/solidaarisuus_lehti_syksy2009 by Solidaarisuus

Kansainvälisen solidaarisuussäätiön uutisia meiltä ja maailmalta

Pienlaina nostaa Somalimaassa torimyyjän

pois köyhyydestä Kilpailukykyä Nicaraguan osuuskuntalaisille Ugandan nuoret haluavat oppia tasa-arvosta

2/2009

Kansainvälisen solidaarisuussäätiön uutisia meiltä ja maailmalta Tässä numerossa:

Nicaraguan ensimmäisen osuustoimintakoulun rakennus valmistui elokuussa.

Nenäpäivää vietetään taas marraskuussa. Viime vuonna Nenäpäivä tuotti 1,3 miljoonaa euroa maailman köyhimpien lasten tukemiseksi.

Liikkuvaiset bodabodakuskit pyysivät koulutusta tasa-arvosta ja terveydestä.

Raquel Gomez: Lehmän ruokintaa pitäisi varmaan parantaa.

Tina Musuya on intohimoinen naisten oikeuksien puolustaja ja perheväkivallan vastustaja.

Adeninlahden ranta on karu, mutta meri on täynnä suolaa. Paimentolaiset saavat siitä kohta lisää tienestiä.

Somalimaassa pienlaina nostaa torimyyjän maan tomusta ja äärimmäisestä köyhyydestä.

Pitkärantalaisilla on paljon kysymyksiä perheväkivallasta. Vastauksia niihin löytyy Sortavalan turvakodista.

ISSN 1797-3430 Julkaisija: Solidaarisuus Toiminnanjohtaja: Miia Nuikka Päätoimittaja: Kristiina Juutinen Säätiön hallitus: Tarja Kantola, pj Tero Shemeikka, varapj Karri Heikkilä Erkki Kanerva Riikka Keskitalo Paavali Kukkonen Ulla-Mari Lappalainen Folke Sundman Ilkka Tahvanainen Merja-Hannele Vuohelainen

Solidaarisuus-lehti lähetetään maksutta kaksi kertaa vuodessa kaikille Solidaarisuuden lahjoittajille ja säätiön toiminnassa mukana oleville. Solidaarisuus ylläpitää postitoimintaansa varten tietosuojalain mukaista tukijaluetteloa, joka sisältää säätiön toimintaa tukevien henkilöiden nimen ja postiosoitteen.

Agricolankatu 4, 00530 Helsinki puhelin (09) 7599 730 fax (09) 7599 7320

sähköposti solidaarisuus@solidaarisuus.fi internet www.solidaarisuus.fi

Mikäli mukana oleva henkilö haluaa nimensä ja osoitteensa pois tukijaluettelosta tai haluaa ilmoittaa muutoksesta, sen voi tehdä esimerkiksi soittamalla numeroon (09) 759 9730 tai verkossa osoitteessa www.solidaarisuus.fi/ palaute. Kansikuva: Cosob Warsame Buraon torilla, kuvaaja Jenni Gästgivar Painopaikka: Sälekarin Kirjapaino Oy, Somero. Seuraava numero ilmestyy keväällä 2010.

pankkitilit Sampo 800019-744625 Nordea 101130-7206930 Op 554128-44338

pääkirjoitus

Viljellään solidaarisuutta aantuma koettelee kansoja eri puolilla maailmaa. Erityisen kovalla kädellä se kohtelee heikompiosaisia. Tämä kirjoitus ei ole lamasynkistelyä, vaan raportti todellisuudesta. Nyt jos koskaan on aika viljellä välittämistä. Solidaarisuuden yhteistyömaissa Nicaraguassa, Ugandassa ja Somalimaassa ruoan hinta on tänä vuonna noussut huimasti: köyhimmät syövät yhden aterian päivässä eivätkä aina sitäkään. Rikollisuus on kasvussa kaikissa maissa. Ugandassa erityinen ilmiö on se, että maaseudulla yhä useampi poikalapsi jättää koulun kesken ja pyrkii pääkaupunkiin Kampalaan etsiäkseen kadulta työtä tai suuhunpantavaa. Somalimaassa etenkin nuorten huoli on syventynyt: kun toimeentuloa ei ole, maasta halutaan ulos keinolla millä hyvänsä. Nicaraguassa ulkomailta tulevat siirtolaisten rahalähetykset ovat kutistuneet selvästi, ja niiden ennustetaan vähenevän edelleen. Rahaa vaatteisiin tai lääkkeisiin ei juuri jää, koska jokaisen perheen on syötävä elääkseen.

Tässä tilanteessa vauraat teollisuusmaat yksi toisensa jälkeen leikkaavat kehitysyhteistyövarojaan. Myös maailman kuudenneksi kilpailukykyisin maa, Suomi, on päättänyt supistaa ensi vuodelle kaavailtua kasvua. Suomi on jo monta vuosikymmentä sitten sitoutunut YK:n tavoitteeseen, jonka mukaan kehitysyhteistyövarojen osuus tulisi olla 0,7 prosenttia maan bruttokansantulosta. Tämä saavutettiin hetkellisesti viime vuosikymmenen alussa. Sen jälkeen, edellisen laman aikana, kehitysyhteistyömäärärahoja leikattiin rajusti. Suomi putosi 1990-luvulla arvostetusta pohjoismaisten avunantajien joukosta kansainvälisesti nolostuttavalle minitasolle. Uudella nousukaudella eli 2000-luvulla päättäjämme ovat edelleen kirjanneet Suomen tavoitteeksi määrärahojen nostamisen 0,7 prosenttiin. Takarajaksi asetettiin vuosi 2010. Tavoitetta ei ole yritetty saavuttaa tosissaan. Ensi vuonna maamme virallisen kehitysyhteistyön arvioidaan olevan 0,55 prosenttia bruttokansantulosta. Tyrmistystä lisää se, että kehitysyhteistyöhön aletaan laskea myös Suomeen saapuvista pakolaisista ja turvapaikanhakijoista aiheutuvia kuluja. Varsinaisen kehitysavun osuus uhkaa siis tulevaisuudessa pienentyä.

Vaikka virallisen Suomen linja on ollut hävettävä, voimme olla itsestämme ylpeitä. Enemmistö meistä kannattaa solidaarisuutta: nykyinen taantuma ei ole nujertanut suomalaisten uskoa maailmanlaajuiseen yhteisvastuuseen. Taloustutkimuksen viimekesäisen tutkimuksen mukaan 88 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että teollisuusmaiden tulisi auttaa kehitysmaita selviytymään talouskriisistä. Me olemme kansalaisina arvioineet, että heikommin pärjäävien kehitysmaiden nostaminen jaloilleen edistää vakautta ja globaalia turvallisuutta. Me uskomme, että auttaminen on paitsi talouden heilahteluissa pärjäävien rikkaiden maiden etu, myös velvollisuus. Maailmanlaajuisen köyhyyden vähentämiseksi tarvitaan vastuunkantajia. Erityisen tärkeää on jatkuvasti kiinnittää huomiota kehitysyhteistyön laatuun ja tuloksellisuuteen. Solidaarisuus on pitkäjänteisellä työllään osoittanut, että pienikin voi olla kaunista. Suuret rahavirrat eivät yksinään ratkaise: tarvitaan repullinen reiluja arvoja, kehitysongelmien syvää tuntemusta, jatkuvaa oppimista ja rohkeutta. Solidaarisuuden tuella käynnistyy Pohjois-Nicaraguassa pian maan ensimmäinen osuuskuntakoulu, joka ohjaa köyhiä pienviljelijöitä, naisia ja miehiä, toimimaan yrittäjinä. Ugandassa perheiden ruokaturva nousee lähivuosina entistä vahvempaan asemaan, ja jatkamme sinnikästä työtämme seksuaaliterveyden edistämiseksi. Sodasta toipuvassa Somalimaassa etsimme keinoja saada naisille pysyvää toimeentuloa, ihmisarvoista työtä. Miia Nuikka toiminnanjohtaja Solidaarisuus

Ps.

Osallistu oheiseen keräys-kirjeeseen: yhdessä voimme antaa Somalimaan naisille mahdollisuuden elättää perheensä. 2/2009 solidaarisuus 3

uutisia

Osuuskuntakoulu valmistui Somotossa icaraguan ensimmäisen osuustoimintakoulun rakennus valmistui elokuussa Somotossa. Uudessa rakennuksessa on kaksi luokkahuonetta ja pieni kirjasto. Koulu on osa Solidaarisuuden osuuskuntien kehityshanketta. Ensi vuonna osuuskuntakoulu saa Solidaarisuuden tuella oman tietokoneluokan. ”Osuuskuntalaisten täytyy oppia hankkimaan tietoa, jotta he voivat parantaa kilpailukykyään. Internet on yksi tärkeimmistä tietokanavista”, toteaa Somoton osuuskuntien yhteisjärjestön UCANSin (Unión de Cooperativas Agropecuarias del norte de Las Segovias) tietokonekouluttaja Jose Luis Gamez. UCANSin puheenjohtajan Rafael Lovon mielestä uuden osuustoimintakoulun tulee keskittyä erityisesti nuorten tuottajien kouluttamiseen. ”Pienviljelijät pääsevät eroon köyhyydestä vasta sitten, kun he osaavat toimia tehokkaina yrittäjinä”, Rafael Lovo uskoo. Nicaraguassa on yli kolmetuhatta tuotannollista osuuskuntaa, mutta maassa ei ole tähän mennessä ollut yhtään pysyvää osuuskuntakoulua. UCANSin koulu tarjoaa ensi vuoden alusta lähtien osuustoiminnan, maatalouden ja pienyrittäjyyden koulutusta useille kymmenille Pohjois-Nicaraguan osuuskunnille, ja lähivuosina sillä odotetaan olevan myös valtakunnallista merkitystä.

Vuoden reiluin maaottelu käydään lokakuussa änä vuonna Reilun kaupan viikkojen päätapahtuma on Reilun kaupan maaottelu. Kilpailu käydään Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan välillä. Maaottelussa kilpaillaan siitä, mikä maista saa innostettua eniten osallistujia ottelupäivän aikana järjestettäviin reiluihin taukoihin. Reilut tauot ovat tapahtumia tai tempauk-sia, joilla käytetään Reilun kaupan tuotteita ja jotka järjestetään maaottelupäivänä 20. lokakuuta kello 8–20. Reiluilla tauoilla tuetaan kehitysmaiden tuottajien toimeentuloa ja tutustutetaan yhä useampi poh-

4 solidaarisuus 2/2009

joismaalainen Reiluun kauppaan. Näin voittajia löytyy sekä Pohjoismaista että etelästä. Reilun kaupan maaotteluun pääsee mukaan joko järjestämällä oman reilun tauon tai osallistumalla jonkun muun järjestämään taukoon. Kuka tahansa voi järjestää oman reilun tauon ja kutsua ystävät ja kollegat työpaikalla, kotona, kouluissa tai muualla mukaan. Taukomestarin tulee rekisteröidä tapahtuma nettisivuilla osoitteessa www.fairtradechallenge.org ja järjestää hyvä ja reilu herkkuhetki.

Viime vuoden Reilun kaupan viikkojen päätapahtumaan Maailman suurimpaan Reilun kaupan kahvitaukoon osallistui yli 52 000 ihmistä yli tuhannella yksittäisellä kahvitauolla ympäri Suomea. Tänä vuonna halutaan vieläkin useampi Reilun kaupan ystävä mukaan ja tehdä Suomesta maaottelun mestari. Maaottelun internetsivuilla järjestetään yleisöäänestys Suomen reiluimmasta tauosta, ja kolme eniten ääniä saanutta taukoa palkitaan. Solidaarisuus on yksi Reilun kaupan edistämisyhdistyksen kuudesta perustajajäsenestä ja toiminut kymmenen vuotta aktiivisena Reilun kaupan edistäjänä. KJ

uutisia

Nenäpäivää vietetään taas marraskuussa. Viime vuonna Nenäpäivä tuotti 1,3 miljoonaa euroa maailman köyhimpien lasten tukemiseksi. Tästä lähes 60 000 euroa ohjattiin Solidaarisuuden työhön. enäpäivän vietto aloitetaan hyvissä ajoin. Viime vuonna Nenäpäivä teki suomalaista tv-historiaa tuomalla bingopelin valtakunnalliseen suoraan lähetykseen. Nyt Nenäbingoa pelataan viikoittain. Suorat perjantai-illan lähe-

Solidaarisuus tukee viime ja tämän vuoden keräysvaroilla tyttöjen sukupuolielinten silpomisen vastaista työtä Somalimaassa. tykset alkavat YLE TV2:ssa 2.10. kello 20.30 ja jatkuvat aina Nenäpäivään saakka. Bingoisäntänä häärii Lorenz

Backman. Nenäpäivä-show on huumorilla höystetty keräysohjelmaan. Nenäpäiväshowssa 6.11. nähdään sketsihuumorin lisäksi painavaa asiaa muun muassa Senegalista, jossa tasavallan presidentti Tarja Halonen vieraili huhtikuussa tutustumassa Länsi-Afrikan lapsityöläisten liikkeeseen. Ylen Hyvä Säätiö yllyttää kaikkea kansaa osallistumaan nenätalkoisiin, sillä maailma paranee myös nauramalla. Niin yksityiset henkilöt kuin eri yhteisötkin voivat osallistua Nenäpäiväkeräykseen esimerkiksi toteuttamalla oman hassun ja hyvää tekevän varainkeruutempauksen. Miten olisi asfalttihiihtokisa tai nenäleivosmyyjäiset? ”Haluamme tehdä osallistumiskyn-

nyksen Nenäpäivään matalaksi”, sanoo kampanjasuunnittelija Anu Puurula. ”Kotisivullamme osoitteessa nenäpäivä.fi on paljon toimintavinkkejä. Toivomme, että mahdollisimman moni huomaisi, että auttaminen ja vastuun kantaminen voi olla hauskaa. Nenäilyssä vain mielikuvitus on rajana!” Nenäily näkyy myös paikallisissa tapahtumissa, joita syntyy tänä vuonna ainakin Turkuun, Jyväskylään, Tampereelle, Lappeenrantaan ja Poriin. Uusia yhteistyöverkostoja voi kuka tahansa ryhtyä kokoamaan, ja vanhoihinkin saa liittyä. Nenäily on nastaa. Tanja Railo

Osallistu! ››› Suorat Nenäbingon perjantaiillan lähetykset alkavat YLE TV2:ssa 2.10. kello 20.30 alkaen. ››› Nenäbingoon voi osallistua kotisohvalta. Bingorivin saa puhelimeensa lähettämällä tekstiviestin BINGO numeroon 173175. Viestin hinta on 5 euroa. Osallistumalla Nenäbingoon osallistuu samalla Nenäpäivä-keräykseen. ››› Nenäpäivä-show nähdään 6.11.

Muista Solidaarisuus-lahjat!

www.solidaarisuus.fi/lahja 2/2009 solidaarisuus 5

Nicaragua Raquel Gomez:

Lehmän ruokintaa pitäisi

varmaan parantaa JUKKA PAKKALA

”

Suomalaiset lehmät taitavat olla suurempia kuin meidän, miten ne muuten voisivat lypsää niin paljon maitoa? Vaikka ei meidän lehmä ole huonoa rotua. Ruokintaa pitäisi kai parantaa, jotta saisi lehmästä enemmän maitoa. Maantien toisella puolella asuvan Padillan perheen lehmät lypsävät yli kymmenen litraa maitoa päivässä. Ne ovat kylän parhaita lehmiä. Yritämme päästä parissa kolmessa

Raquel Gomez hämmästyy kuullessaan, että suomalainen lehmä lypsää keskimäärin lähes 40 litraa maitoa päivässä. Tänään Raquelin ämpäriin kertyy kolme litraa maitoa sen jälkeen, kun vasikka on imenyt oman osansa.

Durra on kasvanut korkeaksi. Leik- verenpainemittari, ja melkein joka päivä kaamme siitä joka päivä minun ja mie- joku tulee tarkistamaan verenpaineenheni lehmille tuoretta ruokaa. Dur- sa. Jos ihminen on huonossa kunnossa, ranjyvät annetaan kanoille. Eläinten yritämme saada hänet Somotoon lääkäruokkimista pitää nyt miettiä tarkem- riin. En voi ruveta määräämään ihmimin, kun haluaisin pitää enemmän ka- sille lääkkeitä, vaikka he haluaisivat. noja ja ruveta lihottamaan niitä kananJos joku on väsynyt tai muuten mapoikia. sentunut, niin keitämme yhdessä kahEläinlääkäri on ehdottanut, että jakai- via. Sen enempää minun on vaikea simme viljelypalstat useampaan osaan, tehdä. Perheväkivallasta olemme huojotta voisimme tuottaa vuoden varrella lestuneita. Sitä esiintyy liian paljon. erilaista rehua. Sillä tavoin tuotantoa Osuuskuntien yhteisjärjestö UCANS voisi kasvattaa niin, että sekä ihmiset on perustanut Aguascalientesiin tukiettä eläimet saisivat enemmän ruo- ryhmän, ja yritämme sitä kautta ratkaist kaa. Minusta se on hyvä ajatus, mutta ta ongelmaa.” o u ” t ä m Jukka Pakkala meillä ei ole vielä ollut rahaa ostaa h ole toa, h a e i piikkilankoja. Ilman aitoja emme ”t ai ks ssa 80 l m sairau mm. e voi jakaa palstoja osiin. Siksi m Suo jopa on aan nun m ä a lehmät joutuvat nyt pärjääl taa a sil an ant ko si n t , a mään pelkällä durralla. mut oudut eja. O uomu” l j t ” t a a j oo dt Millai e j ibi ran Minulle tuli kysymys sia te B ant ä terv s? . rve J o hjelmi m a h d siitä, mitkä sairaudet a olet ysle uh p j ärjest s meitä huolettavat. Nyt ä sii sairau nyt? Mitkä sadekauden aikana on liikkeellä det te itä eniten vuodessa paljon nuhaa. Ihmiset kastuvat huolet ta siihen, että kumpikin ja vilustuvat ulkona sateessa. - E. T vat? ähtine n meidän perheen lehmistä lypsäisi Pieniä lapsia on hoidettava hykymmenen litraa päivässä. Voisin val- vin, jotta he eivät sairastu vamistaa tuorejuustoa myytäväksi. Nyt kavasti. olen tehnyt juustoa vain oman väen Meillä on sellainen terveyskäyttöön. Lapset pitävät siitä ja se on ohjelma, jossa olemme yrittäneet pitää hyvää ruokaa. huolta vanhoista ihmisistä. Minulla on 6 solidaarisuus 2/2009

Nicaragua

Eläinlääkäri Hernaldo Noguera ja agronomi Modesto Huete auttavat osuuskuntien jäseniä parantamaan tuottavuuttaan.

Kuka on Raquel?

JUKKA PAKKALA

aquel Gomez on 36-vuotias pientilan emäntä ja kolmen lapsen äiti. Hän omistaa kolme hehtaaria tuottavaa maata – alle viidesosa Nicaraguan viljelysmaista on naisten omistuksessa. Raquel on käynyt kuusi vuotta koulua. Maanviljelyn hän on oppinut isältään. Raquelin viljelypalstasta puolet on rehun tuotannossa ja puolet on varattu perheen ruoan tuotantoa varten. Hänellä on myös kymmenen pientä avokadopuuta, lehmä ja kymmenen kanaa. Raquel Gomez sai kesällä Solidaarisuuden tukijoilta kysymyksiä, joista kahteen hän nyt vastaa.

JUKKA PAKKALA

Mitä tuumaa eläinlääkäri Hernaldo Noguera?

”

Raquelin lehmän pitäisi jo nyt lypsää kymmenen litraa maitoa päivässä. Lehmän ruoka ei kuitenkaan ole riittävän monipuolista. Myös vesihuoltoon pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Suosittelen, että Raquel jakaisi viljelymaansa pienempiin palstoihin. Hänellä on kastelulaitteet ja niiden avulla hän voisi kasvattaa yhdellä palstalla vaikkapa sokeriruokoa karjan ravinnoksi. Jollakin palstalla voisi kasvattaa kyyhkynhernettä. Sen varsi kasvaa korkeaksi ja kasviaineksen voi antaa suoraan karjalle. Pavuista voi tehdä ruokaa ihmisille tai eläimille. Raquelin ei kannata antaa durransiemeniä sellaisenaan kanoille. Kanojen elimistö ei sulata siemeniä kunnolla ja osa ravinnosta menee siis hukkaan. On paljon parempi jauhaa siemenet rehusekoituksiksi. Piikkilangan puute ei saisi olla este palstojen jakamiselle. Somoton alueelta löytyy paljon piikkikasveja, kaktuksia ja muita, joita voi vallan hyvin istuttaa eläviksi aidoiksi palstojen väliin. Ne kasvavat nopeasti eivätkä vaadi suurta hoitoa.” JP

Raquel Gomezin lehmä lypsää alle sangollisen päivässä.

eitä ovat ne ihmiset, joita varten kehitysyhteistyötä tehdään? Millaista on elää kehitysmaassa? Ja mitä neuvoja Modesto Huete antaisi Martin Espinozalle? Solidaarisuuden uusi interaktiivinen juttusarja Kehitys alkaa ihmisistä seuraa kuuden nicaragualaisen elämää heidän kotipiirissään. Martinin lisäksi sarjassa esiintyvät Isabel, Orlando, Raquel, Rosa ja Modesto. Jos joku asia askarruttaa mieltä, heille voi lähettää kysymyksiä nettisivujen kautta. Kuulumisia arjesta ja ajankohtaisista aiheista päivitetään kuukausittain. Juttusarjaa voi seurata nettisivuilla tai sen voi tilata ilmaiseksi pdf-tiedostoina omaan sähköpostiin. Jutut kirjoittaa ja kuvaa Solidaarisuuden maakoordinaattori Jukka Pakkala. Hän on asunut Nicaraguassa yli 20 vuotta. Käy tutustumassa sarjaan ja jättämässä oma kysymys osoitteessa

www.solidaarisuus.fi/kehitys_alkaa_ihmisista 2/2009 solidaarisuus 7

Nicaragua JUKKA PAKKALA

Luis Felipe Mantilla loi Solidaarisuuden päättyneessä hankkeessa kahvitilansa oheen matkailuyrityksen. Matkailu onkin ainoa kasvava ala Nicaraguan taloudessa.

Sandinistit jatkavat kansalaisjärjestöjen vainoa icaraguan kansalaisjärjestöjen yhteistoimikunnan Coordinadora Civilin kokouksen päätösmarssi päättyi elokuun alussa ikävästi. Sandinistinuorten rähinäjoukko hyökkäsi kimppuun kivin ja kepein. Viisitoista ihmistä loukkaantui ja useita ajoneuvoja tuhottiin. Managuan tuomiokirkon puistoon suunniteltu konsertti peruutettiin väkivallan takia. Yksi sandinistihäiriköiden johtajista oli Nicaraguan matkailuhallituksen varaministeri Meyling Calero. Elokuun alussa järjestetyssä kokouksessa kansalaisjärjestöt toivat julkisuuteen oman ehdotuksensa Nicaraguan kansalliseksi kehityssuunnitelmaksi. Suunnitelman valmistamiseen osallistui kaikkiaan yli viisituhatta ihmistä. ”Tämä tapaus osoittaa, että Nicaraguan hallitus ei kunnioita ihmisoikeuksia eivätkä sandinistit näytä hyväksyvän poliittista moniarvoisuutta”, kansalaisjärjestöjen yhteistoimikunnan edustaja Luisa Molina valittaa. Hän ihmettelee, miksi Ortegan hallitus pitää järjestöjä vihollisinaan, vaikka suurin osa Coordinadora Civilin jäsenjärjestöistä ja verkostoista haluaisi poistaa köyhyyttä ja edistää kehitystä yhteistyössä hallituksen kanssa. Nicaraguan ihmisoikeusjärjestöt ovat paheksuneet poliisin toimintaa. ”Poliisi katselee vierestä, kun sandinistimieliset ryhmät hakkaavat ihmisiä kadulla”, Luisa Molina sanoo. Sandinistien ammattiyhdistysjohtaja Gustavo Porras on uhannut, että puolue tukahduttaa jatkossakin hallituksen vastustajien mielenosoitukset.

N Talouskriisi koettelee Nicaraguaa icaraguan valtio joutui kesän aikana leikkaamaan budjettiaan jo kolmannen kerran talousvaikeuksien vuoksi. Leikkaukset haittaavat erityisesti koulujen ja terveysalan toimintaa. Nicaraguan budjetti on tänä vuonna alle miljardi euroa, eli noin kaksi prosenttia Suomen valtion budjetista. Maassa on noin 5,4 miljoonaa asukasta. Nicaraguan kehitysavun tärkeimmät lahjoittajamaat ovat jäädyttäneet budjettitukensa viime syksyn kuntavaaleissa tapahtuneen vaalipetoksen vuoksi. Vaalipetos auttoi sandinistit valtaan muun muassa pääkaupungissa Managuassa, missä lähes kolmasosa äänistä on edelleen laskematta, vaikka vaaleista on kohta kulunut kokonainen vuosi. Nicaraguan kansantuotteen uskotaan tänä vuonna pienenevän pari prosenttia. Vienti on jo pudonnut kymmenyksen edelliseen vuoteen verrattuna. Harvoihin valopilkkuihin kuuluu edelleen matkailu, joka on kasvanut hyvää vauhtia huolimatta kansainvälisestä talouslamasta.

Ulkomailla töissä olevien nicaragualaisten rahalähetykset kotimaahan ovat vähentyneet tuntuvasti. ”Pienituloiset tinkivät ruokaostoksis8 solidaarisuus 2/2009

ta, kun käteistulot pienenevät”, sanoo esteliläinen kauppias Jose Carmen Lacayo. Alle kolmesataa euroa kuukaudessa ansaitsevat perheet käyttävät kaksi kolmasosaa tuloistaan elintarvikkeiden hankkimiseen. ”Nicaraguan työttömyys on lisääntynyt eikä töitä ole enää tarjolla myöskään Costa Ricassa tai Yhdysvalloissa”, Jose Carmen Lacayo huomauttaa. Kauppias yrittää antaa vaikeuksiin joutuneille asiakkailleen lyhytaikaista luottoa, mutta kaupan seinään kiinnitetty velallisten lista pitenee huolestuttavaa vauhtia. Hondurasin kaappauksen jälkeinen valtataistelu on huonontanut KeskiAmerikan maiden välisiä suhteita. Syrjäytetty presidentti Manuel Zelaya on käyttänyt Pohjois-Nicaraguan Ocotalia tukikohtanaan yrittäessään lietsoa kansanliikettä, joka veisi hänet takaisin valtaan. Kuohunnan seurauksena Nicaraguan ja Hondurasin välinen rajakauppa on tyrehtynyt ja rahtiliikenne on vaikeutunut. Suurin osa Nicaraguan kahvista viedään maailmanmarkkinoille Hondurasin Puerto Cortesin sataman kautta. Hondurasin kriisi on jo aiheuttanut miljoonatappiot myös Nicaraguan taloudelle. JP

JENNI GÄSTGIVAR

Oikeus olla kokonainen Solidaarisuus laajentaa tyttöjen ja naisten sukupuolielinten silpomisen vastaista työtä uudelle alueelle Ergavoon.

”

Perinteen juuret ovat syvällä kulttuurissa. Uskotaan, että sukupuolielinten silpominen pitää tytöt neitsyinä hääyöhön asti. Leikkaamattomia naisia pidetään likaisina ja epäkelpoina naimisiin menoa varten”, kertoo Jawahir Molid Artan. Hän työskentelee sosiaalityöntekijänä Solidaarisuuden tukemassa tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaisessa hankkeessa Buraossa.

”Suuri osa ihmisistä myös luulee, että tapa kuuluu uskontoon – mutta näin ei ole. Tämä on tärkein tieto tyttöjen sukupuolielinten silpomisen vastaisessa työssä, jossa puhutaan todella herkistä ja vaikeista asioista. Ihmiset eivät ole koskaan kuulleet, että tästä asiasta puhutaan julkisesti ja pelkäävät.” Noin 50 000 asukkaan Ergavo on syrjäinen kaupunki huonojen kulku-

Somalimaassa tietoisuus tyttöjen sukuelinten silpomisen haitoista kasvaa. yhteyksien päässä Somalimaan itäosissa. Noin puolet kaupunkilaisista tietää silpomisen aiheuttamista terveyshaitoista, mutta sen uskotaan suojelevan avioliiton ulkopuolisilta suhteilta. Työ aloitetaan Ergavossa Buraossa saatujen rohkaisevien tulosten vuoksi, vaikkakin sen uskotaan olevan haastavampi alue. Aluksi koulutukset suunnataan erityisesti opettajille, jonka jälkeen koulutuksen piiriin pääsevät oppilaat, vanhemmat ja uskonnolliset johtajat. KJ

Muista Solidaarisuus-lahjat!

www.solidaarisuus.fi/lahja 2/2009 solidaarisuus 9

kolumni

Demokratiaan siirtyminen on hidasta Somalimaassa

omalimaalaiset ovat historiansa aikana järjestäneet kolmet vaalit, rauhallisesti ilman konflikteja. Syyskuussa oli taas presidentinvaalien aika. Vaalit olivat siirtyneet jo kaksi kertaa, mutta onnistuessaan ne toisivat Somalimaan askeleen lähemmäs itsenäisyyttä – ja sitähän somalimaalaiset ovat vuosikausia toivoneet. He ovat mallikkaasti ja määrätietoisesti säilyttäneet rauhan ja rakentaneet hyvät suhteet naapurivaltioihin Djiboutiin ja Etiopiaan. Somalimaalaisten suhde Puntinmaahan ja levottoman EteläSomalian veljiin ja siskoihin on tarkka ja avoin. Somalimaalaiset haluavat järjestää reilunrehelliset vaalit, joten he pyysivät kansainvälistä Interpiece-järjestöä auttamaan kansalaisten rekisteröitymisessä ja henkilökorttien painamisessa. Lääni kerrallaan somalimaalaiset saivat henkilökorttinsa, mutta lopullisen äänestäjäluettelon valmistuttua todettiin, että noin 250 000 henkilöä oli rekisteröitynyt kahdesti tai useammin. Sormenjälki ja valokuvatunnisteet puuttuivat yli 95 000:lta. Lisäksi 100 000 somalimaalaiselta uupui henkilökortti. Monta kertaa rekisteröityneitä ei voitu poistaa äänestysluettelosta, sillä tarvittava tietokoneen serveri rikkoontui. Istuvan presidentin nimeämä kansallinen vaalikomissio päätti hyväksyä äänestysrekisterin tuplahenkilöistä piittaamatta. Somalimaan kaksi oppositiopuoluetta, Kulmie ja Udup, eivät tätä hyväksyneet ja päättivät jättää vaalit väliin. Jos presidentinvaalit olisi pidetty suunnitellusti 27. syyskuuta, niissä olisi kampanjoinut vain istuva presidentti. Vaaleja tähän asti tukeneet rahoittajat, Ruotsi, Norja, Tanska, Yhdysvallat ja Euroopan Unioni vaativat luotettavan äänestysrekisterin käyttöönottoa ja tarkkaa selvitystä siitä, kuinka vaalirahoitusta on käytetty. Äänestysrekisterin uudelleenajo serverillä siirtäisi vaaleja muutamalla kuukaudella eteenpäin, johon presidentti ei oman uskottavuutensa kannalta ollut halukas. Rahoittajat epäilivät Somalimaan vaalikomission puheenjohtajan ja yhden jäsenen syyllistyneen korruptioon. Ainoastaan presidentti voi erottaa vaalikomission jäsenet, mitä hän ei tehnyt. Nyt rahoittajat ovat kieltäytyneet tukemasta vaaleja, ennen kuin ongelmat on ratkaistu. Vaalit maksavat kolme miljoonaa euroa. Ilman kansainvälistä apua ei reiluja ja vapaita vaaleja voida järjestää. Vaalipäivän ajankohdan teki haastavaksi myös vuosittainen paastokuukausi ramadan, joka päättyi kolmipäiseen 10 solidaarisuus 2/2009

Eid Mubarak -juhlaan juuri ennen suunniteltua äänestyspäivää. Ramadanin viimeiset kymmenen päivää pyhitetään keskinäiselle anteeksiannolle ja ihmisyyden kunnioitukselle, mikä olisi ollut helppoa. Kukapa jaksaisi kampanjoida ehdokkaansa puolesta nälissään, janoissaan ja väsyneenä kesähelteessä. Solidaarisuus on ollut mukana rakentamassa Somalimaan kansalaisyhteiskuntaa viimeiset kahdeksan vuotta. Naisjärjestöjen kattojärjestö Nagaadin kanssa Solidaarisuus on tukenut naisten mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnan päätöksentekojärjestelmiin. Solidaarisuus on kutsunut somalimaalaisia vaikuttajia tutustumaan suomalaiseen vaalijärjestelmään. Samalla olemme korostaneet naisten osallistumisen tärkeyttä toimivan yhteiskunnan rakentumisessa. Tuleviin vaaleihin Solidaarisuus aikoo osallistua lähettämällä kolme vaalitarkkailijaa. Heistä kaksi on lähtöisin Somaliasta. Näin Solidaarisuus antaa panoksensa Somalimaan demokratian rakentumiseen, ja samalla kunnioittaa Suomessa asuvan somaliyhteisön vaikutusta lähtömaansa politiikkaan. Kunhan vaalit vain saadaan aikaiseksi. Airi Kähärä maakoordinaattori Somalimaa

Somalimaa JENNI GÄSTGIVAR

Elämän suola

Abdullahi Hersi, Saado Jama ja Zamzam Abdi tekevät vedestä suolaa.

CCS:n (Committee of Concerned Somalis) suunnitelmien mukaan suolasta tulee uusi tulonlähde alueen asukkaille. CCS on hankkinut bisnestä varten 500 metriä rantaviivaa. Aluetta voisi laajentaa vielä kilometrin, sillä autio maa on suhteellisen halpaa. Suola on tehtävä silloin, kun aurinko paahtaa kuumimmillaan. Silloin eläimet eivät juuri liiku, joten paimentolaisilla on aikaa suolantekoon. Suunnitelmien mukaan heitä palkataan 70. Kun kuljetus ja pakkaaminen otetaan huomioon, työntekijöitä tarvitaan yli 200. Suolan myyntiin rekrytoidaan naisia, jotka myyvät sitä provisiopalkalla. Jatkosuunnitelmat ovat suuret. ”Tehdään brändi: Berbera salt. Markkinoidaan sitä somalialaisena suolana. Ja tehdään siitä reilun kaupan suolaa”, Zamzam Abdi kertoo. Testien mukaan vesi on täynnä jodia, mutta tarpeen mukaan sitä voidaan lisätä.

Adeninlahti on täynnä suolaa. Paimentolaiset saavat siitä kohta lisää tienestiä. npa kuuma! ”Ei, vaan lämmin”, Abdullahi Hersi korjaa. ”Kun täällä on kuuma, se tarkoittaa 45:tä celsiusastetta, joskus yli 50:tä astetta.” Somalimaassa Adeninlahden rannalla, hieman Berberan kaupungista länteen, ympäristö on karua. Nyt aamulla vesi on matalalla ja paljastaa kivisen merenpohjan. Kitukasvuiset puut ovat harvassa. Hiekalla juoksentelee pieniä rapuja. Muuta elämää ei näy.

”Mitä nyt sonni ui tänne pari kuukautta sitten. Se oli hypännyt ohi kulkevasta laivasta”, Hersi naureskelee. Ennen alueella näkyi strutseja ja kauriita, mutta nyt ne on metsästetty. Jotain täältä sentään löytyy: suolaa. ”Suolaa tarvitaan paitsi ruokaan myös esimerkiksi lampaanvuotien kuivaamiseen. Nyt suola tuodaan Jemenistä, mikä ei ole järkevää”, Abdullahi Hersi sanoo. Solidaarisuuden kumppanijärjestön

Suolantuotanto etenee yrityksen ja erehdyksen kautta. Ensin suolaa yritettiin tuottaa muovin päällä, mutta aurinko tuhosi muovin. Kolme vuotta sitten rakennettiin betonialtaat, mutta niiden veden virtauksessa on parannettavaa. Siihen on haettu oppia Jemenistä. ”Olen sieltä kotoisin. Siellä on suolavuoria, yhtä korkeita kuin tuo rakennus”, Abdullahi Hersi kertoo. Kristiina Juutinen JENNI GÄSTGIVAR

Suola-altaat vaativat kunnostusta. 2/2009 solidaarisuus 11

Somalimaa JENNI GÄSTGIVAR

Wilo Olad Ismacil sai lainasta pääomaa, jonka avulla hän on hankkinut myyntiin kaalia ja spagettia.

12 solidaarisuus 2/2009

Somalimaa

Pieni laina, suuri hyöty JENNI GÄSTGIVAR

Somalimaassa pienlaina nostaa torimyyjän maan tomusta ja äärimmäisestä köyhyydestä.

asta markkinoilla huomaa, kuinka suuri uneliaan oloinen Buraon kaupunki on. Markkinoille sukelletaan kapeaa kujaa pitkin. Jalkojen alla on kovaksi tallautunutta maata. Päiden ylle on viritelty kankaita suojaamaan keskipäivän kuumuudelta. Toiset myyvät tuotteitaan kankaan päältä, toisilla on pöytä. Myyntipisteitä tuntuu jatkuvan loputtomiin. Markkinoiden uumenissa hymyilee kaksi myyjää. He ovat rakentaneet tuotteilleen puisen myyntitiskin. Ruokaa yllin kyllin: kaalia, tomaatteja, spagettia… Niiden takana istuvat kauppiaat Hodan Mohamed Iga ja Wilo Olad Ismacil. Pari vuotta sitten Wilo Olad myi tomaatteja pahvinpalan päältä. Seinänaapuri Hodan Mohamedin myyntituotteina oli tomaattien lisäksi chilejä. Kaikki raha, joka myynnistä tuli, meni lasten ruokaan ja seuraavien tuotteiden ostoon. Vuonna 2007 kaverukset kuulivat Solidaarisuuden kumppanijärjestö CCS:n tarjoamista pienistä korottomista lainoista. He hakivat lainaa ja rakensivat sen turvin yhteisen myyntipisteen ja laajensivat tuotevalikoimaa. ”Kauppa käy todella hyvin, tulot ovat paljon paremmat kuin ennen”, Hodan Mohamed hehkuttaa. Yhdeksän lapsen äiti on saanut nyt kaksi tytärtään ja kaksi poikaansa kouluun – jokaisen lapsen koulutukseen varat eivät vieläkään riitä. Somalimaassa naisten lukutaidottomuus on edelleen yleistä. Siksi Hodan Mohamed on niin iloinen pyytäessään kynää ja paperia ja kirjoittaessaan siihen nimensä. Lainan ”kylkiäisenä”

Yhdeksän lapsen äiti Hodan Mohamed Iga voi nyt maksaa neljän lapsensa koulunkäynnin. CCS ja Solidaarisuus tarjoavat lukutaitokurssin. Jos saajalla itsellään ei ole kurssille tarvetta, hän voi siirtää opiskeluoikeuden tyttärelleen. Wilo Oladilla puolestaan on neljä las-

ta. Kouluun on päässyt poika ja tytär. ”Totta kai haluan lisää lainaa. Haluan laajentaa kauppaa”, Hodan Mohamed Iga sanoo. Kristiina Juutinen

Lainanmaksua valvotaan ryhmissä ››› Lainajärjestelmä on pyörinyt Buraossa vuodesta 2003. Lainaa haluavat ilmoittautuvat CCS:n (Committee of Concerned Somalis) toimistoon. 25–35 lainansaajasta kootaan ryhmä, jonka jäsenet ovat vastuussa toistensa lainoista. ››› Lainansaajan tulee olla 25–60-vuotias hyvämaineinen somalialainen köyhä yrittäjä. Lainansaajan on myös oltava perheen elättäjä, ja suuri osa heistä on leskinaisia. ››› Laina täytyy maksaa takaisin kuuden kuukauden kuluessa, kymmenen dollarin erissä. Tästä summasta yksi dollari menee lainaryhmän yhteiselle tilille kattamaan kuluja ja tappion, jos joku ryhmässä päättääkin olla maksamatta velkaansa. ››› Ensimmäinen laina on aina 200 dollaria. Sen jälkeen voi hakea 300 dollarin ja myöhemmin 400 dollarin lainaa. ››› Tähän mennessä lainan saajia on ollut 271. Heistä 70 prosenttia on hoitanut lainansa ajallaan. Lainaa jonottaa yli 4 000 naista. ››› Lainan ottajista kuusi kymmenestä myy vihanneksia. KJ 2/2009 solidaarisuus 13

Solidaarisuus Suomessa

Onnittelut ympäri maailman! Syntymäpäivälahjoitus tuplaa hyvän mielen: se ilahduttaa päivänsankaria ja auttaa ihmistä Somalimaassa, Ugandassa, Nicaraguassa tai Venäjän Karjalassa. Siksi Aarne Laurila ja Aleksej Fedotov pyytävät ystäviään muistamaan Solidaarisuutta. ORANTA

EERO SU

”Tärkeintä on, ettei heittäydytä siihen ajatukseen, ettei mitään voi tehdä”, Aarne Laurila sanoo.

80 arraskuun 16. on tärkeä päivä Aarne Laurilalle: hän täyttää 80 vuotta. Päivä on merkittävä myös Solidaarisuudelle. Järjestön pitkäaikainen kannattaja on pyytänyt tuttaviaan ohjaamaan syntymäpäivälahjoitukset Solidaarisuuden työhön.

Solidaarisuus onnittelee päivänsankareita!

”Järjestön tähänastinen työ on merkki siitä, että hyvällä asialla ollaan”, kansanvalistusseuran entinen toiminnanjohtaja, professori Laurila perustelee päätöstään. Saman päätöksen hän teki myös 75-vuotissyntymäpäivillään. ”Solidaarisuus on tehnyt järkevästi keskittäessään toimintaansa, ja sillä on luotettavaa kerrottavaa alueista, joilla se toimii”, Laurila kiittelee. Aarne Laurila on iloinen siitä, että kehitysyhteistyöjärjestöjen kannatus on nousussa. Hän uskoo nousun olevan merkki siitä, että suomalaiset tiedostavat maailman köyhien ongelmat. Parantamisen varaa kuitenkin on, esimerkiksi suhtautumisessa pakolaisiin. ”Jos ihmiset vaivautuisivat ottamaan selvää, minkälaisista oloista ihmiset ovat tänne tulleet, luulen, että ainakin karkeimmista epäluuloista päästäisiin”, Laurila sanoo. Pelkkä tieto ei kuitenkaan auta. Yksi ongelma on se, miten tietoa otetaan vastaan. Toisaalta jatkuvasti huonot uutiset tekevät helposti välinpitämättömäksi. ”Tärkeintä on, ettei heittäydytä siihen ajatukseen, ettei mitään voi tehdä”, Aarne Laurila muistuttaa. Maailman köyhien aseman pitäisi olla niin yritysten, puolueiden kuin tavallisten ihmisten mielissä.

Muistoksi solidaarisuutta! yntymäpäiväsankari tai eläkkeelle siirtyvä voi pyytää lahjoitukset osoitettavaksi Solidaarisuuden kehitysyhteistyöhankkeisiin. Myös kuolemantapauksissa on mahdollista esittää, että omaisen muistoa kunnioitetaan lahjoituksilla Solidaarisuudelle. Molemmissa tapauksissa pyydämme, että asiasta sovitaan Solidaarisuuden kanssa

14 solidaarisuus 2/2009

etukäteen. Näin voimme toimittaa jälkikäteen luettelon lahjoittajista sekä ilmoittaa lahjoitusten kokonaissumman. Otamme vastaan myös testamentteja. Ota yhteyttä p. (09) 759 9730 tai

Solidaarisuus Suomessa

Äänestä paras juttu ata kutsua, paketteja nolla. 18-vuotissyntymäpäiviään odotteleva opiskelija Aleksej Fedotov aikoo juhlistaa täysi-ikäisyyttään suurella porukalla. Kutsuja on lähtenyt ympäri Suomen. Lahjapaketteja sankari ei kuitenkaan toivo. ”En halua kasaa krääsää”, Fedotov selittää. Hän tukee mieluummin kehitysyhteistyötä. Vertailtuaan eri järjestöjä Fedotov päätti pyytää ystäviään tukemaan jo aikaisemmin tuntemaansa Solidaarisuutta. ”Solidaarisuudessa ihmiset tekevät oikeaa duunia oikealla tavalla.”

Mikä on Solidaarisuuden 2/2009 mielenkiintoisin juttu? Kerro se meille nettisivuillamme www.solidaarisuus.fi Kaikkien vastaajien kesken arvotaan Solidaarisuus-kassi, joka on täytetty Solidaarisuus-tuotteilla. Muista siis laittaa mukaan yhteystietosi!

JENNI GÄSTGIVAR

Valko-Venäjällä syntynyt Aleksej Fedotov pitää mahdollisena, että hänen oma taustansa on saanut näkemään asiat eri tavoin. Kun omassa maassa asiat eivät ole hyvin, on tieto vielä pahemmassa jamassa olevista paikoista vaikuttanut tavallista voimakkaammin. Aleksej onkin ajatellut lähtevänsä vuodeksi tai kahdeksi tekemään vapaaehtoistyötä, jos saisi hyödyntää siinä omaa tietotaitoaan. Nyt hän kuitenkin keskittyy töihin ja opintoihin Suomen Liikemiesten Kauppaopistossa. Mikäs olisi maailman paras lahja? ”Vapaa Valko-Venäjä”, Aleksej Fedotov vastaa pitkän pohdinnan jälkeen. Kaikkea muuta tärkeää hänellä jo on – esimerkiksi ystäviä. Eero Suoranta

EERO

SUORA

NTA

Lukijat äänestivät Solidaarisuuden 1/2009 parhaaksi jutuksi Somalimaan ammattikoulusta kertovan jutun Tyttökoulu tukee tasa-arvoa. Palkinto lähti tällä kertaa Espooseen.

V ”Oikeaa duunia oikealla tavalla”, Aleksej Fedotov kuvaa Solidaarisuutta.

iime kevään solidaarisuusarpajaisten pääpalkinnon vei Tuomo Tenhunen Siikamäeltä.

Onnittelut voittajalle! 2/2009 solidaarisuus 15

Uganda

Ajateltavaa ajomatkoille Liikkuvaiset bodabodakuskit pyysivät koulutusta tasa-arvosta ja terveydestä – ja saivat ajateltavaa rahankäytöstä ja huumeistakin. gandan bodabodakuskit ovat usein nuoria miehiä, joiden elämä on täynnä vaaroja: ylinopeus altistaa heidät onnettomuuksille ja suojaamaton sekä useiden partnerien kanssa harjoitettava seksi HIV:lle ja muille sukupuolitaudeille. Alkoholin ja huumeiden käyttö on yleistä. Kuskit ovat myös riski koulutytöille, joista vanhemmat eivät aina huolehdi. Tyttöjä on helppo houkutella seksisuhteeseen antamalla heille rahaa esimerkiksi vaatteisiin. Kuskien joukossa on kuitenkin myös isiä ja yhteisöjen johtajia, jopa opettajia. Eräs bodabodaa ajava isä osallistui Solidaarisuuden kumppanijärjestö COFCAWEn (Concern for Children and Women Empowerment) koulutukseen ja totesi, että se olisi hyväksi kaikille – etenkin hänen ammattikunnalleen.

COFCAWE järjestää Wakison läänissä seksuaaliterveyskoulutusta. Koulutus on suunnattu 8–18-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Koulutuksia on pidetty puolentoista vuoden ajan, ja kylissä on huomattu hyvää kehitystä. Vanhemmat päättävät yhä enemmän perheen jokapäiväisistä asioista yhdessä 16 solidaarisuus 2/2009

RIITTA KUJALA

koko joukkoa koskevista ongelmista, kuten kesken jääneestä koulunkäynnistä, vanhempien vastuuttomuudesta ja huumeista. Seuraavana päivänä mietittiin ongelmien syitä ja seurauksia. ”Aluksi nuoret miehet olivat ylimielisiä, mutta koulutuksen edetessä käytös muuttui. Kolmantena päivänä käsiteltiin sukupuolten välistä eriarvoisuutta. Miehet yllättyivät siitä, kuinka paljon enemmän naiset tekevät töitä kuin he itse, ja kuitenkaan naiset eivät omista juuri mitään”, koulutusta pitänyt COFCAWEn toiminnanjohtaja Catherine Bodabodakuski Sermanja Musa kirjoitti Othieno kertoo. COFCAWEn koulutuksessa tärkeimmät Viimeisenä päivänä käasiat muistiin. siteltiin tasa-arvoisen kesja keskustelevat lastensa kanssa. Lapset kustelun ja päätöksenteon merkitystä pysyvät koulussa, ja koulujen ilmapiiri sekä ihmisoikeuksia. Poliisien kanssa on rauhoittunut. Perheväkivallasta on selviteltiin perheväkivallan syitä ja seualettu puhua, ja siitä jopa raportoidaan rauksia. Keskustelu oli innokasta ja vaviranomaisille. pautunutta. Moni lupasi koko joukon Bodabodakuskit innostuivat pyy- edessä joko käyttää kondomia, hiljentää vauhtia, vähentää seksikumppaneiden määrää, vähentää pontikan juontia, Moni lupasi hiljentää lopettaa marijuanan käytön tai testata vauhtia. itsensä HI-viruksen varalta. Kuten COFCAWEn koulutuksissa tämään koulutusta itselleen. Vaikka yleensä, nuoret muodostivat ryhmän, koulutus on suunniteltu koululaisille joka levittää tietoa eteenpäin. Ryhmä ja heidän vanhemmilleen, COFCAWE aikoo keskittyä alakoulun kolmas- ja päätti järjestää kurssin myös kuskeille. neljäsluokkalaisiin ja puhua lasten oiElämäntyylinsä vuoksi he ovat keskei- keuksista, vanhempien velvollisuuksisnen ryhmä seksuaaliterveys- ja tasa- ta sekä sukupuolitaudeista. arvokasvatukselle. COFCAWE aikoo seurata ryhmän COFCAWE järjesti koulutuksen ke- tekemisiä ja mahdollisesti järjestää lisäkuussa. Paikalle kerääntyi 38 henkeä, sää koulutusta. ”Bodabodakuskeista iältään 16–35-vuotiaita. Mukaan tuli voi siten hyvinkin tulla elinikäisiä oppimyös joukko nuoria naisia. mansa lähettiläitä”, Othieno toteaa. Riitta Kujala

Ensimmäisenä päivänä keskusteltiin

Uganda

Mikä ihmeen bodaboda? gandan ja sen itäisen naapurin Kenian rajalla ei ole tarvittu kulkulupia maiden kansalaisilta, joten matkaaminen ja kaupustelu on ollut vilkasta vuosikymmenien ajan molempiin suuntiin. Aluksi rajalla kuljettiin jalan, mutta pian kehittyivät bodabodataksit ensin polkupyörien, sitten kevytmoottoripyörien päälle. Taksien nimitys tulee englanninkielen sanoista ”from border to border” eli rajalta rajalle, mutta bodabodia ajelee nykyään kaikkialla Ugandassa. Kyydissä kulkee sekä ihmisiä että tavaraa.

Teiden ritari Ronald Ssonko kuuli COFCAWEn koulutuksesta sattumalta. Hän aikoo laittaa hyvän viestin kiertämään. 2-vuotias Ronald Ssonko aloitti työt bodabodakuskina kuusi vuotta sitten. Hän ajelee pyöräänsä ympäri Gomben kuntaa. Päivittäiset kymmenkunta asiakasta takaavat perheelle kohtuullisen toimeentulon. Asiakkaita olisi enemmänkin, mutta Ronaldin moottoripyörä on jo vanha ja seisoo usein korjattavana. Perheessä on vaimo ja neljä lasta. Itse asiassa lapsia onkin viisi, mutta nuorin on vain kuukauden ikäinen. Häntä ei lasketa vielä lapsilukuun, koska se olisi Ronaldin klaanin uskomuksen mukaan huono enne – vasta kahden vuoden ikäistä pidetään lapsena. Perhe asuu Bujumban kylässä kolmen huoneen talossa, joka on tehty polttamattomista tiilistä.

Ronald Ssonko joutui lopettamaan opintonsa kuuden kouluvuoden jälkeen tultuaan täysorvoksi. Raha ei riittänyt koulumaksuihin. Hän osaa lukea ja kirjoittaa auttavasti ja antaa rahasta oikean verran takaisin. Ronald kuuli COFCAWEn koulutuksesta kollegaltaan, kun ensimmäinen päivä oli takana. ”Hän suositteli koulutusta ja sanoi, että se tähtää muutokseen alkoholin ja huumeiden väärinkäytön ja sukupuolitautien suhteen. Päätin liittyä mukaan kolmeksi viimeiseksi päiväksi. Itse en käytä alkoholia eikä huumeita, mutta haluaisin auttaa muita”, Ronald Ssonko sanoo. COFCAWEn koulutuksessa Ronald oppi kuinka suojautua HI-virusta vastaan käyttämällä kondomia. Kouluttajat näyttivät, kuinka se käytännössä tapahtuu, ja terveyskeskuksen sairaanhoitaja jakoi kymmenen laatikollista ilmaisia kondomeja kaikille halukkaille koulutukseen osallistujille. ”Olen jo jakanut niitä muille kuskeille ja kertonut niiden oikeasta käytöstä”, Ronald kertoo. ”Yritän nyt käyttäytyä kotonakin. Ennen olin ”kodin päällikkö” ja tiuskin vaimolle ja lapsille. Nyt pyysin perhettä istumaan alas ja sopimaan asioista yhdessä. Se on muuttanut ilmapiiriä paremmaksi”, Ronald jatkaa. ”COFCAWEn koulutus on hyvä, koska se antaa nuorille mahdollisuuden kokoontua yhteen. Tulin iloiseksi kuullessani, kuinka monet osallistujista julkisesti lupautuivat jättämään alkoholin ja marijuanan käytön.” Eikä siinä kaikki. Ronald aikoo jakaa tietojaan asiakkailleen kaikkialla missä ajelee. Näin sana lähtee kiertämään. RK

RIITTA KUJALA

Ronald Ssonko ajaa työkseen bodabodaa. RIITTA KUJALA

Koulutus käynnissä. 2/2009 solidaarisuus 17

Uganda RIITTA KUJALA

CEDOVIPin toiminnanjohtaja Tina Musuya vaatii naisille heille kuuluvia oikeuksia.

Perheväkivaltaa ei voi hyväksyä

koska siten olen lähempänä päättäjiä. Suoritin maisterintutkinnon sosiologiassa Makereren yliopistossa vuonna 2008. Gradu-tutkimukseni käsitteli perheväkivaltaa Kawempen kaupunginosassa. Minulla on kaksi erittäin tasa-arvotietoista poikaa, 9- ja 11-vuotiaat, ja he omasta puolestaan jatkavat ponnistelujani.

Tina Musuya on intohimoinen naisten oikeuksien puolustaja ja perheväkivallan vastustaja. Antaa hänen itsensä kertoa miksi.

”

Elän vakaumukseni mukaan aina ja kaikkialla – se on mukana kuin nenä päässä. Koen, etten ole tehnyt tehtävääni ennen kuin perheväkivalta on hävitetty Ugandasta. Haluan neuvoa muita ja tunnen suurta tyydytystä, kun saan palautetta koulutettaviltani. Ennen CEDOVIPia toimin vapaaeh18 solidaarisuus 2/2009

toistyöntekijänä järjestössä, joka työskentelee lisääntymisterveyden parissa. Toimin myös arpajaisten järjestäjänä vuoden verran ja totesin, ettei se suinkaan ole elämäntehtäväni. CEDOVIPiin liityin vuonna 2004 ensin kouluttajaksi. Kaksi vuotta myöhemmin etenin toiminnanjohtajaksi. Toimin pääkaupungissa Kampalassa,

Viime vuosiin asti perheväkivaltaa on pidetty aivan normaalina ilmiönä. Valtiovalta ei ollut asiasta lainkaan kiinnostunut. Kahden viimeisen vuoden aikana on tapahtunut paljon positiivista muutosta. Ihmisten tieto siitä, että perheväkivalta vahingoittaa kaikkia, on kasvanut. Yhä useammat ihmiset pitävät sitä nyt vääränä. Yhä useammat kansalaisjärjestöt ovat liittyneet mukaan väkivallan vastustamiseen. Ongelmasta on alettu avoimesti keskustella, ja mukaan vuoropuheluun ovat liittyneet poliisi, uskonnolliset johtajat ja maan presidentti. Myös maaseudulla on alettu puhua: lännessä on muodostettu liitto väkivaltaa vastaan ja myös pohjoisessa ja idässä on syntynyt perheväkivallan vastaisia kansalaisjärjestöjä. Perheväkivalta lisää naisten altistumista HI-virukselle, sillä yleisesti miehillä on lukuisia seksikumppaneita eivätkä he hyväksy kondomin käyttöä. Naiset saavat vakavia ja kuolemaankin johtavia vammoja. Väkivalta korostaa naisten arvottomuutta. He eivät nauti seksistä. Heiltä puuttuu oikeus päättää asioistaan, eivätkä he voi vapaasti olla yhteydessä toisiinsa.

Uganda Miehet ovat alttiina HI-virukselle lukuisten avioliiton ulkopuolisten seksisuhteidensa takia. Tunteet laimenevat ja perheet hajoavat. Miehet ovat onnettomia, koska jatkuva naisten kontrollointi on niin stressaavaa. Taloudellinen kehitys on heikkoa. Tytöt oppivat pienestä pitäen, että väkivalta on normaalia naisten elämässä. He ovat raiskausten takia alttiita HIRIITTA KUJALA

Uganda on perheväkivatatilanteen suhteen takapajuinen. Bahia-uskonnosta voidaan vetää vertaus, jonka mukaan kansakunta on kuin lintu kaksine siipineen ja sen lentomatka on yhtä kuin kehitys. Jos toista siipeä eli naisia vahingoitetaan, ei lento eli kehitys voi olla onnistunut. Yhteiskunnallisesti perheväkivalta ylläpitää ja lisää maan alikehittyneisyyttä. Naisilla on enemmän uusia HIV-tartuntoja kuin miehillä. Yleisesti rikollisuus on kasvanut. Hajonneista perheistä tulee koko ajan enemmän katulapsia, mikä johtaa lisääntyvään rikollisuuteen. Kehitysyhteistyöllä on valtava merkitys perheväkivallan ehkäisyssä. Se tuo

mukanaan positiivisia viestejä muualta maailmasta. CEDOVIP on ollut aktiivisesti mukana laadittaessa lakia, joka tekee perheväkivallasta rikoksen. Lain ensimmäinen versio esiteltiin parlamentissa viime kesäkuussa, ja se sai kansanedustajilta innostuneen vastaanoton. Laki on nyt valtakunnallisen lainsäädäntökomission muokattavana, ja se esitellään uudelleen parlamentille syksyllä. Uskon, että laki hyväksytään ja se tulee voimaan ennen vuoden loppua.” Riitta Kujala

CEDOVIP vaikuttaa koko Ugandassa

CEDOVIPin tilojen seinille on maalattu ihmisarvon kunnioittamiseen kannustavia kuvia. virukselle. Tytöt lopettavat koulunkäynnin aikaisemmin ja useammin kuin pojat. Ympäristönsä vuoksi he tuntevat olevansa alempiarvoisia ja kehityskelvottomia, etteivät kelpaa mihinkään. Pojat matkivat isiään ja muita miehiä, koska he olettavat, että miehen kuuluu käyttää väkivaltaa. He antautuvat riskikäyttäytymiselle ja luulevat siten olevansa supermiehiä.

››› Centre for Domestic Violence Prevention (CEDOVIP) on ugandalainen kansalaisjärjestö, jonka päämääränä on, yhdessä muiden naisjärjestöjen kanssa, aikaansaada Ugandan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ehkäisevä liike. Se rekisteröityi vuonna 2003 ja pyrkii parantamaan naisten oikeuksia asennekasvatuksen ja tiedon avulla. ››› CEDOVIP toimii Kampalassa lähinnä Rubagan ja Makindyen esikaupungeissa, mutta sillä on merkitystä myös kansallisella tasolla. Järjestö kouluttaa yhteisöaktivisteja, naisia ja miehiä. Se myös järjestää seminaareja paikallisille poliittisille ja uskonnollisille johtajille sekä poliisin ja terveydenhuollon johtajille ja työntekijöille. CEDOVIP on verkostoitunut valtionelinten, joukkotiedotusvälineiden, naiskansanedustajien ja aktivistijärjestöjen kanssa. ››› CEDOVIP toimii Solidaarisuuden kumppanuusjärjestö UMWAn (Uganda Media Women’s Association) kouluttajana. UMWA toteuttaa Solidaarisuuden tukemaa perheväkivaltaa ehkäisevää hanketta Wakison ja Kibogan lääneissä.

Muista Solidaarisuus-lahjat!

www.solidaarisuus.fi/lahja 2/2009 solidaarisuus 19

Venäjän Karjala

Miten auttaa uhria? TEINA RYYNÄNEN-WILSON

Pitkärantalaisilla on paljon kysymyksiä perheväkivallasta. Vastauksia niihin löytyy Sortavalan turvakodista.

”

Olen törmännyt perheväkivaltaan kaksi kertaa. Yhdessä tapauksessa äiti pahoinpiteli lastaan. Täällä fyysistä rangaistusta pidetään usein vain tavallisena kurinpitomenetelmänä. Toisessa tapauksessa uhrina oli naapuri. Nainen lähti pakoon, kun aviopuoliso hakkasi häntä”, Nadezhda Gybina kertoo. ”Annoin hänelle suojaa, kuuntelin häntä, mutta tuntui siltä, etten pysty mitenkään auttamaan.” Nadezhda Gybina työskentelee Pitkärannan koulutuslautakunnassa. Hänen vastuualueenaan on päiväkotien toiminta, alakouluikäisten koulutus ja kasvatus sekä opettajien täydennyskoulutus. Gybina toivoo oppivansa puhumaan perheväkivallasta naisten kanssa. Muitakin aiheeseen liittyviä kysymyksiä ja ongelmia löytyy. ”Miten päiväkodin opettajat osaisivat tunnistaa lapsia, jotka kärsivät perheväkivallasta ja mistä saa apua? Opettajat, vanhemmat ja viranomaiset tarvitsevat tietoa, miten voi ehkäistä perheväkivaltaa. Kuka voi auttaa uhreja ja miten?”

”

Annoin hänelle suojaa, kuuntelin häntä, mutta tuntui siltä, etten pysty mitenkään auttamaan.”

Suunnitelmallinen perheväkivallan vastainen työ on Pitkärannassa uutta, vaikka ongelma on tuttu monissa perheissä. Kunnassa kuultiin Sortavalan turvakodin pitkäjänteisestä toiminnasta ja perheväkivallan vastaisesta työstä, ja siitä haluttiin ottaa mallia. Solidaarisuuden tukema hanke alkoi huhtikuussa. Nyt työtä varten on perustettu koordinaatioryhmä, joka koostuu eri viranomaistahojen ja järjestöjen edustajista. Ryhmän rooli on valaista pitkärantalaisia perheväkivallan ongelmista ja vaikuttaa heidän asenteisiinsa niin, ettei perheväkivaltaa hyväksytä missään muodossa. Koordinaatioryhmän ensimmäinen koulutus pidettiin kesäkuussa perheväkivallan muodoista, syistä ja seurauksista ja siitä, miten ulkopuolinen voi tunnistaa perheissä piilevän väkivaltaongelman. Kouluttajina toimivat Sortavalan turvakodin asiantuntijat Ludmila Mihailova ja Maria Sokolova. ”Perheväkivaltaa on todella paljon, ja mediassa väkivaltaa jopa ihannoidaan. Politiikassa käytetään väkivaltaa, ja valtio20 solidaarisuus 2/2009

Karjalan tasavallan ensimmäinen, viisi vuotta sitten perustettu turvakoti Sortavalasta jakaa tietoa perheväkivallasta Pitkärannassa. Kuva on Pitkärannan sosiaalipalvelukeskuksesta.

toimet ovat monesti väkivaltaisia. Niin tavallisessa elämässä perheväkivalta on melkeinpä normaalia”, sanoo Jevgeni Tarasov. Hän edustaa hankkeen Tavallisessa eläkoordinointiryhmässä perheväkimässä mukana valta on melkeinpä olevaa Avangardnuorisojärjestöä normaalia.” ja on myös Pitkärannan hallintovaltuuston jäsen. Leipänsä Tarasov tienaa sellutehtaalla.

”

Venäjän Karjala ”Nuorilla ei ole kiinnostavaa tekemistä vapaa-aikanaan. Monet juovat alkoholia, mikä usein johtaa väkivaltaan. Monesti nuoret naiset joutuvat perheväkivallan uhreiksi. He muuttavat muualta Pitkärannan kyliin, eivät löydä töitä ja ovat täysin riippuvaisia miehistään”, Tarasov jatkaa. Hän toivoo, että nuoret osallistuisivat perheväkivallan vastaiseen työhön ja Ongelmiin on saisivat siten mielenkiintoista tekemistä, voitava puuttua tietoa oikeuksistaan, varhaisessa perheväkivaltaongelvaiheessa.” masta ja siitä, miten sitä voi ehkäistä. Tarasovin edustama nuorisojärjestö on vasta kaksi vuotta vanha. Nykyään järjestön nuoret järjestävät talkoita, konsertteja, retkiä. ”Vapaaehtoiset nuoret, jotka saavat koulutusta, osaavat kertoa toisille nuorille perheväkivallan ongelmista. Perheväkivalta on ihmisoikeusrikkomus. Kukaan ei voi hallita toisen elämää, koskemattomuus kuuluu ihmisten perusoikeuksiin.”

”

Irina Gnatenko on lääkäri Pitkärannan keskussairaalasta. Hän on tehnyt yli 20 vuotta työtä yleislääkärinä. ”Olen tavannut vastaanotolla ja kotikäynneillä usein perVasemmalla: Pitkärannan keskussairaalan lääkäri Irina Gnatenko

ELVIIRA HIRVONEN

heväkivallan uhreja – naisia. Ainoa, mitä lääkäri voi ongelmalle tehdä on kuunnella naista, jos siihen vain löytyy aikaa”, Gnatenko kertoo. Toisaalta myös vanhukset joutuvat kohtaamaan kodeissaan väkivaltaa. Gnatengon mukaan muutama vuosikymmen sitten vanhuksia kunnioitettiin ja heistä pidettiin huolta, mutta nyt perheväkivalta kohdistuu usein vanhuksiin, ja tekijät ovat omia lapsia. He kiristävät rahaa, pahoinpitelevät vanhempia ja laiminlyövät vanhusten terveydenhoitoa. Myös alkoholiongelmat ovat lisääntyneet ja sen mukana tulee perheväkivaltaongelmia. ”Ennen perheriidoista ei juuri puhuttu julkisesti, vaan periaatteena oli, että ”ei saa viedä roskaa tuvasta ulos”. Perheväkivallasta ei kerrottu edes sukulaisille. Asiat ovat muuttuneet, ja nykyään tähänkin ongelmaan voi puuttua. Mutta lääkärit ja muut viranomaiset tarvitsevat tietoa siitä, mihin uhreja voi ohjata”, Gnatenko kertoo. Lastensuojelun parissa työskentelevä Maria Rebenok on samaa mieltä siitä, että perheväkivallasta on alettu puhua vasta nyt. ”Perheväkivallan vastainen työ on tärkeää. Ongelmiin on voitava puuttua varhaisessa vaiheessa, ennen kuin lapsia joudutaan sijoittamaan muualle pois perheestä.” Elviira Hirvonen

ELVIIRA HIRVONEN

Keskellä: koulutuslautakunnan virkailija Nadezhda Gybina Oikealla: vapaaehtoistyöntekijä Jevgeni Tarasov

Värtsilä sai värikkään leikkikentän ärtsilän lapset saivat kesällä entistä ehomman leikkikentän. Kunnostustalkoiden takana oli joukko Solidaarisuuden tukemassa Tervettä elämää -hankkeessa toimivia vapaaehtoisia nuoria ja kesäleiriläisiä. Samalla laitettiin kuntoon myös kunnan urheilukenttä.

Kunnanjohtaja Inga Nevolina ja päiväkodin johtaja Aleksandra Muhacheva ihastelevat viihtyisää leikkikenttää. 2/2009 solidaarisuus 21

Solidaarisuus Suomessa EERO SUORANTA

Silta Somalian ja Suomen välillä Suomen Somaliaverkoston uusi puheenjohtaja Abdirizak Mohamed uskoo, että Somaliaan saadaan pian rauha.

aikka Somalian tilanne on vaikea, se ei ole mahdoton. Näin uskoo Suomen Somalia-verkoston uusi puheenjohtaja Abdirizak Mohamed. ”Rauha palautuu viimeistään viiden vuoden sisällä. Muutos parempaan on mahdollinen jo kahden vuoden kuluessa”, Mohamed arvelee. Maan uusi hallitus herättää hänessä toivoa. Suomen Somalia-verkosto on viisi vuotta sitten perustettu yhteistyöfoorumi, johon kuuluu 19 Somaliassa kehitysyhteistyötä tekevää järjestöä. Niistä 16 on somalitaustaisia. Solidaarisuus on ulkoministeriön kanssa solmitun sopimuksen mukaan verkoston tili- ja vastuujärjestö, ja verkosto kokoontuu Solidaarisuuden tiloissa Helsingin Kalliossa.

Ehkä tärkeimpänä tehtävänään verkosto tarjoaa järjestöille koulutusta kehitysyhteistyöhankkeiden suunnittelusta ja toteutuksesta. Verkoston suomalaiset jäsenjärjestöt ovat mukana sekä tukeakseen verkoston toimintaa että hankkiakseen tietoa Somaliassa 22 solidaarisuus 2/2009

tehtävästä kehitysyhteistyöstä. Abdirizak Mohamedin mukaan työ on kantanut hedelmää. Ulkoministeriö on todennut, että verkoston jäsenjärjestöjen hankkeet ovat huomattavasti paremmin suunniteltuja kuin järjestön aloittaessa. Viime toukokuussa Somalia-verkosto rekisteröitiin yhdistykseksi. ”Toimimme toistaiseksi samalla tavalla kuin aikaisemmin”, Mohamed sanoo. Suomessa vuodesta 1990 lähtien asunut Abdirizak Mohamed on yksi verkoston perustajista ja Suomen Somaliliiton entinen puheenjohtaja. Tällä hetkellä hän tekee Vaasan yliopistolle väitöskirjaa johtamisesta. Ei siis ihme, että häneltä löytyy näkemyksiä Somalia-verkoston tulevaisuudesta. ”Viiden vuoden päästä järjestöt tekevät isoja hankkeita ja eri alueilla kuin nyt”, puheenjohtaja kaavailee. Nyt monet jäsenjärjestöt keskittyvät vain yhteen alueeseen tai pienen mittakaavan projekteihin. Tähän mennessä jäsenjärjestöjen

Abdirizak Mohamedilla on selkeä näkemys Somalia-verkoston tulevaisuudesta. hankkeet ovat liittyneet esimerkiksi terveyteen ja koulutukseen. Suunnitelmissa on useamman järjestön yhteinen hanke, johon parhaillaan etsitään osallistujia. Mohamed arvelee, että se voisi liittyä terveyteen, maatalouteen tai rauhan ja demokratian edistämiseen. ”Kehityksen myötä tulee uusia ajatuksia”, hän toteaa. Samalla keskinäinen luottamus ja osaaminen kasvavat. Uusi puheenjohtaja uskoo myös, että Somalia-verkostolla voi olla annettavaa

”

Kehityksen myötä tulee uusia ajatuksia.”

muuallakin kuin kehitysyhteistyössä. Tulevaisuudessa se voi esimerkiksi neuvoa Somaliasta kiinnostuneita tahoja. ”Verkosto voi olla silta Somaliasta Suomeen”, Mohamed tiivistää ajatuksensa. Eero Suoranta