Solidaarisuus
1| 2010
SA
S NICARAGUAS
SOLIDAARISUU
Boacon kahvista saatiin hyv채 hinta s. 14
A
S NICARAGUASS
SOLIDAARISUU
S UGANDASSA
SOLIDAARISUU
SSA
S SOMALIMAA
SOLIDAARISUU
Kuivuus uhkaa Pohjois-Nicaraguassa
Terveysneuvoja radioaalloilla
s. 12
Sarjakuvassa on voimaa
s. 16
s. 8
Hyvää hallintoa Suomalaisessa kehityspolitiikassa on sitouduttu noudattamaan hyvän hallinnon periaatetta. Haluamme kaikessa yhteistyössä toimia reilusti ja lakien ja asetusten mukaan. Vastustamme korruptiota ja edellytämme kumppaneiltamme hyvää asioiden hallintaa ja kykyä hoitaa kirjanpitoa. Kehitysyhteistyöprojektin toteuttaminen ei ole vain itse substanssin osaamista. Siinä on osattava budjetoida, seurata kuluja ja raportoida jokaisen euron käytöstä. Uskallan väittää, että olemme Solidaarisuudessa tässä hyviä. Olimme juuri vuorollamme ulkoministeriön teettämässä tarkastuksessa ja saimme puhtaat paperit. Työtä voi aina kehittää ja saamamme uudet ohjeet auttavat kehittämään raportoinnin yksityiskohtia. Olen iloinen siitä, että pystymme auttamaan kehitysmaakumppaneitamme tilintarkastusten ja muun taloudenhoidon kehittämisessä. Kannamme täällä päässä täyden vastuun kokonaistaloudesta, mutta hyvää tulosta syntyy kun kaikilla tasoilla toimitaan oikeiden pelisääntöjen mukaan. Hyvän hallinnon tietämyksen jakaminen on mitä parhainta kehitystyötä. Kansalaisjärjestötoiminnassa on mukana monenlaisia ja monenkokoisia järjestöjä. Solidaarisuus on tässä kentässä kasvanut ainakin keskisuureksi tekijäksi. Kokomme ja projektiemme moninaisuus edellyttää toiminnaltamme vahvaa ammatillista osaamista, ja sitä meiltä löytyy. Kasvu tarkoittaa myös sitä, että luottamushenkilötoimintaa on kehitettävä. Arvostamme sitä, että ihmiset antavat vapaaehtoistoimintaan aikaansa ja resurssejaan. Tarvitsemme edelleen intoa maailman parantamiseen, mutta sen rinnalla tarvitaan monenlaista osaamista. Kansalaisjärjestöissä hallitus – kuten meillä valtuuskunta – on tärkeä hallinnollinen päättäjä ja samalla myös työnantajan roolissa. Hallintotyötä on kehitettävä ja olemme yhdessä valtuuskunnan puheenjohtajan kanssa tähän sitoutuneet. Uskon, että hallintorutiineja kehittämällä vapautamme lisäresursseja uusiin haasteisiin. Olemme olleet 40 vuotta monelle kanava olla mukana paremman maailman rakentamisessa ja sitä haluamme olla jatkossakin!
Tässä numerossa:
Muutos lähtee alhaalta ylöspäin s. 15 SSA
S SOMALIMAA
SOLIDAARISUU
Lukutaito avaa uusia ovia s. 6
solidaarisuus@solidaarisuus.fi www.solidaarisuus.fi
2 Solidaarisuus 1/2010
Terveysneuvoja radioaallolla s. 16
Sarjakuvassa on voimaa s. 8 Naiset huolehtivat kehityksestä s. 11
S KARJALASSA
SOLIDAARISUU
A
S NICARAGUASS
SOLIDAARISUU
Kuivuus uhkaa Pohjois-Nicaraguassa s. 12 Boacon kahvista saatiin hyvä hinta s. 14
”Tuntuu hyvältä, että vanhoja ihmisiä ei ole unohdettu” s. 18
S SUOMESSA
SOLIDAARISUU
Uutisia s. 4
Vahvaa taloudenpitoa vuonna 2009 s. 20
Tarja Kantola hallituksen puheenjohtaja
Solidaarisuus Agricolankatu 4, 00530 Helsinki puhelin (09) 7599 730 fax (09) 7599 7320
S UGANDASSA
SOLIDAARISUU
Tue Solidaarisuutta s. 22
pankkitilit: Sampo 800019-744625 Nordea 101130-7206930 Op 554128-44338
Säätiön hallitus: Tarja Kantola, puheenjohtaja Tero Shemeikka, varapuheenjohtaja Karri Heikkilä Erkki Kanerva Riikka Keskitalo Paavali Kukkonen Ulla-Mari Lappalainen Folke Sundman Ilkka Tahvanainen Merja-Hannele Vuohelainen
Solidaarisuus on 40-vuotias suomalainen kehitysyhteistyöjärjestö. Solidaarisuuden työssä painottuvat tasa-arvo sekä työ ja toimeentulo. Työstämme hyötyy 150 000 ihmistä viidessä maassa. Solidaarisuuslehti lähetetään maksutta kaksi kertaa vuodessa kaikille Solidaarisuuden lahjoittajille ja muille tukijoille. Solidaarisuus ylläpitää tietosuojalain mukaista tukijaluetteloa, joka sisältää säätiön toimintaa tukevien henkilöiden nimen ja postiosoitteen. Mikäli haluat ilmoittaa muutoksesta tai poistaa tietosi tukijaluettelosta, voit tehdä sen soittamalla numeroon (09) 759 9730 tai verkossa osoitteessa www.solidaarisuus.fi/palaute.
Solidaarisuuslehti ISSN 1797-3430 Julkaisija: Kansainvälinen solidaarisuussäätiö Vastaava päätoimittaja: Miia Nuikka Päätoimittaja: Terhi Ylikoski Kansikuva: Jukka Pakkala Painopaikka: Sälekarin Kirjapaino Oy, Somero Seuraava numero ilmestyy syksyllä 2010
Solidaarisuus 1/2010 3
Hyvää hallintoa Suomalaisessa kehityspolitiikassa on sitouduttu noudattamaan hyvän hallinnon periaatetta. Haluamme kaikessa yhteistyössä toimia reilusti ja lakien ja asetusten mukaan. Vastustamme korruptiota ja edellytämme kumppaneiltamme hyvää asioiden hallintaa ja kykyä hoitaa kirjanpitoa. Kehitysyhteistyöprojektin toteuttaminen ei ole vain itse substanssin osaamista. Siinä on osattava budjetoida, seurata kuluja ja raportoida jokaisen euron käytöstä. Uskallan väittää, että olemme Solidaarisuudessa tässä hyviä. Olimme juuri vuorollamme ulkoministeriön teettämässä tarkastuksessa ja saimme puhtaat paperit. Työtä voi aina kehittää ja saamamme uudet ohjeet auttavat kehittämään raportoinnin yksityiskohtia. Olen iloinen siitä, että pystymme auttamaan kehitysmaakumppaneitamme tilintarkastusten ja muun taloudenhoidon kehittämisessä. Kannamme täällä päässä täyden vastuun kokonaistaloudesta, mutta hyvää tulosta syntyy kun kaikilla tasoilla toimitaan oikeiden pelisääntöjen mukaan. Hyvän hallinnon tietämyksen jakaminen on mitä parhainta kehitystyötä. Kansalaisjärjestötoiminnassa on mukana monenlaisia ja monenkokoisia järjestöjä. Solidaarisuus on tässä kentässä kasvanut ainakin keskisuureksi tekijäksi. Kokomme ja projektiemme moninaisuus edellyttää toiminnaltamme vahvaa ammatillista osaamista, ja sitä meiltä löytyy. Kasvu tarkoittaa myös sitä, että luottamushenkilötoimintaa on kehitettävä. Arvostamme sitä, että ihmiset antavat vapaaehtoistoimintaan aikaansa ja resurssejaan. Tarvitsemme edelleen intoa maailman parantamiseen, mutta sen rinnalla tarvitaan monenlaista osaamista. Kansalaisjärjestöissä hallitus – kuten meillä valtuuskunta – on tärkeä hallinnollinen päättäjä ja samalla myös työnantajan roolissa. Hallintotyötä on kehitettävä ja olemme yhdessä valtuuskunnan puheenjohtajan kanssa tähän sitoutuneet. Uskon, että hallintorutiineja kehittämällä vapautamme lisäresursseja uusiin haasteisiin. Olemme olleet 40 vuotta monelle kanava olla mukana paremman maailman rakentamisessa ja sitä haluamme olla jatkossakin!
Tässä numerossa:
Muutos lähtee alhaalta ylöspäin s. 15 SSA
S SOMALIMAA
SOLIDAARISUU
Lukutaito avaa uusia ovia s. 6
solidaarisuus@solidaarisuus.fi www.solidaarisuus.fi
2 Solidaarisuus 1/2010
Terveysneuvoja radioaallolla s. 16
Sarjakuvassa on voimaa s. 8 Naiset huolehtivat kehityksestä s. 11
S KARJALASSA
SOLIDAARISUU
A
S NICARAGUASS
SOLIDAARISUU
Kuivuus uhkaa Pohjois-Nicaraguassa s. 12 Boacon kahvista saatiin hyvä hinta s. 14
”Tuntuu hyvältä, että vanhoja ihmisiä ei ole unohdettu” s. 18
S SUOMESSA
SOLIDAARISUU
Uutisia s. 4
Vahvaa taloudenpitoa vuonna 2009 s. 20
Tarja Kantola hallituksen puheenjohtaja
Solidaarisuus Agricolankatu 4, 00530 Helsinki puhelin (09) 7599 730 fax (09) 7599 7320
S UGANDASSA
SOLIDAARISUU
Tue Solidaarisuutta s. 22
pankkitilit: Sampo 800019-744625 Nordea 101130-7206930 Op 554128-44338
Säätiön hallitus: Tarja Kantola, puheenjohtaja Tero Shemeikka, varapuheenjohtaja Karri Heikkilä Erkki Kanerva Riikka Keskitalo Paavali Kukkonen Ulla-Mari Lappalainen Folke Sundman Ilkka Tahvanainen Merja-Hannele Vuohelainen
Solidaarisuus on 40-vuotias suomalainen kehitysyhteistyöjärjestö. Solidaarisuuden työssä painottuvat tasa-arvo sekä työ ja toimeentulo. Työstämme hyötyy 150 000 ihmistä viidessä maassa. Solidaarisuuslehti lähetetään maksutta kaksi kertaa vuodessa kaikille Solidaarisuuden lahjoittajille ja muille tukijoille. Solidaarisuus ylläpitää tietosuojalain mukaista tukijaluetteloa, joka sisältää säätiön toimintaa tukevien henkilöiden nimen ja postiosoitteen. Mikäli haluat ilmoittaa muutoksesta tai poistaa tietosi tukijaluettelosta, voit tehdä sen soittamalla numeroon (09) 759 9730 tai verkossa osoitteessa www.solidaarisuus.fi/palaute.
Solidaarisuuslehti ISSN 1797-3430 Julkaisija: Kansainvälinen solidaarisuussäätiö Vastaava päätoimittaja: Miia Nuikka Päätoimittaja: Terhi Ylikoski Kansikuva: Jukka Pakkala Painopaikka: Sälekarin Kirjapaino Oy, Somero Seuraava numero ilmestyy syksyllä 2010
Solidaarisuus 1/2010 3
UUTISIA
Marja Tiilikaisesta Somalia-verkoston toiminnanjohtaja Filosofian tohtori Marja Tiilikainen on valittu Suomen Somalia-verkosto ry:n osa-aikaiseksi toiminnanjohtajaksi. Tiilikainen toimii myös tutkijana Helsingin yliopistossa, jossa hän jatkaa pitkäaikaista tutkimustyötään somaliyhteisöstä. Hän on ollut verkoston henkilöjäsen sen perustamisesta lähtien. Uutta toiminnanjohtajaa työllistävät alkuvaiheessa monet käytännön asiat kuten rahoituksen turvaaminen ja tiedotuksen kehittäminen. Tavoitteena on, että viime keväänä yhdistykseksi rekis-
Solidaarisuuden yhteistyö
Tradeka-yhtymän kanssa jatkuu Osuuskunta Tradeka-yhtymä on lahjoittanut Solidaarisuudelle 45 000 euroa. Tuki on myönnetty Reilu kauppa ja osuustoiminta -hankkeelle, jonka tarkoituksena on parantaa nicaragualaisten perheviljelijöiden ja pienyrittäjien kykyä toimia markkinoilla ammattimaisesti ja järjestäytyneesti. Tradeka tukee Solidaarisuutta nyt toisena vuotena peräkkäin. Vuoden 2009 tuella on saatu jo tuloksia aikaan: osuuskuntaan on perustettu koulutuskeskus ja osuuskuntalaisille on järjestetty koulutusta. Lisäksi hankkeessa on aloitettu myynti- ja markkinointiverkoston kehittäminen. ”Olemme myös rakentaneet yhteisostojärjestelmän, jonka kautta tuottajat saavat edullisemmin siemeniä, rehua ja työkaluja”, Solidaarisuuden ohjelmakoordinaattori Teemu Sokka kertoo. Vuonna 2010 jatketaan toiminnan kehittämistä Tradekan tuella. Yhteisostojärjestelmä ja osuuskuntakoulu käynnistyvät täydellä teholla ja laadun sekä markkinointiverkoston kehittämistä jatketaan. Osuuskunta Tradeka-yhtymä on yli 300 000 suomalaisen muodostama osuuskunta. Se omistaa hotelli- ja ravintola-alan yrityksen Restel Oy:n sekä noin 16 prosenttia vähittäiskauppaa harjoittavasta Suomen Lähikauppa Oy:stä.
4 Solidaarisuus 1/2010
teröitynyt verkosto saavuttaa vakaan aseman itsenäisenä järjestönä. ”Verkosto on hyvässä vaiheessa”, Tiilikainen arvioi. ”Tavoitteet ovat kirkastuneet ja jäsenjärjestöissä on nähty tarpeelliseksi, että toimitaan yhdessä. On hienoa, että järjestöt pystyvät yhdistämään voimansa yhteisen päämäärän eteen.” Suomen Somalia-verkosto on Somaliassa toimivien suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen yhteistyöfoorumi. Siihen kuuluu tällä hetkellä 22 järjestöä, joiden perustajista valtaosa on somalialaistaustaisia. Solidaarisuus toimii vielä vuonna 2010 verkoston tili- ja vastuujärjestönä.
Solidaarisuus sai uuden Solidaarisuus ilmeen Solidaarisuus on saanut uuden visuaalisen ilmeen, joka otetaan käyttöön tämän vuoden aikana. Tunnusväreinä ovat edelleen punainen ja vihreä, mutta logon taimesta on nyt kasvanut koko maailmaa kuvaava pallo. Solidaarisuuden tuotteiden ja julkaisujen lisäksi myös kotisivujemme ulkoasu on uudistunut. Voit tutustua uudistettuihin sivuihin osoitteessa www.solidaarisuus.fi
Tilaa Solidaarisuuslehti Haluatko tietää enemmän Solidaarisuuden kehitysyhteistyöhankkeista ja ihmisistä työmme takana? Tilaa Solidaarisuuslehti! Voit tilata lehden helposti takasivun lomakkeella tai osoitteessa www.solidaarisuus.fi/lehti. Voit antaa myös palautetta lehden jutuista tai uudesta ulkoasusta lähettämällä sähköpostia osoitteeseen solidaarisuus@solidaarisuus.fi
ta ss ä o n vu o d es M a a ilm a ky lä fe sis a rj es te tt y ilm 19 9 5 lä h ti en jä iä ks it te le e yl lä ty ti va a li, jo ka es lla a a ilm a a . Ta rj o er i p u o le lt a m kä se a a ta o h je lm o n m o n ip u o lis is te yh lm ia ke h it ys u u si a n ä kö ku ja en u lt tu u ri su u te ty ö h ö n , m o n ik in . Lu e lis ä ä : g lo b a a lia si o ih ky la ss a .f i w w w.m a a ilm a
Maailma tulee kylään toukokuussa Toukokuun viimeisenä viikonloppuna järjestetään Helsingin Kaisaniemen puistossa ja Rautatientorilla Maailma kylässä -festivaali. Tule tutustumaan Solidaarisuuden työhön ja nauttimaan monikulttuurisesta festaritunnelmasta! Esittelypisteellämme Mahdollisuuksien tori -teltassa voit tavata työntekijöitämme, kuulla tuoreimmat kuulumiset kohdemaistamme ja ostaa uusia Solidaarisuus-tuotteita. Teemme myös festivaalin musiikkiohjelman aikana yhteistyötä tango-orkesteri Unton kanssa. Oletko kiinnostunut Solidaarisuuden toiminnasta? Haluatko kertoa toiminnastamme myös muille? Tule vapaaehtoiseksi Solidaarisuuden esittelypisteelle. Lisätietoa vapaaehtoisille antaa viestintäpäällikkö Terhi Ylikoski terhi.ylikoski@solidaarisuus.fi tai (09) 759 97314.
Solidaarisuus 1/2010 5
UUTISIA
Marja Tiilikaisesta Somalia-verkoston toiminnanjohtaja Filosofian tohtori Marja Tiilikainen on valittu Suomen Somalia-verkosto ry:n osa-aikaiseksi toiminnanjohtajaksi. Tiilikainen toimii myös tutkijana Helsingin yliopistossa, jossa hän jatkaa pitkäaikaista tutkimustyötään somaliyhteisöstä. Hän on ollut verkoston henkilöjäsen sen perustamisesta lähtien. Uutta toiminnanjohtajaa työllistävät alkuvaiheessa monet käytännön asiat kuten rahoituksen turvaaminen ja tiedotuksen kehittäminen. Tavoitteena on, että viime keväänä yhdistykseksi rekis-
Solidaarisuuden yhteistyö
Tradeka-yhtymän kanssa jatkuu Osuuskunta Tradeka-yhtymä on lahjoittanut Solidaarisuudelle 45 000 euroa. Tuki on myönnetty Reilu kauppa ja osuustoiminta -hankkeelle, jonka tarkoituksena on parantaa nicaragualaisten perheviljelijöiden ja pienyrittäjien kykyä toimia markkinoilla ammattimaisesti ja järjestäytyneesti. Tradeka tukee Solidaarisuutta nyt toisena vuotena peräkkäin. Vuoden 2009 tuella on saatu jo tuloksia aikaan: osuuskuntaan on perustettu koulutuskeskus ja osuuskuntalaisille on järjestetty koulutusta. Lisäksi hankkeessa on aloitettu myynti- ja markkinointiverkoston kehittäminen. ”Olemme myös rakentaneet yhteisostojärjestelmän, jonka kautta tuottajat saavat edullisemmin siemeniä, rehua ja työkaluja”, Solidaarisuuden ohjelmakoordinaattori Teemu Sokka kertoo. Vuonna 2010 jatketaan toiminnan kehittämistä Tradekan tuella. Yhteisostojärjestelmä ja osuuskuntakoulu käynnistyvät täydellä teholla ja laadun sekä markkinointiverkoston kehittämistä jatketaan. Osuuskunta Tradeka-yhtymä on yli 300 000 suomalaisen muodostama osuuskunta. Se omistaa hotelli- ja ravintola-alan yrityksen Restel Oy:n sekä noin 16 prosenttia vähittäiskauppaa harjoittavasta Suomen Lähikauppa Oy:stä.
4 Solidaarisuus 1/2010
teröitynyt verkosto saavuttaa vakaan aseman itsenäisenä järjestönä. ”Verkosto on hyvässä vaiheessa”, Tiilikainen arvioi. ”Tavoitteet ovat kirkastuneet ja jäsenjärjestöissä on nähty tarpeelliseksi, että toimitaan yhdessä. On hienoa, että järjestöt pystyvät yhdistämään voimansa yhteisen päämäärän eteen.” Suomen Somalia-verkosto on Somaliassa toimivien suomalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen yhteistyöfoorumi. Siihen kuuluu tällä hetkellä 22 järjestöä, joiden perustajista valtaosa on somalialaistaustaisia. Solidaarisuus toimii vielä vuonna 2010 verkoston tili- ja vastuujärjestönä.
Solidaarisuus sai uuden Solidaarisuus ilmeen Solidaarisuus on saanut uuden visuaalisen ilmeen, joka otetaan käyttöön tämän vuoden aikana. Tunnusväreinä ovat edelleen punainen ja vihreä, mutta logon taimesta on nyt kasvanut koko maailmaa kuvaava pallo. Solidaarisuuden tuotteiden ja julkaisujen lisäksi myös kotisivujemme ulkoasu on uudistunut. Voit tutustua uudistettuihin sivuihin osoitteessa www.solidaarisuus.fi
Tilaa Solidaarisuuslehti Haluatko tietää enemmän Solidaarisuuden kehitysyhteistyöhankkeista ja ihmisistä työmme takana? Tilaa Solidaarisuuslehti! Voit tilata lehden helposti takasivun lomakkeella tai osoitteessa www.solidaarisuus.fi/lehti. Voit antaa myös palautetta lehden jutuista tai uudesta ulkoasusta lähettämällä sähköpostia osoitteeseen solidaarisuus@solidaarisuus.fi
ta ss ä o n vu o d es M a a ilm a ky lä fe sis a rj es te tt y ilm 19 9 5 lä h ti en jä iä ks it te le e yl lä ty ti va a li, jo ka es lla a a ilm a a . Ta rj o er i p u o le lt a m kä se a a ta o h je lm o n m o n ip u o lis is te yh lm ia ke h it ys u u si a n ä kö ku ja en u lt tu u ri su u te ty ö h ö n , m o n ik in . Lu e lis ä ä : g lo b a a lia si o ih ky la ss a .f i w w w.m a a ilm a
Maailma tulee kylään toukokuussa Toukokuun viimeisenä viikonloppuna järjestetään Helsingin Kaisaniemen puistossa ja Rautatientorilla Maailma kylässä -festivaali. Tule tutustumaan Solidaarisuuden työhön ja nauttimaan monikulttuurisesta festaritunnelmasta! Esittelypisteellämme Mahdollisuuksien tori -teltassa voit tavata työntekijöitämme, kuulla tuoreimmat kuulumiset kohdemaistamme ja ostaa uusia Solidaarisuus-tuotteita. Teemme myös festivaalin musiikkiohjelman aikana yhteistyötä tango-orkesteri Unton kanssa. Oletko kiinnostunut Solidaarisuuden toiminnasta? Haluatko kertoa toiminnastamme myös muille? Tule vapaaehtoiseksi Solidaarisuuden esittelypisteelle. Lisätietoa vapaaehtoisille antaa viestintäpäällikkö Terhi Ylikoski terhi.ylikoski@solidaarisuus.fi tai (09) 759 97314.
Solidaarisuus 1/2010 5
SSA
S SOMALIMAA
SOLIDAARISUU
Lukutaito
avaa naisille uusia ovia Somalimaassa Solidaarisuuden Somalimaan maakoordinaattori Airi Kähärä vieraili helmikuussa Togdheerin läänin kylissä luovuttamassa todistuksia lukutaitokurssin läpäisseille oppilaille.
Matkamme käynnistyy Buraosta, Togdheerin läänin pääkaupungista. Ohitamme ensimmäisen kylän 35 kilometrin päässä Buraosta. On kuivaa, sadekausi alkaa vasta huhtikuussa. Koko Itä-Afrikkaa koetteleva kuivuus näkyy karmaisevalla tavalla; puut ja pensaat ovat kuolleet, ja siellä täällä näkyy vuohien ja kameleiden puhtaaksi kaluttuja luurankoja. Luonnon omat taideteokset, termiittikeot, sen sijaan kukoistavat. Matkalla ensimmäiseen kylään hankkeemme koordinaattori Muna Abdullahi Omar kertoo, että puhelinyhtiöt kilpailevat keskenään Buraon lähikylissä. Ja toden totta, köyhistä kylistä näkyy jo kauas korkea masto. Yhteys ympäröivään maailmaan on olemassa. Yksi yhtiöistä on lanseerannut aurinkopaneelilla toimivat kännykät. Aurinkoisessa Somalimaassa energiaa on saatavilla taivaan täydellä.
het K a ik k i m ie tyytye iv ä t o le ten v ä is iä n a is o ih in . u u s ii n t a it
”Joka päivä huomasi edistyvänsä” Saavumme 800 asukkaan Oodweineen, jossa Hassan Jama opetusministeriöstä jakaa opettaja Abdi Alin kanssa todistuksen kuudelle parhaalle opiskelijalle. Loput todistuksista jaetaan iltapäivällä, kun naiset ovat huolehtineet perheidensä lounaan valmistuksesta. Tässä kylässä kurssille osallistui vain naisia ja 45 heistä läpäisi lukutaitotestin. Testin läpäissyt Jawahir Farah kertoo kokeneensa kurssin aikana valaistuksen. ”Nyt osaan lukea kaikki mainosten tekstit, kauppojen kyltit ja pakkausten merkinnät. Lisäksi voin käyttää laskutaitoa ostosten teossa kun matkustan esimerkiksi Buraon torille.” Aikaisemmin Jawahir Farahin perheestä osasi lukea vain tytär, joka on koraanikoulussa. Farahin kurssin myötä myös hänen aviomiehensä on innostunut lukutaidon opiskelusta. Oodweinestä jatkamme matkaa 500 asukkaan Beeratoon. Kyläläiset ovat kokoontuneet kylän ainoaa kouluun odottamaan todistusten jakoa. Tilaisuus aloitetaan juhlallisesti koraanin luvulla. Lapset ikkunoiden takana seuraavat uteliaasti toimitusta. Caasha Aadan Dubad on innostunut oppimastaan, ja haluaa jatkaa opiskelua. ”Yhdeksän kuukauden mittainen kurssi ei tuntunut pitkältä, kun joka päivä huomasi edistyvänsä. Tuntuu siltä, että on saavuttanut jotain konkreettista”, hän iloitsee.
”Nyt meitä ei voi enää huijata” Seuraavassa kylässä, Gatiitalayssa, todistusten jako tapahtuu savimajassa. Nyt paikalla on naisopiskelijoita lastensa kanssa. Kylän naiset ovat oppineet luku- ja kirjoitustaidon lisäksi myös laskemaan. Muutos ei kuitenkaan miellytä kaikkia. ”Jotkut kylän miehistä ovat olleet kiukkuisia kurssin takia, koska nyt naisia ei voi enää huijata kaupankäynnissä. Aikaisemmin pienyrittäjänaiset ovat antaneet asiakkaille tuotteita luotolla, eivätkä ole pitäneet siitä kirjaa. Nyt naiskauppiaat osaavat tehdä kirjanpitoa ja miehet ovat olleet tästä tuohtuneita”, kertoo Fatima Bulale Hassan. ”Myös minä olen hyötynyt laskutaidosta paljon. Nyt osaan tehdä kirjanpitoa ja osaan laskea saamani voiton myymistäni tuotteista”, hän iloitsee. Ceel Xumen kylässä lapset toivottavat meidät tervetulleeksi oksien kanssa. Räkä valuu lasten nenistä, on talviflunssan aika. Ulkona on vain 30 astetta lämmintä, varjossa. Kylä myy kiviä rakennusaineiksi Hargeisaan, niitä on tarjolla paljon. Pienessä majassa on 30 ihmistä, todistusten jakotilaisuudessa on tiivis ja iloinen tunnelma. Opetusministeriön Hassan Jama kertoo matkan päätteeksi, että hän oli ensimmäistä kertaa jakamassa todistuksia kylissä. ”Togdheerin läänissä on 40 000 koululaista. On hienoa, että te opetatte myös aikuisia ihmisiä lukemaan”, hän kiittelee.
”Pienyrittäjänaiset ovat oppineet lukutaitokurssilla myös laskemaan. Nyt meitä ei voi enää huijata kaupankäynnissä”, vihreään huiviin pukeutunut Fatima Bulale Hassan kertoo.
Lukutaitokurssit ovat osa Solidaarisuuden yhteistyöhanketta Somalimaan naisjärjestöjen kattojärjestön NAGAADin kanssa. Hankkeen tavoitteena on, että naisten osallistuminen yhteisöjensä ja alueensa päätöksentekoon on parantunut Togdheerin läänin alueella. Lukutaito-opetus paikallisyhteisöissä on ensimmäinen askel naisten aseman parantamiseksi. Lisäksi kurssilaisille sekä yhteisöjen päätöksentekijöille ja klaanien vanhimmille järjestetään koulutusta tasa-arvokysymyksistä, tyttöjen koulunkäynnin merkityksestä sekä ihmisoikeuksista. Naisia myös rohkaistaan pyrkimään paikallistason päättäjiksi. Hankkeessa on mukana pieniä paikallistason järjestöjä, joiden toimintakykyä alueella vahvistetaan.
Fadumo Jama ja Hassan Jama luovuttivat lukutaitokurssin todistuksen Caasha Aadan Dubadille. ”Yhdeksän kuukauden mittainen kurssi ei tuntunut pitkältä, kun joka päivä huomasi edistyvänsä”, hän toteaa.
airi kähärä
Kirjoittaja työskentelee Solidaarisuuden maakoordinaattorina Somalimaassa.
6 Solidaarisuus 1/2010
Solidaarisuus 1/2010 7
SSA
S SOMALIMAA
SOLIDAARISUU
Lukutaito
avaa naisille uusia ovia Somalimaassa Solidaarisuuden Somalimaan maakoordinaattori Airi Kähärä vieraili helmikuussa Togdheerin läänin kylissä luovuttamassa todistuksia lukutaitokurssin läpäisseille oppilaille.
Matkamme käynnistyy Buraosta, Togdheerin läänin pääkaupungista. Ohitamme ensimmäisen kylän 35 kilometrin päässä Buraosta. On kuivaa, sadekausi alkaa vasta huhtikuussa. Koko Itä-Afrikkaa koetteleva kuivuus näkyy karmaisevalla tavalla; puut ja pensaat ovat kuolleet, ja siellä täällä näkyy vuohien ja kameleiden puhtaaksi kaluttuja luurankoja. Luonnon omat taideteokset, termiittikeot, sen sijaan kukoistavat. Matkalla ensimmäiseen kylään hankkeemme koordinaattori Muna Abdullahi Omar kertoo, että puhelinyhtiöt kilpailevat keskenään Buraon lähikylissä. Ja toden totta, köyhistä kylistä näkyy jo kauas korkea masto. Yhteys ympäröivään maailmaan on olemassa. Yksi yhtiöistä on lanseerannut aurinkopaneelilla toimivat kännykät. Aurinkoisessa Somalimaassa energiaa on saatavilla taivaan täydellä.
het K a ik k i m ie tyytye iv ä t o le ten v ä is iä n a is o ih in . u u s ii n t a it
”Joka päivä huomasi edistyvänsä” Saavumme 800 asukkaan Oodweineen, jossa Hassan Jama opetusministeriöstä jakaa opettaja Abdi Alin kanssa todistuksen kuudelle parhaalle opiskelijalle. Loput todistuksista jaetaan iltapäivällä, kun naiset ovat huolehtineet perheidensä lounaan valmistuksesta. Tässä kylässä kurssille osallistui vain naisia ja 45 heistä läpäisi lukutaitotestin. Testin läpäissyt Jawahir Farah kertoo kokeneensa kurssin aikana valaistuksen. ”Nyt osaan lukea kaikki mainosten tekstit, kauppojen kyltit ja pakkausten merkinnät. Lisäksi voin käyttää laskutaitoa ostosten teossa kun matkustan esimerkiksi Buraon torille.” Aikaisemmin Jawahir Farahin perheestä osasi lukea vain tytär, joka on koraanikoulussa. Farahin kurssin myötä myös hänen aviomiehensä on innostunut lukutaidon opiskelusta. Oodweinestä jatkamme matkaa 500 asukkaan Beeratoon. Kyläläiset ovat kokoontuneet kylän ainoaa kouluun odottamaan todistusten jakoa. Tilaisuus aloitetaan juhlallisesti koraanin luvulla. Lapset ikkunoiden takana seuraavat uteliaasti toimitusta. Caasha Aadan Dubad on innostunut oppimastaan, ja haluaa jatkaa opiskelua. ”Yhdeksän kuukauden mittainen kurssi ei tuntunut pitkältä, kun joka päivä huomasi edistyvänsä. Tuntuu siltä, että on saavuttanut jotain konkreettista”, hän iloitsee.
”Nyt meitä ei voi enää huijata” Seuraavassa kylässä, Gatiitalayssa, todistusten jako tapahtuu savimajassa. Nyt paikalla on naisopiskelijoita lastensa kanssa. Kylän naiset ovat oppineet luku- ja kirjoitustaidon lisäksi myös laskemaan. Muutos ei kuitenkaan miellytä kaikkia. ”Jotkut kylän miehistä ovat olleet kiukkuisia kurssin takia, koska nyt naisia ei voi enää huijata kaupankäynnissä. Aikaisemmin pienyrittäjänaiset ovat antaneet asiakkaille tuotteita luotolla, eivätkä ole pitäneet siitä kirjaa. Nyt naiskauppiaat osaavat tehdä kirjanpitoa ja miehet ovat olleet tästä tuohtuneita”, kertoo Fatima Bulale Hassan. ”Myös minä olen hyötynyt laskutaidosta paljon. Nyt osaan tehdä kirjanpitoa ja osaan laskea saamani voiton myymistäni tuotteista”, hän iloitsee. Ceel Xumen kylässä lapset toivottavat meidät tervetulleeksi oksien kanssa. Räkä valuu lasten nenistä, on talviflunssan aika. Ulkona on vain 30 astetta lämmintä, varjossa. Kylä myy kiviä rakennusaineiksi Hargeisaan, niitä on tarjolla paljon. Pienessä majassa on 30 ihmistä, todistusten jakotilaisuudessa on tiivis ja iloinen tunnelma. Opetusministeriön Hassan Jama kertoo matkan päätteeksi, että hän oli ensimmäistä kertaa jakamassa todistuksia kylissä. ”Togdheerin läänissä on 40 000 koululaista. On hienoa, että te opetatte myös aikuisia ihmisiä lukemaan”, hän kiittelee.
”Pienyrittäjänaiset ovat oppineet lukutaitokurssilla myös laskemaan. Nyt meitä ei voi enää huijata kaupankäynnissä”, vihreään huiviin pukeutunut Fatima Bulale Hassan kertoo.
Lukutaitokurssit ovat osa Solidaarisuuden yhteistyöhanketta Somalimaan naisjärjestöjen kattojärjestön NAGAADin kanssa. Hankkeen tavoitteena on, että naisten osallistuminen yhteisöjensä ja alueensa päätöksentekoon on parantunut Togdheerin läänin alueella. Lukutaito-opetus paikallisyhteisöissä on ensimmäinen askel naisten aseman parantamiseksi. Lisäksi kurssilaisille sekä yhteisöjen päätöksentekijöille ja klaanien vanhimmille järjestetään koulutusta tasa-arvokysymyksistä, tyttöjen koulunkäynnin merkityksestä sekä ihmisoikeuksista. Naisia myös rohkaistaan pyrkimään paikallistason päättäjiksi. Hankkeessa on mukana pieniä paikallistason järjestöjä, joiden toimintakykyä alueella vahvistetaan.
Fadumo Jama ja Hassan Jama luovuttivat lukutaitokurssin todistuksen Caasha Aadan Dubadille. ”Yhdeksän kuukauden mittainen kurssi ei tuntunut pitkältä, kun joka päivä huomasi edistyvänsä”, hän toteaa.
airi kähärä
Kirjoittaja työskentelee Solidaarisuuden maakoordinaattorina Somalimaassa.
6 Solidaarisuus 1/2010
Solidaarisuus 1/2010 7
SSA
S SOMALIMAA
SOLIDAARISUU
Somalimaassa opiskellaan keinoja tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaiseen kampanjointiin uusin menetelmin.
Äidin rooli
pa,
? silpominen sukuelinten n o ä it tä m si i, ä Äiti: Poikan perinne, eik se on julma Poika: Äiti, a. min uskoss suvaita isla
on julma ta silpominen Sukuelinten lälle! itä koko ky kerrotaan si
Kolmetoista nuorta päätä on kumartunut piirtämään keskittyneesti Buraon kaupungin ammattikoulun ylimmän kerroksen kokoustilassa. Työn alla on sarjakuvia tyttöjen sukuelinten silpomisen syistä ja vaikutuksista perheisiin, parisuhteisiin ja tyttöjen tulevaisuuteen. Nämä nuoret ovat läpäisseet pääsykokeen ja päässeet Solidaarisuuden kumppanijärjestön CLHE:n järjestämään viikon mittaiseen sarjakuvakoulutukseen. Sarjakuvakoulutuksen osallistujia haettiin Buraon yläasteiden ilmoitustauluille kiinnitetyillä ilmoituksilla. Fardus valittiin Buraon ammattikoulun edustajaksi useiden hakijoiden joukosta. Ahkera piirtäjä ei ole aikaisemmin tehnyt sarjakuvia, mutta on innoissaan sen tarjoamista mahdollisuuksista. ”Tällainen koulutus on ainutlaatuista, tästä on paljon hyötyä ympärileikkauksen vastaisessa työssä”, Fardus iloitsee.
Tytöt ja pojat työskentelevät tasa-arvoisesti Sarjakuvaa on jo joitain vuosia käytetty kehitysyhteistyössä vaikuttamistyön ja kou-
lutuksen menetelmänä. Kuvan käyttö on osoittautunut usein tehokkaaksi keinoksi - sarjakuvilla voi kertoa ongelmista, tehdä asennekasvatusta ja jakaa tietoa. CLHE:lle sarjakuva on uusi menetelmä sukuelinten silpomisen vastaisessa työssä. Kurssin kouluttajana toimiikin suomalainen, somalialaissyntyinen Shukri Omar. Kurssilaiset kuuntelevat keskittyneestä kouluttajia. Oppilaat on sijoitettu istumaan vieretysten siten, että heillä on vieruskaverina aina vastakkaisen sukupuolen edustaja. ”Opetuksellisista syistä”, Shukri Omar kertoo. ”Kulttuurissamme ei ole helppoa aloittaa keskustelua vastakkaisen sukupuolen kanssa. Nyt keskustelua väkisinkin syntyy, ja tytöt ja pojat ovat tasa-arvoisessa asemassa suhteessa toisiinsa, molempien sana painaa yhtä paljon.” Ensimmäisenä päivänä opetellaan piirtämään elävää ihmishahmoa, opiskelijat ovat vuorollaan mallina. Sitten siirrytään etsimään kuvasta kolmea ulottuvuutta. Opettaja piirtää fläppitaululle erilaisia käden kuvia. Pienet vivahteet auttavat ymmärtämään,
minkä ikäisen ihmisen kädestä on kyse. Abdiazizin suosikkisarjakuva on Tom ja Jerry. Hän on piirtänyt aikaisemminkin muotokuvia, mutta ei ole saanut piirtämiseen opetusta. ”Tämä kurssi auttaa minua kehittämään itseäni piirtäjänä. Piirtämisestä voisi tulla minulle vaikka ammatti”, hän haaveilee.
Sanoma menee perille Solidaarisuuden ja CLHE:n hankkeen sosiaalityöntekijä Jawahir Artan kertoo osallistujille koulutuksen tavoitteet. ”Sarjakuvien tulisi linkittyä jollain tavoin sukuelinten silpomisen vastaiseen valistustyöhön. Tarina voi kertoa esimerkiksi hääyöstä, morsiamen karkaamisesta tai pippelin kivusta.” ”Jos on vaikea puhua pippelistä, niin vaihdamme sanan munuaiseen tai kivekseen, pääasia että itse sanoma menee perille”, Shukri Omar opastaa oppilaita. Jokainen oppilas löytää omasta elämästään tarinan, johon liittyy sukuelinten silpominen. ”Silpominen koskettaa meitä kaikkia, se ei ole vain tyttöjen asia. Meidän
dessä.
8 Solidaarisuus
ominen!
elinten silp
suku Lopettakaa
Leikitään yh
Solidaarisuus 1/2010 9
SSA
S SOMALIMAA
SOLIDAARISUU
Somalimaassa opiskellaan keinoja tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaiseen kampanjointiin uusin menetelmin.
Äidin rooli
pa,
? silpominen sukuelinten n o ä it tä m si i, ä Äiti: Poikan perinne, eik se on julma Poika: Äiti, a. min uskoss suvaita isla
on julma ta silpominen Sukuelinten lälle! itä koko ky kerrotaan si
Kolmetoista nuorta päätä on kumartunut piirtämään keskittyneesti Buraon kaupungin ammattikoulun ylimmän kerroksen kokoustilassa. Työn alla on sarjakuvia tyttöjen sukuelinten silpomisen syistä ja vaikutuksista perheisiin, parisuhteisiin ja tyttöjen tulevaisuuteen. Nämä nuoret ovat läpäisseet pääsykokeen ja päässeet Solidaarisuuden kumppanijärjestön CLHE:n järjestämään viikon mittaiseen sarjakuvakoulutukseen. Sarjakuvakoulutuksen osallistujia haettiin Buraon yläasteiden ilmoitustauluille kiinnitetyillä ilmoituksilla. Fardus valittiin Buraon ammattikoulun edustajaksi useiden hakijoiden joukosta. Ahkera piirtäjä ei ole aikaisemmin tehnyt sarjakuvia, mutta on innoissaan sen tarjoamista mahdollisuuksista. ”Tällainen koulutus on ainutlaatuista, tästä on paljon hyötyä ympärileikkauksen vastaisessa työssä”, Fardus iloitsee.
Tytöt ja pojat työskentelevät tasa-arvoisesti Sarjakuvaa on jo joitain vuosia käytetty kehitysyhteistyössä vaikuttamistyön ja kou-
lutuksen menetelmänä. Kuvan käyttö on osoittautunut usein tehokkaaksi keinoksi - sarjakuvilla voi kertoa ongelmista, tehdä asennekasvatusta ja jakaa tietoa. CLHE:lle sarjakuva on uusi menetelmä sukuelinten silpomisen vastaisessa työssä. Kurssin kouluttajana toimiikin suomalainen, somalialaissyntyinen Shukri Omar. Kurssilaiset kuuntelevat keskittyneestä kouluttajia. Oppilaat on sijoitettu istumaan vieretysten siten, että heillä on vieruskaverina aina vastakkaisen sukupuolen edustaja. ”Opetuksellisista syistä”, Shukri Omar kertoo. ”Kulttuurissamme ei ole helppoa aloittaa keskustelua vastakkaisen sukupuolen kanssa. Nyt keskustelua väkisinkin syntyy, ja tytöt ja pojat ovat tasa-arvoisessa asemassa suhteessa toisiinsa, molempien sana painaa yhtä paljon.” Ensimmäisenä päivänä opetellaan piirtämään elävää ihmishahmoa, opiskelijat ovat vuorollaan mallina. Sitten siirrytään etsimään kuvasta kolmea ulottuvuutta. Opettaja piirtää fläppitaululle erilaisia käden kuvia. Pienet vivahteet auttavat ymmärtämään,
minkä ikäisen ihmisen kädestä on kyse. Abdiazizin suosikkisarjakuva on Tom ja Jerry. Hän on piirtänyt aikaisemminkin muotokuvia, mutta ei ole saanut piirtämiseen opetusta. ”Tämä kurssi auttaa minua kehittämään itseäni piirtäjänä. Piirtämisestä voisi tulla minulle vaikka ammatti”, hän haaveilee.
Sanoma menee perille Solidaarisuuden ja CLHE:n hankkeen sosiaalityöntekijä Jawahir Artan kertoo osallistujille koulutuksen tavoitteet. ”Sarjakuvien tulisi linkittyä jollain tavoin sukuelinten silpomisen vastaiseen valistustyöhön. Tarina voi kertoa esimerkiksi hääyöstä, morsiamen karkaamisesta tai pippelin kivusta.” ”Jos on vaikea puhua pippelistä, niin vaihdamme sanan munuaiseen tai kivekseen, pääasia että itse sanoma menee perille”, Shukri Omar opastaa oppilaita. Jokainen oppilas löytää omasta elämästään tarinan, johon liittyy sukuelinten silpominen. ”Silpominen koskettaa meitä kaikkia, se ei ole vain tyttöjen asia. Meidän
dessä.
8 Solidaarisuus
ominen!
elinten silp
suku Lopettakaa
Leikitään yh
Solidaarisuus 1/2010 9
SSA
S SOMALIMAA
SOLIDAARISUU
Fatima Ileye edistää tasa-arvoa Somalimaan parlamentissa
on yhdessä otettava vastuu silpomisen lopettamisesta”, Shukri Omar muistuttaa oppilaita. Ahmed kertoo oman perheensä kokemuksista. Ahmedin siskoilla on ollut silpomisen jälkeen terveysongelmia, ja he ovat tarvinneet lääkärin hoitoa. ”Hoidot ovat kalliita, ja kaikki kotitaloustyöt ovat jääneet minun vastuulleni”, Ahmed kertoo. Oppilaat keskittyvät työhönsä, huoneessa on hiiren hiljaista. ”Ei täällä koskaan tällaista ole ollut”, kertoo Hassan Farah, ammattikoulun johtaja. ”Yleensä kurssilaiset haukottelevat ja vilkuilevat kelloa lounaan jälkeen odottaen kotiinpääsyä. Nyt kurssilaisia ei meinaa saada ulos koulutustilasta”, hän iloitsee. Kuvien valmistuttua ne asetetaan seinälle ja piirtäjät esittelevät omat työnsä muille kurssilaisille. Muut kuuntelevat ja kommentoivat kuvia ja niiden järjestystä: seuraako toinen loogisesti toistaan ja tukevatko kuvat ja teksti toisiaan.
” Naiset huolehtivat koko Somalimaan kehityksestä” Fatima Jama Ileye on Somalimaan parlamentin ylähuoneen ensimmäinen naisjäsen. Hänen tavoitteenaan on saada lisää naisia mukaan Somalimaan poliittiseen päätöksentekoon.
”Sukuelinten silpominen on barbaarinen tapa” Sarjakuvat valmistuvat viikon aikana. ”Hienoja ja vastaanottavaisia oppilaita”, Shukri Omar kehuu. Kurssin tavoitteena on, että oppilaat opettavat uusia taitojaan myös eteenpäin ystävilleen ja koulutovereilleen. ”Pojat voisivat opettaa tyttöjä piirtämään, onhan sukuelinten silpominen myös poikien asia”, pohtii Shukri Omar. Kurssin päätyttyä sarjakuvat ovat koulun seinällä ja oppilaat jakavat oppejaan koulutovereidensa kanssa. Ifraah on innoissaan kurssin opeista ja toteaa, että koska moni muu haitallinen vanha tapa on jo lopetettu, pitäisi silpominenkin voida jo lopettaa. ”Sukuelinten silpominen on barbaarinen tapa, joka ei kuulu enää modernin teknologian nykyaikaan”, hän puuskahtaa.
Sarjakuvakoulutus on osa Solidaarisuuden ja CLHE:n yhteistä hanketta, jonka tavoitteena on, että somalimaalaiset yhteisöt tuntevat tyttöjen sukuelinten silpomisen haittavaikutukset.
”Tarvitsemme naisia Guurtiin koska vain he voivat puhua naisten asioista ja asemasta. Naiset huolehtivat perheiden tarpeista, he elättävät perheensä ja huolehtivat koko Somalimaan kehityksestä”, toteaa Fatima Ileye. Hän on Somalimaan parlamentin 82-jäsenisen ylähuoneen, Guurtin, ensimmäinen ja ainoa naisjäsen. Parlamentin alahuoneessa, jonka jäsenet valintaan kansanvaalilla, on nykyään kaksi naiskansanedustajaa. Fatima Ileye ottaa tehtävänsä Somalimaan naisten edustajana Guurtissa vakavasti. Tehtävä on kuitenkin yksinäinen. ”Ei Guurtissa työskentely helppoa ole jatkuvan vastustuksen takia. Olen oppinut kertomaan mielipiteeni selkeästi ja häpeilemättä. Miehet eivät aluksi pitäneet minun nimittämisestäni, mutta nyt he ovat jo tottuneet läsnäolooni. Ei heillä ole oikein muuta mahdollisuutta kun hyväksyä minut joukkoonsa. Minulla on klaanin tuki takanani.”
airi kähärä
Sarjakuvat ovat tehokas väline kehitysyhteistyössä. Niitä on halpaa ja helppoa tehdä – tarvitaan vain kyniä, paperia ja kopiokone. Sarjakuvilla voi kertoa ongelmista, tehdä asennekasvatusta tai jakaa tietoa. Sarjakuvien avulla voi esimerkiksi kritisoida sukuelinten silpomisen perinnettä tai jakaa tietoa silpomisen aiheuttamista haitoista. Sarjakuvien avulla ihmiset voivat käsitellä omaa yhteisöään koskettavia kysymyksiä, ja myös usein syrjään jäävät ryhmät voivat saada äänensä kuuluviin uudella tavalla. Ihmisten itsensä tekemät sarjakuvat takaavat sen, että asioita käsitellään heidän omasta näkökulmastaan, paikalliseen ympäristöön ja kulttuuriin sopivalla tavalla.
10 Solidaarisuus 1/2010
Naiskiintiö etenee pikkuhiljaa Tarina Fatima Ileyen valinnan takana Guurtin jäseneksi on traaginen. Hänen miehensä kuoli terrori-iskussa Hargeisan kaupungissa marraskuussa 2008. Kuoleman seurauksena Ileye valittiin Guurtin jäseneksi edesmenneen miehensä tilalle.
”Vaikka valintani Guurtin jäseneksi tapahtuikin onnettomuuden seurauksena ja Allahin kohtalon oikusta, työskentelen Guurtissa tosissani. Haluan parantaa naisten asemaa, erityisesti terveyden, koulutuksen, kaupankäynnin ja politiikan alueilla”, Fatima Ileyen sanoo. Hän haluaisi nähdä tulevaisuudessa Guurtissa enemmän naisjäseniä. Solidaarisuuden kumppanijärjestön Nagaadin ohjelmakoordinaattori Hodan Elmi uskoo, että Fatima Ileyen valinta Guurtin jäseneksi on avannut portin Guurtin naiskiintiön hyväksynnälle. Fatima Ileye kannustaakin Somalimaan naisia tukemaan toisiaan pääsemään mukaan poliittiseen päätöksentekoon. ”Olemme pitkään olleet riippuvaisia klaaneista, mutta nyt naisten tulisi tukea toisia naisehdokkaita, koska he tuntevat toistensa ongelmat ja haasteet. Naisten tulisi ymmärtää että he voivat äänestää klaanien ohi. Se on ainoa keino jolla naiset pääsevät eteenpäin.” Fatima Ileye haluaisi uudistaa Guurtin toimintaa. Hän haluaisi esimerkiksi muuttaa Guurtin jäsenten valintaperusteita. Nyt jäsenet valitaan viidestä pääklaanista ja niiden alaklaaneista.
”Tavallinen kaduntallaaja ei tiedä kuinka monta jäsentä kustakin klaanista valitaan. Sen tietävät vain parhaiten koulututut ja klaanien vanhimmat. Muut luottavat siihen, että valinta menee oikein ja kunnioittavat sitä”, hän kertoo.
Presidentinvaalit tulossa Fatima Ileye on myös ottanut kantaa Guurtin työskentelytapoihin. ”Miehillä on tapana argumentoida vahvasti toistensa kantoja vastaan ja syytellä toisiaan. Olen esittänyt, että asioita voi käsitellä rauhallisesti ja hyvässä yhteishengessä, vaikkei samaa mieltä olekaan” Fatima Ileye on joutunut jo osallistumaan vaikeiden päätösten tekemiseen Guurtin riveissä. Presidentinvaalien ajankohdan päättäminen on aiheuttanut kiistaa istuvan presidentin ja oppositiopuolueiden välillä. ”Teimme Guurtissa asiasta viimeisen päätöksen ja siirsimme vaaleja eteenpäin. Tarkkaa päivämäärää ei ole vielä sovittu, mutta tämän vuoden puolella vaalit käydään. Nyt on tärkeää, että rauhoitamme tilanteen”, hän sanoo päättäväisesti. airi kähärä
Solidaarisuus 1/2010 11
SSA
S SOMALIMAA
SOLIDAARISUU
Fatima Ileye edistää tasa-arvoa Somalimaan parlamentissa
on yhdessä otettava vastuu silpomisen lopettamisesta”, Shukri Omar muistuttaa oppilaita. Ahmed kertoo oman perheensä kokemuksista. Ahmedin siskoilla on ollut silpomisen jälkeen terveysongelmia, ja he ovat tarvinneet lääkärin hoitoa. ”Hoidot ovat kalliita, ja kaikki kotitaloustyöt ovat jääneet minun vastuulleni”, Ahmed kertoo. Oppilaat keskittyvät työhönsä, huoneessa on hiiren hiljaista. ”Ei täällä koskaan tällaista ole ollut”, kertoo Hassan Farah, ammattikoulun johtaja. ”Yleensä kurssilaiset haukottelevat ja vilkuilevat kelloa lounaan jälkeen odottaen kotiinpääsyä. Nyt kurssilaisia ei meinaa saada ulos koulutustilasta”, hän iloitsee. Kuvien valmistuttua ne asetetaan seinälle ja piirtäjät esittelevät omat työnsä muille kurssilaisille. Muut kuuntelevat ja kommentoivat kuvia ja niiden järjestystä: seuraako toinen loogisesti toistaan ja tukevatko kuvat ja teksti toisiaan.
” Naiset huolehtivat koko Somalimaan kehityksestä” Fatima Jama Ileye on Somalimaan parlamentin ylähuoneen ensimmäinen naisjäsen. Hänen tavoitteenaan on saada lisää naisia mukaan Somalimaan poliittiseen päätöksentekoon.
”Sukuelinten silpominen on barbaarinen tapa” Sarjakuvat valmistuvat viikon aikana. ”Hienoja ja vastaanottavaisia oppilaita”, Shukri Omar kehuu. Kurssin tavoitteena on, että oppilaat opettavat uusia taitojaan myös eteenpäin ystävilleen ja koulutovereilleen. ”Pojat voisivat opettaa tyttöjä piirtämään, onhan sukuelinten silpominen myös poikien asia”, pohtii Shukri Omar. Kurssin päätyttyä sarjakuvat ovat koulun seinällä ja oppilaat jakavat oppejaan koulutovereidensa kanssa. Ifraah on innoissaan kurssin opeista ja toteaa, että koska moni muu haitallinen vanha tapa on jo lopetettu, pitäisi silpominenkin voida jo lopettaa. ”Sukuelinten silpominen on barbaarinen tapa, joka ei kuulu enää modernin teknologian nykyaikaan”, hän puuskahtaa.
Sarjakuvakoulutus on osa Solidaarisuuden ja CLHE:n yhteistä hanketta, jonka tavoitteena on, että somalimaalaiset yhteisöt tuntevat tyttöjen sukuelinten silpomisen haittavaikutukset.
”Tarvitsemme naisia Guurtiin koska vain he voivat puhua naisten asioista ja asemasta. Naiset huolehtivat perheiden tarpeista, he elättävät perheensä ja huolehtivat koko Somalimaan kehityksestä”, toteaa Fatima Ileye. Hän on Somalimaan parlamentin 82-jäsenisen ylähuoneen, Guurtin, ensimmäinen ja ainoa naisjäsen. Parlamentin alahuoneessa, jonka jäsenet valintaan kansanvaalilla, on nykyään kaksi naiskansanedustajaa. Fatima Ileye ottaa tehtävänsä Somalimaan naisten edustajana Guurtissa vakavasti. Tehtävä on kuitenkin yksinäinen. ”Ei Guurtissa työskentely helppoa ole jatkuvan vastustuksen takia. Olen oppinut kertomaan mielipiteeni selkeästi ja häpeilemättä. Miehet eivät aluksi pitäneet minun nimittämisestäni, mutta nyt he ovat jo tottuneet läsnäolooni. Ei heillä ole oikein muuta mahdollisuutta kun hyväksyä minut joukkoonsa. Minulla on klaanin tuki takanani.”
airi kähärä
Sarjakuvat ovat tehokas väline kehitysyhteistyössä. Niitä on halpaa ja helppoa tehdä – tarvitaan vain kyniä, paperia ja kopiokone. Sarjakuvilla voi kertoa ongelmista, tehdä asennekasvatusta tai jakaa tietoa. Sarjakuvien avulla voi esimerkiksi kritisoida sukuelinten silpomisen perinnettä tai jakaa tietoa silpomisen aiheuttamista haitoista. Sarjakuvien avulla ihmiset voivat käsitellä omaa yhteisöään koskettavia kysymyksiä, ja myös usein syrjään jäävät ryhmät voivat saada äänensä kuuluviin uudella tavalla. Ihmisten itsensä tekemät sarjakuvat takaavat sen, että asioita käsitellään heidän omasta näkökulmastaan, paikalliseen ympäristöön ja kulttuuriin sopivalla tavalla.
10 Solidaarisuus 1/2010
Naiskiintiö etenee pikkuhiljaa Tarina Fatima Ileyen valinnan takana Guurtin jäseneksi on traaginen. Hänen miehensä kuoli terrori-iskussa Hargeisan kaupungissa marraskuussa 2008. Kuoleman seurauksena Ileye valittiin Guurtin jäseneksi edesmenneen miehensä tilalle.
”Vaikka valintani Guurtin jäseneksi tapahtuikin onnettomuuden seurauksena ja Allahin kohtalon oikusta, työskentelen Guurtissa tosissani. Haluan parantaa naisten asemaa, erityisesti terveyden, koulutuksen, kaupankäynnin ja politiikan alueilla”, Fatima Ileyen sanoo. Hän haluaisi nähdä tulevaisuudessa Guurtissa enemmän naisjäseniä. Solidaarisuuden kumppanijärjestön Nagaadin ohjelmakoordinaattori Hodan Elmi uskoo, että Fatima Ileyen valinta Guurtin jäseneksi on avannut portin Guurtin naiskiintiön hyväksynnälle. Fatima Ileye kannustaakin Somalimaan naisia tukemaan toisiaan pääsemään mukaan poliittiseen päätöksentekoon. ”Olemme pitkään olleet riippuvaisia klaaneista, mutta nyt naisten tulisi tukea toisia naisehdokkaita, koska he tuntevat toistensa ongelmat ja haasteet. Naisten tulisi ymmärtää että he voivat äänestää klaanien ohi. Se on ainoa keino jolla naiset pääsevät eteenpäin.” Fatima Ileye haluaisi uudistaa Guurtin toimintaa. Hän haluaisi esimerkiksi muuttaa Guurtin jäsenten valintaperusteita. Nyt jäsenet valitaan viidestä pääklaanista ja niiden alaklaaneista.
”Tavallinen kaduntallaaja ei tiedä kuinka monta jäsentä kustakin klaanista valitaan. Sen tietävät vain parhaiten koulututut ja klaanien vanhimmat. Muut luottavat siihen, että valinta menee oikein ja kunnioittavat sitä”, hän kertoo.
Presidentinvaalit tulossa Fatima Ileye on myös ottanut kantaa Guurtin työskentelytapoihin. ”Miehillä on tapana argumentoida vahvasti toistensa kantoja vastaan ja syytellä toisiaan. Olen esittänyt, että asioita voi käsitellä rauhallisesti ja hyvässä yhteishengessä, vaikkei samaa mieltä olekaan” Fatima Ileye on joutunut jo osallistumaan vaikeiden päätösten tekemiseen Guurtin riveissä. Presidentinvaalien ajankohdan päättäminen on aiheuttanut kiistaa istuvan presidentin ja oppositiopuolueiden välillä. ”Teimme Guurtissa asiasta viimeisen päätöksen ja siirsimme vaaleja eteenpäin. Tarkkaa päivämäärää ei ole vielä sovittu, mutta tämän vuoden puolella vaalit käydään. Nyt on tärkeää, että rauhoitamme tilanteen”, hän sanoo päättäväisesti. airi kähärä
Solidaarisuus 1/2010 11
A
S NICARAGUASS
SOLIDAARISUU
Osuuskuntien rehumyllyssä tuotetaan viljelijäperheiden karjalle rehua. Näin myös eläimet selviävät vaikeasta kuivasta kaudesta.
Nicaraguan pohjoisosien kuivuus on tuhonnut ruokasadot ja jättänyt köyhimmät perheet ilman elintarvikkeita. Somoton alueen terveysviranomaisten mukaan tuhansien lasten ravitsemus on nyt vaarassa. Solidaarisuus on aloittanut hätäohjelman pienviljelijöiden tukemiseksi. Pienten kastelujärjestelmien avulla maissi ja tomaatit saadaan kasvamaan kuivuudesta huolimatta. Myös lypsykarjalle on järjestetty lisäruokintaa, jotta lapset saisivat maitoa. ”Melkein koko syksyn tuijottelin taivaalle ja odottelin sadetta, mutta tippaakaan ei sieltä herunut”, harmittelee maanviljelijä Santos Hernandez Canalesin kylästä. Hän kasvattaa yleensä kolmen hehtaarin pelloillaan maissia ja papuja perheensä ravinnoksi. Tällä kertaa satoa ei tullut lainkaan. ”Olin niin hullu, että menin kylvämään vähän maissia, vaikka sateista ei ollut tietoa”, Santos Hernandez tunnustaa. Maissintaimet uupuivat ennen kuin ne ehtivät kasvaa parin vaaksan pituisiksi.
Kastelujärjestelmät turvaavat ruuantuotannon
Harvinaisen paha kuivuus uhkaa Nicaraguan lasten ravitsemusta Nicaraguan pohjoisosia uhkaa ennätyskuivuus. Solidaarisuuden hätäohjelma tukee pienviljelijöitä, jotka yrittävät selviytyä vaihtelevissa sääolosuhteissa.
Nicaraguan kuivilla alueilla asuvat pienviljelijät harjoittavat elinkeinoaan perinteisin menetelmin. Maatilojen tuottavuus on huono ja pienetkin muutokset sateissa aiheuttavat suuria tuhoja. ”Toissa vuonna papusato meni pilalle kaatosateiden takia ja nyt kärsitään kuivuudesta”, Santos Hernandez kuvailee vaihtelevia sääolosuhteita. Asiat voisivat silti olla huonomminkin, sillä hänen selkänsä takana kasvaa komea tomaattimaa, jonka sato on kypsymässä juuri siihen aikaan kun vihannesten hinnat
ovat markkinoilla korkeimmillaan. ”Osuuskuntien kehityshanke tuli apuun ja asensi kastelulaitteet, joiden avulla maa tuottaa ilman sateitakin”, Santos Hernandez kertoo. Solidaarisuuden ja osuuskuntien yhteisessä hankkeessa on porattu Canalesin kylään kaivo, josta saadaan vettä viiden perheen kastelujärjestelmiä varten. ”Pienillä, vähän yli tuhannen euron hintaisilla kastelulaitteilla voidaan kaksinkertaistaa kylän vihannesten ja hedelmien tuotanto”, kertoo Solidaarisuuden kasteluhankkeen maatalousneuvoja Luis Emilio Gutierrez. Kuivalla alueella vettä täytyy käyttää säästeliäästi. Läheisessä San Antonion kylässä paprikan taimet kasvavat hyvin tippakastelun avulla. Myös täällä kastelua varten on porattu uusi kaivo. Pienelle mäelle on rakennettu vesisäiliö, josta vettä valutetaan tippakasteluverkkoon kasvien tarpeiden mukaan. Somoton osuuskunnissa kasvatetaan kastelun avulla myös maissin ja papujen siemeniä seuraavaa kylvökautta varten. ”Suurimmalla osalla viljelijöistä ei ole varastossa lainkaan siemeniä”, totetaa osuuskuntien yhteisjärjestön UCANS:in puheenjohtaja Rafael Lovo. ”Seuraava satokin on vaarassa, jos tätä asiaa ei hoideta pikaisesti kuntoon”. UCANS tuottaa Solidaarisuuden tuella hyvälaatuisia siemeniä yli sadalle osuuskuntalaiselle ja tuotannon onnistuminen varmistetaan kastelulla.
Karjalle ei riitä ruokaa Kasteluun totuteltaessa viljelijöille on annettava jatkuvaa neuvontaa ja koulutusta. Kuten niin monet kuivien seutujen asukkaat, Santos Hernandez ei ole koskaan aikaisemmin kasvattanut tomaatteja. ”Pieleenhän tämä yritys olisi mennyt, jos neuvoja ei olisi käynyt täällä pari kertaa viikossa”, Santos Hernandez puhisee. Tomaattien kimpussa on ollut kasvitauteja, jotka olisivat voineet hävittää suuren osan sadosta, jos niitä ei olisi torjuttu ajoissa. Somoton ympäristössä vallitseva kuivuus on tuhonnut ruokakasvien satojen lisäksi myös karjan laitumet. Lypsykarja on laihtunut ja maidon tuotanto on vähentynyt huomattavasti. ”Tämä on pienviljelijäperheille vaikea paikka”, tähdentää eläinlääkäri Hernaldo
”Pienillä kastelujärjestelmillä voidaan kaksinkertaistaa vihannesten tuotanto”, maatalousneuvoja Luis Emilio Gutierrez esittelee tippakastelulaitetta.
Noguera. ”Kun ihmisillä on itselläänkin vähän ruokaa, he eivät muista pitää riittävästi huolta eläinten ruokkimisesta.” Nälkää kärsivät lehmät sairastuvat ja saattavat kuolla. Silloin viljelijäperhe menettää karjansa ja jää vaille toimeentuloa. Maidon tuotannon romahtaminen uhkaisi vakavalla tavalla lasten ravitsemusta. ”Olemme aloittaneet lypsykarjan tukiruokinnan, jotta perheet eivät kärsisi kohtuuttomia tappioita”, eläinlääkäri Noguera kertoo. Solidaarisuuden hankkeessa on ostettu durraa, riisin olkia ja melassia, joista tehdään osuuskuntien rehumyllyssä karjalle hyvin maistuvia rehusekoituksia. ”Yhtään lehmää ei ole vielä kuollut ja maidon tuotanto on onnistuttu pitämään kohtalaisen hyvin käynnissä”, Hernaldo Noguera iloitsee. Solidaarisuuden kehityshankkeeseen osallistuvien perheiden lapset eivät kärsi aliravitsemuksesta. Se on hyvä tulos suomalaisten lahjoittajien antamasta avusta. jukka pakkala
Kirjoittaja työskentelee Solidaarisuuden maakoordinaattorina Nicaraguassa.
Tomaattien viljely on Santos Hernandezille uutta. ”Eihän tästä olisi mitään tullut lman maatalousneuvojan apua”, hän toteaa.
12 Solidaarisuus 1/2010
Solidaarisuus 1/2010 13
A
S NICARAGUASS
SOLIDAARISUU
Osuuskuntien rehumyllyssä tuotetaan viljelijäperheiden karjalle rehua. Näin myös eläimet selviävät vaikeasta kuivasta kaudesta.
Nicaraguan pohjoisosien kuivuus on tuhonnut ruokasadot ja jättänyt köyhimmät perheet ilman elintarvikkeita. Somoton alueen terveysviranomaisten mukaan tuhansien lasten ravitsemus on nyt vaarassa. Solidaarisuus on aloittanut hätäohjelman pienviljelijöiden tukemiseksi. Pienten kastelujärjestelmien avulla maissi ja tomaatit saadaan kasvamaan kuivuudesta huolimatta. Myös lypsykarjalle on järjestetty lisäruokintaa, jotta lapset saisivat maitoa. ”Melkein koko syksyn tuijottelin taivaalle ja odottelin sadetta, mutta tippaakaan ei sieltä herunut”, harmittelee maanviljelijä Santos Hernandez Canalesin kylästä. Hän kasvattaa yleensä kolmen hehtaarin pelloillaan maissia ja papuja perheensä ravinnoksi. Tällä kertaa satoa ei tullut lainkaan. ”Olin niin hullu, että menin kylvämään vähän maissia, vaikka sateista ei ollut tietoa”, Santos Hernandez tunnustaa. Maissintaimet uupuivat ennen kuin ne ehtivät kasvaa parin vaaksan pituisiksi.
Kastelujärjestelmät turvaavat ruuantuotannon
Harvinaisen paha kuivuus uhkaa Nicaraguan lasten ravitsemusta Nicaraguan pohjoisosia uhkaa ennätyskuivuus. Solidaarisuuden hätäohjelma tukee pienviljelijöitä, jotka yrittävät selviytyä vaihtelevissa sääolosuhteissa.
Nicaraguan kuivilla alueilla asuvat pienviljelijät harjoittavat elinkeinoaan perinteisin menetelmin. Maatilojen tuottavuus on huono ja pienetkin muutokset sateissa aiheuttavat suuria tuhoja. ”Toissa vuonna papusato meni pilalle kaatosateiden takia ja nyt kärsitään kuivuudesta”, Santos Hernandez kuvailee vaihtelevia sääolosuhteita. Asiat voisivat silti olla huonomminkin, sillä hänen selkänsä takana kasvaa komea tomaattimaa, jonka sato on kypsymässä juuri siihen aikaan kun vihannesten hinnat
ovat markkinoilla korkeimmillaan. ”Osuuskuntien kehityshanke tuli apuun ja asensi kastelulaitteet, joiden avulla maa tuottaa ilman sateitakin”, Santos Hernandez kertoo. Solidaarisuuden ja osuuskuntien yhteisessä hankkeessa on porattu Canalesin kylään kaivo, josta saadaan vettä viiden perheen kastelujärjestelmiä varten. ”Pienillä, vähän yli tuhannen euron hintaisilla kastelulaitteilla voidaan kaksinkertaistaa kylän vihannesten ja hedelmien tuotanto”, kertoo Solidaarisuuden kasteluhankkeen maatalousneuvoja Luis Emilio Gutierrez. Kuivalla alueella vettä täytyy käyttää säästeliäästi. Läheisessä San Antonion kylässä paprikan taimet kasvavat hyvin tippakastelun avulla. Myös täällä kastelua varten on porattu uusi kaivo. Pienelle mäelle on rakennettu vesisäiliö, josta vettä valutetaan tippakasteluverkkoon kasvien tarpeiden mukaan. Somoton osuuskunnissa kasvatetaan kastelun avulla myös maissin ja papujen siemeniä seuraavaa kylvökautta varten. ”Suurimmalla osalla viljelijöistä ei ole varastossa lainkaan siemeniä”, totetaa osuuskuntien yhteisjärjestön UCANS:in puheenjohtaja Rafael Lovo. ”Seuraava satokin on vaarassa, jos tätä asiaa ei hoideta pikaisesti kuntoon”. UCANS tuottaa Solidaarisuuden tuella hyvälaatuisia siemeniä yli sadalle osuuskuntalaiselle ja tuotannon onnistuminen varmistetaan kastelulla.
Karjalle ei riitä ruokaa Kasteluun totuteltaessa viljelijöille on annettava jatkuvaa neuvontaa ja koulutusta. Kuten niin monet kuivien seutujen asukkaat, Santos Hernandez ei ole koskaan aikaisemmin kasvattanut tomaatteja. ”Pieleenhän tämä yritys olisi mennyt, jos neuvoja ei olisi käynyt täällä pari kertaa viikossa”, Santos Hernandez puhisee. Tomaattien kimpussa on ollut kasvitauteja, jotka olisivat voineet hävittää suuren osan sadosta, jos niitä ei olisi torjuttu ajoissa. Somoton ympäristössä vallitseva kuivuus on tuhonnut ruokakasvien satojen lisäksi myös karjan laitumet. Lypsykarja on laihtunut ja maidon tuotanto on vähentynyt huomattavasti. ”Tämä on pienviljelijäperheille vaikea paikka”, tähdentää eläinlääkäri Hernaldo
”Pienillä kastelujärjestelmillä voidaan kaksinkertaistaa vihannesten tuotanto”, maatalousneuvoja Luis Emilio Gutierrez esittelee tippakastelulaitetta.
Noguera. ”Kun ihmisillä on itselläänkin vähän ruokaa, he eivät muista pitää riittävästi huolta eläinten ruokkimisesta.” Nälkää kärsivät lehmät sairastuvat ja saattavat kuolla. Silloin viljelijäperhe menettää karjansa ja jää vaille toimeentuloa. Maidon tuotannon romahtaminen uhkaisi vakavalla tavalla lasten ravitsemusta. ”Olemme aloittaneet lypsykarjan tukiruokinnan, jotta perheet eivät kärsisi kohtuuttomia tappioita”, eläinlääkäri Noguera kertoo. Solidaarisuuden hankkeessa on ostettu durraa, riisin olkia ja melassia, joista tehdään osuuskuntien rehumyllyssä karjalle hyvin maistuvia rehusekoituksia. ”Yhtään lehmää ei ole vielä kuollut ja maidon tuotanto on onnistuttu pitämään kohtalaisen hyvin käynnissä”, Hernaldo Noguera iloitsee. Solidaarisuuden kehityshankkeeseen osallistuvien perheiden lapset eivät kärsi aliravitsemuksesta. Se on hyvä tulos suomalaisten lahjoittajien antamasta avusta. jukka pakkala
Kirjoittaja työskentelee Solidaarisuuden maakoordinaattorina Nicaraguassa.
Tomaattien viljely on Santos Hernandezille uutta. ”Eihän tästä olisi mitään tullut lman maatalousneuvojan apua”, hän toteaa.
12 Solidaarisuus 1/2010
Solidaarisuus 1/2010 13
S UGANDASSA
A
S NICARAGUASS
SOLIDAARISUU
SOLIDAARISUU
Boacon luomukahviosuuskunta Tierra Nuevan kahvin laatu on parantunut kahden viime vuoden aikana. Tänä vuonna vientikahvista saatiin selvästi parempi hinta kuin aikaisemmin. ”Meillä on nykyisin hyvät maistajat, jotka valvovat kahvin laatua ja antavat siitä palautetta kahvinkasvattajille”, sanoo Tierra Nuevan toiminnanjohtaja Pedro Rojas. Solidaarisuuden kehityshankkeen avulla Tierra Nueva on saanut oman kahvinkuivaamon ja lajittelukeskuksen, joka työllistää kolmisenkymmentä miestä ja naista. Viime vuonna kahvinkuivaamoon rakennettiin uusi varastorakennus ja maistajatkin saivat sen yhteyteen paremmat työtilat. ”Huonossa varastossa kahvi saattaa homehtua tai siihen voi tulla makuhaittoja, jotka laskevat sen arvoa”, Pedro Rojas korostaa. Reilun kaupan luomukahvin ostajat ovat valmiit maksamaan hyvästä laadusta. Boacon kahvin hinta on kohonnut noin 20 prosenttia kahdessa vuodessa. Kuluvan vuoden aikana Solidaarisuuden projekti parantaa Tierra Nuevan kahvin aurinkokuivausta. ”Kuivauspihat päällystetään kiviharkoilla ja sementillä”, Pedro Rojas kuvailee. ”Se vähentää tuntuvasti kahvipapujen hävikkiä ja tietysti lisää samalla tuotannon kannattavuutta.” Luomukahvin ohella Tierra Nuevan jäsenet tuottavat myös luomuhunajaa ulkomaisille markkinoille. Pientuottajien omistama osuuskunta on nykyisin Nicaraguan suurin hunajan vientiä harjoittava yritys. Suomen ulkoasiainministeriön hiljattain julkaisemassa maaseutukehityshankkeiden arvioinnissa Solidaarisuuden yhteistyö Tierra Nuevan kanssa sai tunnustusta siitä, että se on monipuolistanut pientilojen tuotantoa. Hunajan viennin edistäminen on antanut uusia toimeentulomahdollisuuksia myös maattomille ihmisille, jotka muutoin olisivat heikossa asemassa, todetaan arviointiraportissa.
Boacon kahvista saatiin hyvä hinta
Solidaarisuuden kumppanijärjestö sai koulutusta osallistavien menetelmien käytöstä kehitysyhteistyössä.
Muutos lähtee ALHAALTA YLÖSPÄIN Osallistavilla menetelmillä saadaan kestäviä tuloksia
Solidaarisuuden ugandalainen kumppanijärjestö sai välineitä siihen, miten maaseudun ihmiset voivat saada äänensä kuuluviin.
jukka pakkala
Tierra Nuevan toiminnanjohtaja Pedro Rojas iloitsee osuuskunnan menestyksestä.
”Jotta voi saada aikaan muutosta parempaan, täytyy ensin muuttua itse”, toteaa Nakyejwe May Mwanje. Hän on yksi kolmesta Solidaarisuuden kumppanijärjestön UMWAn työntekijästä, jotka osallistuivat ugandalaisen Mbararan yliopiston järjestämään koulutukseen osallistavista menetelmistä. UMWA (Uganda Media Women’s Association) on Solidaarisuuden kumppani hankkeessa, jossa toteutetaan perheväkivallan vastaista valistustyötä Wakison ja Kibogan lääneissä Ugandassa. Kolmiviikkoisen koulutuksen tarkoituksena oli antaa järjestölle paremmat valmiudet kyläyhteisöissä tehtävään työhön. Osallistavien menetelmien avulla voidaan rakentaa kehitysyhteistyöhankkeita ruohonjuuritasolta ylöspäin, yhteisön omia tietoja ja kokemuksia hyödyntäen. Niiden käyttäminen vaatii hankkeen suunnittelijalta valmiutta
luopua asiantuntijan roolista ja kuunnella niitä, joiden elämään hanke vaikuttaa. ”Valitettavan monet ugandalaiset järjestöt ajattelevat, että maaseudulla ihmiset eivät tiedä, mikä heille on parasta”, Nakyejwe May Mwanje kertoo. ”Olen saanut kurssilla välineitä siihen, miten yhteisöt voivat saada äänensä kuuluviin. Ihmiset tuntevat ja ymmärtävät kuitenkin itse ongelmansa ulkopuolisia paremmin.” Koulutukseen kuului myös ohjeistusta tehokkaasta ryhmätyöskentelystä sekä eri lähestymistavoista kehitysyhteistyöhön. ”On tärkeää olla tyrkyttämättä kehitysyhteistyöhanketta yhteisölle, jos työstä halutaan kestävää”, toteaa UMWA:n ohjelmavastaava Ssuuna Charles Lwanga. ”Ihmiset, joita helposti pidetään tietämättöminä, ovat todellisuudessa hankkeiden erittäin tärkeitä osallisia.”
”Osallistaminen kehitysyhteistyössä lähtee siitä perusajatuksesta, että ihmisillä on oikeus päättää omaan elämäänsä liittyvistä ratkaisuista”, kertoo Solidaarisuuden ohjelmakoordinaattori Jonna Haapanen. ”Jos ihmiset eivät koe hanketta tärkeäksi ja sitoudu siihen, positiivisia muutoksia ei tapahdu.” Osallistamisessa hankkeen hyödynsaajat arvioivat yhteisönsä ongelmia ja pohtivat niiden ratkaisuja. Prosessin avulla vahvistetaan yhteisön kykyä vaikuttaa omiin asioihinsa. ”Ratkaisut eivät voi tulla ulkopuolelta saneltuna”, Jonna Haapanen toteaa. ”Ihmisillä itsellään on oikeus määrittää, miten heidän yhteisöään pitäisi kehittää.” ”Osallistavia menetelmiä hyödyntävät hankkeet ovat usein paremmin suunniteltuja ja niissä tehty työ sitä myötä laadukkaampaa kuin ulkopuolelta tuodut ratkaisut”, Haapanen lisää. ”Osallistavien menetelmien käyttäminen vaatii taitoja ja sitoutumista aikaa vievään prosessiin. Siksi pidämme tärkeänä, että kumppanimme kouluttautuvat hyödyntämään niitä.”
eero suoranta
14 Solidaarisuus 1/2010
Solidaarisuus 1/2010 15
S UGANDASSA
A
S NICARAGUASS
SOLIDAARISUU
SOLIDAARISUU
Boacon luomukahviosuuskunta Tierra Nuevan kahvin laatu on parantunut kahden viime vuoden aikana. Tänä vuonna vientikahvista saatiin selvästi parempi hinta kuin aikaisemmin. ”Meillä on nykyisin hyvät maistajat, jotka valvovat kahvin laatua ja antavat siitä palautetta kahvinkasvattajille”, sanoo Tierra Nuevan toiminnanjohtaja Pedro Rojas. Solidaarisuuden kehityshankkeen avulla Tierra Nueva on saanut oman kahvinkuivaamon ja lajittelukeskuksen, joka työllistää kolmisenkymmentä miestä ja naista. Viime vuonna kahvinkuivaamoon rakennettiin uusi varastorakennus ja maistajatkin saivat sen yhteyteen paremmat työtilat. ”Huonossa varastossa kahvi saattaa homehtua tai siihen voi tulla makuhaittoja, jotka laskevat sen arvoa”, Pedro Rojas korostaa. Reilun kaupan luomukahvin ostajat ovat valmiit maksamaan hyvästä laadusta. Boacon kahvin hinta on kohonnut noin 20 prosenttia kahdessa vuodessa. Kuluvan vuoden aikana Solidaarisuuden projekti parantaa Tierra Nuevan kahvin aurinkokuivausta. ”Kuivauspihat päällystetään kiviharkoilla ja sementillä”, Pedro Rojas kuvailee. ”Se vähentää tuntuvasti kahvipapujen hävikkiä ja tietysti lisää samalla tuotannon kannattavuutta.” Luomukahvin ohella Tierra Nuevan jäsenet tuottavat myös luomuhunajaa ulkomaisille markkinoille. Pientuottajien omistama osuuskunta on nykyisin Nicaraguan suurin hunajan vientiä harjoittava yritys. Suomen ulkoasiainministeriön hiljattain julkaisemassa maaseutukehityshankkeiden arvioinnissa Solidaarisuuden yhteistyö Tierra Nuevan kanssa sai tunnustusta siitä, että se on monipuolistanut pientilojen tuotantoa. Hunajan viennin edistäminen on antanut uusia toimeentulomahdollisuuksia myös maattomille ihmisille, jotka muutoin olisivat heikossa asemassa, todetaan arviointiraportissa.
Boacon kahvista saatiin hyvä hinta
Solidaarisuuden kumppanijärjestö sai koulutusta osallistavien menetelmien käytöstä kehitysyhteistyössä.
Muutos lähtee ALHAALTA YLÖSPÄIN Osallistavilla menetelmillä saadaan kestäviä tuloksia
Solidaarisuuden ugandalainen kumppanijärjestö sai välineitä siihen, miten maaseudun ihmiset voivat saada äänensä kuuluviin.
jukka pakkala
Tierra Nuevan toiminnanjohtaja Pedro Rojas iloitsee osuuskunnan menestyksestä.
”Jotta voi saada aikaan muutosta parempaan, täytyy ensin muuttua itse”, toteaa Nakyejwe May Mwanje. Hän on yksi kolmesta Solidaarisuuden kumppanijärjestön UMWAn työntekijästä, jotka osallistuivat ugandalaisen Mbararan yliopiston järjestämään koulutukseen osallistavista menetelmistä. UMWA (Uganda Media Women’s Association) on Solidaarisuuden kumppani hankkeessa, jossa toteutetaan perheväkivallan vastaista valistustyötä Wakison ja Kibogan lääneissä Ugandassa. Kolmiviikkoisen koulutuksen tarkoituksena oli antaa järjestölle paremmat valmiudet kyläyhteisöissä tehtävään työhön. Osallistavien menetelmien avulla voidaan rakentaa kehitysyhteistyöhankkeita ruohonjuuritasolta ylöspäin, yhteisön omia tietoja ja kokemuksia hyödyntäen. Niiden käyttäminen vaatii hankkeen suunnittelijalta valmiutta
luopua asiantuntijan roolista ja kuunnella niitä, joiden elämään hanke vaikuttaa. ”Valitettavan monet ugandalaiset järjestöt ajattelevat, että maaseudulla ihmiset eivät tiedä, mikä heille on parasta”, Nakyejwe May Mwanje kertoo. ”Olen saanut kurssilla välineitä siihen, miten yhteisöt voivat saada äänensä kuuluviin. Ihmiset tuntevat ja ymmärtävät kuitenkin itse ongelmansa ulkopuolisia paremmin.” Koulutukseen kuului myös ohjeistusta tehokkaasta ryhmätyöskentelystä sekä eri lähestymistavoista kehitysyhteistyöhön. ”On tärkeää olla tyrkyttämättä kehitysyhteistyöhanketta yhteisölle, jos työstä halutaan kestävää”, toteaa UMWA:n ohjelmavastaava Ssuuna Charles Lwanga. ”Ihmiset, joita helposti pidetään tietämättöminä, ovat todellisuudessa hankkeiden erittäin tärkeitä osallisia.”
”Osallistaminen kehitysyhteistyössä lähtee siitä perusajatuksesta, että ihmisillä on oikeus päättää omaan elämäänsä liittyvistä ratkaisuista”, kertoo Solidaarisuuden ohjelmakoordinaattori Jonna Haapanen. ”Jos ihmiset eivät koe hanketta tärkeäksi ja sitoudu siihen, positiivisia muutoksia ei tapahdu.” Osallistamisessa hankkeen hyödynsaajat arvioivat yhteisönsä ongelmia ja pohtivat niiden ratkaisuja. Prosessin avulla vahvistetaan yhteisön kykyä vaikuttaa omiin asioihinsa. ”Ratkaisut eivät voi tulla ulkopuolelta saneltuna”, Jonna Haapanen toteaa. ”Ihmisillä itsellään on oikeus määrittää, miten heidän yhteisöään pitäisi kehittää.” ”Osallistavia menetelmiä hyödyntävät hankkeet ovat usein paremmin suunniteltuja ja niissä tehty työ sitä myötä laadukkaampaa kuin ulkopuolelta tuodut ratkaisut”, Haapanen lisää. ”Osallistavien menetelmien käyttäminen vaatii taitoja ja sitoutumista aikaa vievään prosessiin. Siksi pidämme tärkeänä, että kumppanimme kouluttautuvat hyödyntämään niitä.”
eero suoranta
14 Solidaarisuus 1/2010
Solidaarisuus 1/2010 15
S UGANDASSA
SOLIDAARISUU
aikana esiin nousevista kysymyksistä ja väärinkäsityksistä, ja tämä työstää niistä ohjelma-aiheita. ”Ohjelmamme on saanut myös tunnustusta: Radio Beat luovutti vuonna 2009 meille palkinnon ohjelman arvokkaan sisällön ansiosta”, Kalyango kertoo.
Mitä on rakkaus?
Päivätyökseen 29-vuotias Kalyango työskentelee terveyskeskuksen johtajana Nansanan kaupungissa. COFCAWEn radio-ohjelman juontajana hän on toiminut vuodesta 2008 lähtien. Hän kokee saaneensa itsekin paljon COFCAWEssa toimimisesta. ”Pohdin nykyään itsekin näitä asioita oman perheeni näkökulmasta paljon enemmän kuin ennen. Olen myös oppinut paljon uusia asioita tehdessäni taustatutkimusta radio-ohjelmaani varten”, hän kertoo. Ohjelman aluksi Kalyango alustaa päivän aiheesta, minkä jälkeen on kuuntelijoiden vuoro esittää kysymyksiä. Haastattelusunnuntaina ohjelman aiheena ovat hiivasienen aiheuttamat tulehdukset, joista Frank Kalyango on etukäteen hankkinut taustatietoa. Keskustelu polveilee kuitenkin eri aiheissa, kuten lasten oikeuksissa ja velvollisuuksissa, köyhyydessä ja perheiden pysyvyydessä.
Terveysneuvoja radioaalloilla Miksi valtio ei poista alkoholia Ugandasta? Mistä HIV-positiiviset voivat saada lääkkeitä? Mikä on totuus HI-viruksen alkuperästä? Minulla on kutinaa alapäässä, mistä se voi johtua? 16 Solidaarisuus 1/2010
Kysymykseen ”Mitä on rakkaus?” Frank Kalyango saa useita soittoja. Yksi naissoittaja toteaa rakkautta olevan sen, että ”mies antaa minulle kaiken, mitä tarvitsen”. Toinen taas toteaa, että ”Mieheni rakastaa minua, koska hän ei piilota minua, vaan kulkee kaikkialla kanssani”. Miessoittaja taas on skeptisempi rakkauden suhteen, hän epäilee naisten olevan enemmän kiinnostuneita omaisuudesta kuin rakkaudesta.
Puhelin ei lakkaa pirisemästä Ohjelmassa on myös käsitelty sukupuolten välistä tasa-arvoa yhteiskunnallisella tasolla, muun muassa naiskansanedustajien roolia maan parlamentissa. Valtaosa soittajista on nuoria miehiä, koska naisilla ei usein ole puhelimia. ”Paljon on keskusteltu myös miesten ja naisten rooleista kotitaloudessa. Valtaosa töistä on edelleen naisten harteilla, koska sen ajatellaan kuuluvan perinteisesti naisten rooliin”, Frank Kalyango kertoo. Vaikka ohjelma on päättymässä, puhelin jatkaa pirisemistä. Kaikki eivät halua kysyä intiimejä kysymyksiä suorassa lähetyksessä. Heidän kanssaan Frank Kalyango jatkaa keskustelua ohjelman jo päätyttyä.
Radio-ohjelma on osa Solidaarisuuden ja COFCAWEn (Concern for Children and Women Empowerment) seksuaaliterveyshanketta. Kolmivuotinen hanke käynnistyi alkuvuodesta 2008 ja se toteutetaan Wakison läänin Busukuman ja Gomben kunnissa. Hankkeen tarkoituksena on ehkäistä 8-14-vuotiaiden koululaisten seksuaalista riskikäyttäytymistä. Lasten lisäksi hankkeen kohderyhminä ovat heidän vanhempansa, opettajansa ja yhteisönsä kokonaisuudessaan. Lapsista, vanhemmista ja opettajista koulutetaan vertaiskouluttajia, jotka välittävät tietoa eteenpäin kouluissa ja vapaa-ajalla. Koulutettavat saavat tietoa seksuaalisuudesta, lisääntymisterveydestä, sukupuolitaudeista, lasten oikeuksista ja viestintätaidoista. Koulutusten jälkeen lapset ja vanhemmat muodostavat anti-AIDS-kerhoja, joihin myös kouluttamattomat voivat liittyä.
riitta kujala
Kirjoittaja työskentelee Solidaarisuuden maakoordinaattorina Ugandassa.
Näihin ja moniin muihin kysymyksiin vastaa kolmena sunnuntaina joka kuukausi Frank Kalyango. Hän toimii Solidaarisuuden ugandalaisen kumppanijärjestön COFCAWEn tuottaman radio-ohjelman juontajana suositulla Radio Beat -asemalla. ”Ohjelman alkuaikoina käsittelimme vain terveyteen liittyviä aiheita, mutta nykyään puhumme myös perheisiin sekä sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyvistä teemoista”, Frank Kalyango kertoo. Radio-ohjelmien teemat nousevat aina COFCAWEn järjestämistä koulutuksista. COFCAWEn ja Solidaarisuuden yhteisessä hankkeessa järjestetään koulutusta seksuaaliterveydestä koululaisille, näiden vanhemmille sekä opettajille. COFCAWE välittää Frank Kalyangolle tietoa koulutuksien
Solidaarisuus 1/2010 17
S UGANDASSA
SOLIDAARISUU
aikana esiin nousevista kysymyksistä ja väärinkäsityksistä, ja tämä työstää niistä ohjelma-aiheita. ”Ohjelmamme on saanut myös tunnustusta: Radio Beat luovutti vuonna 2009 meille palkinnon ohjelman arvokkaan sisällön ansiosta”, Kalyango kertoo.
Mitä on rakkaus?
Päivätyökseen 29-vuotias Kalyango työskentelee terveyskeskuksen johtajana Nansanan kaupungissa. COFCAWEn radio-ohjelman juontajana hän on toiminut vuodesta 2008 lähtien. Hän kokee saaneensa itsekin paljon COFCAWEssa toimimisesta. ”Pohdin nykyään itsekin näitä asioita oman perheeni näkökulmasta paljon enemmän kuin ennen. Olen myös oppinut paljon uusia asioita tehdessäni taustatutkimusta radio-ohjelmaani varten”, hän kertoo. Ohjelman aluksi Kalyango alustaa päivän aiheesta, minkä jälkeen on kuuntelijoiden vuoro esittää kysymyksiä. Haastattelusunnuntaina ohjelman aiheena ovat hiivasienen aiheuttamat tulehdukset, joista Frank Kalyango on etukäteen hankkinut taustatietoa. Keskustelu polveilee kuitenkin eri aiheissa, kuten lasten oikeuksissa ja velvollisuuksissa, köyhyydessä ja perheiden pysyvyydessä.
Terveysneuvoja radioaalloilla Miksi valtio ei poista alkoholia Ugandasta? Mistä HIV-positiiviset voivat saada lääkkeitä? Mikä on totuus HI-viruksen alkuperästä? Minulla on kutinaa alapäässä, mistä se voi johtua? 16 Solidaarisuus 1/2010
Kysymykseen ”Mitä on rakkaus?” Frank Kalyango saa useita soittoja. Yksi naissoittaja toteaa rakkautta olevan sen, että ”mies antaa minulle kaiken, mitä tarvitsen”. Toinen taas toteaa, että ”Mieheni rakastaa minua, koska hän ei piilota minua, vaan kulkee kaikkialla kanssani”. Miessoittaja taas on skeptisempi rakkauden suhteen, hän epäilee naisten olevan enemmän kiinnostuneita omaisuudesta kuin rakkaudesta.
Puhelin ei lakkaa pirisemästä Ohjelmassa on myös käsitelty sukupuolten välistä tasa-arvoa yhteiskunnallisella tasolla, muun muassa naiskansanedustajien roolia maan parlamentissa. Valtaosa soittajista on nuoria miehiä, koska naisilla ei usein ole puhelimia. ”Paljon on keskusteltu myös miesten ja naisten rooleista kotitaloudessa. Valtaosa töistä on edelleen naisten harteilla, koska sen ajatellaan kuuluvan perinteisesti naisten rooliin”, Frank Kalyango kertoo. Vaikka ohjelma on päättymässä, puhelin jatkaa pirisemistä. Kaikki eivät halua kysyä intiimejä kysymyksiä suorassa lähetyksessä. Heidän kanssaan Frank Kalyango jatkaa keskustelua ohjelman jo päätyttyä.
Radio-ohjelma on osa Solidaarisuuden ja COFCAWEn (Concern for Children and Women Empowerment) seksuaaliterveyshanketta. Kolmivuotinen hanke käynnistyi alkuvuodesta 2008 ja se toteutetaan Wakison läänin Busukuman ja Gomben kunnissa. Hankkeen tarkoituksena on ehkäistä 8-14-vuotiaiden koululaisten seksuaalista riskikäyttäytymistä. Lasten lisäksi hankkeen kohderyhminä ovat heidän vanhempansa, opettajansa ja yhteisönsä kokonaisuudessaan. Lapsista, vanhemmista ja opettajista koulutetaan vertaiskouluttajia, jotka välittävät tietoa eteenpäin kouluissa ja vapaa-ajalla. Koulutettavat saavat tietoa seksuaalisuudesta, lisääntymisterveydestä, sukupuolitaudeista, lasten oikeuksista ja viestintätaidoista. Koulutusten jälkeen lapset ja vanhemmat muodostavat anti-AIDS-kerhoja, joihin myös kouluttamattomat voivat liittyä.
riitta kujala
Kirjoittaja työskentelee Solidaarisuuden maakoordinaattorina Ugandassa.
Näihin ja moniin muihin kysymyksiin vastaa kolmena sunnuntaina joka kuukausi Frank Kalyango. Hän toimii Solidaarisuuden ugandalaisen kumppanijärjestön COFCAWEn tuottaman radio-ohjelman juontajana suositulla Radio Beat -asemalla. ”Ohjelman alkuaikoina käsittelimme vain terveyteen liittyviä aiheita, mutta nykyään puhumme myös perheisiin sekä sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyvistä teemoista”, Frank Kalyango kertoo. Radio-ohjelmien teemat nousevat aina COFCAWEn järjestämistä koulutuksista. COFCAWEn ja Solidaarisuuden yhteisessä hankkeessa järjestetään koulutusta seksuaaliterveydestä koululaisille, näiden vanhemmille sekä opettajille. COFCAWE välittää Frank Kalyangolle tietoa koulutuksien
Solidaarisuus 1/2010 17
S KARJALASSA
Uusi hanke Värtsilään
SOLIDAARISUU
Solidaarisuus ja Karjalan Apu ovat toimineet yhteistyössä Värtsilän kunnan kanssa vuodesta 2007. Hankkeen tavoitteena on ollut vähentää nuorten ja aikuisten päihteiden käyttöä ja siitä aiheutuvia haittoja sekä parantaa heidän kykyään rakentaa omaa elämäänsä. Ensimmäinen hanke päättyi vuonna 2009, ja uusi,
vuonna 2010 käynnistynyt hanke pohjautuu tälle työlle. Päihteidenkäyttö on monisyinen ongelma ja sen ennaltaehkäisy vaatii pitkäjänteistä panostusta sekä viranomaisilta että kuntalaisilta itseltään. Yhteistyön päämääränä on edelleen edistää värtsiläläisten elämänlaatua si-
ten, että kuntalaisten tulevaisuudenusko ja valmiudet vaikuttaa omaan elämäänsä parantuvat. Hankkeen uutena osa-alueena aloitetaan opetus- ja terveydenhuoltosektoreiden toimijoiden koulutus syrjäytymisuhan alaisten nuorten identifioimiseksi ja aktivoimiseksi.
Faina Tseitlina
”Tuntuu hyvältä, että vanhoja ihmisiä
ei ole unohdettu” ä Värtsiläss n ikäihmiste llistuu a s o o h r e k än ehkäisevä hön. päihdetyö
18 Solidaarisuus 1/2010
Parisenkymmentä ikäihmisten kerhon jäsentä on kokoontunut Värtsilän kunnantalolle. Teekupin äärellä he kertovat elämästä Värtsilässä ja muutoksista, joita kunnassa on tapahtunut viime vuosien aikana. Naiset ovat muuttaneet Värtsilään työn perässä tai avioliiton vuoksi, nuoremmat heistä ovat tulleet Värtsilään vanhempiensa kanssa. He muistelevat, kuinka kaunis ja hyvin hoidettu kunta oli heidän nuoruutensa aikaan. Viimeiset parikymmentä vuotta kunnan elämä on kerhon jäsenten mukaan ollut alamäkeä. Niiralan rajaylityspaikan avaaminen on tuonut hyviä ja huonoja muutoksia paikalliseen yhteisöön. Huumeongelma on näistä vakavin, mutta myös alkoholin käytön kasvu ja prostituutio huolestuttavat
värtsiläläisiä. Viranomaiset ja aktiivit ovat huolissaan, miten tilannetta voisi parantaa. Resursseja tilanteeseen puuttumiseksi ei kuitenkaan ole löytynyt. Monien mielestä tilanne alkoi kuitenkin muuttua parempaan, kun Inga Nevolina valittiin kunnanjohtajaksi. Solidaarisuuden ensimmäinen ehkäisevään päihdetyöhön keskittynyt hanke Värtsilässä alkoi juuri Nevolinan aloitteesta. Yhteistyön suunnittelu aloitettiin vuonna 2006. Värtsiläläisille tämä oli ensimmäinen kokemus hanketoiminnasta. Ikäihmisten kerhon jäsenet kertovat mielipiteistään vuonna 2007 käynnistyneen hankkeen toiminnoista ja sen vaikutuksesta kylän elämään.
Ljubov Kobyljanskja
Aleksandra Semkiv
”Synnyin Keski-Venäjällä, Kirovin alueella. Muutin Värtsilään nuorena, ja työskentelin 20 vuoden ajan metallitehtaalla rautanaulojen pakkaajana. Nyt olen eläkeellä. Ikäihmisten kerhon järjestäminen on yhdistänyt iäkkäitä ihmisiä, meistä suurin osa on naisia. Tuntuu siltä, että vanhojakaan ihmisiä ei ole unohdettu, heitäkin tarvitaan. Tulemme tapaamisiin aina hyvillä mielin, ja mieliala vain nousee, kun keskustelemme yhdessä asioista, jotka ovat kaikille tärkeitä. Pohdimme miten voimme estää lasten ja nuorten alkoholinkäyttöä ja pitää kadut ja talojen pihat siisteinä.”
”Olen kotoisin Ukrainasta. Olen hyvin perillä Solidaarisuuden hanketoiminnasta, koska lapsenlapseni ovat mukana Solidaarisuuden hankkeessa tukioppilaina ja nuorina vapaaehtoisina. Minusta on hienoa, että hanketoimintaa on suunnattu eri-ikäisille kuntalaisille. Esimerkiksi koululaiset ja lasten kerhotalon kasvatit järjestivät ikäihmisten päivänä konsertin, jossa koululaiset esiintyivät ja kunnanjohtaja ja metallitehtaan johtaja tervehtivät iäkkäitä ihmisiä. Kerran hankkeen vapaaehtoiset järjestivät kylätalkoot, johon tuli mukaan niin nuoria kuin vanhojakin kylän asukkaille.”
”Synnyin Keski-Venäjällä, mutta muutin perheeni kanssa kuusivuotiaana pohjoiseen. Opiskelin miliisikoulussa, ja tulin töihin Värtsilän metallitehtaalle vuonna 1953. Tehtaalla toimin vanginvartijana – silloin sodanvangit työskentelivät metallitehtaalla. Mielestäni tilanne Värtsilässä on parantunut viime aikoina, yhteinen hanke Solidaarisuuden kanssa on todella hyvä. Runsas juopottelu tekee tuhoa, sitä vastaan pitää taistella yhdessä. Työmme on tuottanut myös tulosta: lasten leikkipaikan viereen perustettiin olutbaari, mutta värtsiläläiset vastustivat sitä niin voimakkaasti, että baari piti siirtää muualle. Kylässä on paljon leskiä. Meitäkin kokoontui tänään 20 naista. Olemme 60–70-vuotiaita, mutta vain kolmen mies on elossa. Monet vanhat ihmiset juovat paljon ja kuolevat alkoholin aiheuttamiin sairauksiin. Kylän asukkaat tietävät missä myydään pontikkaa ympäri vuorokauden. Miliisikin varmasti tietää, mutta ei puutu siihen. Kuitenkin miliisi ja huumevalvontayksikkö tekevät paljon työtä torjuessaan huumekauppaa. Ongelmana on myös se, että monet asukkaat ovat passiivisia: he eivät välitä kylän elämästä, eivät käy asukkaiden kokouksissa, eivätkä osallistu joukkotapahtumiin tai kylän yhteisiin juhliin.” elviira hirvonen
Kirjoittaja työskentelee Solidaarisuuden hankekoordinaattorina Venäjän karjalassa.
Solidaarisuus 1/2010 19
S KARJALASSA
Uusi hanke Värtsilään
SOLIDAARISUU
Solidaarisuus ja Karjalan Apu ovat toimineet yhteistyössä Värtsilän kunnan kanssa vuodesta 2007. Hankkeen tavoitteena on ollut vähentää nuorten ja aikuisten päihteiden käyttöä ja siitä aiheutuvia haittoja sekä parantaa heidän kykyään rakentaa omaa elämäänsä. Ensimmäinen hanke päättyi vuonna 2009, ja uusi,
vuonna 2010 käynnistynyt hanke pohjautuu tälle työlle. Päihteidenkäyttö on monisyinen ongelma ja sen ennaltaehkäisy vaatii pitkäjänteistä panostusta sekä viranomaisilta että kuntalaisilta itseltään. Yhteistyön päämääränä on edelleen edistää värtsiläläisten elämänlaatua si-
ten, että kuntalaisten tulevaisuudenusko ja valmiudet vaikuttaa omaan elämäänsä parantuvat. Hankkeen uutena osa-alueena aloitetaan opetus- ja terveydenhuoltosektoreiden toimijoiden koulutus syrjäytymisuhan alaisten nuorten identifioimiseksi ja aktivoimiseksi.
Faina Tseitlina
”Tuntuu hyvältä, että vanhoja ihmisiä
ei ole unohdettu” ä Värtsiläss n ikäihmiste llistuu a s o o h r e k än ehkäisevä hön. päihdetyö
18 Solidaarisuus 1/2010
Parisenkymmentä ikäihmisten kerhon jäsentä on kokoontunut Värtsilän kunnantalolle. Teekupin äärellä he kertovat elämästä Värtsilässä ja muutoksista, joita kunnassa on tapahtunut viime vuosien aikana. Naiset ovat muuttaneet Värtsilään työn perässä tai avioliiton vuoksi, nuoremmat heistä ovat tulleet Värtsilään vanhempiensa kanssa. He muistelevat, kuinka kaunis ja hyvin hoidettu kunta oli heidän nuoruutensa aikaan. Viimeiset parikymmentä vuotta kunnan elämä on kerhon jäsenten mukaan ollut alamäkeä. Niiralan rajaylityspaikan avaaminen on tuonut hyviä ja huonoja muutoksia paikalliseen yhteisöön. Huumeongelma on näistä vakavin, mutta myös alkoholin käytön kasvu ja prostituutio huolestuttavat
värtsiläläisiä. Viranomaiset ja aktiivit ovat huolissaan, miten tilannetta voisi parantaa. Resursseja tilanteeseen puuttumiseksi ei kuitenkaan ole löytynyt. Monien mielestä tilanne alkoi kuitenkin muuttua parempaan, kun Inga Nevolina valittiin kunnanjohtajaksi. Solidaarisuuden ensimmäinen ehkäisevään päihdetyöhön keskittynyt hanke Värtsilässä alkoi juuri Nevolinan aloitteesta. Yhteistyön suunnittelu aloitettiin vuonna 2006. Värtsiläläisille tämä oli ensimmäinen kokemus hanketoiminnasta. Ikäihmisten kerhon jäsenet kertovat mielipiteistään vuonna 2007 käynnistyneen hankkeen toiminnoista ja sen vaikutuksesta kylän elämään.
Ljubov Kobyljanskja
Aleksandra Semkiv
”Synnyin Keski-Venäjällä, Kirovin alueella. Muutin Värtsilään nuorena, ja työskentelin 20 vuoden ajan metallitehtaalla rautanaulojen pakkaajana. Nyt olen eläkeellä. Ikäihmisten kerhon järjestäminen on yhdistänyt iäkkäitä ihmisiä, meistä suurin osa on naisia. Tuntuu siltä, että vanhojakaan ihmisiä ei ole unohdettu, heitäkin tarvitaan. Tulemme tapaamisiin aina hyvillä mielin, ja mieliala vain nousee, kun keskustelemme yhdessä asioista, jotka ovat kaikille tärkeitä. Pohdimme miten voimme estää lasten ja nuorten alkoholinkäyttöä ja pitää kadut ja talojen pihat siisteinä.”
”Olen kotoisin Ukrainasta. Olen hyvin perillä Solidaarisuuden hanketoiminnasta, koska lapsenlapseni ovat mukana Solidaarisuuden hankkeessa tukioppilaina ja nuorina vapaaehtoisina. Minusta on hienoa, että hanketoimintaa on suunnattu eri-ikäisille kuntalaisille. Esimerkiksi koululaiset ja lasten kerhotalon kasvatit järjestivät ikäihmisten päivänä konsertin, jossa koululaiset esiintyivät ja kunnanjohtaja ja metallitehtaan johtaja tervehtivät iäkkäitä ihmisiä. Kerran hankkeen vapaaehtoiset järjestivät kylätalkoot, johon tuli mukaan niin nuoria kuin vanhojakin kylän asukkaille.”
”Synnyin Keski-Venäjällä, mutta muutin perheeni kanssa kuusivuotiaana pohjoiseen. Opiskelin miliisikoulussa, ja tulin töihin Värtsilän metallitehtaalle vuonna 1953. Tehtaalla toimin vanginvartijana – silloin sodanvangit työskentelivät metallitehtaalla. Mielestäni tilanne Värtsilässä on parantunut viime aikoina, yhteinen hanke Solidaarisuuden kanssa on todella hyvä. Runsas juopottelu tekee tuhoa, sitä vastaan pitää taistella yhdessä. Työmme on tuottanut myös tulosta: lasten leikkipaikan viereen perustettiin olutbaari, mutta värtsiläläiset vastustivat sitä niin voimakkaasti, että baari piti siirtää muualle. Kylässä on paljon leskiä. Meitäkin kokoontui tänään 20 naista. Olemme 60–70-vuotiaita, mutta vain kolmen mies on elossa. Monet vanhat ihmiset juovat paljon ja kuolevat alkoholin aiheuttamiin sairauksiin. Kylän asukkaat tietävät missä myydään pontikkaa ympäri vuorokauden. Miliisikin varmasti tietää, mutta ei puutu siihen. Kuitenkin miliisi ja huumevalvontayksikkö tekevät paljon työtä torjuessaan huumekauppaa. Ongelmana on myös se, että monet asukkaat ovat passiivisia: he eivät välitä kylän elämästä, eivät käy asukkaiden kokouksissa, eivätkä osallistu joukkotapahtumiin tai kylän yhteisiin juhliin.” elviira hirvonen
Kirjoittaja työskentelee Solidaarisuuden hankekoordinaattorina Venäjän karjalassa.
Solidaarisuus 1/2010 19
S SUOMESSA
SOLIDAARISUU
1200
aataapua m ssa. i a s ä gua jelijä pienvil ojilta Nicara uv t muun a v ti s lousne u ien jat av Neuvo stelujärjestelm n te ka in a s lä s e a , a mu misess rakenta nassa sekä in k o ru sä. viljelys
Vahvaa taloudenpitoa vuonna 2009
634
nuorta oppi ammatin So malimaassa. Am m valmistui muu attikursseilta n muassa sä hköteknikoita, rä ätäleitä ja kampaajia .
Solidaarisuuden talous vahvistui vuonna 2009. Uusi rahoitussopimus ja panostaminen kumppaneiden taloushallinnon kehittämiseen luovat toiminnalle entistä vankemman pohjan.
Solidaarisuuden toimintaa ja taloutta tarkasteltiin vuonna 2009 suurennuslasin alla. Ulkoministeriö teettää säännöllisesti toiminnan tarkastuksia tukemiensa järjestöjen toiminnasta, ja syksyllä 2009 oli Solidaarisuuden vuoro. Tarkastuksen toteutti KPMG. ”Oli hienoa, että pääsimme mukaan tarkastukseen. Näin pystymme entistä paremmin osoittamaan, että Solidaarisuuden työ on tuloksellista ja tehokasta, ja että apu menee perille”, Solidaarisuuden toiminnanjohtaja Miia Nuikka toteaa. Tarkastus kattoi Solidaarisuuden toiminnan vuosina 2007-2009. Sen tavoitteena oli varmistua siitä, että ulkoministeriön antama tuki on käytetty ja raportoitu asianmukaisesti. Tarkastus käsitteli muun muassa Solidaarisuuden kirjanpitoa, tilintarkastusta ja raportointia. ”Tarkastus sujui erittäin hyvin ja osoitti, että vuosia jatkunut kehittämistyö on tuottanut tulosta”, Miia Nuikka iloitsee.
Uusi rahoitussopimus ulkoasiainministeriön kanssa Solidaarisuus on yksi ulkoministeriön kymmenestä kumppanuusjärjestöstä. Marraskuussa 2009 solmittiin uusi rahoitussopimus vuosille 2010–2012. Sopimuksessa ministeriö osoittaa Solidaarisuudelle kehitysyhteistyötukea 1,8 miljoonaa euroa vuo20 Solidaarisuus 1/2010
delle 2010 ja 1,9 miljoonaa euroa vuodelle 2011 sekä 2,1 miljoonaa euroa vuodelle 2012. Ulkoasiainministeriön osuus kattaa 85 prosenttia Solidaarisuuden kehitysyhteistyöstä. ”Loput 15 prosenttia koostuvat pitkälti Solidaarisuuden lahjoittajien tuesta, esimerkiksi kummimaksuista, kuukausilahjoituksista ja solidaarisuuslahjoista”, Miia Nuikka kertoo.
Rahoituslähteet 2009
Lahjoitukset 16 %
130
tui Värtsiihmistä osallis rjalassa Ka n jä lässä, Venä ihdetyön ja pä n vä ise ehkä lan vastaiseen perheväkival . koulutukseen
Ulkoministeriö 79 %
Kumppaneiden taloushallinto vahvistuu Viime vuosina Solidaarisuus on kehittänyt taloushallintoaan. Viime vuonna pääpaino oli hankkeiden tilityskäytäntöjen uudistamisessa yhteistyömaissa. ”Hankkeiden tarkastaminen ja kumppaneiden taloushallinnon koulutus ovat edenneet aikataulussa, ja olemme voineetkin Solidaarisuudessa olla tyytyväisiä ammattitaitoiseen yhteistyöhön. Kumppaneidemme taloushallinnon ammatillinen kehittäminen parantaa yhdessä tekemämme työn laatua”, Miia Nuikka kertoo. Vuonna 2010 tärkein kehittämiskohde on talousraportoinnin parantaminen ja sisäisen raportoinnin nopeuttaminen. ”Ajantasainen seuranta varmistaa, että varat tulevat käytetyiksi mahdollisimman tehokkaasti”, hän toteaa.
763
Kumppaneiden Nenäpäivä 3 % omarahoitus 2 %
Lahjoituksia yli 400 000 euroa
Menot 2009 Yleishallinto 5 % Tuki- ja kehitystoiminnot 12 %
Nicaragua 31 %
Venäjän Karjala 6% Uganda 19 %
Somalimaa 27 %
Sitoutuneet ja pitkäjänteiset lahjoittajat ovat Solidaarisuuden toiminnan selkäranka. Lahjoituksia kertyi viime vuonna yli 400 000 euroa. Tärkein tulonlähde oli tukijoille lähetettävät keräyskirjeet, joita postitettiin kuusi. Vuoden aikana löytyi myös uusia yhteistyökumppaneita: Osuuskunta Tradeka-yhtymä lahjoitti Solidaarisuudelle 20 000 euroa. Varoilla edistetään Nicaraguan maatalousosuuskuntien, pienviljelijöiden ja käsityöläisten tuotteiden myyntiä ja markkinointia Reilu kauppa ja yrittäjyys -hankkeessa. Yhteistyötä jatkettiin vuoden 2009 aikana Toimihenkilöunionin sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) kanssa. Seinäjoen JHL osasto 283 täytti marraskuussa
50 vuotta ja ohjasi syntymäpäivälahjoituksensa Solidaarisuuden työhön Nicaraguassa. Metallityöväen liitto lahjoitti Solidaarisuudelle joulukorttirahansa, jotka käytetään perheväkivallan vastaiseen työhön Venäjän Karjalassa. Keväällä toteutettiin solidaarisuusarpajaiset yhteistyössä Kultareuna ry:n ja Toimihenkilöunionin kanssa.
Solidaarisuuslahjojen suosio kasvaa Solidaarisuuden eettisten solidaarisuuslahjojen myynti kaksinkertaistui vuonna 2009. ”Pyrimme viime vuonna löytämään uusia lahjoittajia kehittämällä uusia tapoja tukea Solidaarisuutta. Onnistuimme siinä hyvin, solidaarisuuslahjojen myynti on tästä
nuorta sai koulutukse n vertaistukioppilaa ksi sissa Ugand seksuaalioikeukassa. Koulu tuksissa keskityttiin muun mua ssa tyttöjen ja poikien oike uksiin, tasa-arvoo n, hiv/aidsi in ja perheväkiva ltaan.
hyvä esimerkki”, kertoo varainhankintapäällikkö Salla Saarinen. Solidaarisuuslahjat linkittyvät aina suoraan Solidaarisuuden toteuttamiin kehitysyhteistyöhankkeisiin. Esimerkiksi Opeta nainen lukemaan -lahjalla voi tukea Solidaarisuuden hanketta Somalimaassa. ”Yhdessä paikallisen yhteistyökumppanimme kanssa vaikutamme naisten aseman parantumiseen ja tämä työ alkaa ruohonjuuritasolla luku- ja kirjoitustaidon opettamisesta. Näiden perustaitojen lisäksi koulutamme naisia ja miehiä ihmisoikeuksista, tasa-arvosta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta”, kertoo Solidaarisuuden ohjelmakoordinaattori Jonna Haapanen.
Solidaarisuus 1/2010 21
S SUOMESSA
SOLIDAARISUU
1200
aataapua m ssa. i a s ä gua jelijä pienvil ojilta Nicara uv t muun a v ti s lousne u ien jat av Neuvo stelujärjestelm n te ka in a s lä s e a , a mu misess rakenta nassa sekä in k o ru sä. viljelys
Vahvaa taloudenpitoa vuonna 2009
634
nuorta oppi ammatin So malimaassa. Am m valmistui muu attikursseilta n muassa sä hköteknikoita, rä ätäleitä ja kampaajia .
Solidaarisuuden talous vahvistui vuonna 2009. Uusi rahoitussopimus ja panostaminen kumppaneiden taloushallinnon kehittämiseen luovat toiminnalle entistä vankemman pohjan.
Solidaarisuuden toimintaa ja taloutta tarkasteltiin vuonna 2009 suurennuslasin alla. Ulkoministeriö teettää säännöllisesti toiminnan tarkastuksia tukemiensa järjestöjen toiminnasta, ja syksyllä 2009 oli Solidaarisuuden vuoro. Tarkastuksen toteutti KPMG. ”Oli hienoa, että pääsimme mukaan tarkastukseen. Näin pystymme entistä paremmin osoittamaan, että Solidaarisuuden työ on tuloksellista ja tehokasta, ja että apu menee perille”, Solidaarisuuden toiminnanjohtaja Miia Nuikka toteaa. Tarkastus kattoi Solidaarisuuden toiminnan vuosina 2007-2009. Sen tavoitteena oli varmistua siitä, että ulkoministeriön antama tuki on käytetty ja raportoitu asianmukaisesti. Tarkastus käsitteli muun muassa Solidaarisuuden kirjanpitoa, tilintarkastusta ja raportointia. ”Tarkastus sujui erittäin hyvin ja osoitti, että vuosia jatkunut kehittämistyö on tuottanut tulosta”, Miia Nuikka iloitsee.
Uusi rahoitussopimus ulkoasiainministeriön kanssa Solidaarisuus on yksi ulkoministeriön kymmenestä kumppanuusjärjestöstä. Marraskuussa 2009 solmittiin uusi rahoitussopimus vuosille 2010–2012. Sopimuksessa ministeriö osoittaa Solidaarisuudelle kehitysyhteistyötukea 1,8 miljoonaa euroa vuo20 Solidaarisuus 1/2010
delle 2010 ja 1,9 miljoonaa euroa vuodelle 2011 sekä 2,1 miljoonaa euroa vuodelle 2012. Ulkoasiainministeriön osuus kattaa 85 prosenttia Solidaarisuuden kehitysyhteistyöstä. ”Loput 15 prosenttia koostuvat pitkälti Solidaarisuuden lahjoittajien tuesta, esimerkiksi kummimaksuista, kuukausilahjoituksista ja solidaarisuuslahjoista”, Miia Nuikka kertoo.
Rahoituslähteet 2009
Lahjoitukset 16 %
130
tui Värtsiihmistä osallis rjalassa Ka n jä lässä, Venä ihdetyön ja pä n vä ise ehkä lan vastaiseen perheväkival . koulutukseen
Ulkoministeriö 79 %
Kumppaneiden taloushallinto vahvistuu Viime vuosina Solidaarisuus on kehittänyt taloushallintoaan. Viime vuonna pääpaino oli hankkeiden tilityskäytäntöjen uudistamisessa yhteistyömaissa. ”Hankkeiden tarkastaminen ja kumppaneiden taloushallinnon koulutus ovat edenneet aikataulussa, ja olemme voineetkin Solidaarisuudessa olla tyytyväisiä ammattitaitoiseen yhteistyöhön. Kumppaneidemme taloushallinnon ammatillinen kehittäminen parantaa yhdessä tekemämme työn laatua”, Miia Nuikka kertoo. Vuonna 2010 tärkein kehittämiskohde on talousraportoinnin parantaminen ja sisäisen raportoinnin nopeuttaminen. ”Ajantasainen seuranta varmistaa, että varat tulevat käytetyiksi mahdollisimman tehokkaasti”, hän toteaa.
763
Kumppaneiden Nenäpäivä 3 % omarahoitus 2 %
Lahjoituksia yli 400 000 euroa
Menot 2009 Yleishallinto 5 % Tuki- ja kehitystoiminnot 12 %
Nicaragua 31 %
Venäjän Karjala 6% Uganda 19 %
Somalimaa 27 %
Sitoutuneet ja pitkäjänteiset lahjoittajat ovat Solidaarisuuden toiminnan selkäranka. Lahjoituksia kertyi viime vuonna yli 400 000 euroa. Tärkein tulonlähde oli tukijoille lähetettävät keräyskirjeet, joita postitettiin kuusi. Vuoden aikana löytyi myös uusia yhteistyökumppaneita: Osuuskunta Tradeka-yhtymä lahjoitti Solidaarisuudelle 20 000 euroa. Varoilla edistetään Nicaraguan maatalousosuuskuntien, pienviljelijöiden ja käsityöläisten tuotteiden myyntiä ja markkinointia Reilu kauppa ja yrittäjyys -hankkeessa. Yhteistyötä jatkettiin vuoden 2009 aikana Toimihenkilöunionin sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) kanssa. Seinäjoen JHL osasto 283 täytti marraskuussa
50 vuotta ja ohjasi syntymäpäivälahjoituksensa Solidaarisuuden työhön Nicaraguassa. Metallityöväen liitto lahjoitti Solidaarisuudelle joulukorttirahansa, jotka käytetään perheväkivallan vastaiseen työhön Venäjän Karjalassa. Keväällä toteutettiin solidaarisuusarpajaiset yhteistyössä Kultareuna ry:n ja Toimihenkilöunionin kanssa.
Solidaarisuuslahjojen suosio kasvaa Solidaarisuuden eettisten solidaarisuuslahjojen myynti kaksinkertaistui vuonna 2009. ”Pyrimme viime vuonna löytämään uusia lahjoittajia kehittämällä uusia tapoja tukea Solidaarisuutta. Onnistuimme siinä hyvin, solidaarisuuslahjojen myynti on tästä
nuorta sai koulutukse n vertaistukioppilaa ksi sissa Ugand seksuaalioikeukassa. Koulu tuksissa keskityttiin muun mua ssa tyttöjen ja poikien oike uksiin, tasa-arvoo n, hiv/aidsi in ja perheväkiva ltaan.
hyvä esimerkki”, kertoo varainhankintapäällikkö Salla Saarinen. Solidaarisuuslahjat linkittyvät aina suoraan Solidaarisuuden toteuttamiin kehitysyhteistyöhankkeisiin. Esimerkiksi Opeta nainen lukemaan -lahjalla voi tukea Solidaarisuuden hanketta Somalimaassa. ”Yhdessä paikallisen yhteistyökumppanimme kanssa vaikutamme naisten aseman parantumiseen ja tämä työ alkaa ruohonjuuritasolla luku- ja kirjoitustaidon opettamisesta. Näiden perustaitojen lisäksi koulutamme naisia ja miehiä ihmisoikeuksista, tasa-arvosta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta”, kertoo Solidaarisuuden ohjelmakoordinaattori Jonna Haapanen.
Solidaarisuus 1/2010 21
Solidaarisuus tekee hyvää sinun tuellasi
Tukemalla Solidaarisuuden työtä olet mukana luomassa tasa-arvoa ja kestävää toimeentuloa 150 000 ihmiselle Nicaraguassa, Somalimaassa, Ugandassa sekä Venäjän Karjalassa. Tältä aukeamalta voit valita itsellesi sopivimman tavan lahjoittaa.
Lisätietoa kaikista lahjoitusmuodoista saat verkkosivuiltamme osoitteesta www.solidaarisuus.fi/lahjoita. Voit myös lähettää sähköpostia osoitteeseen solidaarisuus@solidaarisuus.fi tai soittaa numeroon (09) 759 9730.
www.solidaarisuus.fi/lahjoita
Keräykset
Testamenttilahjoitus
Merkkipäivälahjoitukset
Solidaarisuuslahja
Voit ilmoittautua postituslistallemme ja saat kuusi keräyskirjettä vuodessa, jossa kerrotaan Solidaarisuuden kohdemaiden kuulumisista ja tarpeista. Voit lahjoittaa sen verran kuin kukkarosi kulloinkin kestää.
Muistamalla Solidaarisuutta testamentissa varmistat työmme jatkuvuuden. Voit testamentata koko jäämistösi tai vain tietyn osan tai rahasumman. Solidaarisuus ei maksa veroa saaduista testamenttilahjoituksista, vaan varat käytetään kokonaisuudessaan Solidaarisuuden työhön.
Syntymäpäiväsankari, häitä viettävä pari tai eläkkeelle siirtyvä voi pyytää lahjoitukset osoitettavaksi Solidaarisuuden työn tukemiseen. Myös kuolemantapauksissa on mahdollista esittää, että omaisen muistoa kunnioitetaan lahjoituksilla Solidaarisuudelle. Kaikissa tapauksissa on hyvä sopia asiasta Solidaarisuuden kanssa etukäteen.
Tavaralahjan sijaan voit antaa hiukkasen solidaarisuutta - ystävällesi ja kehitysmaiden ihmisille. Lahjoista saadut varat käytetään Solidaarisuuden hankkeissa. Solidaarisuuslahjojen avulla voit esimerkiksi tukea ugandalaisten karjanhoitajien koulutusta. Tutustu lahjoihimme osoitteessa www.solidaarisuus. fi/lahja.
Kuukausilahjoitus
.......................................................................................................................................................................... Leikkaa irti..........
Kummius Voit valita kummimaaksesi Karjalan, Nicaraguan tai Ugandan. Kummimaksu on 10 euroa kuukaudessa. Solidaarisuus raportoi sinulle kummimaasi kuulumisia kaksi kertaa vuodessa ilmestyvässä lahjoittajatiedotteessa.
Tehokkaimmin tuet Solidaarisuuden työtä kuukausilahjoittajana. Maksat valitsemasi summan suoraveloituksella joka kuukausi. Ohjaamme lahjoituksesi aina kulloinkin ajankohtaiseen kohteeseen ja lähetämme sinulle kahdesti vuodessa uutisia työmme etenemisestä.
22 eurolla voidaan esimerkiksi opettaa yksi nainen lukemaan Somalimaassa. 36 eurolla voidaan esimerkiksi kouluttaa yksi maatalousneuvoja Ugandassa. 50 eurolla voidaan esimerkiksi järjestää tasa-arvokoulutus 50 osuuskunnan jäsenelle kuukauden ajan Nicaraguassa.
Milka Pietikäinen, kevään syntymäpäiväsankari
Kuukausittainen lahjoitukseni on 10€
Osallistun keräyksiin Haluan keräyskirjeen suomeksi
“Koska olemme lapseton pari, halu- amme jättää jotain niille, jotka sitä oikeasti tarvitsevat.” Vappu Heinola, testamenttilahjoittaja
Juska Kivioja, Uganda-kummi 22 Solidaarisuus 1/2010
tai
€
Tilaan maksuttoman Solidaarisuuslehden
ruotsiksi
Kummimaksu on 10€/kk
Nicaragua tai
Ilmoitan osoitteenmuutoksesta
Uganda €
Osoitteenmuutoksen voi tehdä myös solidaarisuus.fi/palaute -sivulla.
Täytä pankkiyhteystietosi alla olevaan lomakkeeseen
Etunimi
Sukunimi
Lähiosoite
Jäsennumero (Jos olet jo tukija, näet jäsennumerosi lehdessä olevasta
osoitetiedoistasi.)
“Olen pitkään miettinyt, että minun pitäisi ryhtyä kummiksi. Satuin Solidaarisuuden kotisivuille ja tajusin, että näin helppoahan tämä on. Uganda oli Solidaarisuuden kohdemaista minulle sopivin vaihtoehto.”
36€
Täytä pankkiyhteystietosi alla olevaan lomakkeeseen
Liityn kummiksi “Olen jo kauan lähtenyt siitä, että en tarvitse tavaraa. Oli siis itsestään selvää, että haluan ohjata mahdolliset eläköitymislahjat tällaiseen työhön.” Hans Jern, merkkipäivälahjoittaja
22€
Saan 6 keräyskirjettä vuodessa.
Kummimaani on Karjala
”Asun toisella puolella maapalloa, Singaporessa, joten olisi turhaa ja kuluttavaa, jos minulle lähetettäisiin lahjoja kaukaa Suomesta. Missä tahansa ihmiset ovatkin, he voivat hankkia minulle solidaarisuuslahjan.”
Liityn kuukausilahjoittajaksi
KYLLÄ
Sähköposti
Pankkiyhteys / pankki ja tilinumero (Jos liityt kuukausilahjoittajaksi tai kummiksi)
Paikka ja aika
Kansainvälinen solidaarisuussäätiö - Internationella solidaritetsfonden Agricolankatu 4, 00530 Helsinki - (09) 759 9730 - www.solidaarisuus.fi
Allekirjoitus
Keräyslupa: OKH712A ESLH-2009-10304/Tu-52
Solidaarisuus tekee hyvää sinun tuellasi
Tukemalla Solidaarisuuden työtä olet mukana luomassa tasa-arvoa ja kestävää toimeentuloa 150 000 ihmiselle Nicaraguassa, Somalimaassa, Ugandassa sekä Venäjän Karjalassa. Tältä aukeamalta voit valita itsellesi sopivimman tavan lahjoittaa.
Lisätietoa kaikista lahjoitusmuodoista saat verkkosivuiltamme osoitteesta www.solidaarisuus.fi/lahjoita. Voit myös lähettää sähköpostia osoitteeseen solidaarisuus@solidaarisuus.fi tai soittaa numeroon (09) 759 9730.
www.solidaarisuus.fi/lahjoita
Keräykset
Testamenttilahjoitus
Merkkipäivälahjoitukset
Solidaarisuuslahja
Voit ilmoittautua postituslistallemme ja saat kuusi keräyskirjettä vuodessa, jossa kerrotaan Solidaarisuuden kohdemaiden kuulumisista ja tarpeista. Voit lahjoittaa sen verran kuin kukkarosi kulloinkin kestää.
Muistamalla Solidaarisuutta testamentissa varmistat työmme jatkuvuuden. Voit testamentata koko jäämistösi tai vain tietyn osan tai rahasumman. Solidaarisuus ei maksa veroa saaduista testamenttilahjoituksista, vaan varat käytetään kokonaisuudessaan Solidaarisuuden työhön.
Syntymäpäiväsankari, häitä viettävä pari tai eläkkeelle siirtyvä voi pyytää lahjoitukset osoitettavaksi Solidaarisuuden työn tukemiseen. Myös kuolemantapauksissa on mahdollista esittää, että omaisen muistoa kunnioitetaan lahjoituksilla Solidaarisuudelle. Kaikissa tapauksissa on hyvä sopia asiasta Solidaarisuuden kanssa etukäteen.
Tavaralahjan sijaan voit antaa hiukkasen solidaarisuutta - ystävällesi ja kehitysmaiden ihmisille. Lahjoista saadut varat käytetään Solidaarisuuden hankkeissa. Solidaarisuuslahjojen avulla voit esimerkiksi tukea ugandalaisten karjanhoitajien koulutusta. Tutustu lahjoihimme osoitteessa www.solidaarisuus. fi/lahja.
Kuukausilahjoitus
.......................................................................................................................................................................... Leikkaa irti..........
Kummius Voit valita kummimaaksesi Karjalan, Nicaraguan tai Ugandan. Kummimaksu on 10 euroa kuukaudessa. Solidaarisuus raportoi sinulle kummimaasi kuulumisia kaksi kertaa vuodessa ilmestyvässä lahjoittajatiedotteessa.
Tehokkaimmin tuet Solidaarisuuden työtä kuukausilahjoittajana. Maksat valitsemasi summan suoraveloituksella joka kuukausi. Ohjaamme lahjoituksesi aina kulloinkin ajankohtaiseen kohteeseen ja lähetämme sinulle kahdesti vuodessa uutisia työmme etenemisestä.
22 eurolla voidaan esimerkiksi opettaa yksi nainen lukemaan Somalimaassa. 36 eurolla voidaan esimerkiksi kouluttaa yksi maatalousneuvoja Ugandassa. 50 eurolla voidaan esimerkiksi järjestää tasa-arvokoulutus 50 osuuskunnan jäsenelle kuukauden ajan Nicaraguassa.
Milka Pietikäinen, kevään syntymäpäiväsankari
Kuukausittainen lahjoitukseni on 10€
Osallistun keräyksiin Haluan keräyskirjeen suomeksi
“Koska olemme lapseton pari, halu- amme jättää jotain niille, jotka sitä oikeasti tarvitsevat.” Vappu Heinola, testamenttilahjoittaja
Juska Kivioja, Uganda-kummi 22 Solidaarisuus 1/2010
tai
€
Tilaan maksuttoman Solidaarisuuslehden
ruotsiksi
Kummimaksu on 10€/kk
Nicaragua tai
Ilmoitan osoitteenmuutoksesta
Uganda €
Osoitteenmuutoksen voi tehdä myös solidaarisuus.fi/palaute -sivulla.
Täytä pankkiyhteystietosi alla olevaan lomakkeeseen
Etunimi
Sukunimi
Lähiosoite
Jäsennumero (Jos olet jo tukija, näet jäsennumerosi lehdessä olevasta
osoitetiedoistasi.)
“Olen pitkään miettinyt, että minun pitäisi ryhtyä kummiksi. Satuin Solidaarisuuden kotisivuille ja tajusin, että näin helppoahan tämä on. Uganda oli Solidaarisuuden kohdemaista minulle sopivin vaihtoehto.”
36€
Täytä pankkiyhteystietosi alla olevaan lomakkeeseen
Liityn kummiksi “Olen jo kauan lähtenyt siitä, että en tarvitse tavaraa. Oli siis itsestään selvää, että haluan ohjata mahdolliset eläköitymislahjat tällaiseen työhön.” Hans Jern, merkkipäivälahjoittaja
22€
Saan 6 keräyskirjettä vuodessa.
Kummimaani on Karjala
”Asun toisella puolella maapalloa, Singaporessa, joten olisi turhaa ja kuluttavaa, jos minulle lähetettäisiin lahjoja kaukaa Suomesta. Missä tahansa ihmiset ovatkin, he voivat hankkia minulle solidaarisuuslahjan.”
Liityn kuukausilahjoittajaksi
KYLLÄ
Sähköposti
Pankkiyhteys / pankki ja tilinumero (Jos liityt kuukausilahjoittajaksi tai kummiksi)
Paikka ja aika
Kansainvälinen solidaarisuussäätiö - Internationella solidaritetsfonden Agricolankatu 4, 00530 Helsinki - (09) 759 9730 - www.solidaarisuus.fi
Allekirjoitus
Keräyslupa: OKH712A ESLH-2009-10304/Tu-52
*.F194*
Solidaarisuuslahja OPETA NAINEN LUKEMAAN 22 Lukutaito on paitsi korvaamaton apu arkisessa elämässä, myös ensimmäinen askel tiellä koulutukseen. Tue somalimaalaisen naisen ensiaskelia parempaan yhteiskunnalliseen asemaan ja osta kevään vastavalmistuneille solidaarisuuslahja. Lue lahjaan liittyvä artikkeli s. 6–7.
www.solidaarisuus.fi/lahja
.......................................................................................................................................................................... Leikkaa irti..........
Vastaanottaja maksaa postimaksun
Kansainvälinen solidaarisuussäätiö VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5003808 00003 Helsinki