset. Solidaarisuus käyttää oman osuutensa eli 182 000 euroa Ylen Hyvä Säätiön järjestämän Nenäpäiväkeräyksen tuotoista Somalimaassa tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaiseen työhön sekä nuorten ammattikoulutukseen. Sukupuolielinten silpominen vaikuttaa tyttöjen fyysiseen ja henkiseen terveyteen koko heidän elinikänsä ajan. Pitkäjänteistä silpomisen vastaista asennetyötä tehdään aktivoimalla yhteisöjen jäseniä levittämään tietoa sen haittavaikutuksista. Nenäpäivän tuottoja käytetään myös silpomista vastustavien toimijoiden verkostoitumiseen. Tähtäimenä on silpomisen kieltävä laki. Nenäpäivän kautta saaduilla varoilla tuetaan myös nuorten ammattikoulutusta. Kun nuoret oppivat taitoja, joiden avulla he hankkivat toimeentulon omalla työllään, he saavat otteen myös oman elämänsä ja yhteiskuntansa kehittämisestä. Laajapohjaista koulutusta järjestetään peruslukutaidosta taloushallintoon. Solidaarisuus kiittää kaikkia keräykseen osallistuneita!
TILAA SÄHKÖINEN UUTISKIRJE Solidaarisuuden sähköinen uutiskirje kertoo, miten tasa-arvon ja toimeentulomahdollisuuksien vahvistaminen parantaa ihmisten elämää Ugandassa, Somalimaassa ja Nicaraguassa. Tilaa neljä kertaa vuodessa ilmestyvä, maksuton uutiskirje verkkosivuiltamme: www.solidaarisuus.fi
Festivaalit tukevat Solidaarisuuden työtä: Kaj Chydenius kesän solidaarisuusartistina
Herkullista leipomoyhteistyötä nicaragualaisten tueksi Tämän makeammaksi ei hyvän asian puolesta toimiminen enää muutu: ostamalla huhtikuussa Keisarin päivillä solidaarisia herkkuja Kakku & Leipä Keisarin myymälöistä tuet samalla nicaragualaisia leipomoyrittäjiä. Kakku & Leipä Keisari lahjoittaa osan Keisarin päivien nimikkotuotteista saaduista tuloista Solidaarisuuden työhön. Solidaarisuus tukee Pohjois-Nicaraguassa naisten omistamia maissileipomoita, joiden päätuotteina ovat maissikeksit ja -rinkelit. Yrittäjyyden ansiosta naiset saavat ihmisarvoisen toimeentulon, mikä parantaa naisten ja heidän perheidensä elämänlaatua. Tervetuloa tekemään hyvää herkullisella tavalla! Keisarin päivät 23.–25.4.2013 kaikissa pääkaupunkiseudun kahdeksassa Kakku & Leipä Keisarin myymälässä. Myymälät ja niiden sijainnit löydät: www.kakkukeisari.fi
Kesällä 2013 Solidaarisuus näkyy ja kuuluu Pirkanmaalla! Annikin runofestivaali, Työväen Musiikkitapahtuma sekä Maailmantango tukevat Solidaarisuuden kehitysyhteistyötä myymällä tapahtumiin kahden euron lisähintaisia solidaarisuuslippuja. Arvostettu säveltäjä ja muusikko Kaj Chydenius toimii festivaalien solidaarisuusartistina ja esiintyy kaikilla kolmella festivaalilla. Solidaarisena lippunsa ostavat festivaalikävijät saavat tunnukseksi kampanjaan osallistumisestaan Hyvä tyyppi -rintamerkin. Hyvät tyypit kohtasivat festivaalikesässä jo viime vuonna, kun yhteistyö Työväen Musiikkitapahtuman kanssa sai alkunsa. Viime vuoden solidaarisuusartistina jammasi suomireggaen ykkösnimi Jukka Poika. Nyt Solidaarisuus iloitsee laajentuneesta festivaaliyhteistyöstä sekä Kaj Chydeniuksen osallistumisesta solidaarisuuden tukemiseen. Chydeniuksen esiintymiset tekevät Solidaarisuuden työtä tutuksi myös uusille yleisöille. Solidaarisia festivaalilippuja voi ostaa sekä ennakkolipunmyynnin yhteydessä Tiketistä ja Lippupisteestä
että paikan päällä kaikissa tapahtumissa. Muistathan olla hyvä tyyppi ja valita lipustasi solidaarisen version! Solidaarisuus kiittää tuesta kesän festareita ja festivaalikävijöitä. Aurinkoisella Pirkanmaalla tavataan! Kesän solidaariset festivaalit: • Annikin Runofestivaali, Tampere 8.6.2013 • Työväen Musiikkitapahtuma, Valkeakoski 25.–28.7.2013 • Maailmantango, Tampere 13.–15.9.2013
Kuva: LAURA MALMIVAARA
Sinäkin voit perustaa oman keräyssivusi Jelpiin ja kerätä varoja Solidaarisuuden työhön omalla tempauksellasi tai merkkipäivänäsi. www.jelpi.fi/solidaarisuus
Solidaarisuus kiinnosti osaavia naisia Solidaarisuuden tasa-arvotyö herätti kiinnostusta Osaava Nainen -messuilla syksyisessä Turussa. Visailu veti väkeä Solidaarisuuden esittelypöydän ääreen ja herätti keskustelua Solidaarisuuden työstä naisten aseman parantamiseksi. ”Sukupuoli ei saisi rajata ihmisen mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan”,
kiteytti Solidaarisuuden tasa-arvokoordinaattori Milla Mäkinen messulavalla pitämässään puheenvuorossaan. Messut olivat Solidaarisuudelle menestys. Kiitämme kaikkia esittelypöydällämme vierailleita. Tavataan jälleen Osaava Nainen -messuilla 18.–20.10.2013!
Solidaarisuus 1/2013 5
Huhtikuussa eläkkeelle jäävä Riitta Kujala työskenteli Solidaarisuuden maakoordinaattorina Ugandassa huimat 11 vuotta. Hänen mukaansa sukupuolten välisen tasa-arvon edistyminen on välttämätön askel Ugandan kehittymisen kannalta. Uusi maakoordinaattori Inkeri Auramaa odottaa etenkin kohdeyhteisöjen ihmisiin ja kumppaneihin tutustumista. Hän haluaa varmistaa laadukkaan työn jatkumisen.
Kuva: Siru Aura
Kehitysyhteistyötä luotsaava maakoordinaattori vaihtuu Ugandassa Riitta Kujalan mukaan sukupuolten välinen tasa-arvo edistyy parhaiten osallistavia koulutusmenetelmiä käyttäen.
K
Kuva: KATJA SEPPINEN
un Riitta Kujala saapui Ugandaan vuonna 1986, sisällissota oli juuri loppunut ja maa oli hajalla. ”Tajusin vasta Afrikassa, että rauha on kaiken kehityksen pohja ja perusta. Ugandasta ei saanut edes tulitikkuja.” Alun perin äitiys- ja lastenneuvolatyöhön Ugandaan lähtenyt Kujala kertoo työn vieneen mennessään:
”Olin mieluummin joka paikan höylä kuin pelkkä lääkäri.” Sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttaminen on Kujalan mukaan Ugandan kehittymisen välttämätön edellytys: ”Luonnonvaroiltaan rikkaasta Ugandasta ei muuten tule koskaan hyvinvoivaa.”
Osallistamalla tehdään vallankumousta
Yli 20 vuotta kehitysyhteistyöalalla työskennellyt Inkeri Auramaa haluaa varmistaa laadukkaan työn jatkumisen Ugandassa.
6 Solidaarisuus 1/2013
Merkittävin Kujalan työssään kohtaama keino tasa-arvon edistämiseksi oli psyko-sosiaalisen osallistamisen menetelmä. Siinä osallistujat pohtivat ainutlaatuisella tavalla ryhmässä ääneen omassa arjessaan kohtaamiaan ongelmia, niiden seurauksia ja ratkaisumalleja. Tätä brasilialaisen kasvatusfilosofi Paulo Freiren metodia on Solidaarisuuden kumppanijärjestö Concern for Children and Women Empowerment:ssa (COFCAWE)
kehitetty sopimaan nais- ja miesryhmien lisäksi myös lapsille: ”Viiden päivän koulutuksen jälkeen 8−14-vuotiaat lapset kertovat opettajille ja vanhemmille kohtaamistaan ongelmista kuten perheväkivallasta tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä.” Kujala on omin silmin nähnyt opetusmetodin vaikutukset: ”Miehet ja naiset haluavat kertoa itse julkisesti omassa ajattelussaan ja käyttäytymisessään tapahtuneesta muutoksesta. Tämä on valtava positiivinen vallankumous. Uskon, että uusi sukupolvi vie tasa-arvoa isolla askeleella eteenpäin. Olen ollut urallani mukana tekemässä suurta muutosta.” Maakoordinaattorin työtä on luotsata työja toimeentulo- sekä tasa-arvo -hankkeiden suunnittelua ja toteutusta. Kujalan viesti seuraajalleen on: ”Ole oma itsesi. Se on paras tapa rakentaa luottamusta.”
Solidaarisuuden voimavarat kasvussa Ammattina kehitysyhteistyö Uuden maakoordinaattorin Inkeri Auramaan kiinnostus kehitysteemoihin heräsi, kun hän näki omin silmin kehitysmaissa vallitsevaa suurta epätasa-arvoa: ”Kiersin turistina Etelä-Amerikkaa 1980-luvulla ja kohtasin paljon epätoivoa ja lukutaidottomuutta hyväosaisuuden rinnalla.” Auramaassa heräsi halu ymmärtää näiden ilmiöiden taustaa ja myös vaikuttaa niihin käytännön tasolla. Diplomi-insinööriksi valmistunut Auramaa päätti jatkaa kehitystutkimuksen opintoja. Hän aloitti myös kehitysyhteistyötehtävät Afrikassa tukien muun muassa Suomen opetusministeriön hankkeessa koulujen yhteisörakentamista Sambiassa. ”Onnistuin lopuksi tekemään itseni tarpeettomaksi, mikä olikin työni tavoite”, hän kertoo. Kahdeksan Afrikassa vietetyn vuoden jälkeen Auramaa halusi opiskella kehityssuunnittelua ja lähti Lontooseen suorittamaan tohtorin tutkintoa. ”Kenttätutkimuksessa keskityin yhteisöjen oletettuun osallistumiseen Tansaniassa toteutetuissa kehityshankkeissa”, hän kertoo. Kaiken kaikkiaan Auramaa on tehnyt yli 20 vuotta kehitysyhteistyötä kansalaisjärjestöissä, konsulttina sekä YK:lla.
Uusien haasteiden kimppuun Auramaa kokee Solidaarisuuden arvopohjan itselleen hyvin läheiseksi. Uusi työ Ugandassa innostaa: ”Alkuaika menee uuden ympäristön ja kulttuurien oppimisessa. Odotan etenkin kohdeyhteisöjen ihmisiin ja kumppaneihin tutustumista.” Auramaalle on tärkeää myös työn laatu ja tuloksellisuus. Nyt työnsä lopettaneelle Riitta Kujalalle hän toivottaa ihania eläkepäiviä: ”Uskon, että ugandalaiset itsekin yhtyvät kiitoksiin siitä uskomattomasta työpanoksesta, jonka hän on antanut maan kehittymiseen. Toivon myös, että Riitta tulee usein Ugandaan – siellä on iso joukko häntä odottavia ihmisiä!” KATJA SEPPINEN Solidaarisuuden viestintäassistentti
Solidaarisuuden oman varainhankinnan nettotulos nousi viime vuonna. Hankkeisiin kohdennetut rahat käytettiin myös tehokkaasti suunnitelmien mukaan. Henkilöstön määrää on hieman kasvatettu osana maltillisen kasvun strategiaa. Näillä toimilla saadaan kestäviä tuloksia.
S
olidaarisuuden taloudessa ja varainhankinnassa tapahtui viime vuonna toiminnanjohtaja Miia Nuikan mukaan paljon
lupaavaa: ”Keräyskirjeiden tulos oli edellisvuotta parempi. Lisäksi oli upeaa, että SOK lähti osuustoimintavuoden kunniaksi tukemaan meitä kuukausilahjoittajana Bank for Hope -portaalin kautta. Myös yksittäiset lahjoittajat ovat järjestäneet meille keräyksiä Jelpipalvelun avulla”, Nuikka iloitsee. ”Hankkeiden toimintasuunnitelmien
toteutumisaste oli viime vuonna erinomainen. Tänä vuonna tavoitteena on edelleen kehittää sisäistä valvontaa ja selkiyttää vastuita,” talouspäällikkö Tuija Vesterinen kuvaa yleistilannetta. Osana maltillisen kasvun strategiaa Solidaarisuus investoi ihmisiin. ”Varainhankkija Mari Heikkinen vakinaistettiin. Tavoitteenamme on myös tehostaa viestintää sekä lisätä kehitysyhteistyömme tulosten tunnettuutta. Maaliskuussa sähköisen viestinnän kehittäjänä aloittanut Anna-Sofia Joro tuo vahvistusta tälle puolelle”, kertoo Nuikka. Nuikan mukaan yksittäisten lahjoittajien tuki on Solidaarisuuden toiminnan jatkuvuuden tae: ”Olen iloinen, että suomalaiset haluavat auttaa maailman köyhimpiä, vaikka oma yhteiskuntammekin on eriarvoistunut.” Solidaarisuudessa avustusvarat käytetään hänen mukaansa suunnitelmallisesti ja tuloksia syntyy: ”Meillä hallintokulut ovat hallinnassa: emme käytä turhia välikäsiä.” KATJA SEPPINEN Solidaarisuuden viestintäassistentti
MENOT 2012 Hallinto 9% Tukitoiminnot 12% Lähialue yhteistyö 2%
Kehitys yhteistyö 77%
Rahoituslähteet 2012 Kumppaneiden omarahoitus 1% Lahjoitukset 23% Ulkoministeriö 76%
Solidaarisuus 1/2013 7
Solidaarisuus on aloittanut uuden kehityshankkeen suunnittelun Pohjois-Ugandassa. Siinä keskitytään toimeentulon kehittämiseen konfliktista selvinneiden naisten parissa.
U
ganda on yksi maailman köyhimmistä maista. Erityisesti maan pohjoisosassa köyhyysluvut ovat jopa kaksinkertaiset ja ruokaturva maan heikointa. Alue kärsi kaksi vuosikymmentä Herran vastarinta-armeijan (LRA) ja sen armottoman johtajan Joseph Konyn raa´asta sissisodasta. LRA tunnetaan kymmenientuhansien siviilien sieppaamisesta ja orjuuttamisesta. Suurin osa pohjoisugandalaisista joutui asumaan parikymmentä vuotta pakolaisleireillä.
Nyt tilanne alueella on rauhoittunut ja ihmiset ovat voineet palata kotiseuduilleen. On aika siirtyä hätäavusta kehitysyhteistyöhön. Solidaarisuus on alkanut uuden kehitysyhteistyöohjelmansa mukaisesti suunnata toimintaa Ugandassa myös pohjoisen hauraimmille alueille. Ensimmäisen kehityshankkeen suunnittelu pohjoisessa on aloitettu uuden kumppanin Foundation of Women Affected by Conflict:in (FOWAC) kanssa. Solidaarisuuden kumppanijärjestö on konfliktin naisuhrien vuonna 2007 perustama ja se keskittyy nimensä mukaisesti terrorista kärsineiden naisten tukemiseen. Järjestö on antanut ammatillista koulutusta, myöntänyt mikroluottoja, jakanut työvälineitä sekä kehittänyt maataloutta. Lisäksi se on antanut lakineuvontaa ja psykososiaalista terapiaa sekä auttanut perheiden yhdistämisessä ja rauhan rakentamisessa. Uutta kehityshanketta suunnitellaan yhteist yössä Solidaarisuuden
Solidaarisuuden uudessa hankkeessa autetaan leskiä ja pakolaisleireiltä palanneita uuden elämän alkuun Pohjois-Ugandassa.
toisen kumppanijärjestön Integrated Rural Development Initiatives:in (IRDI) kanssa. Hanke tulee keskittymään toimeentulon kehittämiseen Lamwon läänissä lähellä EteläSudanin rajaa. Siinä autetaan LRA:n kaappaamia, pakolaisleireiltä palanneita ja leskiä uuden elämän alkuun. Yhteishanke alkaa suunnitteluvaiheen jälkeen loppuvuodesta 2013. TEEMU SOKKA Solidaarisuuden työ ja toimeentulo -koordinaattori
Naisten päätösvaltaa vahvistettiin Somalimaassa Somalimaalaisten naisten oikeutta osallistua päätöksentekoon edistettiin kolmen vuoden ajan Solidaarisuuden kehityshankkeessa. Se toteutettiin yhteistyössä paikallisten naisjärjestöjen verkoston, Nagaad Networkin, kanssa. Hanke osoitti, että naisten oikeuksia voidaan edistää myös haastavissa olosuhteissa, kunhan mukana on tarvittava määrä osaamista, määrätietoisuutta ja sisua.
S
omalimaassa marraskuussa 2012 järjestetyissä kuntavaaleissa Togdheerin läänissä oli 26 naisehdokasta. Monet heistä olivat käyneet Solidaarisuuden ja Nagaadin järjestämissä, naisten oikeuksista kertovissa koulutuksissa. Kymmenen vuotta sitten järjestetyissä edellisissä kuntavaaleissa alueella ei ollut yhtäkään
Kuva: AIRI KÄHÄRÄ
Naisia oli entistä enemmän ehdokkaina viime kuntavaaleissa Somalimaassa.
naisehdokasta. Vaikka ehdokkuudet eivät johtaneetkaan vaalivoittoihin, naisten näkyminen vaaleissa osoitti, että ilmassa on selvää muutosta. Koko Somalimaassa yhteensä kymmenen naisehdokasta pääsi kuntavaaleissa läpi. Tämä on huomattava saavutus hyvin patriarkaalisessa yhteiskunnassa. Toisaalta luvut osoittavat sen, että somalimaalaisten naisten päätösvallan vahvistumisen tiellä on edelleen mittavia haasteita. Perinteiset asenteet, joiden mukaan naisten paikka ei ole päätösvalta-asemissa, ovat edelleen voimissaan. Hankkeen puitteissa Somalimaassa edistettiin myös lakia 25 prosentin naiskiintiön saamiseksi. Tämä kaatui Somalimaan parlamentin ylähuoneen, guurtin, kieltävään päätökseen kesällä 2012. Oman äänensä kuuluviin saaminen on onnellisuuden perusedellytys. Somalimaassa naisten osalta tie tähän on vielä pitkä, joskin merkittäviä askelia on jo otettu. Esimerkiksi hankkeessa tuettu naisten lukutaidon edistäminen vahvistaa myös heidän yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksiaan. Nyt on jatkettava kohti seuraavia vaaleja tasa-arvo tiukasti mielessä. MILLA MÄKINEN Solidaarisuuden tasa-arvokoordinaattori
8 Solidaarisuus 1/2013
Kuva: TEEMU SOKKA
Solidaarisuus aloittaa kehityshankkeen Pohjois-Ugandassa
Kehitysyhteistyön avulla voidaan vahvistaa ihmisten mahdollisuuksia onnelliseen elämään. Solidaarisuus tekee työtä ihmisarvoisen työn ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi sekä kansalaisyhteiskuntien vahvistamiseksi.
ONNELLISUUS
Kuva: JENNI GÄSTGIVAR
Onnellisuuden elementit
Yhteistyön ja yhteisöllisyyden kehittäminen lisää onnellisuutta kaikkialla maailmassa.
Onnea on oikeus työhön ja tasa-arvoon Taloustieteilijät, yhteiskuntatieteilijät, psykologit ja filosofit ovat vuosikausia tutkineet onnellisuuden perustekijöitä monesta eri näkökulmasta eri puolilla maailmaa. Onnellisuus on myös Solidaarisuuden kehitysyhteistyön keskiössä. Ihmisarvoinen työ ja sukupuolten välinen tasa-arvo ovat sen perustekijöitä. Myös itsemääräämisoikeuden toteutuminen on onnellisuuden edellytys.
J
o Aristoteles määritteli aikoinaan onnellisuuden olevan ihmiselämän ehdoton päämäärä. Onnellisuutta ei ole julistettu kansainvälisesti ihmisoikeudeksi, mutta vuonna 2011 Yhdistyneet kansakunnat antoi onnellisuuspäätöslauselman. Päätöslauselmaan on kirjattu, että pyrkimys onnellisuuteen on perustavaa laatua oleva inhimillinen päämäärä.
Se myös kannustaa jäsenvaltioitaan ottamaan onnellisuuden osaksi kehitystavoitteiden asettamista ja niiden mittaamista. Onnellisuuden määrittäminen on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty – toisin kuin on pitkään ajateltu, raha yksin ei ole ratkaisu. Taloudellisen kehityksen ja onnellisuuden välisen suhteen kyseenalaistamisella on pitkä historia. Tutkimusten mukaan raha lisää ihmisen onnellisuutta perustulotason saavuttamiseen saakka. Kun tulot kasvavat yli tietyn rajan, onnellisuus ei enää kasvakaan niitä kerryttämällä. Skandia International Wealth:in varallisuuskäsitystutkimuksen (2012) mukaan onnellisuuden vuosituloraja on jopa 161 000 Yhdysvaltain dollaria eli noin 124 000 euroa. Solidaarisuuden kumppanimaissa Nicaraguassa, Ugandassa ja Somalimaassa ihmisten vuositulot saattavat jäädä alle 2000 euron. Ihmisen synnyinpaikka on keskiössä onnellisuuden rakennusaineksia pohdittaessa. Yhdysvaltojen perustuslaissa onnellisuuden tavoittelu määriteltiin yhdeksi kansalaisten perusoikeudeksi jo vuonna 1787. Köyhyydessä elävien ihmisten kohdalla pienikin tulojen nousu voi lisätä onnellisuutta huomattavasti – se saattaa mahdollistaa ruokaturvan, koulunkäynnin tai terveydenhuollon. Yhteistyön ja yhteisöllisyyden kehittäminen taas lisää onnellisuutta sekä kehittyneissä että kehittyvissä maissa.
YK:n julkaisemassa Maailman onnellisuus 2012 -raportissa todetaan, että tulot ovat osa onnellisuutta, mutteivät suinkaan sen ainoa tai edes tärkein osa. Muita onnellisuuden rakentumisen elementtejä ovat muun muassa työ, terveys, ihmissuhteet ja sukupuoli. Bhutanissa kansalaisten onnellisuutta on mitattu valtion tasolla jo vuosikymmenien ajan. Bhutanin onnellisuusmittarin perustan muodostavat psykologinen hyvinvointi, elintaso, hyvä hallinto, terveys, koulutus, yhteisöllisyys, ajankäyttö ja ekologinen monimuotoisuus. Psykoanalyysin kehittäjän Sigmund Freudin mukaan työ ja rakkaus ovat onnellisuuden peruspilarit. Myös Nobel-palkittu taloustieteilijä ja filosofi Amartya Sen on kirjoittanut, että ihmisarvoinen työ ja riittävä toimeentulo ovat olennainen osa onnellisuuden rakentamista. Työstä saa toimeentulon lisäksi tunteen elämän tarkoituksesta. Työ täyttää myös suuren osan ihmisarjesta – Suomessa noin kolmanneksen, muualla maailmassa enemmänkin. Myös sukupuolten välisen tasa-arvon yhteys onnellisuuteen on kiistaton. Yksilön onnellisuuden saavuttaminen on mahdollista ympäristössä, joka tukee kaikkien ihmisten tasavertaista yhteiskunnallista, poliittista ja taloudellista osallistumista. Itsemääräämisoikeuden toteutuminen on onnen etsinnän keskiössä. Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa kaikilla ihmisellä on sukupuolestaan riippumatta yhtäläiset mahdollisuudet päättää itse oman elämänsä suunnasta. Naiset ovatkin tutkimusten mukaan onnellisimpia siellä, missä sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu. Valtiot toimivat kansalaistensa onnen avainten vartijoina. Niiden tehtävänä on luoda tarvittavat puitteet yksilöiden onnellisuuden toteutumiselle. Lukutaidottomuus, rajatut mahdollisuudet osallistua niin yhteiskunnalliseen kuin perheiden sisäiseen päätöksentekoon sekä erilaiset väkivallan muodot rajaavat edelleen monien – erityisesti naisten – mahdollisuuksia vaikuttaa omaan onnellisuuteensa ympäri maailmaa. Valppaan ja vahvan kansalaisyhteiskunnan avulla onnellisuutta voidaan kuitenkin edistää myös näissä yhteiskunnissa. MILLA MÄKINEN Solidaarisuuden tasa-arvokoordinaattori
Solidaarisuus 1/2013 9
SOLIDAARISUUS
A
NICARAGUASS
Kehityshankkeet vahvistavat ihmisten kykyä toteuttaa unelmansa
Nicaraguan kehityshankkeissa on alettu kysyä, ovatko ihmiset onnellisia. Mitkä kaikki asiat vaikuttavat hyvän olon tunteeseen ja miten ne tulisi ottaa huomioon köyhyyttä lievittävissä hankkeissa? ”Onnellisuus liittyy ennen kaikkea siihen, että ihmiset voivat elää omasta mielestään täyttä elämää. Kehityshankkeet vahvistavat ihmisten kykyä toteuttaa unelmansa”, kertoo kyselyä vetänyt Ingrid Soza. 10 Solidaarisuus 1/2013
K
ehityksen oletetaan lisäävän onnellisuutta. Aikaisemmin ei ole kuitenkaan pohdittu kovin syvällisesti, mitkä kaikki asiat vaikuttavat hyvän olon tunteeseen ja miten ne tulisi ottaa huomioon köyhyyttä lievittävissä hankkeissa. Vuosi sitten kysyimme Nicaraguan kehityshankkeiden hyödynsaajilta, mitä köyhyys heidän mielestään on. Odotimme, että vastaukset keskittyisivät rahaan, ravintoon ja asuinoloihin. Olimme väärässä. ”Haastateltavat sanoivat, että köyhyys on ihmisen pään sisällä”, kertoo kyselyä luotsannut Ingrid Soza. Sozan mukaan vastaajat tarkoittivat, että ihmisen omat luutuneet asenteet, väärät käyttäytymismallit sekä tietojen ja taitojen puute pitävät häntä köyhyydessä silloinkin, kun hänellä olisi mahdollisuus parempaan. ”Köyhät ihmiset pelkäävät muutoksia. Heillä on usein niin huono itsetunto, että he eivät uskalla pitää kiinni omista unelmistaan”, Soza toteaa.
Kun tulevaisuus näyttää epävarmalta ja ihmisillä on kokemusta suurista, kielteisistä muutoksista kuten sisällissodasta ja luonnontuhoista, turvaa etsitään vanhoista asenteista ja tottumuksista.
Perusturva, perhe ja terveys Perusturva on aina tärkeä asia. ”Onnellisuuskyselyt kertovat selvästi, että nälkäinen ei ole onnellinen”, muistuttaa Soza. Kehityshankkeet ovat oikeassa suunnassa pyrkiessään poistamaan ankarinta köyhyyttä. Nicaragualaiset arvostavat perhettä ja terveyttä. Hyvät suhteet läheisiin tekevät nicaragualaiset onnellisiksi. Terveyttä taas pidetään usein itsestään selvänä, kunnes sairastutaan vakavasti. ”Venezuelan presidentillä Hugo Chavezilla on kasoittain öljyrahaa, mutta hänkään ei ole onnellinen maatessaan leikkauspöydällä”,taitelija Arnulfo Gomez pohti alkuvuodesta, ennen kuin Hugo Chavez oli menehtynyt syöpään.
Tasa-arvo ja yhdessä toimiminen
Modesto Huete ja Ingrid Soza tietävät, että usko omiin kykyihin ja onnistumiset tekevät ihmisistä voimakkaampia ja onnellisempia.
Kehityshankkeet eivät yleensä ratkaise ihmissuhdeongelmia eivätkä ne kykene varmistamaan, että ihmiset pysyvät terveinä. Onnellisuutta ei voi ostaa, vaikka kuinka haluaisi.
”Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ja naisten aseman parantaminen ovat alueita, joilla kehityshankkeet lisäävät ihmisten onnellisuutta. Jos naista alistetaan tai hän joutuu väkivallan uhriksi, hän ei voi elää onnellista elämää”, julistaa Boacon kahvia ja hunajaa tuottavan osuuskuntayhtymän Tierra Nuevan hallintopäällikkö Agueda Ordeñana. Tasa-arvon ja ihmisoikeuksien puolesta tehtävä työ ei perustu vain sääntöjen noudattamiseen, vaan siihen, että syrjinnän poistaminen tekee ihmiset onnellisemmiksi. ”On selvää, että nicaragualainen yhteiskunta ei ole nykyisin mikään paratiisi”, Ordeñana sanoo. Kehitysyhteistyö ei poista valtataisteluita eikä sen avulla ratkaista kaikkia epäkohtia. Osuuskuntahankkeet lisäävät ihmisten valmiuksia toimia yhdessä tärkeäksi kokemiensa asioiden puolesta. Ne antavat ihmisille tilaisuuksia keskustella arvoista ja kehityksen tavoitteista. Hankkeisiin osallistujat
alkavat hahmottaa selkeämmin oman vastuunsa sekä ymmärtävät, mitä heillä on oikeus vaatia viranomaisilta. ”Terveyttä ei voi antaa kenellekään lahjaksi, mutta kansalaisilla on oikeus vaatia kunnolla toimivia terveyspalveluita”, Ordeñana luonnehtii. Ihminen ei ole täysin oman onnensa seppä, vaan hänen hyvinvointiinsa vaikuttaa se, miten toiset ihmiset ja viranomaiset toimivat. Jos ihminen jää yksin pulmien keskelle, hän ei voi olla onnellinen. Nicaraguassa ei luoteta viranomaisiin, siksi perhe on ihmisille tärkeä tukipiiri. ”Ihmiset tarvitsevat jonkinlaista suojaverkkoa. Kehityshankkeet laajentavat tukipiiriä osuustoiminnan, yhteisöllisyyden ja kansalaisuuden vahvistamisen kautta”, Ordeñana painottaa. Vaikka onnellisuus on hyvin yksilöllinen asia, kehityshankkeilla näyttää olevan paljon yhtymäkohtia sen kanssa. ”Olemme oppineet ymmärtämään paremmin sitä haasteellista kokonaisuutta, mistä ihmisen hyvinvointi rakentuu. Onnellisuus liittyy ennen kaikkea siihen, että ihmiset voivat elää omasta mielestään täyttä elämää. Kehityshankkeet vahvistavat ihmisten kykyä toteuttaa unelmansa”, Soza toteaa. Sitä ei mitata laittamalla rasti ruutuun. Parhaat arviointimenetelmät ovat luultavasti sellaisia, missä ihmiset itse tilittävät toiveitaan ja kertovat tarinansa. JUKKA PAKKALA Solidaarisuuden Nicaraguan maakoordinaattori
”Kehityshankkeet lisäävät ihmisten onnellisuutta naisten asemaa parantamalla”, julistaa Tierra Nuevan hallintopäällikkö Agueda Ordeñana.
Onnistuminen lisää onnellisuutta ”Hyvät kehityshankkeet tekevät ihmiset voimakkaammiksi”, painottaa Somoton arvoketjuprojektia johtava Modesto Huete. Voimaantuneet ihmiset uskaltavat asettaa omia tavoitteita. He luottavat itseensä ja arvostavat muidenkin työtä. ”Kuka tahansa meistä tuntee aitoa onnellisuutta, kun onnistumme jossakin meille tärkeässä asiassa”, Huete huomauttaa. Menestyessään kehitysaloitteissaan syrjityt ja pitkään äärimmäisessä köyhyydessä eläneet ihmiset murtavat pettymysten noidankehän. ”Uuden kasvihuoneen hyvä tomaattisato saa pienviljelijän tuntemaan, että hänelläkin on mahdollisuus pärjätä”, Huete sanoo. Siitä Solidaarisuus 1/2013 11
KUVAT: JUKKA PAKKALA
kasvaa itsetunto, into koulutukseen, halu parantaa perheen elinoloja. ”Terve omanarvon tunto ja usko omiin kykyihin ovat onnen peruspilareita. Onnellisuus on kuitenkin hyvin monisäikeinen kokonaisuus, mistä ei saisi vääntää yksinkertaisia tulkintoja”, Soza pohtii. Sozan mielestä onnellisuus näkyy usein ulospäin, mutta sen mittaaminen on vaikeaa. ”Emme ryhdy arvioimaan onnellisuutta samanlaisilla tunnusluvuilla kuin mitä käytetään mitattaessa käsityöverstaan tai sipuliviljelmän tuottavuutta.”
MIKÄ TEKEE MEISTÄ ONNELLISIA?
ONNELLISUUS
NICARAGUA
SOMALIMAA
KUVAT: Khalid Sahid
1. Ihminen tarvitsee kodin, työtä ja muiden ihmisten apua. Yksin ei kukaan pärjää. 2. Jos on liian köyhä, ei voi olla onnellinen. Sekin on vaikeaa, kun perhe hajoaa kaikkiin suuntiin. Mieheni lähti töihin Salvadoriin ja jäi sinne. Veljeni on Costa Ricassa, sisareni Matagalpassa. Kotiseudulta ei löytynyt heille toimeentuloa. 3. Minulla on seitsenvuotias tytär. Hän tekee minut onnelliseksi joka päivä. Autan häntä käymään koulua. Oma tupa ja kanala ovat myös tärkeitä, onhan minulla nyt omia tuloja. Kuusi vuotta sitten olin vielä onnellisempi, kun isä ja äiti olivat elossa.
Ahmed Ismail Ahmed
Farah
1. Maanviljelijänä minut tekee aina onnelliseksi sadekausi, joka kasvattaa satoa ja lisää karjan tuottavuutta. 2. Kuivuus, pienituloisuus ja lukutaidottomuus eivät edistä onnellisuutta. 3. Tunsin itseni onnelliseksi 38 vuotta sitten, kun menin naimisiin.
Norlan Lira, 13 1. Ihminen on onnellinen, kun hän on rauhassa itsensä kanssa. Jos on onnellinen, voi levittää hyvää oloa myös muille. Pitää olla kärsivällinen ja rehellinen. 2. Elämä on vaikeaa, jos ihmisillä ei ole töitä. Vähistä rahoista tulee riitaa eikä kotona ole enää hauska olla. 3. Viime vuonna meillä oli ison onnen hetki. Tätini oli lähtenyt kaksi vuotta sitten Yhdysvaltoihin eikä hänestä kuulunut mitään. Luulimme hänen kuolleen, mutta sitten hän tuli käymään kotona. Kaikki itkivät ilosta.
Ileana Meneses, 15 1. Perhe on kaikkein tärkein. Onnellista on myös löytää sellainen työpaikka, missä kohdellaan hyvin ja työtoverit ovat ystävällisiä. 2. Jotkut ihmiset tekevät toiset onnettomiksi. He arvostelevat ja sanovat, että sinähän et kelpaa mihinkään. 3. Viime torstaina olin tosi onnellinen, kun ystäväni Juneidi tuli takaisin lomalta. Nyt teemme taas yhdessä maissikortteja ja nauramme paljon. JUKKA PAKKALA
12 Solidaarisuus 1/2013
1. Onnelliseksi tekee se, että ihminen ymmärtää omat unelmansa. 2. Olen sokea, työkyvytön mies. Toivon jonain päivänä näkeväni tämän kauniin maailman. 3. Tunsin itseni onnelliseksi vuonna 2009, kun saimme ensimmäisen lapsemme. Ymmärsin, että poikamme auttaisi minua vierailemaan paikoissa, joihin en yksin sokeana pääse.
Shahmad Ahmed
Hafsa Abdirahman Saleban, 18 KUVA: Rahma Aydid Guled
KUVAT: JUKKA PAKKALA
Maria Antonia Perez
1. Ihminen on onnellinen, kun perustarpeet, kuten talous ja terveys, on tyydytetty ja maassa on rauha. Ihminen on itse vastuussa onnellisuudestaan. Se täytyy luoda itse. On oltava tyytyväinen siihen, mitä tällä hetkellä on. Pitää rauhassa miettiä, mitä omistaa, ja tavoitella sitä, mikä on mahdollista. 2. Onnellisuuteen tarvitsen koko yhteisöni ja läheisteni tuen. Toivon, että yhteisöni tukee minua ponnisteluissani. Minun pitää itsekin miettiä, miten voin parantaa tekemisiäni. 3. Olin viimeksi onnellinen 12.8.2012, kun Somalimaassa oli valtakunnallinen koeviikko. Olin luokkani paras. AIRI KÄHÄRÄ, KHALID SAHID
Kysyimme ihmisiltä onnellisuudesta Nicaraguassa, Somalimaassa, Ugandassa ja Suomessa. 1. Mitä mielestäsi ihminen tarvitsee ollakseen onnellinen? 2. Mikä voi estää tai vaikeuttaa ihmisen onnellisuutta? 3. Milloin tunsit itsesi viimeksi onnelliseksi? Mitä tapahtui? Mikä teki sinut onnelliseksi?
UGANDA
SUOMI
Richard Rubangakene 1. Nämä asiat tekevät ihmisestä onnellisen: työpaikka valmistumisen jälkeen, talon rakentaminen, asuinkumppanin löytäminen ja kahden lapsen saaminen (kumpaa vaan sukupuolta) ja auton ostaminen. On mukavaa tehdä kaikenlaista perheen päänä. 2. Ihmisen onnellisuuden esteinä Ugandassa ovat huonot asunnot ja sairaalat, koulumaksujen maksuongelmat, lääkevajaus, perheväkivalta, lasten kaltoin kohtelu, korruptio ja köyhyys sekä maatalouden epävakaus kuivuuden ja tulvien takia. Rikkaat suhtautuvat ylimielisesti köyhiin ja kouluttamattomiin. 3. Olen ollut onnellinen tänään ja itse asiassa koko alkuvuoden, koska perheessäni ei ole ollut sairautta. Viime vuonna neljä lähisukulaistani kuoli.
KUVA: Eila Puotila
1. Ollaksensa onnellinen ihmisen on tunnettava olevansa osallinen tähän elämään. Perustarpeet pitää saada tyydytetyiksi, pitää tuntea fyysistä ja sosiaalista turvallisuutta. Elämässä pitää olla mieli. 2. Nälkäinen, koditon, sodan tai muun väkivallan keskellä elävä ihminen ei arvattavasti voi tuntea itseään onnelliseksi. 3. Onni on pieniä pipanoita, aika vaativainen elämäntilanne. Vaikka kannan mukanani suurta surua hautaan asti, saatan tuntea itseni onnelliseksi esimerkiksi, kun koen oppivani jotain uutta tai olevani tarpeellinen ihminen.
Joona Mäkinen, 4 1. Äidin. 2. Kun äiti on vihainen. 3. Nyt, koska pidän sinusta, äiti!
KUVA: Jukka Niemi
1. Ihminen tarvitsee hyvän aviosuhteen, vapautta ja turvallisuutta ollakseen onnellinen. Maahan tarvitaan hyvää johtajuutta, tasokasta ja ilmaista koulutusta sekä hyviä sairaaloita, tieverkostoja, liikennevälineitä sekä teknologiaa. 2. Ugandassa onnellisuuden esteinä ovat muun maussa poliittinen epävarmuus, sairaudet kuten Aids ja Ebola, väestönkasvu, köyhyys, ryöstöt ja murhat, kuivuus, korruptio ja inflaatio sekä huonot liikenneyhteydet. Myös ihmisten väliset riidat, prostituutio ja uskottomuus estävät onnellisuutta. 3. Viimeiset kolme vuotta olen ollut onnellinen. Sain toivomani tyttövauvan sekä työpaikan vartijana. Viihdyn työssäni sataprosenttisesti. Pomoni pitävät minusta eivätkä ahdistele. Henkilökunta kuuntelee ongelmiani ja kohtelee minua hyvin.
Irma Peiponen
Senni Ruuttunen, 10
KUVA: Siru Aura
KUVAT: Riitta Kujala
Adrine Kesande
1. Aikaa, että olisi aikaa tehdä sitä, mitä haluaa. Rauhallisuutta, että koko ajan ei ole ympärillä ihmisiä meluamassa. Rakkautta, koska siitä tulee hyvä mieli. 2. Kiire. Köyhyys, jos ei ole varaa ruokaan. 3. Eilen. Olin kaverin synttäreillä. Sai olla kavereiden kanssa ja oli mukavaa seuraa.
RIITTA KUJALA KATJA SEPPINEN
Solidaarisuus 1/2013 13
SOLIDAARISUUS
UGANDASSA
KOHTI ONNELLISEMPAA PERHE-ELÄMÄÄ Solidaarisuuden ja Uganda Media Women´s Association:in (UMWA) monipäiväisen koulutuksen saaneet yhteisöaktivistit palaavat kyliinsä rohkeina ja taitavina. He ovat valmiita puuttumaan yhdessä perheväkivaltaan sekä levittämään oppimaansa muille: väkivaltaa ei saa hyväksyä ja naiset ovat samanarvoisia miesten kanssa.
L
ähes 70 prosenttia Ugandan väestöselvitykseen vuonna 2009 vastanneista naisista kärsi väkivallan eri muodoista. Seuraavana vuonna Ugandassa hyväksyttiin perheväkivallan vastainen laki. Naisten asemaa on vahvistettu myös muulla lainsäädännöllä viime vuosien aikana. ”Ugandan lait ovat hyviä kirjoitettuina, mutta ne eivät toteudu käytännön tasolla”, pahoittelee UMWA:n yhteisökouluttaja ja Mama FM:n suosittu radioääni Charles Ssuuma. Perheväkivallan vastaisessa yhteisöaktivistien koulutuksessa pureudutaan tiukasti käytäntöön ja osallistujien arkitodellisuuteen. Osallistujat valitaan eri kylistä. ”Kerromme paikan päällä, mitä yhteisöaktivisteilta odotetaan – sitoutumista, ahkeruutta, aikaa ja kiinnostusta yhteisönsä kehittämiseen – ja kylän ihmiset valitsevat heidät itse keskuudestaan”, hankekoordinaattori Clothilde Babirekere ja hankeassistentti May Nakyejwe kertovat. Viime vuonna koulunsa keskeyttäneille nuorille suunnattuun koulutukseen valittiin joka kylästä kaksi poikaa ja kaksi tyttöä. ”Yksin on vaikeaa viedä muutosta. Auttaminen on aina vastavuoroista ja yhteisöaktivistit tukevat toisiaan.” ”Tämä on kouluttajien koulutusta. Koulutetut nuoret toimivat perheväkivaltaa vastaan sukulaistensa, naapureidensa ja työkavereidensa parissa sekä omassa elämässään. Nuoret ovat itse sanoneet, että tämä koulutus ei tuo heille rahaa, mutta se tekee heidän perheistään väkivallattomia – lapsia ja vaimoja ei niissä pahoinpidellä”, kouluttajat kuvasivat. Koulutuksessa annetaan tietoa myös lainsäädännöstä sekä ihmisoikeuksista.
14 Solidaarisuus 1/2013
Yhteisöaktivistit koulutetaan puuttumaan perheväkivaltaan sekä levittämään oppimaansa muille.
Yhdessä pohditaan, miksi ne eivät ole käytännössä toteutuneet.
Väkivallan alkujuurta etsimässä Koulutukseen osallistuvat kertovat perheväkivaltaan liittyvistä kokemuksistaan sekä pohtivat niiden syitä ja seurauksia. Osallistavat menetelmät ovat avainasemassa. Nuoret laativat koulutuksen aikana lukuisia kysymyksiä sekä toisilleen että kouluttajille. Yhdessä pohditut vastaukset johtavat väkivallan alkujuurelle – miesten ja naisten välisiin valtasuhteisiin.
Nuoret tekevät myös näytelmiä perheissään ja naapurustoissaan kohtaamistaan perheväkivaltatilanteista. Ne ilmentävät samaa valtasuhdetta sekä sen syntymistä sosiaalistumisen ja kasvatuksen kautta. ”Omassa ympäristössä kohdattu ongelma herättää sekä mielenkiinnon että halun toimia ja ymmärtää tapahtumien taustoja. Vain omaan oivallukseen perustuva asennemuutos on pysyvä”, Babirekere kertoo. Koulutuksessa nuoret saavat myös tietoa siitä, että HIV/aids leviää helpommin seksuaalisen väkivallan kautta.
KUVAT: JEMINA TALJA
Charles Ssuuman ohjaa nuoret pohtimaan väkivallan alkujuurta.
”HIV on todellisuutta heidän keskuudessaan, samoin kuin perheväkivalta. Molempien leviämiseen voidaan kuitenkin puuttua”, Ssuuma painottaa.
Rohkeasti väkivaltaa vastaan Yhteisvoimin väkivaltaan puuttuminen helpottuu ja sen vastainen viesti leviää laajalle. ”Opettakaa kaikki, mitä te olette täällä oppineet, myös muille omissa yhteisöissänne. Opitun pitää näkyä teoissanne”, Ssuuma kehottaa nuoria. Koulutukseen osallistuneilla Peter Nyemjella ja Resty Namandalla on nyt tietoa, taitoa ja intoa: ”Olemme pohtineet sitä, miksi naisia kohdellaan niin huonosti. Avioliitossa pitää olla vallan tasapaino. Miehen pitää keskustella vaimonsa kanssa eikä hän saa päättää tämän puolesta. On tärkeää taistella väkivaltaa vastaan. Naisia pitää kohdella ihmisinä. Tämän aion opettaa kylässä muillekin”, Nyemje summaa.
”Perheväkivallan vastaisella työllä voidaan pelastaa ihmishenkiä!” Resty Namanda painottaa.
”Tämän koulutuksen jälkeen minun on hyvin helppoa lähestyä ketä vain yhteisössäni. Puhumme samaa kieltä. Olen saanut taitoja, joita voin käyttää yhteisössäni”, Nyemje jatkaa. ”Autan naisia. Olen heidän puolellaan. Nyt tiedän, miten toimia. Olen oppinut, miten voi välttää ja selvittää konflikteja. Perheväkivallan vastaisella työllä voidaan pelastaa avioliittoja. Ennen kaikkea sen avulla voidaan pelastaa ihmishenkiä!” Namanda painottaa. Yhteisökouluttaja ylistää koulutukseen vuosien varrella osallistuneiden nuorten rohkeutta ja sitoutumista: ”Ihailen näitä nuoria. He ovat tehneet loistavaa työtä. He ovat raportoineet käynneistään perheväkivallan uhrien luona sekä toimineet hienosti yhteistyössä poliisin kanssa. Tämä kehityshanke on ollut todella onnistunut”, iloitsee Ssuuma. SIRU AURA
”Naisia pitää kuunnella ja kohdella hyvin”, Peter Nyemje aikoo opettaa kylässään.
Solidaarisuuden viestintäpäällikkö
Arviointi: Perheväkivallan vastainen työ tuotti tulosta Hiljattain päättyneen Solidaarisuuden ja Uganda Media Women´s Association:in (UMWA) kolmivuotisen perheväkivallan vastaisen kehityshankkeen arvioinnin tehneen Alice Ndidden mukaan saavutetut tulokset ovat todella rohkaisevia: paikallisten ihmisten, erityisesti miesten, asenteissa on huomattavissa selkeä muutos perheväkivaltaa kohtaan. Perheväkivalta tiedostetaan nyt ihmisoikeusloukkaukseksi, se on sosiaalisesti tuomittua ja uhrit hakevat herkemmin apua hankkeen toiminta-alueilla. Myös uhrien yksityisyyden suojaa on parannettu ja paikallisjohtajat eivät enää lähetä uhreja takaisin kotiin selvittämään ongelmiaan yksin. Poliisille ilmoitettujen väkivaltatapausten määrä väheni hankkeen toiminta-alueilla jopa 50 prosenttia. Ihmiset osaavat nyt tunnistaa eri väkivallan muotoja. Tasa-arvon lisääntymisen ansiosta naiset ovat päässeet aiempaa enemmän mukaan päätöksentekoon sekä saaneet uusia elinkeinoja. ”UMWA:n kokemus osoittaa, että perheväkivallan vastainen työ kannattaa ja tuottaa tulosta, kun siihen osallistuvat sekä miehet että naiset ja käytetään monipuolisia menetelmiä”, Solidaarisuuden tasa-arvokoordinaattori Milla Mäkinen iloitsee. Wakison ja Kyankwanzin läänien alueilla yhteensä 31 kylässä toteutetussa kehityshankkeessa koulutettiin 248 yhteisöaktivistia, jotka levittävät väkivallan vastaista tietoa eteenpäin lääneissä. Lisäksi koulutettiin yli 70 paikallisjohtajaa, joiden avulla edistetään rakenteellisia muutoksia. UMWA käytti hankkeen toteutukseen tehokkaasti omistamaansa radiokanava Mama FM:ää sekä julkaisemaansa sanomalehtiliitettä The Other Voice:a. Lehteä painettiin kolmen vuoden aikana 360 000 kappaletta. Perheväkivallasta puhuttiin vuosittain keskimäärin 200 radiolähetyksessä. Erityisesti radio osoittautui erittäin hyväksi välineeksi vaikean asian käsittelyssä. Radiolähetyksissä väkivallan uhrit uskaltavat kertoa nimettöminä avoimesti omista kokemuksistaan. ”Kun perheväkivallan vastainen viesti kaikuu ihmisten korviin monelta eri suunnalta, sen vaikuttavuus kasvaa”, Mäkinen painottaa. Jatkoa tälle tärkeälle työlle suunnitellaan parhaillaan UMWA:ssa Ugandassa. SA
Solidaarisuus 1/2013 15
SOLIDAARISUUS
J
A
SOMALIMAASS
oulukuussa 2012 Jemenissä oli 237 168 pakolaista. Heistä 96 prosenttia oli saapunut Somaliasta. Kasvua edelliseen vuoteen oli kymmenen prosenttia. Vuosittain noin kaksituhatta somalia saapuu Suomeen joko perheenyhdistämisen tai turvapaikan hakemisen perusteella. Suomessa asuu 13 000 somalia ja somalit ovat Suomen suurin afrikkalainen maahanmuuttajaryhmä.
Afrikasta muutetaan onnellisemman elämän toivossa
Miksi matkaan lähdetään? Somalian sisällissota ja kaaos on kestänyt jo yli kaksikymmentä vuotta. ”Köyhyys, työttömyys, koulutusjärjestelmän sekä terveydenhuoltopalvelujen puuttuminen ja kodittomuus ovat syitä maastamuuttoon”, kertoo Solidaarisuuden somalimaalaisen kumppanijärjestön Agriculture Development Organization:in toiminnanjohtaja Hussein Ismail. ”Totta kai jokainen meistä haluaa tulla onnelliseksi omassa elämässään. Kun oma maa ei pysty tarjoamaan hyvinvointia, onnea lähdetään etsimään sieltä, missä sitä on tarjolla. ” Suurin osa lähtijöistä on nuoria alle 30-vuotiaita miehiä. ”Heillä on vahva käsitys siitä, että elämä on helpompaa ja onnellisempaa maissa, joissa elintaso on korkeampi”, Hussein jatkaa.
”Jokainen meistä haluaa tulla onnelliseksi. Kun oma maa ei pysty tarjoamaan hyvinvointia, sitä lähdetään etsimään muualta”, pohtii Solidaarisuuden somalimaalaisen kumppani järjestön toiminnanjohtaja Hussein Ismail. Laiton maahanmuutto on kuitenkin hengenvaarallista. Sitä halutaan ehkäistä nuoria kouluttamalla.
Laittoman maahanmuuton ehkäisyä Somalimaalainen kansalaisjärjestö Soydavo tekee valistustyötä laittoman maahanmuuton ehkäisemiseksi Somalimaassa. Soydavon operationaalinen päällikkö Ismail Aden Abdi kertoo yhteistyöhankkeesta kansainvälisen siirtolaisjärjestön IOM:n kanssa: ”Ymmärsimme, että Somalimaan toiseksi suurin kaupunki Burao on laittoman maahanmuuton kohtauspaikka. Täältä nuoret siirtyvät Etiopiaan, Djibutiin, Jemeniin, Arabiemiraatteihin ja Saudi-Arabiaan.”
Iran
Saudi-Arabia
Egypti 3
2
1
Libya Ismail Aden Abdi tekee työtä laittoman maahanmuuton ehkäisemiseksi.
Yemen Djibouti
Bosaso
Sudan Somalimaa
Etiopia
Somalia
Kenia
16 Solidaarisuus 1/2013
KUVAT: AIRI KÄHÄRÄ
Burao
Muuttoreittejä on kolme. Ensimmäinen reitti kulkee Etelä-Somaliasta ja Etiopiasta Buraon kautta Bosasoon ja sieltä Jemeniin ja Saudi-Arabiaan. Toinen reitti on EteläSomaliasta ja Etiopiasta Djibutin kautta Jemeniin ja Saudi-Arabiaan. Kolmas reitti kulkee Somaliasta Buraon kautta Etiopiaan, sieltä Sudanin kautta Libyaan ja Välimeren ylityksen jälkeen Italiaan ja sieltä kaikkialle Eurooppaan ja Amerikkaan.
Valistustyötä monille toimijoille ”Olemme keskittyneet hankkeessamme maastamuuton solmujen avaamiseen”, kertoo Soydavon ohjelmakoordinaattori Abdirizak Mohamed Abdi. ”Järjestämme keskustelutilaisuuksia matkan vaaroista pakolaisleireillä ja kouluissa. Kutsumme myös lasten vanhempia yhteen ja näytämme videoita matkan vaiheista ja matkustusolosuhteista.” Somalimaan teiden tarkastuspisteiden henkilökunta on myös saanut opastusta. Nyt he tietävät autoissa olevat mahdolliset piilopaikat. Joskus jopa 40 ihmistä on pakattu karjankuljetusautoihin vuohien ja kamelien alle erillisiin laatikoihin. Jos auto kaatuu, hengissä selviäminen ei ole todennäköistä. ”Kerran matkaan lähteneet ja takaisin palanneet nuoret ovat korvaamattomia voimavaroja valistustyössä. Koko luentosali kuuntelee heidän kertomuksiaan hiiskumattoman hiljaa”, Abdirizak Mohamed Abdi jatkaa.
Laiton muutto hengenvaarallista Matkasta selvinneet kertovat Soydavon tilaisuuksissa kauhutarinoita matkan vaiheista: ”Lähdimme veneellä Bosasost a Jemeniin. Veneen ruorissa oli yksi meikäläisistä. Hän oli saanut yhden päivän opastuksen veneen ohjaamisesta.” Merimatka, jonka piti kestää vuorokauden, kestikin monta viikkoa. ”Emme olleet ottaneet ruokaa mukaan juuri ollenkaan ja jokaisella oli vettä vain pullollinen. Monta ystävääni kuoli ja heitimme heidän ruumiinsa veneen laidan yli mereen, kun emme muutakaan voineet tehdä,” kertoo eräs matkasta selvinnyt järkyttyneenä.
Nuoria houkutellaan lähtemään ”Toiminta täyttää kieltämättä ihmiskaupan tunnusmerkit”, sanoo Ismail Aden Abdi. Ihmiskauppa on ihmisten kuljettamista ja myymistä hyväksikäyttötarkoituksessa. Siihen liittyy uhkaamista, pakottamista, orjuuttamista tai harhaanjohtamista. Kylissä liikkuu matkaan houkuttelijoita. Ensin he lupaavat nuorille työpaikan ulkomailta. Sen jälkeen he sanovat hoitavansa kaikki matkustusasiakirjat kuntoon nuorten
”Takaisin palanneet nuoret kertovat laittoman muuton vaaroista”, Abdirizak Mohamed Abdi kuvaa koulutusta.
puolesta. Nuoret lähtevät matkaan luottavaisin mielin, mutta voivat päätyä ulkomaille alipalkattuihin töihin tai seksuaalisen hyväksikäytön kohteiksi. Hätääntyneet vanhemmat tekevät kaikkensa saadakseen oman lapsensa takaisin kotiin. Normaalisti tämä vie perheen taloudelliseen ahdinkoon kotimaassa. ”Sieppauksia sattuu viikoittain. Nuoria häviää koulumatkalla ja heitä etsitään muutaman päivän ajan sukulaisten ja ystävien voimin. He vain katoavat jälkiä jättämättä eivätkä koskaan enää ota yhteyttä omiin vanhempiinsa”, Ismail Aden Abdi kertoo.
Onni vaihtelee kotimaassa Somalimaasta pois muuttaneet kertovat elämästään uudessa kotimaassa, kun he vierailevat Somalimaassa. Toiset ovat olleet onnekkaita ja toiset eivät. Kaikille yhteistä on koti-ikävä. ”Odotukset olivat lähtiessä hyvin korkealla, mutta uusi kotimaa ei aina olekaan sellainen kuin sen on kuvitellut olevan. En ole Suomessa sen onnellisempi kuin olin kotimaassani. Suomessa on vain toisenlaiset ongelmat kuin Somalimaassa”, sanoo Ahmed Wali. Wali on ammatiltaan dialyysihoitaja. Hänellä on 17 vuoden työkokemus ja palkkatyö sekä perhe Suomessa. Parhaillaan hän on Somalimaassa. Hän on ollut seitsemän kuukautta virkavapaalla ja kouluttanut Hargeisan sairaalan henkilökuntaa Suomen rahoittamassa IOM:in hankkeessa. Siinä Suomessa terveydenhuoltoalan koulutuksen saaneet ovat voineet palata lyhyeksi aikaa kotimaahansa jakamaan ammattitaitoaan. ”Haluaisin palata pysyvästi Somalimaahan, mutta minulla ei ole täällä vakituista työtä, jolla voisin elättää perheeni. Vaimoni ja lapseni haluavat asua Suomessa, koska lapset saavat siellä kunnollisen koulutuksen”, Wali kertoo. ”Olen onnellinen, kun minulla on työtä ja perheeni on ympärilläni. En tarvitse onnellisuuteen mitään muuta”, hän kiteyttää.
Solidaarisuus tukee ihmisten hyvinvointia Somalimaassa Solidaarisuuden kehitysyhteistyön avulla ihmisten mahdollisuudet onnellisempaan elämään vahvistuvat Somalimaassa. • Nuorten ammattikoulutuksen sekä pienyrittäjyyden edistäminen lisää nuorten toimeentulomahdollisuuksia sekä maan jälleenrakentamista. Viime vuonna ammattiin valmistui 524 opiskelijaa. • Ruokaturvan vahvistaminen maataloutta parantamalla ja uusia toimeentulomuotoja kehittämällä lisää perheiden elintasoa ja elämänlaatua. Kouluttamalla on parannettu niin tuotteiden markkinoille pääsyä kuin karjataloutta. • Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen vastainen työ parantaa naisten seksuaaliterveyttä ja edistää tasaarvoa. Silpomisen haittavaikutuksista tiedottaminen ja kouluttaminen ovat omalta osaltaan vaikuttaneet sen raaimman muodon vähenemiseen. • Somalimaalaisten naisten yhteiskunnallisten osallistumismahdollisuuksien vahvistaminen lisää heidän osallistumistaan yhteisöjen päätöksentekoon sekä edistää tasaarvoa. Viime vuonna päättyneessä hankkeessa yli 3300 somalimaalaista naista oppi lukemaan. Myös naisehdokkaiden määrä vaaleissa on kasvussa.
AIRI KÄHÄRÄ Solidaarisuuden Somalimaan maakoordinaattori
Solidaarisuus 1/2013 17
KUVA: AIRI KÄHÄRÄ
Tyytyväisyys on onnellisuutta
Kolumni
Kumppanit kertovat Kolumnisarjassa Solidaarisuuden kehitys yhteistyöhankkeisiin osallis tuvat kirjoittavat itse o masta yhteiskunnastaan ja elämästään Somalimaassa, Ugandassa ja Nicaraguassa.
P
alasin vuonna 1991 perheineni pakolaisleiriltä Etiopiasta Hargeisaan, Somalimaan pääkaupunkiin. Sisällissota oli jättänyt jälkensä kaikkialle. Taloissa ei ollut kattoja eikä ikkunoita. Lähes aution kaupungin harvat asukkaat elivät epätoivon partaalla. Sadat maahan palanneet pakolaiset olivat pystyttäneet kepeistä ja roskista rakenneltuja väliaikaisia asumuksia Radio Hargeisan tuhoutuneen rakennuksen edustalle. Palattuani aloin johtaa erästä somalimaalaista kansalaisjärjestöä. Saimme vieraaksemme kanadalaisen tutkijan, jonka tehtävänä oli raportoida kotimaahan palaavien somalipakolaisten tilanteesta. Vein tutkijan Radio Hargeisan edustan leiriin ja hetkessä kymmenet lapset ja naiset ympäröivät meidät uteliaisuuden ja pelonsekaisin tuntein. Erityisesti lapset tuijottivat meitä kummissaan ja ihmettelivät valkoisen muukalaisen erilaista ulkomuotoa. Kaikki toivoivat, että olimme tulleet paikalle avustustarvikkeet mukanamme. Tapaamamme ihmiset elivät todellisessa köyhyydessä. Keskustelumme alkoi perinteisellä tervehdyksellä: Iska warrama? Mitä uutisia? Siihen kaikki toivottivat arabiaksi: Kheyr. Siunausta. Erittäin haastavat olosuhteet olivat saaneet perinteisesti sisukkaat somalit nöyrtymään. Vain harvoin joku onnistui hankkimaan ruokaa ja vaikka seuraavasta ateriasta ei ollut tietoakaan Alhamdullilaah, Allahille kiitos, raikui aina ilmassa. Somalien sinnikäs luonne on peruja vuosisatoja kestäneistä vaikeista elinoloista. Sitkeää luonnettamme kuvaa vanha somalisananlasku: Haddii aad dhimanayso, dhareerkaa la iska duwaa. Vaikka kuolema olisi lähellä, älä anna syljen tahrata vaatteita tai itseäsi. Kanadalaisella vieraallamme oli vaikeuksia kokemansa käsittelemisessä. Hän jäi pohtimaan tapaamiamme näennäisesti erittäin köyhiä ihmisiä, joiden hymy ulottui korvasta korvaan ja jotka vaikuttivat onnellisilta. Miten se oli mahdollista, kun muualla toiset saattoivat omistaa kaiken mahdollisen materian, eivätkä he silti olleet onnellisia? Itse olin pohtinut samoja asioita jo vuosia aiemmin työskennellessäni Saudi-Arabiassa. Työpaikkani oli
monikulttuurinen ja monet työtovereistani olivat intialaisia, kuten myös eräs viisissäkymmenissä oleva mies. Kollegani oli monessa suhteessa vähempiosaisempi kuin minä, mutta hänen kasvonsa säteilivät seesteisyyttä ja tyytyväisyyttä. Vaikeina aikoina olen monesti toivonut, että osaisin olla enemmän hänenlaisensa. Tyytyväisyys on keskeistä onnellisuudelle. Se on voiman lähde vaikeuksien keskellä, ja sen alkuperä on hengellisyydessä. Hengellisestä tasapainosta kumpuavaa tyytyväisyyden tunnetta on kuitenkin tasapainotettava materian tuoman tyytyväisyyden kanssa. Mutta mitä aineellista ihminen oikeastaan tarvitsee ollakseen onnellinen? Kahden vuosikymmenen ajan olen kokenut iloa ja onnea työssäni auttaessani Somalimaan yhteiskunnan haavoittuvimpia ihmisryhmiä. Tämä on tarkoittanut nimenomaan aineellisten asioiden välittämistä heille. Uskonkin, että auttamani ihmiset ovat saavuttaneet tietyn tason onnellisuuden. Kehitysyhteistyössä olen vuosien aikana huomannut, että mitä enemmän hengellistä tyytyväisyyttä yhteisöissä on, sitä paremmin kehitysprojektien tavoitteet yleensä toteutuvat. Tällöin myös haavoittuvimmat ryhmät saadaan tehokkaammin mukaan ja resursseihin liittyviä konflikteja on vähemmän. 1900-luvun alkupuolella elänyt somalirunoilija Ismail Mire kuvasi onnellisuutta vapaasti käännettynä seuraavasti: Kaikkien palvelijoidensa kesken jumala jakaa leivän Olkoon se kala merestä tai kupillinen teetä Jokainen tulee saamaan mitä hänelle kuuluu Päättäköön aamulla suorittavansa mitä vain, juoksevansa tai kiipeävänsä vuorelle Tehköön tiettäväksi ettei yksikään tule saamaan enempää kuin mitä hänelle kuuluu AHMED IBRAHIM AWALE Solidaarisuuden somalimaalaisen kumppanijärjestön Candlelight for Health, Education and Environment:n varainhankinnasta ja arvioinnista vastaava virkailija Tiivistäen suomentanut: Pirre Laaksonen
SOLIDAARISUUS
SUOMESSA
Onnellisuus on monen asian summa Kansantaloustieteilijä Tatu Hirvonen on tutkinut onnellisuutta. Kysyimme Hirvoselta, miten onnellisuutta mitataan ja ketkä ovat onnellisia. Entä miten suomalaiset pärjäävät onnellisuudessa? Voiko onnellisuutta mitata? Miten onnellisuutta mitataan? ”Onnellisuutta voi mitata monella eri tavalla. Sitä tutkitaan esimerkiksi kysymällä ihmisten omia arvioita onnellisuudestaan. Samaa arviota voidaan kysyä myös ihmisten läheisiltä. Yleensä ne vastaavat hyvin yksilöiden omia arvioita. Käytössä on toki myös erilaisia aivotutkimukseen liittyviä mittareita. Aivoissa tapahtuvia muutoksia voidaan seurata joko pitkällä tai lyhyellä aikajänteellä. Niitä voidaan verrata myös muihin tekijöihin, kuten esimerkiksi vastaajan tulot asoon tai terveydentilaan. Ihminen on itse oman onnellisuutensa asiantuntija. Kulttuurista riippumatta ihminen osaa yleensä vastata siihen, onko hän onnellinen.”
Onnistunut kehitys yhteistyö on onnellisuus työtä.
Miten vertaillaan ihmisten onnellisuutta eri maissa? Ketkä ovat onnellisimpia ja miksi? ”Ihmisten onnellisuutta vertaillaan tyypillisesti erittäin laajojen kyselytutkimuksien avulla. Onnellisuusvuosissa mitattuna onnellisimmat maat 2000-luvun alkupuolella olivat Sveitsi, Tanska ja Islanti. Suomi oli sijalla kahdeksan. Pohjoismaat pärjäävät vertailussa hyvin. Hyvinvointivaltioissa elämä on turvallista, tervettä ja elinajan odote on pitkä.”
Mitä on opittu onnellisuutta ja bruttokansantuotetta vertaamalla? Ovatko varakkaiden kansantalouksien kansalaiset muita onnellisempia? ”Käytettyjen mittareiden perusteella näin on. Vertailtiin sitten onnellisuutta ja bruttokansantuotetta tai onnellisuutta ja YK:n inhimillisen kehityksen indikaattoria, näissä korkean tason saavuttaneet maat ovat vahvoilla. On vaikeaa olla onnellinen, jos esimerkiksi elää äärimmäisessä köyhyydessä eikä pääse sairastuessaan hoitoon. Mitä onnellisempi maa on, sitä tasaisemmin onnellisuus tuntuu jakautuvan. Onnellisuuserot maan kansalaisten välillä eivät silloin kasva räikeiksi. Onnistunut kehitysyhteistyö on tästä näkökulmasta myös onnellisuustyötä.”
Tekeekö raha siis onnelliseksi? ”Tietty perustoimeentulo ja -turva on onnen perusainesosa. Kun se toteutuu ja ihminen tulee riittävän hyvin toimeen, lisäraha ja kuluttaminen eivät enää tuo hänelle sen enempää onnea.”
Ovatko suomalaiset onnellisia? Mikä edistää onnellisuutta Suomessa? ”Suomalaiset kertovat keskimäärin olevansa joko onnellisia tai erittäin onnellisia. Onnellisuuteen vaikuttavat aika paljon ihmisen persoonallisuustekijät, kuten hyvä itsetunto ja optimismi, sekä geenit. Iällä, sukupuolella tai etnisyydellä ei ole todettu olevan vaikutusta. Taloudellisilla tekijöillä kuten henkilökohtaisilla tuloilla, kansantalouden kasvulla, työllisyydellä ja inflaatiolla on selkeä vaikutus onnellisuuteen, mutta niitäkin suurempi vaikutus on muilla tekijöillä. Niitä ovat hyvä terveys,
kestävä parisuhde, hyvät ystävyyssuhteet ja sosiaalinen tukiverkosto ylipäätään sekä työ – työpaikka, työkyky ja työtyytyväisyys. Institutionaaliset tekijät kuten uskonto, poliittiset vaikutusmahdollisuudet sekä taloudellinen vapaus näyttävät myös vaikuttavan positiivisesti onnellisuuteen.”
Mitkä ovat suurimmat onnen esteet Suomessa? ”Niitä ovat huono terveys, heikot ihmissuhteet, työttömyys, syrjäytyminen sekä epäonnekkaat geenit. Ollakseen onnellinen ihminen tarvitsee tunteen siitä, että hän kuuluu joukkoon. Joukossa ollessaan ihminen tosin ajautuu helposti vertailemaan itseään muihin, mikä ei välttämättä edistä onnellisuutta.”
Olet kirjoittanut yhdessä Esa Mangelojan kanssa kirjan Miksi kolmas hampurilainen ei tee onnelliseksi? Kerro meille, miksei se tuo onnea. ”Koska se ei ole tarpeen. Ihminen ei arvosta sitä, mihin hän tottuu tai mitä hänellä on liikaa.”
Onko olemassa jotain yhteistä, mikä tekee ihmiset kaikkialla maailmassa onnelliseksi? ”Se, että olemme ihmisiä. Ihminen taitaa olla luotu tavoittelemaan onnea. Kiitollisuuden harjoittaminen vahvistaa onnellisuutta. Kun muistaa kiittää siitä hyvästä, minkä on saanut, tulee myös vahvistaneeksi omaa onnellisuuttaan. Onnellisuus on monen asian summa, eikä se ole mistään yhdestä asiasta kiinni. Kaikkea ei siis tarvitse saada kokeakseen onnea.” SIRU AURA Solidaarisuuden viestintäpäällikkö
”Onnellisuus lisääntyy, kun se jakautuu tasaisesti maan kansalaisten kesken”, kertoo Tatu Hirvonen.
Solidaarisuus 1/2013 19
Muiden auttaminen tuo onnea Monelle meistä tämä tunne on tuttu. Lahjoitamme kympin tärkeään tarkoitukseen, autamme naapuriamme hädässä, luovutamme verta tai annamme aikaamme vapaaehtoistyöhön. Myös tutkimukset todistavat, että toisten tukeminen vahvistaa itsetuntoa, vähentää stressiä ja lisää onnellisuutta. Suomalaiset toimivat suurin joukoin ja mitä moninaisimmin tavoin apua tarvitsevien tukemiseksi. Vapaaehtoistyön suosio on ennätyslukemissaan ja yhä useammat kertovat tukevansa kansalaisjärjestöjä ja yhteisöjä säännöllisin tai satunnaisin lahjoituksin. Auttaessaan ihmiset tuntevat iloa ja ylpeyttä teoistaan tai kokevat osallistuvansa paremman ja oikeudenmukaisemman maailman rakentamiseen. Auttaminen on vuorovaikutusta ja moni kokee, että antaessaan myös saa. Ajatellaan, että kyseessä ei ole 20 Solidaarisuus 1/2013
ainoastaan auttamisen velvollisuus vaan oikeus: saa tehdä jotakin ystäviensä, läheistensä tai muiden apua tarvitsevien hyväksi. Ihmisillä, jotka antavat aikaansa muiden hyväksi, on tutkimusten mukaan terveempi itsetunto. He voivat henkisesti paremmin, ovat onnellisempia ja vähemmän stressaantuneita. Nämä positiiviset ominaisuudet vahvistuvat samalla kun ihmisten hyvät teot kasvattavat heidän yhteisöllisyyden ja merkityksellisyyden tunnettaan. Myös rahan käyttäminen muiden hyväksi tekee ihmiset onnellisemmiksi kuin sen käyttö itseään varten. Tähän tulokseen ovat tulleet Brittiläisen Kolumbian yliopiston ja Harvardin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tutkijat. He tekivät kolme tutkimusta arvioidakseen rahankäyttötapojen ja koetun onnellisuuden välistä suhdetta. Ihmiset, jotka käyttivät rahaa lahjojen ostamiseen toisille ja lahjoittivat rahaa hyväntekeväisyyteen, olivat tutkimuksen mukaan onnellisimpia.
Hyvä kiertoon Tutkimusten tuloksia tukevat myös Solidaarisuuden lahjoittajien ja vapaaehtoisten omat kokemukset. Tiina Johansson pyysi hiljattain merkkipäivänsä kunniaksi
Solidaarisuus on kevään ja kesän aikana mukana lukuisissa tapahtumissa, joissa vapaaehtoiset ovat tärkeä voimavara. Osallistuminen lisää onnellisuutta. Tervetuloa mukaan!
ystäviltään lahjoituksia Solidaarisuuden työn tukemiseen perinteisten tavaralahjojen sijaan. Johansson kertoo löytävänsä onnen yhdessäolosta, toisten tukemisesta ja mahdollisuudesta parantaa maailmaa. Johansson sai itse 1950-luvulla apua Yhdysvalloista. Hän oli syntyessään allerginen villalle eikä Suomesta saanut helposti muita lämpimiä vaatteita. Nyt Johansson halusi panna tämän silloin saamansa tuen ja kokemansa solidaarisuuden kiertoon. ”Erityisesti tyttöjen ja naisten auttaminen tuo onnea meille kaikille, koska se parantaa henkistä ilmapiiriä ja edistää rauhaa kaikissa mahdollisissa yhteisöissä”, hän vakuuttaa. Myös Solidaarisuuden aktiivisena vapaa ehtoisena toimiva Marjo Vesala uskoo oman onnellisuutensa lisääntyvän muita auttamalla. ”Ajan antaminen hyvään tarkoitukseen on ollut pitkään ajatuksissani. Koen iloa ja ylpeyttä siitä, että viimeinkin olen lähtenyt mukaan vapaaehtoistoimintaan. Saan vapaaehtoisuudestani hyvän mielen lisäksi myös onnistumisen elämyksiä ja uusia ystäviä.” JEMINA TALJA Solidaarisuuden varainhankintapäällikkö
KUVA: KATJA SEPPINEN
Tukijat tutuiksi
SA
SUOMES SOLIDAARISUUS
Ohittamaton tarjous Solidaarisuuden lukijoille! Nyt tarjoushintaan 30 €
Afrikan maailmansota -kirjan ostajalle Musta, kaunis ja kaupan ja Afrikassa edulliseen viiden euron kappalehintaan!
(ovh 37 €)
Gérard Prunier AFRIKAN MAAILMANSOTA Ruandan kansanmurha aloitti monikansallisen konfliktin, joka levisi Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan ja johti lopulta noin neljän miljoonan ihmisen kuolemaan.
www.intokustannus.fi
Laura Maragnani & Isoke Aikpitanyi MUSTA, KAUNIS JA KAUPAN Koskettava ja ajankohtainen tarina valottaa afrikkalaisten siirtolaisnaisten kohtaloa ihmiskaupan uhrina Euroopassa. Pekka Peltola: AFRIKASSA Peltola on ollut keskellä todellisuutta, joka poikkeaa suuresti suomalaisesta elämänmenosta.
Tilaukset puh. 040 179 5297 tai myynti@intokustannus.fi, mainitse ”Solidaarisuus”. Hinnat sisältävät postikulut.
Solidaarisuus toimii sinun tuellasi! Kiitos!
Tukemalla Solidaarisuuden työtä olet mukana luomassa tasa-arvoa ja kestävää toimeentuloa 150 000 ihmiselle Nicaraguassa, Somalimaassa ja Ugandassa. Valitse itsellesi sopivin tapa lahjoittaa.
Voit tukea työtämme omalla tavallasi! Tukesi on meille tärkeää ja haluamme tarjota sinulle monipuolisia mahdollisuuksia osallistua työhömme. Kevään ja kesän 2013 aikana voit osallistua toimintaamme muun muassa seuraavin keinoin:
Ryhdy Solidaarisuuden kuukausilahjoittajaksi Kuukausilahjoittajana autat tehokkaimmin ja lahjoitussummasi voi olla juuri sen kokoinen kuin haluat. Voit ryhtyä kuukausilahjoittajaksi täyttämällä ja palauttamalla meille viereisen sivun lomakkeen. Voit myös tutustua lehden keskiaukea malla olevaan testamenttioppaaseen. Testamenttilahjoituksen voi tehdä kuka tahansa täysi-ikäinen henkilö varallisuudestaan riippumatta.
Perusta oma varainhankinta tempauksesi ja sähköinen keräyssivusi Osoitteessa www.jelpi.fi/solidaarisuus voi kuka tahansa perustaa oman sähköisen keräyssivunsa. Voit kerätä varoja Solidaarisuuden toimintaan vaikkapa juoksemalla Naisten Kympin, pitämällä virkkausmaratonin tai ryhtymällä karkkilakkoon. Sähköisen keräyssivun voi perustaa myös merkkipäivien kunniaksi. Kenties haluat pyytää ystäviltäsi lahjoituksia perinteisten syntymäpäivälahjojen sijaan.
Lahjoittajaksi Bank4Hopessa Uuden Bank4Hope -lahjoituskanavan avulla voit reaaliajassa seurata, mitä avullasi tehdään. Saat viestejä tuen saajilta itseltään ja näet apusi vaikuttavuuden ihmisten elämään. Lahjoittaminen Bank4Hopessa on läpinäkyvää, mielenkiintoista ja erittäin palkitsevaa! Bank4Hopen kautta voit tukea Solidaarisuuden tekemää osuuskuntien kehittämistyötä Ugandassa. Niin yksityishenkilöt kuin yrityksetkin voivat ryhtyä lahjoittajaksi helposti ja seurata työmme tuloksia. Syksyllä 2012 SOK alkoi tukea osuustoimintaamme Ugandassa ja jo nyt yli 4000 ihmistä on saanut hyötyä SOK:n avusta. Liity sinäkin lahjoittajaksi nyt! www.solidaarisuus.bank4hope.org
22 Solidaarisuus 1/2013
Osallistu kampanjoihimme Huhtikuussa 2013 voi pääkaupunkiseudun Kakku & Leipä Keisari -liikkeistä ostaa solidaarisia leivoksia ja herkkuja, joilla saadaan suut makeiksi ja tuetaan samalla Solidaarisuuden kehitysyhteistyötä Nicaraguassa. Kesän aikana olemme läsnä useilla eri festivaaleilla. Tule tapaamaan meitä ja varaa solidaarisuuslippusi: Annikin Runofestivaaleille – Tampere 8.6.2013 Työväen Musiikkitapahtumaan – Valkeakoski 25.–28.7.2013 Maailmantango-festivaaleille – Tampere 13.–15.9.2013
Osallistu Solidaarisuuden vapaaehtoistoimintaan Ilmoita kiinnostuksestasi vapaaehtois toimintaamme kohtaan osoitteessa solidaarisuus@solidaarisuus.fi tai soittamalla (09) 759 9730 niin kerromme lisää!
Suoraveloituskäytäntö muuttuu Kansallinen suoraveloituskäytäntö muuttuu ensi vuonna, mutta käytännössä kuukausilahjoitukset jatkuvat entiseen tapaan. Suoraveloituslahjoitukset muunnetaan pankkien toimesta tämän vuoden lopulla e-laskuiksi tai suoramaksuiksi. Muutos ei vaadi lahjoittajiltamme toimenpiteitä ja informoimme kuukausilahjoittajiamme muutoksesta myös kirjeitse syksyllä 2013. Uudet kuukausilahjoittamisesta kiinnostuneet tukijamme voivat ryhtyä lahjoittajaksemme täyttämällä ja palauttamalla meille viereisen sivun lomakkeen.
Lisätietoa kaikista lahjoitusmuodoista saat verkkosivuiltamme osoitteesta www.solidaarisuus.fi/lahjoita. Voit myös lähettää sähköpostia osoitteeseen solidaarisuus@solidaarisuus.fi tai soittaa numeroon (09) 759 9730.
www.solidaarisuus.fi/lahjoita
Solidaarisuus-! kaupassa nyt
Solidaarisuus-avainkukkaro 5€ Solidaarisuuden tyylikkäässä avainkukkarossa pidät tärkeimmät tavarasi kätevästi mukana. Kukkaroon mahtuvat myös useimmat kännykkämallit. Samalla tuet tasa-arvon ja toimeentulon edistämistä kohdemaissamme. Tilaa Solidaarisuus-avainkukkaro täyttämällä ja palauttamalla meille alla oleva tilauslomake tai soittamalla numeroon (09) 759 9730. Leikkaa irti
KYLLÄ Liityn kuukausilahjoittajaksi
Tilaan maksuttoman Solidaarisuus-lehden
Kuukausittainen lahjoitukseni on 10€ 22€ 36€ tai
€/kk
Täytä pankkiyhteystietosi alla olevaan lomakkeeseen.
Tilaan Solidaarisuusavainkukkaron kpl avainkukkaroita (5€ + postituskulut)
Liityn maa- tai teematukijaksi (näin kuukausilahjoituksesi kanavoituu valitsemaasi kohteeseen) Valitse kohde Nicaragua
Somalimaa
Sukupuolten välinen tasa-arvo
Uganda Työ & toimeentulo
Kuukausittainen lahjoitukseni on 10€ 22€ 36€ tai
€/kk
Täytä pankkiyhteystietosi alla olevaan lomakkeeseen. Etunimi
Sukunimi
Osoite
Jäsennumero
(Jos olet jo tukija, näet jäsennumerosi lehden osoitetiedoista.)
Sähköposti
Pankkiyhteys / pankki ja tilinumero
(Jos liityt kuukausilahjoittajaksi tai maa/teematukijaksi)
Paikka ja aika
Kansainvälinen solidaarisuussäätiö - Internationella solidaritetsfonden Agricolankatu 4, 00530 Helsinki - (09) 759 9730 - www.solidaarisuus.fi
Allekirjoitus
Keräyslupa: 2020/2011/2510
Ompelijak oulutusta ja 5m kangasta 25€ 25 eurolla voidaan tarjota somalimaalaiselle tytölle kuukausi ompelijakoulutusta ja viisi metriä kangasta. Näin voimme tukea tyttöjä opinnoissa, joihin heillä ei muuten olisi mahdollisuutta.
Kevään juhliin aineettomat Solidaarisuuslahjat: www.solidaarisuus.fi/lahja
Leikkaa irti
Vastaanottaja maksaa postimaksun
Solidaarisuus VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5003808 00003 Helsinki